SISÄASIAINMINISTERIÖN 1 (15) MÄÄRÄYSKOKOELMA LIITE1. POLIISIN ULKOISEN TIEDOTTAMISEN OHJE 1. KESKEISET PERIAATTEET

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖN 1 (15) Antopäivä Nro SM /Yl-3 Voimassaoloaika Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4, 16 Muuttaa/Kumoaa SM /Yl-3, Kohderyhmät Poliisin henkilöstö LIITE1. POLIISIN ULKOISEN TIEDOTTAMISEN OHJE 1. KESKEISET PERIAATTEET Viestintä on kiinteä osa jokaisen poliisiyksikön toimintaa. Viestinnällä ja erityisesti ulkoisella tiedottamisella edistetään julkisuusperiaatteen toteutumista ja poliisitoiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä osana yhteiskuntaa. Avoin tiedottaminen lisää kansalaisten luottamusta poliisiin. Luottamuksen merkitys korostuu vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa. Näissä olosuhteissa kasvaa myös kansalaisten ja tiedotusvälineiden tiedon tarve. Avoimuuden lisäksi poliisin viestinnässä korostuvat sisältöjen luotettavuus ja oikeat tiedot. Kukin poliisiyksikkö huolehtii oman toimialaansa liittyvästä viestinnästä. Poliisin toimialaan kuuluvat asiat, kuten rikollisuus tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavat onnettomuudet edellyttävät korostetusti tietojen luotettavuuden ja todenperäisyyden varmistamista. Aina on myös mainittava tietojen lähde tai peruste, jonka varaan tiedot ja arviot rakentuvat. Ennen asioiden julkistamista on aina varmistettava niiden oikeellisuus. Poliisin tulee pyrkiä yhdenmukaiseen julkisuuskuvaan. Kansalaisen näkökulmasta Suomessa on vain yksi poliisi. Poliisin viestinnänkin tulee toimia mahdollisimman pitkälle samojen toimintatapojen mukaan kaikissa yksiköissä. Poliisin viestinnän ei tule tarpeettomasti korostaa tiedottavaa yksikköä tai tiedotusvastuussa olevaa henkilöä. Myöskään poliisin viestinnän aktiivisuuden ei pidä vaihdella yksiköstä toiseen tai yksikön sisällä työvuorossa olevan tiedotusvastuullisen viestintähalukkuuden mukaan. Nykyisin on reaaliaikaisen tiedonsaannin tarve merkittävästi lisääntynyt. Sähköiset tiedotusvälineet sekä Internet toimivat tehokkaasti ja nopeasti tiedon välittäjänä, jopa maailmanlaajuisesti. Tästä syystä on poliisin tiedotuksessa kiinnitettävä huomiota tietoonsa tulleista asioista tai tapahtumista tapahtuvan tiedottamisen nopeuteen. Laaja rikos tai onnettomuus saattaa vaatia nopeaa reagointia myös poliisin lääninjohdossa, poliisin ylijohdossa, sisäasiainministeriön johdossa tai valtion poliittisen johdon tasolla. Tästä syystä on hallinnon sisäiseen viestintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Poliisin

2 SISÄASIAINMINISTERIÖN 2 (15) ylijohtoon ja lääninjohtoihin sisäisesti tiedotettavista asioista on annettu erillinen ohje. (SM /Tu-42) Viestittävien asioiden oikeellisuuden tarkistamisesta ei kuitenkaan saa tinkiä nopeuden kustannuksella. Vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa tiedottaminen on hoidettava heti kun se tilanteen haltuunoton näkökulmasta on mahdollista. Viestintä pitää kytkeä perustettavan tilannejohdon yhteyteen välittömästi kun tilanneorganisaatio päätetään perustaa ja viestinnän suunnittelun on käynnistyttävä välittömästi. Poliisilla on oltava valmius lähettää kansalaisille ja tiedotusvälineille kirjallinen ensitiedote poliisitoimintaan liittyvästä tapahtumasta myös virka-ajan ulkopuolella. (Ks. kappale 4.5) Poliisin viestinnän ja ulkoisen tiedottamisen on oltava aktiivista, tasapuolista ja ymmärrettävää. Tiedotettaessa tulee kaikkia tiedotusvälineitä kohdella alueellisesti, kielellisesti ja poliittisesti tasapuolisesti. Tiedotettavan asiasisällön on oltava yleiskieltä ja vaikeatajuisia asioita on pyrittävä avaamaan kansantajuisiksi. Kielilain 32 mukaan viranomaisten on huolehdittava siitä, että yksilön hengen, terveyden ja turvallisuuden sekä omaisuuden ja ympäristön kannalta oleellinen tieto annetaan koko maassa molemmilla kansalliskielillä, joita ovat suomi ja ruotsi. Poliisin viestinnän on oltava suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Sillä on tuettava poliisin toiminnallisia tavoitteita eli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä, rikosten, onnettomuuksien ja häiriöiden ennalta estämistä ja torjuntaa. Poliisiyksiköissä tiedotusvastuut tulee määritellä selkeästi. Jokaiseen poliisiyksikköön on nimettävä päällikön tueksi viestintäyhdyshenkilö, jonka tehtävät on määritetty tämän ohjeen kohdassa 2. Poliisin viestinnässä on vältettävä aiheettomien pelkojen synnyttämistä. Rikoksista tiedotettaessa on samalla mahdollisuuksien mukaan kerrottava, kuinka rikoksilta voi suojautua. Poliisin valvontaan ja rikostutkintaan liittyvän tiedottamisen yhteydessä on kerrottava myös valvonnan ja tutkinnan tuloksista. Tällaisella tiedottamisella tuetaan näiden toimintojen ennalta estävää vaikutusta. Poliisin viestintä ei saa leimata eikä halventaa yksittäisiä ihmisiä tai ihmisryhmää. Erityisesti poliisin ulkoinen tiedottaminen, mutta myös sisäinen ja epävirallinen viestintä muodostavat sen mielikuvan, joka poliisista ihmisille muodostuu. Viestinnässä käytettävillä ilmaisuilla ei saa vaarantaa ihmisten luottamusta poliisin puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen. Viestinnän tyyli tulee mahdollisuuksien mukaan valita tilannekohtaisesti ottaen huomioon lukija- tai kuulijakunta. Poliisiyksiköiden tehtäviin kuuluu myös seurata omien alueidensa tiedotusvälineissä julkaistuja mielipidekirjoituksia ja pääkirjoituksia ja vastata niissä poliisille esitettyihin asiallisiin kysymyksiin. Viestintä on osa poliisin palvelutoimintaa ja se kytkeytyy suoraan poliisin jokapäiväiseen työhön. Toimivan viestinnän kannalta on tärkeää, että tarjolla on riittävästi ja oikea-aikaista tietoa. Poliisin viestinnässään käyttämien lomakkeiden, tiedotepohjien ja julkaisujen tulee olla helposti tunnistettavissa poliisin asiakirjoiksi. Tästä syystä tulee kaikkien poliisin yksiköiden noudattaa viestinnässään poliisin graafista ohjeistoa. (Poliisin graafinen ohjeisto 2006).

3 SISÄASIAINMINISTERIÖN 3 (15) 2. TIEDOTUSVASTUUT Valtionhallinnon perusperiaate on, että kukin viranomainen vastaa omaan toimialaansa liittyvästä viestinnästä ja ulkoisesta tiedottamisesta. Virka-apuasioissa tiedottamisesta vastaa virka-avun pyytäjä. Poliisiyksiköiden keskinäinen yhteistyö ei ole virka-apua. Mikäli poliisiyksikössä ei ole tiedotusohjeella tai ohjesäännöllä muuta määrätty, tiedotusvastuut jakautuvat seuraavasti: Yksikön päällikkö Paikallispoliisin ja valtakunnallisten yksiköiden päälliköt, poliisioppilaitosten johtajat, poliisin tietohallintokeskuksen johtaja, poliisin tekniikkakeskuksen johtaja sekä poliisin lääninjohdoissa lääninpoliisijohtajat vastaavat siitä, että heidän yksikössään viestintä hoidetaan lakien ja muiden säädösten mukaisesti ja että henkilöstö on saanut riittävästi koulutusta viestinnän hoitamiseen. Päälliköt vastaavat yksikköään koskevien asioiden, kuten yksikön tulostavoitteiden, resurssitilanteen ja keskeisten kehittämishankkeiden viestinnästä. Virka-ajan ulkopuolella päällystön johtovalmiuteen määrätty henkilö Virka-ajan ulkopuolella päällystön johtovalmiuteen määrätty henkilö vastaa poliisin sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä omalla alueellaan, jollei viestintävastuuta ole erikseen määrätty muulle henkilölle. Viestintäyhdyshenkilö tai tiedottaja Viestintäyhdyshenkilö toimii päällikön tukena kaikessa viestinnässä. Viestintäyhdyshenkilö pitää myös aktiivisesti yhteyttä omalla alueellaan toimiviin tiedotusvälineisiin ja muihin sidosryhmiin. Hän huolehtii siitä, että viestintään liittyvät ongelmatilanteet tulevat päällikön tietoon ja että niihin etsitään ratkaisu. Viestintäyhdyshenkilön tehtäviin kuuluu myös huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävästi koulutusta ja viestintävalmiuksia hallittuun viestinnän hoitamiseen. Tarvittaessa viestintäyhdyshenkilö järjestää henkilöstölle viestintäkoulutusta ja pitää yhteyttä muihin poliisin viestintäyhdyshenkilöihin ja tiedottajiin sekä osallistuu poliisin viestintä/tiedottajaverkoston toimintaan. Viestintäyhdyshenkilön vastuulla on oman yksikkönsä viestinnän kehittäminen ja sisäisen viestinnän toteuttaminen. Hän myös huolehtii siitä, että ko. yksikön Internet ja intranet-sivuja päivitetään säännöllisesti. Viestintäyhdyshenkilö toimii kontaktihenkilönä sekä tiedotusvälineisiin, sidosryhmiin että poliisin muihin viestintähenkilöihin päin viestintään liittyvissä asioissa. Viestintäyhdyshenkilö myös valmentautuu tarvittaessa toimimaan tiedotustehtävissä tehostettua viestintää edellyttävissä tilanteissa. Hätäkeskuspäivystäjä Hätäkeskuspäivystäjä voi poliisin pyynnöstä lähettää ensitiedotteen tavanomaisista tapahtumista hälytysalueellaan. Poliisi voi antaa ensitiedotteen toimialaansa kuuluvasta tavanomaisesta tapahtumasta, kuten liikenneonnettomuuksista, rattijuopumuksista tai poikkeuksellisista liikennejärjestelyistä hätäkeskuksen tiedotusjärjestelmän avulla yhteistyössä hätäkeskuksen kanssa. Tällöin joko tilannetta johtava poliisi tai kentällä tapahtumapaikalle saapunut partio tilannetta johtavan poliisin ohjeen mukaan sanelee, tilanteen haltuunoton jälkeen, hätäkeskuspäivystäjälle lyhyen kuvauksen tapahtumasta, sekä yhteystiedot ja ajankohdan lisätietojen antamiseen. Tästä ensitiedotteessa tulee lyhyesti

4 SISÄASIAINMINISTERIÖN 4 (15) kuvata tapahtuma, tapahtumapaikka ja muut tapahtuman kannalta oleelliset tiedot. Jos kyseessä on rikostutkintaan liittyvä asia tai poikkeuksellinen poliisitoimintaan liittyvä asia on poliisin itse huolehdittava asiaan kuuluvasta viestinnästä. Vaativissa ja erityistilanteissa hätäkeskuspäivystäjä voi hoitaa ensitiedottamisen tilannetta johtavan poliisimiehen ohjeiden mukaisesti. Nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa hätäkeskuspäivystäjä voi tilannetta johtavan poliisimiehen pyynnöstä varoittaa yleisöä tai pyytää tiedotusvälineiden kautta kansalaisilta silminnäkijähavaintoja tai muita tietoja. (Viranomaistiedotteiden lähettäminen ja hätäilmoitusten välitysjärjestelmän toiminta SM /Vi-1). Rikosilmoitusten vastaanottopiste Rikosilmoitusten vastaanottopiste tiedottaa tavanomaisista tutkintaan tulleista rikoksista, kuten varkauksien, näpistysten tai murtojen määristä. Vastaanottopiste ei kerro yksityiskohtaisesti tutkinta-asioista, ellei tutkinnanjohtaja näin ole erikseen pyytänyt toimimaan. Tutkinnanjohtaja Tutkinnanjohtaja vastaa hänen vastuullaan olevien rikosjuttujen viestinnästä, ellei tutkinnanjohtajan esimies ole ottanut vastuuta itselleen tai määrännyt sen jollekin toiselle henkilölle. Tutkinnanjohtaja päättää mitä ja milloin rikosjutusta kerrotaan julkisuuteen. Kun tutkinnanjohtaja päättä tiedottaa tutkinnassaan olevasta jutusta, tulee tiedotus toteuttaa tämän ohjeen periaatteita noudattaen. Poliisirikostapauksista on määrätty erikseen. Kenttäjohtaja Tavanomaisissa poliisitehtävissä kenttäjohtaja ohjeistaa hätäkeskuspäivystäjää siitä, miten ja milloin asiasta voidaan antaa ensitiedote. Vaativissa - ja erityistilanteissa kenttäjohtaja vastaa viestinnän järjestämisestä. Mikäli tilannetta johtamaan asetetaan yleisjohtaja, kenttäjohtaja järjestää viestinnän paikan päällä yleisjohtajan linjausten mukaisesti. Kenttäjohtajan tehtävänä on tapauskohtaisesti informoida päällystön johtovalmiuteen määrättyä henkilöä ja hätäkeskuspäivystäjää mahdollisimman nopeasti tilanteesta. Kenttäjohtajaa avustava tiedottaja Kenttäjohtaja voi määrätä erikseen henkilön tilanteen tiedottajaksi, esimerkiksi yksikkönsä viestintäyhdyshenkilön. Tiedottajan tehtävänä on pitää yhteyttä tapahtumapaikalla oleviin tiedotusvälineisiin. Tiedottaja myös huolehtii kenttäjohtajan linjausten mukaisesti siitä, että tiedotusvälineet saavat väliaikatietoja. Yleisjohtaja Yleisjohtaja vastaa vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa viestinnän linjauksista ja yleistiedottamisesta. Yleisjohtajan tehtävänä on informoida tärkeitä sidosryhmiä, ylempiä organisaatiotasoja ja päättää tiedotustilaisuuksien järjestämisestä. Yleisjohtaja päättää myös poliisin toimialaan kuuluvan hätä- tai viranomaistiedotteen antamisesta. Partionjohtaja Poliisitehtävää suorittavan partion partionjohtaja voi tilannetta johtavan poliisin ohjeen

5 SISÄASIAINMINISTERIÖN 5 (15) mukaan ohjeistaa hätäkeskuspäivystäjää siitä, miten ja milloin asiasta voidaan antaa ensitiedote. Jos kentällä toimiva partio kohtaa paikalle tulleita tiedotusvälineiden edustajia, tulee tiedotusvälineille antaa tapahtumasta asialliset perustiedot, mutta kuitenkin siten, ettei tutkinta tai kenenkään oikeusturva vaarannu. Yksittäinen poliisimies Yksittäinen poliisimies voi vapaasti yleisellä tasolla kertoa työstään tiedotusvälineille. Poliisimiehen on kuitenkin muistettava virka-asemansa myös yksityiselämässään ja vapaaajallaan tapahtuvassa viestinnässä. Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien hoitoon (poliisilaki 9 c ). Poliisimies ei saa hoitaa tehtävää, johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan tämän lain mukaisten tehtävien kanssa (poliisilaki 9 d 2 momentti). Jostain poliisin nimenomaisesta tehtävästä kiinnostuneet tiedotusvälineet tulee ohjata ottamaan yhteyttä kyseisessä tapauksessa viestintävastuussa olevaan henkilöön. 3. TIEDOTTAMINEN HÄTÄKESKUKSEN KAUTTA Hätäkeskus voi tiedottaa poliisitehtävissä vain saatuaan tilannetta johtavalta poliisimieheltä tai partionjohtajalta pyynnön ja ohjeet tiedottamisesta. 4. ULKOINEN TIEDOTTAMINEN POLIISIN TOIMINNASTA Poliisin valtakunnallisista linjauksista tiedottamisesta vastaa poliisin ylijohto. Päivittäisestä omiin vastuualueisiinsa liittyvistä poliisitoimista tiedottaa kukin poliisiyksikkö itsenäisesti. 4.1 Lupapalvelut Poliisi tiedottaa oma-aloitteisesti ja aktiivisesti keskeisistä lupaehdoista ja hakemuksen käsittelyajoissa tapahtuneista muutoksista tiedotusvälineiden kautta suurelle yleisölle. Uusista lupapalvelumuodoista, uusista toimipisteistä ja aukioloajoissa tapahtuvista muutoksista on myös syytä tiedottaa. 4.2 Esitutkinta Lainsäädännön asettamat rajoitukset Esitutkinnasta tiedottamista säätelevät mm. laki viranomaisen toiminnan julkisudesta(621/1999), esitutkintalaki (449/1987), asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista (575/1988), oikeudenkäynnin julkisuudesta annettu laki (954/1984) ja poliisilaki (493/1995). Julkisuuslain mukaan pääsääntöisesti salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat: poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille, viralliselle syyttäjälle sekä tarkastus- ja valvontaviranomaiselle tehdyt ilmoitukset rikoksesta esitutkintaa ja syyteharkintaa varten saadut ja laaditut asiakirjat Jollei toisin erikseen säädetä esitutkinta-asiakirjat tulevat julkisiksi: kun asia on ollut esillä tuomioistuimessa tai

6 SISÄASIAINMINISTERIÖN 6 (15) kun virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen eli poliisi on tehnyt päätöksen, ettei se lähetä juttua syyttäjän harkittavaksi. Esitutkinta-asiakirjoista voidaan antaa tietoja jo ennen niiden julkiseksi tulemista: jos on ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteutumista tai ilman painavaa syytä aiheuta asiaan osallisille vahinkoa tai kärsimystä tai ei estä tuomioistuinta käyttämästä oikeuttaan määrätä asiakirjojen salassapidosta oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (954/1984) mukaan. Tuomioistuimessa on pakollinen suljettu käsittely silloin, jos julkinen käsittely saattaisi vaarantaa ulkoista turvallisuutta tai huonontaa valtion suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen yhteisöön. Harkinnan mukaan kokonaan tai osittain suljettu käsittely on mm. rikosasioissa, jotka koskevat erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää seikkaa tai kun alle 18- vuotias henkilö on syytteessä rikoksesta. Tarpeellisilta osin käsittely voidaan pitää suljettuna myös silloin, kun tuomioistuimessa esitetään salassa pidettäviä asiakirjoja tai ilmaistaan vaitiolovelvollisuuden piriin kuuluva tieto. Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen (575/1988) mukaan: tutkinnan johtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja esitutkintalain mukaan rikoksesta epäiltyä on rikosprosessin kaikissa vaiheissa ennen tuomioistuinratkaisua kohdeltava syyttömänä. Esitutkintalain (449/1987) 49 mukaan esitutkinnasta on tiedotettava siten, ettei ketään aiheettomasti saateta epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta vahinkoa ja haittaa. Esitutkintalain mukaan tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu. Poliisin henkilöstöön kuuluvia sitoo vaitiolovelvollisuus Poliisilain mukaan poliisin henkilöstöön kuuluva ei saa tehtäviensä hoitoon kuulumattomalla tavalla käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista sellaisia henkilön yksityisyyteen kuuluvia seikkoja, jotka hän on saanut tehtävässään tietoonsa ja joiden ilmitulo voi aiheuttaa henkilölle vahinkoa tai haittaa. Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista määrittelee, koska poliisi saa paljastaa rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden. Asetuksen mukaan rikoksesta epäillyn nimen tai hänen kuvansa saa antaa julkisuuteen vain:

7 SISÄASIAINMINISTERIÖN 7 (15) jos se on välttämätöntä rikoksen selviämiseksi epäillyn kiinni saamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä Rikoslain (184/1999) mukaan yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä tuomitaan se, joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä: politiikassa elinkeinoelämässä julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Vapautensa menettäneiden henkilöiden käsittelystä on säädökset tutkintavankeuslaissa (615/1974). Tutkintavankeuslaki koskee myös rikoksesta epäiltyinä pidätettyjä henkilöitä. Lain mukaan kuljetettaessa vankia laitoksen ulkopuolella on vältettävä herättämästä tarpeetonta huomiota. Saman lain mukaan nuori rikoksentekijä on kuljetuksen aikana ja tuomioistuimen odotushuoneessa pidettävä erillään yleisöstä. Lain tutkintavankeudesta korvaa lukien tutkintavankeuslaki (768/2005). Samassa yhteydessä tulee voimaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettava laki (HE 90/2005 vp), joka on poliisin osalta tyhjentävä, eli koskee kaikkia poliisin säilyttämiä henkilöitä. Muut esitutkinnasta tiedottamista koskevat yleiset linjaukset Poliisi voi tiedottaa yleisesti merkittävistä rikosjutuista ja poliisin toimialaan kuuluvista muista merkittävistä asioista kansalaisille ja tiedotusvälineille, mikäli rikoksen tutkinta tai esitutkintalain hienotunteisuusperiaate ei vaarannu. Mikäli tietoja ei anneta, tutkinnanjohtajan on mahdollisuuksien mukaan kerrottava, milloin jutusta voidaan tiedottaa. Poliisi tarvitsee tiedotusvälineiden apua vihjetietojen saamiseksi suurelta yleisöltä, varoittaessaan yleisöä vaarallisista rikollisista ja neuvoessaan kansalaisia, miten niiden tulisi suojautua rikoksilta. Jotta poliisin ja tiedotusvälineiden yhteistyösuhteet toimisivat, on poliisin oltava niin avoin kuin mahdollista. Poliisin tulee kuitenkin olla hyvin pidättyväinen tiedottaessaan rikoksesta epäillyn taustasta. Mikäli taustan mainitseminen on esimerkiksi rikollisen kiinnisaamiseksi tai yleisön varoittamiseksi tarpeellista, ennen julkistamista epäiltyä koskevat tiedot on ehdottomasti tarkistettava. Syylliseksi epäillyn etnisen alkuperän kertomista on vältettävä. Jos tuntomerkkien kuvaileminen on välttämätöntä rikollisen kiinnisaamiseksi tai vaarallisen

8 SISÄASIAINMINISTERIÖN 8 (15) henkilön tunnistamiseksi, niin etninen alkuperä voidaan kertoa. Esitutkinnasta tiedotettaessa poliisi ei saa ennakoida syyttäjän tai tuomioistuimen ratkaisua asiassa eikä muutoinkaan ottaa kantaa syyttäjän toimenpiteisiin. Asiallinen tapa tiedottaa asian jatkovaiheista on todeta, että asia toimitetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten. Kun tutkittavan rikosasian syyttäjä on poliisin tiedossa, tiedottamiseen liittyvistä sisältö- ja menettelytapakysymyksistä on hyödyllistä neuvotella syyttäjän kanssa etukäteen. Tiedotusvastuu asiassa säilyy kuitenkin poliisilla, ellei muuta sovita. Poliisin toimitettua esitutkintapöytäkirjan syyteharkintaan siirtyy tiedotusvastuu aina syyttäjälle. Erityistilanteeseen liittyvän jutun esitutkinnasta tiedotettaessa on lisäksi otettava huomioon, että myös poliisin toimenpiteet usein tutkitaan jälkikäteen. Tiedottamisella ei saa vaikuttaa asianosaisten ja todistajien muistikuviin ja käsityksiin tapahtumista. Tietoja annettaessa on erityisesti varottava paljastamasta seikkoja, jotka voivat olla vain rikoksentekijän ja tutkijan tiedossa sekä sellaisia tutkimusmenetelmiä, joiden ei voida katsoa ennestään olevan yleisesti tunnettuja, ja toisaalta sellaisia rikoksen tekijöiden käyttämiä erityisiä menetelmiä, joista muut ehkä voivat saada opastusta rikosten suorittamiseksi. Poliisin ei pidä sallia kuulusteluun kutsuttujen, säilöön otettujen tai kiinniotettujen valokuvaamista omissa tiloissaan, elleivät asianosaiset itse anna siihen suostumustaan. Esitutkintalain 11 :n mukaan asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle. Poliisin tulisi tiedottamisajankohtaa harkitessaan lähteä siitä, että asianosaiset saavat tiedon asiasta ennen kuin se annetaan julkisuuteen. Kuolemantapauksista, joihin ei liity rikosta, tulisi pääsääntöisesti tiedottaa vain silloin, jos kuolleesta on aiemmin tiedotettu esimerkiksi katoamisen vuoksi. Poliisilain hienotunteisuusperiaate edellyttää, että tavanomaisista kuolemantapauksista ei pääsääntöisesti tiedoteta. Kuolemaan johtaneissa rikos- ja onnettomuustapauksissa poliisi ei saa kertoa ilman painavaa syytä uhrien nimiä julkisuuteen ennen kuin omaisille on kerrottu tapahtuneesta. Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973) määrittelee kenelle kuolemansyyn selvittämisen yhteydessä saatuja tietoja on lupa ilmaista ja antaa tiedoksi syntyneitä asiakirjoja. 4.3 Yleinen järjestys- ja turvallisuus Poliisi tiedottaa yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen keskeisesti liittyvistä asioista tiedotusvälineiden kautta suurelle yleisölle. Tiedottamisen tavoitteena on neuvoa ja opastaa alueen asukkaita sekä ennalta estää järjestyshäiriöiden ja onnettomuuksien syntymistä. Suuriin yleisötapahtumiin liittyvistä poikkeavista liikennejärjestelyistä on aina syytä tiedottaa. Mikäli poliisi haluaa kiinnittää alueen asukkaiden huomiota esimerkiksi paikallisiin liikenne- ja järjestysongelmiin, kannattaa tehovalvonnasta tiedottaa tehokkaasti. Tiedottamisen avulla poliisin toimenpiteillä on laajempaa ennalta estävää vaikutusta ja samalla poliisi voi myös kertoa, miksi tehovalvontaa suoritetaan. Tehovalvonnan jälkeen on

9 SISÄASIAINMINISTERIÖN 9 (15) aina syytä kertoa myös toiminnan tuloksista. Ulkoisen tiedotuksen keinoin on mahdollista nostaa yleiseen keskusteluun paikallisesti tärkeitä turvallisuusasioita Liikennetiedotusjärjestelmä Tieliikenteen tiedottamisjärjestelmä on osa poliisin liikenneturvallisuustiedottamista. Poliisin tulee välittömästi tapahtumapaikalta tai hätäkeskuspäivystyksen kautta tiedottaa mm. liikennettä haittaavasta kolarista, epätavallisen liukkaasta kelistä, tiellä järjestettävästä tapahtumasta (ralli) tai suurten yleisötapahtumien aiheuttamista liikennejärjestelyistä tiehallinnon liikennekeskukseen puhelimella numeroon Tiedote luetaan radioissa (paikallisradiot ja Yleisradion aluetoiminta) heti, kun se on ohjelmassa mahdollista. Tiedotetta toistetaan niin kauan kun tilanne on ohi. Tästä syystä on tärkeää, että poliisi ilmoittaa myös tilanteen loppumisesta. Liikennetiedotusjärjestelmässä ei välitetä muita poliisin tiedotteita (esimerkiksi kadonneet henkilöt, rikoksesta epäillyt). Hätä- ja viranomaistiedottamisessa käytettävää lomaketta ei saa käyttää liikennetiedottamisessa. 4.4 Ulkomaalais- ja turvapaikka-asiat Valtioneuvoston yleisistunnossa tehtiin periaatepäätös hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston periaatepäätös sisälsi useita toimintavelvoitteita, mahdollisia toimintatapoja sekä muutoin poliisihallinnossa huomioitavia asioita. Sisäasiainministeriön ohjeeseen (SM ) on koottu ne periaatepäätökseen kirjatut kohdat, joilla on vaikutuksia poliisihallintoon. Poliisin on viestinnässään käsiteltävä etnisiä kysymyksiä ja lisättävä maahanmuuttajia ja syrjintää koskevaa tiedottamista, jotta perusteeton epäluuloisuus vähenisi. Poliisin tiedottamisen on oltava asiallista ja tosiasioihin perustuvaa. Ulkomaalaisasioihin liittyvää tiedottamista on kohdistettava myös kantaväestöön, jotta maahanmuuttajia kohtaan tunnettua epäluuloa voidaan hälventää. Poliisin on seurattava tiedotusvälineissä uutisoituja, omaan toimialaansa liittyviä juttuja, jotka koskevat ulkomaalaisia, maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä ja tarvittaessa oikaistava virheelliset tiedot. Julkisuuslain mukaan pakolaista, turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta Vaativat tilanteet ja erityistilanteet Vaativa tilanne. Tilanne, jossa poliisi todennäköisesti kohtaa vastarintaa tai joutuu voimankäyttötilanteeseen, ja jossa tehtävän laadun ja laajuuden vuoksi tarvitaan useita partioita. (Esim. moottoriajoneuvolla pakenevan vaarallisen rikollisen pysäyttäminen, aseistautuneen rikollisen kiinniotto ja laajat tai muuten vakavat järjestyshäiriöt.) Erityistilanne. Tilanne, jossa poikkeuksellisen vakava poliisin toimintatilanne,

10 SISÄASIAINMINISTERIÖN 10 (15) jossa rikoksentekijän väkivaltainen hyökkäys tai sillä uhkaaminen saattaa lukuisten tai erityisessä asemassa olevien henkilöiden hengen tai terveyden vaaraan taikka aiheuttaa erittäin vakavan vaaran ympäristölle tai tärkeälle omaisuudelle. Erityistilanteena on yleensä pidettävä ilma-aluskaappausta, vaarallisia panttivankitapauksia, terroritekoja ja huomattavia tuhotöitä. Muunkinlaiset vaikutuksiltaan niihin rinnastettavat teot voidaan katsoa erityistilanteiksi. Myös paikallisten resurssien puute voi johtaa tilanteen määrittämiseen erityistilanteeksi. Tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa voi viestinnästä ja erityisesti ulkoisesta tiedottamisesta muodostua yksi poliisin toiminnan kannalta kriittisistä tekijöistä. Poliisin on hoidettava tiedottaminen heti sen jälkeen, kun tilanne on ensin otettu toiminnallisesti hallintaan. Pääsääntöisesti ensitiedotteet VATI ja ERTI tilanteissa lähetetään hätäkeskusten kautta päällystöpäivystäjän tai päällystön johtovalmiuteen määrätyn henkilön linjausten mukaisesti. Tarvittaessa tulee kansalaisia varoittaa myös hätä- tai viranomaistiedottein. (Ks. kappale ) Kenttäjohtaja vastaa tiedottamisesta paikan päällä. Kenttäjohtaja hoitaa ensitiedottamisen hätäkeskuksen tiedotusjärjestelmän avulla tiedotusvälineille. Poliisin ensitiedotteiden tulee aina olla kirjallisia tiedotteita, joiden sisältö voidaan helposti jälkikäteen selvittää. Jotta poliisin voi tarvittaessa hoitaa jatkotiedottamisen nopeasti ja tasapuolisesti, jokaisessa poliisilaitoksessa pitää olla ajantasaiset tiedotusvälinejakelut. Sähköpostilla, tekstiviestinä, telefaxilla tai internettiedotteina toimitetun tiedotteen tulee antaa toimittajille perustiedot tapahtumasta uutisoinnin pohjaksi. Tiedotusvälineille toimitetussa tiedotteessa/viestissä tulee ilmoittaa myös tiedotuksesta vastaavan yhteystiedot, jotta puhelinliikenne ohjautuu oikeaan/oikeisiin numeroihin. Kirjallinen tiedote helpottaa aina myös sisäistä tiedottamista. Silloin kun ihmiset kokevat turvallisuutensa uhatuksi korostuu tiedon saannin tarve. Poliisin pitää tällaisissa tapauksissa hoitaa tiedottaminen nopeasti ja tehokkaasti. Kiireessä ei kuitenkaan saa paljastaa sellaisia taktisia tietoja tai suunnitelmia, jotka voivat vaarantaa esimerkiksi panttivankien hengen tai poliisien työturvallisuuden taikka rikoksen selvittämisen. Poliisioperaation yksityiskohtaiseen selostamiseen suorassa lähetyksessä tulee suhtautua turvallisuussyistä kielteisesti. Yleisellä tasolla poliisi voi kuitenkin tiedottaa ja taustoittaa tilannetta myös sähköisten tiedotusvälineiden suorissa lähetyksissä. Tilanteen pitkittyessä kenttäjohtajan ja/tai yleisjohtajan tehtävänä on vastata siitä, että tiedotusvälineet saavat tasaisin väliajoin tilannetiedotteita. Suurta mielenkiintoa herättävistä tapahtumista on syytä järjestää tiedotustilaisuus niin pian kuin se on mahdollista. Tiedotustilaisuudessa voidaan keskustella myös tilanteen tiedottamiseen liittyvistä pelisäännöistä. Poliisi ja tiedotusvälineet voivat sopia mm., että muutama kuvaaja pääsee poliisin saattamana eristetyn alueen sisäpuolelle, ja näiden kuvaajien kuvat ovat kaikkien tiedotusvälineiden käytettävissä. Vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa ei voida pitäytyä vain päätöksistä tiedottamiseen, vaan on myös huolehdittava siitä, etteivät puutteelliset, väärät tai harhaanjohtavat tiedot

11 SISÄASIAINMINISTERIÖN 11 (15) kärjistä tilannetta. Ilmoitus siitä, ettei ole uutta kerrottavaa, saattaa olla tällaisissa tilanteissa yhtä tärkeä tieto kuin uudet tiedot. Pääsääntönä on, että erityistilanteessa, jossa toimintaan osallistuu useita viranomaisia, tiedotusvastuu on toiminnan yleisjohtamisesta vastuussa olevalla viranomaisella. Tiedottamista koordinoimaan voidaan perustaa tiedotusryhmä. Kukin viranomainen tiedottaa omista toimenpiteistään. Vaativissa tilanteissa ja erityistilanteissa poliisi voi joutua poikkeuksellisesti rajoittamaan toimittajien ja kuvaajien liikkumista myös poliisin eristämän alueen ulkopuolella. Tällaista päätöstä harkittaessa on punnittava ja sovitettava yhteen eri perusoikeuksia ja pyrittävä etsimään mahdollisimman hyvä tasapaino sovitettavien perusoikeusintressien kesken. Poliisilain 4 :ssä säädetään toimenpiteen perusteen ilmoittamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan myös muun kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen kohteena olevalla tai tämän edustajalla on oikeus saada tieto tämän oikeuksia koskevan toimenpiteen perusteesta niin pian kuin se on mahdollista toimenpiteen suorittamista vaarantamatta. Toimenpiteen peruste on siten ilmoitettava myös tiedotusvälineiden edustajille, mikäli heidän toimintaansa jostain syystä joudutaan rajoittamaan. Panttivanki-, piiritys-, onnettomuus- ja katastrofitilanteissa toimittajat ja kuvaajat pyrkivät hankkimaan nopeasti uutisia ja aihekuvia omalle tiedotusvälineelleen. Poliisin tehtävä on ottaa huomioon kokonaisturvallisuus sekä omalta osaltaan pyrkiä suojelemaan rikoksen tai onnettomuuden uhrien ja heidän omaistensa yksityisyyttä. Tilanteen ratkettua yleisjohtaja vastaa toiminnasta tiedottamisesta edelleen, vaikka tutkinnallinen tiedottaminen siirtyy tutkinnanjohtajalle. Ulkoasiainministeriön lehdistö- ja kulttuuriosasto huolehtii erityistilanteiden edellyttämästä tehostetusta tiedottamisesta Helsinkiin akkreditoiduille ulkomaisille tiedotusvälineille Hätä- ja viranomaistiedotteet Yleisradio Oy sekä televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain tarkoittama teleyritys ovat velvollisia välittämään väestölle viranomaistiedotteita, milloin tämä on tarpeen ihmishengen tai omaisuuden pelastamiseksi taikka yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. Viranomaistiedotteet ovat joko hätätiedotteita, jolloin vaara on välitön tai muita viranomaistiedotteita, jolloin ihmishenkiin tai omaisuuteen kohdistuva vaara ei ole aivan välitön. Sisäasiainministeriö on antanut asiaa koskevan ohjeen (Viranomaistiedotteiden lähettäminen ja hätäilmoitusten välitysjärjestelmän toiminta SM /Vi-1). Poliisin tulee antaa hätätiedote mm. silloin, kun muille ihmisille ilmeisen vaarallinen henkilö liikkuu aseistautuneena tai räjähdysaineilla varustautuneena. Myös muissa sivullisille välittömän hengen tai terveyden vaaran aiheuttavissa tilanteissa, joiden selvittäminen on poliisin vastuulla, tulee poliisin antaa hätätiedote. Viranomaistiedote voidaan antaa, kun ihmishenkien menetyksen tai huomattavan omaisuus- tai ympäristövahinkojen uhka ei ole välitön.

12 SISÄASIAINMINISTERIÖN 12 (15) Poliisin toimialaan kuuluvan hätätiedotteen tai muun viranomaistiedotteen voi antaa tiedottamista edellyttävässä tilanteessa tai tapahtumassa yleisjohtajana toimiva päällystöön kuuluva poliisimies. Poliisin tiedotteet välitetään ensisijaisesti valtion hätäkeskuksesta tai joissain tapauksissa poliisin omasta johtokeskuksesta. Poliisiyksiköiden tulee sopia paikallisesti tiedotteiden lähettämiseen liittyvistä menettelytavoista ja käytännön järjestelyistä asianomaisten valtion hätäkeskusten kanssa. Hätätiedote luetaan välittömästi koko maan alueella radio- ja televisiokanavilla, välitetään tekstinä teksti-tv:ssä ja toimitetaan RDS hälytysjärjestelmän kautta myös paikallisradioihin. Hätä- tai viranomaistiedottaminen ei korvaa muuta tiedottamista. Hätä- tai viranomaistiedotteita ei saa lähettää liikennetiedotusjärjestelmän kautta Viranomaistiedottaminen matkaviestinverkossa Kansalaisia voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti varoittaa välittömästä vaarasta lähettämällä kohdennettu viranomaistiedote tekstiviestillä tai muutoin matkaviestinverkon kautta. Asia on tätä ohjetta kirjoitettaessa käsiteltävänä eduskunnassa (Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta. HE 152/2005). Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisen viestinnän tietosuojalakia siten, että viranomaisten hätätiedotteiden ja muiden viranomaistiedotteiden välittäminen tekstiviestillä tai muutoin sähköisillä kohdeviestintäpalveluilla matkaviestinverkoissa olisi mahdollista. Tällä hetkellä sähköiset hätätiedotteet ja muut viranomaistiedotteet välitetään vain yleisissä joukkoviestintäverkoissa, kuten radiossa ja televisiossa. Esityksen mukaan teleyritys olisi velvollinen välittämään kohdennetun viranomaistiedotteen, jos tiedote tulee välitettäväksi hätäkeskukselta, meripelastuskeskukselta tai meripelastuslohkokeskukselta. Kohdennetun hätätiedotteen välittämisestä päättäisi pelastus-, poliisi- tai rajavartioviranomainen taikka Säteilyturvakeskus tai Ilmatieteen laitos toimialallaan. Muun kohdennetun viranomaistiedotteen välittämisestä päättäisi toimivaltainen ministeriö. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta Poikkeusolot Valmiuslain 9 (1080/1991 muut. 198/2000) mukaan perustuslaissa turvattua sananvapautta ei saa rajoittaa muulloin kuin Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja sodan aikana. Poikkeusoloissa, joissa tilanteiden aiheuttamien vaikutusten hallitseminen viranomaisten tavanomaisin toimin ei ole mahdollista, poliisin pitää tiedottaa erityisesti toimenpiteistä, joihin on ryhdytty yleisen turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseksi. Poliisin tiedottaminen poikkeusoloissa ohjeistetaan poliisin valmiussuunnitteluohjeessa ja siihen liittyvässä määräyksessä (SM /Va-51 s). Välttämättömien tietojen saanti yleisölle on turvattava kaikissa olosuhteissa. Etukäteen on varauduttava siihen, että vaikeissa kriiseissä alue- ja paikallishallinnon yhteydet keskushallintoon saattavat kokonaan katketa, tiedotusta hoitavasta henkilöstöstä voi olla pulaa ja viestiyhteydet saattavat vaurioitua. Poikkeusoloissa korostuvat valtion tiedotukselle asetettavat nopeuden, avoimuuden, luotettavuuden ja ymmärrettävyyden vaatimukset. Ihmiset tarvitsevat tietoja poikkeusolojen ja poliisin toiminnan vaikutuksista jokapäiväiseen elämäänsä. Myös yhteistyötahot, -

13 SISÄASIAINMINISTERIÖN 13 (15) viranomaiset ja oman yksikön henkilöstö tarvitsevat tietoja yksikön toimenpiteistä, niiden perusteista ja vaikutuksista. Lääninhallitus johtaa poikkeusolojen tiedotustoimintaa läänin alueella. Lääninhallituksessa tiedottamista johtaa poikkeusoloissa asetettava läänin tiedotuspäällikkö ja tiedotustoimisto. Tiedotustoimisto sijoitetaan poikkeusoloissa perustettavaan lääninhallituksen johtokeskukseen, missä poliisin poikkeusolojen toimintaa johtaa poliisin lääninjohto. Paikallistasolla poikkeusolojen tiedotustoiminnan vastuu on toimintayksikön päälliköllä. Poikkeusolojen tiedotusjärjestelyt perustuvat normaaliajan tiedotustoiminnan järjestelyihin. Valmiuden kohottamissuunnitelmaan sisältyvässä toimintayksikön tiedotussuunnitelmassa esitetään yksikön tiedotusorganisaatio ja -toimenpiteet. Siinä määritellään myös valtakunnalliset ja paikalliset tiedotuskanavat sekä varajärjestelmät. Tilanteiden kiristyessä korostuu valtioneuvoston rooli ylimpänä valtakunnan tiedotuksesta vastaavana viranomaisena. Poikkeusolojen edelleen syventyessä tiedotusvastuuta voidaan siirtää erityisviranomaisilta valtioneuvoston tiedotusyksikköön. Viimeistään sodan uhan tai sodan aikana perustetaan valtion viestintäkeskus (VVK). Se koostuu tiedotus-, tutkimus- ja yhteysyksiköistä. POLIISIN ULKOISEEN TIEDOTTAMISEEN LIITTYVIÄ KESKEISIÄ LAKEJA, ASETUKSIA, MÄÄRÄYKSIÄ, OHJEITA JA SUOSIOTUKSIA Suomen perustuslaki (731/1999) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki poliisilain muuttamisesta (525/2005)

14 SISÄASIAINMINISTERIÖN 14 (15) Valtion virkamieslaki (750/1994) Esitutkintalaki (449/1987) Rikoslaki (184/1999) Laki tutkintavankeudesta (615/1974). Lain tutkintavankeudesta korvaa lukien tutkintavankeuslaki (768/2005). Samassa yhteydessä tullee voimaan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettava laki (HE 90/2005 vp), joka on poliisin osalta tyhjentävä. Laki kuoleman syyn selvittämisestä (459/1973) Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta (945/1984) Laki valmiuslain muuttamisesta (189/2000) Laki televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998) Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003) Valtioneuvoston asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999, muut. 380/2002) Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista (575/1988) Valtioneuvoston kanslian viestintäsuositus (2002) Poliisin ympärivuorokautinen johtovalmius ja ilmoitusten tekeminen poliisin ylijohtoon (SM /Tu-42) Viranomaistiedotteiden lähettäminen ja hätäilmoitusten välitysjärjestelmän toiminta (SM /Vi-1) Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta mahdollistaisi lähtien kohdennettujen viranomaistiedotteiden lähettämisen tekstiviestillä tai muutoin sähköisillä kohdeviestintäpalveluilla matkaviestinverkoissa. (HE 152/2005).

15 SISÄASIAINMINISTERIÖN 15 (15) Sisäasiainministeriön ohje, Suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin ehkäiseminen poliisissa (SM ) Poliisin graafinen ohjeisto 2006 Tehostettu viestintä sisäasiainhallinnossa - Valmiusviestintätyöryhmän raportti 2006 (SM) Poikkeusolojen tiedotustyöryhmän muistio, valtioneuvoston kanslia, 1999 Journalistin ohjeet ( Poliisiylijohtaja Markku Salminen Viestintäpäällikkö Mikko Väänänen