Oman elämänsä paras asiantuntija Kansalaisten näkökulmia hyvinvointiin Hyvinvointi- ja terveyspäivät Oulussa

Transkriptio

1 Kansalaisten näkökulmia hyvinvointiin Hyvinvointi- ja terveyspäivät Oulussa Vesa Puuronen

2 Sisältö 1. Johdanto - oma elämä - ihminen toimija vai kohde 2. Kansalainen, asiantuntijat ja valta 3. Kansalaisuus / osallisuus lainsäädännössä 4. Hyvinvointikertomus ja kansalaisen asiantuntijuus 5. Kansalainen asiantuntijana - esimerkkejä 2

3 1. Johdanto - oma elämä - yksilön vapaus, täysivaltaisuus - yksilön vastuu - yksilö osana yhteisöä, yhteisö meissä - yhteisön vastuu - yksilö hyvinvointiyhteiskunnassa - yksilö oman elämänsä omistaja? (eutanasia, itsemurha, yksilön kokemus ja yhteisön valta) 3

4 1. Johdanto toimija vai kohde - ihmiskuva, aktiivinen toimija vai passiivinen toiminnan kohde - asiantuntija / kansalainen - (tieteellinen) ihmiskuva asiantuntijuuden perustana - ihmiskuva osana tieteellistä maailmankuvaa, luonnontieteellinen tai ihmistieteellinen - luonnontieteellinen: selittäminen, syy-seuraussuhteet, mekanistisuus, abstraktisuus - ihmistieteellinen: ymmärtäminen, merkitykset, oppiminen, konkreettisuus 4

5 2. Kansalainen, asiantuntijat ja valta Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin seuranta, tiedonkeruu lakisääteinen velvollisuus, mm. terveydenhuoltolaki 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia - asiantuntijatiedon ja kansalaisten arkitiedon välinen suhde - tieto vallankäytön välineenä, biovalta (mm. terveys- ja ravintosuositukset) 5

6 -osa ihmisistä kokee olevansa vaikuttamismahdollisuuksien ja - toiminnan ulkopuolella ja osa koko yhteiskunnan ulkopuolella (Pajula 2014, 16) -ihmisryhmät, jotka kokevat tulleensa huonosti kuulluiksi / kuunnelluiksi: vanhukset, lapset, nuoret, mielenterveyskuntoutujat, opiskelijat, pitkäaikaistyöttömät, päihderiippuvaiset, maahanmuuttajat, vähemmistöt (etniset, kieli- ja seksuaalivähemmistöt) (vrt. laitoksissa asuvat, muistisairaat) - miksi näin: osa näistä ryhmistä on määritelty alaluokaksi tai alaroduksi, joka on itse omilla toimillaan (vapaasti valinnut tai tuottanut) oman heikon asemansa tai on muuten, (esimerkiksi perinnöllisistä syistä) joutunut asemaansa. Näiden ihmisten asioista asiantuntijat voivat katsoa olevansa oikeutettuja päättämään à heitä ei tarvitsekaan kuunnella, A- ja B- luokan kansalaiset 6

7 3. Kansalaisuus / osallisuus lainsäädännössä 3.1. Nuorisolaki 2006, 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. 7 b 2010, Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. 7

8 3.2. Lastensuojelulaki 2007, 4 : Lastensuojelun keskeiset periaatteet, 1. mom. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. 2. mom. Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan. 5 : Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää siinä mielipiteensä. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa, lasta tai nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen tai nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin. 8

9 7 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on välitettävä tietoa lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille 9

10 3.3. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2012, 1 Lain tarkoituksena on: 1) tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista; 2) parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa; 3) parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä ohjausta muiden tarjolla olevien palvelujen käyttöön yksilöllisten tarpeittensa mukaisesti ja riittävän ajoissa silloin, kun hänen heikentynyt toimintakykynsä sitä edellyttää; sekä 10

11 4) vahvistaa iäkkään henkilön mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan sekä osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista. 4 Yhteistyö Kunnan eri toimialojen on toimittava yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. 11

12 3.2. Lukiolaki 27, 2013 Osallisuus ja opiskelijakunta Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 21 :n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun. 12

13 4. Hyvinvointikertomus ja kansalaisen asiantuntijuus - kunnan hyvinvointijohtamisen perusasiakirja, vuosittainen hyvinvointiraportti ja valtuustokausittainen hyvinvointikertomus (Terveydenhuoltolaki 2010, 12 ) - indikaattorit, rekisteritietoa, tilastotietoa, kouluterveyskyselyn tuloksia - kokemustieto puuttuu - hyvinvointikertomuksissa priorisoidaan asiantuntijatieto suhteessa arkitietoon, samalla uusinnetaan ja vahvistetaan kunnissa ja koko yhteiskunnassa tietoon perustuvia valtasuhteita ja niihin liittyvää ihmiskuvaa 13

14 - kokemustieto voi periaatteessa kyseenalaistaa asiantuntijatiedon, muuttaa valtasuhteita à sitä ei kerätä - kokemustiedon keräämisen tapoja: haastattelut (asiakas/potilashaastattelut, teema-, elämäkerta-, syvähaastattelut), havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, osallistava), interventiot asiantuntija- asiakas yhteistyönä Zechner, Minna, toim Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista, päätöksentekoa tukevaa? Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sohvi-hanke: hyvinvointiedon rooli hyvinvointipalveluissa. 14

15 5. Kansalainen asiantuntijana - esimerkkejä - tavallinen ihminen ei ole esimerkiksi oman verenkiertonsa tai maksansa toiminnan asiantuntija, sairauksien diagnosoimiseen ja hoitamiseen tarvitaan lääketieteelllistä asiantuntemusta - voiko lapsi olla lastensuojelutapauksissa henkilö, joka (yksin) määrittelee mikä on hänelle itselleen parasta - miten esimerkiksi kotonaan asuvan huonosti liikkuvan vanhuksen asiantuntemuksen laita on, kun kyse on esimerkiksi hänen tarvitsemistansa apuvälineistä 15

16 -syrjäytetyt: kokemus b-luokan kansalaisuudesta à ei motivaatiota osallistua, vaikuttaa - leimautuminen ja sen pelko - kansalaisuus ja informaatioyhteiskunta, palvelujen ja tiedon siirtyminen nettiin (terveys, hyvinvointi, työllisyys, radio, tv, sanomalehdet jne), ei välineitä osallistua à vajaakansalaisuus (syrjäseutujen asukkaat), laajakaista, tietokoneet ja niiden käyttökoulutus - kansalaisten yhdenvertaisuus 16

17 LAPSEN EDUN JA HYVINVOINNIN TUTKIMINEN, Ritva Nätkinin esitelmä Sosiologipäivillä lapsi/lapsuustutkimus on nostanut lapset toimijoiksi ja heidän hyvinvointiaan on tutkittu perhekokonaisuudesta erillään - haluttu kuulla lapsen ääni, kokemukset, arki ja tieto sekä määritellä heille oma asiakkuus hyvinvointipalveluissa - tieteenalat, tieteellis-ammatillisiin muodit sekä niihin liittyvät eri painotukset kamppailevat asiantuntijuuden kentillä - lapsen etu ja hyvinvointi tulkitaan eri perinteissä, tieteenaloilla ja niihin perustuvissa asiantuntijadiskursseissa ja ajankohtina eri tavoin - yhteiskunta ja yhteisö ovat hävinneet keskustelussa medikalisoituneen keskustelun tieltä (medikalisoituminen ja biovalta) 17

18 Minna Ylilahti (2013) väitöskirjassaan Itsestä kiinni. Etnografinen tutkimus työikäisten laitoskuntoutuksesta tutkinut kuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia kuntoutuksesta: - kuntoutus ei tarkoita kaikille kuntoutujille samaa asiaa (kuten eivät muutkaan palvelut) - kuntoutukseen tullaan erilaisista elämäntilanteista ja erilaisilla odotuksilla - kuntoutujien orientoituminen ennaltaehkäisevään kuntoutukseen vaihteli paljon: joillekin kuntoutus tarkoitti viihteellistä irtiottoa arkisesta elämästä tai pikadieettimäistä rutistusta, kun taas toisille kuntoutus saattoi olla ratkaiseva kimmoke uuden asian aloittamiselle - varhaiskuntoutukseen voi liittyä ajatus saadusta etuudesta, joka vaikuttaa suhtautumiseen kuntoutukseen - jotkut kuntoutujat liittävät kuntoutumisensa laitosjaksoihin, jolloin ero arkielämän ja laitoksen välillä korostuu - jotkut kuntoutujat tuovat kaikki ongelmansa kuntoutukseen, osaan kuntoutujien ongelmista ei kuntoutuksessa voida vaikuttaa, mutta kuntoutus voi edesauttaa yksilö hallitsemaan omaa elämäänsä - osa kuntoutujista kokee tarvitsevansa muutosta elämänsä suuntaan, vaihtoehtoisia näkemyksiä, virikkeitä tai neuvoja totuttuihin toimintatapoihin - varhaiskuntoutus on yksi mahdollisuus tutkia itsensä, laitosympäristö voi olla mielenkiintoinen ja elämyksellinen 18

19 A-Studio tämä on laitos, ei koti - Susanna Kaunisto, hoivakoti Tervaskanon johtaja : hoitajien rutiinit määräävät hoidettavien elämää, mm. nukkumaan meno, ruokailu - katsottava jokaista yksilönä, asukkaiden tarpeista lähtevä näkökulma - pienet asiat, sitoutuminen, oman työn näkeminen toisin silmin, kulttuurien analyysi - kahvihuoneesta asukkaiden pariin - omaisten vahvempi mukaantulo 19

20 - Rovaniemi, pikapolin suunnitteluun mukaan käyttäjien edustus - Pikapoli matalan kynnyksen paikka, jonne helppo tulla paikan päälle kysymään neuvoa terveysongelmiin - lehti-ilmoituksella käyttäjäryhmästä asiakasraati, vastaavien lääkäreiden sitoutuminen - käyttäjien kuuleminen jo palvelun suunnitteluvaiheessa 20

21 Kertomus Oulusta: Kontinkangas, avoterveystalo, aika illalla, paikalla ei henkilökuntaa - sisään Kela-kortilla, ei tietoa odotusajasta - lääkärin asenne välinpitämätön - korjausehdotuksia: henkilökunta (vastaanotto), ilmoitukset aikojen myöhässä olosta 21

22 Kirjallisuutta: Pajula, Elina (2014), Tositarinoita osallisuudesta. Teoksessa Jämsen, Arja Pyykkönen, Anne (toim). osallisuuden jäljillä. Joensuu: Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry. Rovaniemen tiedotuslehti 4/2014. Pikapoli avaa ovensa lokakuussa. Sohvi-kokemuksia hyvinvoinnista- hanke. Zechner, Minna, (toim.) (2014). Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista, päätöksentekoa tukevaa? Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 15. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. quence=1 22

23 Kiitos!!! 23