Terjokkoine - syksy 201 2

Transkriptio

1 TERJOKKOINE SYKSY

2 TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n yhteystiedot Terijoki-Seura ry:n jäsenlehti Puheenjohtaja Terjokkoine ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Jukka Marttinen Rialtonkuja 6 B Helsinki jukka.marttinen42@gmail.com Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se sisältyy Terijo- Sihteeri Riitta Kivinen ki-seura ry:n jäsenmaksuun. Jukolanahde 1 C 20 Terjokkoisen osoite on Veli Espoo Pekka Sevón, Isonvillasaaren- riittakivinen@hotmail.com tie 7N1 52, Helsinki tai velipekka.sevon@gmail.com. Seuraava Terjokkoine ilmestyy tammikuussa ja siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään yllä olevaan osoitteeseen mennessä. Kannen kuva Venäläinen emigranttitaitelija Ilja Repin Penty- nimisen huvilansa puutarhassa luvulla. Valokuva: N. N. Simanovskij - Kuokkala. 2 Kuva-arkisto Markku Koho Tuotemyynti Marja Felt (09) Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite on terijoki-seura@terijoki.fi, jota pyydetään käyttämään otettaessa yhteyttä seuraan sähköpostin välityksellä. Seuran kotisivu löytyy osoitteesta

3 Terijoki-juhla kahdeksatta kertaa Terijoella Terijoki-juhla järjestettiin jo kahdeksannen kerran Terijoella heinäkuun viimeisenä lauantaina varsin helteisen päivän päätteeksi. Juhlan pitopaikka oli monille entuudesta tuttu hotelli Severnaja Rivieran tanssisali. Juhlan ohjelma oli tutun perinteinen. Tilaisuus aloitettiin Karjalaisten laululla kajauttaen sen kaikki seitsemän säkeistöä. Esko Manninen lausui runot Eeva Kilven Laulu rakkaudesta, Aaro Hellaakosken Poutapäivä ja Aale Tynnin "Onnellinen". Juhlamatkan nuorimpiin kuulunut Ida Kuisma lausui isoisänsä Aimo Pyysalon kirjoittamat kaksi runoa: "Terijoki - unelmani" ja "Terijoen kirkonkellot". Ohjelmassa oli myös TerijokiSeuran arkistosta löytynyt vuosikymmenten takainen vuoropuhelu Enne vanhaa Terijoel, jonka esittivät Tuovi Paju ja Marja Felt. Tämän päivän Zelenogorskia edusti paikallisen inkeriläisen seurakunnan kanttori Darja Meerkova, joka esitti pianolla terijokelaisen Tauno Kairesalon sävellykset "Nuoruuden toukokuu" ja "Unohtumattomat rannat". Juhlassa koeteltiin myös tietokilpailun muodossa juhlijoiden Terijoki-tietoutta sekä laulettiin Terijoki foxtrot ja Uuvekirko humppa. Tilaisuus päätettiin tälläkin kertaa yhteisesti laulettuun "Mutrun virteen" eli virteen 341 : Kiitos sulle Jumalani. Ohjelmaa vei totutusti eteenpäin, sukuperinteiden velvoittamana Tuovi Paju. Juhlan jälkeen moni lähti vielä vilvoittelemaan Suomenlahden iltatuuliin Käkösenpään rantaan, kun valmiiksi jo sillä puolella Viertotietä oltiin. 3

4 Vuoropuhelu: Enne vanhaa Terjoel Vanhaa tekstiä mukaillut Tuovi Paju ANNI: Enne vanhaa Terjok ol ko iso kaupunk. Keskkylä ol rakennettu tiukkaa. Muut kylät olliit ikkää ko puutarhakaupunkii tai puistoo, ja niitä ol täys tusina. ELINA: Terjoe kaikist suuremp jok ol Rajajok. Rajajoe kyläs ol hieno asemarakennus, ja ol tullikii. Terjoe asema ol kyl Koiviko kyläs. Sitähä muutamat ilkeyksissää nimittiit RälläläksL ANNI: Ollilas ol sellaset hiekkadyynit ettei sellasii olt missää muuval, ja siel ol rukoushuonekii. ELINA: No se Luutahäntä ol sellane nimi, jot jokkaine kerto siint oma tarinaase jot mitä se muka tarkotti. Ja myö ko elettii Rajajoe rannal ni myö tiijettii sellasii asjoi joist muil terjokkoisil ei olt haisuukaa! Rajajoe yli ja ali män kaikellaisii lähetyksiil Ja tull ANNI: Tulokkaa kylä lehmät ko yleaikaa pyrkiit naapu- ri peltoo saamaa vähä vaihteluu syömisihhee ni monta kertaa kaalasiit Venäjä puolelkii. Välist rajavartijat sielt toiselt puolelt veivät lehmät Leninkraatii ja myö siit saatii ne Rajajoe asemalt käyvä hakemasl ELINA: Pullise kyläl kuulema olliit pitäjä parraat pellot ja metsät. ANNI: A siel Kuokkalas ol monta täyshoitolaa ja oikia kasino! Ja mie käi siel lottii kesäkoisl 4

5 ELINA: Ollipää kyläs assuit Vesterise Viljo serkut, ja käihä se Viljo itse syntymäs Terjoel. Viljo millo käi Terjoel ni hää ain soittel siel tuntikausiil Ollipääs ol Uotise Miko syntymäkot, ja se Ainola, se hieno huvilal ANNI: Nokkose kaunis Lahja valittii Miss Terijoeks, ja hää olkii nii sorja jot! Muistatsie Kellomäe HarppulinnaL mitä työ siit tiijättä? Ol siel Hallenperi turvepehkutehas ja vähä aikaa sahateollisuuskoulu, aatteleppas! Kellomäe VPK tul kuuluisaks ja se toimi pitkä aikaa, vaikkei koko Kellomäkkee olt ennää kymmenii vuosii. Eläkä unehuta Polkupyöräpataljoona ykköstä eikä sitä Pioneerikomppaniiaa! ELINA: A Käkösepää kyläs vast ol monta herrasväe huvilaa. Ja jokkuu sano jot Käkösepää nuottaranta ol Terjoe kaikist ihanamp kohta! ANNI: Puhtulas ei olt mererantaa ei nii yhtää, mut kyl sielt näky mer iha Kronstattii ast. Eikä nii komijoi metsii ja peltoloi olt kyl Pullise kyläskää. ELINA: Tyriseväl olliit kaikkista etevimmät kalastajat, hyö ne osasiit, ja siel ol enemmä kesähuviloi ko missää muuval koko Terjoel. ANNI: Keskkyläst ei puuttunt mittää: Sen ko Viertotie- tä kävelit iestakasii ni kaik ihmiset tulliit vastaa ja kaik tärkijät paikat näkkyit Viertotie molemmil puolil. Ol pankkii ja puotii ja polissii ja ol Terjoe tori ja vartuha ku mie viel luvettele 5

6 ELINA: eiku mie ANNI: eiku miel (poistuvat peräkkäin, yhä kiistellen) Esitetty Pitäjäjuhlassa Terijoella esittäjinä MARJA Ollilast ja TUOVI Tyrisevält. Alkuperäinen käsikirjoitus on peräisin Terijoki-seuran arkistosta ja siinä ei ole mainintaa kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta. Lapsi ei saanut ahkuaan ajettua! Rea Sevón (os. Hintzell) Mie en voi sille mittää, et lapsuuen muistot nousoot voimistuneina mieleeni kotiseutumatkalla ja sen jälkeen. Kerronpa yhden tällaisen, joka liittyy Käkösenpäässä Hulinmäellä sijaitsevaan kotiin. Talo on vielä pystyssä tosin ikään kuin maahan vajonneena. Vaikutelma johtunee rakennusjätteistä (taloon oli laitettu pärekaton tilalle peltikatto) vanhat päreet ovat jääneet korjaamatta. Olin silloin leikki-ikäinen. Äitini oli viemässä pyykkiä vinttiin kuivumaan. Hän oli jo menossa tikapuita pitkin kun mieleni tuli päästä katsomaan millaista siellä vintissä on. Äiti torjui pyyntöni ja sanoi, että vintin lattia on niin huono ja pettävä, ettei sinne lasta voi päästää. Tyydyin odottamaan äitiä tikapuiden alle. Siirrymme ajassa vuosikymmeniä eteenpäin. Istumme evakkokotimme keittiössä Järvenpäässä. Puhe kääntyy vanhoihin asioihin. Äiti alkoi muistella kotitaloa ja 6

7 haaveestaan ottaa kesävieraita, joita varten voisi vinttiin tehdä huoneita. Naapurissakin asui kesällä tataariperhe. Silloin muistui mieleen edellä kertomani lapsuuden muisto ja kysyin: Eikö se vintinlattia ollut niin huono siihen tarkoitukseen? Ei ollut, mutta Äiti oli käyttänyt hätävarjeluna vetoamista vintin lattian huonouteen. Tällä kertaa lapsi ei saanut ahkuaan ajettua.!! Kannaksen paikannimien venäläistäminen Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen. Tuhansia paikannimiä luotiin muutamassa kuukaudessa riippumatta siitä mitä nimiä niistä oli ikimuistoisista ajoista saakka käytetty. Uudelleen nimeämisessä ei myöskään aina noudatettu suomalaisaikaista hallinnollista jakoa. Ainoastaan Viipuri säilytti venäjänkielisen vastineensa Vyborg ja eräät Kannaksen radan asemat ja seisakkeet suomenkielisen nimen kyrillisin kirjaimin kirjoitettuina. Lisäksi muutamissa tapauksissa luontoon viittaavat nimet säilytettiin kyrillisin kirjaimin kirjoitettuina tai paikannimi käännettiin sananmukaisesti suomesta venäjäksi. Nimenmuutokset toteutettiin huolimatta siitä, että Kannaksen venäläiset uudisasukkaat olivat jo tottuneet 7

8 paikkojen alkuperäisiin suomalaisiin nimiin. Venäläistyneet suomalaisnimet jäivät kuitenkin elämään uudisasukkaiden keskuudessa nimenmuutoksen jälkeenkin. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vanhat suomalaiset nimet otettiin yleisesti käyttöön uusien, venäläisten nimien rinnalle. Tuhansien paikkojen uudelleen nimeäminen oli iso tehtävä ja vaikka päätökset uusista nimistä tehtiin korkealla tasolla, pyydettiin ehdotuksia uusista nimistä paikallis- ja aluehallinnolta. Nimenmuutokset vahvistettiin Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistössä. Terijoen ja lähialueiden osalta uudet nimen vahvistettiin Uudet paikannimet voidaan Gregory Isachenkon mukaan jaotella karkeasti seuraavasti: 1. Toisessa maailmansodassa kaatuneiden puna-armeijan upseerien ja sotilaiden mukaan nimetyt paikat, kuten esim. Simagino (ent. Joutselkä) ja Larionovo (ent. Käkisalmen maalaiskunnan Norsjoki). Henkilön kaatumispaikka saattoi olla hyvinkin kaukana hänen mukaansa nimetystä paikasta. 2. Ideologisesti värittyneet paikannimet, kuten esim. Komsomolskoje (ent. Viipurin maalaiskunnan Kilpeenjoki) ja Iljitšovo (ent. Jalkala). Leniniin viittaavat paikannimet olivat Neuvostoliitossa hyvin yleisiä ja Kannaksella oli useita yhtymäkohtia hänen elämänvaiheisiinsa ennen vallankumousta, siten hänen nimensä ilmaantuminen Kannaksen kartalle ei ole ihmeellistä. 8

9 3. Neutraalit, paikkaan viittaavat nimet, kuten, esim. Berjozovo (suom. Koivu, ent. Hiitolan Lipola) ja Lugovoje (suom. Niitty, ent. Metsäpirtin Vaskela). Terijoen paikannimien venäläistäminen Terijoki eli Zelenogorsk Zelenogorsk on suomeksi Vihreä kaupunki. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Terijoen, Rivieran, Ollinpään, Keskikylän ja Rällälän alueet. Saman niminen kaupunki on myös Krasnojarskin aluepiirissä sijaitseva entinen suljettu kaupunki Krasnojarsk-45. Kellomäki eli Komarovo Kellomäki nimettiin kasvitieteilijän ja Neuvostoliiton tiedeakatemian johtajan Vladimir Komarovin ( ) mukaan. Kuokkala eli Repino Kuokkala nimettiin venäläisen taidemaalarin ja akateemikon Ilja Repinin ( ) mukaan. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Kuokkalan, Tulokkaan, Kanervan ja Luutahännän alueet. Ollila eli Solnetšnoje Solnetšnoje on suomeksi Aurinkoinen kylä. Joissain 9

10 yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän vain suomalaisaikaisen Ollilan taajaman. Samanniminen paikka on Leningradin alueen Priozerskin piirissä sijaitseva kylä (ent. Pyhäjärven Kelja, Rotjanlahti ja Salitsanranta). Rajajoki eli Djuny Djuny on suomeksi Dyynit. Joissain yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Ollilan aseman ja asutuksen. Puhtula eli Rešetnikovo Puhtula nimettiin aluksi vuonna kaatuneen punaarmeijalaisen Molodtsovin mukaan, mutta jostain syystä nimeä ei vahvistettu, vaan Puhtula nimettiin kaatuneen puna-armeijalaisen Rešhetnikovin mukaan. Haapala eli Leninskoje Paikannimi viittaa todennäköisesti venäläiseen vallankumoukselliseen ja Neuvosto-Venäjän valtionpäämieheen Vladimir Iljitš Leniniin ( ). Samannimisiä paikkoja ovat Kirovin alueella sijaitsevan piirin keskus ja Venäjän Kaukoidän eteläosassa sijaitsevan Juutalaisten autonomisen alueen piirin keskus. Sivuston mukaan Lenin-alkuisia paikkoja löytyy Venäjältä nykyisin satoja. 10

11 Tyrisevä eli Uškovo Tyrisevä nimettiin Viipurin luona kaatuneen Neuvostoliiton sankarin D.K. Ušhkovin ( ) mukaan. Samanniminen paikka on Karjalan tasavallassa Belomorskin piirissä sijaitseva asutus. Eräiden muiden paikannimien venäläistäminen Joutselkä eli Simagino Joutselkä nimettiin Raivolassa kaatuneen luutnantti N. P. Simaginin mukaan. Kanneljärvi eli Pobeda Pobeda on suomeksi Voitto. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Kanneljärven kirkonkylän. Uusikirkko eli Poljany Poljany on suomeksi Peltomaat. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Uudenkirkon kirkonkylän. Samanniminen paikka on Leningradin alueen Kirovskin piirissä sijaitseva kylä ja asema. Kivennapa eli Pervomaiskoje Pervomaiskoje on suomeksi Vapun paikkakunta. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikai 11

12 sen Kivennavan kirkonkylän. Samanniminen paikka on Tomskin alueella sijaitseva kylä. Lautaranta eli Smoljatškovo Lautaranta nimettiin Pulkovassa kaatuneen Neuvostoliiton sankarin F. A Smoljatškovonin mukaan. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Uudenkirkon, Inon ja Lautarannan. Vammeljärvi eli Gladyševskoje ozero Vammeljärvi nimettiin Raivolassa kaatuneen V. P. Gladyševin mukaan. Vammelsuu eli Serovo Vammelsuu nimettiin Vammelsuussa tai toisten tietojen mukaan Viipurissa alasammutun Neuvostoliiton sankarin V. G. Serovin ( ) mukaan. Vammelsuun rantakaistaleen nimeksi on annettu Tšornaja, joka on suomeksi Mustajoki. Lähteet: Gregory Isachenko ja Eero Balk sekä Ilja Moštšanski: Kannaksen suurhyökkäys venäläisin silmin (Helsinki-kirjat 2010) ja Venäjän federaation paikannimiä Oikeinkirjoitus- ja painotusopas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2010). Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous kello Helsingissä Hotelli Arthurissa TERVETULOA! 12

13 Nobelisti Ivan Pavlov Terijoella Ivan Pavlov (1 849 Rjazan Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea koirakokeistaan. Pavlov opiskeli Pietarissa fysiologiaa, kemiaa ja lääketiedettä valmistuen vuonna Hän työskenteli aluksi Leipzigissä ja Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw), mutta palasi Pietariin vuonna ja aloitti tutkimukset sydämen fysiologiasta ja verenpaineesta käyttäen tutkimuksiinsa koiria. Vuonna Pavlov aloitti koirilla tutkimukset ehdollisista reflekseistä, joihin hän jatkoissa keskittyi. Vuonna Pavlov nimitettiin Keisarillisen akatemian fysiologian professoriksi ja vuosina hän toimi Pietarin sotilaslääketieteellisen akatemian professorina. Vuonna Pavlov sai Nobelin lääketieteen palkinnon ruoansulatusjärjestelmän tutkimisesta ja vuonna hänet valittiin Venäjän tiedeakatemian jäseneksi. Vallankumouksen jälkeen Pavlov jäi Venäjälle ja jatkoi tutkimuksiaan. Vuonna hän erosi viroistaan vastalauseena hallituksen määräykselle, jonka mukaan kaikki pappien pojat tulee erottaa yliopistoista. Myöhemmin hänen kerrotaan myös arvostelleen julkisesti luvun näytösoikeudenkäyntejä. Neuvostohallitus ei rangaissut häntä näistä mielipiteistä, vaan jatkoi hänen tutkimustensa tukemista ja kohteli häntä muutoinkin hyvin arvostavasti. Hänen erityisasemastaan on osoituksena se, että hänen sallittiin matkustaa rajan sulkeuduttua useasti vierailemaan Terijoelle. 13

14 Ivan Pavlovin pojantyttären mukaan Pavlovin sallittiin jopa ostaa pojalleen, Vladimir Pavloville, huvila Kellomäeltä niinkin myöhään kuin vuonna Huvila ostettiin, koska poika oli mennyt naimisiin Kellomäellä sijaitsevan Villa Renon taloudenhoitajan tyttären kanssa. Pavlovin ostama huvila tunnettiin ennen vallankumousta Polikarpovin huvilana ja se sijaitsi Valtakadun (nyk. Bolshoy prospect) varrella. Pavlovin ostama huvila on edelleen pystyssä ja suvun hallussa. Pojantyttären mukaan Pavlov vieraili useasti poikansa luona Kellomäellä ja luvuilla ja tapasi käyntiensä yhteydessä Terijoen venäläisiä emigrantteja, mm. Kuokkalassa asuvan Ilja Repinin. Muistitiedon vahvistaa Peter Mirolybov, joka mainitsee TerijokiSeuran kirjoituskilpailuun lähettämässään muistelmassa sen, että sekä Ilja Repin että Ivan Pavlov vierailivat Terijoen venäläisessa reaalikoulussa luvulla. Lähteet: Aleksandr Bravo, Peter Mirolybovin muistelmakirjoitus 1982, ja Kellomäen neuvostoliittolainen älymystö Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Kellomäelle tuli rakentaa datša-alue Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsenille. Aloitteen alueen rakentamisesta teki tiedeakatemian johtaja Vladimir Komarov. Kellomäki valittiin, koska se sijaitsee lähellä Leningradia. Datšat koottiin paikanpäällä Suomesta sotakorvauksina saaduista valmistaloelementeistä. 14

15 Myöhemmin datšoja rakennettiin myös kirjailijoille, säveltäjille, teatteri- ja elokuvanäyttelijöille sekä Neuvostoliiton atomipommin parissa työskenteleville johtaville henkilöille. Älymystölle rakennettu datša-alue sai epävirallisen nimen Akademäki, joka kuulostaa venäläisen korvassa akademiki eli suomeksi akateemikot ja samalla se viittaa myös alueen alkuperäiseen nimeen. Hallituksen suosiota nauttivien henkilöiden lisäksi Kellomäellä oleskeli myös virallista suosiota vailla olevia taiteilijoita. Kellomäen kukoistus neuvostointelligentsijan datšaalueena hiipui Neuvostoliiton romahduksen myötä, mutta edelleen Kellomäen datšoissa viettää kesiään venäläiseen älymystöön kuuluvia henkilöitä. Kellomäen vetovoima lomanviettopaikkana on kuitenkin edelleen säilynyt ja laajentunut, esim. Venäjän vaikutusvaltaisin nainen, Pietarin edellinen kuvernööri ja Venäjän parlamentin eli duuman ylähuoneen nykyinen puheenjohtaja Valentina Matvejenkon lomailee tiettävästi Kellomäen datšallaan. Kellomäen datša-alueella ovat viettäneet kesiään eri lähteiden perusteella mm. seuraavat henkilöt: Kasvitieteilijä Vladimir Komarov (1 869 Pietari Moskova). Hän oli Neuvostoliiton tiedeakatemian johtaja vuosina sekä 30-osaisen Neuvostoliiton kasviston vanhempi toimittaja kuolemaansa saakka. Kellomäki nimettiin hänen mukaansa vuonna 15

16 Lisäksi hänen mukaansa on nimetty Pietarissa olevat Venäjän tiedeakatemian kasvitieteellinen instituutti sekä kasvitieteellinen puutarha. Fyysikko Abram Ioffe (1 880 Romny Leningrad). Hän oli yksi keskeisimmistä hahmoista ydinfysiikkaa, suprajohtavuutta ja radioaktiivisuutta tutkivien neuvostoliittolaisten laboratorioiden rakentamisessa. Vuonna Ioffe kieltäytyi osallistumasta Neuvostoliiton atomiaseen kehittämiseen vedoten korkeaan ikäänsä. Vuonna hän menetti asemansa Leningradin Fysiikan ja teknologian instituutissa. Vuodet hän johti Tiedeakatemian Puolijohdelaboratoriota. Runoilija ja kirjailija Anna Ahmatova, oikealta nimeltään Anna Gorenko (1 889 Odessa Moskova). Häntä pidetään Venäjän kirjallisuuden hopeakauden merkittävimpänä hahmona sekä tärkeimpänä venäläisenä naisrunoilijana. Ahmatova oli useaan otteeseen julkaisukiellossa, mutta siitä huolimatta hän oli hyvin tunnettu ja ihailtu runoilija sekä Neuvostoliitossa että Euroopassa. Stalinin kuoleman jälkeen hänen runojaan julkaistiin jälleen laajasti Neuvostoliitossa. Vuonna Ahmatova oleskeli Suomessa Hyvinkään parantolassa ja vuonna ilmestyneessä Valkoinen parvi -kokoelmassa on yksi Hyvinkäällä päivätty runo. On väitetty, että Ahmatova muisteli Suomea ja Hyvinkäätä, kun hän Viipurissa vuonna päivätyssä runossa kirjoittaa: "Maa, vaikkei kotimaani olekaan / on muistoissani katoamaton / ja merikin niin hellän-jäinen, / sen vesi miltei suolaton." 16

17 Taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, lavastustaiteilija, kirjankuvittaja sekä taideteoreetikko Natan Altman (1 889 Vinnytsja Leningrad). Altman opiskeli vuosina Odessan taidekoulussa ja myöhemmin hän jatkoi taideopintojaan Maria Vasiljevan Vapaassa Venäläisessä Akatemiassa Pariisissa. Vallankumouksen jälkeen hän teki perinteistä realistista tyyliä edustavan Leninin muotokuvapatsaan sekä useita lyijykynäpiirroksia. Keväällä Altman matkusti Valtiollisen juutalaisteatterin kanssa Euroopankiertueelle ja jäi asumaan Pariisiin. Palattuaan vuonna Neuvostoliittoon Altman etääntyi maalaustaiteesta ja keskittyi käyttögrafiikan tekoon sekä teatterilavastuksiin. Hänet tunnetaan parhaiten muotokuvistaan. Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja esseisti Lidia Ginzburg (1 902 Odessa Leningrad). Hän selvisi hengissä sekä Leningradin piirityksestä että luvun lopun ja luvun alun juutalaisvastaisesta kampanjasta. Hänen Leningradin piirityksen aikana aloittamansa muistiinpanot julkaistiin ensimmäisen kerran kirjallisuuslehti Nevassa vasta vuonna Leningradin piirityksestä kertova teos on ilmestynyt myös suomeksi nimellä Leningradin piirityksen päiväkirja. Kirjailija Vera Panova (1 905 Rostov-na-Donu Leningrad). Hän aloitti kirjoittamisen varhain ja hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Panovan tuotantoa on myös suomennettu. Hän sai kolme Stalinin palkintoa. 17

18 Säveltäjä Dmitri Šostakovitš (1 906 Pietari Moskova). Hänet tunnetaan erityisesti sinfonioistaan ja jousikvartetoistaan, joita hän sävelsi kumpiakin 1 5 teosta. Lisäksi hän sävelsi runsaasti elokuvamusiikkia. Šostakovitšia pidetään yhtenä Neuvostoliiton merkittävimpänä säveltäjänä ja hän on myös yksi musiikinhistorian suurista sinfonikoista. Hän päätyi usein ristiriitaan säveltämäänsä musiikkia ymmärtämättömän kommunistisen puolueen edustajien kanssa ja joutui julkisen hyökkäyksen kohteeksi sekä vuonna että vuonna Myöhemmin Šostakovitš nautti virallista arvostusta. Vuonna hän sai Leninin kunniamerkin ja vuonna hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Tieteiskirjailija ja paleontologi Ivan Jefremov (1 907 Viiritsa Moskova). Hänen teoksistaan on suomennettu romaani Käärmeen sydän ja tieteisromaani Andromedan tähtisumu. Jefremovin suomentamaton romaani "Härän hetki" vedettiin Neuvostoliitossa pois kirjastoista ja kirjakaupoista pian julkaisun jälkeen. Syynä lienee se, että kommunistisen puolueen edustajat näkivät kirjassa kritiikkiä reaalisosialismia kohtaan. Säveltäjä Vasili Solovjov-Sedoi (1 907 Pietari Leningrad). Hänen tuotantonsa pitää sisällään baletteja, operetteja sekä elokuva- ja kamarimusiikkia. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Suomessakin hyvin suosittu ja mm. Georg Otsin esittämänä tunnetuksi tullut laulu Unohtumaton ilta. 18

19 Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja toisinajattelija Lidija Tšukovskaja (1 907 Pietari Moskova). Hänen tunnetuin teoksensa on runoilija Anna Ahmatovasta kertova kaksiosainen teos Muistiinpanoja Anna Ahmatovasta. Hänen pienoisromaaninsa Sofja Petrovna on harvinainen Stalinin vainojen aikalaiskuvaus. Vuonna hänet erotettiin poliittisen toimintansa takia Neuvostoliiton kirjailijaliitosta. Vuonna hän sai Venäjän valtionpalkinnon. Kirjailija Juri German ( Riika Leningrad). Hän keskittyy tuotannossaan tšekistien, miliisien ja lääkärien työn kuvaamiseen. Hänen teoksistaan tunnetuin lienee romaanisarja Valaise ja pala, Tulen läpi ja Vastaan kaikesta. Vuonna German sai Stalinin palkinnon. Balettitanssijatar Galina Ulánova ( Pietari Pietari). Häntä pidetään yhtenä luvun valovoimaisimmista ballerinoista. Vuonna hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi ja vuonna Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Lisäksi Ulánova sai useita Stalinin ja Leninin palkintoja. Kirjailija Daniil Granin (s Volyn). Hänen tuotantonsa keskeisenä teemana ovat tiedemiesten, insinöörien ja keksijöiden työhön liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat Nikita Hruštšovin suojasään aikana kirjoitettu romaani Päin ukkosta sekä sodanvastainen dokumentaarinen teos 19

20 Leningradin piiritys. Vuonna Graninille myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Vuonna hän sai Neuvostoliiton ja vuonna 2001 Venäjän valtionpalkinnot. Lisäksi hän on saanut kaksi Leninin palkintoa. Kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Fjodor Abramov (1 920 Arkangel Leningrad). Hän keskittyi Venäjän pohjoisen ankarien seutujen talonpoikaisluokan kurjien elinolojen kuvaamiseen. Neuvostoaikoina Abramovia rangaistiin useasti valtion vastaisesta kirjoittelusta ja osa luvulla kirjoitetuista teoksista julkaistiin vasta luvulla. Kirjailijaveljekset Arkadi (1 925 Batum Moskova) ja Boris Strugatski (s Leningrad). He ovat tunnetuimpia neuvostoliittolaisia tieteiskirjailijoita ja he kirjoittivat teoksensa yhteistyössä. Heidän teoksissaan elävät rinnakkain sekä humanistiset että luonnontieteelliset teemat. Veljensä kuoleman jälkeen Boris Strugatski on keskittynyt kantaa ottavaan kirjoitteluun Venäjän demokraattisen opposition lehdistössä. Näyttelijä Aleksei Batalov (s Vladimir). Hänen tunnetuimpiaan elokuvaroolejaan ovat osat elokuvissa Kurjet lentävät ja Moskova ei usko kyyneliin. Vuonna hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi ja vuonna Sosialistisen työn sankarin arvonimi. 20

21 Fyysikko Žores Alfjorov (s Vitebsk). Hän sai vuonna 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Herbert Kroemerin ja Jack Kilbyn kanssa. Alfjorov toimii aktiivisesti mukana politiikassa, hänet on mm. valittu kommunistien listalta duumaan vuosina 2003 ja Lisäksi hän on julkisesti arvostellut presidentti Putinia kirkon "soluttautumisesta" valtion elimiin, koulutukseen ja tieteeseen. Runoilija Joseph Brodsky (1 940 Leningrad New York). Hän jätti koulun kesken 1 5-vuotiaana ja opiskeli itsenäisesti mm. englantia ja puolaa. Vuonna hän alkoi kirjoittaa runoja ja Anna Ahmatova rohkaisi aloittelevaa nuorta runoilijaa. Vuonna Brodsky sai rikossyytteen tyhjäntoimittamisesta ja hänet tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen. Vuonna Brodsky armahdettiin, mutta vuonna hänet karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän muutti Yhdysvaltoihin asumaan ja hänelle myönnettiin vuonna maan kansalaisuus. Vuonna Brodsky sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Muusikko Boris Grebenštšikov (s Leningrad). Hän on neuvostoliittolaisen rock-kulttuurin pioneeri ja maan pitkäikäisimpiin kuuluvan rockyhtyeen Akvariumin perustajajäsen. Lähteet: Aleksandr Bravo ja 21

22 Terjokkoisen tapahtumakalenteri Lauantaina kello terijokelaisten syystapahtuma "Kannakselaisia ruokia - puutetta ja runsauden pulaa" Järvenpään seurakuntatalossa (Kirkkotie 1 ). Tilaisuudessa kuullaan kannakselaisesta ruokaperinteestä, syödään tattarputroo, kuullaan musiikkia ja juodaan kohvit. Tilaisuudesta peritään vapaaehtoinen ruokamaksu. Torstaina kello Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen 11 :n mukaiset asiat. Lauantaina kello pikkujoulu hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Marja Feltille puhelin (09) Ennakkotietoa tulevasta Lauantaina Seminaari ja Päivälliset Terijoen Seurahuoneen tapaan Järvenpäässä. Karjalan Liiton tapahtumia Lauantaina kello alkaen "Kaikki karjalaiset kansallispuvut esille" tapahtuma Karjalatalolla Helsingissä (Käpylänkuja 1 ). Tapahtuma on näyttävä karjalaisen pukuperinteen katselmus. 22

23 Anna lahjaksi Terijoki-Seuran jäsenyys Terijoki-Seuran jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi läheiselle, esim. lapsenlapselle ja tuoda hänet näin mukaan terijokelaisen perinteen vaalimisen ääreen. Ota yhteyttä seuran sihteeriin ja ilmoita, että haluat antaa jäsenyyden lahjaksi. Anna omat yhteystietosi jäsenmaksulaskun lähettämistä varten ja lahjan saajan yhteystiedot jäsenpostia varten. Myöhemmin, kun lahjan saaja on halukas mukaan maksavaksi jäseneksi, ilmoittakaa muutos seuran sihteerille. Myynnissä olevia tuotteita Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle Tyylikkäästi kuvitetun kalenterin hinta 1 0 euroa. Terijoki-pinssi. Pinssi on Terijoen vaakunan mukainen ja sen hinta on 5 euroa. Terijoki-mikrokuituliina. Liinan hinta 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa. Tuotteita on myynnissä terijokelaisten tapaamisissa ja kellon ympäri osoitteessa Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09) Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät tuotteet ovat nähtävillä osoitteessa Terijoen tori osoitteessa 23

24 Terijokelaisten syystapahtuma Kannakselaisia ruokia puutetta ja runsauden pulaa lauantaina kello alkaen Järvenpään seurakuntatalossa Kirkkotie 1 Noin 1 0 min kävelymatkan päässä rautatieasemalta Tilaisuudesta peritään vapaaehtoinen ruokamaksu Tilaisuuden järjestävät: Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry