Ilmasta käsin. kadonneen jäljillä

Transkriptio

1 Ilmasta käsin kadonneen jäljillä Vapaaehtoinen SAR-etsintälentotoiminta on tehokas ja helposti saatava apu Suomen viranomaisille. Aina kadonneita ei etsintälennoilla löydy, mutta myös nollatuloksesta on hyötyä. 38 ILMAILU 2/2014

2 eteksti VESA PALM KUviTUS THINKSTOCK ELOKUUSSA 2013 SUOMEN Lentopelastusseuran (SLPS) hälytyspuhelin soi. Puhelu tulee poliisin kenttäjohtajalta. Kallavedellä on ilmoitettu kadonneeksi yksin veneilemässä ollut henkilö, ja poliisin pyynnöstä SLPS:n lentokalustoa pyydetään liittymään etsintätehtävään. Rissalan tukikohta saa hälytyksen valmiuspäivystäjältä. SAR-tukikohdan päällikkö Seppo Koivisto ilmoittaa Kuopion Lentäjien henkilöstön ja kaluston olevan puolen tunnin valmiudessa lennolle. Tehtävä on vastaanotettu. Alkutietojen jälkeen Koivisto ottaa yhteyttä tukikohtansa SAR-lentomiehistöön ja pyytää heidän etsintälennon ensimmäistä aaltoa varten kokoontumaan Rissalaan pikaisesti hätäetsintätehtävälle. Toista aaltoa varten miehistön riittävyys varmistetaan. Koivisto itse toimii SAR-ohjaajana ja saa mukaansa tehtävänjohtajan ja kaksi tähystäjää valmiuslistan mukaisesti. Pian kokoontumisen jälkeen Rissalaan saapuu myös poliisin kenttäjohtaja Juha Taskinen antamaan tarkennetut tiedot kadonneesta kohteesta ja tapahtumasta. Etsintäalue määritetään yhdessä hänen kanssaan kartoista, jotka ovat esitietojen 2/2014 ILMAILU 39

3 Kone pääsee ilmaan tunnin kuluttua hälytyksestä, ja etsittävä vene löytyy pian. Tehtäväpyynnöt ja lentoajat Lähde: Suomen Lentopelastusseura perusteella käytettävässä. Myös Suomen viranomaisverkon (VIRVE) puheryhmä sovitaan ja laitteen toiminta tarkastetaan. VIRVE on viranomaiskäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, joka kattaa koko Suomen. Taskisen kanssa sovitaan lisäksi SARetsintälennon jatkotehtävistä. Kenttäjohtaja on jo aiemmin käskenyt poliisin venepartion oletetulle katoamisalueelle ja jatkaa omaa johtamistoimintaansa. Kone pääsee ilmaan tunnin kuluttua hälytyksestä, ja sen suunnattua tehtäväalueelle etsittävä vene löytyy pian. Lentoonlähdöstä on tuolloin kulunut vain kolme minuuttia. Veneen koordinaattipiste ilmoitetaan poliisille gps-laitteen perusteella, ja tieto lähetetään heille VIRVEllä tekstiviestinä. Kohde myös kuvataan tarkasti. Tällä kertaa etsintätehtävässä onnistutaan siis nopeasti. SAR-etsintäkone palaa pikaisesti takaisin SAR-tukikohtaan Rissalaan, josta poliisille lähetetään ilmakuvat kohteesta. Kuvien perusteella vene tunnistetaan oikeaksi. Toiseen aaltoon lähtee sama lentomiehistö, ja kohteelle saavuttuaan se aloittaa poliisin opastamisen paikan päälle. Pian poliisivene saapuu alueelle ja vene todetaan tyhjäksi. Lähietsintää jatketaan poliisikoiran avulla. SAR-etsintälentotehtävä on päättynyt. SAR-lentomiehistö palaa tunnin lennolta kotitukikohtaansa raportoimaan etsinnästä poliisille ja SLPS:lle. Tehtävän päätteeksi poliisi järjestää teknillisen purkutilaisuuden etsijöiden kanssa, minkä jälkeen etsintähenkilöstö ja kalusto huolletaan mahdollista uutta tehtävää varten. Myöhemmin, päiväkausien päästä, veneilijä löytyy veden alle vajonneena. Etsintälentokoneita yli 70 Suomen Lentopelastusseura ry on valtakunnallinen, viranomaisten avuksi luotu vapaaehtoisen etsintälentotoiminnan kattojärjestö. Seuran päätehtävänä on kouluttaa ja koordinoida vapaaehtoisia jäsenyhdistyksiään viranomaistoimia tukevaan ja ihmishenkiä pelastavassa etsintä- ja palolentotoiminnassa. Yhdistyksiä on Suomessa kaikkiaan 41, ja ne ovat itsenäisiä toimijoita. Esimerkiksi Kuopion Lentäjät on yksi merkittävä toimija Pohjois-Savon alueella. Vuosina viranomaiselta SLPS:n jäsenjärjestöille osoitetut tehtäväpyynnöt sekä toteutuneet lentoajat ilmenevät oheisesta diagrammista. Kuopion Lentäjien osuus toteutuneista tehtävistä vuonna 2013 oli 52 prosenttia. Suomen Lentopelastusseuran toiminnanjohtajan Janne Vainion mukaan suuri prosentuaalinen osuus johtuu pitkälti siitä, että Kuopion Lentäjät ovat aktiivisesti yhteyksissä viranomaisiin ja tarjoavat heille apuaan. Yhteistyö on ollut pitkäjänteistä jo kauan. Näen tämän mallin yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaaksi, sanoo Itä-Suomen poliisilaitoksella vapaaehtoistoiminnan SAR-yhdyshenkilöksi nimetty ylikonstaapeli Juha Taskinen. Suomen Lentopelastusseura jäsenyhdistyksineen taas on yksi Suomen Vapaaehtoisen pelastuspalvelun monista jäsenjärjestöistä. Toimintamme perustuu laadukkaaseen lentomiehistön koulutukseen ja vapaaehtoiseen auttamishaluun sekä turvallisuuden ja pätevyyden korostamiseen, kertoo SLPS:n toiminnanjohtaja Vainio. Vapaaehtoista SAR-henkilöstöä Suomessa on noin Vuonna 2013 SLPS koulutti SAR-kursseillaan yhteensä noin 300 henkeä ja jäsenyhdistykset sen lisäksi paikallisesti noin sata henkeä. SLPS kouluttaa SAR-ohjaajia, tehtävänjohtajia sekä lentoetsijöitä. Kaikkien tehtävien merkitys korostuu etsinnässä, mutta ilman tarkkasilmäisiä lentoetsijöi- 40 ILMAILU 2/2014

4 Lähde: Kuopion SAR-tukikohta Etsintäkaista Cessna-koneesta lentokorkeus 700 ft GND siirtoväli 400 m havaintokaista 400 m on 2x200 m teoreettinen peitto 85 % maanopeus 75 kts teoriassa km²/h 200 m Katve 50 m 200 m Siirtoväli 400 m seuraavalle tä SAR-tehtävä ei voi onnistua. Jäsenyhdistyksillämme on yhteensä yli 70 etsintälentoon soveltuvaa lentokonetta, joilla vuosittain lähdetään erilaisiin tehtäviin yli sata kertaa, SLPS:n Vainio kertoo. Vastaavantasoisen valmiuden ylläpito viranomaisjärjestelyin vaatisi moninkertaisen työpanoksen, hän toteaa ylpeänä. Lentokoneiden ylläpito sitoo huomattavan määrän SAR-yhdistysten varoista. Toiminnan rahoituksesta vastaavat SLPS yhteistyössä jäsenyhdistystensä kanssa. Etsintä- ja avustuslentojen välittömät kustannukset maksaa sisäministeriö, ja kustannusten peittämiseen osallistuu lisäksi jopa yksityishenkilöitä. Myös Raha-automaattiyhdistyksen rooli rahoituksessa on merkittävä. Vastuu on aina poliisilla Poliisiohjeistuksen mukaan poliisi vastaa kadonneen henkilön etsinnässä muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteisöjen etsintäryhmien operatiivisesta johtamisesta Suomen maa- ja sisävesialueilla ja luo siihen tarvittavan tilanneorganisaation, Juha Taskinen selventää. Muissa tilanteissa etsintävastuu jaetaan tapauskohtaisesti eri viranomaistahojen kesken. Kohteen löydyttyä johtovastuu siirtyy normaalisti pelastusviranomaiselle. Etsinnän tilannekuvan muodostaa ja sitä ylläpitää poliisi. Tapauskohtaisesti se antaa tehtävän SAR-lennolle, ja tavoitteena on tavata tehtävään osallistuva lentomiehistö ennen lentoa. Tilannekatsauksessa käydään läpi tapahtumatiedot ja muut erityispiirteet mahdollisimman tarkasti. Aina tehtävää ei kyetä käymään läpi tällä tavoin, koska monesti hätäetsintä vaatii nopeaa toimintaa, Taskinen muistuttaa. Yhteisen kartaston ja gps-laitteen avulla poliisi voi antaa etsinnän aloitusta varten lentoetsinnän aloituspisteen, katoamis- tai viimeisen havaintopaikan koordinaattipisteen tai alueen rajat tapauskohtaisesti. Tekniset laitteet eivät kuitenkaan vielä nykyään toimintavarmuutensa puolesta korvaa paperikarttoja. Yhteydenpitoon käytetään VIRVEviranomaispäätelaitetta, joka välittää jatkuvaa 2/2014 ILMAILU 41

5 paikkatietoa lennosta hätäkeskukselle, Taskinen lisää. Jokainen tilanne harkitaan erikseen SAR-etsintälentotoimintaan osallistuvat SLPS:n vapaaehtoiset jäsenyhdistykset ovat hälytysvalmiudessa 24 tuntia päivässä ympäri vuoden. Lähtövalmius on puolesta tunnista kahteen tuntiin. Poliisille vapaaehtoisten käyttö on helppoa, kuin pizzan tilaaminen. On yksi numero johon soitetaan, Juha Taskinen kuvaa. Hänestä poliisin kannattaa pyytää apua rohkeasti. Palvelun tuottaja kyllä kertoo, millä reunaehdoilla ja aikataululla kone lähtee tehtävälle. SAR-etsintälentotoimintaa pyydetään aina tarveharkinnan jälkeen. Paikallistasolla valmiuspäivystyksen ylläpidosta ja toiminnasta huolehtivat yhteisvastuullisesti tukikohdan päivystäjä ja SAR-päällikkö. Miehistön hälytysjärjestelmä pidetään ajan tasalla SLPS-portaaliissa. Kaluston käyttö perustuu aina viranomaisen tekemään tilanne- ja riskiarviointiin sekä tarveharkintaan, Taskinen kertoo. Päätös tarkoituksenmukaisimman ja tehokkaimmin käytettävissä olevan viranomaistahon tai vapaaehtoisvoiman käytöstä perustuu viranomaisten ammattitaitoon. Etsintätoiminnassa käytetään normaalisti sekä sotilas- ja rajaviranomaisen että vapaaehtoisten järjestöjen SAR-kalustoa ja henkilöstöä. Tämä on tärkeää poliisiviranomaisen tietää. Mikään ei sulje pois toinen toistaan, etsintäkokonaisuus koostuu monesta palasesta. Usein tilanne saattaa vaatia jopa kaikkien tahojen yhteiskäyttöä. Avainsana on tarkoituksenmukaisuus. Erityisesti puolustusvoimien helikopterikaluston tukikohdan sijainnin takia usein on tarkoituksenmukaista käyttää lähempänä olevaa SAR-lentokalustoa, Taskinen toteaa. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja siksi päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti. Etsintä- ja pelastuslentotoiminnassa kullakin johtovastuussa olevalla viranomaisella pitää olla tietämystä ja ammattitaitoa valita kulloinkin paras vaihtoehto. Siten resursseja käytetään yhteiskunnankin kannalta parhaalla tavalla. Lentokorkeus voi olla vain 150 metriä Paikallistuntemuksella ja läheisellä viranomaisyhteistyöllä sekä paikkakunnan Vapaaehtoiset tärkeä apu VIranomaisille Suomen lainsäädännön ja poliisiohjeiden perusteella poliisilla on kadonneen henkilön etsintävelvollisuus. Se voi käyttää vapaaehtoisjärjestöjä etsintä- ja pelastustehtävissä, poliisin suorittamaa esitutkintaa ja poliisitutkintaa tukevassa tehtävässä, poliisin henkilöstön huoltotehtävissä, henkilöstön ja materiaalin kuljettamisessa sekä poliisin toimialaan kuuluvien tehtävien yhteydessä syntyvissä avustamistehtävissä. Ohjeiden mukaan vapaaehtoiset eivät saa tehtävää suorittaessaan joutua alttiiksi ennakoitavissa olevalle vaaralle. Vapaaehtoisten SAR-etsintälentojen tehtävänä on normaalisti hätäetsintä, jolloin kyseessä on aina kiireellinen etsintätehtävä ihmishengen pelastamiseksi. Tutkinnallisessa etsinnässä avustetaan poliisia vainajan löytämisessä. Esitutkintaan liittyvä etsintä on uuden poliisiohjeen mukaan puolestaan poliisin muuta tutkintaa avustavaa toimintaa. Viranomaisen tietämyksen vapaaehtoisen lentoetsintätoiminnan käyttömahdollisuuksista voidaan sanoa nykyään olevan huipputasolla. Hyvien kokemusten myötä poliisi on myös alkanut arvostaa entistä enemmän vapaaehtoisten SAR-etsintälentotoimintaa. Kadonneitten ihmisten etsinnässä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan resurssit ja SAR-etsintälentotoiminta täydentävät toisiaan. Molemmat ovat osa viranomaisen vastuulla olevaa toimintaa. Yhteistoiminta on ehdoton edellytys ja kokemukset loistavia, sanoo ylikonstaapeli Juha Taskinen Itä-Suomen poliisilaitokselta. Tosin etsintätehtävässä onnistumisen arviointi on kaksipiippuinen juttu. Aina etsinnöissä ei välttämättä löydy mitään. Täytyy muistaa, että vaikka etsittävältä alueelta kohdetta ei löydettäisikään, tiedolla on erittäin suuri merkitys. Negatiivisen poissulkevan tiedon perusteella etsintäresurssien suuntaamista voidaan tehostaa, Taskinen huomauttaa. 42 ILMAILU 2/2014

6 vapaaehtoistoimintaan osallistumisella on ratkaiseva merkitys. Näitä asioita SLPS:n jäsenjärjestöillä omilla alueillaan on, painottaa Kuopion Lentäjien SAR-tukikohdan päällikkö Seppo Koivisto. Kuopiossa SAR-toimintaan osallistuvat pääsääntöisesti Kuopion Lentäjät ja jossakin laajuudessa myös Kuopion Moottorilentäjät, Kuopion Ilmailuyhdistys ja jopa Kuopion Laskuvarjokerho. Kuopiossa toiminnassa ei kuitenkaan ole mitään kilpailuasetelmaa, hän selventää. Lentoetsintä on tehokasta ja nopeaa. Tiheä metsä ja aluskasvillisuus ovat lentoetsinnälle haasteellisia etsintäalueita, mutta tieurien ja metsäaukkojen sekä nuoren metsän osalta lentokoneen käyttö on erinomaista. Avoimessa maastossa ylätasoisella Cessnalla käytetään minimilentokorkeutena pääsääntöisesti metriä ja lentonopeutena noin 150 km/h. Lentokorkeus vaihtelee merkittävästi riippuen maaston peitteisyydestä, olosuhteista ja etsittävästä kohteesta. Päiväsaika sopii toimintaan parhaiten. Pimeään aikaan etsintään käytetään usein helikopteria pimeänäkölaitteineen. Mukaan toimintaan pääsee jo alaikäisenä Lentoetsintä on vaativa harrastus, joka edellyttää sitoutumista. Lähimmäisen auttaminen on hyvin palkitsevaa ja tuo tekijälleen tyydytystä. Ehkä tästä syystä vapaaehtoinen lentoetsintä on monella aktiivijäsenellemme elämän paras harrastus, pohtii Seppo Koivisto. Harrastuksen aloittaminen ei vaadi mitään erityisosaamista auttamishalu ja motivaatio ovat riittävä perusta vapaaehtoismiehistöön pääsemiseksi. Kouluttautumaan pääsee jo 16-vuotiaana. SAR-tehtävän lentomiehistön jäsenenä toimiminen edellyttää 18 vuoden ikää. Nykyisin nuorten mukaan saanti tähän vapaaehtoistoimintaan on haastavaa. Uskomme, että hyvällä koulutuksella sekä asianmukaisella ja turvallisella lentokalustolla ja varusteilla vapaaehtoisemme jaksavat tärkeässä työssään. Uskomme myös, että saamme riveihimme uusia, etsintälentotoimintaan sitoutuvia ihmisiä, Koivisto toteaa. Lentokokemus ei siis ole vaatimuksena vapaaehtoistoimintaan liittymiseen. SARetsintälentokoulutus on kaiken A ja O, ja sitä seurataan tarkasti ja systemaattisesti. SLPS:n suunnitelmallisen koulutuksen on oltava järjestelmällistä niin valtakunnallisesti kuin myös paikallistasolla. poliisille vapaaehtoisten Käyttö on helppoa, Kuin pizzan tilaaminen. 2/2014 ILMAILU 43