Terjokkoine - syksy 201 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terjokkoine - syksy 201 2"

Transkriptio

1 TERJOKKOINE SYKSY

2 TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n yhteystiedot Terijoki-Seura ry:n jäsenlehti Puheenjohtaja Terjokkoine ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Jukka Marttinen Rialtonkuja 6 B Helsinki Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se sisältyy Terijo- Sihteeri Riitta Kivinen ki-seura ry:n jäsenmaksuun. Jukolanahde 1 C 20 Terjokkoisen osoite on Veli Espoo Pekka Sevón, Isonvillasaaren- tie 7N1 52, Helsinki tai Seuraava Terjokkoine ilmestyy tammikuussa ja siihen tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään yllä olevaan osoitteeseen mennessä. Kannen kuva Venäläinen emigranttitaitelija Ilja Repin Penty- nimisen huvilansa puutarhassa luvulla. Valokuva: N. N. Simanovskij - Kuokkala. 2 Kuva-arkisto Markku Koho Tuotemyynti Marja Felt (09) Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite on jota pyydetään käyttämään otettaessa yhteyttä seuraan sähköpostin välityksellä. Seuran kotisivu löytyy osoitteesta

3 Terijoki-juhla kahdeksatta kertaa Terijoella Terijoki-juhla järjestettiin jo kahdeksannen kerran Terijoella heinäkuun viimeisenä lauantaina varsin helteisen päivän päätteeksi. Juhlan pitopaikka oli monille entuudesta tuttu hotelli Severnaja Rivieran tanssisali. Juhlan ohjelma oli tutun perinteinen. Tilaisuus aloitettiin Karjalaisten laululla kajauttaen sen kaikki seitsemän säkeistöä. Esko Manninen lausui runot Eeva Kilven Laulu rakkaudesta, Aaro Hellaakosken Poutapäivä ja Aale Tynnin "Onnellinen". Juhlamatkan nuorimpiin kuulunut Ida Kuisma lausui isoisänsä Aimo Pyysalon kirjoittamat kaksi runoa: "Terijoki - unelmani" ja "Terijoen kirkonkellot". Ohjelmassa oli myös TerijokiSeuran arkistosta löytynyt vuosikymmenten takainen vuoropuhelu Enne vanhaa Terijoel, jonka esittivät Tuovi Paju ja Marja Felt. Tämän päivän Zelenogorskia edusti paikallisen inkeriläisen seurakunnan kanttori Darja Meerkova, joka esitti pianolla terijokelaisen Tauno Kairesalon sävellykset "Nuoruuden toukokuu" ja "Unohtumattomat rannat". Juhlassa koeteltiin myös tietokilpailun muodossa juhlijoiden Terijoki-tietoutta sekä laulettiin Terijoki foxtrot ja Uuvekirko humppa. Tilaisuus päätettiin tälläkin kertaa yhteisesti laulettuun "Mutrun virteen" eli virteen 341 : Kiitos sulle Jumalani. Ohjelmaa vei totutusti eteenpäin, sukuperinteiden velvoittamana Tuovi Paju. Juhlan jälkeen moni lähti vielä vilvoittelemaan Suomenlahden iltatuuliin Käkösenpään rantaan, kun valmiiksi jo sillä puolella Viertotietä oltiin. 3

4 Vuoropuhelu: Enne vanhaa Terjoel Vanhaa tekstiä mukaillut Tuovi Paju ANNI: Enne vanhaa Terjok ol ko iso kaupunk. Keskkylä ol rakennettu tiukkaa. Muut kylät olliit ikkää ko puutarhakaupunkii tai puistoo, ja niitä ol täys tusina. ELINA: Terjoe kaikist suuremp jok ol Rajajok. Rajajoe kyläs ol hieno asemarakennus, ja ol tullikii. Terjoe asema ol kyl Koiviko kyläs. Sitähä muutamat ilkeyksissää nimittiit RälläläksL ANNI: Ollilas ol sellaset hiekkadyynit ettei sellasii olt missää muuval, ja siel ol rukoushuonekii. ELINA: No se Luutahäntä ol sellane nimi, jot jokkaine kerto siint oma tarinaase jot mitä se muka tarkotti. Ja myö ko elettii Rajajoe rannal ni myö tiijettii sellasii asjoi joist muil terjokkoisil ei olt haisuukaa! Rajajoe yli ja ali män kaikellaisii lähetyksiil Ja tull ANNI: Tulokkaa kylä lehmät ko yleaikaa pyrkiit naapu- ri peltoo saamaa vähä vaihteluu syömisihhee ni monta kertaa kaalasiit Venäjä puolelkii. Välist rajavartijat sielt toiselt puolelt veivät lehmät Leninkraatii ja myö siit saatii ne Rajajoe asemalt käyvä hakemasl ELINA: Pullise kyläl kuulema olliit pitäjä parraat pellot ja metsät. ANNI: A siel Kuokkalas ol monta täyshoitolaa ja oikia kasino! Ja mie käi siel lottii kesäkoisl 4

5 ELINA: Ollipää kyläs assuit Vesterise Viljo serkut, ja käihä se Viljo itse syntymäs Terjoel. Viljo millo käi Terjoel ni hää ain soittel siel tuntikausiil Ollipääs ol Uotise Miko syntymäkot, ja se Ainola, se hieno huvilal ANNI: Nokkose kaunis Lahja valittii Miss Terijoeks, ja hää olkii nii sorja jot! Muistatsie Kellomäe HarppulinnaL mitä työ siit tiijättä? Ol siel Hallenperi turvepehkutehas ja vähä aikaa sahateollisuuskoulu, aatteleppas! Kellomäe VPK tul kuuluisaks ja se toimi pitkä aikaa, vaikkei koko Kellomäkkee olt ennää kymmenii vuosii. Eläkä unehuta Polkupyöräpataljoona ykköstä eikä sitä Pioneerikomppaniiaa! ELINA: A Käkösepää kyläs vast ol monta herrasväe huvilaa. Ja jokkuu sano jot Käkösepää nuottaranta ol Terjoe kaikist ihanamp kohta! ANNI: Puhtulas ei olt mererantaa ei nii yhtää, mut kyl sielt näky mer iha Kronstattii ast. Eikä nii komijoi metsii ja peltoloi olt kyl Pullise kyläskää. ELINA: Tyriseväl olliit kaikkista etevimmät kalastajat, hyö ne osasiit, ja siel ol enemmä kesähuviloi ko missää muuval koko Terjoel. ANNI: Keskkyläst ei puuttunt mittää: Sen ko Viertotie- tä kävelit iestakasii ni kaik ihmiset tulliit vastaa ja kaik tärkijät paikat näkkyit Viertotie molemmil puolil. Ol pankkii ja puotii ja polissii ja ol Terjoe tori ja vartuha ku mie viel luvettele 5

6 ELINA: eiku mie ANNI: eiku miel (poistuvat peräkkäin, yhä kiistellen) Esitetty Pitäjäjuhlassa Terijoella esittäjinä MARJA Ollilast ja TUOVI Tyrisevält. Alkuperäinen käsikirjoitus on peräisin Terijoki-seuran arkistosta ja siinä ei ole mainintaa kirjoittajasta tai kirjoitusajankohdasta. Lapsi ei saanut ahkuaan ajettua! Rea Sevón (os. Hintzell) Mie en voi sille mittää, et lapsuuen muistot nousoot voimistuneina mieleeni kotiseutumatkalla ja sen jälkeen. Kerronpa yhden tällaisen, joka liittyy Käkösenpäässä Hulinmäellä sijaitsevaan kotiin. Talo on vielä pystyssä tosin ikään kuin maahan vajonneena. Vaikutelma johtunee rakennusjätteistä (taloon oli laitettu pärekaton tilalle peltikatto) vanhat päreet ovat jääneet korjaamatta. Olin silloin leikki-ikäinen. Äitini oli viemässä pyykkiä vinttiin kuivumaan. Hän oli jo menossa tikapuita pitkin kun mieleni tuli päästä katsomaan millaista siellä vintissä on. Äiti torjui pyyntöni ja sanoi, että vintin lattia on niin huono ja pettävä, ettei sinne lasta voi päästää. Tyydyin odottamaan äitiä tikapuiden alle. Siirrymme ajassa vuosikymmeniä eteenpäin. Istumme evakkokotimme keittiössä Järvenpäässä. Puhe kääntyy vanhoihin asioihin. Äiti alkoi muistella kotitaloa ja 6

7 haaveestaan ottaa kesävieraita, joita varten voisi vinttiin tehdä huoneita. Naapurissakin asui kesällä tataariperhe. Silloin muistui mieleen edellä kertomani lapsuuden muisto ja kysyin: Eikö se vintinlattia ollut niin huono siihen tarkoitukseen? Ei ollut, mutta Äiti oli käyttänyt hätävarjeluna vetoamista vintin lattian huonouteen. Tällä kertaa lapsi ei saanut ahkuaan ajettua.!! Kannaksen paikannimien venäläistäminen Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen. Tuhansia paikannimiä luotiin muutamassa kuukaudessa riippumatta siitä mitä nimiä niistä oli ikimuistoisista ajoista saakka käytetty. Uudelleen nimeämisessä ei myöskään aina noudatettu suomalaisaikaista hallinnollista jakoa. Ainoastaan Viipuri säilytti venäjänkielisen vastineensa Vyborg ja eräät Kannaksen radan asemat ja seisakkeet suomenkielisen nimen kyrillisin kirjaimin kirjoitettuina. Lisäksi muutamissa tapauksissa luontoon viittaavat nimet säilytettiin kyrillisin kirjaimin kirjoitettuina tai paikannimi käännettiin sananmukaisesti suomesta venäjäksi. Nimenmuutokset toteutettiin huolimatta siitä, että Kannaksen venäläiset uudisasukkaat olivat jo tottuneet 7

8 paikkojen alkuperäisiin suomalaisiin nimiin. Venäläistyneet suomalaisnimet jäivät kuitenkin elämään uudisasukkaiden keskuudessa nimenmuutoksen jälkeenkin. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vanhat suomalaiset nimet otettiin yleisesti käyttöön uusien, venäläisten nimien rinnalle. Tuhansien paikkojen uudelleen nimeäminen oli iso tehtävä ja vaikka päätökset uusista nimistä tehtiin korkealla tasolla, pyydettiin ehdotuksia uusista nimistä paikallis- ja aluehallinnolta. Nimenmuutokset vahvistettiin Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistössä. Terijoen ja lähialueiden osalta uudet nimen vahvistettiin Uudet paikannimet voidaan Gregory Isachenkon mukaan jaotella karkeasti seuraavasti: 1. Toisessa maailmansodassa kaatuneiden puna-armeijan upseerien ja sotilaiden mukaan nimetyt paikat, kuten esim. Simagino (ent. Joutselkä) ja Larionovo (ent. Käkisalmen maalaiskunnan Norsjoki). Henkilön kaatumispaikka saattoi olla hyvinkin kaukana hänen mukaansa nimetystä paikasta. 2. Ideologisesti värittyneet paikannimet, kuten esim. Komsomolskoje (ent. Viipurin maalaiskunnan Kilpeenjoki) ja Iljitšovo (ent. Jalkala). Leniniin viittaavat paikannimet olivat Neuvostoliitossa hyvin yleisiä ja Kannaksella oli useita yhtymäkohtia hänen elämänvaiheisiinsa ennen vallankumousta, siten hänen nimensä ilmaantuminen Kannaksen kartalle ei ole ihmeellistä. 8

9 3. Neutraalit, paikkaan viittaavat nimet, kuten, esim. Berjozovo (suom. Koivu, ent. Hiitolan Lipola) ja Lugovoje (suom. Niitty, ent. Metsäpirtin Vaskela). Terijoen paikannimien venäläistäminen Terijoki eli Zelenogorsk Zelenogorsk on suomeksi Vihreä kaupunki. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Terijoen, Rivieran, Ollinpään, Keskikylän ja Rällälän alueet. Saman niminen kaupunki on myös Krasnojarskin aluepiirissä sijaitseva entinen suljettu kaupunki Krasnojarsk-45. Kellomäki eli Komarovo Kellomäki nimettiin kasvitieteilijän ja Neuvostoliiton tiedeakatemian johtajan Vladimir Komarovin ( ) mukaan. Kuokkala eli Repino Kuokkala nimettiin venäläisen taidemaalarin ja akateemikon Ilja Repinin ( ) mukaan. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Kuokkalan, Tulokkaan, Kanervan ja Luutahännän alueet. Ollila eli Solnetšnoje Solnetšnoje on suomeksi Aurinkoinen kylä. Joissain 9

10 yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän vain suomalaisaikaisen Ollilan taajaman. Samanniminen paikka on Leningradin alueen Priozerskin piirissä sijaitseva kylä (ent. Pyhäjärven Kelja, Rotjanlahti ja Salitsanranta). Rajajoki eli Djuny Djuny on suomeksi Dyynit. Joissain yhteyksissä uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Ollilan aseman ja asutuksen. Puhtula eli Rešetnikovo Puhtula nimettiin aluksi vuonna kaatuneen punaarmeijalaisen Molodtsovin mukaan, mutta jostain syystä nimeä ei vahvistettu, vaan Puhtula nimettiin kaatuneen puna-armeijalaisen Rešhetnikovin mukaan. Haapala eli Leninskoje Paikannimi viittaa todennäköisesti venäläiseen vallankumoukselliseen ja Neuvosto-Venäjän valtionpäämieheen Vladimir Iljitš Leniniin ( ). Samannimisiä paikkoja ovat Kirovin alueella sijaitsevan piirin keskus ja Venäjän Kaukoidän eteläosassa sijaitsevan Juutalaisten autonomisen alueen piirin keskus. Sivuston mukaan Lenin-alkuisia paikkoja löytyy Venäjältä nykyisin satoja. 10

11 Tyrisevä eli Uškovo Tyrisevä nimettiin Viipurin luona kaatuneen Neuvostoliiton sankarin D.K. Ušhkovin ( ) mukaan. Samanniminen paikka on Karjalan tasavallassa Belomorskin piirissä sijaitseva asutus. Eräiden muiden paikannimien venäläistäminen Joutselkä eli Simagino Joutselkä nimettiin Raivolassa kaatuneen luutnantti N. P. Simaginin mukaan. Kanneljärvi eli Pobeda Pobeda on suomeksi Voitto. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Kanneljärven kirkonkylän. Uusikirkko eli Poljany Poljany on suomeksi Peltomaat. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaisen Uudenkirkon kirkonkylän. Samanniminen paikka on Leningradin alueen Kirovskin piirissä sijaitseva kylä ja asema. Kivennapa eli Pervomaiskoje Pervomaiskoje on suomeksi Vapun paikkakunta. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikai 11

12 sen Kivennavan kirkonkylän. Samanniminen paikka on Tomskin alueella sijaitseva kylä. Lautaranta eli Smoljatškovo Lautaranta nimettiin Pulkovassa kaatuneen Neuvostoliiton sankarin F. A Smoljatškovonin mukaan. Uuden paikannimen katsottiin käsittävän suomalaisaikaiset Uudenkirkon, Inon ja Lautarannan. Vammeljärvi eli Gladyševskoje ozero Vammeljärvi nimettiin Raivolassa kaatuneen V. P. Gladyševin mukaan. Vammelsuu eli Serovo Vammelsuu nimettiin Vammelsuussa tai toisten tietojen mukaan Viipurissa alasammutun Neuvostoliiton sankarin V. G. Serovin ( ) mukaan. Vammelsuun rantakaistaleen nimeksi on annettu Tšornaja, joka on suomeksi Mustajoki. Lähteet: Gregory Isachenko ja Eero Balk sekä Ilja Moštšanski: Kannaksen suurhyökkäys venäläisin silmin (Helsinki-kirjat 2010) ja Venäjän federaation paikannimiä Oikeinkirjoitus- ja painotusopas (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2010). Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous kello Helsingissä Hotelli Arthurissa TERVETULOA! 12

13 Nobelisti Ivan Pavlov Terijoella Ivan Pavlov (1 849 Rjazan Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea koirakokeistaan. Pavlov opiskeli Pietarissa fysiologiaa, kemiaa ja lääketiedettä valmistuen vuonna Hän työskenteli aluksi Leipzigissä ja Breslaussa (nyk. Puolan Wroclaw), mutta palasi Pietariin vuonna ja aloitti tutkimukset sydämen fysiologiasta ja verenpaineesta käyttäen tutkimuksiinsa koiria. Vuonna Pavlov aloitti koirilla tutkimukset ehdollisista reflekseistä, joihin hän jatkoissa keskittyi. Vuonna Pavlov nimitettiin Keisarillisen akatemian fysiologian professoriksi ja vuosina hän toimi Pietarin sotilaslääketieteellisen akatemian professorina. Vuonna Pavlov sai Nobelin lääketieteen palkinnon ruoansulatusjärjestelmän tutkimisesta ja vuonna hänet valittiin Venäjän tiedeakatemian jäseneksi. Vallankumouksen jälkeen Pavlov jäi Venäjälle ja jatkoi tutkimuksiaan. Vuonna hän erosi viroistaan vastalauseena hallituksen määräykselle, jonka mukaan kaikki pappien pojat tulee erottaa yliopistoista. Myöhemmin hänen kerrotaan myös arvostelleen julkisesti luvun näytösoikeudenkäyntejä. Neuvostohallitus ei rangaissut häntä näistä mielipiteistä, vaan jatkoi hänen tutkimustensa tukemista ja kohteli häntä muutoinkin hyvin arvostavasti. Hänen erityisasemastaan on osoituksena se, että hänen sallittiin matkustaa rajan sulkeuduttua useasti vierailemaan Terijoelle. 13

14 Ivan Pavlovin pojantyttären mukaan Pavlovin sallittiin jopa ostaa pojalleen, Vladimir Pavloville, huvila Kellomäeltä niinkin myöhään kuin vuonna Huvila ostettiin, koska poika oli mennyt naimisiin Kellomäellä sijaitsevan Villa Renon taloudenhoitajan tyttären kanssa. Pavlovin ostama huvila tunnettiin ennen vallankumousta Polikarpovin huvilana ja se sijaitsi Valtakadun (nyk. Bolshoy prospect) varrella. Pavlovin ostama huvila on edelleen pystyssä ja suvun hallussa. Pojantyttären mukaan Pavlov vieraili useasti poikansa luona Kellomäellä ja luvuilla ja tapasi käyntiensä yhteydessä Terijoen venäläisiä emigrantteja, mm. Kuokkalassa asuvan Ilja Repinin. Muistitiedon vahvistaa Peter Mirolybov, joka mainitsee TerijokiSeuran kirjoituskilpailuun lähettämässään muistelmassa sen, että sekä Ilja Repin että Ivan Pavlov vierailivat Terijoen venäläisessa reaalikoulussa luvulla. Lähteet: Aleksandr Bravo, Peter Mirolybovin muistelmakirjoitus 1982, ja Kellomäen neuvostoliittolainen älymystö Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Neuvostoliiton ministerineuvosto teki päätöksen, jonka mukaan Kellomäelle tuli rakentaa datša-alue Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsenille. Aloitteen alueen rakentamisesta teki tiedeakatemian johtaja Vladimir Komarov. Kellomäki valittiin, koska se sijaitsee lähellä Leningradia. Datšat koottiin paikanpäällä Suomesta sotakorvauksina saaduista valmistaloelementeistä. 14

15 Myöhemmin datšoja rakennettiin myös kirjailijoille, säveltäjille, teatteri- ja elokuvanäyttelijöille sekä Neuvostoliiton atomipommin parissa työskenteleville johtaville henkilöille. Älymystölle rakennettu datša-alue sai epävirallisen nimen Akademäki, joka kuulostaa venäläisen korvassa akademiki eli suomeksi akateemikot ja samalla se viittaa myös alueen alkuperäiseen nimeen. Hallituksen suosiota nauttivien henkilöiden lisäksi Kellomäellä oleskeli myös virallista suosiota vailla olevia taiteilijoita. Kellomäen kukoistus neuvostointelligentsijan datšaalueena hiipui Neuvostoliiton romahduksen myötä, mutta edelleen Kellomäen datšoissa viettää kesiään venäläiseen älymystöön kuuluvia henkilöitä. Kellomäen vetovoima lomanviettopaikkana on kuitenkin edelleen säilynyt ja laajentunut, esim. Venäjän vaikutusvaltaisin nainen, Pietarin edellinen kuvernööri ja Venäjän parlamentin eli duuman ylähuoneen nykyinen puheenjohtaja Valentina Matvejenkon lomailee tiettävästi Kellomäen datšallaan. Kellomäen datša-alueella ovat viettäneet kesiään eri lähteiden perusteella mm. seuraavat henkilöt: Kasvitieteilijä Vladimir Komarov (1 869 Pietari Moskova). Hän oli Neuvostoliiton tiedeakatemian johtaja vuosina sekä 30-osaisen Neuvostoliiton kasviston vanhempi toimittaja kuolemaansa saakka. Kellomäki nimettiin hänen mukaansa vuonna 15

16 Lisäksi hänen mukaansa on nimetty Pietarissa olevat Venäjän tiedeakatemian kasvitieteellinen instituutti sekä kasvitieteellinen puutarha. Fyysikko Abram Ioffe (1 880 Romny Leningrad). Hän oli yksi keskeisimmistä hahmoista ydinfysiikkaa, suprajohtavuutta ja radioaktiivisuutta tutkivien neuvostoliittolaisten laboratorioiden rakentamisessa. Vuonna Ioffe kieltäytyi osallistumasta Neuvostoliiton atomiaseen kehittämiseen vedoten korkeaan ikäänsä. Vuonna hän menetti asemansa Leningradin Fysiikan ja teknologian instituutissa. Vuodet hän johti Tiedeakatemian Puolijohdelaboratoriota. Runoilija ja kirjailija Anna Ahmatova, oikealta nimeltään Anna Gorenko (1 889 Odessa Moskova). Häntä pidetään Venäjän kirjallisuuden hopeakauden merkittävimpänä hahmona sekä tärkeimpänä venäläisenä naisrunoilijana. Ahmatova oli useaan otteeseen julkaisukiellossa, mutta siitä huolimatta hän oli hyvin tunnettu ja ihailtu runoilija sekä Neuvostoliitossa että Euroopassa. Stalinin kuoleman jälkeen hänen runojaan julkaistiin jälleen laajasti Neuvostoliitossa. Vuonna Ahmatova oleskeli Suomessa Hyvinkään parantolassa ja vuonna ilmestyneessä Valkoinen parvi -kokoelmassa on yksi Hyvinkäällä päivätty runo. On väitetty, että Ahmatova muisteli Suomea ja Hyvinkäätä, kun hän Viipurissa vuonna päivätyssä runossa kirjoittaa: "Maa, vaikkei kotimaani olekaan / on muistoissani katoamaton / ja merikin niin hellän-jäinen, / sen vesi miltei suolaton." 16

17 Taidemaalari, graafikko, kuvanveistäjä, lavastustaiteilija, kirjankuvittaja sekä taideteoreetikko Natan Altman (1 889 Vinnytsja Leningrad). Altman opiskeli vuosina Odessan taidekoulussa ja myöhemmin hän jatkoi taideopintojaan Maria Vasiljevan Vapaassa Venäläisessä Akatemiassa Pariisissa. Vallankumouksen jälkeen hän teki perinteistä realistista tyyliä edustavan Leninin muotokuvapatsaan sekä useita lyijykynäpiirroksia. Keväällä Altman matkusti Valtiollisen juutalaisteatterin kanssa Euroopankiertueelle ja jäi asumaan Pariisiin. Palattuaan vuonna Neuvostoliittoon Altman etääntyi maalaustaiteesta ja keskittyi käyttögrafiikan tekoon sekä teatterilavastuksiin. Hänet tunnetaan parhaiten muotokuvistaan. Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja esseisti Lidia Ginzburg (1 902 Odessa Leningrad). Hän selvisi hengissä sekä Leningradin piirityksestä että luvun lopun ja luvun alun juutalaisvastaisesta kampanjasta. Hänen Leningradin piirityksen aikana aloittamansa muistiinpanot julkaistiin ensimmäisen kerran kirjallisuuslehti Nevassa vasta vuonna Leningradin piirityksestä kertova teos on ilmestynyt myös suomeksi nimellä Leningradin piirityksen päiväkirja. Kirjailija Vera Panova (1 905 Rostov-na-Donu Leningrad). Hän aloitti kirjoittamisen varhain ja hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja ja näytelmiä. Panovan tuotantoa on myös suomennettu. Hän sai kolme Stalinin palkintoa. 17

18 Säveltäjä Dmitri Šostakovitš (1 906 Pietari Moskova). Hänet tunnetaan erityisesti sinfonioistaan ja jousikvartetoistaan, joita hän sävelsi kumpiakin 1 5 teosta. Lisäksi hän sävelsi runsaasti elokuvamusiikkia. Šostakovitšia pidetään yhtenä Neuvostoliiton merkittävimpänä säveltäjänä ja hän on myös yksi musiikinhistorian suurista sinfonikoista. Hän päätyi usein ristiriitaan säveltämäänsä musiikkia ymmärtämättömän kommunistisen puolueen edustajien kanssa ja joutui julkisen hyökkäyksen kohteeksi sekä vuonna että vuonna Myöhemmin Šostakovitš nautti virallista arvostusta. Vuonna hän sai Leninin kunniamerkin ja vuonna hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Tieteiskirjailija ja paleontologi Ivan Jefremov (1 907 Viiritsa Moskova). Hänen teoksistaan on suomennettu romaani Käärmeen sydän ja tieteisromaani Andromedan tähtisumu. Jefremovin suomentamaton romaani "Härän hetki" vedettiin Neuvostoliitossa pois kirjastoista ja kirjakaupoista pian julkaisun jälkeen. Syynä lienee se, että kommunistisen puolueen edustajat näkivät kirjassa kritiikkiä reaalisosialismia kohtaan. Säveltäjä Vasili Solovjov-Sedoi (1 907 Pietari Leningrad). Hänen tuotantonsa pitää sisällään baletteja, operetteja sekä elokuva- ja kamarimusiikkia. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee Suomessakin hyvin suosittu ja mm. Georg Otsin esittämänä tunnetuksi tullut laulu Unohtumaton ilta. 18

19 Kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja toisinajattelija Lidija Tšukovskaja (1 907 Pietari Moskova). Hänen tunnetuin teoksensa on runoilija Anna Ahmatovasta kertova kaksiosainen teos Muistiinpanoja Anna Ahmatovasta. Hänen pienoisromaaninsa Sofja Petrovna on harvinainen Stalinin vainojen aikalaiskuvaus. Vuonna hänet erotettiin poliittisen toimintansa takia Neuvostoliiton kirjailijaliitosta. Vuonna hän sai Venäjän valtionpalkinnon. Kirjailija Juri German ( Riika Leningrad). Hän keskittyy tuotannossaan tšekistien, miliisien ja lääkärien työn kuvaamiseen. Hänen teoksistaan tunnetuin lienee romaanisarja Valaise ja pala, Tulen läpi ja Vastaan kaikesta. Vuonna German sai Stalinin palkinnon. Balettitanssijatar Galina Ulánova ( Pietari Pietari). Häntä pidetään yhtenä luvun valovoimaisimmista ballerinoista. Vuonna hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi ja vuonna Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Lisäksi Ulánova sai useita Stalinin ja Leninin palkintoja. Kirjailija Daniil Granin (s Volyn). Hänen tuotantonsa keskeisenä teemana ovat tiedemiesten, insinöörien ja keksijöiden työhön liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat Nikita Hruštšovin suojasään aikana kirjoitettu romaani Päin ukkosta sekä sodanvastainen dokumentaarinen teos 19

20 Leningradin piiritys. Vuonna Graninille myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. Vuonna hän sai Neuvostoliiton ja vuonna 2001 Venäjän valtionpalkinnot. Lisäksi hän on saanut kaksi Leninin palkintoa. Kirjailija ja kirjallisuuskriitikko Fjodor Abramov (1 920 Arkangel Leningrad). Hän keskittyi Venäjän pohjoisen ankarien seutujen talonpoikaisluokan kurjien elinolojen kuvaamiseen. Neuvostoaikoina Abramovia rangaistiin useasti valtion vastaisesta kirjoittelusta ja osa luvulla kirjoitetuista teoksista julkaistiin vasta luvulla. Kirjailijaveljekset Arkadi (1 925 Batum Moskova) ja Boris Strugatski (s Leningrad). He ovat tunnetuimpia neuvostoliittolaisia tieteiskirjailijoita ja he kirjoittivat teoksensa yhteistyössä. Heidän teoksissaan elävät rinnakkain sekä humanistiset että luonnontieteelliset teemat. Veljensä kuoleman jälkeen Boris Strugatski on keskittynyt kantaa ottavaan kirjoitteluun Venäjän demokraattisen opposition lehdistössä. Näyttelijä Aleksei Batalov (s Vladimir). Hänen tunnetuimpiaan elokuvaroolejaan ovat osat elokuvissa Kurjet lentävät ja Moskova ei usko kyyneliin. Vuonna hänelle myönnettiin Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi ja vuonna Sosialistisen työn sankarin arvonimi. 20

21 Fyysikko Žores Alfjorov (s Vitebsk). Hän sai vuonna 2000 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Herbert Kroemerin ja Jack Kilbyn kanssa. Alfjorov toimii aktiivisesti mukana politiikassa, hänet on mm. valittu kommunistien listalta duumaan vuosina 2003 ja Lisäksi hän on julkisesti arvostellut presidentti Putinia kirkon "soluttautumisesta" valtion elimiin, koulutukseen ja tieteeseen. Runoilija Joseph Brodsky (1 940 Leningrad New York). Hän jätti koulun kesken 1 5-vuotiaana ja opiskeli itsenäisesti mm. englantia ja puolaa. Vuonna hän alkoi kirjoittaa runoja ja Anna Ahmatova rohkaisi aloittelevaa nuorta runoilijaa. Vuonna Brodsky sai rikossyytteen tyhjäntoimittamisesta ja hänet tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen. Vuonna Brodsky armahdettiin, mutta vuonna hänet karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän muutti Yhdysvaltoihin asumaan ja hänelle myönnettiin vuonna maan kansalaisuus. Vuonna Brodsky sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Muusikko Boris Grebenštšikov (s Leningrad). Hän on neuvostoliittolaisen rock-kulttuurin pioneeri ja maan pitkäikäisimpiin kuuluvan rockyhtyeen Akvariumin perustajajäsen. Lähteet: Aleksandr Bravo ja 21

22 Terjokkoisen tapahtumakalenteri Lauantaina kello terijokelaisten syystapahtuma "Kannakselaisia ruokia - puutetta ja runsauden pulaa" Järvenpään seurakuntatalossa (Kirkkotie 1 ). Tilaisuudessa kuullaan kannakselaisesta ruokaperinteestä, syödään tattarputroo, kuullaan musiikkia ja juodaan kohvit. Tilaisuudesta peritään vapaaehtoinen ruokamaksu. Torstaina kello Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen 11 :n mukaiset asiat. Lauantaina kello pikkujoulu hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30 euroa. Ilmoittautumiset mennessä Marja Feltille puhelin (09) Ennakkotietoa tulevasta Lauantaina Seminaari ja Päivälliset Terijoen Seurahuoneen tapaan Järvenpäässä. Karjalan Liiton tapahtumia Lauantaina kello alkaen "Kaikki karjalaiset kansallispuvut esille" tapahtuma Karjalatalolla Helsingissä (Käpylänkuja 1 ). Tapahtuma on näyttävä karjalaisen pukuperinteen katselmus. 22

23 Anna lahjaksi Terijoki-Seuran jäsenyys Terijoki-Seuran jäsenyyden voi myös antaa lahjaksi läheiselle, esim. lapsenlapselle ja tuoda hänet näin mukaan terijokelaisen perinteen vaalimisen ääreen. Ota yhteyttä seuran sihteeriin ja ilmoita, että haluat antaa jäsenyyden lahjaksi. Anna omat yhteystietosi jäsenmaksulaskun lähettämistä varten ja lahjan saajan yhteystiedot jäsenpostia varten. Myöhemmin, kun lahjan saaja on halukas mukaan maksavaksi jäseneksi, ilmoittakaa muutos seuran sihteerille. Myynnissä olevia tuotteita Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle Tyylikkäästi kuvitetun kalenterin hinta 1 0 euroa. Terijoki-pinssi. Pinssi on Terijoen vaakunan mukainen ja sen hinta on 5 euroa. Terijoki-mikrokuituliina. Liinan hinta 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa. Tuotteita on myynnissä terijokelaisten tapaamisissa ja kellon ympäri osoitteessa Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09) Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät tuotteet ovat nähtävillä osoitteessa Terijoen tori osoitteessa 23

24 Terijokelaisten syystapahtuma Kannakselaisia ruokia puutetta ja runsauden pulaa lauantaina kello alkaen Järvenpään seurakuntatalossa Kirkkotie 1 Noin 1 0 min kävelymatkan päässä rautatieasemalta Tilaisuudesta peritään vapaaehtoinen ruokamaksu Tilaisuuden järjestävät: Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry

73.Terijoki-juhla. lauantaina 28.7.201 2 kello 1 9.30 alkaen. Hotelli Severnaja Riviera Terijoki. Teri-Sääti ö ja Terijoki-Seura ry

73.Terijoki-juhla. lauantaina 28.7.201 2 kello 1 9.30 alkaen. Hotelli Severnaja Riviera Terijoki. Teri-Sääti ö ja Terijoki-Seura ry 73.Terijoki-juhla lauantaina 28.7.201 2 kello 1 9.30 alkaen Hotelli Severnaja Riviera Terijoki Teri-Sääti ö ja Terijoki-Seura ry Kuohuviinitarjoilu Terijoki-juhla Juonto: Tuovi Paju Säestys: Darja Meerkova

Lisätiedot

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin:

Oikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin: Veli-Pekka Sevón 27.9.2014 Veli-Pekka Sevónin Terijoki-juhlassa pitämä esitelmä Teri-säätiön historiasta ja nykypäivästä. HYVÄT TERJOKKOISET! ARVOISA JUHLAVÄKI! Monien luovutetun Karjalan pitäjien perinteitä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Tervetuloa ystävät Terijoelle!

Tervetuloa ystävät Terijoelle! TERIJOEN!" Tämän vuoden juhlamatkan ohjelmasta ja järjestelyistä ovat vastanneet Teri- Säätiön ja Terijoki-Seuran asettama Terijoki-työryhmä, johon kuuluivat Marja Felt, Kari Koho (puheenjohtaja), Markku

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

60. TERIJOKI-JUHLA 31.7.1999 Terijoella Järjestävät: Teri-Säätiö Terijoki-Seura ry.

60. TERIJOKI-JUHLA 31.7.1999 Terijoella Järjestävät: Teri-Säätiö Terijoki-Seura ry. Juhlamatka Terijoelle 28.7. - 1.8.1999 1 60. TERIJOKI-JUHLA 31.7.1999 Terijoella Järjestävät: Teri-Säätiö Terijoki-Seura ry. 60 VUOTTA 2 60 vuotta sitten, vuonna 1939, vietimme viimeisen kesän Terijoella

Lisätiedot

TERJOKKOINE KESÄ 201 5. Terjokkoine - Kesä 201 5

TERJOKKOINE KESÄ 201 5. Terjokkoine - Kesä 201 5 TERJOKKOINE KESÄ 201 5 Terjokkoine - Kesä 201 5 1 TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry: n jäsenlehti Terjokkoine ISSN-L 2243-391 0 ISSN 2243-391 0 (Painettu) ISSN 2243-3929 (Verkkojulkaisu) Lehti ilmestyy kaksi

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää.

SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA. Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. SUOMALAISEN NAISLIITON KESÄKOKOUS TERIJOELLA Heinäk. 3 6 p:nä 1931. Terijoen Keskikylää. Hotelli Seurahuonetta TERIJOELLR Suositellaan arv. kesä- ja kylpyv/ieraille T:mi E. ThSKINEN Parasta villatavaraa,

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT

KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT KIVENNAVAN KYLÄT JA KYLÄKIRJAT Kylä AHJÄRVI (Lepistö) 103 Olshaniki asutusta ja datsoja Kivennavan Ahjärven kylä, 2002, 235s. Ritva Ulmanen 0405710641, Markku Henttinen 0500478996, Vehoniemen automuseo

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

TERIJOEN JUHLAMATKA 25. - 29.7.2007 ja 68. TERIJOKI-JUHLA 28.7.2007. Järjestäjinä: Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry

TERIJOEN JUHLAMATKA 25. - 29.7.2007 ja 68. TERIJOKI-JUHLA 28.7.2007. Järjestäjinä: Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry TERIJOEN JUHLAMATKA 25. - 29.7.2007 ja 68. TERIJOKI-JUHLA 28.7.2007 Järjestäjinä: Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry Tervetuloa ystävät Terijoelle! Ensimmäiset Terijoki-juhlat pidettiin Järvenpäässä elokuussa

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Terijoen juhlamatkan Ohjelma 27. 31.7.2005. 66. Terijoki-juhla Järjestäjinä Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry

Terijoen juhlamatkan Ohjelma 27. 31.7.2005. 66. Terijoki-juhla Järjestäjinä Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry Terijoen juhlamatkan Ohjelma 27. 31.7.2005 66. Terijoki-juhla Järjestäjinä Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura ry Tervetuloa ystävät Terijoelle! Ensimmäiset Terijoki-juhlat pidettiin Järvenpäässä elokuussa 1940.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Baltian merifestivaali 2012 31.5.-3.6.2012, Pietari, Lenexpo-messukeskus 1 Kutsumme teidät osallistumaan Baltian merifestivaalille ja otamme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tervetuloa ystävät Terijoelle!

Tervetuloa ystävät Terijoelle! Tervetuloa ystävät Terijoelle! Ensimmäiset Terijoki-juhlat pidettiin Järvenpäässä jo välirauhan aikaan heinäkuussa 1940. Nyt valmistaudumme viettämään jo 70. Terijoki-juhlia. Terijoki-juhlien pitopaikka

Lisätiedot

TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n

TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n TERJOKKOINE SYKSY 2011 1 TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n Terijoki-Seura ry:n yhteystiedot jäsenlehti Puheenjohtaja Jukka Marttinen Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuo- Rialtonkuja 6 B 23 dessa ja se sisältyy

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 29.4.2016 kahdelle viikolle on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html. KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge,

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge, 27.10.2008 Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan ja Leaderryhmien eduntekijä LEADER-PARLAMENTTI 26.-27.11.2008 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) ja sen Leader-jaosto järjestävät Leader-parlamentin ja neuvottelupäivät

Lisätiedot

Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista

Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista Julkaistu Terjokkoisessa 2/2007 Katri ja Kalle Paju käymässä Terijoella jatkosodan aikana - Otteita Katri Pajun (s.22.5.1899) muisteluista Nauhoittanut Matti Paju 15.5.1983. Ääninauhalta purkanut ja toimittanut

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

HILDA ASP Arkistoluettelo

HILDA ASP Arkistoluettelo HILDA ASP Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Elämänvaiheisiin liittyvät asiakirjat Aa Koulutodistukset 1 Ab Muistiinpanot ja kirjoitukset 2 Au Muut asiakirjat 3 B Kirjeenvaihto Ba Kirjeenvaihto Aspin perheenjäsenten

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Venäjä. on toista maata. vuonna Gummeruksen kustantamina. Moskova noir -trilogian kolmannen osan on määrä ilmestyä vuoden

Venäjä. on toista maata. vuonna Gummeruksen kustantamina. Moskova noir -trilogian kolmannen osan on määrä ilmestyä vuoden RIITTA SAARINEN Venäjä on toista maata Ruotsalainen kirjailija Paul Leander-Engström työskenteli 1980 1990-luvulla Venäjällä, kun muutoksen tuulet puhalsivat maassa. Niistä kokemuksista hän on ammentanut

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää!

Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Timonen Linkola: Uusi musikaali Aleksis Kivestä täynnä tunnetta ja elämää! Sydämeni laulu Rakastettu kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on aina kiehtova ja ajankohtainen. Hänen värikäs

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin

Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat. Kurkista pelitutkijan kaappiin Numero 3 2014 10,00 Coquettenuket Voiko nuken rakastaa loppuun, VAI ONKO BARBIELLA TOIVOA LEIKIN JÄLKEEN? Poniuutisia Englannista Laloushkat valloittavat Terri Davisin tie NUKKETAITEILIJAKSI Kurkista pelitutkijan

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Kunnan miesten Terijoen matkalla

Kunnan miesten Terijoen matkalla Julkaistu Terjokkoisessa 2/2006 Kunnan miesten Terijoen matkalla Martti Salokas* Terijoen kunnanesikunta sai kauan odottaa lupaa päästä tutustumiskäynnille vapautetun kotipitäjän alueelle. Erityisesti

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

VENÄLÄISET MESTARIT AIVAZOVSKISTA REPINIIN 11.2. 8.5.2016

VENÄLÄISET MESTARIT AIVAZOVSKISTA REPINIIN 11.2. 8.5.2016 VENÄLÄISET MESTARIT AIVAZOVSKISTA REPINIIN 11.2. 8.5.2016 TAITEILIJAT AIVAZOVSKI, IVAN (Feodosija, Krim 1817 1900 Feodosija, Krim) Armenialaissyntyinen Ivan Aivazovski nousi suureen suosioon tarkkojen

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet

Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15.11.2011 Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet Johdanto ja yleiset valintaperiaatteet Keski-Suomen maakuntakirjastoalue

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276

LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Arkistoluettelo 145 LEEVI MADETOJA (1887-1947) COLL.276 Käsikirjoituskokoelmat Sisällys Sivu Leevi Madetojan arkisto Biographica 2 Kirjeenvaihto Saapuneet kirjeet Yksityiset 3 Viralliset 6 Onnittelusähkeet

Lisätiedot

JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo

JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo JUKKA KAJAVA Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lukijapalautteet 1 B Muut asiakirjat 2 C Valokuvat 3 JUKKA KAJAVAN ARKISTO Arkistonmuodostaja Jukka Kajava (s. 25.2.1943 Oulu, k. 16.5.2005 Berliini) toimittajan

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Kiteen Matikaiset Ry

Kiteen Matikaiset Ry 1 Kuva: http:// www..juurikka.net Hyvä Kiteen Matikaisten suvun jäsen, Tervetuloa vuoden 2010 sukutapahtumaan ja suvun vuosikokoukseen Neulaniemeen lauantaina 3.7.2010 klo 11:00. Kaunis Neulaniemen virkistysalue

Lisätiedot

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite

Kaikkien kirjasto. Näin käytät kirjastoa. Selkoesite Kaikkien kirjasto Näin käytät kirjastoa Selkoesite Kaikkien kirjasto Tämä esite on julkaistu osana Kaikkien kirjasto -kampanjaa. Kampanjan toteuttavat Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu ja Suomen

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016

Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Adventtimatka Roomaan joulukuun pimeydestä Rooman valoon 04.12 09.12.2016 Matkaoppaana legendaarinen Italian asiantuntija Silja Tuominen Matkaemäntänä Hanna Ekola, musiikissa Hannan tilaisuuksissa mukana

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo

JUHANA PERKKI Arkistoluettelo JUHANA PERKKI Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Muistiot 4 C Talousasiakirjat 5 JUHANA PERKIN ARKISTO Arkistonmuodostaja Väinö Kaarlo Juhana Perkki (sukunimi vuoteen 1934 saakka Berg;

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Mitä tiedät Suomesta?

Mitä tiedät Suomesta? Sida 1 av 5 Suomen kieli

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 LUETTELO NRO. 305 TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 Kansalliskirjasto Käsikirjoituskokoelmat TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO (1907-1968) COLL. 310 Toivo ja Alma Kuulan yksityisarkiston

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä

KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY. Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä KESKI-SUOMEN METSÄNHOITAJAT RY Matka Kannakselle ja Pietariin -metsäasiaa, kulttuuria, nähtävyyksiä Keski-Suomen metsänhoitajat ry suunnittelee kolmipäiväistä matkaa Kannaksen ja Pietarin suuntaan syksyllä,

Lisätiedot

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo

SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SEPPO HEIKINHEIMO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto 1 B Sisällön mukaan järjestetyt asiakirjat 6 C Muut asiakirjat 7 SEPPO HEIKINHEIMON ARKISTO Arkistonmuodostaja Seppo Heikinheimo (s. 3.6.1938

Lisätiedot

Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana

Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisten kirjamessujen ohjelma Venäjä teemamaana 19.-25.lokakuuta VENÄLÄISEN KIRJALLISUUDEN VIIKKO: Venäläisten kirjailijoiden teoksia esillä Gaudeamus, Ruslania-Books ja Arkadia -kirjakaupoissa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Hurjat amerikansuomalaiset

Hurjat amerikansuomalaiset Hurjat amerikansuomalaiset Bruno Nordberg, Nils Erik Wahlberg, Emil Hurja ja Gus Hall - tunnetut amerikansuomalaiset Ismo Söderling Johtaja Siirtolaisuusinstituutti, Turku isoder@utu.fi 050-511 3586 Tieteen

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot