KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA"

Transkriptio

1 Ee KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavaselostus, luonnos Kaava

2 KAAVASELOSTUS Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava KAINUUN LIITTO

3 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu KAJAANI Puh. (08) Faksi (08) Julkaisun valokuvat: Kainuun liitto Julkaisun pohjakartat: pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos (MML) , avoimen tietoaineiston lisenssi versio ISBN ISSN Kajaani

4 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KAAVASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE JOHDANTO YHTEENVETO LÄHTÖKOHDAT KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUUHUN MAAKUNNAN SUUNNITTELUUN Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Kainuun maakuntakaava Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma KAINUUN LIITTO MAAKUNTAKAAVAN LAATIJANA MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSALUE VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET TAVOITEASETTELUN LÄHTÖKOHDAT Alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet Maakuntakaavan sisältövaatimukset Paikalliset, maakunnalliset sekä ylimaakunnalliset tavoitteet VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT KAINUUN VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT KAINUUN KAUPAN PALVELUVERKKO Vähittäiskaupan palveluverkko Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan myynti Ostovoiman nettosiirtymä Kaupan palvelujen saavutettavuus NYKYINEN MAANKÄYTTÖ VAPAA-AJAN ASUKKAAT JA MATKAILIJAT LIIKENNE JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Liikennejärjestelmä Yhdyskuntatekninen huolto YMPÄRISTÖ JA MAISEMA VAIHTOEHTOTARKASTELU YLEISTÄ PERUSVAIHTOEHDOT Tarkasteltavat vaihtoehdot Vaihtoehtojen mitoitus Kaupan sijoittuminen vaihtoehdoissa VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA ARVIOINTI Kauppa ja palvelurakenne Alue ja yhdyskuntarakenne Liikkuminen ja palvelujen saavutettavuus Yhteenveto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen arviointi eri vaihtoehdoissa VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTEET YLEISTÄ JA KESKEINEN SISÄLTÖ UUDET JA MUUTTUVAT ALUEVARAUKSET, MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ENNALLAAN SÄILYVÄT MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KUMOUTUVAT MAAKUNTAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET RAKENTAMISRAJOITUKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MENETTELY VAIKUTUSTEN SELVITTÄMISEKSI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUKSET

5 Vaikutukset alueiden käyttöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon sekä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön VAIKUTUSTEN TARKASTELU ALUEITTAIN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUS NATURA 2000-VERKOSTON ALUEISIIN YHTEENVETO VAIHEMAAKUNTAKAAVAN KOKONAISVAIKUTUKSISTA VAIKUTUSTEN SEURANTA MAAKUNTAKAAVAN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN SUHDE KAINUUN MAAKUNTAKAAVA 2020:EEN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEISIIN SUHDE MUIHIN SUUNNITELMIIN OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS PÄÄTÖKSENTEKO OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS LAUSUNTOJEN JA MUISTUTUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN TEHDYT SELVITYKSET MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA LÄHDELUETTELO LIITTEET LIITTEET: LIITE 1: Vaikutusten tarkastelu maankäyttöluokittain. Täydentyy kaavaprosessin edetessä. LIITE 2: Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti suhteessa väestöön, asuntokuntiin ja loma-asutukseen Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon alueilla LIITE 3: Kajaanin keskustatoimintojen alue ja keskustatoimintojen alakeskukset 3

6 1. ESIPUHE Kainuun maakuntavaltuusto teki päätöksen Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa saatetaan maakuntakaava ajan tasalle maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) mukaisesti sekä turvataan kaupan toimintaedellytykset ja elinkeinoelämän kehittyminen Kainuussa. Kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavaan kuuluvat seuraavat asiakirjat: maakuntakaavakartta 1: , joka sisältää maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan kaavaselostus, joka sisältää mm. kaavamerkintöjen kuvauksen, tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisun perustelut sekä arviot vaihemaakuntakaavan vaikutuksista Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava on laadittu pääosin Kainuun liiton omana työnä. Kaavan valmistelua on tehty pääosin olemassa oleviin tietoihin perustuen. Lisäksi on laadittu Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys. Vaihemaakuntakaavaa on laadittu osallistuvan suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Teksti täydentyy kaavaprosessin lopussa Kainuun liitto Pentti Kettunen Pentti Malinen Hannu Heikkinen maakuntavaltuuston maakuntajohtaja suunnittelujohtaja puheenjohtaja 4

7 2. JOHDANTO Kainuun voimassa oleva maakuntakaava 2020 hyväksyttiin Kainuun maakuntavaltuustossa Maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi heinäkuussa 2007, ja valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan (valtioneuvoston päätös YM3/5222/2007). Kainuun maakuntakaava 2020 tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä (KHO 2516, 1895/1/09). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) takia ja kaupan toimintaedellytysten turvaamiseksi kaavoitus tulee uudistaa ja saattaa ajan tasalle. Lainmuutoksessa maakuntakaavan asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksessa on vahvistettu. Lisäksi on selkeytetty vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, sekä yhdenmukaistettu kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia toimialoja. Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistamat alueet c-merkinnällä Kajaanin, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen taajamiin. Kajaanin c-alue on osoitettu aluevarauksena. Muiden taajamien c- alueet on osoitettu kohdemerkinnällä. Kainuun voimassa olevassa maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö tarkoittaa vähintään 2000 k-m² päivittäistavarakauppaa. Lakimuutoksen myötä maakuntakaavassa tulee jatkossa osoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja ja enimmäismitoitus. Lisäksi tulee huomioida kokonaisuudessa paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa. Kainuun maakuntavaltuuston tekemän laatimispäätöksen mukaisesti Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa saatetaan maakuntakaava ajan tasalle MRL:n muutosten mukaisesti ja osoitetaan selvitysten perusteella seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti, suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava täydentää Kainuun maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitevuodeksi on asetettu vuosi Vahvistuessaan kaupan vaihemaakuntakaava kumoaa vahvistetun maakuntakaavan vaihemaakuntakaavassa osoitettujen maankäyttöratkaisujen osalta. 3. YHTEENVETO Kainuun maakuntavaltuusto teki päätöksen Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavan vireille tulosta ilmoitettiin , ja samalla asetettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville ja lausunnoille väliselle ajalle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin 47 lausuntoa ja niitä annettiin 18 kappaletta. Maakuntahallitus antoi vastineet lausuntoihin ja kannanottoihin Vaihemaakuntakaavan 1. viranomaisneuvottelu pidettiin Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laadinnan lähtökohtana on voimassa oleva Kainuun maakuntakaava 2020 ja sen täydentäminen vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan ohjaamisen osalta. Kaavaratkaisu perustuu vuonna 2013 valmistuneeseen Kainuun kaupan palveluverkkoselvitykseen, siinä esitettyihin vaihtoehtotarkasteluihin, eri osapuolten esittämiin tavoitteisiin sekä asiaa koskeviin selvityksiin. Vaihemaakuntakaavan laatimisen alussa eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointityö käsitti kaupan palveluverkkoselvityksen yhteydessä arvion ostovoiman kehityksestä, kaupan hankkeiden ja potentiaalisten kauppapaikkojen selvittämisen sekä arvion liiketilatarpeesta. Kaupan palveluverkkoselvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupan palveluverkon kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. 5

8 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle MRL:n muutosten mukaisesti ja osoittaa selvitysten perusteella seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti, suuryksikön koon alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kaavalla turvataan nykyisten kaupan palveluiden kehittäminen ostovoimaa vastaavalle tasolle sekä pienemmissä kuntakeskuksissa että suuremmissa palvelujen keskittymissä. Vaihemaakuntakaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx.xxxx. Kaavaluonnoksesta saatiin xxxx lausuntoa. Maakuntahallitus antoi vastineet lausuntoihin ja muistutukseen xx.xx.xxxx. Teksti täydentyy kaavaprosessin edetessä. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan C -aluemerkinnällä tai c -kohdemerkinnällä keskustatoimintojen alueet, joille voidaan sijoittaa mahdollisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Merkinnällä CA osoitetaan Kajaanin kaupunkikeskustan keskustatoimintojen alakeskuksen alue. Lisäksi km -merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ohjaavilla kaavamerkinnöillä on tarkoitus turvata kaupan palveluverkko ja sen kehittymisen mahdollisuudet Kainuussa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu Kajaanin kaupungin keskustatoimintojen aluetta osoittava kaavamerkintä ja -määräys kumotaan vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä. Muilta osin vaihemaakuntakaavan alueelle kohdistuvat voimassa olevan Kainuun maakuntakaavan merkinnät ja määräykset säilyvät ennallaan. Maakuntakaava (kaavakartta) on laadittu mittakaavaan 1: LÄHTÖKOHDAT 4.1. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Kaupan keskeiset käsitteet Seuraavat kaupan keskeiset käsitteet perustuvat ympäristöministeriön ohjeeseen (3/2013): Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Erikoiskauppa / muu erikoistavarakauppa. Tietyn tuoteryhmän kauppaan ja siihen liittyviin palveluihin erikoistunut myymälä. Erikoiskauppa kerää asiantuntemustaan tiettyyn tuoteryhmään ja siihen liittyviin palveluihin. Erikoiskauppa on yleensä keskittynyt ns. käyttötavaroiden myyntiin, mutta voi myös keskittyä päivittäisten tavaroiden kuten elintarvikkeiden myyntiin. Erikoiskauppojen toiminnan ytimenä ovat henkilökohtainen palvelu, korkea asiantuntemus ja erikoistunut tuotevalikoima. Erikoiskaupoille on tyypillistä myös pyrkimys keskeiseen sijaintiin kaupunkirakenteessa ja hakeutuminen lähelle toisiaan, sillä tiiviit palvelukeskittymät ovat vetovoimaisia ostosympäristöjä. (Lähde: Santasalo & Heusala 2002, Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa. Paljon tilaa vaativa erikoistavaran kauppa (tiva-kauppa) tulee vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. 6

9 Päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleisimmin päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa marketmyymälää. Ruoan osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 %. (Lähde: Seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Seudullisesti merkittävällä vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi siten vaihdella maan eri osissa ja yksittäisen maakunnan alueella. Vähittäiskauppa. Vähittäiskauppa on kuluttajia palvelevaa kauppaa. Vähittäiskauppa välittää kuluttajille tuotteita teollisuudesta ja tuotannosta erilaisten tukkuportaiden välityksellä. Vähittäiskaupan kokonaiskuvassa vähittäiskauppa jakautuu kahteen ryhmään, joissa päivittäistavara- ja tavaratalokaupat muodostavat oman ryhmänsä. Toisen ryhmän muodostavat erikoiskaupat, joista suurimpia toimialoja ovat autokauppa, tekstiili- ja vaatekauppa sekä apteekit. (Lähde: Santasalo & Koskela 2008). Vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan kooltaan yli 2000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Kerrosalaltaan 2000 neliömetrin suuruinen myymälä vastaa myyntipinta-alaltaan neliömetrin myymälää. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Säännökset eivät koske vähittäiskaupan myymälän, vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän laajentamista, joka ei ole merkittävä. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana tulee pitää yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Vähittäiskaupan suuryksikön kerrosala vastaa rakennuksen kerrosalaa, jolloin kerrosalaan lasketaan mukaan vähittäiskaupan tilojen lisäksi myös esim. ravintolatilat ja muut palvelutilat. (Lähde: Ympäristöministeriö, 2013) Kainuun kaupan vaihekaavassa käsitellään seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ja mitoitusta Vaihemaakuntakaava on tiettyjä asiakokonaisuuksia käsittelevä maakuntakaava, jota koskevat samat säädökset kuin maakuntakaavoitusta yleensä. Se on maankäyttö- ja rakennuslain (132/99, myöhemmin MRL) mukainen tiettyjä asiakokonaisuuksia käsittävä yleispiirteinen pitkän aikavälin alueidenkäytön suunnitelma, jolla pyritään tukemaan maakunnan kehitystä ja menestystä ja joka vahvistuessaan toimii ohjeena yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Vaihemaakuntakaavassa esitetään siinä käsiteltävien asioiden osalta alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Vaihemaakuntakaava keskittyy valtakunnallisiin, maakunnallisiin sekä useamman kuin yhden kunnan alueidenkäyttöä yhteen sovittaviin maankäyttökysymyksiin. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja ne tulivat lainvoimaiseksi marraskuussa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tarkistettiin vuonna Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava niiden huomioon ottamisesta siten, että niiden toteuttamista edistetään (MRL 22 ). 7

10 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat voimassa oleva lainsäädäntö, Kainuun maakuntakaava 2020 sekä laadittu Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle MRL:n muutosten mukaisesti ja osoittaa selvitysten perusteella seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti, suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella Vaihemaakuntakaavan suhde muuhun maakunnan suunnitteluun Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntien liittojen laatimat maakuntakaavat sekä kuntien laatimat yleiskaavat ja asemakaavat (kuva 1). Ne perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL, 132/1999). VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA / KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA Kuva 1. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä. ASEMAKAAVA Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäytön suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Kainuussa maakuntakaavan laatijana toimii Kainuun liitto. Maakuntakaava voidaan laatia: koko maakuntaa käsittelevänä kokonaismaakuntakaavana, maakunnan osa-aluetta koskevana maakuntakaavana tai tiettyjä asiakokonaisuuksia koskevana vaihemaakuntakaavana. Yleis- ja asemakaavoja laativat kunnat. Kunnat myös hyväksyvät nämä kaavat. Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Asemakaava puolestaan laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Kunnat voivat laatia myös yhteisen yleiskaavan, jonka vahvistaa ympäristöministeriö. Suunnittelujärjestelmän periaatteena on, että yleispiirteisempi kaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa ja muutettaessa. Alueidenkäyttöä koskevat ratkaisut pyritään tekemään sillä suunnittelutasolla, jolla ne kaavan sisältö ja vaikutukset huomioiden ovat parhaiten tehtävissä. Siten maakunnallisesti ja seudullisesti vaikuttavat 8

11 alueidenkäyttökysymykset, kuten tässä seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin liittyvät alueidenkäyttökysymykset, on tarkoituksenmukaista ratkaista maakuntakaavatasolla Kainuun maakuntakaava 2020 Voimassa oleva Kainuun maakuntakaava ohjaa kaupan sijoittumista kaavan laadintaaikana voimassa olleiden säädösten ja kaupan kehittämistavoitteiden perusteella. Kainuun maakuntakaava 2020 mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen alueet c-merkinnällä Kajaanin, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen taajamiin (kuva 2). Kajaanin c-alue on osoitettu aluevarauksena. Muiden taajamien c-alueet on osoitettu kohdemerkinnällä. Kuva 2. Kainuun voimassa olevan maakuntakaava 2020 kauppaa koskevat merkinnät. Kainuun maakuntakaavassa 2020 ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa tai enimmäismitoitusta tai huomioitu kokonaisuudessa paljon tilaa vaativaa erikoistavaran kauppaa, koska lainsäädäntö ei ole niitä aiemmin edellyttänyt. Voimassa oleva Kainuun maakuntakaavan ajanmukaistaminen edellyttää kaavan uudistamista kauppaa koskevien asioiden osalta. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä (ympäristöministeriön päätös YM2/5222/2012). Kaava koskee puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kainuussa on myös vireillä Kainuun tuulivoimamaakuntakaava, joka käynnistyi maakuntavaltuuston päätöksellä Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueidenkäytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen maakuntaohjelma (Kuva 3). Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, ja se on luonteeltaan pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntaohjelma on määräaikainen ohjelma, joka sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaiset toimenpi- 9

12 teet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat luonteeltaan erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä maakuntasuunnitelman strategioiden toteutusvälineitä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on vuosittain laadittava suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamiseksi. MAAKUNNAN SUUNNITTELU VN (SM) MAAKUNTASUUNNITEMA visio tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne aikavälille v. VN (YM) valtak. alueidenkehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimenpiteet aikavälille 3 5 v. MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö aikavälille 10 30v. valtak. alueidenkäyttötavoitteet TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuva 3. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Lähde: Sisäasiainministeriö ja Kainuun maakunta kuntayhtymä 2005 Kainuun maakuntasuunnitelma 2025:ssa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys vuoteen Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan alueidenkäyttöä ohjaavalla maakuntakaavalla sekä toiminnallista kehitystä ohjaavalla alueellisella maakuntaohjelmalla. Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan kehittämistä ja linkittää sen aluekehitystyöhön sekä antaa suuntaviivoja maakuntakaavalle. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi vuoteen 2025 ulottuvan maakuntasuunnitelman kokouksessaan Maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin syyskuussa Uudet Kainuun maakuntasuunnitelma ja -ohjelma ovat parhaillaan valmisteltavina. Voimassa olevassa maakuntasuunnitelmassa Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 ja Kainuun maakuntaohjelmassa kauppaa ei ole varsinaisesti käsitelty omana teemanaan. Mainituissa suunnitteludokumenteissa kauppaa sivutaan elinkeinotoiminnan sekä matkailun voimassa olleen tilanteen ja kehittämistavoitteiden yhteydessä. Valmisteilla olevassa maakuntasuunnitelmaluonnoksessa Kainuun maakuntastrategia 2035 Kainuu-ohjelma todetaan kaupan osalta seuraavaa: Palvelualan erikoistuminen jatkuu Kainuussakin ja alan työllistämisosuus kasvaa entisestään. Kaupalliset palvelut kehittyvät erityisesti Kajaanissa ja Sotkamossa sekä matkailuliikenteen varrella olevissa taajamissa. Venäjänkielisiä palveluita tarvitaan entistä enemmän matkailijamäärien kasvaessa. Palvelutarpeisiin vastaaminen kysynnän mukaan jo ennakoivasti (esim. asukkaiden ikääntyminen, vapaa-ajanasumisen kasvu) luo uusia tilaisuuksia maaseudun monialaiselle yrittäjyydelle. 10

13 4.3. Kainuun liitto maakuntakaavan laatijana Maakuntakaavan laatimisvastuu on MRL:n 26 :n mukaisesti maakunnan liitolla. Maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä (MRL 27 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavan (ml. vaihemaakuntakaava) oikeusvaikutukset kohdistuvat MRL:n 32 :n mukaisesti pääasiassa viranomaisiin. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueidenkäyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrkivät edistämään kaavan toteuttamista (ks. myös Maankäyttö- ja rakennusasetus, 895/1999). Viranomaisen on lisäksi katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskevat kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla katsotaan olevan alueidenkäyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Velvoite koskee myös valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) tarkoitettuja valtion liikelaitoksia. Edistämisvelvoite koskee kuntaa sen huolehtiessa MRL 20 :n mukaisesti alueidenkäytön suunnittelusta ja rakentamisen ohjauksesta. Tässä yhteydessä on huomattava, että maakuntakaavan ohjausvaikutus yksittäisen kaavan sisältöön määräytyy MRL 32.1 :n mukaisesti. Maakuntakaavan oikeusvaikutus ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleisja asemakaavan ajanmukaisuutta. Tällä perusteella voi olla tarvetta muuttaa kyseisiä kaavoja. Vaikka maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, se on kuitenkin ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Maakuntakaavan välittömästi rakentamiseen kohdistuva rakentamisrajoitus on voimassa maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi tai liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Rakentamisrajoitus tulee voimaan maakuntakaavan tullessa lainvoimaiseksi, ellei rakentamisrajoituksen aluetta ole nimenomaisesti kaavamääräyksellä supistettu tai laajennettu. Rakentamisrajoituksen alueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että sillä vaikeutetaan maakuntakaavan toteuttamista. Rakennuslupaviranomainen voi siten estää maakuntakaavan toteutumista vaikeuttavan rakentamisen. Rakentamisrajoitus on ehdollinen. Jos rakennuksen rakentamiseen haetun luvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, on lupa myönnettävä, jollei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Edellä mainittu maakuntakaavan oikeusvaikutus tulee hyvin harvoin esille, sillä maakuntakaava vaikuttaa pääsääntöisesti välillisesti yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai viranomaistoiminnan kautta. Maakuntakaavassa voidaan antaa tarpeellisia määräyksiä, jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Maakuntakaava voi suojelumääräysten kautta ohjata myös muuta maankäyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräykset voivat koskea mm. metsien käsittelyä, ojitusta ja muuta maisemaa tai luonnonolosuhteita muuttavaa toimintaa. Suojelumääräys sitoo välittömästi toimenpiteisiin ryhtyvää tahoa, 11

14 vaikka toimenpide ei edellyttäisikään erillistä lupaa. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa MRL 172 :ssä mainituin edellytyksin. Maakuntakaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut ja periaatteet täydentyvät kuntien kaavoituksessa. Mikäli maakuntakaavan tavoite ei vaarannu, voidaan aluevarausten laajuutta ja sijaintia muuttaa tai mahdollisesti aluevaraus voidaan poistaa yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta, joka on täsmentynyt maakuntakaavassa, ei voida kuntakaavoituksessa syrjäyttää. Maakuntakaavan suhde kuntien yhteiseen yleiskaavaan voi olla perustelluista syistä joustavampi kuin suhde yhden kunnan laatimaan yleiskaavaan. Yhteisen yleiskaavan on kuitenkin sopeuduttava maakuntakaavan kokonaisuuteen, ja siinä on otettava huomioon soveltuvin osin maakuntakaavalle asetetut sisältövaatimukset Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat Kajaanin, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen taajamien alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Vaikutukset voivat myös ulottua muualle Kainuuseen tai naapurimaakuntiin ja näiden osalta etenkin Kainuuseen rajautuviin kuntiin. Lisäksi vaikutukset voivat kohdistua näille alueille johtavaan liikenneverkkoon. Kuva 4. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan vaikutusalue 12

15 5. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET 5.1. Tavoiteasettelun lähtökohdat Maakuntakaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen sekä valtakunnalliset, maakunnalliset että paikalliset tavoitteet. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa käsitellään vähittäiskaupan suuryksikköjen mitoitukseen ja sijoittumiseen liittyviä alueidenkäyttöratkaisuja. Kaavan laatimisessa huomioon tulee ottaa siten mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: turvata monipuoliset kaupan palvelut sekä alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen Kainuussa mahdollistaa kaupan toimintaedellytykset ja elinkeinojen kehittyminen alueen omaan väestöpohjaan sekä matkailun ja loma-asumisen kehittymiseen perustuen säilyttää monipuoliset päivittäistavarakaupan palvelut kaikissa kuntakeskuksissa sekä seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksikköjen palvelut suurimmissa keskuksissa turvata Kajaanin keskustaajaman asema maakuntakeskuksena sovittaa yhteen nämä tarpeet muiden maankäyttötarpeiden kanssa osoittaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden verkoston sijainti, suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella ottaen huomioon vaihemaakuntakaavan aikajänne sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet Alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa selkeät tavoitteet ja lähtökohdat maakuntakaavan ja vaihekaavan laatimiselle. Kaavojen laadintaa ohjaavat lain yleinen tavoite (1 ) ja alueidenkäytön suunnittelun yleiset tavoitteet (5 ). Tämän mukaisesti alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista, yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä Maakuntakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on esitetty maakuntakaavalle seuraavat sisältövaatimukset (MRL 28 ), joihin on kaavaa laadittaessa kiinnitettävä erityisesti huomiota. Lainaus lainkohdasta: 13

16 Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1. Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2. Alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3. Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4. Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5. Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6. Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää Paikalliset, maakunnalliset sekä ylimaakunnalliset tavoitteet Kainuun kunnat Kaupan vaihemaakuntakaavaa koskevia tavoitteita on käsitelty vuoden 2013 lopussa valmistuneessa vaihemaakuntakaavaan liittyvässä Kainuun kaupan palveluverkkoselvityksessä. Kainuun kaupunkien ja kuntien tavoitteita on tarkasteltu tarkemmin aiemmin myös Lähtökohdat ja tavoitteet -raportissa. Lisäksi vaihemaakuntakaavan vaikutusalueella sijaitsevien kuntien (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi) tavoitteita käsiteltiin Kainuun liiton ja kuntien välisissä neuvotteluissa. Kajaanin kaupungin tavoitteena on vahvistaa Kajaanin keskustaajaman asemaa maakuntakeskuksena. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatiminen ja kaavoituksessa tehtävä yhteistyö edesauttaa myös Kajaanin kaupungin keskustaajaman yleiskaavan päivitystä. Kuhmon kaupungin tavoitteena on pitää palvelut ydinkeskustan alueella. Kuhmon kaupunki pitää tärkeänä, että matkailun kehittyminen ja mahdollisesti venäläisten tuomat vaikutukset otetaan huomioon kaupan vaihemaakuntakaavassa. Sotkamon kunnan tavoitteena on, että päivittäistavarakauppa ja valtaosa erikoistavarankaupasta sijoittuvat jatkossakin keskustaan. Sotkamon kunnan mukaan Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumiseen. Suomussalmen kunta pitää tärkeänä, että kaupan ja muun palveluverkon määrittämisessä otetaan huomioon loma-asutus ja matkailun kehittyminen sekä ostovoiman kasvu. 14

17 Kaupan toimijat ja yksityishenkilöt Kaupan toimijat esittävät Kajaanin ja Kainuun kaupankäynnin nykyisen toiminnan ja sekä kehittymismahdollisuuksien kannalta joustavaa erikoistavaran kauppaa mahdollistavia kaavamääräyksiä vaihemaakuntakaavaan, erityisesti Kajaanin kauppapuiston aluetta koskien. Kaupan toimijoilta saaduissa kannanotoissa tuotiin esille myös se, että ostovoimaa on valunut Kajaanin alueelta esimerkiksi Ouluun ja Kuopioon johtuen mm. siitä, että Kajaanin alueella ei ole vastaavanlaista kaupan alan palvelutarjontaa. Kannanoton mukaan Kajaanin alueelta puuttuu vetovoimainen liikekeskus, jossa on myös erikoistavarakaupan tarjontaa. Kajaanissa on myös asumisviihtyvyyden kannalta tärkeää, että alueella on riittävä palvelutarjonta myös erikoistavarakaupan suhteen. Yksityisiltä henkilöiltä saatiin Lähtökohdat ja tavoitteet -raporttia varten yksi kannanotto. Mielipiteen mukaan Kainuuta koskevat ostovoimaennusteet ja tilantarpeen kasvuennusteet on mitoitettu liian suuriksi, ja näitä ennusteita tulisi tarkistaa pienemmiksi. Kainuuseen rajoittuvat maakunnat ja kunnat Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan Lähtökohdat ja tavoitteet -raporttia varten pyydettiin lausunnot Kainuun naapurimaakunnista (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Savon liitto) sekä lisäksi Kainuuseen rajoittuvilta kaupungeilta ja kunnilta. Naapurimaakuntien, kaupunkien ja kuntien tavoitteiden yhteensovittaminen määritellään tässä yhteydessä ylimaakunnallisiksi tavoitteiksi. Saaduissa lausunnoissa pyydettiin kiinnittämään huomiota matkailun vaikutuksiin, ylimaakunnalliseen palvelutarjonnan monipuolistumiseen sekä kehittämiskäytäviin. Pohjois- Karjalan maakuntaliiton näkemyksen mukaan Kainuun kaupan palvelutarjonta vaikuttaa jossain määrin myös Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosan kaupan kysyntään ja tukee ja monipuolistaa sen palvelutarjontaa. Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee, että Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavoituksen lähtökohdissa ja tavoitteissa esitetyt linjaukset ovat samansuuntaisia Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kanssa; ne ovat maakuntakaavoituksen yleispiirteisen luonteen mukaisia ja antavat kuntien kaavoitukselle liikkumavaraa. Pohjois-Savon liitto toteaa, että Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä mahdollistavia keskustatoimintojen alakeskuksia Kainuuseen rajautuviin kuntiin Vieremälle, Sonkajärvelle ja Rautavaaralle. Pudasjärven kunta esittää lausunnossaan, että Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavassa varauduttaisiin matkailun kasvuun, erityisesti Venäjältä. Koillismaa ja Kainuu muodostavat laajan matkailualueen, jonka varustetasoa kehittämällä voidaan houkutella merkittäviä matkailijamääriä Venäjältä. Muilla Kainuuseen rajoittuvilla kunnilla ei ollut huomautettavaa tai lausuttavaa vaihemaakuntakaavaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 22 ) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä ke- 15

18 hitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Maakuntakaavoitus on keskeisessä asemassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisessa. Suuri osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan suoraan maakunnan suunnittelua tai maakuntakaavoitusta tai tavoitteiden konkretisointi muutoin edellyttää niiden maakunnallistamista, jolloin ne maakuntakaavan kautta ohjaavat kuntien kaavoitusta. Maakuntakaavassa tavoitteet konkretisoidaan siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä maakunnallisia ja seudullisia alueidenkäytön periaatteita ja aluevarauksia osoittavana yleispiirteisenä kaavana edellyttää ja mahdollistaa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamisala on määritelty MRL 24 :ssä, jossa säädetään tavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta. Maankäyttö- ja rakennuslain 24.1 :n mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueidenkäytön kannalta. MRL 24.2 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava tavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee siis toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen ja toteuttamisen edistäminen voi edellyttää myös yhteensovittamista kaavoituksen muiden tavoitteiden kanssa, kuten maakuntakaavassa maakunnallisten ja paikallisten sekä muiden valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Mikäli valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, ratkaisun on MRL 24.2 :n oikeusvaikutukset huomioon ottaen turvattava valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen toteuttamisen edistäminen. Vuonna 2001 voimaan tulleet ja vuonna 2008 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaoteltu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelun periaatteellisia linjauksia. Niillä on oikeusvaikutuksia yleispiirteiseen kaavoitukseen, kuten maakuntakaavaan ja yleiskaavaan. Erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Osa erityistavoitteista on kohdennettu tiettyyn kaavatasoon ja osalla tavoitteista on oikeusvaikutuksia kaikkeen kaavoitukseen. MRL 25 :n mukaan erityisesti maakuntakaavan tehtävänä on valtakunnallisten tavoitteiden huomioon ottaminen ja yhteen sovittaminen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. 16

19 Toimivan aluerakenteen keskeisiä tavoitteita ovat tasapainoisen aluerakenteen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen, luonnon voimavarojen kestävä hyödyntäminen sekä kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen lisääminen. Maaseudun kyläverkostojen kehittämistä, elinkeinotoiminnan monipuolistamista ja ympäristöarvojen säilymistä on myös edistettävä. Lisäksi maakunnan suunnittelussa tulisi selvittää ylimaakunnallisten ja valtakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden kehittämisedellytyksiä. Raja-alueiden alueidenkäytön järjestäminen ja maanpuolustuksen tarpeet on otettava huomioon. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun keskeisiä tavoitteita ovat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja kaupunkiseutujen sekä taajamien eheyttäminen, liikennetarpeen vähentäminen sekä kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina tukeutumalla olemassa oleviin keskuksiin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Maakuntasuunnitelman tulee perustua perusteltuun väestönkehitysarvioon. Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukevasti. Ympäristön viihtyisyyttä on edistettävä mm. viheraluejärjestelmällä sekä ympäristöhaittoja vähentämällä. Terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti on turvattava. Kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä virkistyskäytön ja luonnonvarojen osalta painotetaan kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttämistä. Luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua tulee edistää. Luonnonvarojen saatavuus tulee turvata myös tuleville sukupolville. Maakuntakaavassa on osoitettava mm. valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat sekä erityistä suojelua vaativat vesistöt. Kaavassa on luotava edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistysreitistöjen muodostamiselle. Matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä on tuettava. Maa-ainesten ottoa on tarkasteltava maakunnallisesti, ja se on sovitettava yhteen suojelutarpeiden kanssa. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon tavoitteena on liikennejärjestelmien kehittäminen kokonaisuutena ja henkilöliikennetarpeen vähentäminen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistäminen. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia yhteyksiä. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä tulisi edistää. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneyhteyksien ja voimajohtojen kehittämismahdollisuudet on turvattava. Joukkoliikenteen ja eri liikennemuotojen yhteistyön edellytyksiä on parannettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä terminaalien ja niiden lähialueiden kehittämiseen. Tuulivoiman hyödyntämistä tulee edistää siihen soveltuvilla alueilla. Luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityistavoitteista tavoite poronhoidon edellytysten turvaamisesta koskee Kainuun pohjoisosassa Hyrynsalmen, Puolangan (osa) ja Suomussalmen kuntia. 6. NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 6.1. Kainuun väestö ja työpaikat Väestö Tilastokeskuksen mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2012 lopussa (Taulukko 1). Väestö on vähentynyt 18,7 prosenttia vuodesta 1980 vuoteen Taajamaalueiden väkimäärä on kasvanut ja haja-asutusalueiden väkimäärä vähentynyt. Vuonna 2010 Kainuun väestöstä 71,6 prosenttia asui taajamissa (Lähde: SYKE/YKR ja Tilastokeskus 2012). Kainuun väestön sijoittumista vuonna 2012 on havainnollistettu kuvassa 3 tiheyspinnan avulla. Kartan mustilla alueilla asuu noin 46 % kainuulaisista. 17

20 Kainuu Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala Taulukko 1. Väkiluku Kainuussa Lähde: Tilastokeskus Kuva 5. Kainuun väestön sijoittuminen Kernel Density -tiheyspintana

21 Työpaikat Kainuussa oli vuoden 2010 lopussa noin työpaikkaa, joista noin puolet oli Kajaanissa (kuva 4). Kuhmossa, Sotkamossa ja Suomussalmella oli kussakin runsaat työpaikkaa. Vuosina Kainuun työpaikkamäärä väheni noin 350 työpaikalla (-1 %). Kunnittain tarkasteltuna työpaikkamäärä lisääntyi Kajaanissa ja Sotkamossa ja väheni muissa kunnissa. Työpaikkojen määrä Muutos lkm % %/v Hyrynsalmi % -2,6 % Kajaani % 0,5 % Kuhmo % -1,0 % Paltamo % -0,5 % Puolanka % -3,1 % Ristijärvi % -1,9 % Sotkamo % 0,9 % Suomussalmi % -1,1 % Vaala % -1,6 % KAINUU % -0,1 % Taulukko 2. Kainuun työpaikkamäärän kehitys (Lähde: Tilastokeskus 2012). 19

22 Kuva 6. Kainuun työpaikkojen sijoittuminen Kernel Density -tiheyspintana Kainuun kaupan palveluverkko Vähittäiskaupan palveluverkko Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa -selvityksessä (Suomen ympäristökeskus 2012) on esitetty asiointiaineistoon (TNS Gallupin suuri vaikutusaluetutkimus) perustuen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan asiointialueet. Selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat Kainuussa yhden kunnan kokoisia, kuten pääsääntöisesti muuallakin Suomessa. Erikoiskaupassa Kainuussa on neljä asiointialuetta. Kajaanin asiointialueeseen kuuluvat Kajaanin lisäksi Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka ja Ristijärvi. Kajaani on asiointialueen keskuskunta. Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi muodostavat omat asiointialueensa. Vaala kuuluu Oulun asiointialueeseen. 20

23 Päivittäistavarakauppa A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Kainuussa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 73 päivittäistavaramyymälää. Vuoden 2012 lopussa Kainuussa toimi kaksi hypermarkettia, joista molemmat Kajaanissa, ja neljä tavarataloa, joista kolme Kajaanissa ja yksi Sotkamossa. Kunnittain tarkasteltuna eniten asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Kajaanissa (1 582 asukasta) ja vähiten Vaalassa (650 asukasta). Kaikissa kunnissa asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 700 asukasta), joten väestöpohjaan suhteutettuna Kainuun päivittäistavarakaupan palveluverkkoa voidaan pitää keskimääräistä kattavampana. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvistä myymälöistä 24 (38 %) toimi Kajaanissa. Taulukko 3. Päivittäistavarakaupan palveluverkko Kainuussa Lähde: A.C. Nielsen Finland Oy,

24 Kuva 7. Päivittäistavarakaupan palveluverkko Kainuussa vuonna Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Kainuussa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 261 erikoiskaupan myymälää (Tilastokeskus: toimipaikkarekisteri, 2013). Erikoiskaupan myymälöistä 127 kpl (49 %) toimi Kajaanissa. Muiden kuntien erikoiskaupan myymälöiden määrä vaihteli Ristijärven kahdesta (1 %) Sotkamon 42:een (16 %). Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Kainuussa yhteensä 57 myymälää (22 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (Alkot, apteekit ym., muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 204 myymälää (78 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Asukaslukuun suhteutettuna Kainuussa oli 311 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (280 asukasta). Kunnittain tarkasteluna asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti vaihteli Sotkamon 255 asukkaasta Paltamon 635 asukkaaseen. Väestöpohjaan suhteutettuna Kainuun erikoiskaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana. 22

25 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kunnilta saatujen tietojen mukaan Kainuussa on 32 vähittäiskaupan suuryksikköä. Suomen ympäristökeskuksen ja kunnilta saatujen tietojen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden (yli k-m2) pinta-ala on noin 57 % Kainuun kaupan kokonaispinta-alasta. Vähittäiskaupan suuryksikkörakennuksia on Kajaanissa (25), Kuhmossa (1), Sotkamossa (4) ja Suomussalmella (2). Kainuun vähittäiskaupan suuryksikköjen pinta-alasta sijaitsee keskusta-alueilla noin 49 % ja keskusta-alueiden ulkopuolella noin 51 %. Kajaanin vähittäiskaupan suuryksiköiden pinta-alasta noin 45 % sijaitsee Kainuun voimassa olevan maakuntakaavan 2020 keskustatoimintojen alueella ja noin 55 % keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Keskustatoimintojen alueen ulkopuolella sijaitseva kauppa on lähes kaikki tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Sotkamon vähittäiskaupan suuryksiköiden pinta-alasta noin 43 % sijaitsee keskusta-alueella ja noin 57 % keskustan ulkopuolella (Hirvenniemessä ja Vuokatissa). Kuhmossa ja Suomussalmella suuryksiköt sijaitsevat keskusta-alueella Vähittäiskaupan myynti Kainuun vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä (sisältää päivittäistavaramyymälöiden, laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynnin) toteutui Kajaanissa 47,4 %. Muiden kuntien myyntiosuudet vaihtelivat Ristijärven 2 %:sta Sotkamon 13,2 %:iin. (A.C. Nielsen Finland Oy). Myymälätyypeittäin tarkasteluna Kainuun päivittäistavaramyymälöiden, laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynnistä noin 44 % toteutui isoissa supermarketeissa vuonna Seuraavaksi suurimmat myyntiosuudet olivat hypermarketeilla (19 %), isoilla valintamyymälöillä (13 %) ja pienillä supermarketeilla (9 %). A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan Kainuussa oli päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti enemmän (indeksi 130) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntialaa asukasta kohti oli Sotkamossa (indeksi 165) ja vähiten Paltamossa (indeksi 112). Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Kainuussa jonkin verran suurempi (indeksi 106) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Kunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntiä asukasta kohti oli Ristijärvellä (indeksi 121) ja vähiten Hyrynsalmella (indeksi 96). Kainuun vuoden 2011 erikoiskaupan myynnistä toteutui Kajaanissa noin 60 %. Muiden kuntien erikoiskaupan myyntiosuudet vaihtelivat Sotkamon 12 %:sta Ristijärven 1 %:iin. Kunnittain tarkasteltuna erikoiskaupan myyntiosuus on selvästi suurempi kuin väestöosuus Kajaanissa. Sotkamossa ja Kuhmossa myyntiosuus ja väestöosuus ovat lähes suuret. Muissa kunnissa väestöosuus on suurempi kuin myyntiosuus. (Tilastokeskus) Ostovoiman nettosiirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja arvioidun ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Ostovoiman nettosiirtymä voi olla 0 %, vaikka alueelle ja alueelta olisi voimakastakin siirtymää, mikäli sisään ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Kainuussa positiivinen (+9 %) vuonna 2012 eli ostovoimaa tulee maakunnan ulkopuolelta jonkin verran enemmän kuin maa- 23

26 kunnasta virtaa ulkopuolelle. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman nettosiirtymä oli Hyrynsalmea ja Paltamoa lukuun ottamatta positiivinen kaikissa kunnissa. Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli Kainuussa vuonna 2011 positiivinen (+25 %) eli maakunta saa erikoiskaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Kunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Kajaanissa (+61 %), Sotkamossa (+14 %) ja Kuhmossa (+14 %). Muissa kunnissa erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli negatiivinen Kaupan palvelujen saavutettavuus Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT, 2012) mukaan kainuulainen tekee vuorokaudessa 2,7 matkaa, joista kertyy päivittäin hieman yli 51 kilometriä. Henkilöauto on tärkein kulkutapa, sillä lähes kaksi matkaa kolmesta tehdään henkilöautolla. Noin neljännes matkoista tehdään kävellen. Joukkoliikenteen osuus tehdyistä matkoista ja suoritteesta on alle 1,5 %. HLT:n mukaan Kainuussa ostos- ja asiointimatkojen keskipituus on 9,5 kilometriä ja matka-aika näillä matkoilla keskimäärin hieman yli 14 minuuttia. Ostosja asiointimatkat ovat noin kaksi kilometriä pidempiä koko maan keskiarvoon verrattuna. Päivittäistavaroiden ostosmatkat ovat tyypillisesti lyhyitä, sillä päivittäistavarat pyritään yleensä hankkimaan läheltä kotia. Lisäksi niitä tehdään useammin kuin erikoiskauppaan suuntautuvia matkoja. Tieverkkoa pitkin mitattuna lähin päivittäistavarakaupan palvelu sijaitsee Kainuussa keskimäärin 4,3 kilometrin päässä ja lähin erikoiskauppa 5,2 kilometrin päässä. Erot alueiden välillä ovat kuitenkin suuria, sillä Kainuun taajamissa etäisyys lähimpään päivittäistavarakauppaan on keskimäärin alle kilometrin. Lisäksi taajamaalueilla päivittäistavarakauppoja on tiheämmässä ja keskimääräinen etäisyys kahteen lähimpään päivittäistavarakauppaankin jää alle 1,5 kilometrin. Koko Kainuussa lähes asukasta (noin 60 % Kainuun väestöstä) asuu tieverkkoa pitkin mitattuna alle kahden kilometrin päässä päivittäistavarakaupasta. Oheinen kuva esittää nykyisten kaupan palvelukeskittymien saavutettavuutta (kuva 7). Yli 80 % kainuulaisista asuu enintään puolen tunnin etäisyydellä nykyisistä kaupan palvelukeskittymistä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo tai Suomussalmi). Pitkistä etäisyyksistä johtuen saavutettavuus voi olla jopa 1,5 tuntia. Tuotannon ja myös kaupan paikkasidonnaisuus voi yleisten kehitysnäkymien mukaisesti jatkossa vähentyä verkkokaupan ja muiden digitaalisten palveluiden yleistyessä. Kuluttajat valitsevat yhä useammin etenkin hintavien erikoistuotteiden hankkimisen perinteisiä kivijalkakauppoja edullisemmista verkkokaupoista (Kilpailu- ja kuluttajavirasto, 2013). Toisaalta mahdollinen viisumivapaus voi vaikuttaa kaupan palveluverkkoon ja ostovoimaan kasvavien venäläisten matkailijavirtojen ja asiointikäyntien myötä päinvastaisesti kauppaa kiihdyttävänä, vaikkakin toistaiseksi epävarmana tekijänä. 24

27 Kuva 8. Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen keskusta-alueiden saavutettavuus tieverkkoa pitkin eri aikavyöhykkeillä Nykyinen maankäyttö Kainuun maakuntakaava 2020 mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen alueet c-merkinnällä Kajaanin, Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen taajamiin. Kajaanin C-alue on osoitettu aluevarauksena. Muiden taajamien c-alueet on osoitettu kohdemerkinnällä. Kainuun maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset päivittäistavarakaupan suuryksiköt (10 kpl, > 2000 k-m²) sijaitsevat taajamissa (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo ja Suomussalmi). Tilaa vaativa erikoistavarankauppa (mm. huonekalukauppa, rautakauppa ja moottoriajoneuvojen kauppa) sijaitsee Kainuussa pääasiassa taajamien ulkopuolella. Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella on laadittu voimassa olevat yleiskaavat. Sekä Kajaanissa (Kajaanin keskustaajama osayleiskaava) että Kuhmossa (Keskustaajaman osayleiskaava) on valmisteilla keskustaajamia ja niiden lähialueita koskevat osayleiskaavat. Suomussalmen kunta on käsitellyt keskusta-alueen kaupallisia palveluja 25

28 Suomussalmen keskustaseudun kehittämishankkeeseen liittyvässä Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma -raportissa, joka on valmistunut vuonna Sotkamon kunnan Hirvenniemen kaupallisten palvelujen alue on muodostunut kunnan laatimien erillisselvitysten perusteella (Sotkamon kunnan kaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnit v ja v. 2006) Vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat Vapaa-ajan asukkaat Kainuussa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä kesämökkiä (Tilastokeskus: kesämökkitilasto 2013). Kesämökkien omistajista yli puolen kotimaakunta on Kainuu (51 %), mutta myös Pohjois-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta moni omistaa kesämökin Kainuussa (kuva 8). Viimeisen seitsemän vuoden kuluessa kesämökkejä on rakennettu keskimäärin 59 mökkiä joka vuosi. Jos sama kehitys jatkuu, Kainuussa on vuonna 2030 yhteensä noin 8 % enemmän kesämökkejä kuin nyt eli yli kesämökkiä. Kainuun lomaasunnot sijoittuvat suurimpien vesistöjen ja palvelujen ympärille sekä hyvien liikenneyhteyksien lähettyville (kuva 9). Tilastokeskuksen laatiman Kesämökkibarometrin (2009) mukaan suomalaiset viettävät kesämökillä tyypillisimmillään 65 käyttövuorokautta vuodessa. Kainuussa vastaava luku on 56 vuorokautta. Mökin suurin käyttöaste on Itä-Uusimaalla 96 ja Pirkanmaalla 87 vuorokautta. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan innokkaimpia mökkiläisiä ovat vuotiaat miehet. Suosituimpia mökkeilykuukausia ovat kesäkuukaudet (kesäelokuu). Mökkeilyyn liittyvä rahankäyttö voidaan jakaa tontti- ja mökkikauppoihin, rakentamiseen ja korjaamiseen, matkakustannuksiin, käyttömaksuihin, päivittäistavaroihin sekä muihin menoihin. Jos tontti- ja mökkikauppoja sekä rakentamista ja korjaamista ei oteta huomioon, eniten mökkeilyssä kuluu rahaa matkakustannuksiin ja päivittäistavaraostoksiin kuten elintarvikkeisiin, juomiin ja taloustavaroihin. Mökkiläinen käyttää keskimäärin 26 euroa päivittäistavaroihin kesämökillä vietettyä päivää kohden. Mökkiläiset käyttävät rahaa myös muihin tavaroihin kuten koneisiin, kalusteisiin ja puutarhanhoitoon. Näihin tavaroihin kuluu keskimäärin yli 600 euroa vuodessa, mutta rahankäyttö vaihtelee suuresti mökkiä kohden. (Tilastokeskus, Kesämökkibarometri, 2009). 26

29 Kuva 9. Kesämökit omistajan kotimaakunnan mukaan Kainuussa Lähde: Tilastokeskus: kesämökkitilasto

30 Kuva 10. Loma-asuntojen sijoittuminen Kernel Density -tiheyspintana Kainuussa Matkailijat Matkailijamäärät ovat kasvaneet Kainuussa tasaisesti viimeiset vuodet. Vuonna 2012 Kainuun majoitusliikeissä rekisteröitiin yhteensä yöpymistä, joista kotimaisia matkailijoita oli 88 prosenttia. Ulkomaalaisten yöpyjien määrä on kasvanut. Vuonna 2012 oli lähes kolmannes enemmän ulkomaalaisia yöpymisiä kuin vuonna Ulkomaisista yöpyjistä oli venäläisiä 62 % (71 000) vuonna (Lähde: Kainuun Etu / Tilastokeskus 2013). Kainuussa yöpymisistä vuonna 2012 Vuokatin osuus oli 66,5 % ja Paljakka-Ukkohallan osuus 13,0 %. Loput yöpymiset, noin 20 % yöpymisestä jakautuivat Kajaanin, Kuhmon, Suomussalmen ja muiden pienimuotoisten matkailukohteiden kesken. Vuokatin painoarvo Kainuun matkailussa on kasvanut. (Lähde: Kainuun Etu / Tilastokeskus 2013). Kainuun matkailustrategian mukaan Kainuun rekisteröityjen yöpymisten arvioidaan kasvavan vuosittain jatkossa keskimäärin noin 5 %. Rekisteröidyt yöpymiset 28

31 saavuttavat yöpymisen rajan vuonna 2020, josta ulkomaisten yöpymisten osuus arvioidaan olevan noin 15 %. (Lähde: Kainuun matkailustrategia 2011) Vuosi Yöpymiset Ulkomaalaiset yöpymiset Kotimaiset yöpymiset Majoitusmyynnin arvo milj milj milj milj milj milj milj. Taulukko 4. Kainuun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset v (Lähde: Kainuun Etu / Tilastokeskus 2013.) Kainuun matkailustrategian mukaan Kainuussa on 7 alueellista matkailukeskittymää: Sotkamon Vuokatti, Hyrynsalmen Ukkohalla, Puolangan Paljakka, Kuhmossa ja Suomussalmella Idän Taigan matkailualue, Oulujärven matkailualue, maakuntakeskuksena Kajaani sekä Ristijärvi Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto Liikennejärjestelmä Kainuun alueen päätieverkon muodostavat pohjois-eteläsuunnassa valtatiet 5 ja 6 sekä kantatiet 75 ja 78 (kuva 10). Tärkeimmät itä-länsisuuntaiset väylät ovat valtatie 22 ja 28 sekä kantatiet 89 ja 76. Lisäksi maakunnassa on varsin kattava seutu- ja yhdysteiden verkko ja yksityistieverkosto. Tärkeimmät rautatieyhteydet ovat Helsinki-Kouvola- Kajaani-Oulu (Savonrata) ratayhteys ja kansainvälinen rautatieyhteys Kontiomäeltä Vartiuksen kautta Venäjälle. Kajaanin lentoasemalta on päivittäiset lentovuorot pääkaupunkiseudulle, Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä vaihteleva määrä matkailuun liittyviä charter-lentoja. Kajaanin lentoasema toimii myös kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Kainuun pienlentokentät sijaitsevat Kuhmossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Joukkoliikenteen rooli on pieni maakunnassa tehtävillä matkoilla. Joukkoliikenteen palvelutaso vaihtelee maakunnassa ja linja-auto on tärkein joukkoliikennemuoto maakunnan sisällä. Kajaanin kaupunkialueella on kesäaikaa lukuun ottamatta arkipäivisin säännöllistä joukkoliikennettä ja kuntakeskuksista on päivittäiset asiointiyhteydet Kajaaniin, mutta haja-asutusalueen joukkoliikenne on hyvin vähäistä. Kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat parhaat taajama-alueilla. Erityisesti Kajaanin seudun taajamissa on suhteellisen kattava kävelyn ja pyöräilyn väyläverkosto. 29

32 Kuva 11. Kainuun maaliikenteen liikenneverkko Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätehuolto Euroopan unionin pohjavesidirektiivi (2006/118/EY) määrittelee pohjaveden arvokkaaksi luonnonvaraksi, jota on sinällään suojeltava huononemiselta ja kemialliselta pilaantumiselta. Pohjavesien tilan seurantaa toteutetaan Kainuussa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 (2009) mukaisesti. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia on Kainuussa laadittu viidelle vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Kainuussa toimii 43 vesihuoltolaitosta, jotka pumppaavat verkostoon vuosittain 6 miljoonaa kuutiometriä talousvettä. Talousvesi on kokonaisuudessaan pohjavettä. Kainuussa pohjavesivaroista suurin osa on sora- ja hiekkamuodostumissa eli harjuissa. Pohjaveden laatu on yleisesti hyvä. Vuoden 2008 lopussa Kainuun väestöstä oli liittynyt vesijohtoverkostoon noin 84 % ja viemäriverkostoon noin 75 %. (Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, 2011.) Suomen uudistuneen jätelainsäädännön tavoitteena on, että jätehuolto toimii kokonaisuudessaan edistyksellisesti, materiaalitehokkaasti ja vastuullisesti. Jätelailla (646/2011) ja sitä tukevilla asetuksilla on toimeenpantu EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY), joka painottaa jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentämistä. Kainuun jätehuollon kehittämistä ohjaa Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma , jonka laatiminen perustuu jätedirektiiviin. Jätesuunnitelmalla on neljä taustatavoitetta: 30

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ee KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavaselostus 1.12.2014 A:4 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 2030 KAINUUN LIITTO 2014 A:4 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Ee KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavaselostus, luonnos 24.3.2014 KAAVASELOSTUS Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 24.3.2014 KAINUUN LIITTO Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh.

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ee KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavaselostus 1.12.2014 A:4 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 2030 KAINUUN LIITTO 2014 A:4 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Lähtökohdat ja tavoitteet, luonnos 31.10.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05

KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 KAINUUN MAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 08.03.05 1 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS? OAS on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen Markus Erkkilä 14.10.2016 Esityksen sisältö Kaavajärjestelmä (MRL, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava,

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava

Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava 1 Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 19.8.2013 Kannen kuva: Kainuun liitto 2 3 Sisällys 1. Johdanto... 4 2. Suunnittelun lähtökohdat... 5 2.1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä...

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LUONNOKSESTA Kainuun liitto L KUHMON KAUPUNGINHALLITUS JA KAUPUNGINVALTUUSTO Saap. a3,9o/3 Diaarin :o ja -tunnus Arkistomerldd t/1a Käsiteltykhall._/ Lvalt Vastattu / Dn:o LAUSUNTOPYYNTÖ KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Liisa Bergius 11.11.2015 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail: Tekninen lautakunta 6 31.01.2013 Kunnanhallitus 59 11.02.2013 Tekninen lautakunta 35 27.06.2013 Kunnanhallitus 148 12.08.2013 Tekninen lautakunta 11 29.04.2015 Kunnanhallitus 70 11.05.2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus. Oma Häme Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa www.omahäme.fi Kanta-Hämeen maakunta, maakuntakaava-alue : Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta:

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET 1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TYÖNUMERO: E20600910.00 HÄMEENKYRÖN KUNTA ARONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA, ARONIEMI 108-438-3-75 KUVA MAANMITTAUSLAITOS 2016 SWECO YMPÄRISTÖ OY Tampere Muutoslista VALMIS FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)

Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Satakunnan vaihemaakuntakaava Satakunnan maakuntakaavoituksen tilannekatsaus Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä Kokemäellä 25.8.2011 Maakunta-arkkitehti Sirkka Lehto Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaavan vahvistettavat

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,

Lisätiedot