Käännös venäjästä: Riitta Tyventö/Aleksei Repin, Repin Oy

Transkriptio

1 Käännös venäjästä: Riitta Tyventö/Aleksei Repin, Repin Oy Venäjän federaation metsälaki 4. joulukuuta 2006 nro 200-FZ 1. Metsälainsäädännön perusperiaatteet Venäjän federaatio Luku 1. Yleiset säännökset Julkaistu 8. joulukuuta 2006 Tulee voimaan 1. tammikuuta 2007 Vahvistettu valtionduumassa 8. marraskuuta 2006 Hyväksytty federaationneuvostossa 24. marraskuuta 2006 Metsälainsäädäntö ja muut metsiin liittyviä oikeussuhteita koskevat säädökset perustuvat seuraaviin periaatteisiin: 1) kestävä metsänhoito ja suojelu, metsäekosysteemien biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, metsien potentiaalin lisääminen; 2) metsien ympäristöä muodostavien, vesiä suojelevien, suojaavien, puhdistavien ja tervehdyttävien sekä muiden hyödyllisten ominaisuuksien säilyttäminen jokamiehenoikeuksien turvaamiseksi viihtyisään ympäristöön; 3) metsien käyttö ottaen huomioon niiden maailmanlaajuinen ekologinen merkitys, metsänkasvatuksen vaatima aika sekä muut luonnonominaisuudet; 4) metsien laaja-alainen, rationaalinen, jatkuva ja säästävä käyttö yhteiskunnan metsävaratarpeiden tyydyttämiseksi; 5) metsien uudistaminen, niiden laadun parantaminen ja metsäntuoton tehostaminen; 6) metsien vartiointi ja suojelu; 7) kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen sellaisten päätösten valmisteluun Venäjän federaation lainsäädännön määräämässä järjestyksessä ja muodoissa, joiden toteuttamisella saattaa olla vaikutusta metsiin niitä käytettäessä, vartioitaessa, suojeltaessa ja uudistettaessa; 8) metsien käyttö menetelmin, jotka eivät vahingoita luonnonympäristöä eivätkä ihmisen terveyttä; 9) metsien jaottelu käyttötarkoituksen mukaan ja luokittelu suojametsiin niiden hyödyllisten tehtävien perusteella; 10) metsänkäyttö on kielletty valtionhallinnon ja paikallisen itsehallinnon elimiltä; 11) metsänkäytön maksullisuus. 2. Metsälainsäädäntö 1. Venäjän federaation metsälainsäädäntö koostuu tästä laista, muista federaation laeista ja niiden perusteella säädettävistä Venäjän federaation subjektien laeista. 2. Metsiin liittyviä oikeussuhteita voidaan säännellä myös Venäjän federaation presidentin antamin asetuksin, jotka eivät saa olla ristiriidassa tämän lain ja muiden federaation lakien kanssa. 3. Venäjän federaation hallitus antaa säädöksiä metsiin liittyvistä oikeussuhteista toimivaltuuksin, jotka on määritetty tällä lailla, muiden federaation laeilla sekä Venäjän federaation presidentin asetuksin.

2 4. Federaation toimeenpanevat elimet antavat säädöksiä metsiin liittyvistä oikeussuhteista tämän ja muiden federaation lakien sekä Venäjän federaation presidentin ja Venäjän federaation hallituksen antamien asetusten määrittämissä tapauksissa. 5. Tämän ja muiden federaation lakien, Venäjän federaation subjektien sekä Venäjän federaation presidentin ja Venäjän federaation hallituksen antamien asetusten nojalla ja täytäntöön panemiseksi Venäjän federaation subjektien toimeenpanovallan elimet voivat toimivaltuuksiensa mukaisesti antaa säädöksiä metsiin liittyvistä oikeussuhteista. 6. Tämän ja muiden federaation lakien, Venäjän federaation subjektien lakien sekä Venäjän federaation presidentin ja Venäjän federaation hallituksen antamien asetusten nojalla ja täytäntöön panemiseksi Venäjän federaation paikallishallinnon elimet voivat toimivaltuuksiensa mukaisesti antaa paikallisia säädöksiä metsiin liittyvistä oikeussuhteista. 3. Metsälainsäädännön säätelemät suhteet 1. Metsälainsäädäntö säätelee metsiin liittyviä oikeussuhteita. 2. Metsäpalstojen ja puuston vaihdossa syntyviä varallisuussuhteita säännellään siviililainsäädännössä ja Venäjän federaation maalaissa, ellei tässä laissa ja muissa federaation laeissa ole määrätty muuta. 4. Oikeussuhteiden osapuolet 1. Metsiin liittyvien oikeussuhteiden osapuolia ovat Venäjän federaatio, Venäjän federaation subjektit, paikallishallinnon yksiköt, kansalaiset ja oikeushenkilöt. 2. Venäjän federaatiota, Venäjän federaation subjekteja ja paikallishallinnon yksiköitä metsiin liittyvissä oikeussuhteissa edustavat valtiovallan elimet, Venäjän subjektien valtion viranomaiset sekä paikallisen itsehallinnon elimet niille määrätyn toimivallan mukaisesti. 5. Metsän käsite Metsien käyttöä, vartiointia, suojelua ja uudistamista harjoitetaan pitäen lähtökohtana käsitystä metsästä ekologisena järjestelmänä tai luonnonvarana. 6. Metsämaat 1. Metsämaita on metsävarannon mailla ja muihin luokkiin kuuluvilla mailla. 2. Metsien käyttöä, vartiointia, suojelua ja uudistamista harjoitetaan niiden kasvupaikan maan käyttöluokitusta vastaavasti. 3. Metsävarannon maiden ja muihin luokkiin kuuluvien metsämaiden rajat määritetään maalainsäädännössä, metsälainsäädännössä sekä kaupunkirakentamista säätelevässä laissa. 7. Metsäpalsta Metsäpalsta on maa-alue, jonka rajat on määritetty tämän lain pykälissä 67, 69 ja Metsäpalstojen omistusoikeus 1. Metsävarannon maihin kuuluvat palstat ovat federaation omaisuutta. 2. Metsävarannon maihin kuuluvien palstojen omistusmuodot määritetään maalainsäädännössä. 9. Metsäpalstojen pysyvä (määrämättömäksi ajaksi myönnetty) käyttöoikeus, oikeus muille kuuluvien palstojen rajoitettuun (rasitettuun) käyttöön, oikeus vuokrata palstoja, sekä määräajaksi annettu palstojen maksuton käyttöoikeus Metsäpalstojen pysyvä (määrämättömäksi ajaksi myönnetty) käyttöoikeus, oikeus muille kuuluvien palstojen rajoitettuun (rasitettuun) käyttöön, oikeus vuokrata palstoja, sekä määräajaksi annettu palstojen maksuton käyttöoikeus

3 syntyy ja lakkaa siviili- ja maalainsäädännössä määrätyin perustein ja järjestyksessä, ellei tässä laissa ole määrätty muuta. 10. Metsien jaottelu käyttötarkoituksen mukaan 1. Metsävarannon mailla kasvavat metsät jaetaan käyttötarkoituksen mukaan suojametsiin, talousmetsiin [käyttömetsiin] ja varalla oleviin metsiin. 2. Muihin luokkiin kuuluvilla mailla kasvavat metsät voidaan luokitella suojametsiin. 3. Suoja-, talous- ja varametsien käytöstä, vartioinnista, suojelusta ja uudistamisesta määrätään erityisesti tämän lain pykälissä Oleskelu metsissä 1. Kansalaisilla on oikeus oleskella vapaasti ja maksutta metsissä ja poimia omiin tarpeisiinsa luonnonvaraisia hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, sieniä, muita syötäväksi kelpaavia metsävaroja (syötäviä metsävaroja) sekä muita metsävaroja puuvartisten lisäksi. 2. Kansalaisten tulee noudattaa metsille säädettyjä paloturvallisuus- ja hygieniamääräyksiä sekä kasvatus- ja hoitomääräyksiä. 3. Kansalaiset eivät saa kerätä sieniä ja luonnonvaraisia kasveja, jotka on merkitty Venäjän federaation Punaiseen kirjaan sekä Venäjän federaation subjektien punaisiin kirjoihin, eivätkä sieniä ja luonnonvaraisia kasveja, jotka on määritelty huumausaineiksi 8. tammikuuta 1998 annetussa federaation laissa nro 3-FZ huumaus- ja psykotrooppisten aineiden käytöstä. 4. Kansalaisten oleskelu voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa metsissä, jotka sijaitsevat maanpuolustuksen turvallisuusmääräysten alaisilla mailla, erityisillä suojelualueilla sekä muilla mailla, joille kansalaisilta on pääsy kielletty tai rajoitettu federaation laeissa. 5. Kansalaisten oleskelua metsissä voidaan rajoittaa seuraavista syistä: 1) metsien paloturvallisuus ja terveys; 2) työnteossa olevan kansalaisen turvallisuus. 6. Kansalaisten oleskelua metsissä ei voida kieltää perustein, joista ei ole säädetty tässä pykälässä. 7. Kansalaisten oleskelua metsissä metsästämässä säännellään metsälainsäädännössä sekä eläimistöä koskevassa lainsäädännössä. 12. Metsien käyttöönotto 1. Metsiä otetaan käyttöön turvaten niiden monimuotoinen, rationaalinen, jatkuva ja säästävä käyttö sekä metsäteollisuuden kehitys. 2. Metsien käyttöönotossa noudatetaan niiden käyttötarkoitusta ja otetaan huomioon niiden hyödylliset tehtävät. 3. Talousmetsien käyttöönoton tarkoituksena on kestävä ja mahdollisimman tehokas hyvälaatuisen raakapuun ja muiden metsävarojen sekä niiden jalosteiden saanti metsien hyödylliset tehtävät säilyttäen. 4. Suojametsien käyttöönoton tarkoituksena on metsien ympäristöä muodostavien, vesiä suojelevien, suojaavien, puhdistavien, tervehdyttävien ja muiden hyödyllisten tehtävien säilyttäminen niitä samanaikaisesti hyödyntäen ja edellyttäen, että tämä hyödyntäminen soveltuu yhteen suojametsien käyttötarkoituksen kanssa. 5. Kokonaisvaltaisessa metsien käyttöönotossa 1) järjestetään metsänkäyttö;

4 2) rakennetaan metsäinfrastruktuuria ja metsän jalostusinfrastruktuuria ja käytetään niitä; 3) vartioidaan, suojellaan ja uudistetaan metsiä; 4) suojellaan ja käytetään hyödyksi eläimistöä ja vesistöjä. 13. Metsäinfrastruktuuri 1. Metsän käyttöä, suojelua ja uudistamista varten voidaan rakentaa metsäinfrastruktuuria (metsätiet, metsävarastot yms.). 2. Metsäinfrastruktuurilaitokset on purettava sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita, ja niiden sijaintipaikat ennallistettava. 3. Metsäteitä voidaan rakentaa metsän käyttölajista riippumatta. 14. Jalostusinfrastruktuuri 1. Puun ja muiden metsävarojen muokkausta varten perustetaan jalostusinfrastruktuuri (hakatun puun käyttölaitoksia, bioenergialaitoksia yms.). 2. Jalostusinfrastruktuurin perustaminen on kielletty suojametsissä sekä muissa tämän lain ja muiden federaation lakien määräämissä tapauksissa. 15. Metsien aluejako 1. Luonnon- ja ilmasto-olojen mukaisesti rajataan metsäkasvillisuusvyöhykkeitä, jotka ovat lajiominaisuuksiltaan suhteellisen yhtenevän metsäkasvillisuuden kasvupaikkoja (aluejako lajiominaisuuksien mukaan). 2. Lajiominaisuuksien mukaisesti määritetyillä vyöhykkeillä rajataan metsäalueita, joilla on suhteellisen yhdenmukaiset metsien käyttö-, vartiointi-, suojelu- ja uudistamisolot. 3. Metsävyöhykkeet ja metsäalueet määrittää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen tieteeseen perustuvin menetelmin. 4. Hakattavan puuston iän (tietyn rakenteen omaavaa puutavaraa varten hakattavan puuston iän), puun ja muiden metsävarojen korjuutavat, kullakin metsäalueella suoritettavat paloturvallisuustoimet sekä hygienia-, kasvatus- ja hoitotoimet määrittää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 16. Puuston hakkuu 1. Puuston (puiden, pensaiden ja metsäliaanien) hakkuuta on niiden irrottaminen sahaamalla, katkaisu hakkaamalla ja leikkaamalla. 2. Puun hankintaa varten saa hakata seuraavana mainittua puustoa, ellei tässä laissa ole määrätty muuta: 1) hakkuukypsä ja yli-ikäinen puusto; 2) keski-ikäinen puusto, varttunut harvennuspuusto, hakkuukypsä ja vanha puusto poistettaessa kuolleita ja vahingoittuneita puita ja metsää hoidettaessa; 3) kaiken ikäinen puusto metsäpalstoilla, jotka on luovutettu tämän lain 13, 14 ja 21 pykälissä mainittujen laitosten rakentamiseen, korjaamiseen ja käyttöön. 3. Hakkuumenettelystä on säädetty puun hankinnasta, metsien terveydestä ja paloturvallisuudesta sekä hoidosta annetuissa määräyksissä. 17. Harvennushakkuut ja avohakkuut 1. Puun hakkuutapoja ovat harvennushakkuu ja avohakkuu.

5 2. Harvennushakkuussa puuston kasvupaikoilla tai maakiinteistöillä poistetaan osa puista ja pensaista. 3. Avohakkuissa puuston kasvupaikoilla tai maakiinteistöillä puusto poistetaan hakkaamalla säilyttäen yksittäisiä puita ja pensaita tai niiden ryhmiä metsän uudistamista varten. 4. Suojametsissä avohakkuita tehdään ainoastaan siinä tapauksessa, että harvennushakkuin ei pystytä korvaamaan ympäristöä muodostavat, vesiä suojelevat, suojaavat, puhdistavat, tervehdyttävät ja muut hyödylliset ominaisuutensa menettänyttä puustoa puustolla, joka turvaa suojametsien käyttötarkoituksen ja niiden hyödyllisten toimintojen säilymisen. 5. Avohakkuita saa tehdä puunhankintaa varten luovutetuilla metsäpalstoilla vain sillä ehdolla, että metsä uudistetaan näillä metsäpalstoilla. 6. Avohakkuut ovat kiellettyjä tässä laissa ja muissa federaation laeissa määrätyissä tapauksissa. 18. Puusta juoksuttamalla saatavat tuotteet 1. Juoksuttamisessa havupuiden ja joidenkin lehtipuiden runkoon tehdään viiltoja sekä kerätään pihkaa ja mahlaa. 2. Sallittua on juoksutustuotteiden keruu ainoastaan niillä metsäpalstoilla, jotka on luovutettu tämän pykälän 1. momentissa mainittujen metsävarojen hankintaan. 3. Juoksutusmenettelystä on säädetty pihkan keruusta sekä syötävien metsävarojen hankinnasta ja lääkekasvien keruusta annetuissa määräyksissä. 19. Metsien vartiointi, suojelu ja uudistaminen 1. Metsien vartiointia, suojelua ja uudistamista suorittavat valtion ja paikallisen itsehallinnon toimielimet tämän lain pykälissä määrättyjen toimivaltuuksiensa mukaisesti, tai henkilöt, jotka käyttävät metsää tämän lain mukaisesti. 2. Mikäli valtion tai kuntien omistamilla mailla kasvavien metsien vartiointia, suojelua ja uudistamista ei ole annettu tehtäväksi metsää käyttäville henkilöille, niin valtion ja paikallisen itsehallinnon toimielimet tilaavat vartiointi-, suojelu- ja uudistamistyöt kilpailuttamalla 21. heinäkuuta 2005 annetussa federaation laissa nro 94-FZ tavaroiden toimittamisesta, töiden tekemisestä ja palvelujen suorittamisesta valtiolle ja kunnille (jäljempänä Federaation laki tavaroiden toimittamisesta, töiden tekemisestä ja palvelujen suorittamisesta valtiolle ja kunnille ). 3. Tilattaessa metsien vartiointi-, suojelu- ja uudistamistöitä myydään samalla metsikköjä puunkorjuuta varten. Tästä tehdään sopimus, joka sisältää valtion tai kunnan metsien vartiointi-, suojelu- ja uudistamistöiden teettämistä koskevan sopimuksen sekä metsikköjen ostoa ja myyntiä koskevan sopimuksen elementit. 4. Mikäli tämän pykälän 3 momentissa mainittua sopimusta ei ole tehty, metsien vartiointi-, suojelu- ja uudistamistyöt tilataan myymättä metsikköä puunkorjuuta varten. 5. Metsien vartiointi-, suojelu- ja uudistamistöiden tilaamisesta sekä tämän pykälän 2 ja 3 momenteissa mainittujen sopimusten solmimisesta päättää erikseen Venäjän federaation hallitus. 20. Puun ja muiden saatujen metsävarojen omistusoikeus 1. Kansalaiset ja oikeushenkilöt, jotka hyödyntävät metsää tämän lain 25 pykälässä määritetyllä tavalla, saavat puun ja muut hankkimansa metsävarat omistukseensa siviililainsäädännön mukaisesti. 2. Puu, joka on saatu hyödyntämällä metsävarannon mailla kasvavia metsiä tämän lain pykälissä säädetyllä tavalla, on Venäjän federaation omaisuutta. 21. Metsäinfrastruktuurin perustamiseen kuulumattomien laitosten rakentaminen, korjaaminen ja käyttö 1. Metsäinfrastruktuuriin kuulumattomien laitosten rakentaminen, korjaaminen ja käyttö metsävarannon mailla on sallittua seuraaviin tarkoituksiin: 1) maaperätutkimus;

6 2) kaivannaisten louhintapaikkojen rakentaminen; 3) tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien käyttö; 4) sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden käyttö; 5) puun ja muiden metsävarojen jalostus; 6) virkistystoiminta; 7) uskonnon harjoittaminen. 2. Metsäinfrastruktuuriin kuulumattomien laitosten rakentaminen, korjaaminen ja käyttö muihin luokkiin kuluvilla metsää kasvavilla mailla on sallittua muissa federaation laeissa määritetyissä tapauksissa näiden maiden käyttötarkoituksen mukaisesti. 3. Tämän pykälän 1 momentin kohdissa 1 ja 2 mainittua toimintaa palvelevat laitokset on töiden päätyttyä säilytettävä tai hävitettävä mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämisestä annetun lain määräämällä tavalla. 4. Vesitekniset laitokset säilytetään tai hävitetään vesilainsäädännön määräämällä tavalla. 5. Tämän pykälän 1 momentin kohdissa 1 4 mainituissa tapauksissa on sallittua poistaa hakkaamalla puut, pensaat ja liaanit muun muassa luonnonsuojeluvyöhykkeiltä ja suojavyöhykkeiltä, joiden tehtävä liittyy kansalaisten turvallisuuteen sekä olosuhteiden luomiseen näiden laitosten käytölle. 6. Metsäinfrastruktuuriin kuulumattomien laitosten rakentamisessa, korjaamisessa ja (tai) hyödyntämisessä käytetyt maa-alueet on kunnostettava. 22. Investoinnit metsien käyttöönotossa 1. Metsien käyttöönoton yhteydessä tehtävissä investoinneissa noudatetaan 25. helmikuuta 1999 annettua federaation lakia nro 39-FZ Venäjän federaatiossa pääomasijoituksien muodossa suoritettavat investoinnit. 2. Pääoman sijoituskohteita metsien käyttöönotossa ovat perustettavat ja (tai) modernisoitavat metsäinfrastruktuurin ja metsänjalostusinfrastruktuurin laitokset. 3. Ensisijaisten investointihankkeiden luettelointi ja luettelon vahvistaminen suoritetaan Venäjän federaation hallituksen määräämässä järjestyksessä. 23. Metsänhoitoalueet ja puistometsät 1. Metsien käytön, vartioinnin, suojelun ja uudistamisen tärkeimpiä aluehallinnon yksiköitä ovat metsänhoitoalueet ja puistometsät. 2. Metsävarannon maat muodostuvat metsänhoitoalueista ja puistometsistä. 3. Metsänhoitoalueita ja puistometsiä sijaitsee myös: 1) maanpuolustus- ja turvallisuuskäytön metsämailla; 2) asutuskeskuksissa, joissa kasvaa taajamametsiä; 3) erityisillä suojelualueilla, joilla kasvaa metsää. 4. Metsätalouden ohjesäännön noudattamisesta metsänhoitoalueilla ja puistometsissä huolehtivat metsänhoitajat, joiden tehtävistä määräävät valtion viranomaiset ja paikallisen itsehallinnon elimet tämän lain pykälissä määrättyjen toimivaltuuksien mukaisesti. 5. Metsänhoitoalueiden ja puistometsien lukumäärästä ja niiden rajoista päättää valtuutettu federaation toimeenpanovallan elin.

7 24. Yleiset metsänkäyttöä koskevat säännökset Luku 2. Metsien käyttö 1. Metsien käytössä joko luovutetaan metsäpalstoja tai niitä ei luovuteta, ja metsävaroja irrotetaan tai ei irroteta. 2. Mikäli kansalaiset ja oikeushenkilöt metsää käyttäessään eivät noudata metsätalouden ohjesääntöä ja metsäsuunnitelmaa, voidaan metsäpalstan vuokrasopimus tai puun osto- ja myyntisopimus purkaa ennen määräaikaa, tai voidaan tehdä täytäntöönpanokelpoinen päätös jatkuvan (toistaiseksi voimassa olevan) metsäpalstan käyttöoikeuden tai määräaikaisen maksuttoman käyttöoikeuden peruuttamisesta. 25. Metsänkäyttölajit 1. Metsiä voidaan käyttää seuraavin tavoin: 1) puunkorjuu; 2) pihkan keruu; 3) muiden metsävarojen keruu; 4) syötävien metsävarojen keruu, lääkekasvien keruu; 5) metsästys elinkeinona, muu metsästys; 6) maatalouden harjoittaminen; 7) tutkimus- ja opetustoiminta; 8) metsän virkistyskäyttö; 9) viljelymetsien perustaminen ja käyttö; 10) luonnonvaraisten hedelmien ja marjojen sekä koriste- ja lääkekasvien viljely; 11) maaperätutkimus, kaivannaisten louhintapaikkojen perustaminen; 12) tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien käyttö; 13) sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden käyttö; 14) puun ja muiden metsävarojen jalostus; 15) uskonnon harjoittaminen; 16) muu tämän lain 6 pykälän 2 momentissa mainittu käyttö. 2. Metsää voidaan käyttää yhteen tai useampaan tämän pykälän 1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ellei tässä laissa ja muissa federaation laeissa ole määrätty muuta. 3. Yritysmuotoista metsänkäyttöä voivat harjoittaa metsävarannon mailla henkilöt, jotka on rekisteröity Venäjän federaatiossa 8. elokuuta 2001 oikeushenkilöiden ja yksityisten yrittäjien virallisesta rekisteröinnistä annetun federaationlain nro 129-FZ mukaisesti. 26. Metsänkäyttöilmoitus 1. Metsänkäyttöilmoitus on asiakirja, jossa ilmoitetaan metsän käytöstä metsäsuunnitelman mukaisesti.

8 2. Metsänkäyttöilmoituksen antavat vuosittain valtionhallinnon viranomaiselle ja paikallisen itsehallinnon viranomaiselle tämän lain pykälissä määrättyjen toimivaltuuksien mukaisesti ne henkilöt, joille metsäpalstat on luovutettu pysyvään (määräämättömäksi ajaksi) käyttöön tai vuokralle. 3. Metsänkäyttöilmoituksen muodon sekä sen täyttö- ja jättötavan vahvistaa valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 27. Rajoitettu metsänkäyttö 1. Metsän käyttöä voidaan rajoittaa ainoastaan tämän lain ja muiden federaation lakien määräämissä tapauksissa ja järjestyksessä. 2. Metsänkäytölle voidaan asettaa seuraavia rajoituksia: 1) yhden tai useamman tämän lain 25 pykälän 1 momentissa mainitun käyttötavan kielto; 2) hakkuiden kielto; 3) muut tässä laissa ja muissa federaation laeissa määritellyt metsänkäytön rajoitukset. 28. Metsänkäytön keskeyttäminen 1. Metsänkäyttö voidaan keskeyttää ainoastaan federaation lakien määräämissä tapauksissa. 2. Metsänkäyttö keskeytetään oikeusteitse tapauksissa, jotka on määritelty Venäjän federaation laissa hallinnollisista rikkomuksista. Muissa tapauksissa metsänkäytön keskeyttämisestä päättävät toimeenpanovallan elimet ja paikallisen itsehallinnon elimet federaation lakien määräämien toimivaltuuksien mukaisesti. 29. Puunkorjuu 1. Puunkorjuu on yritystoimintaa, joka liittyy puun kaatoon, juontoon, osittaiseen jalostukseen, varastointiin ja kuljetukseen metsästä. 2. Puuta korjataan в talousmetsistä ja suojametsistä, ellei tässä laissa ja muissa federaation laeissa ole määrätty muuta. 3. Korjattavaksi luovutetaan ensi sijassa kuolleita, vahingoittuneita ja yli-ikäisiä puustoja. 4. Kiellettyä on puun korjuu yli hakkuusuunnitteen (sallittu poistuma) ja hakkuuikää nuoremman tai vanhemman puun korjuu. 5. Hakkuuiät ja hakkuusuunnitteen laskutavan määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 6. Puut (puulajit) ja pensaat, joita ei saa korjata käytettäväksi puutavarana, luetteloi Venäjän federaation hallitus. 7. Kansalaiset ja oikeushenkilöt voivat puuta korjatakseen rakentaa metsäteitä, metsävarastoja, muita rakennuksia ja rakennelmia. 8. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat korjata puuta vuokraamillaan metsäpalstoilla, ja ellei metsäpalstoja ole vuokrattu, puuston osto- ja myyntisopimusten perusteella. 9. Puunkorjuun säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 30. Puun korjuu kansalaisten omiin tarpeisiin 1. Kansalaisilla on oikeus korjata puuta lämmitykseen, rakennelmien pystyttämiseen ja muihin omiin tarpeisiin. 2. Pohjois-Venäjän, Siperian ja Venäjän federaation Kaukoidän pienten alkuperäiskansojen perinteisillä asuin- ja talousalueilla, joilla noudatetaan perinteisiä elintapoja, näihin kansoihin kuuluvat henkilöt saavat korjata puuta maksutta omiin tarpeisiin tämän pykälän 5 momentissa mainittujen normien mukaisesti.

9 3. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävän puun korjuuseen ei sovelleta tämän lain 29 :n momentteja 1, 2 ja Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävän puun korjuun perusteena sovelletaan puun osto- ja myyntisopimuksia. 5. Kansalaisten omiin tarpeisiin käyttämän puun korjuutavoista ja normeista säädetään Venäjän federaation subjektien laeissa. 31. Pihkan keruu 1. Pihkan keruu on yritystoimintaa, joka liittyy havupuustojen juoksutukseen, pihkan varastointiin ja sen kuljetukseen metsästä. 2. Pihkaa kerätään metsissä, jotka on luokiteltu käytettäväksi puunkorjuuseen. 3. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat kerätä pihkaa vuokraamillaan metsäpalstoilla. 4. Pihkankorjuusäännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 32. Puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuu 1. Puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuu on yritystoimintaa, joka liittyy näiden metsävarojen irrottamiseen, varastointiin ja kuljetukseen metsästä. 2. Puutavaraan kuulumattomia metsävaroja, joita korjataan tämän lain tarkoittamalla tavalla, ovat kannot, tuohi, puiden ja pensaiden kuori, risut, kerput, kuusen-, pihdan- ja männynhavut, joulukuuset, sammal, karike, kaisla, ruoko ja muut senkaltaiset metsävarat. 3. Puutavaraan kuulumattomia metsävaroja kerätessään kansalaiset ja oikeushenkilöt voivat rakentaa katoksia ja muita väliaikaisia rakennuksia käyttöön saaduille metsäpalstoille. 4. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat kerätä puutavaraan kuulumattomia metsävaroja vuokraamillaan metsäpalstoilla. 5. Puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuun säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 33. Puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuu kansalaisten omiin tarpeisiin 1. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävien puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuussa noudatetaan, mitä on säädetty tämän lain 11 :ssä. 2. Puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuuta kansalaisten omiin tarpeisiin voidaan rajoittaa tämän lain 27 :n nojalla. 3. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävien puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuuseen ei sovelleta tämän lain 32 :n 1, 3 ja 4 momenttia. 4. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävien puutavaraan kuulumattomien metsävarojen korjuun järjestämisestä säädetään Venäjän federaation subjektin lailla. 34. Syötävien metsävarojen korjuu ja lääkekasvien keruu 1. Syötävien metsävarojen korjuu ja lääkekasvien keruu on yritystoimintaa, joka liittyy näiden metsävarojen poimimiseen, varastointiin ja kuljetukseen metsästä. 2. Syötäviä metsävaroja, joita korjataan tämän lain tarkoittamalla tavalla, ovat luonnonvaraiset hedelmät, metsämarjat, pähkinät, sienet, siemenet, koivunmahla ja muut senkaltaiset metsävarat. 3. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat korjata syötäviä metsävaroja ja kerätä lääkekasveja vuokraamillaan metsäpalstoilla.

10 4. Syötäviä metsävaroja korjatessaan ja lääkekasveja kerätessään kansalaiset ja oikeushenkilöt voivat sijoittaa kuivureita, sienikeittiöitä, varastoja ja muita väliaikaisia rakennuksia käyttöönsä saamilleen metsäpalstoille. 5. Syötävien metsävarojen korjuusäännöt ja lääkekasvien keruusäännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 35. Syötävien metsävarojen korjuu- ja lääkekasvien keruu kansalaisten omiin tarpeisiin 1. Kansalaiset keräävät syötäviä metsävaroja ja lääkekasveja omiin tarpeisiin tämän lain 11 :ssä säädetyllä tavalla. 2. Syötävien metsävarojen ja lääkekasvien keruuta kansalaisten omiin tarpeisiin voidaan rajoittaa tämän lain 27 :n nojalla. 3. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävien syötävien metsävarojen ja lääkekasvien keruuseen ei sovelleta tämän lain 34 :n 1, 3 ja 4 momenttia. 4. Kansalaisten omiin tarpeisiin käytettävien syötävien metsävarojen ja lääkekasvien keruun järjestämisestä säädetään Venäjän federaation subjektin lailla. 36. Metsien käyttö metsästystalouden harjoittamiseen 1. Metsästystalouden harjoittaminen metsäpalstoilla on yritystoimintaa, joka liittyy palvelujen tarjoamiseen metsästystä harjoittaville henkilöille. 2. Metsästystalouden harjoittamiseen luovutettavat metsäpalstat määritellään metsästystiloiksi. 3. Metsästystaloutta harjoitetaan siihen tarkoitukseen luovutetuilla metsäpalstoilla noudattaen 24. huhtikuuta 1995 eläimistöstä annettua federaation lakia nro 52-FZ (jäljempänä federaation laki eläimistöstä ) ja tätä lakia. 4. Metsästystalouden harjoittamiseen luovutetuilla metsäpalstoilla on sallittua rakentaa väliaikaisia rakennuksia ja suorittaa metsänparannusta. 5. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat käyttää metsiä metsästystalouden harjoittamiseen vuokraamillaan metsäpalstoilla. 6. Metsien käytöstä metsästystalouden harjoittamiseen säädetään Venäjän federaation subjektin lailla. 37. Metsien käyttö metsästysharrastukseen ja urheilumetsästykseen 1. Kansalaisten metsästysharrastukseen ja urheilumetsästykseen metsänkäytön muotona sovelletaan tämän lain 11 :ää metsäpalstoja luovuttamatta. 2. Metsien käyttöä kansalaisten metsästysharrastukseen ja urheilumetsästykseen voidaan rajoittaa tämän lain 27 :n nojalla. 38. Metsien käyttö maatalouden harjoittamiseen 1. Metsiä voidaan käyttää maatalouden harjoittamiseen (heinänniitto, karjan laiduntaminen, mehiläistarhaus, poronhoito, viljakasvien ja muiden kasvien viljely ja muu maatalouteen kuuluva toiminta). 2. Maatalouden harjoittamiseen luovutetuille palstoille saa sijoittaa mehiläispönttöjä, rakentaa aitauksia, katoksia ja muita väliaikaisia rakennelmia. 3. Metsäpalstoja luovutetaan kansalaisille ja oikeushenkilöille maatalouden harjoittamiseen tämän lain 9 :ssä säädetyllä tavalla. 4. Säännöt metsien käytössä maatalouden harjoittamiseen määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen.

11 39. Hedelmäkasvien, marjojen sekä koriste- ja lääkekasvien viljely metsissä 1. Hedelmäkasvien, marjojen sekä koriste- ja lääkekasvien viljely metsissä, on yritystoimintaa, joka liittyy hedelmä- ja marjasadon saantiin, koriste- ja lääkekasvien sekä muiden vastaavien metsävarojen saantiin. 2. Hedelmäkasvien, marjojen, koriste- ja lääkekasvien viljelyyn käytettävillä metsäpalstoilla on sallittua rakentaa väliaikaisia rakennuksia ja suorittaa metsänparannusta. 3. Kansalaiset ja oikeushenkilöt saavat viljellä hedelmäkasveja, marjoja sekä koriste- ja lääkekasveja vuokraamillaan metsäpalstoilla. 4. Säännöt metsien käytössä hedelmäkasvien, marjojen sekä koriste- ja lääkekasvien viljelyyn määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 40. Metsien käyttö tutkimus- ja opetustoimintaan 1. Metsiä voivat käyttää tutkimus- ja opetustoimintaan tutkimuslaitokset ja oppilaitokset. 2. Metsäpalstoja luovutetaan tutkimus- ja opetustoimintaan valtion ja kuntien laitoksille pysyvään (määräämättömäksi ajaksi) käyttöön ja muille tutkimus- ja oppilaitoksille vuokralle. 3. Säännöt metsien käytössä tutkimus- ja opetustoimintaan määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 41. Metsien käyttö virkistystoimintaan 1. Metsiä voidaan käyttää virkistystoimintaan järjestämällä vapaa-ajanviettoa, matkailua, kuntoliikuntaa ja urheilutoimintaa. 2. Virkistystoimintaa harjoitettaessa metsäpalstoilla on sallittua pystyttää väliaikaisia rakennelmia ja suorittaa metsänparannusta. Jos Venäjän federaation subjektin alueella kasvavien metsien käyttöönoton suunnitelmassa (Venäjän federaation subjektin metsäsuunnitelmassa) on merkitty suunnitellut käyttöönottovyöhykkeet, joille tullaan rakentamaan virkistyskäytön laitoksia, näille metsäpalstoille on sallittua pystyttää kuntoliikunta- ja urheilurakennuksia sekä niiden teknisiä rakenteita. 3. Virkistyskäyttöön luovutetuilla palstoilla on säilytettävä luonnonmaisemat, eläin- ja kasvimaailmaan kuuluvat kohteet sekä vesimuodostumat. 4. Metsäpalstoja luovutetaan virkistyskäyttöön valtion ja kuntien laitoksille pysyvästi (määräämättömäksi ajaksi) ja muille henkilöille vuokralle. 5. Metsien virkistyskäytön säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 42. Viljelymetsien perustaminen ja käyttö 1. Viljelymetsän perustaminen ja käyttö on yritystoimintaa, joka liittyy määrätyn puulajin metsikön kasvattamiseen. 2. Yhden puulajin metsiköihin luetaan kuuluviksi keinollisesti uudistetut metsiköt, joista saadaan ominaisuuksiltaan määrättyä puuta. 3. Viljelymetsiä voidaan perustaa metsävarannon maille ja muihin luokkiin kuuluville maille. 4. Metsäpalstat luovutetaan viljelymetsien perustamiseen ja käyttöön kansalaisille ja oikeushenkilöille vuokralle tässä laissa säädetyllä tavalla, maakiinteistöt luovutetaan maalaissa säädetyllä tavalla. 5. Viljelymetsissä on sallittua korjata puuta ja tehdä juoksutuksia rajoituksetta.

12 43. Metsien käyttö maaperätutkimukseen ja kaivannaisten louhintapaikkojen perustamiseen 1. Metsien käyttöön maaperätutkimukseen ja kaivannaisten louhintapaikkojen perustamiseen sovelletaan tämän lain 21 :ää. 2. Valtion ja kuntien metsäpalstoja vuokrataan maaperätutkimukseen ja kaivannaisten louhintapaikkojen perustamiseen ottamatta lukuun tapauksia, jotka on määritelty tämän pykälän 3 momentissa. 3. Valtionhallinnon viranomaisten ja paikallisen itsehallinnon elinten tämän lain pykälissä määritetyin toimivaltuuksin antamalla luvalla on sallittua tehdä maaperätutkimuksia metsävarannon mailla metsäpalstaa luovuttamatta, mikäli näiden töiden suorittaminen ei edellytä puuston hakkuuta. 4. Menettelystä metsien käytössä maaperätutkimukseen ja kaivannaisten louhintapaikkojen perustamiseen päättää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 44. Metsien käyttö tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien rakentamiseen ja käyttöön 1. Metsien käytössä tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien rakentamiseen ja käyttöön sovelletaan tämän lain 21 :ää. 2. Metsäpalstojen käytössä tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien rakentamiseen ja käyttöön sovelletaan vesilainsäädäntöä. 3. Valtion ja kuntien metsäpalstoja luovutetaan kansalaisille ja oikeushenkilöille tämän lain 9 :ssä säädetyllä tavalla tekoaltaiden ja muiden keinotekoisten vesimuodostumien sekä vesiteknisten rakennelmien ja erityissatamien rakentamiseen. 45. Metsien käyttö sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden rakentamiseen, korjaamiseen ja käyttöön 1. Metsien käytössä sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden rakentamiseen, korjaamiseen ja käyttöön sovelletaan tämän lain 21 :ää. 2. Valtion ja kuntien metsäpalstoja luovutetaan kansalaisille ja oikeushenkilöille tämän lain 9 :ssä säädetyllä tavalla sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden rakentamiseen, korjaamiseen ja käyttöön. 3. Säännöt metsien käytössä sähkönsiirto- ja viestintälinjojen, teiden, putkijohtojen ja muiden linjausta vaativien kohteiden rakentamiseen, korjaamiseen ja käyttöön määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 46. Metsien käyttö puun ja muiden metsävarojen jalostukseen 1. Metsien käyttö puun ja muiden metsävarojen jalostukseen on yritystoimintaa, joka liittyy puutavaran ja muiden tällaisessa jalostuksessa saatavien tuotteiden tuotantoon tämän lain 14 :ssä säädetyllä tavalla. 2. Valtion ja kuntien metsäpalstoja luovutetaan kansalaisille ja oikeushenkilöille vuokralle puun ja muiden metsävarojen jalostukseen. 3. Säännöt metsien käytössä puun ja muiden metsävarojen jalostukseen määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 47. Metsien käyttö uskonnon harjoittamiseen 1. Uskonnolliset yhteisöt voivat käyttää metsiä uskonnon harjoittamiseen omantunnon vapaudesta ja uskonnollisista yhdistyksistä 26. syyskuuta 1997 annetun federaation lain nro 125-FZ mukaisesti. 2. Uskonnon harjoittamista varten luovutetuilla metsäpalstoilla on sallittua pystyttää rakennuksia, rakennelmia ja rakenteita uskonnollisiin ja hyväntekeväisyyden tarkoituksiin.

13 3. Valtion ja kuntien metsäpalstoja luovutetaan uskonnollisille yhteisöille korvauksetta määräajaksi uskonnon harjoittamiseen. 48. Metsien käyttö Pohjois-Venäjän, Siperian ja Venäjän federaation Kaukoidän pieniin alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden perinteisillä asuin- ja talousalueilla Pohjois-Venäjän, Siperian ja Venäjän federaation Kaukoidän pieniin alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden perinteisillä asuin- ja talousalueilla metsien käytössä huolehditaan näiden kansojen ikiaikaisen elinympäristön ja perinteisten elintapojen suojelusta 30. huhtikuuta 1999 Venäjän federaation pienten alkuperäiskansojen oikeuksien takaamisesta annetun federaation lain nro 82-FZ mukaisesti. 49. Metsänkäytön seurantaraportti 1. Metsänkäyttöä harjoittavat kansalaiset ja oikeushenkilöt esittävät metsänkäytön seurantaraportin (tiedot otetuista metsävaroista ja niiden tavararakenteesta yms. tiedot) valtion viranomaisille ja paikallisen itsehallinnon elimille niiden toimivaltuuksien mukaisesti, jotka on määritetty tämän lain pykälissä. 2. Metsänkäytön seurantaraportin muodosta ja sen esitystavasta päättää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 50. Kilpailun turvaaminen metsien käytössä 1. Monopolit ja epärehellinen kilpailu metsien käytössä ovat kiellettyjä. 2. Federaation toimeenpanovallan elimiä, Venäjän federaation subjektien valtionhallinnon elimiä, paikallisen itsehallinnon elimiä ja muita edellä mainittujen toimielinten tehtäviä hoitavia elimiä tai yhteisöjä kielletään tekemästä sellaisia päätöksiä ja (tai) toteuttamasta (jättämästä toteuttamatta) sellaisia toimia sekä solmimasta sopimuksia tai sopimasta toimista metsien käytössä, jotka johtavat tai saattavat johtaa kilpailun kieltämiseen, rajoittamiseen tai lopettamiseen. 3. Venäjän federaation hallitus voi päättää henkilön tai henkilöryhmän korjattavaksi tulevan puun enimmäismäärästä, ottamatta lukuun tämän lain 80 :n 8 momentissa mainittuja tapauksia. 4. Toiminnan keskittymistä metsien käytössä valvotaan 26. heinäkuuta 2006 annetulla Federaation lailla nro 135-FZ kilpailun turvaamisesta. 51. Yleiset metsän vartiointi- ja suojelusäännökset Luku 3. Metsän vartiointi ja suojelu 1. Metsiä tulee vartioida metsäpalojen, saasteiden (muun muassa radioaktiivisten aineiden) varalta ja muilta haittavaikutuksilta ja suojella tuhonaiheuttajilta. 2. Metsän vartioinnista ja suojelusta huolehtivat valtion viranomaiset ja paikallisen itsehallinnon elimet tämän lain pykälissä määritetyin toimivaltuuksin, ellei tässä laissa ja muissa federaation laeissa ole määrätty muuta. 3. Mikäli kansalaiset ja oikeushenkilöt metsää käyttäessään eivät noudata metsätalouden ohjesääntöä ja metsäsuunnitelmaa metsän vartioinnin ja suojelun osalta, voidaan metsäpalstan vuokrasopimus tai puuston osto- ja myyntisopimus purkaa ennen määräaikaa, tai voidaan tehdä täytäntöönpanokelpoinen päätös jatkuvan (toistaiseksi voimassa olevan) metsäpalstan käyttöoikeuden tai määräaikaisen maksuttoman käyttöoikeuden peruuttamisesta. 52. Metsäpalojen torjunta Metsäpalojen torjunnassa noudatetaan 21. joulukuuta 1994 paloturvallisuudesta annettua federaation lakia nro 69-FZ (jäljempänä Federaation laki paloturvallisuudesta ) sekä tätä lakia. 53. Metsien paloturvallisuus 1. Metsissä suoritetaan seuraavia palontorjuntatoimia:

14 1) metsien palontorjuntavarustelu, muun muassa pelastusyksiköiden ajettavien teiden ja metsän vartioinnissa ja suojelussa käytettävien lentokoneiden ja helikoptereiden laskeutumiskenttien rakentaminen, kunnostus ja ylläpito sekä linjojen ja palokujien avaaminen; 2) metsäpalojen ehkäisy- ja sammutusjärjestelmien ja välineiden kehittäminen (tekniset järjestelmät ja laitteet, sammutusvarusteet ja muut), näiden järjestelmien ja välineiden ylläpito, sekä poltto- ja voiteluainevarastojen perustaminen kohonneen palovaaran ajaksi; 3) metsäpalojen tähystys; 4) sammutussuunnitelmien laatiminen; 5) metsäpalojen sammutus; 6) muut paloturvallisuustoimet metsissä. 2. Otettava kansalaisia ja oikeushenkilöitä sammuttamaan metsäpaloja siten, kuin on säädetty federaation laissa väestön ja alueiden suojelemisesta luonnononnettomuuksilta ja ihmisen aiheuttamilta poikkeustiloilta /nro 68-FZ. 3. Tämän pykälän 1 ja 2 momentissa mainitut vuokratuilla metsäpalstoilla suoritettavat paloturvallisuustoimet kuuluvat näiden palstojen vuokraajien tehtäviin, jotka on määrätty metsäsuunnitelmassa. 4. Metsien paloturvallisuusmääräykset antaa Venäjän federaation hallitus. 54. Metsien suojelu 1. Metsien suojelussa tavoitteena on tuhonaiheuttajien (kasvien, eläinten ja taudinaiheuttajien, jotka kykenevät tietyissä oloissa vahingoittamaan metsiä tai metsävaroja) havaitseminen ja niiden leviämisen estäminen sekä muodostuneiden ja eristettäviksi kohteiksi luokiteltujen tuhonaiheuttajien pesäkkeiden paikantaminen ja hävittäminen. 2. Metsiä suojellaan eristettäviksi luokitelluilta tuhonaiheuttajilta siten, kuin on säädetty 15. heinäkuuta 2000 annetussa federaation laissa nro 99-FZ kasvien karanteenista. 55. Metsätautien torjunta 1. Metsätauteja torjutaan seuraavin toimenpitein: 1) jako suojeltaviin alueisiin (heikon, keskimääräisen ja lisääntyneen taudin uhkan vyöhykkeisiin); 2) metsäpatologian tutkimus ja seuranta; 3) työt ilmassa ja maalla tuhonaiheuttajien paikantamiseksi ja hävittämiseksi; 4) puhtaanapito ja terveydenhoito (kuolleiden ja vahingoittuneiden puiden poisto, siivous ja puhdistus, muu haittavaikutusten poisto); 5) terveydenhoitoa koskevien vaatimusten asettaminen metsien käytölle. 2. Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa mainituista hoitotoimenpiteistä vuokrapalstoilla huolehtivat palstojen vuokraajat metsäsuunnitelman mukaisesti. 3. Metsien terveydenhoitoa koskevat määräykset antaa Venäjän federaation hallitus. 56. Metsätautien seuranta 1. Metsien suojeluun kuuluvana kerätään, analysoidaan ja käytetään tietoa metsien tautitilanteesta, kuten eristettäviksi luokiteltujen tuhonaiheuttajien pesäkkeistä (metsien terveydentilan seuranta).

15 2. Metsien terveydentilan seurannan järjestämis- ja toteuttamistavoista päättää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 57. Lentotoiminta metsien vartioinnissa ja suojelussa 1. Metsien vartiointia ja suojelua suoritetaan ilmasta käsin. 2. Määräykset lentotoiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta metsien vartioinnissa ja suojelussa antaa Venäjän federaation hallitus. 58. Metsien suojelu radioaktiivisilta saasteilta 1. Metsien suojelemiseksi radioaktiivisilta saasteilta metsissä tehdään säteilytutkimusta ja rajataan radioaktiivisten aineiden saastuttamia vyöhykkeitä. 2. Metsien suojelusta sekä ennalta ehkäisevien ja elvyttävien erikoistoimenpiteiden kehittämisestä ja toteuttamisesta radioaktiivisten aineiden saastuttamilla vyöhykkeillä päättää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 59. Harvinaisten ja uhanalaisten puiden, pensaiden, liaanien ja muun metsäkasvillisuuden suojelu Venäjän federaation Punaiseen kirjaan sekä Venäjän federaation subjektien punaisiin kirjoihin merkittyjen harvinaisten ja uhanalaisten puiden, pensaiden, liaanien ja muun metsäkasvillisuuden säilyttämiseksi voidaan kieltää toiminta, jonka haittavaikutukset johtavat tai saattavat johtaa näiden kasvien lukumäärän vähenemiseen ja (tai) niiden elinympäristöjen huononemiseen, taikka tällaiselle toiminnalle voidaan asettaa rajoituksia. 60. Metsänsuojeluraportti 1. Kansalaiset ja oikeushenkilöt antavat metsänsuojeluraportin valtion viranomaiselle ja paikalliselle itsehallintoviranomaiselle tämän lain pykälissä määrättyjen valtuuksien mukaisesti. 2. Metsänsuojeluraportin muodon sekä sen täyttö- ja jättötavan vahvistaa valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 61. Yleisiä säännöksiä metsänuudistuksesta Luku 4. Metsien uudistaminen ja kasvatus 1. Hakatut, kuolleet ja vahingoittuneet metsät on uudistettava. 2. Metsä uudistetaan kasvattamalla ja hoitamalla. 3. Metsänuudistuksesta huolehtivat valtion viranomaiset ja paikalliset itsehallintoviranomaiset tämän lain pykälissä määrättyjen valtuuksien mukaisesti, ellei tässä laissa ja muissa federaation laeissa ole määrätty muuta. 4. Mikäli kansalaiset ja oikeushenkilöt eivät noudata metsätalouden ohjesääntöä ja metsäsuunnitelmaa metsän uudistamisen osalta, voidaan metsäpalstan vuokrasopimus tai puuston osto- ja myyntisopimus purkaa ennen määräaikaa, tai voidaan tehdä täytäntöönpanokelpoinen päätös jatkuvan (toistaiseksi voimassa olevan) metsäpalstan käyttöoikeuden tai määräaikaisen maksuttoman käyttöoikeuden peruuttamisesta. 62. Metsänkasvatus 1. Metsiä kasvatetaan luonnonmenetelmin ja keinollisin menetelmin tai näitä yhdistelemällä. 2. Puunkorjuuta varten vuokratuilla palstoilla kasvatuksesta huolehtivat palstojen vuokraajat. 3. Metsän kasvatusta koskevat säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen.

16 63. Metsitys 1. Metsitystä tehdään maapohjan suojaamiseksi vesi-, tuuli- ja muulta eroosiolta, suojametsien muodostamiseksi ja muita tarkoituksia varten, jotka liittyvät metsien potentiaalin lisäämiseen. 2. Metsitystä koskevat säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 64. Metsien hoito 1. Metsien hoidossa suoritetaan toimenpiteitä metsien tuottavuuden lisäämiseksi ja niiden hyödyllisten tehtävien säilyttämiseksi (puiden ja pensaiden poimintahakkuu, maanparannus- ja muut toimenpiteet). 2. Metsänhoidosta huolehtivat henkilöt, jotka käyttävät metsiä metsäsuunnitelman mukaisesti. 3. Metsien hoitoa koskevat säännöt määrää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 65. Metsäpuiden siemenhuolto 1. Metsäpuiden siemenhuollossa noudatetaan 17. joulukuuta 1997 siemenhuollosta annettua federaation lakia nro 149- FZ ja tätä lakia. 2. Metsäpuiden siemenhuollossa suoritetaan: 1) siemenkylvölle soveltuvien kasvupaikkojen määritys; 2) pysyvien siemenviljelypalstojen perustaminen; 3) valtakunnallisen siemenkasvisäätiön perustaminen; 4) muut toimenpiteet, kuten metsäkasvien siementen tuottaminen, korjuu, säilyttäminen, myynti, kuljettaminen ja käyttö. 3. Metsän uudistamisessa käytetään metsäkasvien paranneltuja siemeniä ja valiosiemeniä, tai jos mainittuja siemeniä ei ole saatavana, normaaleja metsäkasvien siemeniä. 4. Metsän uudistamisessa ei ole sallittua käyttää metsäkasvien siemeniä, joiden soveltuvuutta kasvupaikkaan ei ole määritetty, eikä metsäkasvien siemeniä, joiden kylvö- ja muita ominaisuuksia ei ole tarkistettu. 5. Yleisimpien metsäpuiden siementen, joiden soveltuvuus kylvöalueille on määritetty, käytön järjestämisestä päättää valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen. 66. Metsänuudistus- ja kasvatusraportti 1. Metsän uudistusta ja kasvatusta suorittavat kansalaiset ja oikeushenkilöt antavat metsänuudistus- ja kasvatusraportin valtionhallinnon viranomaiselle ja paikalliselle itsehallintoviranomaiselle tämän lain pykälissä määrättyjen valtuuksien mukaisesti. 2. Metsänsuojeluraportin kaavan ja sen esitystavan vahvistaa valtuutettu federaation toimeenpaneva viranomainen Luku 5. Metsänjärjestely 67. Metsänjärjestelyn yleiset säännökset 1. Metsänjärjestelyä suoritetaan metsävarannon maa-alueilla sekä tämän lain 23 :n 3 momentissa mainituilla maaalueilla. 2. Metsänjärjestelyn suorittamismenettelyn määrää Venäjän federaation hallitus. 68. Metsänjärjestelyn sisältö 1. Metsänjärjestelyyn sisältyy: 1) metsänhoitoalueiden ja puistometsien suunnittelu; 2) talousmetsien, suojametsien ja varalla olevien metsien sekä metsien erityisten suojavyöhykkeiden suunnittelu;

17 3) metsäpalstojen suunnittelu; 4) metsänhoitoalueiden, puistometsien, talousmetsien, suojametsien, varalla olevien metsien, metsien erityisten suojavyöhykkeiden ja metsäpalstojen rajojen sijainnin vahvistaminen maastossa; 5) metsien arviointi (metsävarojen kartoitus, rekisteröinti, laadullisten ja määrällisten ominaisuuksien arviointi); 6) metsien vartiointi-, suojelu- ja uudistamistoimien suunnittelu. 2. Maanmittaus- ja kartoitustyöt tehdään maanmittauksesta ja kartoituksesta 26. joulukuuta 1995 annetun federaation lain nro 209-FZ mukaisesti. 3. Tämän pykälän 1 momentin 4 kohdassa mainituissa tapauksissa rajojen sijainti voidaan vahvistaa maastossa metsänjärjestely- ja metsätalousmerkkien avulla ja (tai) merkitä metsäkarttoihin. 69. Metsäpalstojen suunnittelu 1. Metsäpalstoja suunniteltaessa laaditaan suunnitteluaineisto palstojen sijainnista, rajoista, pinta-alasta ja muista laadullisista ja määrällisistä ominaisuuksista. 2. Metsäpalstojen sijainti, rajat ja pinta-ala määritellään vastaavasti metsäkvarttaalien ja (tai) kuvioiden, niiden rajojen ja pinta-alan mukaan. 3. Niiden metsäpalstojen rajat, jotka rajoittuvat maakiinteistöihin, joiden rajat määritellään maanmittauksesta 18. kesäkuuta 2001 annetun federaation lain nro 78-FZ mukaisesti, määrätään maalainsäädännön mukaisesti. 4. Metsäpalstan käyttötarkoitus ja sallittu käyttötapa mainitaan suunnitteluaineistossa tämän lain 89 ja 91 :n mukaisesti. 5. Metsäpalstat suunnitellaan kyseisten metsänhoitoalueiden ja puistometsien puitteissa. 70. Metsänjärjestelyyn liittyvien töiden ja palvelujen suorittaminen 1. Metsänjärjestelyyn liittyvät työt ja palvelut suoritetaan siviililainsäädännön mukaisesti, jollei tässä laissa toisin säädetä. 2. Valtiovallan toimielimet tai paikallisen itsehallinnon toimielimet tilaavat metsänjärjestelyyn liittyviä työsuorituksia ja palveluja siten, kuin on säädetty federaation laissa tavarantoimituksia, työsuorituksia ja palveluja koskevien tilausten tekemisestä valtion ja kuntien tarpeisiin. Luku 6. Valtion tai kuntien omistuksessa olevien metsäpalstojen luovuttaminen kansalaisille ja oikeushenkilöille 71. Menettely, jolla valtion tai kuntien omistuksessa olevia metsäpalstoja luovutetaan kansalaisille ja oikeushenkilöille 1. Valtion tai kuntien omistuksessa olevia metsäpalstoja luovutetaan pysyvään (määräämättömäksi ajaksi myönnettyyn) käyttöön, vuokralle ja maksuttomaan määräaikaiseen käyttöön oikeushenkilöille sekä vuokralle ja maksuttomaan määräaikaiseen käyttöön kansalaisille. 2. Valtion tai kuntien omistuksessa olevia metsäpalstoja vuokrataan oikeushenkilöille ja kansalaisille tämän lain mukaisesti. 3. Metsäpalstan vuokrasopimukseen sovelletaan vuokrausta koskevia Venäjän federaation siviililain säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä. 4. Valtion tai kuntien omistuksessa olevia metsäpalstoja luovutetaan oikeushenkilöille pysyvään (määräämättömäksi ajaksi myönnettyyn) käyttöön ja maksuttomaan määräaikaiseen käyttöön sekä kansalaisille maksuttomaan määräaikaiseen käyttöön Venäjän federaation maalaissa säädetyllä tavalla, jollei tässä laissa toisin säädetä. 72. Vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta 1. Valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimuksella vuokranantaja luovuttaa palstan vuokranottajalle käytettäväksi tämän lain 25 :ssä säädettyihin tarkoituksiin. 2. Vuokran kohteina voivat olla vain metsäpalstat, jotka ovat valtion tai kuntien omistuksessa ja jotka on merkitty valtion kiinteistörekisteriin. 3. Valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimus tehdään vähintään kymmenen ja enintään neljänkymmenenyhdeksän vuoden ajaksi, paitsi tämän lain :ssä mainituissa tapauksissa vähintään yhden vuoden ja enintään neljänkymmenenyhdeksän vuoden ajaksi. 4. Metsäpalstan vuokrasopimuksen kesto määrätään metsätalouden ohjesäännössä määrätyn metsien sallitun käytön määräajan mukaisesti.

18 5. Vuokranottajalla, joka on noudattanut valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimusta asianmukaisesti, on sopimusajan päätyttyä ensisijainen oikeus tehdä vuokrasopimus uudeksi kaudeksi. 73. Vuokra 1. Vuokran suuruus määrätään tämän pykälän 2, 3 ja 4 momentin mukaisesti säädettävän vähimmäisvuokran perusteella. 2. Kun metsäpalstaa käytetään siten, että siltä poistetaan metsävaroja, vähimmäisvuokraksi määrätään metsävarojen määräyksiköstä perittävä maksu kerrottuna vuokratun metsäpalstan metsävarojen poistuman määrällä. 3. Kun metsäpalstaa käytetään siten, että siltä ei poisteta metsävaroja, vähimmäisvuokraksi määrätään palstan pintaalayksiköstä perittävä maksu kerrottuna vuokratun palstan pinta-alalla. 4. Metsäpalstaa vuokrattaessa metsävarojen määräyksiköstä ja palstan pinta-alayksiköstä perittävistä maksuista päättää federaation omistuksessa olevan palstan kyseessä ollessa Venäjän federaation hallitus, Venäjän federaation subjektin omistuksessa olevan palstan kyseessä ollessa niistä päättävät Venäjän federaation subjektien valtiovallan toimielimet ja kunnan omistuksessa olevan palstan kyseessä ollessa paikallisen itsehallinnon toimielimet. 74. Vuokrasopimuksen teko valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta 1. Vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta tehdään kyseisen sopimuksen tekooikeuden myymiseksi pidettävän huutokaupan tulosten perusteella, lukuun ottamatta tämän pykälän 3 momentissa säädettyjä tapauksia. 2. Kun vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta tehdään huutokaupan tulosten perusteella, huutokaupan ehtojen muuttaminen kyseisen sopimuksen osapuolten sopimuksella tai sen toisen osapuolen vaatimuksesta ei ole sallittua. 3. Valtion tai kuntien omistuksessa olevista metsäpalstoista tehdään vuokrasopimuksia ilman huutokauppaa: 1) tämän lain :ssä mainituissa tapauksissa; 2) kun on kyse metsien käyttöönottoon liittyvien ensisijaisten investointihankkeiden toteuttamisesta. 4. Vuokrasopimuksia tekevät federaation omistuksessa ja Venäjän federaation subjektien omistuksessa olevista metsäpalstoista valtiovallan toimielimet ja kuntien omistuksessa olevista palstoista paikallisen itsehallinnon toimielimet tämän lain :n nojalla määrättyjen valtuuksiensa puitteissa. 5. Venäjän federaation hallitus vahvistaa menettelyn, jolla vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta laaditaan ja solmitaan, sekä metsäpalstan vuokrasopimuksen mallikaavan. Luku 7. Puuston osto- ja myyntisopimus 75. Puuston osto- ja myyntisopimus 1. Puuston osto- ja myyntisopimuksella myydään valtion tai kuntien omistuksessa olevilla mailla sijaitsevia puustoja. 2. Puuston osto- ja myyntisopimuksia tehtäessä noudatetaan tätä lakia. 3. Puuston osto- ja myyntisopimukseen sovelletaan Venäjän federaation siviililain säännöksiä osto- ja myyntisopimuksesta, jollei tässä laissa toisin säädetä. 4. Puuston osto- ja myyntisopimuksessa mainitaan puuston sijainti (metsäkvarttaali ja (tai) kuvio) sekä korjattavan puuaineksen määrä. 5. Puuston osto- ja myyntisopimuksen voimassaoloaika ei voi ylittää yhtä vuotta. 6. Puuston osto- ja myyntisopimukseen perustuvan puunkorjuun poikkeustapauksista säädetään Venäjän federaation subjektien laeissa. 76. Puuston osto- ja myyntisopimukseen perustuva maksu 1. Puuston osto- ja myyntisopimukseen perustuva maksu, lukuun ottamatta omatarvekäyttöpuuston osto- ja myyntisopimukseen perustuvaa maksua, määrätään tämän pykälän 2 ja 3 momenttien mukaisesti säädettävän vähimmäismaksun perusteella. 2. Puuston osto- ja myyntisopimukseen perustuvaksi vähimmäismaksuksi määrätään puun määräyksiköstä suoritettava maksu kerrottuna korjattavan puun määrällä. 3. Korjattavan puun määräyksiköstä perittävistä maksuista päättävät federaation omistuksessa olevien maiden osalta Venäjän federaation hallitus, Venäjän federaation subjektien omistuksessa olevien maiden osalta Venäjän federaation subjektien valtiovallan toimielimet ja kuntien omistuksessa olevien maiden osalta paikallisen itsehallinnon toimielimet. 4. Omatarvekäyttöpuuston osto- ja myyntisopimuksen summa määrätään Venäjän federaation subjektien valtiovallan toimielinten säätämien maksujen mukaisesti.

19 77. Puuston osto- ja myyntisopimuksen teko 1. Puuston osto- ja myyntisopimus tehdään kyseisen sopimuksen teko-oikeuden myymiseksi pidettävän huutokaupan tulosten perusteella, lukuun ottamatta tämän lain 19 ja 30 :ssä säädettyjä tapauksia. 2. Kun puuston osto- ja myyntisopimus tehdään kyseisen sopimuksen teko-oikeudesta pidetyn huutokaupan tulosten perusteella, huutokaupan ehtojen muuttaminen sopimuksen osapuolten sopimuksella tai sen toisen osapuolen vaatimuksesta ei ole sallittua. 3. Kansalaiset tekevät omatarvekäyttöpuuston osto- ja myyntisopimuksia Venäjän federaation subjektien valtiovallan toimielinten säätämässä järjestyksessä. 4. Puuston osto- ja myyntisopimuksia tekevät federaation omistuksessa olevista maista ja Venäjän federaation subjektien omistuksessa olevista maista valtiovallan toimielimet ja kuntien omistuksessa olevista maista paikallisen itsehallinnon toimielimet tämän lain :n nojalla määrättyjen valtuuksiensa puitteissa. 5. Venäjän federaation hallitus vahvistaa menettelyn, jolla osto- ja myyntisopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta puustosta laaditaan ja solmitaan, sekä puuston osto- ja myyntisopimuksen mallikaavan. Luku 8. Huutokaupat, joissa myydään oikeus tehdä vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta tai oikeus tehdä puuston osto- ja myyntisopimus 78. Yleisiä säännöksiä huutokaupoista, joissa myydään oikeus tehdä vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta tai oikeus tehdä puuston osto- ja myyntisopimus 1. Vuokrasopimukset valtion tai kuntien omistuksessa olevista metsäpalstoista ja puuston osto- ja myyntisopimukset tehdään huutokohteen lähtöhintaa korottamalla pidettävien huutokauppojen tulosten perusteella. 2. Jos vuokrasopimusta valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta ei ole tehty tämän pykälän 1 momentin mukaisesti, on sallittua pitää huutokauppa, jonka tulosten perusteella kyseisestä metsäpalstasta tehdään vuokrasopimus, jonka mukaan vuokranmaksu alkaa, kun palstan vuokrasopimus on ollut voimassa viisi vuotta. 79. Huutokaupan järjestäminen valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden tai puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myymiseksi 1. Huutokaupan valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden tai puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myymiseksi (jäljempänä myös huutokauppa ) järjestää valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden myyjä tai puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myyjä tai kyseisen myyjän kanssa sopimuksen perusteella toimiva erikoistunut yhteisö. 2. Valtion tai kunnan omistuksessa olevan metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden tai puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myyjinä toimivat valtiovallan toimielimet ja paikallisen itsehallinnon toimielimet tämän lain :n mukaisesti. 3. Huutokaupan järjestäjän on viimeistään kuusikymmentä päivää ennen metsäpalstan vuokrasopimuksen tekooikeuden myymiseksi järjestettävän huutokaupan pitämistä tai viimeistään viisitoista päivää ennen puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myymiseksi järjestettävän huutokaupan pitämistä julkaistava ilmoitus huutokaupan pitämisestä painetussa aikakausjulkaisussa, jonka nimeää Venäjän federaation sen subjektin ylin toimeenpanovallan elin tai sen paikallishallinnon yksikön johtaja, jonka alueella metsäpalsta sijaitsee (jäljempänä painettu aikakausjulkaisu ), sekä julkaistava kyseinen ilmoitus Venäjän federaation subjektin ylimmän toimeenpanovallan elimen tai paikallisen itsehallinnon toimielimen virallisella Internet-sivulla (jäljempänä virallinen verkkosivu ). Tiedon huutokaupan pitämisestä on oltava kaikkien asianosaisten henkilöiden saatavilla. 4. Ilmoituksessa huutokaupan pitämisestä on oltava tiedot: 1) huutokaupan järjestäjästä; 2) huutokohteesta, muun muassa metsäpalstojen tai puustojen sijainnista, metsäpalstojen pinta-alasta ja rajoista, korjattavien metsävarojen määrästä, palstojen rasitteista, metsien käytön rajoittamisesta, palstojen kiinteistörekisterinumeroista sekä metsien käytön lajeista ja metsätalouden ohjesäännön asettamista vaatimuksista; 3) huutokauppaan osallistumista koskevien ilmoitusten jättöpaikasta ja ajasta sekä huutokaupan pitoajasta; 4) huutokohteen lähtöhinnasta, joka määrätään tämän lain 73 ja 76 :n mukaisesti; 5) virallisesta verkkosivusta, jolla huutokauppaa koskeva aineisto on julkaistu; 6) ajasta, jonka kuluessa vuokrasopimus valtion tai kunnan omistuksessa olevasta metsäpalstasta tai puuston osto- ja myyntisopimus on määrä tehdä huutokaupan tulosten perusteella. 5. Huutokaupan järjestäjällä on oikeus luopua metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden myymiseksi järjestettävän huutokaupan pitämisestä viimeistään viisitoista päivää ennen sitä päivää, jolloin ilmoitus osallistumisesta huutokauppaan metsäpalstan vuokrasopimuksen teko-oikeuden myymiseksi on viimeistään jätettävä, tai viimeistään kymmenen päivää ennen puuston osto- ja myyntisopimuksen teko-oikeuden myymiseksi järjestettävään

20 huutokauppaan osallistumisesta tehtävän ilmoituksen jättöajan päättymistä. Huutokaupan järjestäjä julkaisee ilmoituksen luopumisestaan huutokaupan pitämisestä kolmen päivän kuluessa painetussa aikakausjulkaisussa ja kahden päivän kuluessa virallisella verkkosivulla. Huutokaupan pitäjän on kahden päivän kuluessa ilmoitettava huutokauppaan osallistuville luopuneensa huutokaupan pitämisestä ja viiden päivän kuluessa palautettava suoritetut ennakkomaksut heille. 6. Huutokaupan järjestäjän on laadittava huutokauppaa koskeva aineisto, johon tulee huutokaupan pitämisestä tehtävässä ilmoituksessa mainittujen tietojen lisäksi sisältyä: 1) tiedot, jotka koskevat metsäpalstaa tai korjattavia metsävaroja; 2) metsäpalstan kiinteistörekisterikartta tai tiedot puuston sijainnista; 3) tiedot huutokohteen lähtöhinnan korotuksen suuruudesta ( huutokaupan korotusväli ). Huutokaupan korotusväli määrätään enintään viideksi prosentiksi huutokohteen lähtöhinnasta; 4) tiedot huutokaupan osallistumisilmoituksen kaavasta sekä sen jättötavasta ja ajasta; 5) tiedot ennakkomaksun suuruudesta, sen maksuajasta ja tavasta sekä tiedot tilistä, jolle ennakkomaksu suoritetaan. Ennakkomaksun suuruudeksi määrätään prosenttia huutokohteen lähtöhinnasta; 6) luonnos metsäpalstan vuokrasopimuksesta tai puuston osto- ja myyntisopimuksesta. 7. Samanaikaisesti huutokaupan pitämistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen kanssa huutokaupan järjestäjä huolehtii huutokauppaa koskevan aineiston julkaisemisesta virallisella verkkosivulla, missä tuon aineiston on oltava kaikkien asianosaisten henkilöiden saatavilla. 8. Perusteita, joilla voidaan kieltää osallistuminen huutokauppaan, ovat: 1) esitetty ilmoitus ei täytä asetettuja vaatimuksia; 2) ilmoituksen esittää henkilö, jolle federaation lakien mukaan ei voida luovuttaa metsäpalstoja; 3) ilmoituksen jättäjä (oikeushenkilö tai yksityisyrittäjä) on asetettu konkurssiin; 4) ilmoituksen jättänyt oikeushenkilö on selvitystilassa tai ilmoituksen jättänyt kansalainen on lakannut toimimasta yksityisyrittäjänä; 5) ennakkomaksu ei ole tullut huutokauppaa koskevassa aineistossa mainitulle tilille huutokaupan osallistumisilmoituksen jättöajan päätyttyä. 9. Osallistumista huutokauppaan ei saa kieltää muilla kuin tämän pykälän 8 momentissa mainituilla perusteilla. 10. Ilmoituksessa osallistumisesta huutokauppaan mainitaan nimi, yhtiömuoto ja kotipaikka, jos on kyse oikeushenkilöstä, ja suku-, etu- ja isännimi, henkilöllisyyden vahvistavan asiakirjan tiedot ja asuinpaikka, jos on kyse yksityisyrittäjästä, sekä pankkiyhteystiedot. 11. Ilmoitukseen osallistumisesta huutokauppaan liitetään: 1) ote valtion oikeushenkilörekisteristä (JeGRJuL), jos on kyse oikeushenkilöstä, ja ote valtion yksityisyrittäjärekisteristä (JeGRIP), jos on kyse yksityisyrittäjästä, tai notaarin vahvistama kopio kyseisestä otteesta; 2) asiakirjat, jotka vahvistavat ennakkomaksun suorittamisen. 12. Huutokaupan järjestäjällä ei ole oikeutta vaatia hakijalta asiakirjoja, joita ei ole mainittu tämän pykälän 11 momentissa. 13. Hakijalla on oikeus jättää vain yksi ilmoitus osallistumisesta huutokauppaan. Huutokauppaan osallistumisesta ei saa periä maksua. 14. Hakijalla on oikeus peruuttaa ilmoitus osallistumisesta huutokauppaan milloin tahansa ennen huutokauppaan osallistumisesta tehtävien ilmoitusten jättöajan päättymistä. Huutokaupan järjestäjä palauttaa hakijan maksaman ennakkomaksun viiden työpäivän kuluessa siitä, kun saa tiedon huutokaupan osallistumisilmoituksen peruuttamisesta. 15. Huutokaupan järjestäjä pitää huutokaupan osallistumisilmoitusten vastaanottamisesta pöytäkirjaa, johon tulee sisältyä tiedot hakijoista, ilmoitusten jättöajan alkamis- ja päättymispäivästä ja suoritetuista ennakkomaksuista sekä tiedot hakijoista, joilta on evätty osallistuminen huutokauppaan, missä yhteydessä on mainittava syyt huutokauppaan osallistumisen kieltämiseen. Huutokaupan järjestäjä allekirjoittaa huutokaupan osallistumisilmoitusten vastaanottopöytäkirjan yhden päivän kuluessa kyseisten ilmoitusten jättöajan päättymispäivästä. Hakijasta tulee huutokauppaan osallistuja hetkellä, jolloin huutokaupan järjestäjä allekirjoittaa mainitun pöytäkirjan. 16. Hakijoille, joiden sallitaan osallistua huutokauppaan, ja hakijoille, joiden ei sallita osallistua huutokauppaan, ilmoitetaan tehdystä päätöksestä viimeistään seuraavana päivänä sen jälkeen, kun huutokaupan järjestäjä on allekirjoittanut huutokaupan osallistumisilmoitusten vastaanottopöytäkirjan. 17. Huutokaupan järjestäjän on palautettava hakijalle, jonka ei ole sallittu osallistua huutokauppaan, kyseisen hakijan suorittama ennakkomaksu viiden päivän kuluessa huutokaupan osallistumisilmoitusten vastaanottopöytäkirjan allekirjoittamisesta.