Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2011 vp Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kosteus- ja homevauriot ovat yksi suurimmista syistä huonoon sisäilman laatuun. Arvioiden mukaan suomalaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Välitön kosteus- ja homevaurioiden korjaustarve on noin pientalossa, asuinkerrostalossa, koulussa sekä n. 15 %:ssa hoitoalan rakennusten pinta-alasta. Homevauriot voivat aiheuttaa terveyshaittoja iästä tai terveydentilasta riippumatta. Oireet saattavat ilmaantua toisille ihmisille jo lyhyen altistumisen jälkeen, kun taas toiset eivät saa oireita välttämättä lainkaan. Homevaurioiden aiheuttamia ärsytysoireita ovat mm. nenän tukkoisuus, nuha, kurkun karheus, kurkkukipu, äänen käheys, limannousu keuhkoista, pitkittynyt yskä, yöllinen yskä, nielun ärsytys, hengenahdistus, hengityksen vinkuna, silmäoireet, silmän sidekalvon infektiot ja iho-oireet. Altistuneet voivat myös potea yleisoireita, kuten poikkeuksellista väsymystä, päänsärkyä, lievää lämpöilyä, pahoinvointia, nivelsärkyä ja huimausta. Homeet aiheuttavat myös pitkittyneitä infektioita, joita ovat esim. flunssat sekä poskiontelon- ja keuhkoputkentulehdukset, sekä astman oireiden pahenemista. Harvinaisempia terveyshaittoja ovat mm. allerginen nuha tai allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko. Homeesta aiheutuneiden sairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Pelkästään ammattitautien kustannukset ovat n. 17 miljoonaa euroa/vuosi. Muiden homeesta aiheutuneiden työperäisten sairauksien tutkimus ja hoito maksavat n. 42 milj. euroa/vuosi. Työperäisten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat suorat hoito- ja poissaolokustannukset ovat yhteiskunnalle ainakin 152 milj. euroa/vuosi. Asuntojen kosteusvaurioiden aiheuttamien infektioiden ja astman hoitokustannuksiksi on arvioitu 62 miljoonaa euroa/vuosi. Näiden lisäksi tulevat vielä kaikki välilliset kustannukset, jotka ovat merkittävästi mainittuja suoria kustannuksia suuremmat. Huonon sisäilman aiheuttamien kustannusten on kaiken kaikkiaan arvioitu olevan jopa 3 miljardia euroa vuodessa. Tämä on samaa luokkaa kuin mitä kuluu rakennusten vuotuiseen lämmittämiseen. Ympäristöministeriössä saatiin vuonna 2009 valmiiksi monivuotinen korjausrakentamisen strategia, jonka tavoitteena on saada rakennuskantamme satavuotiskuntoon vuodeksi Korjausrakentamisen strategiaohjelma on laaja kokonaisuus, joka sisältää osaltaan myös kosteus- ja homevaurioihin liittyviä toimenpiteitä. Homeongelmat ovat kuitenkin niin yleisiä ja suuria murheita aiheuttava kokonaisuus, että hallitus päätti puoliväliriihessään vuoden 2009 helmikuussa, että niiden vähentämiseksi tarvitaan tätä järeämpiä erityistoimenpiteitä. Hallitus päätti tuolloin perustaa viisivuotisen kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman tavoitteenaan kosteus- ja homevaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen merkittävä vähentäminen. Strategian ja korjausten toteuttamiseen tar- Versio 2.0

2 vitaan rahaa, mutta sitä ei ole kuitenkaan varattu riittävästi vuoden 2012 budjettiin. Työkyvyttömiksi sairastuneita ihmisiä jää ilman sairauslomakorvauksia, koska lääkärit eivät osaa diagnosoida ongelmaa eikä ole olemassa diagnoosinumeroa sairastuneille. Kela ei korvaa sairauslomia ilman asianmukaista lääkärintodistusta. On myös harvinaista saada sairauseläkettä kosteusvaurioaltistuksesta aiheutuneen sairastumisen vuoksi. Osa sairastuneista ohjataan psykiatrisiin palveluihin ja saattaa tätä kautta päästä eläkkeelle mikä on monelle surullinen, mutta ainoa vaihtoehto toimeentulon saamiseksi. Sairaudelle on saatava diagnoosinumero, jotta kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille taataan samat yhteiskunnalliset oikeudet kuin muillekin kansalaisille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä homerakennusten korjausten rahoittamiseksi, korjausten pikaiseksi käynnistämiseksi ja diagnoosinumeron saamiseksi homealtistuksesta sairastuneille? Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2011 Reijo Hongisto /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 300/2011 vp Reijo Hongisto /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 300/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä homerakennusten korjausten rahoittamiseksi, korjausten pikaiseksi käynnistämiseksi ja diagnoosinumeron saamiseksi homealtistuksesta sairastuneille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on linjannut korjausrakentamista koskevassa periaatepäätöksessään ( ) toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan rakennuskannan toimivuuden ja laadun säilyminen. Valtioneuvosto on vuoden 2009 lopussa käynnistänyt 5-vuotisen Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman ja tehnyt periaatepäätöksen toimenpiteistä rakennusten kosteusvaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen vähentämiseksi. Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelman tavoitteena on kosteus- ja homeongelmista aiheutuvien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten järjestelmällinen vähentäminen uudis- ja korjausrakentamisessa. Ohjelman aikana lisätään kosteus- ja homevaurioihin liittyvää osaamista ja tutkimustietoa, täydennetään vaurioiden ehkäisemiseen, tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvää ohjeistoa ja juurrutetaan suomalaiseen kiinteistöosaamiseen vaurioita vähentävät toimintamallit. Kosteus- ja hometalkoissa on valmistumassa Työterveyslaitoksen koordinoimana "Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen", joka soveltuu käytettäväksi kaikissa rakennuksissa. Rakennusten kosteusongelmien ennaltaehkäisystä on valmisteilla laaja, koko kansalle suunnattu viestintäkampanja. Useiden eri rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä alan toimijoiden ammattitaidon ja asenteen parantamiseksi. On tärkeätä, että rakennusten omistajat ajoissa puuttuvat kosteus- ja homeongelmiin ja että sekä omistajien että ammattilaisten tietämys rakennusterveyteen liittyvissä asioissa yleisesti paranee. Vastuu rakennusten turvallisuudesta ja terveellisyydestä on viime kädessä kiinteistönomistajalla, mutta korjaustyön laadusta myös alan toimijoilla. Osaavien tekijöiden ja suunnittelijoiden puute on osaltaan hidastanut kosteus- ja homevaurioiden korjausten aloittamista. Yksi Talkoiden hankkeista on valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä toteuttama "Koulutuksen ja pätevöitymisen synkronointi" -hanke. Tavoitteena on yhtenäistää nykyisin varsin hajanaista koulutuskenttää ja määritellä pätevyysvaatimukset sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden parissa toimiville asiantuntijoille. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä. Ensimmäinen kosteus- ja homevauriokorjaajan erikoisammattitutkintoon tähtäävä pilottikoulutus alkaa tammikuussa Koulutuksen sisältö on koottu yhteistyössä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa. Koulutus on tarkoitettu ammatissa jo pidempään työskennelleille. Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä arvioidaan myös rakentamisen säädösohjauksen kehittämistarpeita kosteusvaurioiden ennaltaehkäisemiseksi ja niiden korjausten laadun parantamiseksi. Valtion talousarvion momentin määrärahoista myönnetään asuntojen korjaus-, ener- 3

4 Ministerin vastaus gia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaan terveyshaitta-avustuksia, joilla voidaan avustaa eräissä tapauksissa tarveharkinnan jälkeen asuinrakennusten korjaamista terveyshaitan poistamiseksi. Ääritapauksissa voidaan avustaa korvaavan asunnon rakentamista tai hankkimista. Avustuksia arvioidaan myönnettävän vuonna 2012 noin 50 asuinrakennuksen korjaamiseen ja muutamaan asunnon hankintaan, joten avustusten merkitys ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä. Valtion avustustoiminnan katsotaan olevan vaikuttavimmillaan silloin, kun edistetään suunnitelmallista kiinteistönpitoa, jossa rakennuksen kuntoa seurataan järjestelmällisesti ja korjaustoimenpiteitä suunnitellaan pitkäjänteisesti. Kosteusvaurioituneessa rakennuksessa esiintyy paitsi mikrobeja (homesieniä ja bakteereita), myös näiden aineenvaihduntatuotteita sekä kostuneista ja vaurioituneista sisustus- ja rakennusmateriaaleista haihtuvia yhdisteitä. Mikrobien aineenvaihduntatuotteista osa on sopivissa olosuhteissa toksisia eli myrkyllisiä yhdisteitä. Toksiineja epäillään yhdeksi kosteus- ja homevaurioiden terveyshaitan aiheuttajaksi, mutta mikrobitoksiinien mahdollista yhteyttä terveyshaittoihin ei vielä tunneta riittävän hyvin. Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien oireiden ja sairauksien tarkat aiheuttajat ja sairauksien syntymekanismit ovat suurelta osin vielä selvittämättä. Tieteellistä tutkimustyötä näiden varmistamiseksi tarvitaan edelleen. Suomessa lääketieteellisissä tutkimuksissa pyritään löytämään oireiden taustalla oleva sairaus ja luokittelemaan se oire- tai tautidiagnooseittain. Oireiden ja sairauksien aiheuttajien selvittäminen on tärkeää, jotta henkilö saisi sairauteensa oikeaa ja tehokasta hoitoa ja muiden sairastuminen voitaisiin estää ennakolta. Suomessa käytettävät tautiluokitusnumerot perustuvat Maailman terveysjärjestön WHO:n tautiluokituksiin ja siksi erillisen diagnoosinumeron saaminen on sidoksissa alan kansainväliseen kehitykseen ja yhteiseen näkemykseen. Sitä mukaa kun tutkimustieto lisääntyy, diagnostiset kriteerit tarkentuvat. Tautiluokitus on systemaattinen tapa luokitella diagnooseja ja terveysongelmia mm. tilastointeja varten. Lääkäri kuvaa sairauskertomuksessa sen, mihin tunnettuihin tekijöihin sairaudet tai oireet liittyvät ja mitä toimenpiteitä tarvitaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Diagnoosinumeroa ei tarvita siihen. Oma erillinen tautiluokituskoodi ei siten ole edellytys diagnoosille tai potilaan tutkimukselle ja asianmukaiselle hoidolle. Kosteus- ja homevauriorakennuksissa oireilevien henkilöiden sairaudet diagnosoidaan jo tällä hetkellä lääketieteellisten kriteerien mukaisesti. Esimerkiksi astmalle on jo nyt olemassa selkeät diagnostiset kriteerit ja astma diagnosoidaan näiden kriteerien mukaisesti. Astmassa ei ole erillisiä diagnoosinumeroita eri aiheuttajien mukaan, mistä johtuen astma luokitellaan yleensä allergiseksi (J45.0) tai ei-allergiseksi (J45.1) astmaksi. Samoin tehdään muiden kosteusvauriorakennuksessa todettujen sairauksien kohdalla, joille on olemassa diagnostiset kriteerit. Esimerkiksi homepölykeuhko eli allerginen alveoliitti (J67.8) ja orgaanisen pölyn toksinen oireyhtymä eli ODTS (J66.8) kirjataan asianmukaisesti näiden sairauksien diagnoosinumeroilla. Diagnostisia kriteerejä on lueteltu muun muassa Terveysportissa, Lääkärin käsikirjassa, lääketieteellisissä suomenkielisissä (mm. Duodecimin kustantamissa) oppikirjoissa ja kansainvälisissä oppikirjoissa. Osalle altisteista on myös oma koodinumero, kuten spesifisen orgaanisen pölyn aiheuttama hengitystiesairaus (J66). Mikäli kosteusvauriorakennuksessa oireilevalle ei löydy sairauden diagnoosia, voidaan myös käyttää tautiluokitusten ICD-10-luokituksista löytyviä oirediagnooseja. Kosteusvauriorakennuksissa oireileville ja sairastuneille ei ole olemassa edellä lueteltujen sairauksien lisäksi omaa erillistä koodia kansainvälisessä WHO:n ylläpitämässä ICD-10-luokituksessa eikä suomalaisessa Tautiluokitus ICD- 10:ssä. Tämä edellyttäisi tutkimuksen näyttöön ja yhtenäiseen näkemykseen perustuvia kansallisia ja kansainvälisiä diagnoosikriteereitä. Suomi osallistuu tautiluokituskoodien kehittämiseen osana WHO:n puitteissa tehtävää työtä. Työpaikalla oireilevan ja sairastuneen henkilön tutkimus ja sairauden toteaminen kuuluu ammattitautilain piiriin. Kun sairaus täyttää kansallisen ammattitautilain määritelmän, se voidaan 4

5 Ministerin vastaus KK 300/2011 vp Reijo Hongisto /ps nimetä ammattitaudiksi. Ammattitaudilla tarkoitetaan Suomen lain mukaan sairautta, joka todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut työssä olevista fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ammattitautiasetuksessa on esimerkkiluettelo ammattitauteja aiheuttavista tekijöistä ja tyypillisistä sairauden muodoista. Luettelo ei ole poissulkeva. Myös ammattitautiluettelossa mainitsemattomia sairauksia voidaan korvata ammattitautina, jos työssä tapahtuneen altistumisen ja työntekijän sairauden välisestä syyyhteydestä on olemassa riittävästi tieteellistä näyttöä. Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyen ammattitautina korvataan lähinnä bakteerien ja homeiden aiheuttamia sairauksia, tyypillisinä sairauden muotoina astma, nuha ja homepölykeuhkosairaus. Parhaillaan on meneillään monivuotinen tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamistyö, jonka yhteydessä myös ammattitautiluettelo saatetaan ajan tasalle vastaamaan nykyistä tutkimustietoa. Kansalaisten oikeus riittävään terveyspalveluun on taattu lailla, ja velvollisuus palvelun toteutuksesta ja sen laadun ja kattavuuden riittävyydestä on kunnilla. Hoitava lääkäri päättää viime kädessä mitä hoitoa potilaalle tarjotaan. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien todentaminen ja vastuukysymykset liittyvät niin sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön kuin oikeusministeriönkin toimialaan. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat jatkuvasti suuria kansanterveydellisiä haittoja. Huonon sisäilman aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa kaikkiaan arviolta yli 3 miljardia euroa vuodessa. Hallitus jatkaa edellä kuvatulla tavalla työtä rakennusten kosteus- ja homeongelmien vähentämiseksi pääpainon ollessa koulutuksessa, tutkittujen toimintamallien ja korjausratkaisuiden luomisessa sekä suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämisessä. Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2012 Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 300/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Hongisto /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att finansiera renoveringen av mögelangripna byggnader, för att få renoveringarna att köra i gång med det snaraste och för att de som insjuknat p.g.a. mögelexponering ska få en diagnoskod? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsrådet har i sitt principbeslut om ombyggnad (18 september 2008) fastställt åtgärder för att säkra att byggnadsbeståndets funktion och kvalitet upprätthålls. Statsrådet inledde i slutet av år 2009 det femåriga åtgärdsprogrammet Fukt- och mögeltalkot och fattade den 12 maj 2010 ett principbeslut om åtgärder för minskning av fuktskador i byggnader och de därav orsakade sanitära olägenheterna. Målet med åtgärdsprogrammet Fukt- och mögeltalkot är att vid ny- och reparationsbyggande systematiskt minska sanitära olägenheter och nationalekonomiska förluster orsakade av fukt- och mögelproblem. Under programmets gång inhämtar man också mer kunnande och forskningsrön om fukt- och mögelskador, kompletterar anvisningarna i anslutning till förebyggande, undersökning och reparation av skador och arbetar in skadebekämpande verksamhetsmodeller som en del av det finländska fastighetskunnandet. Finansieringen för det femåriga åtgärdsprogrammet uppgår till 3,4 miljoner euro. Fukt- och mögeltalkots fokus ligger på att hitta och genomföra de åtgärder med vilka man kan påverka aktörerna i bygg- och fastighetsbranschen och byggnadernas ägare. Inom ramen för Fukt- och mögeltalkot färdigställs under Arbetshälsoinstitutets samordning anvisningar för hur de som beställer sakkunnigtjänster kan reda ut problem som har att göra med inomhusklimatet. Anvisningarna kan tillämpas på alla slags byggnader. Man håller också på att förbereda en bred informationskampanj som ska handla om hur man förebygger fuktproblem i byggnader. Kampanjen riktar sig till hela befolkningen. Det samarbete som bedrivs med olika organisationer i bygg- och fastighetsbranschen syftar till att förbättra aktörernas yrkesskicklighet och attityder. Det är viktigt att byggnadernas ägare tar tag i fukt- och mögelproblemen i tid och att både ägarnas och yrkesfolkets kunskaper i frågor som gäller bygghälsa generellt ökar. Det är i sista hand fastighetsägarna som ansvarar för att byggnaderna är säkra och sunda, men när det gäller kvaliteten på reparationsarbeten ligger ansvaret också på aktörerna i branschen. Bristen på kunniga aktörer och planerare har för sin del lett till att reparationerna av fukt- och mögelskador har försenats. Ett av projekten inom ramen för talkot är ett projekt för synkronisering av utbildningen och erhållandet av behörighet. Det är fråga om ett samarbetsprojekt där statsförvaltningen, högskolor och organisationer i byggbranschen deltar. Målet är att förenhetliga dagens rätt brokiga utbildningsfält och ange vilka behörighetskrav som ska gälla för sakkunniga som åtgärdar fuktskador och problem med inomhusluften. Projektet ska enligt planerna slutföras inom utgången av år Den första pilotutbildningen som leder till en specialyrkesexamen för fukt- och mögelsanerare inleds i januari Utbildningens innehåll har 6

7 Ministerns svar KK 300/2011 vp Reijo Hongisto /ps utarbetats i samarbete med Fukt- och mögeltalkot. Utbildningen är avsedd för personer som redan verkat i yrket en längre tid. I samband med Fukt- och mögeltalkot bedöms också behoven av att utveckla lagstiftningen kring byggande i syfte att förebygga fuktskador och förbättra kvaliteten på saneringen. Ur moment i statsbudgeten beviljas understöd för sanitära olägenheter i enlighet med lagen om understöd för reparation av bostäder, energiunderstöd och understöd för sanitära olägenheter (1184/2005). Med dessa understöd kan man i vissa fall, efter behovsprövning, stödja reparationer av bostadshus för att eliminera sanitära olägenheter. I extremfall kan byggande eller anskaffning av ersättande bostad understödas. Det beräknas att det år 2012 kan beviljas understöd för reparation av ca 50 bostadshus och för anskaffning av några bostäder. Understöden har alltså ingen desto större betydelse med tanke på helheten. Statens understödsverksamhet anses ha störst verkan i främjandet av den systematiska fastighetsskötseln, där byggnadernas skick följs upp systematiskt och reparationsåtgärderna planeras på lång sikt. I fuktskadade byggnader förekommer inte bara mikrober (mögelsvampar och bakterier), utan också deras metaboliter och föreningar som frigörs från de fuktiga och skadade inredningsoch byggnadsmaterialen. En del av mikrobernas metaboliter kan i gynnsamma förhållanden vara toxiska, dvs. giftiga. Toxinerna antas vara en av orsakerna till sanitära olägenheter vid fukt- och mögelskador, men man känner inte ännu tillräckligt bra till mikrobtoxinernas eventuella samband med de sanitära olägenheterna. Vad exakt som orsakar symptom och sjukdomar i anslutning till fukt- och mögelskador och vilka mekanismer som ligger bakom sjukdomarna är till stor del ännu outforskat. Det behövs ytterligare vetenskaplig forskning för att fastställa dessa faktorer. I Finland strävar man vid medicinska undersökningar efter att hitta den sjukdom som ligger bakom symptomen och att klassificera den enligt symptom- eller sjukdomsdiagnos. Det är viktigt att klarlägga vad som orsakar symptomen och sjukdomarna för att personen i fråga ska få rätt och effektiv vård för sin sjukdom och för att det ska vara möjligt att förhindra att andra insjuknar. De koder som används vid sjukdomsklassifikation i Finland baserar sig på Världshälsoorganisationen WHO:s sjukdomsklassifikation och därför är fastställandet av en viss diagnoskod bundet till den internationella utvecklingen och den gemensamma synen på området. I takt med att det kommer mera forskningsrön preciseras de diagnostiska kriterierna. Med hjälp av sjukdomsklassifikationen kan man systematiskt dela in diagnoser och hälsoproblem i olika klasser, bl.a. för statistiska ändamål. I patientjournalen beskriver en läkare till vilka kända faktorer sjukdomarna eller symptomen hänför sig och vilka åtgärder som krävs för vård och rehabilitering. För detta behövs ingen diagnoskod. En egen separat kod i sjukdomsklassifikationen är således ingen förutsättning för en diagnos eller för undersökning och ändamålsenlig vård av patienten. Sjukdomsdiagnosen för personer som uppvisar symptom på grund av fukt- och mögelskadade byggnader fastställs redan nu i enlighet med de medicinska kriterierna. För till exempel astma finns det redan klara diagnostiska kriterier och astman diagnostiseras enligt dessa. Det finns inga separata diagnoskoder för vad som orsakar astman, och därför klassificeras astman i allmänhet som allergisk (J45.0) eller icke-allergisk (J45.1). Detsamma gäller andra sjukdomar som konstateras hos personer som vistats i fuktskadade byggnader och för vilka det finns diagnostiska kriterier. Exempelvis tröskdammlunga, dvs. allergisk alveolit (J67.8), och toxiskt syndrom framkallat av organiskt damm, dvs. ODTS (J66.8), betecknas följdenligt med diagnoskoden för dessa sjukdomar. De diagnostiska kriterierna finns listade bl.a. i portalen Terveysportti, i Lääkärin käsikirja, i finska medicinska läroböcker (bl.a. de som getts ut av Duodecim) och i internationella läroböcker. Viss exponering kan också betecknas med en egen kod, såsom luftvägssjukdom orsakad av specificerat organiskt damm (J66). Om ingen sjukdomsdiagnos kan fastställas för en person som uppvisar symptom på grund av en fuktska- 7

8 Ministerns svar dad byggnad, kan de symptomdiagnoser för sjukdomar som återfinns i ICD-10-klassifikationen tillämpas. Utöver de sjukdomar som nämnts ovan har den internationella ICD-10-klassifikationen, som upprätthålls av WHO, eller den finländska ICD- 10-klassifikationen ingen separat kod som kan tillämpas på personer som insjuknat eller uppvisar symptom till följd av fuktskadade byggnader. Det skulle förutsätta nationella och internationella diagnoskriterier som grundar sig på forskningsrön och en gemensam syn i frågan. Finland deltar i utvecklandet av sjukdomsklassifikationskoderna inom ramen för det arbete som utförs vid WHO. Undersökning av personer som insjuknat eller uppvisar symptom på arbetsplatsen och fastställandet av sjukdom i dessa fall omfattas av yrkessjukdomslagen. När sjukdomen motsvarar definitionen i yrkessjukdomslagen kan den benämnas yrkessjukdom. Med yrkessjukdom avses enligt finsk lag en sjukdom som sannolikt i huvudsak har orsakats av fysikaliska, kemiska eller biologiska faktorer i ett arbete. I yrkessjukdomsförordningen finns en förteckning med exempel på faktorer som orsakar yrkessjukdomar samt typiska sjukdomsformer. Förteckningen är inte uteslutande. Också sjukdomar som inte nämns i förteckningen över yrkessjukdomar kan ersättas som yrkessjukdomar, om det finns tillräckligt med vetenskapliga bevis på ett orsakssamband mellan exponering i arbetet och arbetstagarens sjukdom. När det gäller fukt- och mögelskador i byggnader ersätts främst sjukdomar som orsakats av bakterier och mögel, och typiska sjukdomsformer är då astma, snuva och tröskdammlunga. Som bäst pågår en flerårig revidering av olycksfalls- och yrkessjukdomslagstiftningen, och i samband med det ska förteckningen över yrkessjukdomar uppdateras så att den motsvarar dagens forskningsrön. Medborgarnas rätt till tillräcklig hälsovårdsservice garanteras genom lag, och kommunerna bär ansvar för att denna service tillhandahålls, håller hög kvalitet och är tillräckligt omfattande. Det är i sista hand den behandlande läkaren som avgör vilken vård patienten ska erbjudas. Fastställandet av fukt- och mögelproblem i byggnader och tillhörande ansvarsfrågor hör till såväl social- och hälsovårdsministeriets, miljöministeriets som justitieministeriets ansvarsområde. Fukt- och mögelproblemen i byggnader är fortgående till stor skada för folkhälsan. De kostnader som dålig inomhusluft medför beräknas i Finland totalt uppgå till över 3 miljarder euro per år. Regeringen fortsätter på det sätt som beskrivits ovan sitt arbete för att minska fukt- och mögelproblemen i byggnader. Störst fokus läggs på utbildning, utveckling av välundersökta verksamhetsmodeller och reparationslösningar samt främjande av systematisk fastighetsskötsel. Helsingfors den 16 januari 2012 Bostads- och kommunikationsminister Krista Kiuru 8