Kertomus tilikauden toiminnasta 2009

Transkriptio

1 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 1(8) Kertomus tilikauden toiminnasta 2009 Yleistä Lentokauden 2009 sääolot olivat vaihtelevat kuten Suomen kesälle on tavallista. Purjelennon kannalta lentosäät olivat tavanomaiset joten lentotoiminnan laatu ei kärsinyt satunnaisista sääoloista. Yleisesti ottaen lentotoiminta oli vilkasta ja monipuolista. Aktiivisen lentotoiminnan ja kesällä järjestetyn lentoleirin ansiosta startteja tuli paljon mutta kuitenkin kokonaisuutena selkeästi vähemmän kuin edellisellä lentokaudella johtuen pääasiassa peruskoululentojen miltei täydellisestä puuttumisesta. Toimintavuoden 2009 keskeiset tapahtumat olivat: Helmikuu: Purjelentokurssin tiedotustilaisuus, neljä oppilasta, yksi tutustumiskurssilainen. (03.02) Purjelentokurssin oppilaat tutustuivat Selänpään kenttään ja sen toimintoihin. (08.02) Purjelentokurssi alkoi Kouvolan Kuusankosken työväenopistolla. (10.02) Yhdistyksen vuosikokous. (28.02) Huhtikuu: Purjelentokurssin teoriakoulutus saatiin päätökseen. (23.4) Kebnekaisen aaltolentoleiri, johon osallistui 4 kerholaista. ( ) Lentokauden kevättalkoot. ( ) Toukokuu: Lentotoiminta aloitettiin Selänpäässä. (01.05) Purjelentokurssilaisten tutustumislennot Selänpäässä. (09.05) Old Timer -tapahtuma ja OH-218 ja OH-255 purjekoneiden luovutustilaisuus, jossa yhdistys sai omistukseensa pitkään käytössä olleet koneet. ( ) Kesäkuu: Tapiola vakuutusyhtiön isännöimä moottoripyörien ajoharjoittelutilaisuus. (03.06) ABB asiakastilaisuus. (09.06) Vesiosuuskuntaan liittyminen. (18.06) Matkalentoleiri II. ( ) Punnituskurssi Heinäkuu: Verkkopeliyhteisö LDD Kyllikki vieraili Selänpäässä. ( ) Elokuu: Elovalkeat, avoimien ovien päivä Selänpäässä. (01.08) Yhdistyksen lennokkijaoksen RC -helikopterileiri. (12.09) Kuppilan yhteyteen rakennettiin talkoilla lahjoitustavarasta patio. (07.09) Syyskuu: Kerhon perinteiset maaliinlaskukilpailut. (26.9)

2 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 2(8) Lokakuu: Syystalkoot. (08.10) Lentokausi päätettiin ja huoltokausi alkoi (30.10) Joulukuu: - Purjelennon esittelytilaisuus valkealan luokiolla. (17.12) Huoltotoimintaan vaikuttavan Part-M määräyksen voimaantulon seurauksena yhdistys liittyi kuluneella kaudella Suomen Urheiluilmailu opiston (SUIO) hallinnoimaan G -organisaatioon, joka hallinnoi tulevaisuudessa yhdistyksen lentokaluston lentokelpoisuutta. Kerhon jäsenillä oli kuluneella kaudella käytettävissään kuusi yksipaikkaista ja kolme kaksipaikkaista purjelentokonetta sekä yksi yksipaikkainen moottoripurjelentokone. Tämän lisäksi kerhossa lensi kerholaisten yksityisiä koneita: seitsemän yksipaikkaista purjelentokonetta, yksi moottoripurje- ja yksi experimental -luokan kone. Yhdistyksessä oli jäseniä yhteensä 146 henkilöä. Yhdistykseen liittyi uusia jäseniä viisi, erosi kolme ja kerhon lentokalustolla lensi 44 ohjaajaa. Kannatusjäseniä oli kaksi ja kolme kunniajäsentä. Kerholla on jäseniä ympäri etelä-suomea joista valtaosa asuu Kouvolan talousalueella. Edellä olevissa luvuissa on mukana myös yhdistyksen lennokkijaoston jäsenet. Lentotoiminta Lentotoiminta aloitettiin Kebnekaisen aaltolentoleirillä Ruotsissa kevättalvella huhtikuussa. Selänpäässä lentotoiminta aloitettiin perinteisesti vapunpäivänä vaihtelevassa säässä. Yhdistyksen lentotunneista merkittävin osa lennetään kotikentältä vaikkakin yhdistyksen jäseniä osallistui aktiivisesti lentokilpailuihin ja lentotapahtumiin suomessa ja ulkomailla. Lentoturvallisuus säilyi lentokaudella hyvänä. Vakavia konevaurioita tai henkilövahinkoja ei sattunut mutta lentokalusto kärsi lieviä vaurioita muutamissa laskutilanteissa. Yhdistyksen kaluston lentotoiminnan tunnusluvut kaudella 2009 ovat seuraavat, joista voidaan havaita lentokoulutuksen merkittävyys lentoaktiivisuuden ylläpitäjänä: 2009 Lentokausi Lentojen määrä 1373 kpl Purjelentotunnit 995 h 37 min. IMC -lentotunnit 1h 25 min. Matkalentokilometrit 5434 km Maastolaskuja 6 kpl Vintturihinauksia 1353 kpl Lentokonehinauksia 20 kpl Autohinauksia 0 kpl Pilotteja 44 kpl Kokonaislentomäärä (EFSE) 1588 kpl

3 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 3(8) Kilpailut, suorituslennot sekä muut tapahtumat Kerholaisten osallistuminen erilaisiin kilpailuihin ja tapahtumiin oli vilkasta. Lentokauden 2009 kilpailuihin ja erilaisin tapahtumiin osallistuttiin seuraavasti: Vesivehmaa Open kilpailussa A.Taimioja sijoittui 4:ksi, M.Kuittinen 8:ksi ja Team Asterix (K.Tihula, R.Keituri) 24:ksi. A. Taimioja sijoittui purjelennon SM -kilpailussa 8:ksi ja EM -kilpailuissa Liettuassa Pociunaissa 23:ksi. J. Viitasaari voitti Intermediate luokan purjetaitolennon PM -kultaa ja SM -kultaa. Jannen Kisoihin osallistuivat P.Haanpää, K.Tihula, R.Keituri ja V.Sahanen ja sijoittuvat lopputuloksissa 21:ksi. K.Tihula ja R.Keituri osallistuivat Jämi International Vintage kilpailuun ja saavuttivat toisen sijan. Maaliinlaskun SM -kilpailuissa Kilyn joukkue: H. Halonen, P. Hänninen ja R. Keituri, voitti joukkuekultaa. Joukkuekilpailussa viidenneksi sijoittuneeseen II -joukkueseen kuuluivat J. Kuitto, J. Ihanainen sekä P. Nurminen. Lisäksi J. Kuitto voitti henkilökohtaisen kilpailun pronssia. Kerhon maaliinlaskukisojen kolme parasta pilottia ovat : 1) A. Taimioja, 2) Jari Hänninen ja 3) K. Tihula. Juhannuksen jälkeen järjestettiin järjestyksessään toinen Selänpään matkalentoleiri ajalla Leirillä tarjottiin omille jäsenille ja vierailijoille koulutusta pilvilentoon, vintturihinaukseen, matkalentoon sekä mittareiden ja laitteiden käyttöön. Leirillä vierailevilta lentäjiltä saatu palaute on ollut myönteistä. Lentokauden lopussa pidettiin perinteiset kerhon maaliinlaskukilpailut sekä lentokauden päättäjäiset, joissa palkittiin lentokauden ajan käynnissä olleiden lentokilpailujen voittajat. Kerhon perinteisen Kasikolmio -kilpailun voitti: H. Tuviala, P. Nurminen tuli toiseksi ja J. Karvinen kolmanneksi. Vanhojen purjelentokoneiden VGC -tapahtumaan (Achmer, Saksa) osallistuivat P. Hänninen ja J. Viitasaari. Lentokauden aikana lennettiin useita HC -suorituslentoja. P. Haanpää suoritti HC- merkin. Lennokkijaosto Kauden 2009 päätavoite, eli Elimäen lennokkikentän kehittäminen jatkui. Kentän käytettävyyttä ja turvallisuutta parannettiin muuttamalla kenttäalueen muotoa paremmin toimintaan soveltuvaksi. Samalla kylvettiin alueelle uusi nurmi. Lisäksi kentän huoltorakennukselle rakennettiin terassi, jolla alueesta saatiin entistä viihtyisämpi ja katsojaystävällisempi.

4 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 4(8) Elokuussa järjestettiin Elimäen pienilmailukeskuksessa F3K heittoliidokkien Suomen Cup kilpailu. Kilpailuun osallistui 11 osanottajaa ja kilpailujärjestelyt sujuivat onnistuneesti. Sisälennätystoiminta jatkui Myllykosken palloiluhallissa. Lennättäjiä vuoroilla on ollut runsaasti. Lennokkijaosto osallistui Kily:n Selänpään lentokentällä järjestettyyn Ilmailupäivään maanäyttelyllä ja lennätysnäytöksillä vierailevien tähtien avustuksella. Lennokkijaos järjesti Selänpään lentokentällä radio-ohjattavien helikopterien lennätystapahtuman johon osallistui 43 harrastajaa. Lennokkijaoston jäsenmäärä on pienentynyt edellisvuodesta jonkin verran. Jäseniä 17 kpl. Kerhotilat olivat avoinna entiseen tapaan, maanantaisin klo 18:00 20:00. Kävijöitä on ollut mukavasti ja rakennustoiminta on ollut vilkasta. Yhdistyksen lento- ja maakalusto Kerholaisten käytettävissä oli kolme kaksipaikkaista ja kuusi yksipaikkaista purjekonetta. Yksipaikkaisista koneista neljä soveltuu lentoharjoitteluun ja kaksi matkalento- ja kilpailutoimintaan. Kaksipaikkaisista kaksi palvelee koulutustoimintaa ja yksi harrastelentämistä. Kaudella 2008 laskussa vaurioitunutta Blanicia (OH-867) ei korjautettu vaan sen vakuutusarvo lunastettiin kerholle ja koneen hylky myytiin eteenpäin yhdistyksen jäsenelle. Lentokalusto säilyi kauden ehjänä paitsi LS-4 (OH-669) joka vaurioitui lievästi epäonnistuneessa laskussa. Muun lentokaluston viat ja kuluneisuus vastasivat keskimääräistä toimintakautta. Lentokauden loputtua aloitettiin raskaat huollot OH-701:lle ja OH-801:lle maalausurakan muodossa. Huoltotoimintaa tehtiin asiantuntevasti, laadukkaasti ja määrätietoisesti talkoovoimin. Vintturi toimi melko hyvin koko kesän. Kuitenkin kardaanijarrun kuluneisuus yhdistettynä huollon puutteeseen aiheutti muutamaan otteeseen vinttausongelmia. Alkukesä vintattiin talkoovoimin ja kovimman lentokauden aikana kesä-heinäkuussa oli paikalla palkattu vinttaaja. Lentokaudella vinttaustoimintaa vaivanneen hinausvaijerien epänormaalin kulumisen ja katkeilun syyksi paljastuivat kuluneet vaijeriohjuripyörät. Lanka-autot olivat perinteisesti kovassa käytössä ja lentokauden lopulla ne olivat käytännössä romutuskunnossa. Lentokausi pystyttiin kuitenkin viemään läpi ja toimimaan turvallisesti ja tehokkaasti huolimatta lanka-autojen iästä ja kunnosta. Kentän jyräykseen käytetyt asfalttijyrät huollettiin jo lentokauden aikana jotta lentokentän pintaa päästään tulevalla kaudella jyräämään heti kun mahdollista. Kenttä ja rakennukset Yhdistyksen rakennuskannasta pidettiin hyvää huolta ja kunnostettiin tarvittaessa. Kerholaiset käyttivät ahkerasti yhdistyksen tarjoamaa majoituskapasiteettia hyödykseen. Kuppilassa ei ollut palkattua henkilöä mutta Ritva Vedenjuoksu piti huolta, että kahvia, jäätelöä ja virvokkeita oli aina saatavana. Kuppilan toimintatavaksi vakiintui käytäntö, jossa kerholaiset ostivat kahvilatuotteita kirjaamalla ostokset ns. velkalistaan. Tällä menettelytavalla vältettiin ylimääräisen rahan pitämistä kuppilan kassassa. Kuppila tuotti myös 1800 voittoa. Risto Jokinen toimi sekä lentokentän päällikkönä koko kauden että rakennusvastaavana lähes koko lentokauden. J. Huuskonen otti rakennusvastaavan toimen loppukaudesta Energian hinnan

5 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 5(8) nousun varalta ja energiatalouden parantamiseksi huoltohallin ovet eristettiin ennen talven tuloa. Tämän hetkisen kokemuksen mukaan metalliovien eristyksellä ja ilmalämpöpumpun yhdistelmällä saadaan aikaan merkittävää säästöä lämmityskuluissa. Yhdistys on liittynyt Keski-Valkealan vesihuolto-osuuskuntaan. Vesijohtoverkkoon liittyminen tapahtuu kesällä 2010, jolloin valitut osat kentän vesihuollosta siirretään maksullisen veden piiriin. Muutos rasittaa yhdistyksen taloutta noin kymmenen vuoden ajan, jonka aikana investointi maksetaan. Tämän lisäksi muuttuviksi kustannuksiksi tulevat raaka- ja jätevesimaksut. Kentän asfaltti on huonossa kunnossa jonka vuoksi käyttökelpoista kiitotien pituutta on jouduttu lyhentämään kiitotiemerkinnöin. Toistaiseksi 12/30:n kestopäällyste on käyttökelpoinen mutta mikäli kiitotien pintaa ei pystytä lähitulevaisuudessa uusimaan, joudutaan se jossakin vaiheessa purkamaan vaikkei kestopäällystettyä kiitotietä purjelentotoimintaan tarvitakaan. Yleisesti voidaan todeta että yhdistyksen taloutta rasittaa eniten juuri kentän ja rakennuskannan ylläpito, mikä entisestään korostaa talkootyön ja jäsenistön moninaisen osaamisen merkitystä. Koneiden, kaluston, rakennusten huoltoon ja korjaamiseen tehtiin talkootunteja seuraavasti: Kerhotyötunnit 2693 h 4887 h Sidosryhmät, toiminnan markkinointi ja tiedottaminen Yhdistyksen tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat puolustusvoimat (KarPr,Utin Jääkärirykmentti) sekä Kouvolan kaupunki. Puolustusvoimien kanssa järjestetään vuosittainen palaveri koskien yhteistyöasioita. Yhteydenpito sidosryhmiin on ollut ongelmatonta. Yhdistyksen toiminnan markkinointia tehdään läpi vuoden erilaisissa tilaisuuksissa mutta pääasiallisesti kuitenkin kauden päätapahtuman yhteydessä (Elovalkeat). Toiminnan markkinointia on kaudella 2009 kehitetty ja painopistettä on suunnattu tutustumislentojen suuntaan, joita oli kaudella 2009 edellistä vuotta enemmän. Tiedottaminen on keskitetty yhdistyksen kotisivuille sekä jäsenistölle jaettaviin sähköpostitiedotteisiin. Kerhon verkkosivuilla käytiin aktiivisesti. Kotisivuja piti yllä Pasi Haanpää. Talous Kerhon talous pysyi koko vuoden vakaana ja kerhon rahoitusasema paranee jatkuvasti rahavarojen karttuessa. Talouden hyvä tila on seurausta tehokkaasta varainhankinnasta ja tarkasta menokurista. Jäsenistön sitoutuneisuus kerhon asioiden hoitoon ja yleinen talkootoiminta tukee yhdistyksen taloutta ollen siten merkittävin yhdistyksen vakautta ylläpitävä voima. Kauden 2009 talousarvio toteutui erinomaisen hyvin, mikä kertoo taloussuunnittelun onnistumisesta. Huolimatta tutustumislentokurssien kysynnän kasvusta, ovat kalusto-, kentänhoito- sekä lentopakettimaksut tärkein tulonlähteemme. Työtuntijärjestelmä toimi hyvin. Kaikki ne jäsenet, jotka työtunteja tekivät, olivat tyytyväisiä järjestelmään. Rahastonhoitajana toimi Petri Tihula ja kirjanpitäjänä Sampsa Huttunen.

6 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 6(8) Koulutuksen toimintakertomus Kertomuskaudella lentokoulutus sujui säiden suosiessa ilman suurempia ongelmia. Opettajatilanteessa ei tapahtunut muutoksia kauden aikana. On kuitenkin mainittava, että pääosan koulutusvastuusta kantoivat jälleen samat henkilöt kuin aikaisempinakin vuosina. Teoriaopetuksessa toimi kolme opettajaa ja lentopuolella kaksi. Kerhon lennonopettajien keski-ikä on yli 50 vuotta, joten nuoremmille todellakin olisi tilaa. Tarjokkaat ainoastaan puuttuu. Myös koulutuskirjanpidossa oleva lentokalusto pysyi muuttumattomana kauden aikana. Koulukoneiden toiminta ja käytettävyys oli hyvällä tasolla koko kesän. Koulutukseen käytettiin Selänpään lentopaikkaa. Poikkeuksena kuitenkin kevään ensimmäiset koululennot, jotka lennettiin aaltolentokoulutuksena Kebne -leirillä Ruotsin lapissa. Kesä- heinäkuun vaihteessa pidettiin järjestyksessään toinen lentoleiri, jonka tarkoituksena on aktivoida ja kouluttaa sekä kerhon omia, että muiden kerhojen purjelentäjiä. Toinen tärkeä tavoite leirillä on lisätä kerhojen yhteistoimintaa ja saada mahdollisesti uusia ideoita omaan toimintaan puolin ja toisin. Yksi leirin opetustavoitteista on alusta alkaen ollut opastaa ja kannustaa kerholaisia lentämään enemmän matkalentoja ja siten edelleen kehittämään taitojaan. Matkatehtäviä annettiinkin useana päivänä mutta heikohkot säät olivat tällä kertaa kiusana lähes koko viikon. Osittain leiritapahtuman ansiosta kerhossa käynnistettiin maastolaskukoulutuksen koulutusohjeen suunnittelu. Koska tapahtumasta on selvästikin tullut jo perinne, tulee ohjelmaan ja tiedottamiseen panostaa aiempaa enemmän. Uskomme, että näin saadaan etenkin oman kerhon pilottien osallistumista tapahtumaan lisättyä. Lentoturvallisuus Koulutuksen lentoturvallisuus säilyi hyvänä. Peruskoulutuslentoja lennettiin erittäin vähän ja sillä on merkityksensä tilastoissa. Vaikka tämä on koulutuksen toimintakertomus, tulee meidän kaikkien muistaa, että lennonopettajat ovat avainasemassa ohjeistaessaan ja valvoessaan myös muuta lentotoimintaa. Lentokaudella aloitettuun koulutuksen sisäiseen tarkastusohjelmaan tuli merkintä mm. edellä kuvatusta normaalista toiminnasta, joka johtaa koululentoihin kyseisen henkilön kohdalla. Muut sisäisen tarkastuksen kirjaukset ovat pääosin koulutustapahtumien kirjaamiseen, kentällä liikkumiseen ja käyttäytymiseen sekä laitteiden kuntoon liittyviä huomioita. Koulutus Kouvolan kaupungin kansalaisopiston Kuusankosken toimipiste toimi teoriaopintojen koulutuspaikkana perinteiseen tapaan. Koulutuksen sisältö oli edellisvuosien kaltainen ja ajoittui helmi- huhtikuulle. Kurssille ilmoittautui neljä henkilöä, joista kaksi ei tähdännyt lupakirjan hankkimiseen tulevan kesän aikana, vaan lento-osa suoritettaisiin tutustumiskurssina ja jatkosta päätettäisiin erikseen..lisäksi lento-osalle ilmoittautui yksi SUIO:n nettiteoriat suorittanut henkilö. Edellä mainitut tutustumiskurssilaiset suorittivat lentonsa heti kauden alussa ja olivat erittäin tyytyväisiä kokemaansa. Muualla teoriansa suorittanut henkilö lopetti lennot henkilökohtaisista syistä lähes välittömästi ja muut kaksi eivät saaneet myöskään kurssiaan valmiiksi. Yhdistyksen tulos uusien lupakirjojen suhteen jäi näin ollen yhteen, jonka suoritti edellisen kesän oppilas. Jälleen kerran on todettava, että vaikka toivommekin kursseille erityisesti nuoria tyttöjä ja poikia, sisältää vähäinen ikä kuljetus- ym. ongelmineen aina riskin lupakirjakurssin menestykselliseksi läpiviemiseksi. Markkinoinnin painopistettä tuleekin tässä vuotiaiden ikäluokassa siirtää tutustumiskursseihin ja siitä edelleen lupakirjakoulutukseen.

7 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 7(8) Tutustumiskurssien määrä lisääntyi muutamalla edellisestä vuodesta, esittelykoululentoja lennettiin myös hieman edellisvuotta enemmän. Lekohinausoikeuksia lennettiin viisi kappaletta. Pilvikoulua lennettiin muutamia lentoja mutta oikeuksia saatu valmiiksi. Lisäksi kaksi vanhentunutta lupakirjaa saatettiin voimaan. Kiitokset jälleen kaikille hyvään ja turvalliseen koulutukseen panoksensa antaneille. Vuoden 2009 vuosikokouksessa palkitut Johtokunnan päätöksellä ei vuonna 2008 anottu eikä siten myönnetty Suomen ilmailuliiton ansiomerkkejä ansioituneesta toiminnasta viime vuosikokouksessa koska merkkien arvostuksen inflaatiota halutaan välttää. Vuoden opettaja: Risto Jokinen Vuoden oppilas: Pasi Haanpää Vuoden puurtaja: Koko huoltohenkilöstö kollektiivisesti Vuoden kerholainen: Juho Ihanainen Vuoden lentosuoritus: Pekka Pulkkinen (6000 tuntia purjelentokoneella) Johtokunta Työnjako johtokunnan sisällä ja edelleen muiden nimettyjen vastuuhenkilöiden kanssa on toiminut hyvin ja asioiden hoito on ollut kiitettävää. Johtokunnan toimintatapaa muutettiin kaudelle 2009 siten että osa perinteisesti puheenjohtajalle kuuluvista velvollisuuksista jaettiin johtokunnan kesken helpottaen siten puheenjohtajan työmäärää. Lisäksi kokousmenettelyä muutettiin siten että johtokunta pyrki kokoontumaan kerran kuukaudessa koko lentokauden ajan. Tämän ohella otettiin käyttöön kokousmenettely, jossa käsitellään systemaattisesti kaikki johtokunnan velvollisuuksien piiriin kuuluvat kerhoasiat vakioidussa järjestyksessä. Menetelmä on nyt ajettu sisään ja todettu käyttökelpoiseksi. Toimintatapojen muutos on saanut aikaan parantuneen asioiden tilan seurannan. Johtokunta kokoontui vuonna 2009 kymmenen kertaa. Johtokunnan jäsenten vastuualueet menneellä toimintakaudella olivat seuraavat: Antti Taimioja Risto Jokinen Juha Salli Petri Tihula Kari Lautala Jarmo Koskinen Jorma Raunio Puheenjohtaja, Johtokunnan ohjaus, viranomaisasiat Varapuheenjohtaja, lentokentän päällikkö, koulutuspäällikkö, koulutuksen organisointi. Sihteeri, kerho-mestari, matkalentovastaava, kerhon sisäisen kilpailutoiminnan vastaava. Asiakirjojen arkistointi. Rahastonhoitaja, rahaliikenteen ja talouden seuranta, talousraportointi, tilinpäätöksen ja talousarvion valmistelu. Laskutus ja laskureskontra, vakuutukset Raskaan kaluston vastaava, vintturin huolto ja ylläpito. Jäsen. Raskaiden huoltojen konsultointi. Jäsen. Kiinteistön valvontäjärjestelmä, Sähköurakointi.

8 Kouvolan Seudun Ilmailuyhdistys ry. 8(8) Pekka Porkka Pasi Haanpää Jäsen. Raskas huolto Laskuvarjojen pakkaus ja huolto, verkkosivujen ja keskustelufoorumin ylläpito.