OPETTAJAN OPAS. Sisällys: Hyvä Opettaja!
|
|
- Eveliina Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällys: MITÄ ON ERILAISUUS 2 Mihin ryhmään kuulun 2 Mitä jos on erilainen? 2 OPETTAJAN OPAS Hyvä Opettaja! Särmää -teemavihkon opettajan materiaali sisältää runsaasti toiminnallisia tehtäviä, jotka helpottavat erilaisuus- ja monikulttuurisuus-teemojen avaamista oppilaiden kanssa. Meillä kaikilla on mielikuvia ja ennakkokäsityksiä asioista, joista emme tiedä tarpeeksi. Näistä asioista keskusteleminen ja niiden esiin nostaminen auttavat näkemään erilaisuuden rikkauden. Särmän teemat sopivat erinomaisesti käsiteltäviksi ainakin elämänkatsomustiedon, uskonnon, opinto-ohjauksen, terveystiedon, äidinkielen sekä historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Aiheita voi käsitellä myös Ihmisenä kasvaminen- sekä Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuksien yhteydessä, esimerkiksi koulun teemapäivänä. Raila Pirinen, opinto-ohjaaja Kristiina Holm, elämänkatsomustiedon ja uskonnon opettaja Katri Karvonen, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Helsingin normaalilyseo SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN 3 Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan 3 Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? 3 Mikä on kiusaamista? 3 Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä 4 Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? 4 Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä 4 Miten puuttua kiusaamiseen? 5 MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA 5 Sanomalehtileikkeet 5 IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT 5 Mainosten arvomaailma 5 Kuka minä olen? -kansio 6 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS 7 Arvaa kuka on tulossa kylään? 7 Väittämiä monikulttuurisuudesta 8 SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! 8 Ryhmätyö 8 Alias 8 Suomen lasten ja nuorten säätiö
2 MITÄ ON ERILAISUUS Mihin ryhmään kuulun? Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmä valitsee jonkin nuorisotyypin (esim. gootti, nörtti, pissis, jne.), josta tekee seinälehden seuraavia ohjeita noudattaen: 1. Piirtäkää hahmostanne kuva. 2. Kertokaa ainakin seuraavat asiat: nimi ikä asuinpaikka koulumenestys harrastukset tai vapaa-ajanviettotavat sosiaaliset suhteet vaatetus ja muu ulkoinen olemus. 3. Antakaa seinälehdellenne otsikko. Ryhmät esittelevät seinälehtensä muulle ryhmälle. Esitysten jälkeen palataan takaisin työskentelyryhmiin. Ryhmät keksivät tilanteen, jossa ryhmän karikatyyrinuori kohtaa johonkin toiseen ryhmään kuuluvan nuoren (esim. pissis kohtaa gootin). Tilanteet esitetään muulle luokalle. Esitysten jälkeen mietitään, miten tilanteessa nuorten erilaisuus tulee esille. Lisäksi keskustellaan seuraavista aiheista: Miksi jotkut haluavat kuulua johonkin ryhmään? Onko ryhmään kuuluminen aina vapaaehtoista? Mihin ryhmään luokan oppilaat itse kuuluvat? Mitä ennakkoluuloja ryhmällä on julisteiden ja esitysten perusteella eri nuorisotyyppejä kohtaan? Mistä ennakkoluulot johtuvat? Miten ne voisi karistaa pois? Mitä jos on erilainen? Oppilaat valitsevat parin. Kumpikin kertoo tilanteen, jossa on kohdannut erilaiseksi kokemansa henkilön. Keskustelun jälkeen jokainen kirjoittaa paperille, millä tavalla on erilainen kuin muut. Opettaja kerää laput ja lukee oppilaiden havainnot nimettöminä. Oppilaat palaavat parityöskentelyyn. Parit miettivät, milloin erilaisuus on positiivista, milloin negatiivista. Oppilaat esittelevät yhden positiivisen ja yhden negatiivisen havainnon muulle ryhmälle. Lopuksi käsitellään erilaisuutta yhdessä: Keitä ovat oppilaiden mielestä erilaiset ihmiset? Millaiset asiat tekevät ihmisestä erilaisen? Millaisia ovat olleet oppilaiden erilaisuuskohtaamiset? Miksi saattaa olla pelottavaa olla liian erilainen? Miksi toisen erilaisuus on hyväksyttävää ja ihailtavaa mutta jonkun toisen ei? Miten erilaisuuden tunne vaikuttaa ihmisiin? Miten esim. maahanmuuttaja voi asua Suomessa tuntematta itseään liian erilaiseksi? Kirjeet: Oppilaat kirjoittavat itselleen kirjeen, jossa on tarkoitus vakuuttaa itselle, että omat erilaiset piirteet ovat hyvä asia. Kirjeeseen tulee sisällyttää suunnitelma siitä, miten uskaltaa tuoda oman erilaisuutensa rohkeasti esille. Kirjeet saa avata vuoden päästä. 2
3 SYRJINTÄ JA KOULUKIUSAAMINEN Tukioppilastoiminta ja vertaissovittelu Helsingin normaalilyseon toimia kiusaamista vastaan Tukioppilastoiminnalla on koulussamme tärkeä osa kiusaamista ehkäisevässä työssä. Tukioppilaat eli tukarit ovat tehtäväänsä koulutettuja 9.-luokkalaisia, jotka toimivat tukena ja kavereina nuoremmilleen eli 7. ja 8.- luokkalaisille. Tukioppilaiden erityinen tehtävä on auttaa hyvän ja turvallisen ilmapiirin luomisessa. Norssin tukaritoiminta on monipuolista. Tukarit julistavat lukuvuoden alussa koulurauhan yhteisessä päivänavauksessa. He ovat mukana seitsemäsluokkalaisten toimintapäivässä, jossa he vetävät seiskoille erilaisia tutustumisleikkejä. Seiskoille pidetään myös mopodisco, jossa he saavat pitää hauskaa keskenään omien tukareidensa kanssa. Tukioppilaat järjestävät kouluvuoden aikana 7.- ja 8.-luokkalaisille ryhmäytymistä edistäviä leikkitunteja ja pitävät valistustunteja nuoria askarruttavista aiheista. Tukioppilaiden tärkeä tehtävä on toimia silminä ja korvina, jotka huomaavat koulukiusaamisen ja kertovat siitä opettajalle. Lisää tukioppilastoiminnasta: Vertaissovittelu eli verso aloitettiin koulussamme vuonna 2004, kun haluttiin löytää uusi menetelmä koulun arjessa syntyvien ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Vertaissovittelu on menetelmä, jossa kahden oppilaan välillä syntynyt riita sovitellaan yhdessä koulutettujen sovittelijaoppilaiden avulla. Tavoitteena on päästä sopimukseen, joka tyydyttää molempia osapuolia ja ehkäisee vastaavien tilanteiden syntymistä jatkossa. Vertaissovittelu luo koulussa turvallisuuden tunnetta, koska erimielisyyksiin puututaan heti. Oppilaalle välittyy myös kuva siitä, että omiin asioihinsa voi vaikuttaa. Sovittelijaoppilaille toimintaan osallistuminen puolestaan antaa valmiuksia omassa elämässään ja jatkossa työelämässäkin käsitellä erilaisia konflikteja ihmissuhteissa. Sovittelijaoppilaat ja ohjaajat kouluttaa Suomen sovittelufoorumin kouluttaja. Norssissa tehdyn kouluterveyskyselyn tulokset kertoivat, että koulukiusaaminen oli vähentynyt sen jälkeen, kun vertaissovittelu aloitettiin koulussamme. Lisää versosta: Miksi kiusaan? Miksi minua kiusataan? Luokka jaetaan kahteen osaan. Toinen osa samaistuu kiusaajiin, toinen osa kiusattuihin. Ensin jokainen työskentelee yksin. Kiusaajat kirjoittavat paperille mahdollisimman monta syytä, miksi he kiusaavat, ja kiusatut mahdollisimman monta syytä, miksi heitä kiusataan. Kirjoitustehtävän jälkeen kiusatut ja kiusaajat kokoavat pahveille yhteenvedon kirjoituksistaan. Lopuksi luokassa verrataan pahveja: Mitä yhteistä niissä on? Miten ne eroavat toisistaan? Yhdessä arvioidaan, ovatko kiusaamisen syyt todellisia. Mikä on kiusaamista? Opettaja piirtää taululle janan, jonka toisessa päässä lukee Ei kiusaamista ja toisessa päässä Kiusaamista. Oppilaat kirjoittavat lapuille kiusaamisen muotoja siten, että yhdellä lapulla lukee yksi kiusaamisen muoto. Tämän jälkeen oppilaat tulevat sijoittamaan lappunsa janalle. Sijoittelun jälkeen tarkastellaan kiusaamisen eri asteita. Oppilaat saavat myös kertoa perusteluja sijoittelulleen. 3
4 Ulkonäkönsä vuoksi leimattu Eläytymistehtävä Leikki toimii motivointina keskustelulle siitä, mitä on olla normaali, mitä on olla erilainen, millaista on tulla leimatuksi ulkonäkönsä vuoksi ja mitä suvaitsevaisuus merkitsee. Opettaja kirjoittaa alla olevat kuvaukset erilaisista ihmisistä post it -lapuille tai maalarinteipin pätkille. Hän pyytää jokaisen oppilaan luokseen vuoron perään ja liimaa lapun / teipinpalan tämän otsaan ilman, että oppilas näkee sitä. Lisäksi opettaja kuiskaa oppilaalle yhden kysymyksen, joka hänen on muistettava. Kun kaikki oppilaat ovat saaneet oman kuvauksen otsaansa ja kuulleet kysymyksensä, lähtevät he kiertelemään luokassa vapaasti. Aina toisen oppilaan kohdatessa he esittävät kysymyksensä. Nämä vastaavat oman mielensä mukaisesti. Muutaman minuutin jälkeen opettaja pysäyttää leikin ja pyytää oppilaita palaamaan omille paikoilleen. Jokainen saa kertoa tuntemuksistaan muille; arvasiko, millainen hän on, minkälaista kohtelua muilta sai ja miltä se tuntui. Tietokonenörtti Gootti Hiku Luokan häirikkö Kehitysvammainen Silmälasipäinen Hiirulainen Sokea Ylipainoinen Kaikkia muita lyhyempi Hörökorvainen Huonoihoinen Valitsisitko minut joukkueeseesi liikuntatunnilla? Tuletko meille koulun jälkeen? Saanko istua luokassa vieressäsi? Tekisitkö kanssani tutkielman? Auttaisitko minua läksyjen tekemisessä? Olisitko kanssani seuraavan välitunnin? Tekisitkö kanssani esitelmän, joka esitetään suullisesti luokan edessä? Voinko tulla teille koulun jälkeen? Tanssitko kanssani viimeisen hitaan koulun diskossa? Lähdetkö kanssani elokuviin tänä iltana? Otatko kanssani kaverikuvan? Lähtisitkö kanssani kahville koulun jälkeen? Miltä haukkuminen tuntuu? Miltä maistuu kehu? Oppilaat jakaantuvat noin 5 hengen ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä yksi on vuorollaan muun ryhmän haukuttavana. Harjoituksen jälkeen keskustellaan siitä, miltä tuntuu, kun muut haukkuvat. Entä miltä haukkuminen tuntuu? Lopuksi jokaisen selkään teipataan tyhjä paperi, ja oppilaat ryhtyvät kiertelemään luokassa. Jokainen käy kirjoittamassa kehuvia sanoja ja lauseita luokkakavereiden lappuihin. Jokaisesta voi keksiä jotakin kehuttavaa! Lopuksi jokainen lukee, miten kutakin on kehuttu. Kiusaajan ja kiusatun koulupäivä Miettikää pareittain, millainen on joko kiusaajan tai kiusatun koulupäivä. Miltä henkilöstä tuntuu, kun hän aamulla herää? Mitä hän ajattelee astuessaan koulun pihalle? Millainen hän on oppitunneilla? Ruotsin tunnilla, köksässä, liikunnassa? Mitä hän tekee välituntisin? Millainen on hänen ruokatuntinsa? Mitä hän ajattelee ja tuntee lähtiessään koulusta kotiin? Mitä hän tekee koulun jälkeen? Piirtäkää henkilönne koulupäivästä tai jostakin sen osasta sarjakuva. 4
5 Miten puuttua kiusaamiseen? Lämmittely: Oppilaat yrittävät elehtiä ja liikehtiä niin kuin kiusaajat liikehtisivät. Seuraavaksi elehditään ja liikehditään kuin kiusatut. Oppilaat jakaantuvat 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmät valmistelevat muulle ryhmälle esityksen, jossa on jokin kiusaamistilanne. Esitykselle tulee keksiä kaksi lopetusta: sellainen, jossa kiusaamistilanne päättyy kiusaajien voittoon, ja sellainen, joka päättyy kiusatun kannalta onnellisesti. Esitysten jälkeen keskustellaan siitä, olivatko esitysten tilanteet tai ratkaisut uskottavia. Mitä kiusaajille ja kiusatuille oppilaiden kokemuksen mukaan yleensä tapahtuu? Mitä muita rooleja ihmisillä on kiusaamistilanteessa kuin kiusaaja ja kiusattu? Mikä rooli oppilailla on kiusaamistilanteissa? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Voiko kiusaaja korjata kaiken sillä, että hei se oli vaan läppä? MAAHANMUUTTAJANA SUOMESSA Sanomalehtileikkeet Tavoitteena on tarkastella sanomalehtien välittämää kuvaa maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta. Usein julkisuuteen valikoituu uutisia ääri-ilmiöistä, jotka saattavat vääristää todellisuuden tulkintaa ja lisätä stereotyyppistä ajattelua. Oppilaat jaetaan ryhmiin siten, että muutama oppilas tarkkailee aina tiettyä lehteä. Saman lehden artikkelit kootaan yhdelle kartongille. Oppilaat vastaavat ryhmittäin seuraaviin kysymyksiin ja esittelevät vastaukset muulle luokalle: Miten lehden teksteissä maahanmuuttajia nimitetään? Mitä heistä kerrotaan? Millainen rooli (esim. sankari, uhri) heillä on artikkelissa? Millainen kuva heistä syntyy? Esitysten jälkeen pohditaan yhdessä, miten eri lehdet välittävät tietoa maahanmuuttajista. Oliko lehtien suhtautumistavoissa eroja? Millaisia? Mistä mahdolliset erot voisivat johtua? IDENTITEETTI, MAAILMANKATSOMUS JA ARVOT Mainosten arvomaailma Tutkikaa lehtimainoksia. Leikatkaa lehdistä erilaisia mainoksia. Tutkikaa pienryhmissä, millaisia arvoja mainoksissa esiintyy (esim. kauneus, äitiys, suvaitsevaisuus). Mitkä arvot esiintyvät useimmiten? Suunnitelkaa joko oma lehtimainos tai televisiomainos, jonka arvona on suvaitsevaisuus tai erilaisuuden hyväksyminen. Esitelkää mainokset muulle luokalle. 5
6 Kuka minä olen? kansio Jokainen oppilas työstää oman kansion teemasta Kuka minä olen?. Kansioon tehdään pahviset kannet. Kansio koostuu neljästä eri teema-alueesta, joita käsitellään alla olevien kysymysten avulla. I Millainen minä olen? 1. Pohdi ja arvioi itseäsi eri näkökulmista. Millainen minä olen fyysisesti? Millainen minä olen psyykkisiltä ominaisuuksiltani? Millainen minä olen sosiaalisilta ominaisuuksiltani? Millainen minä olen henkisesti? 2. Piirrä oma elämänkulkusi syntymästä tähän päivään. Merkitse elämäsi polulle tärkeänä pitämäsi asiat. Miksi ne ovat sinulle tärkeitä ja miten ne ovat sinuun vaikuttaneet? 3. Miten sinä toteutat itseäsi? Pohdi, mitä tehdessäsi tunnet iloa omasta osaamisestasi. Entä miten kehität itseäsi? Mitkä ovat ne asiat, jotka mielestäsi muuttavat ja kehittävät sinua parempaan suuntaan? II Mikä minulle on arvokasta? 1. Mikä sinulle on arvokasta? Kerro myös, miksi arvostat näitä asioita. 2. Pohdi, mistä olet oppinut arvosi? Ovatko niihin vaikuttaneet perheesi, ystäväsi vai ketkä? Haluatko kapinoida kotisi arvoja vastaan vai oletko omaksunut samanlaiset arvot? 3. Millainen on sinun mielestäsi hyvä ihminen? III Olenko minä vapaa? 1. Mieti, millaista sinun kasvatuksesi on ja on ollut. Oliko se erilaista silloin, kun olit pieni lapsi ja nyt? Mitä vapauksia sinulle on annettu? Mitä vapauksia toivoisit? Mitkä asiat rajoittavat vapauttasi yleisesti? 2. Mistä sinä kannat vastuuta elämässäsi? Pohdi, mitä sinulle merkitsee sanonta Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. IV Miten kulttuuri vaikuttaa minuun? 1. Leikkaa lehdistä kuvia ja juttuja, jotka mielestäsi liittyvät suomalaiseen kulttuuriin. Liimaa ne työhösi ja selitä, miksi valitsit juuri ne. 2. Kerro, millaisia stereotypioita sinulle on toisten kulttuurien tai kansojen edustajista. Millainen on mielestäsi esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen, amerikkalainen, ranskalainen, romani? Entä millainen on tyypillinen suomalainen? Pohdi sitten, mistä nämä stereotypiat voisivat olla peräisin. 3. Kerro jokin tilanne elämästäsi, jossa olet kohdannut toista kulttuuria edustavan ihmisen. Se voi olla esimerkiksi jokin tilanne koulusta, vapaa-ajaltasi tai liittyä ulkomaanmatkaan. Millainen tilanne oli? Miten suhtauduit kyseiseen ihmiseen? Entä hän sinuun? Miten tilanne päättyi? Millainen tunne sinulle jäi kohtaamisesta? 4. Mieti, miksi erilaisiin ihmisiin suhtaudutaan joskus ennakkoluuloisesti. Onko sinulla ennakkoluuloja? Mitä sinä voisit tehdä niiden voittamiseksi? 6
7 MONIARVOISUUS JA MONIKULTTUURISUUS Arvaa kuka on tulossa kylään? 1. Selitä ryhmälle, että tämä on roolipeli. 2. Pyydä neljä vapaaehtoista rooleihin (kaksi kumpaakin sukupuolta) ja neljä henkilökohtaisiksi arvioijiksi. Loput ryhmästä toimivat yleisinä arvioijina. 3. Kerro jokaiselle henkilökohtaiselle arvioijalle, ketä hän tarkkailee ja mitä perusteluja hän käyttää. Sopikaa, kuka tarkkailee ketäkin. 4. Jokaiselle pelaajalle annetaan oma roolikortti. Hän voi miettiä roolia 2-3 minuuttia. 5. Aseta 4 tuolia puoliympyrään ja kuvitelkaa olevanne esim. olohuoneessa ja käyvänne perheen kanssa keskustelua. Peli käynnistyy esim. kätten taputuksella minuuttia on hyvä pituus pelille. Peliaika riippuu siitä, miten peli etenee. Raportointi ja arviointi Jokaiselta pelaajalta kysytään oma arvio pelin kulusta. Tämän jälkeen tarkkailijat kertovat oman näkemyksensä siitä, miten pelaajat saavuttivat omat päämääränsä ja mitä perusteluja he käyttivät. Keskustelua yleisesti. Voit kysyä esimerkiksi: Olivatko perustelut samoja, joita kuulet itse perheessäsi? Olisiko ollut eri asia, jos tyttöystävä olisikin ollut poikaystävä? Mieti tilanteita, joissa poika esittelisi poikaystävän? Mikä homoseksuaalisuudessa pelottaa? Onko tällaista sattunut kenellekään lähiympäristössäsi? Kuinka todellisia roolihenkilöiden mielipiteet olivat? ROOLIKORTIT/ PELIKORTIT (kopioidaan osallistujille) TYTÄR Olet päättänyt kertoa vanhemmillesi, että haluat muuttaa yhteen rakastamasi tyttöystäväsi kanssa. Yrität puolustaa ja perustella sitä, että ihmisellä oikeus rakastaa ketä haluaa. Sanot että seksuaalista orientaatiota ei voi valita. ÄITI Tyttärelläsi on tyttöystävä, jonka kanssa hän on muuttamassa yhteen. Rakastat tytärtäsi paljon, mutta et ymmärrä, miten hän voi tehdä tämän sinulle. Tuet miestäsi kaikessa mitä hän sanoo. Et uhkaile tytärtäsi, olet pikemminkin pahoillasi tuskasta, jonka hän aiheuttaa sinulle. Olet sitä mieltä, että tyttäresi seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole vielä kehittynyt. VANHEMPI VELI Siskollasi on tyttöystävä, jota hän sanoo rakastavansa. Et periaatteessa välitä, kenen kanssa siskosi seurustelee. Puolustat ihmisen oikeutta vapaasti järjestää omat ihmissuhteensa. Äitisi mielestä siskosi seksuaalinen suuntautuneisuus voi vielä muuttua. Olet eri mieltä ja yrität vakuutella sitä. ISÄ Tyttärelläsi on suhde naisen kanssa. Sinulla on perheen päätösvalta etkä hyväksy tyttäresi suhdetta. Edustat moraalista keskitietä ja välität enemmän siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat suhteesta. Et pidä itseäsi suvaitsemattomana, mutta tyttäresi seurustelusuhde on vähän eri juttu. Ajattele tilannetta ankarana isänä ja miten hän perustelisi asiat. Muokattu lähteestä: 7
8 Väittämiä monikulttuurisuudesta Mitä mieltä olet seuraavista monikulttuurisuutta koskevista väitteistä? Mieti oma kantasi ja perustele. Ryhmässä voidaan käydä keskustelua ja väitellä eri näkökantojen välillä. Väittelyssä kannattaa muistaa perussäännöt siitä, että ei saa hyökätä toisen persoonallisuutta ja henkilöä vastaan, eikä puhua päälle tai keskeyttää. Oleellista on käydä keskustelua ja kehitellä ajatuksia yhteisen asian tiimoilta. Myös uusien ajatusten omaksuminen keskustelussa on sallittua. Väite: Monikulttuurisuus koskee vain maahanmuuttajia Väite: Monikulttuurisuus jakaa ihmisiä eikä yhdistä Väite: Monikulttuurisuus perustuu ihmisoikeuksien ja yksilöiden kunnioittamiselle Väite: Monikulttuurisuus uhkaa suomalaista kulttuuria Väite: Monikulttuurisuus on ihmisten ja kulttuurien kohtaamisen avulla kehittyvää erilaisuuden arvostamista Laatinut: Matti Cantell, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. SUVAITSEVAISUUTTA VOI OPPIA! Ryhmätyö 1. Monista ja leikkaa kysymykset korteiksi. (Yksi kysymyspatteristo jokaiselle ryhmälle) 2. Jaa oppilaat kolmen hengen ryhmiin. 3. Kukin oppilas nostaa ryhmässä vuorotellen yhden kortin ja vastaa kysymykseen. 4. Tunnin lopussa opettaja voi esittää valitsemansa kysymyksen kaikille yhteisesti. Kysymykset: Mitä ennakkoluuloja sinulla on? Mitä ajattelet, kun sinua vastaan kävelee kadulla erivärinen ihminen kuin mitä sinä itse olet? Milloin olet tuntenut olevasi erilainen? Miksi erilaiset ihmiset saattavat tuntua pelottavilta? Miksi vähemmistöihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti? Mikä on kiusaamista? Miten kiusaamiseen pitäisi puuttua? Kuka on erilainen? Mitä olet tehnyt, kun olet nähnyt koulukiusaamista? Mikä on suvaitsevaisin tekosi? Miten voi tutustua erilaisesta kulttuurista tulevaan henkilöön? Millaista särmää suvaitsevaisuus tuo elämään? Alias Luokka jaetaan kahteen ryhmään. Kummastakin ryhmästä vuorotellen yksi selittää opettajan antaman termin omalle ryhmälleen ilman, että käyttää selityksessään annettua termiä. Selittäjällä on 2 min aikaa selittää termiä omalle ryhmälleen. Jos kukaan omasta ryhmästä ei ole arvannut termiä kahdessa minuutissa, saa myös kilpaileva ryhmä osallistua arvailuun. Ryhmä saa jokaisesta oikein arvatusta termistä yhden pisteen. Eniten pisteitä saanut ryhmä voittaa. Termejä esim: rasisti, vähemmistö, maahanmuuttaja, arvo, juutalainen, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, punkkari, etnisyys, sokea, vammainen, kaveri, somali, koulukiusaaja, kotoutuminen, suomalainen, tummaihoinen, erilaisuus, maailmankatsomus, muslimi, identiteetti jne. 8
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotRyhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen
LisätiedotOPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt
OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotMaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.
MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotKOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009
KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav
LisätiedotKimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela
Olipa kerran köyhä maanviljelijä Kimmo Koskinen, Rolf Malmelin, Ulla Laitinen ja Anni Salmela 1 1 Johdanto Tässä raportissa esittelemme ratkaisukeinon ongelmalle, joka on suunnattu 7 12-vuotiaille oppilaille
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotSäännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille
ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotValppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat
Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotMuonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara
Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotMonitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa
Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotAsumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotUnelmien työ (90 min)
Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän
Lisätiedot1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )
ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat
LisätiedotYksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
Lisätiedotsivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012
sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari
LisätiedotMa Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.
Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotHarjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008
17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti
LisätiedotJokainen ryhmäläinen kertoo vuorollaan ensimmäisen ajatuksen, joka tulee mieleen sanasta itsetunto.
Julkinen itsetunto Muille näyttäytyvä itse-tunto on julkista itsetuntoa. Julkista itsetuntoa kuvaa henkilön tapa tuoda ilmi itsetuntoaan käytöksellään, toiminnallaan ja puheellaan. Julkista itsetuntoa
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
LisätiedotKARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK
KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotSOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke
SOSIAALISET TAIDOT Tukioppilaskoulutus 12.12.2016/OSAVA-hanke Nimen vaihto kättelyllä Kuljetaan ympäri luokkatilaa Kun kohtaat jonkun, kättelet ja sanot oman nimesi. Toinen tekee samoin. Henkilön, jota
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotJuhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!
Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotAINA KANNATTAA YRITTÄÄ
AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com
LisätiedotKoulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia
Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotJUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia
JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen
LisätiedotPOIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA
POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu
Lisätiedot1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.
pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotMuuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen
Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotKokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön
Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotENNEN PELIN ALKUA. Osa A ALOITA 20 min
ENNEN PELIN ALKUA Laittakaa pelin violetit ohjekortit A E pinoon pelilaudan viereen. Laittakaa pelilaudalla siniset toimintakortit ja pinkit näkökulmakortit niille osoitettuihin paikkoihin. Osiot suoritetaan
LisätiedotYSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotVaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli
Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden
LisätiedotKysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14
Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotMiina, Ville ja vintiöt
Miina, Ville ja vintiöt Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen (toim.) Ulla Lappalainen Sisällys Opettajalle...6 Oppilaalle...7 1. TYÖSKENTELEN ET- TUNNILLA...9 ET:n työtapoja...9
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
Lisätiedot