S uomen perustuslaki /731

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S uomen perustuslaki 11.6.1999/731"

Transkriptio

1 S uomen perustuslaki /731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö S uomi on täysivaltainen tasavalta. S uomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perus tus laissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet s ekä edis tää oikeudenmukaisuutta yhteis kunnassa. S uomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmis oikeuksien turvaamis eksi sekä yhteis kunnan kehittämiseksi. 2 Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta S uomessa kuuluu kansalle, jota edus taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan s is ältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteis kunnan ja elinympäristönsä kehittämis een. Julkisen vallan käytön tulee perus tua lakiin. Kaikessa julkis es s a toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää edus kunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tas avallan presidentti sekä valtioneuvos to, jonka jäsenten tulee nauttia edus kunnan luottamusta.

2 T uomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomiois tuimet, ylimpinä tuomiois tuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. 4 Valtakunnan alue S uomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta. 5 S uomen kansalaisuus S uomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa s äädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. S uomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa s äädetyillä perus teilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän s aa tois en valtion kansalaisuuden. 2 luku Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertais ia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perus tetta as ettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammais uuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tas a-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee s aada vaikuttaa itseään koskeviin as ioihin kehitystään vastaavasti.

3 S ukupuolten tasa-arvoa edis tetään yhteiskunnallisessa toiminnassa s ekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muis ta palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavas ti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa s äädettyä perus tetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomiois tuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomiois tuimen tutkittavaks i. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. 8 R ikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää s yyllisenä rikokseen eikä tuomita rangais tukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laiss a s äädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangais tus ta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. 9 Liikkumisvapaus S uomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalais ella on vapaus liikkua maas s a ja valita as uinpaikkansa. Jokaisella on oikeus lähteä maas ta. T ähän oikeuteen voidaan lailla s äätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolus tus velvollisuuden täyttämisen turvaamis eksi.

4 S uomen kansalaista ei saa es tää s aapumas ta maahan, karkottaa maas ta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalais en oikeudesta tulla S uomeen ja oles kella maassa s äädetään lailla. Ulkomaalais ta ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangais tus, kidutus tai muu ihmis arvoa loukkaava kohtelu. 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yks ityis elämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan s äätää perus oikeuks ien turvaamiseksi tai rikosten selvittämis eks i välttämättömis tä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteis tä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömis tä rajoituksista vies tin salaisuuteen yks ilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikos ten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa s ekä vapaudenmenetyks en aikana. 11 Uskonnon ja omantunnon vapaus Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdys kuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vas tais es ti uskonnon harjoittamis een. 12 S ananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. S ananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vas taanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita vies tejä kenenkään ennakolta estämättä. T arkempia s äännöksiä s ananvapauden käyttämisestä annetaan

5 lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia kos kevia las ten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tallenteet ovat julkis ia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkises ta as iakirjas ta ja tallenteesta. 13 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjes tää kokouksia ja mielenos oituksia sekä os allistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen s is ältyy oikeus ilman lupaa perus taa yhdis tys, kuulua tai olla kuulumatta yhdis tykseen ja os allistua yhdistyksen toimintaan. S amoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. T arkempia s äännöksiä kokoontumis vapauden ja yhdis tymis vapauden käyttämis es tä annetaan lailla. 14 Vaali- ja osallistumisoikeudet Jokaisella S uomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänes tää valtiollisissa vaaleissa ja kans anäänes tyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä s iitä erikseen säädetään tässä perus tus laissa. Jokaisella S uomen kansalaisella ja maassa vakinais es ti asuvalla ulkomaalais ella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kans anäänes tykses s ä s en mukaan kuin lailla s äädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yks ilön mahdollisuuksia os allistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä its eään koskevaan päätöksentekoon.

6 15 Omaisuuden suoja Jokaisen omais uus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleis een tarpees een täyttä korvaus ta vas taan säädetään lailla. 16 S ivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjens ä ja erityis ten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta s ekä kehittää its eään varattomuuden sitä es tämättä. T ieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin S uomen kansalliskielet ovat suomi ja ruots i. Jokaisen oikeus käyttää tuomiois tuimessa ja muussa viranomais es s a asiassaan omaa kieltään, joko s uomea tai ruotsia, sekä s aada toimitus kirjans a tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väes tön s ivis tyks ellisistä ja yhteis kunnallisista tarpeis ta samanlaisten perusteiden mukaan. S aamelais illa alkuperäis kans ana s ekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. S aamelais ten oikeudesta käyttää s aamen kieltä viranomais essa s äädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammais uuden vuoksi tulkitsemis- ja käännös apua tarvits evien oikeudet turvataan lailla. 18

7 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulons a valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman s uojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa s yytä erottaa työs tä. 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana s ekä laps en syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät s os iaali- ja terveys palvelut ja edis tettävä väes tön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata laps en hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokais en oikeutta as untoon ja tukea asumisen omatoimista järjes tämis tä. 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja s en monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 21 Oikeusturva

8 Jokaisella on oikeus saada as ians a käs itellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois tuimessa tai muussa viranomaisessa s ekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkis uus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perus teltu päätös ja hakea muutosta s amoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perus oikeuksien ja ihmis oikeuksien toteutuminen. 23 Perusoikeudet poikkeusoloissa Perusoikeuksista voidaan säätää lailla s ellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä S uomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan as eelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat S uomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. 3 luku E duskunta ja kansanedustajat 24 E duskunnan kokoonpano ja vaalikausi Eduskunta on yks ikamarinen. S iihen kuuluu kaksisataa kans anedus tajaa, jotka valitaan neljäks i vuodeksi kerrallaan. Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat edus kuntavaalit on toimitettu. 25

9 E duskuntavaalien toimittaminen Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja s alais illa vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleis s a yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan S uomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodos taa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten. Oikeus asettaa ehdokkaita edus kuntavaaleis s a on rekis teröidyillä puolueilla ja laissa s äädetyllä määrällä äänioikeutettuja. Eduskuntavaalien ajankohdas ta, ehdokkaiden asettamis es ta, vaalien toimittamis es ta ja vaalipiireistä s äädetään tarkemmin lailla. 26 E nnenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen T asavallan pres identti voi pääministerin perustellusta aloittees ta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä edus kunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset edus kuntavaalit toimitettavaks i. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamis ta lopettaa työs kentelyns ä. Ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen eduskunta kokoontuu valtiopäiville sen kuukauden ensimmäis enä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua vaalimääräyksen antamisesta, jollei eduskunta ole päättänyt aikaisempaa kokoontumis päivää. 27 Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita s otilasvirassa olevaa henkilöä. Kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvos ton oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnans yyttäjä. Jos kansanedustaja valitaan tasavallan pres identiks i

10 taikka nimitetään tai valitaan johonkin edellä tarkoitetuis ta tehtävis tä, hänen edustajantoimensa lakkaa s iitä päiväs tä, jolloin hänet on valittu tai nimitetty. Edustajantoimi lakkaa myös, jos kansanedustaja menettää vaalikelpoisuutensa. 28 E dustajantoimen keskeytyminen sekä siitä vapauttaminen ja erottaminen Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kans anedus taja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamis en ajaksi. Eduskunta voi myöntää kans anedus tajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se kats oo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä s yy. Jos kansanedustaja olennais es ti ja tois tuvas ti laiminlyö edus tajantoimens a hoitamisen, eduskunta voi hankittuaan as ias ta perus tus lakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimes ta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaks i kolmasosaa annetuis ta äänis tä. Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöks ellä tuomittu tahallisesta rikokses ta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikokses ta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edus tajantoimen edellyttämää luottamus ta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeks i päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänis tä. 29 Kansanedustajan riippumattomuus Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä s ido muut määräykset.

11 30 Kansanedustajan koskemattomuus Kansanedustajaa ei saa es tää hoitamas ta edus tajantointaan. Kansanedustajaa ei saa as ettaa s yyttees een eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä laus umiens a mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole s iihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänis tä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangits emis es ta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman edus kunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamis ta, ellei häntä painavista s yis tä epäillä s yylliseksi rikokseen, josta s äädetty lievin rangais tus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. 31 Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikis ta keskusteltavana olevista as iois ta s ekä niiden käsittelys tä. Kansanedustajan tulee es iintyä vakaas ti ja arvokkaas ti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vas taan, puhemies voi huomauttaa as ias ta tai kieltää edus tajaa jatkamas ta puhetta. Eduskunta voi antaa tois tuvas ti järjestystä rikkoneelle kans anedus tajalle varoituks en tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista. 32 Kansanedustajan esteellisyys Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka kos kee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täys is tunnossa käytävään kes kus teluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myös kään osallistua virkatointens a tarkas tamis ta kos kevan asian käsittelyyn.

12 4 luku E duskunnan toiminta 33 Valtiopäivät Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuos ittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiks i. Valtiopäivät jatkuvat s euraavien valtiopäivien kokoontumiseen. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät kuitenkin jatkuvat, kunnes eduskunta päättää lopettaa työskentelynsä. Presidentti julistaa tämän jälkeen eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Eduskunnan puhemiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaes sa kuts ua valtiopäivät uudelleen koolle ennen uusien vaalien toimittamis ta. 34 E duskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto Eduskunta valitsee kes kuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemies ten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kans anedus taja, joka s aa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ei ole s aanut kahdessa ens immäis es s ä äänes tyksessä tarvittavaa enemmis töä annetuis ta äänis tä, valituksi tulee kolmannessa äänes tyksessä eniten ääniä s aanut edustaja. Puhemies ja varapuhemiehet s ekä valiokuntien puheenjohtajat muodos tavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita edus kuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavis ta menettelytavois ta. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä kos kevan lain ja edus kunnan työjärjestyksen säätämis es tä tai muuttamisesta s ekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

13 35 E duskunnan valiokunnat Eduskunta as ettaa vaalikaudekseen suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä s äädetyt muut pys yvät valiokunnat. Eduskunta voi lisäksi asettaa tilapäisen valiokunnan valmis telemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. S uuressa valiokunnassa on kaks ikymmentäviisi jäsentä. Perustuslakivaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäs entä. Muissa pysyvissä valiokunnissa on vähintään yksitoista jäs entä. Valiokunnissa on lisäksi tarpeellinen määrä varajäs eniä. Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäs enis tä on läsnä, jollei jotakin as iaa varten ole eriks een säädetty suurempaa jäs enmäärää. 36 E duskunnan valitsemat muut toimielimet ja edustajat Eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Eduskunta valitsee muita tarvittavia toimielimiä s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. Eduskunnan edustajien valitsemisesta kans ainväliseen sopimukseen perustuvaan tai muuhun kansainväliseen toimielimeen säädetään lailla tai eduskunnan työjärjestyksessä. 37 E duskunnan toimielinten valinta Valiokunnat ja muut edus kunnan toimielimet as etetaan vaalikauden ensimmäis illä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi, jollei tässä perus tus laissa, eduskunnan työjärjestyksessä tai eduskunnan hyväks ymässä toimielimen

14 johtosäännössä tois in säädetä. Eduskunta voi kuitenkin vaalikauden aikana päättää puhemies neuvos ton ehdotuks es ta as ettaa toimielimen uudelleen. Eduskunta toimittaa valiokuntien ja muiden toimielinten vaalit. Jollei eduskunta ole vaalista yksimielinen, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. 38 E duskunnan oikeusasiamies Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen s ekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehistä on s oveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä s äädetään. Eduskunta voi saatuaan asiasta perus tus lakivaliokunnan kannanoton vapauttaa erityisen painavasta s yys tä oikeus as iamiehen tämän tehtävästä kes ken toimikauden päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuis ta äänis tä on kannattanut. 39 Asian vireilletulo eduskunnassa Asia tulee edus kunnas s a vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla täs s ä perus tus lais s a tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Kansanedustajalla on oikeus tehdä: 1) lakialoite, joka s is ältää ehdotuksen lain s äätämis es tä; 2) talousarvioaloite, joka s is ältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahas ta tai muusta päätöks es tä; sekä 3) toimenpidealoite, joka s is ältää ehdotuksen lainvalmis teluun tai muuhun toimenpitees een ryhtymisestä. 40 Asian valmistelu

15 Hallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset s ekä ne muut as iat, joista täs s ä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmis televas ti valiokunnassa ennen niiden lopullista käs ittelyä täys is tunnossa. 41 Asian käsittely täysistunnossa Lakiehdotus sekä ehdotus eduskunnan työjärjestykseksi otetaan täysistunnossa kahteen käsittelyyn. Lepäämään hyväksytty lakiehdotus tai vahvistamatta jäänyt laki käsitellään täysistunnossa kuitenkin yhdessä käs ittelyssä. Muut as iat käsitellään täys is tunnossa ainoassa käs ittelyss ä. Päätökset täys is tunnossa tehdään annettujen äänten enemmis töllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tas an ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmis tö. Äänestysmenettelys tä s äädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä. 42 Puhemiehen tehtävät täysistunnossa Puhemies kutsuu koolle täys istunnot, esittelee niissä as iat ja johtaa keskusteluja s ekä valvoo, että as ioita täys is tunnossa käs iteltäes s ä noudatetaan perustuslakia. Puhemies ei saa kieltäytyä ottamas ta as iaa käs ittelyyn eikä tehtyä ehdotus ta äänes tykseen, ellei hän katso s en olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätös tä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkais ta, onko puhemies menetellyt oikein. Puhemies ei osallistu täysistunnossa kes kus teluun eikä äänes tykseen. 43 Välikysymys

16 Vähintään kaksikymmentä kans anedus tajaa voi tehdä valtioneuvos tolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta as ias ta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vas tata edus kunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa s iitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänes tys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. 44 Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko Valtioneuvosto voi antaa edus kunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä s uhteita kos kevas ta as ias ta. T iedonannon käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvos tolle tai ministerille. S elonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätös tä valtioneuvos ton tai sen jäsenen nauttimasta luottamukses ta. 45 Kysymykset, ilmoitukset ja keskustelut Kansanedustajalla on oikeus tehdä minis terin vas tattavaks i kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista as iois ta. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamis es ta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Pääministeri tai hänen määräämäns ä minis teri voi antaa ajankohtais es ta asiasta edus kunnalle ilmoituks en. T äysistunnossa voidaan järjestää kes kus telu ajankohtais esta as ias ta s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Eduskunta ei tee päätöstä täs s ä pykälässä tarkoitetuis ta as iois ta. Niiden käsittelyssä voidaan poiketa s iitä, mitä puheenvuorois ta 31 :n 1 momentissa säädetään. 46

17 E duskunnalle annettavat kertomukset Hallituksen tulee antaa vuos ittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteis tä, joihin se on eduskunnan päätös ten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talous arvion noudattamis es ta. Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. 47 E duskunnan tietojensaantioikeus Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta as ioiden käsittelys sä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia s iitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tiedot. Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta tai asianomaiselta minis teriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta as ias ta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa as ias ta laus unnon valtioneuvostolle tai ministeriölle. Kansanedustajalla on oikeus saada viranomais elta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole s alassa pidettäviä eivätkä kos ke valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä. Eduskunnan oikeudesta s aada tietoja kans ainvälisissä as ioissa on lisäksi voimassa, mitä s iitä muualla tässä perus tus laissa s äädetään. 48 Ministerin sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin läsnäolo-oikeus Ministerillä on oikeus olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa, vaikka hän ei olisikaan edus kunnan jäsen. Ministeri ei voi olla jäs enenä eduskunnan valiokunnassa. Hoitaessaan 59 :n mukaisesti tasavallan presidentin tehtäviä minis teri ei voi osallistua edus kuntatyöhön. Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvos ton oikeuskansleri voivat olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa käs iteltäes s ä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin heidän omasta aloittees taan vireille tullutta as iaa.

18 49 Asioiden käsittelyn jatkuvuus Valtiopäivillä kes ken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole s illä välin toimitettu. Välikysymyksen ja valtioneuvos ton tiedonannon käsittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaes sa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. 50 E duskunnan toiminnan julkisuus Eduskunnan täysistunnot ovat julkis ia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta s yys tä tois in päätä. Eduskunta julkais ee valtiopäiväasiakirjat s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkis eksi siltä os in kuin valiokunta hankkii tietoja as ian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut as iakirjat ovat julkis ia, jollei välttämättömien syiden vuoks i eduskunnan työjärjestyksessä tois in säädetä tai valiokunta jonkin asian os alta tois in päätä. Valiokunnan jäsenten on noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota valiokunta kats oo välttämättömäs tä s yystä as ian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä S uomen kansainvälisiä s uhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota ulkoas iainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvos toa kuultuaan on katsonut as ian laadun vaativan. 51 E duskuntatyössä käytettävät kielet Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

19 Hallituksen ja muiden viranomais ten on toimitettava as ian vireille panemiseks i eduskunnassa tarvittavat as iakirjat suomen ja ruots in kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja laus unnot s ekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotuks et laaditaan niin ikään suomen ja ruots in kielellä. 52 E duskunnan työjärjestys sekä ohje- ja johtosäännöt Eduskunnan työjärjestyksessä annetaan tarkempia s äännöksiä valtiopäivillä noudatettavas ta menettelys tä s ekä edus kunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. T yöjärjestys hyväksytään täysistunnossa lakiehdotuksen käsittelys tä s äädetys s ä järjes tykses s ä ja julkais taan S uomen säädös kokoelmassa. Eduskunta voi antaa ohjes ääntöjä edus kunnan sisäistä hallintoa, eduskunnan toimitettavia vaaleja ja muuta edus kuntatyön yksityiskohtaista järjes tämis tä varten. Lisäksi eduskunta voi hyväksyä valitsemilleen toimielimille johtosääntöjä. 53 Kansanäänestyksen järjestäminen Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänes tyksen ajankohdasta ja äänes täjille es itettävis tä vaihtoehdoista. Kansanäänestyksissä noudatettavas ta menettelys tä s äädetään lailla. 5 luku T asavallan presidentti ja valtioneuvosto 54 T asavallan presidentin valinta

20 T asavallan pres identti valitaan välittömällä vaalilla s yntyperäis is tä S uomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. S ama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentiksi valitaan ehdokas, joka s aa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole s aanut enemmis töä annetuista äänis tä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä s aaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä s aanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia. Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekis teröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa edus kuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja pres identin valitsemisessa noudatettavas ta menettelys tä säädetään tarkemmin lailla. 55 Presidentin toimikausi T asavallan pres identti ryhtyy toimeensa valitsemista s euraavan kuukauden ensimmäis enä päivänä. Presidentin toimikausi päättyy seuraavas s a vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeens a. Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pys yvästi estyneeks i hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uus i presidentti. 56 Presidentin juhlallinen vakuutus Ryhtyessään toimeens a tas avallan presidentti antaa edus kunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen: "Minä, jonka S uomen kansa on valinnut S uomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä pres identintoimessani vilpittömäs ti ja us kollisesti noudatan

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö Suomi

Lisätiedot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 11.6.1999/731 Page 1 of 28 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1999» 11.6.1999/731 11.6.1999/731 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Suomen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013

Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena. Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 Itsemääräämisoikeus perus- ja ihmisoikeutena Pentti Arajärvi Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17-18.1.2013 IHMISOIKEUS kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa taattu oikeus (Suomi sitoutunut n. 40 sopimukseen)

Lisätiedot

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 1(14 ) Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 - Valintakokeessa on kolme erillistä tehtävää, joihin vastataan annetun aineiston perusteella. - Aineistona valintakokeessa on tartuntatautilaki, Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

eduskunnan kanslian julkaisu 1/2013 suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys

eduskunnan kanslian julkaisu 1/2013 suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys eduskunnan kanslian julkaisu 1/2013 suomen perustuslaki ja eduskunnan työjärjestys Suomen perustuslaki (731/1999, sisältää muutokset 1112/2011, jotka tulivat voimaan 1.3.2012) ja Eduskunnan työjärjestys

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012

Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa 26.1.2012 Vuokralaisdemokratian pääperiaatteet Vantaa Vuokralaiset VKL ry toiminnanjohtaja 1 Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)=vuokralaisdemokratia 2 Tavoite: Antaa vuokralaisille päätäntävaltaa Antaa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista

SISÄLLYS. N:o 750. Oikeusministeriön päätös. eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998 N:o 750 753 SISÄLLYS N:o Sivu 750 Oikeusministeriön päätös eduskuntavaaleissa käytettävien ehdokasasettelulomakkeiden kaavoista.

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET

LEPÄÄMÄSSÄ OLEVAT EHDOTUKSET PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2011 vp Lepäämässä oleva ehdotus Suomen perustuslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 2.12.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Pirkanmaan piiriyhdistys, ruotsiksi Piratpartiets

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6)

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6) 9.3.2012 1(6) NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys, nimi on Suomen Lähihoitajat ry, ruotsiksi Finlands Närvårdare rf. TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt

Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Perussuomalaisen valtuustoryhmän mallisäännöt Vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 20.4.2011 1 Perussuomalaisten valtuustoryhmän kunnassa muodostavat kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta.

Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen 27 artiklan 4 kohta. Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2004-D-174-fi-3 Alkup.: FR Valituslautakunta Eurooppa-koulujen valituslautakunnan perussääntö Tällä perussäännöllä pannaan täytäntöön Eurooppa-koulujen

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa

S ÄÄ N N ÖT. Kalastuskunnan osakkaalla on valta luovuttaa toiselle henkilölle oikeutensa kalastaa Heinolan maalaiskunnan Siltasen kalastuskunnan S ÄÄ N N ÖT Siltasen jakokunnan yhteinen kalavesi sijaitsee Ala-Rääveli ja Imjärvi-nimisissä järvissä ja on pinta-alaltaan noin 170 hehtaaria. Sanotun kalaveden

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Suomen perustuslaki 1

Suomen perustuslaki 1 Suomen perustuslaki 1 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty perustuslain (1999) 73 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1. luku Kansan tahto Suomen kansa pitää olemassaolonsa perustana seuraavia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.

4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti. 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osk ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja talouden tukemiseksi harjoittaa mainostoimistopalveluja.

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö Keskusvaalilautakunta 50 6.09.205 Keskusvaalilautakunta ja kunnan henkilöstö vaalikaudella 203-207 796/00.00.00.00/205 Keskusvaalilautakunta 50 Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit 9.4.207. Vaalikaudella

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.

Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian. 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt

Karkkilan vapaa-ajattelijat ry. Säännöt Karkkilan vapaa-ajattelijat ry Säännöt Rekisteröity ja hyväksytty PRH:ssa 08.11.2006 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Karkkilan vapaa-ajattelijat ry ja sen kotipaikka on Karkkila 2

Lisätiedot

Ilmoitamme puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimen ja yhteystiedot.

Ilmoitamme puolueen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimen ja yhteystiedot. 2092 N:o 753 ILMOITUS PUOLUEEN VAALIASIAMIEHESTÄ VARAMIEHESTÄ HELSINGIN VAALIPIIRILAUTAKUNNALLE Puolue Nimi Puolueen vaaliasiamies Yhteystiedot Vaaliasiamiehen varamies Yhteystiedot Ilmoitamme puolueen

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi

Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI. Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi Omistajaohjaus ja kuntien yhtiöt 10.04.2013 PIETARSAARI Pasi Pönkä lakimies, varatuomari pasi.ponka@kuntaliitto.fi tilintarkastajat yhtiön johto yhtiökokous hallintoneuvosto hallitus toimitusjohtaja yhtiöoikeudellinen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014

HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT 21.3.2014 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hirsitaloteollisuus r.y. ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot