S uomen perustuslaki /731

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S uomen perustuslaki 11.6.1999/731"

Transkriptio

1 S uomen perustuslaki /731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö S uomi on täysivaltainen tasavalta. S uomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perus tus laissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet s ekä edis tää oikeudenmukaisuutta yhteis kunnassa. S uomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmis oikeuksien turvaamis eksi sekä yhteis kunnan kehittämiseksi. 2 Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta S uomessa kuuluu kansalle, jota edus taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan s is ältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteis kunnan ja elinympäristönsä kehittämis een. Julkisen vallan käytön tulee perus tua lakiin. Kaikessa julkis es s a toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 3 Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää edus kunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tas avallan presidentti sekä valtioneuvos to, jonka jäsenten tulee nauttia edus kunnan luottamusta.

2 T uomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomiois tuimet, ylimpinä tuomiois tuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus. 4 Valtakunnan alue S uomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta. 5 S uomen kansalaisuus S uomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Kansalaisuus voidaan myöntää laissa s äädetyin edellytyksin myös ilmoituksen tai hakemuksen perusteella. S uomen kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain laissa s äädetyillä perus teilla ja sillä edellytyksellä, että henkilöllä on tai hän s aa tois en valtion kansalaisuuden. 2 luku Perusoikeudet 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertais ia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perus tetta as ettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammais uuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tas a-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee s aada vaikuttaa itseään koskeviin as ioihin kehitystään vastaavasti.

3 S ukupuolten tasa-arvoa edis tetään yhteiskunnallisessa toiminnassa s ekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muis ta palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. 7 Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavas ti. Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa s äädettyä perus tetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomiois tuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomiois tuimen tutkittavaks i. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla. 8 R ikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää s yyllisenä rikokseen eikä tuomita rangais tukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laiss a s äädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangais tus ta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. 9 Liikkumisvapaus S uomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalais ella on vapaus liikkua maas s a ja valita as uinpaikkansa. Jokaisella on oikeus lähteä maas ta. T ähän oikeuteen voidaan lailla s äätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolus tus velvollisuuden täyttämisen turvaamis eksi.

4 S uomen kansalaista ei saa es tää s aapumas ta maahan, karkottaa maas ta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtää toiseen maahan. Ulkomaalais en oikeudesta tulla S uomeen ja oles kella maassa s äädetään lailla. Ulkomaalais ta ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangais tus, kidutus tai muu ihmis arvoa loukkaava kohtelu. 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yks ityis elämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan s äätää perus oikeuks ien turvaamiseksi tai rikosten selvittämis eks i välttämättömis tä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteis tä. Lailla voidaan säätää lisäksi välttämättömis tä rajoituksista vies tin salaisuuteen yks ilön tai yhteiskunnan turvallisuutta taikka kotirauhaa vaarantavien rikos ten tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa s ekä vapaudenmenetyks en aikana. 11 Uskonnon ja omantunnon vapaus Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdys kuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vas tais es ti uskonnon harjoittamis een. 12 S ananvapaus ja julkisuus Jokaisella on sananvapaus. S ananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vas taanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita vies tejä kenenkään ennakolta estämättä. T arkempia s äännöksiä s ananvapauden käyttämisestä annetaan

5 lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia kos kevia las ten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tallenteet ovat julkis ia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkises ta as iakirjas ta ja tallenteesta. 13 Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjes tää kokouksia ja mielenos oituksia sekä os allistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen s is ältyy oikeus ilman lupaa perus taa yhdis tys, kuulua tai olla kuulumatta yhdis tykseen ja os allistua yhdistyksen toimintaan. S amoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. T arkempia s äännöksiä kokoontumis vapauden ja yhdis tymis vapauden käyttämis es tä annetaan lailla. 14 Vaali- ja osallistumisoikeudet Jokaisella S uomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänes tää valtiollisissa vaaleissa ja kans anäänes tyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä s iitä erikseen säädetään tässä perus tus laissa. Jokaisella S uomen kansalaisella ja maassa vakinais es ti asuvalla ulkomaalais ella, joka on täyttänyt kahdeksantois ta vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kans anäänes tykses s ä s en mukaan kuin lailla s äädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yks ilön mahdollisuuksia os allistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä its eään koskevaan päätöksentekoon.

6 15 Omaisuuden suoja Jokaisen omais uus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleis een tarpees een täyttä korvaus ta vas taan säädetään lailla. 16 S ivistykselliset oikeudet Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjens ä ja erityis ten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta s ekä kehittää its eään varattomuuden sitä es tämättä. T ieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin S uomen kansalliskielet ovat suomi ja ruots i. Jokaisen oikeus käyttää tuomiois tuimessa ja muussa viranomais es s a asiassaan omaa kieltään, joko s uomea tai ruotsia, sekä s aada toimitus kirjans a tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väes tön s ivis tyks ellisistä ja yhteis kunnallisista tarpeis ta samanlaisten perusteiden mukaan. S aamelais illa alkuperäis kans ana s ekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. S aamelais ten oikeudesta käyttää s aamen kieltä viranomais essa s äädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammais uuden vuoksi tulkitsemis- ja käännös apua tarvits evien oikeudet turvataan lailla. 18

7 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulons a valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman s uojelusta. Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa s yytä erottaa työs tä. 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana s ekä laps en syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät s os iaali- ja terveys palvelut ja edis tettävä väes tön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata laps en hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokais en oikeutta as untoon ja tukea asumisen omatoimista järjes tämis tä. 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja s en monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. 21 Oikeusturva

8 Jokaisella on oikeus saada as ians a käs itellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomiois tuimessa tai muussa viranomaisessa s ekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkis uus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perus teltu päätös ja hakea muutosta s amoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. 22 Perusoikeuksien turvaaminen Julkisen vallan on turvattava perus oikeuksien ja ihmis oikeuksien toteutuminen. 23 Perusoikeudet poikkeusoloissa Perusoikeuksista voidaan säätää lailla s ellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä S uomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan as eelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat S uomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. 3 luku E duskunta ja kansanedustajat 24 E duskunnan kokoonpano ja vaalikausi Eduskunta on yks ikamarinen. S iihen kuuluu kaksisataa kans anedus tajaa, jotka valitaan neljäks i vuodeksi kerrallaan. Eduskunnan toimikausi alkaa, kun eduskuntavaalien tulos on vahvistettu, ja jatkuu, kunnes seuraavat edus kuntavaalit on toimitettu. 25

9 E duskuntavaalien toimittaminen Kansanedustajat valitaan välittömillä, suhteellisilla ja s alais illa vaaleilla. Jokaisella äänioikeutetulla on vaaleis s a yhtäläinen äänioikeus. Eduskuntavaaleja varten maa jaetaan S uomen kansalaisten lukumäärän perusteella vähintään kahteentoista ja enintään kahdeksaantoista vaalipiiriin. Ahvenanmaan maakunta muodos taa lisäksi oman vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista varten. Oikeus asettaa ehdokkaita edus kuntavaaleis s a on rekis teröidyillä puolueilla ja laissa s äädetyllä määrällä äänioikeutettuja. Eduskuntavaalien ajankohdas ta, ehdokkaiden asettamis es ta, vaalien toimittamis es ta ja vaalipiireistä s äädetään tarkemmin lailla. 26 E nnenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen T asavallan pres identti voi pääministerin perustellusta aloittees ta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan sekä edus kunnan ollessa koolla määrätä ennenaikaiset edus kuntavaalit toimitettavaks i. Eduskunta päättää tämän jälkeen, milloin se ennen vaalien toimittamis ta lopettaa työs kentelyns ä. Ennenaikaisten eduskuntavaalien jälkeen eduskunta kokoontuu valtiopäiville sen kuukauden ensimmäis enä päivänä, joka alkaa lähinnä yhdeksänkymmenen päivän kuluttua vaalimääräyksen antamisesta, jollei eduskunta ole päättänyt aikaisempaa kokoontumis päivää. 27 Vaalikelpoisuus ja kelpoisuus edustajantoimeen Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita s otilasvirassa olevaa henkilöä. Kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvos ton oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnans yyttäjä. Jos kansanedustaja valitaan tasavallan pres identiks i

10 taikka nimitetään tai valitaan johonkin edellä tarkoitetuis ta tehtävis tä, hänen edustajantoimensa lakkaa s iitä päiväs tä, jolloin hänet on valittu tai nimitetty. Edustajantoimi lakkaa myös, jos kansanedustaja menettää vaalikelpoisuutensa. 28 E dustajantoimen keskeytyminen sekä siitä vapauttaminen ja erottaminen Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kans anedus taja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa. Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy myös asevelvollisuuden suorittamis en ajaksi. Eduskunta voi myöntää kans anedus tajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se kats oo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä s yy. Jos kansanedustaja olennais es ti ja tois tuvas ti laiminlyö edus tajantoimens a hoitamisen, eduskunta voi hankittuaan as ias ta perus tus lakivaliokunnan kannanoton erottaa hänet edustajantoimes ta joko kokonaan tai määräajaksi päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaks i kolmasosaa annetuis ta äänis tä. Jos kansanedustajaksi valittu on täytäntöönpanokelpoisella päätöks ellä tuomittu tahallisesta rikokses ta vankeuteen taikka vaaleihin kohdistuneesta rikokses ta rangaistukseen, eduskunta voi tutkia, sallitaanko hänen edelleen olla kansanedustajana. Jos rikos osoittaa, ettei tuomittu ansaitse edus tajantoimen edellyttämää luottamus ta ja kunnioitusta, eduskunta voi hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeks i päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänis tä. 29 Kansanedustajan riippumattomuus Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä s ido muut määräykset.

11 30 Kansanedustajan koskemattomuus Kansanedustajaa ei saa es tää hoitamas ta edus tajantointaan. Kansanedustajaa ei saa as ettaa s yyttees een eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä laus umiens a mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole s iihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänis tä on kannattanut. Kansanedustajan pidättämisestä ja vangits emis es ta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman edus kunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamis ta, ellei häntä painavista s yis tä epäillä s yylliseksi rikokseen, josta s äädetty lievin rangais tus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. 31 Kansanedustajan puhevapaus ja esiintyminen Kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikis ta keskusteltavana olevista as iois ta s ekä niiden käsittelys tä. Kansanedustajan tulee es iintyä vakaas ti ja arvokkaas ti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Jos kansanedustaja rikkoo tätä vas taan, puhemies voi huomauttaa as ias ta tai kieltää edus tajaa jatkamas ta puhetta. Eduskunta voi antaa tois tuvas ti järjestystä rikkoneelle kans anedus tajalle varoituks en tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista. 32 Kansanedustajan esteellisyys Kansanedustaja on esteellinen osallistumaan valmisteluun ja päätöksentekoon asiassa, joka kos kee häntä henkilökohtaisesti. Hän saa kuitenkin osallistua asiasta täys is tunnossa käytävään kes kus teluun. Valiokunnassa kansanedustaja ei saa myös kään osallistua virkatointens a tarkas tamis ta kos kevan asian käsittelyyn.

12 4 luku E duskunnan toiminta 33 Valtiopäivät Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuos ittain eduskunnan päättämänä ajankohtana, minkä jälkeen tasavallan presidentti julistaa valtiopäivät avatuiks i. Valtiopäivät jatkuvat s euraavien valtiopäivien kokoontumiseen. Vaalikauden viimeiset valtiopäivät kuitenkin jatkuvat, kunnes eduskunta päättää lopettaa työskentelynsä. Presidentti julistaa tämän jälkeen eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta. Eduskunnan puhemiehellä on kuitenkin oikeus tarvittaes sa kuts ua valtiopäivät uudelleen koolle ennen uusien vaalien toimittamis ta. 34 E duskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto Eduskunta valitsee kes kuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemies ten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kans anedus taja, joka s aa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ei ole s aanut kahdessa ens immäis es s ä äänes tyksessä tarvittavaa enemmis töä annetuis ta äänis tä, valituksi tulee kolmannessa äänes tyksessä eniten ääniä s aanut edustaja. Puhemies ja varapuhemiehet s ekä valiokuntien puheenjohtajat muodos tavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita edus kuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavis ta menettelytavois ta. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä kos kevan lain ja edus kunnan työjärjestyksen säätämis es tä tai muuttamisesta s ekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

13 35 E duskunnan valiokunnat Eduskunta as ettaa vaalikaudekseen suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan ja eduskunnan työjärjestyksessä s äädetyt muut pys yvät valiokunnat. Eduskunta voi lisäksi asettaa tilapäisen valiokunnan valmis telemaan tai tutkimaan erityistä asiaa. S uuressa valiokunnassa on kaks ikymmentäviisi jäsentä. Perustuslakivaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäs entä. Muissa pysyvissä valiokunnissa on vähintään yksitoista jäs entä. Valiokunnissa on lisäksi tarpeellinen määrä varajäs eniä. Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa jäs enis tä on läsnä, jollei jotakin as iaa varten ole eriks een säädetty suurempaa jäs enmäärää. 36 E duskunnan valitsemat muut toimielimet ja edustajat Eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa s en mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Eduskunta valitsee muita tarvittavia toimielimiä s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. Eduskunnan edustajien valitsemisesta kans ainväliseen sopimukseen perustuvaan tai muuhun kansainväliseen toimielimeen säädetään lailla tai eduskunnan työjärjestyksessä. 37 E duskunnan toimielinten valinta Valiokunnat ja muut edus kunnan toimielimet as etetaan vaalikauden ensimmäis illä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi, jollei tässä perus tus laissa, eduskunnan työjärjestyksessä tai eduskunnan hyväks ymässä toimielimen

14 johtosäännössä tois in säädetä. Eduskunta voi kuitenkin vaalikauden aikana päättää puhemies neuvos ton ehdotuks es ta as ettaa toimielimen uudelleen. Eduskunta toimittaa valiokuntien ja muiden toimielinten vaalit. Jollei eduskunta ole vaalista yksimielinen, vaali toimitetaan suhteellisen vaalitavan mukaan. 38 E duskunnan oikeusasiamies Eduskunta valitsee neljän vuoden toimikaudeksi oikeusasiamiehen s ekä kaksi apulaisoikeusasiamiestä, joiden tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehistä on s oveltuvin osin voimassa, mitä oikeusasiamiehestä s äädetään. Eduskunta voi saatuaan asiasta perus tus lakivaliokunnan kannanoton vapauttaa erityisen painavasta s yys tä oikeus as iamiehen tämän tehtävästä kes ken toimikauden päätöksellä, jota vähintään kaksi kolmasosaa annetuis ta äänis tä on kannattanut. 39 Asian vireilletulo eduskunnassa Asia tulee edus kunnas s a vireille hallituksen esityksellä tai kansanedustajan aloitteella taikka muulla täs s ä perus tus lais s a tai eduskunnan työjärjestyksessä säädetyllä tavalla. Kansanedustajalla on oikeus tehdä: 1) lakialoite, joka s is ältää ehdotuksen lain s äätämis es tä; 2) talousarvioaloite, joka s is ältää ehdotuksen talousarvioon tai lisätalousarvioon otettavasta määrärahas ta tai muusta päätöks es tä; sekä 3) toimenpidealoite, joka s is ältää ehdotuksen lainvalmis teluun tai muuhun toimenpitees een ryhtymisestä. 40 Asian valmistelu

15 Hallituksen esitykset, kansanedustajien aloitteet, eduskunnalle annetut kertomukset s ekä ne muut as iat, joista täs s ä perus tus laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmis televas ti valiokunnassa ennen niiden lopullista käs ittelyä täys is tunnossa. 41 Asian käsittely täysistunnossa Lakiehdotus sekä ehdotus eduskunnan työjärjestykseksi otetaan täysistunnossa kahteen käsittelyyn. Lepäämään hyväksytty lakiehdotus tai vahvistamatta jäänyt laki käsitellään täysistunnossa kuitenkin yhdessä käs ittelyssä. Muut as iat käsitellään täys is tunnossa ainoassa käs ittelyss ä. Päätökset täys is tunnossa tehdään annettujen äänten enemmis töllä, jollei tässä perustuslaissa erikseen toisin säädetä. Äänten mennessä tas an ratkaisee arpa, paitsi milloin ehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmis tö. Äänestysmenettelys tä s äädetään tarkemmin eduskunnan työjärjestyksessä. 42 Puhemiehen tehtävät täysistunnossa Puhemies kutsuu koolle täys istunnot, esittelee niissä as iat ja johtaa keskusteluja s ekä valvoo, että as ioita täys is tunnossa käs iteltäes s ä noudatetaan perustuslakia. Puhemies ei saa kieltäytyä ottamas ta as iaa käs ittelyyn eikä tehtyä ehdotus ta äänes tykseen, ellei hän katso s en olevan vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätös tä. Puhemiehen tulee tällöin ilmoittaa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkais ta, onko puhemies menetellyt oikein. Puhemies ei osallistu täysistunnossa kes kus teluun eikä äänes tykseen. 43 Välikysymys

16 Vähintään kaksikymmentä kans anedus tajaa voi tehdä valtioneuvos tolle tai ministerille näiden toimialaan kuuluvasta as ias ta välikysymyksen. Välikysymykseen tulee vas tata edus kunnan täysistunnossa viidentoista päivän kuluessa s iitä, kun kysymys on saatettu valtioneuvoston tietoon. Välikysymyksen käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänes tys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvostolle tai ministerille. 44 Valtioneuvoston tiedonanto ja selonteko Valtioneuvosto voi antaa edus kunnalle tiedonannon tai selonteon valtakunnan hallintoa tai kansainvälisiä s uhteita kos kevas ta as ias ta. T iedonannon käsittelyn päätteeks i toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai ministerin nauttimas ta luottamuks es ta, jos keskustelun aikana on tehty ehdotus epäluottamus laus een antamisesta valtioneuvos tolle tai ministerille. S elonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätös tä valtioneuvos ton tai sen jäsenen nauttimasta luottamukses ta. 45 Kysymykset, ilmoitukset ja keskustelut Kansanedustajalla on oikeus tehdä minis terin vas tattavaks i kysymyksiä tämän toimialaan kuuluvista as iois ta. Kysymysten tekemisestä ja niihin vastaamis es ta säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. Pääministeri tai hänen määräämäns ä minis teri voi antaa ajankohtais es ta asiasta edus kunnalle ilmoituks en. T äysistunnossa voidaan järjestää kes kus telu ajankohtais esta as ias ta s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Eduskunta ei tee päätöstä täs s ä pykälässä tarkoitetuis ta as iois ta. Niiden käsittelyssä voidaan poiketa s iitä, mitä puheenvuorois ta 31 :n 1 momentissa säädetään. 46

17 E duskunnalle annettavat kertomukset Hallituksen tulee antaa vuos ittain eduskunnalle kertomus toiminnastaan sekä niistä toimenpiteis tä, joihin se on eduskunnan päätös ten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talous arvion noudattamis es ta. Eduskunnalle annetaan muita kertomuksia s en mukaan kuin tässä perustuslaissa, muussa laissa tai eduskunnan työjärjestyksessä s äädetään. 47 E duskunnan tietojensaantioikeus Eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta as ioiden käsittelys sä tarvitsemansa tiedot. Asianomaisen ministerin tulee huolehtia s iitä, että valiokunta tai muu eduskunnan toimielin saa viipymättä tarvitsemansa viranomaisen hallussa olevat as iakirjat ja muut tiedot. Valiokunnalla on oikeus saada valtioneuvos tolta tai asianomaiselta minis teriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta as ias ta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa as ias ta laus unnon valtioneuvostolle tai ministeriölle. Kansanedustajalla on oikeus saada viranomais elta tämän hallussa olevia edustajantoimen hoitamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät ole s alassa pidettäviä eivätkä kos ke valmisteilla olevaa valtion talousarvioesitystä. Eduskunnan oikeudesta s aada tietoja kans ainvälisissä as ioissa on lisäksi voimassa, mitä s iitä muualla tässä perus tus laissa s äädetään. 48 Ministerin sekä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin läsnäolo-oikeus Ministerillä on oikeus olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa, vaikka hän ei olisikaan edus kunnan jäsen. Ministeri ei voi olla jäs enenä eduskunnan valiokunnassa. Hoitaessaan 59 :n mukaisesti tasavallan presidentin tehtäviä minis teri ei voi osallistua edus kuntatyöhön. Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvos ton oikeuskansleri voivat olla läs nä ja os allistua kes kus teluun täysistunnossa käs iteltäes s ä heidän omia kertomuksiaan tai muutoin heidän omasta aloittees taan vireille tullutta as iaa.

18 49 Asioiden käsittelyn jatkuvuus Valtiopäivillä kes ken jääneiden asioiden käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole s illä välin toimitettu. Välikysymyksen ja valtioneuvos ton tiedonannon käsittelyä ei kuitenkaan jatketa seuraavilla valtiopäivillä. Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää. Eduskunnassa vireillä olevan kansainvälisen asian käsittelyä voidaan tarvittaes sa jatkaa myös eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä valtiopäivillä. 50 E duskunnan toiminnan julkisuus Eduskunnan täysistunnot ovat julkis ia, jollei eduskunta jonkin asian osalta erityisen painavasta s yys tä tois in päätä. Eduskunta julkais ee valtiopäiväasiakirjat s en mukaan kuin eduskunnan työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia. Valiokunta voi kuitenkin määrätä kokouksensa julkis eksi siltä os in kuin valiokunta hankkii tietoja as ian käsittelyä varten. Valiokunnan pöytäkirjat ja niihin liittyvät muut as iakirjat ovat julkis ia, jollei välttämättömien syiden vuoks i eduskunnan työjärjestyksessä tois in säädetä tai valiokunta jonkin asian os alta tois in päätä. Valiokunnan jäsenten on noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota valiokunta kats oo välttämättömäs tä s yystä as ian erityisesti vaativan. Käsiteltäessä S uomen kansainvälisiä s uhteita tai Euroopan unionin asioita valiokunnan jäsenten on kuitenkin noudatettava s itä vaiteliaisuutta, jota ulkoas iainvaliokunta tai suuri valiokunta valtioneuvos toa kuultuaan on katsonut as ian laadun vaativan. 51 E duskuntatyössä käytettävät kielet Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.

19 Hallituksen ja muiden viranomais ten on toimitettava as ian vireille panemiseks i eduskunnassa tarvittavat as iakirjat suomen ja ruots in kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja laus unnot s ekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotuks et laaditaan niin ikään suomen ja ruots in kielellä. 52 E duskunnan työjärjestys sekä ohje- ja johtosäännöt Eduskunnan työjärjestyksessä annetaan tarkempia s äännöksiä valtiopäivillä noudatettavas ta menettelys tä s ekä edus kunnan toimielimistä ja eduskuntatyöstä. T yöjärjestys hyväksytään täysistunnossa lakiehdotuksen käsittelys tä s äädetys s ä järjes tykses s ä ja julkais taan S uomen säädös kokoelmassa. Eduskunta voi antaa ohjes ääntöjä edus kunnan sisäistä hallintoa, eduskunnan toimitettavia vaaleja ja muuta edus kuntatyön yksityiskohtaista järjes tämis tä varten. Lisäksi eduskunta voi hyväksyä valitsemilleen toimielimille johtosääntöjä. 53 Kansanäänestyksen järjestäminen Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänes tyksen ajankohdasta ja äänes täjille es itettävis tä vaihtoehdoista. Kansanäänestyksissä noudatettavas ta menettelys tä s äädetään lailla. 5 luku T asavallan presidentti ja valtioneuvosto 54 T asavallan presidentin valinta

20 T asavallan pres identti valitaan välittömällä vaalilla s yntyperäis is tä S uomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. S ama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Presidentiksi valitaan ehdokas, joka s aa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänis tä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole s aanut enemmis töä annetuista äänis tä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä s aaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä s aanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia. Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekis teröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa edus kuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja pres identin valitsemisessa noudatettavas ta menettelys tä säädetään tarkemmin lailla. 55 Presidentin toimikausi T asavallan pres identti ryhtyy toimeensa valitsemista s euraavan kuukauden ensimmäis enä päivänä. Presidentin toimikausi päättyy seuraavas s a vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeens a. Jos presidentti kuolee tai valtioneuvosto toteaa hänet pys yvästi estyneeks i hoitamaan presidentintointa, on niin pian kuin mahdollista valittava uus i presidentti. 56 Presidentin juhlallinen vakuutus Ryhtyessään toimeens a tas avallan presidentti antaa edus kunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen: "Minä, jonka S uomen kansa on valinnut S uomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä pres identintoimessani vilpittömäs ti ja us kollisesti noudatan

Suomen perustuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Suomen perustuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999 Suomen perustuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 731. Suomen perustuslaki. Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 731. Suomen perustuslaki. Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1999 N:o 731 732 SISÄLLYS N:o Sivu 731 Suomen perustuslaki... 1633 732 Laki Suomen perustuslain voimaantulojärjestelyistä... 1655 N:o

Lisätiedot

Suomen perustuslaki. Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate. Valtiosääntö. ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin

Suomen perustuslaki. Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate. Valtiosääntö. ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin EK 15/1999 vp - LJL 1 ja LJL 2/1999 vp Eduskunnan kirjelmä vuoden 1998 valtiopäiviltä lepäämässä olevien ehdotusten johdosta Suomen perustuslaiksi ja laiksi Suomen perustuslain voimaantulojärjestelyistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista

POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa

Lisätiedot

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015

1/ /2013, 3/ /2013, 9/ /2013, 10/ /2013, 110/ /2015 Kaupunginhallitus 144 15.06.2015 Kaupunginvaltuusto 54 15.06.2015 Markku Ahjoniemen eronpyyntö Karkkilan kaupungin luottamustehtävistä 1/00.00.01/2013, 3/00.00.01/2013, 9/00.00.01/2013, 10/00.00.01/2013,

Lisätiedot

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008

Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 1(14 ) Julkisoikeuden valintakoe 11.6.2008 - Valintakokeessa on kolme erillistä tehtävää, joihin vastataan annetun aineiston perusteella. - Aineistona valintakokeessa on tartuntatautilaki, Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o Laki. N:o 596. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o Laki. N:o 596. Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2007 N:o 596 612 SISÄLLYS N:o Sivu 596 Suomen perustuslain 35 ja 90 :n muuttamisesta... 3015 597 valtiontalouden tarkastusvirastosta

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta

HE 147/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta HE 147/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Ahvenanmaan itsehallintolain ja Ahvenanmaan maanhankintalain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. Suomen perustuslain 25 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. Suomen perustuslain 25 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 343/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi Suomen perustuslain 25 :n, vaalilain ja puoluelain 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi Suomen perustuslain

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö. Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005.

Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö. Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005. Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö Hyväksytty kirkkovaltuustossa 1. päivänä helmikuuta 2005 Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005 1 luku Kirkkoneuvoston

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Edustajiston työjärjestys

Edustajiston työjärjestys Edustajiston työjärjestys Iltakoulussa 17.9.2009 Työjärjestyksen tila Ensimmäinen luonnos laadittu keväällä yhdistyvissä ylioppilaskunnissa Käsitelty viime iltakoulussa Pöydällä jokunen muutosesitys Muutosesitykset

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Perusoikeudet Suomen valtiosäännössä

Perusoikeudet Suomen valtiosäännössä Perusoikeudet Suomen valtiosäännössä Sisältö I. II. III. IV. V. Keskeisiä käsitteitä ja valtiojärjestyksen perusteet Yleisiä asioita perusoikeuksien tarkoituksesta soveltamisalasta, turvaamisesta ja edistämisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET

Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama , 4, 33 ja 42 muutettu ) 2 luku VAALIVIRANOMAISET 1 HELSINGIN YLIOPISTO Keskusvaalilautakunta 29.8.2006/kr-k KAMPUSTEN VAALILAUTAKUNTIEN TEHTÄVÄT Helsingin yliopiston vaalijohtosääntö (Kanslerin vahvistama 14.2.2003, 4, 33 ja 42 muutettu 16.2.2005) 2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen

Kantelija on antanut valtioneuvoston kanslian selvityksen johdosta vastineen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.04.2016 Dnro OKV/2177/1/2014 1/5 ASIA Asiakirjan osittainen salassapito KANTELU Kantelija on kantelussaan 19.12.2014 pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan valtioneuvoston kanslian menettelyä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ---- 1(6) HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET III luku Muut määräykset - 19 Asukkaiden aloitteet Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely VI luku Nimenkirjoitus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 14 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.6.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Lautakunnan erityisenä tehtävänä

Lisätiedot

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta

HE 89/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusedustuksesta annetun lain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusedustuksesta annettua lakia. Euroopan

Lisätiedot

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT

PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT PERUSSUOMALAISTEN HELSINGIN VALTUUSTORYHMÄN SÄÄNNÖT 1 Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän muodostavat Helsingin kaupungissa kunnallisvaaleissa Perussuomalaiset rp:n ehdokaslistalta valitut tai

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen

kirkon jäseneksi, jos hänen vanhempansa siten, että lapsen edellytyksistä olla evankelis-luterilaisen enää uuden, elokuun alussa voimaan tulleen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 1 l u- vun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakia ehdotetaan täydennettäväksi Alle kaksitoistavuotias lapsi voitaisiin liittää

Lisätiedot

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta

Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Priorisointi perusoikeuksien näkökulmasta Terveysfoorumi 2016 Lääkehoitojen priorisointi Toomas Kotkas Priorisoinnin kannalta relevantteja perusoikeuksia Perustuslain 6 : Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö

Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö Oulun kaupunki Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 118 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 16 1.1.2013

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet

Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Jaakko Husa Teuvo Pohjolainen Julkisen vallan oikeudelliset perusteet Johdatus julkisoikeuteen Talentum Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston työjärjestys

Yhtymävaltuuston työjärjestys 14.6.2005 Yhtymävaltuuston työjärjestys yh 17.5.2005 YV 14.6.2005 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhtymävaltuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston

Lisätiedot

JÄRVI-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta. 2 Äänestystapa. 3 Äänioikeus

JÄRVI-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS. 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta. 2 Äänestystapa. 3 Äänioikeus 1 (5) JÄRVI-HÄMEEN OSUUSPANKIN EDUSTAJISTON VAALIJÄRJESTYS 1 Vaalien järjestäminen ja ajankohta 2 Äänestystapa 3 Äänioikeus Osuuspankin sääntöjen 13 :ssä mainitut edustajiston vaalit toimitetaan osuuspankin

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille

Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille Päätöksenteossa huomioitavaa perehdytyskoulutus uusille luottamushenkilöille 6.2.2015 päätösvalmistelupäällikkö Tiina Kyöttilä-Vettenranta 1 9.2.2015 Kokouksen julkisuus - Valtuuston kokoukset ovat julkisia,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty )

Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty ) Nuorisovaltuuston johtosääntö (päivitetty 9.1.2017) 1 Nuorisovaltuuston tarkoitus Siilinjärven Nuorisovaltuusto on siilinjärveläisistä nuorista koostuva kunnanhallituksen alainen nuoria koskevien asioiden

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot