OPETTAJAN OPAS. Sisällys: Hyvä Opettaja!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETTAJAN OPAS. Sisällys: Hyvä Opettaja!"

Transkriptio

1 Sisällys: MITÄ ON ERILAISUUS 2 Mihin ryhmään kuulun 2 Mitä jos on erilainen? 2 OPETTAJAN OPAS Hyvä Opettaja! Särmää -teemavihkon opettajan materiaali sisältää runsaasti toiminnallisia tehtäviä, jotka helpottavat erilaisuus- ja monikulttuurisuus-teemojen avaamista oppilaiden kanssa. Meillä kaikilla on mielikuvia ja ennakkokäsityksiä asioista, joista emme tiedä tarpeeksi. Näistä asioista keskusteleminen ja niiden esiin nostaminen auttavat näkemään erilaisuuden rikkauden. Särmän teemat sopivat erinomaisesti käsiteltäviksi ainakin elämänkatsomustiedon, uskonnon, opinto-ohjauksen, terveystiedon, äidinkielen sekä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Aiheita voi käsitellä myös Ihmisenä kasvaminen- sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuksien yhteydessä, esimerkiksi koulun teemapäivänä. Raila Pirinen, opinto-ohjaaja Kristiina Holm, elämänkatsomustiedon ja uskonnon opettaja Katri Karvonen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Helsingin normaalilyseo SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN 3 Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan 3 Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? 3 Mikä on kiusaamista? 3 Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä 4 Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? 4 Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä 4 Miten puuttua kiusaamiseen? 5 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 5 Sanomalehtileikkeet 5 IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT 5 Mainosten arvomaailma 5 Kuka minä olen? -kansio 6 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS 7 Arvaa kuka on tulossa kylään? 7 Väittämiä monikulttuurisuudesta 8 SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! 8 Ryhmätyö 8 Alias 8 Suomen lasten ja nuorten säätiö

2 MITÄ ON ERILAISUUS Mihin ryhmään kuulun? Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmä valitsee jonkin nuorisotyypin (esim. gootti, nörtti, pissis, jne.), josta tekee seinälehden seuraavia ohjeita noudattaen: 1. Piirtäkää hahmostanne kuva. 2. Kertokaa ainakin seuraavat asiat: nimi ikä asuinpaikka koulumenestys harrastukset tai vapaa-ajanviettotavat sosiaaliset suhteet vaatetus ja muu ulkoinen olemus. 3. Antakaa seinälehdellenne otsikko. Ryhmät esittelevät seinälehtensä muulle ryhmälle. Esitysten jälkeen palataan takaisin työskentelyryhmiin. Ryhmät keksivät tilanteen, jossa ryhmän karikatyyrinuori kohtaa johonkin toiseen ryhmään kuuluvan nuoren (esim. pissis kohtaa gootin). Tilanteet esitetään muulle luokalle. Esitysten jälkeen mietitään, miten tilanteessa nuorten erilaisuus tulee esille. Lisäksi keskustellaan seuraavista aiheista: Miksi jotkut haluavat kuulua johonkin ryhmään? Onko ryhmään kuuluminen aina vapaaehtoista? Mihin ryhmään luokan oppilaat itse kuuluvat? Mitä ennakkoluuloja ryhmällä on julisteiden ja esitysten perusteella eri nuorisotyyppejä kohtaan? Mistä ennakkoluulot johtuvat? Miten ne voisi karistaa pois? Mitä jos on erilainen? Oppilaat valitsevat parin. Kumpikin kertoo tilanteen, jossa on kohdannut erilaiseksi kokemansa henkilön. Keskustelun jälkeen jokainen kirjoittaa paperille, millä tavalla on erilainen kuin muut. Opettaja kerää laput ja lukee oppilaiden havainnot nimettöminä. Oppilaat palaavat parityöskentelyyn. Parit miettivät, milloin erilaisuus on positiivista, milloin negatiivista. Oppilaat esittelevät yhden positiivisen ja yhden negatiivisen havainnon muulle ryhmälle. Lopuksi käsitellään erilaisuutta yhdessä: Keitä ovat oppilaiden mielestä erilaiset ihmiset? Millaiset asiat tekevät ihmisestä erilaisen? Millaisia ovat olleet oppilaiden erilaisuuskohtaamiset? Miksi saattaa olla pelottavaa olla liian erilainen? Miksi toisen erilaisuus on hyväksyttävää ja ihailtavaa mutta jonkun toisen ei? Miten erilaisuuden tunne vaikuttaa ihmisiin? Miten esim. maahanmuuttaja voi asua Suomessa tuntematta itseään liian erilaiseksi? Kirjeet: Oppilaat kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa on tarkoitus vakuuttaa itselle, että omat erilaiset piirteet ovat hyvä asia. Kirjeeseen tulee sisällyttää suunnitelma siitä, miten uskaltaa tuoda oman erilaisuutensa rohkeasti esille. Kirjeet saa avata vuoden päästä. 2

3 SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan Tukioppilastoiminnalla on koulussamme tärkeä osa kiusaamista ehkäisevässä työssä. Tukioppilaat eli tukarit ovat tehtäväänsä koulutettuja 9.-luokkalaisia, jotka toimivat tukena ja kavereina nuoremmilleen eli 7. ja 8.- luokkalaisille. Tukioppilaiden erityinen tehtävä on auttaa hyvän ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Norssin tukaritoiminta on monipuolista. Tukarit julistavat lukuvuoden alussa koulurauhan yhteisessä päivänavauksessa. He ovat mukana seitsemäsluokkalaisten toimintapäivässä, jossa he vetävät seiskoille erilaisia tutustumisleikkejä. Seiskoille pidetään myös mopodisco, jossa he saavat pitää hauskaa keskenään omien tukareidensa kanssa. Tukioppilaat järjestävät kouluvuoden aikana 7.- ja 8.-luokkalaisille ryhmäytymistä edistäviä leikkitunteja ja pitävät valistustunteja nuoria askarruttavista aiheista. Tukioppilaiden tärkeä tehtävä on toimia silminä ja korvina, jotka huomaavat koulukiusaamisen ja kertovat siitä opettajalle. Lisää tukioppilastoiminnasta: Vertaissovittelu eli verso aloitettiin koulussamme vuonna 2004, kun haluttiin löytää uusi menetelmä koulun arjessa syntyvien ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Vertaissovittelu on menetelmä, jossa kahden oppilaan välillä syntynyt riita sovitellaan yhdessä koulutettujen sovittelijaoppilaiden avulla. Tavoitteena on päästä sopimukseen, joka tyydyttää molempia osapuolia ja ehkäisee vastaavien tilanteiden syntymistä jatkossa. Vertaissovittelu luo koulussa turvallisuuden tunnetta, koska erimielisyyksiin puututaan heti. Oppilaalle välittyy myös kuva siitä, että omiin asioihinsa voi vaikuttaa. Sovittelijaoppilaille toimintaan osallistuminen puolestaan antaa valmiuksia omassa elämässään ja jatkossa työelämässäkin käsitellä erilaisia konflikteja ihmissuhteissa. Sovittelijaoppilaat ja ohjaajat kouluttaa Suomen sovittelufoorumin kouluttaja. Norssissa tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat, että koulukiusaaminen oli vähentynyt sen jälkeen, kun vertaissovittelu aloitettiin koulussamme. Lisää versosta: Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? Luokka jaetaan kahteen osaan. Toinen osa samaistuu kiusaajiin, toinen osa kiusattuihin. Ensin jokainen työskentelee yksin. Kiusaajat kirjoittavat paperille mahdollisimman monta syytä, miksi he kiusaavat, ja kiusatut mahdollisimman monta syytä, miksi heitä kiusataan. Kirjoitustehtävän jälkeen kiusatut ja kiusaajat kokoavat pahveille yhteenvedon kirjoituksistaan. Lopuksi luokassa verrataan pahveja: Mitä yhteistä niissä on? Miten ne eroavat toisistaan? Yhdessä arvioidaan, ovatko kiusaamisen syyt todellisia. Mikä on kiusaamista? Opettaja piirtää taululle janan, jonka toisessa päässä lukee Ei kiusaamista ja toisessa päässä Kiusaamista. Oppilaat kirjoittavat lapuille kiusaamisen muotoja siten, että yhdellä lapulla lukee yksi kiusaamisen muoto. Tämän jälkeen oppilaat tulevat sijoittamaan lappunsa janalle. Sijoittelun jälkeen tarkastellaan kiusaamisen eri asteita. Oppilaat saavat myös kertoa perusteluja sijoittelulleen. 3

4 Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä Leikki toimii motivointina keskustelulle siitä, mitä on olla normaali, mitä on olla erilainen, millaista on tulla leimatuksi ulkonäkönsä vuoksi ja mitä suvaitsevaisuus merkitsee. Opettaja kirjoittaa alla olevat kuvaukset erilaisista ihmisistä post it -lapuille tai maalarinteipin pätkille. Hän pyytää jokaisen oppilaan luokseen vuoron perään ja liimaa lapun / teipinpalan tämän otsaan ilman, että oppilas näkee sitä. Lisäksi opettaja kuiskaa oppilaalle yhden kysymyksen, joka hänen on muistettava. Kun kaikki oppilaat ovat saaneet oman kuvauksen otsaansa ja kuulleet kysymyksensä, lähtevät he kiertelemään luokassa vapaasti. Aina toisen oppilaan kohdatessa he esittävät kysymyksensä. Nämä vastaavat oman mielensä mukaisesti. Muutaman minuutin jälkeen opettaja pysäyttää leikin ja pyytää oppilaita palaamaan omille paikoilleen. Jokainen saa kertoa tuntemuksistaan muille; arvasiko, millainen hän on, minkälaista kohtelua muilta sai ja miltä se tuntui. Tietokonenörtti Gootti Hiku Luokan häirikkö Kehitysvammainen Silmälasipäinen Hiirulainen Sokea Ylipainoinen Kaikkia muita lyhyempi Hörökorvainen Huonoihoinen Valitsisitko minut joukkueeseesi liikuntatunnilla? Tuletko meille koulun jälkeen? Saanko istua luokassa vieressäsi? Tekisitkö kanssani tutkielman? Auttaisitko minua läksyjen tekemisessä? Olisitko kanssani seuraavan välitunnin? Tekisitkö kanssani esitelmän, joka esitetään suullisesti luokan edessä? Voinko tulla teille koulun jälkeen? Tanssitko kanssani viimeisen hitaan koulun diskossa? Lähdetkö kanssani elokuviin tänä iltana? Otatko kanssani kaverikuvan? Lähtisitkö kanssani kahville koulun jälkeen? Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? Oppilaat jakaantuvat noin 5 hengen ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä yksi on vuorollaan muun ryhmän haukuttavana. Harjoituksen jälkeen keskustellaan siitä, miltä tuntuu, kun muut haukkuvat. Entä miltä haukkuminen tuntuu? Lopuksi jokaisen selkään teipataan tyhjä paperi, ja oppilaat ryhtyvät kiertelemään luokassa. Jokainen käy kirjoittamassa kehuvia sanoja ja lauseita luokkakavereiden lappuihin. Jokaisesta voi keksiä jotakin kehuttavaa! Lopuksi jokainen lukee, miten kutakin on kehuttu. Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä Miettikää pareittain, millainen on joko kiusaajan tai kiusatun koulupäivä. Miltä henkilöstä tuntuu, kun hän aamulla herää? Mitä hän ajattelee astuessaan koulun pihalle? Millainen hän on oppitunneilla? Ruotsin tunnilla, köksässä, liikunnassa? Mitä hän tekee välituntisin? Millainen on hänen ruokatuntinsa? Mitä hän ajattelee ja tuntee lähtiessään koulusta kotiin? Mitä hän tekee koulun jälkeen? Piirtäkää henkilönne koulupäivästä tai jostakin sen osasta sarjakuva. 4

5 Miten puuttua kiusaamiseen? Lämmittely: Oppilaat yrittävät elehtiä ja liikehtiä niin kuin kiusaajat liikehtisivät. Seuraavaksi elehditään ja liikehditään kuin kiusatut. Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmät valmistelevat muulle ryhmälle esityksen, jossa on jokin kiusaamistilanne. Esitykselle tulee keksiä kaksi lopetusta: sellainen, jossa kiusaamistilanne päättyy kiusaajien voittoon, ja sellainen, joka päättyy kiusatun kannalta onnellisesti. Esitysten jälkeen keskustellaan siitä, olivatko esitysten tilanteet tai ratkaisut uskottavia. Mitä kiusaajille ja kiusatuille oppilaiden kokemuksen mukaan yleensä tapahtuu? Mitä muita rooleja ihmisillä on kiusaamistilanteessa kuin kiusaaja ja kiusattu? Mikä rooli oppilailla on kiusaamistilanteissa? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Voiko kiusaaja korjata kaiken sillä, että hei se oli vaan läppä? MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA Sanomalehtileikkeet Tavoitteena on tarkastella sanomalehtien välittämää kuvaa maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Usein julkisuuteen valikoituu uutisia ääri-ilmiöistä, jotka saattavat vääristää todellisuuden tulkintaa ja lisätä stereotyyppistä ajattelua. Oppilaat jaetaan ryhmiin siten, että muutama oppilas tarkkailee aina tiettyä lehteä. Saman lehden artikkelit kootaan yhdelle kartongille. Oppilaat vastaavat ryhmittäin seuraaviin kysymyksiin ja esittelevät vastaukset muulle luokalle: Miten lehden teksteissä maahanmuuttajia nimitetään? Mitä heistä kerrotaan? Millainen rooli (esim. sankari, uhri) heillä on artikkelissa? Millainen kuva heistä syntyy? Esitysten jälkeen pohditaan yhdessä, miten eri lehdet välittävät tietoa maahanmuuttajista. Oliko lehtien suhtautumistavoissa eroja? Millaisia? Mistä mahdolliset erot voisivat johtua? IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT Mainosten arvomaailma Tutkikaa lehtimainoksia. Leikatkaa lehdistä erilaisia mainoksia. Tutkikaa pienryhmissä, millaisia arvoja mainoksissa esiintyy (esim. kauneus, äitiys, suvaitsevaisuus). Mitkä arvot esiintyvät useimmiten? Suunnitelkaa joko oma lehtimainos tai televisiomainos, jonka arvona on suvaitsevaisuus tai erilaisuuden hyväksyminen. Esitelkää mainokset muulle luokalle. 5

6 Kuka minä olen? kansio Jokainen oppilas työstää oman kansion teemasta Kuka minä olen?. Kansioon tehdään pahviset kannet. Kansio koostuu neljästä eri teema-alueesta, joita käsitellään alla olevien kysymysten avulla. I Millainen minä olen? 1. Pohdi ja arvioi itseäsi eri näkökulmista. Millainen minä olen fyysisesti? Millainen minä olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani? Millainen minä olen sosiaalisilta ominaisuuksiltani? Millainen minä olen henkisesti? 2. Piirrä oma elämänkulkusi syntymästä tähän päivään. Merkitse elämäsi polulle tärkeänä pitämäsi asiat. Miksi ne ovat sinulle tärkeitä ja miten ne ovat sinuun vaikuttaneet? 3. Miten sinä toteutat itseäsi? Pohdi, mitä tehdessäsi tunnet iloa omasta osaamisestasi. Entä miten kehität itseäsi? Mitkä ovat ne asiat, jotka mielestäsi muuttavat ja kehittävät sinua parempaan suuntaan? II Mikä minulle on arvokasta? 1. Mikä sinulle on arvokasta? Kerro myös, miksi arvostat näitä asioita. 2. Pohdi, mistä olet oppinut arvosi? Ovatko niihin vaikuttaneet perheesi, ystäväsi vai ketkä? Haluatko kapinoida kotisi arvoja vastaan vai oletko omaksunut samanlaiset arvot? 3. Millainen on sinun mielestäsi hyvä ihminen? III Olenko minä vapaa? 1. Mieti, millaista sinun kasvatuksesi on ja on ollut. Oliko se erilaista silloin, kun olit pieni lapsi ja nyt? Mitä vapauksia sinulle on annettu? Mitä vapauksia toivoisit? Mitkä asiat rajoittavat vapauttasi yleisesti? 2. Mistä sinä kannat vastuuta elämässäsi? Pohdi, mitä sinulle merkitsee sanonta Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. IV Miten kulttuuri vaikuttaa minuun? 1. Leikkaa lehdistä kuvia ja juttuja, jotka mielestäsi liittyvät suomalaiseen kulttuuriin. Liimaa ne työhösi ja selitä, miksi valitsit juuri ne. 2. Kerro, millaisia stereotypioita sinulle on toisten kulttuurien tai kansojen edustajista. Millainen on mielestäsi esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen, amerikkalainen, ranskalainen, romani? Entä millainen on tyypillinen suomalainen? Pohdi sitten, mistä nämä stereotypiat voisivat olla peräisin. 3. Kerro jokin tilanne elämästäsi, jossa olet kohdannut toista kulttuuria edustavan ihmisen. Se voi olla esimerkiksi jokin tilanne koulusta, vapaa-ajaltasi tai liittyä ulkomaanmatkaan. Millainen tilanne oli? Miten suhtauduit kyseiseen ihmiseen? Entä hän sinuun? Miten tilanne päättyi? Millainen tunne sinulle jäi kohtaamisesta? 4. Mieti, miksi erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan joskus ennakkoluuloisesti. Onko sinulla ennakkoluuloja? Mitä sinä voisit tehdä niiden voittamiseksi? 6

7 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS Arvaa kuka on tulossa kylään? 1. Selitä ryhmälle, että tämä on roolipeli. 2. Pyydä neljä vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina. 3. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle, ketä hän tarkkailee ja mitä perusteluja hän käyttää. Sopikaa, kuka tarkkailee ketäkin. 4. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia. 5. Aseta 4 tuolia puoliympyrään ja kuvitelkaa olevanne esim. olohuoneessa ja käyvänne perheen kanssa keskustelua. Peli käynnistyy esim. kätten taputuksella minuuttia on hyvä pituus pelille. Peliaika riippuu siitä, miten peli etenee. Raportointi ja arviointi Jokaiselta pelaajalta kysytään oma arvio pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä, miten pelaajat saavuttivat omat päämääränsä ja mitä perusteluja he käyttivät. Keskustelua yleisesti. Voit kysyä esimerkiksi: Olivatko perustelut samoja, joita kuulet itse perheessäsi? Olisiko ollut eri asia, jos tyttöystävä olisikin ollut poikaystävä? Mieti tilanteita, joissa poika esittelisi poikaystävän? Mikä homoseksuaalisuudessa pelottaa? Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi? Kuinka todellisia roolihenkilöiden mielipiteet olivat? ROOLIKORTIT/ PELIKORTIT (kopioidaan osallistujille) TYTÄR Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen rakastamasi tyttöystäväsi kanssa. Yrität puolustaa ja perustella sitä, että ihmisellä oikeus rakastaa ketä haluaa. Sanot että seksuaalista orientaatiota ei voi valita. ÄITI Tyttärelläsi on tyttöystävä, jonka kanssa hän on muuttamassa yhteen. Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä, miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et uhkaile tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi tuskasta, jonka hän aiheuttaa sinulle. Olet sitä mieltä, että tyttäresi seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole vielä kehittynyt. VANHEMPI VELI Siskollasi on tyttöystävä, jota hän sanoo rakastavansa. Et periaatteessa välitä, kenen kanssa siskosi seurustelee. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Äitisi mielestä siskosi seksuaalinen suuntautuneisuus voi vielä muuttua. Olet eri mieltä ja yrität vakuutella sitä. ISÄ Tyttärelläsi on suhde naisen kanssa. Sinulla on perheen päätösvalta etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja välität enemmän siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi suvaitsemattomana, mutta tyttäresi seurustelusuhde on vähän eri juttu. Ajattele tilannetta ankarana isänä ja miten hän perustelisi asiat. Muokattu lähteestä: 7

8 Väittämiä monikulttuurisuudesta Mitä mieltä olet seuraavista monikulttuurisuutta koskevista väitteistä? Mieti oma kantasi ja perustele. Ryhmässä voidaan käydä keskustelua ja väitellä eri näkökantojen välillä. Väittelyssä kannattaa muistaa perussäännöt siitä, että ei saa hyökätä toisen persoonallisuutta ja henkilöä vastaan, eikä puhua päälle tai keskeyttää. Oleellista on käydä keskustelua ja kehitellä ajatuksia yhteisen asian tiimoilta. Myös uusien ajatusten omaksuminen keskustelussa on sallittua. Väite: Monikulttuurisuus koskee vain maahanmuuttajia Väite: Monikulttuurisuus jakaa ihmisiä eikä yhdistä Väite: Monikulttuurisuus perustuu ihmisoikeuksien ja yksilöiden kunnioittamiselle Väite: Monikulttuurisuus uhkaa suomalaista kulttuuria Väite: Monikulttuurisuus on ihmisten ja kulttuurien kohtaamisen avulla kehittyvää erilaisuuden arvostamista Laatinut: Matti Cantell, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! Ryhmätyö 1. Monista ja leikkaa kysymykset korteiksi. (Yksi kysymyspatteristo jokaiselle ryhmälle) 2. Jaa oppilaat kolmen hengen ryhmiin. 3. Kukin oppilas nostaa ryhmässä vuorotellen yhden kortin ja vastaa kysymykseen. 4. Tunnin lopussa opettaja voi esittää valitsemansa kysymyksen kaikille yhteisesti. Kysymykset: Mitä ennakkoluuloja sinulla on? Mitä ajattelet, kun sinua vastaan kävelee kadulla erivärinen ihminen kuin mitä sinä itse olet? Milloin olet tuntenut olevasi erilainen? Miksi erilaiset ihmiset saattavat tuntua pelottavilta? Miksi vähemmistöihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti? Mikä on kiusaamista? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Kuka on erilainen? Mitä olet tehnyt, kun olet nähnyt koulukiusaamista? Mikä on suvaitsevaisin tekosi? Miten voi tutustua erilaisesta kulttuurista tulevaan henkilöön? Millaista särmää suvaitsevaisuus tuo elämään? Alias Luokka jaetaan kahteen ryhmään. Kummastakin ryhmästä vuorotellen yksi selittää opettajan antaman termin omalle ryhmälleen ilman, että käyttää selityksessään annettua termiä. Selittäjällä on 2 min aikaa selittää termiä omalle ryhmälleen. Jos kukaan omasta ryhmästä ei ole arvannut termiä kahdessa minuutissa, saa myös kilpaileva ryhmä osallistua arvailuun. Ryhmä saa jokaisesta oikein arvatusta termistä yhden pisteen. Eniten pisteitä saanut ryhmä voittaa. Termejä esim: rasisti, vähemmistö, maahanmuuttaja, arvo, juutalainen, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, punkkari, etnisyys, sokea, vammainen, kaveri, somali, koulukiusaaja, kotoutuminen, suomalainen, tummaihoinen, erilaisuus, maailmankatsomus, muslimi, identiteetti jne. 8

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Miina, Ville ja vintiöt

Miina, Ville ja vintiöt Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä

Lisätiedot

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää.

Minun tulevaisuuteni. 3. Arvaa, mikä työ! A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. Minun tulevaisuuteni 3. Arvaa, mikä työ! Ohessa on ammattilaisten kuvauksia omasta koulutuksestaan. Päättele tai ota selvää, A. mistä asioista koulutuksen käynyt tietää. B. mihin töihin kuvattu koulutus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela

Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Koulussamme on erilaisia painotusluokkia. Jotka ovat kieliluokka, liikuntaluokka ja matemaattisluonnontieteellinen

Koulussamme on erilaisia painotusluokkia. Jotka ovat kieliluokka, liikuntaluokka ja matemaattisluonnontieteellinen Oppilasmäärä: n. 430 oppilasta Opettajia: 31 Muu henkilökunta: 14 Koulussamme on erilaisia painotusluokkia. Jotka ovat kieliluokka, liikuntaluokka ja matemaattisluonnontieteellinen luokka. Koulussamme

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia

MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

OPETUSMATERIAALI 2015

OPETUSMATERIAALI 2015 OPETUSMATERIAALI 2015 TANSSII TÄHTIEN TYYLILLÄ Neljätoistavuotias Eugène on tanssinut kilpatansseja kuusivuotiaasta lähtien. Tanssiminen ei ole poikien harrastus tai niin ainakin ajattelevat Eugènen luokkakaverit.

Lisätiedot

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

PUROPELLON OPETTAJIEN JA TUKIOPPILAIDEN VASTAUKSET KEVÄT 2002

PUROPELLON OPETTAJIEN JA TUKIOPPILAIDEN VASTAUKSET KEVÄT 2002 LIITE 7/1(4) PUROPELLON OPETTAJIEN JA TUKIOPPILAIDEN VASTAUKSET KEVÄT 2002 VASTAUKSIA YHTEENSÄ; TUKIOPPILAAT 65 KPL, OPETTAJAT 23 KPL Vastaa nimettömästi ja REHELLISESTI. Voit ympäröidä useamman vaihtoehdon

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput. LAPPUTEHTÄVÄT LAPPUHAHMO Tee lappuja kahdelle eriväriselle paperille, niin että kirjoitat toisen väriseen lappunippuun vain adjektiiveja ja toisen värisiin lappuihin objekteja. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Liikuntaläksy; ohjeet, kirje kotiin, päiväkirja LIIKUNTALÄKSY 15.9. 19.9. 2008 / 3A-LUOKKA

Liikuntaläksy; ohjeet, kirje kotiin, päiväkirja LIIKUNTALÄKSY 15.9. 19.9. 2008 / 3A-LUOKKA Liikuntaläksy; ohjeet, kirje kotiin, päiväkirja LIIKUNTALÄKSY 15.9. 19.9. 2008 / 3A-LUOKKA Tälle viikolle tulee meidän luokkalaisille liikuntaläksyä. Se koskee koulumatkoja. A) Oppilas merkitsee rastin

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot