KASTE-OHJELMA Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA-HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASTE-OHJELMA 3.1.3 Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA-HANKE 2008-2011"

Transkriptio

1 KASTE-OHJELMA Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja TUKEVA-HANKE Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa Hankesuunnitelma Kärkkäinen Anna Kärkkäinen Minna

2 Hankkeen nimi: Toteuttavat yksiköt: Hanketyyppi: TUKEVA (Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille) Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta Oulun seudulla hallinnointi- ja koordinointivastuu Strateginen päämäärä/kaste -ohjelma: 1) Kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 3) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot vähentyvät. Vastuulliset johtajat: Oulun seutu/ seudun kehittämispäällikkö Claes KrÜger, Kainuun osahanke/ kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, Oulunkaaren osahanke/ seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit: Oulun seudun kunnat: Kempele, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä, Liminka, Muhos, Haukipudas, Kiiminki, Lumijoki, Ylikiiminki ja Hailuoto. Oulun seudulta kehittämistyö poikkihallinnollista; sivistys-, nuoriso-, kulttuuri- ja sosiaali- ja terveystoimi. Kainuun maakunta, Oulunkaaren seutukunta, Stakes, KTL, Oulun seudulla lasten ja nuorten palveluja tuottavat järjestöt/esko-hanke, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Poske ja OYS Hankekuvaus: Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) hanke on yhtenäinen pohjois-suomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa yhteisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden lisäksi asetetaan aluekohtaiset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet huomioiden esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Käynnistämisvaiheessa hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta. Muut alueet voivat liittyä mukaan KASTE-ohjelman periaatteiden mukaisesti. Hanke pohjautuu aiemman kehittämistyön lisäksi alueelliseen ohjelma- ja strategiatyöhön. Pohjois- Pohjanmaan maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman vuosille Hyvinvointiohjelman toteuttamista tukee maakunnallinen hyvinvointisopimus. Ohjelman keskeisenä päämääränä on nykyistä huomattavasti laajemman ja koordinoidumman yhteistyön aikaan saaminen eri hyvinvointitoimijoiden kesken ja näin saada parannettua eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kainuun osalta maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin kehittämisellä on keskeinen asema. Hanke muodostaa hyvinvoinninkokonaisuuden, jossa eri alueille on eri vahvuuksien mukaan määritelty osahankkeiden toteutusvastuu. Hankkeen kokonaiskoordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Oulun seutu. Toteutusaika: (3 vuotta) Tavoite- ja toimenpidekuvaus: 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) Uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseen. 4) ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien käyttöönotto (yhteistyö Stakesin ja KTL:n kanssa) ja 5) tuottaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi 1

3 Toimenpiteet: 1. a)uudistetaan ennaltaehkäisevän työn monitoimijaisia toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä, b) vahvistetaan varhaista tukemista erityisesti lasten ja nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä, c) selkeytetään työnjakoa ja työparikäytäntöjä (myös konsultaatio) erityispalveluiden ja peruspalveluiden kesken d) Omahoitoalustan kautta terveydenedistämisen ohjeistus ja neuvonta 2. a) sähköisten palveluiden ja välineiden esim. Omahoitopalvelun laajentaminen: sähköinen hyvinvointikortti/ -profiili b) sähköinen neuvonta- ja yhteydenpitokanava (ammattilaiset, kuntalaiset). Täsmennetään ja levitetään kuntalaisten avointen kohtaamispaikkojen mallia. 3. Kehitetään ja pilotoidaan uudet monitoimijaiset toimintatavat alle kouluikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja palveluihin. Kehitetään ja pilotoidaan soveltuvaan taiteeseen ja liikuntaan pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille, 4. Hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien kehittäminen ja testaaminen yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa 5. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely osallistaen kuntalaiset ja luottamushenkilöt Tulokset: Hankkeen kehittämistyön päätuloksena kuntien palvelurakenne on uudistunut siten, että lasten ja nuorten palvelut muodostavat eheän, perinteiset sektorirajat ylittävän kokonaisuuden. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia voidaan seurata systemaattisesti mahdollistaen resurssien vaikuttavampi kohdentaminen ja ennakoiva reagointi lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen. Kuntalaisilla on käytössä avoimia, vertaistuen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, esim. asukastuvat. Yhteistyössä yritysten, KTL:n ja Stakesin kanssa on kehitetty ja otettu käyttöön sähköisiä välineitä esim. hyvinvointikortti. Hankkeen oletettuja vaikutuksia ovat raskaampien hoitomuotojen suhteellisen osuuden kääntyminen laskuun; kiireelliset sijoitukset sekä lasten ja nuorten hoitopäivät psykiatrisessa osastohoidossa vähenevät. Peruspalvelut vahvistuvat ja niiden sekä erityispalveluiden välinen työnjako selkiytyy; asiakkaiden tuen tarpeisiin voidaan vastata nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammalla tavalla. Asiakastyytyväisyys kasvaa. Rahoitus: Yhteensä STM 75% Kuntaosuudet yht 25 %, josta Kainuu Oulunkaari Oulun seutu Yhteensä Kuntarahoituksen laskentaperusteena on käytetty asukaslukumäärää koordinaatiohankkeen osalta. Kukin vastuu toimija vastaa omien osahankkeidensa volyymin mukaisesti kuntarahoituksesta. Oulun seudun, Kainuun maakunnan ja Oulunkaaren osahankkeiden tiivistelmät liitteenä. 2

4 SISÄLLYS 1. HANKKEEN TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kansalliset linjaukset Hyvinvointitutkimus ja kansallinen kehittäminen kehittämistyön taustalla Alueellinen strategia- ja ohjelmatyö Pohjois-suomalaisten hyvinvointi tilastojen valossa Kunnallisten palvelujärjestelmien muutos Alueilla toteutettu aiempi ja meneillään oleva kehittämistyö Hankkeen valmistelu- ja käsittelyprosessi HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA ODOTETTAVISSA OLEVAT VAIKUTUKSET Keskeiset toimenpiteet: Toimenpiteet työntekijä-, palveluprosessi- ja rakennetasoilla HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, VAIHEISTUS JA TEHTÄVÄT Hankkeen kehittämistoimenpiteet Hankkeen vaiheistus ja tehtävät Hankkeen toimeenpanossa hyödynnettävät hyvät käytännöt HANKKEEN OSAPUOLET JA YHTEISTYÖTAHOT JUURRUTTAMINEN JA KÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN HANKKEEN AIKATAULU JA RESURSSIT HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA HANKKEEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI HANKKEESSA MUKANA OLEVAT ASIANTUNTIJAT HANKETTA VALMISTELEVIEN HENKILÖIDEN NIMET JA YHTEYSTIEDOT 22 LIITTEET: Liite 1. Kainuun perhepalveluiden prosessiorganisaatio Liite 2. Hankekukka Kainuun hankkeista Liite 3. Tukeva-hankkeen toimenpiteet Liite 4. Kainuun maakunnan osahankkeen tiivistelmä Liite 5. Oulunkaaren osahankkeen tiivistelmä Liite 6. Oulun seudun osahankkeen tiivistelmä 3

5 1. HANKKEEN TAUSTA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) hanke on yhtenäinen pohjois-suomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa yhteisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden lisäksi asetetaan aluekohtaiset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet huomioiden esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Käynnistämisvaiheessa hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja Oulunkaaren seutukunta, ja muilla alueilla on mahdollisuus liittyä hankkeeseen ministeriön määrittelemillä tavoilla. Pohjois-Pohjanmaalla asuu n asukasta. Väestö keskittyy Oulun seudulle, jossa asuu jo runsaat asukasta. Maakunnan väkiluvun kasvu perustuukin Oulun seudun suhteellisesti maan korkeimpaan syntyvyyteen ja muuttoliikkeeseen. Myös Ylivieskan seutukunnan väestömäärä on kasvussa. Tilastokeskus ennustaa väestön kasvavan myös tulevaisuudessa aina vuoteen 2025 saakka kasvun keskittyessä Oulun seudulle. 1 Väestön ikärakenteessa lasten osuus on maan keskiarvoa suurempi. Lapsia on viidennes väestöstä, ja lasten osuus säilyy nykytasolla myös tulevaisuudessa maan yleisestä kehityksestä poiketen. Oulunkaaren seutukunnan (Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala) väestöpohja on n asukasta. Kunnat ovat maaseutumaisia, harvaan asuttuja ja etäisyydet ovat pitkiä. Kunnissa Iin kuntaa lukuun ottamatta väestö on ikääntyvää ja vähenevää. Kainuu sisältää yhdeksän kuntaa; Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Vaalan kunta kuuluu myös Oulunkaaren seutukuntaan, jonka kautta kunta on mukana Tukeva-hankkeessa. Kainuun väestöpohja on n asukasta. Myös Kainuun alueen erityispiirteitä ovat pitkät välimatkat, harva asutus sekä ikääntyvä väestö. Lasten terveydentilan osalta Kainuu näyttäytyy muuta maata synkempänä useiden sairaustilastojen valossa. Mm. Kelan vammaisetuustilaston 2008 mukaan lapsen hoitotuen saajista 21,9%:lla oli Kainuussa diagnoosina mielenterveys- ja käyttäytymisen häiriöt, kun koko maassa ko. osuus oli 14,1%. Toimintaympäristönä Kainuu poikkeaa muusta valtakunnasta. Kainuussa käynnistyi Kainuun hallintokokeilu 2 vuonna 2005 jatkuen vuoteen 2012 saakka. Maakunta -kuntayhtymä huolehtii maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja toisen asteen koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kuuluvat maakunnan toimialaan. Lisäksi maakunta mm. edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Kainuun maakunta-kuntayhtymän vastuulla on kahdeksan kunnan alueella järjestettävät erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Laki Kainuun hallintokokeilusta /343 ja laki hallintokokeilun muuttamisesta /219 4

6 Kuvio: Maakuntien väestö ikäryhmittäin v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä v, % väestöstä 0-6 -v, % väestöstä 65 täyt., % väestöstä 75 täyt., % väestöstä 85 täyt., % väestöstä Kainuu Keski- Pohjan maa Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Lappi Pohjoi s- Pohjan Koko maa 20,7 24,6 21,6 26,3 21,9 6,4 8,6 6,8 9,8 7,6 20,1 17, ,9 16,5 9,5 8,2 8,1 6,3 7,8 1,9 2 1,7 1,4 1,9 1.1 Kansalliset linjaukset Tukeva-hankkeessa huomioidaan myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä ohjaavista, kansallisista Vanhasen II hallituksen poikkihallinnollisista politiikkaohjelmista erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä terveydenedistämisen politiikkaohjelmat. Tukeva-hankkeen kannalta politiikkaohjelmien keskeisiä elementtejä ovat ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen painopisteet, lasten ja nuorten osallistumisen lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy, terveyserojen kaventaminen sekä hyvinvointiseurannan kehittäminen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelmassa (Kaste ), jonka tavoitteenasetteluun Tukeva-hanke perustuu, tavoitellaan syrjäytymisen vähentämistä ja kuntalaisten osallisuuden lisäämistä, väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista. Lisäksi Kaste-ohjelmassa tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista ja alueellisten erojen vähentymistä, joihin tavoitteisiin myös Tukeva-hankkeen avulla pyritään vastaamaan. Kaste-ohjeman lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden uudistamiseen tähtäävässä Remontti-ohjelmassa keskeisenä ajatuksena on lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen ensisijaisesti heidän omissa kasvu- ja kehitysympäristöissään sen sijaan, että heidät erotettaisi luonnollisista ihmissuhteista ja arjen toimista. Palvelujärjestelmiä muokataan tukemaan lasten ja nuorten terveyttä sekä ehkäisemään ongelmia ja häiriöitä. 1.2 Hyvinvointitutkimus ja kansallinen kehittäminen kehittämistyön taustalla Kansallisessa PERHE-hankkeessa on julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyönä aloitettu palvelurakenteiden uudistamista kehittämällä monitoimijaista perhekeskustoimintaa, jossa keskeisiä elementtejä ovat vertaistoiminnan ja yhteisöllisyyden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja varhaisen tuen rakenteet ja mallit, esim. neuvolan perhevalmennus ja vanhempainryhmät. Tulevaisuuden haasteeksi hankkeessa on nähty monitoimijaisen työskentelyn johtaminen ja palveluiden kehittäminen elämänkulun siirtymävaiheisiin. Lastensuojelussa asiakkaaksi päätyvien perheiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja moninaistuneet. Perheiden tilanteessa saattaa tiivistyä kriittisiä yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä tekijöitä toimeentulosta minäkuvaan, ihmissuhteista lukutaitoon ja terveydestä ruokaan ja vaatteisiin. 4 Lastensuojelutarpeen taustalla on laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. 3 Viitala, Kekkonen & Paavola Bardy (2004) 5

7 Nykyisin lapsi- ja perhepalvelut koetaan pirstaleisina, sektorirajat tiukkoina ja perheiden ongelmat entistä monimutkaisimpina, mikä puolestaan näkyy työntekijöiden kokemana osaamisen ja työssä jaksamisen puutteena. 5 Lastensuojelun asiakastilanteet ovat monimutkaistuneet ja asiakkailla on monia ongelmia. Pohjois- Suomessa avohuollon sosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä 6 ilmenee, että lastensuojeluasiakkuuden taustalla vanhempien päihteiden käyttö on merkittävä tekijä perheiden vaikeuksissa. Päihteiden käytön rinnalla myös vanhempien mielenterveysongelmat ja jaksamattomuus, kasvatusvaikeudet ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat lisänneet lastensuojelullisen tuen tarvetta. Myös lasten koulunkäyntivaikeudet, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja näköalattomuus näkyvät asiakkuuksien taustalla. 1.3 Alueellinen strategia- ja ohjelmatyö Hanke pohjautuu osaltaan alueelliseen ohjelma- ja strategiatyöhön. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus hyväksyi marraskuussa 2007 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman vuosille Hyvinvointiohjelman toteuttamista tukee maakunnallinen hyvinvointisopimus. Ohjelman keskeisenä päämääränä on nykyistä huomattavasti laajemman ja koordinoidumman yhteistyön aikaan saaminen eri hyvinvointitoimijoiden kesken ja näin saada parannettua eri toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ohjelmassa määritellään myös maakunnan kärkihankkeet, joiden avulla hyvinvointiohjelmaa toteutetaan. Mm. nuorten elämänhallinnan edistäminen ja hyvinvointiarviojärjestelmän käyttöönotto on yksi kärkihankkeista. Kainuun osalta maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa hyvinvoinnin kehittämisellä on keskeinen asema. Kainuun malli on mahdollistanut maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä sosiaalijaterveystoimialan toimintasuunnitelman avulla resurssien yhteenkokoamisen ja edesauttanut eri toimijoiden sitoutumista maakunnallisiin tavoitteisiin. Toimialakohtaisista strategisista suunnitelmista Kainuun perhepalvelujen tulosalueen visiona vuoteen 2015 on, että Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana. Arvoissa ja toimintaperiaatteissa korostuu perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä ja kuntouttava työote ja moniammatillinen yhteistyö. Perhepalvelujen vastuualueella on panostettu ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja perheiden ja yksilöiden välisten terveyden ja hyvinvoinnin erojen kaventamiseen. Haasteena on siirtyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Tärkeäksi on nähty mahdollisimman varhainen perheiden tukeminen jo perhesuunnittelusta lähtien. Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden osaamista, joka voimaannuttaa perheitä. 1.4 Pohjois-suomalaisten hyvinvointi tilastojen valossa Pohjois-suomalaisten hyvinvointia tarkastellaan seuraavassa koulutustason, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuuden ja työttömyysasteen sekä lastensuojelun asiakasmäärien ja kodin ulkopuolisten sijoitusten valossa. Koulutustaso on Pohjois-Pohjanmaalla keskimääräistä korkeampi, sillä keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on suhteellisen korkea. Perusasteelta hakeudutaan ja päästään jatkokoulutukseen kuitenkin hieman keskimääräistä vähemmän. Myös Kainuussa ja Lapissa koulutuksen ulkopuolelle jäävien vuotiaiden osuus ikäluokista on koko maan keskiarvoa pienempi, mutta kuitenkin koulutuksen ulkopuolelle jäävien osuus on n. 9%. Vuosien aikana koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Pohjois-Suomen maakunnista koulutuksen ulkopuolelle jääviä oli suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Sijoittuminen työelämään koulutuksen jälkeen on Pohjois- Pohjanmaalla keskimääräistä heikompaa. Työttömyysaste on koko Pohjois-Suomessa Keski- Pohjanmaata lukuun ottamatta suhteellisen korkea, ja esim. Pohjois-Pohjanmaalla se on viime vuosina 5 Viitala, Kekkonen & Paavola Helavirta & Suorsa (2000) 6

8 laskenut useimpia muita maakuntia hitaammin. Erityisesti nuorten osuus työttömistä on poikkeuksellisen suuri. Kainuussa pitkäaikais- ja toistuvasti työttömien osuus on erityisen korkea. Kuvio: Maakuntien työttömät, nuorisotyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta 0 Nuorisotyöttö mät, % vuotiaasta työvoimasta p.a.työttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Kainu u Keski- Pohja Lappi nmaa Pohjo Koko ismaa Pohja 21,1 11,1 20,5 15,6 10,8 21,5 23,8 20, ,5 9,2 15,5 11,4 9,7 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt voimakkaasti maassamme 1990-luvun alusta alkaen. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2005 lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli noin lasta eli 5,4 % 0-17-vuotiaista. Sijoitettuja lapsia 0-17-vuotiaista oli 1,1 %. Oulun seudulla ja Kainuussa kunnissa avohuollon lastensuojeluasiakaslasten suhteellinen osuus alle 17-vuotiaista lapsista vaihtelee kunnittain 0,5 6,5 % välillä. Huostassa olevien lasten osuus alle 17-vuotiaista lapsista on Oulun seudun kunnissa 0,3 1,8 % välillä. 7 Lastensuojeluasiakkuuksien määrään on vaikuttanut lisäävästi mm. yhteiskunnan rakennemuutos, jonka myötä muuttoliike kaupunkeihin on kasvanut, ja samalla omat sukulais- ja muut tukiverkostot ovat hajonneet. 8 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden suhteellinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vuosina ollut koko Pohjois-Suomessa pienempi kuin maassa keskimäärin. Vähiten kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on ollut Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla kun taas Lapin alueella sijoitettujen osuus on lähes maan keskiarvoa vastaava. Pohjois-Pohjanmaalla sijoitettujen lasten osuus on hiukan pienempi kuin Lapissa. Oulun kaupungin kiireelliset huostaanotot (ei sisällä sosiaalipäivystyksen tekemiä sijoituksia) ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2002 määrä oli 52, kun se joulukuussa 2007 oli 100. Kuvio: Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,5 1 0,5 0 Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Koko maa ,8 0,7 1 0,9 1, ,7 0, , ,9 0,8 1,1 0,9 1, Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet 7 Stakesin lastensuojelun avohuollon tilastot 8 Titus-väliraportti sosiaalityö 7

9 1.5 Kunnallisten palvelujärjestelmien muutos Kainuun mallissa Kainuun maakunta kuntayhtymä vastaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluiden tuottamisesta varhaiskasvatusta lukuun ottamatta kaikkien kahdeksan kunnan alueella. Palvelut järjestetään kuudella tulosalueella, joista lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevat erityisesti perhepalvelujen, terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen ja sairaanhoitopalvelujen tulosalueet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamistapoja sekä toimintamalleja (esim. toimintaohjeet, prosessit) on yhdenmukaistettu kaikkien kuntien ja toimipisteiden osalta. Perhepalvelujen tulosalue 9 jakaantuu neljään vastuualueeseen; Lapsiperheiden terveydenhoitopalvelut, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Aikuisten sosiaalipalvelut ja Vammaispalvelut. Vastuualueet on rakennettu ydinprosessien mukaisesti prosessiorganisaatioksi. (LIITE 1). Oulun ja Oulunkaaren seutukunnissa on meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen 10 järjestämistä koskevat yhteistoiminta-alueselvitykset, jonka aikana sovitaan millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään Paras-lainsäädännön edellyttämällä asukkaan väestöpohjalla ja miten yhteistoiminta-alueet muodostuvat seuduille. Tukeva liittää lasten- ja nuorten palvelujen rakenteellisen kehittämisen osaksi Paras hanketta. Oulun seudun selvitystyössä on mukana Oulun seudun kuntien lisäksi Yli-Iin kunta. Oulun seudulla yhteistoiminta-alueen hallintomalliksi on tulossa isäntäkuntamalli, ja isäntäkunnaksi Oulun kaupunki. Kunnat tekevät päätökset yhteistoiminta-alueen muodostamisesta maaliskuun loppuun 2009 mennessä. Yhteistoiminta-alueen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alussa. Oulunkaaren alueella suunniteltu yhteistoiminta-alueen organisointi perustuu järjestämiskeskukseen, jonka tehtäviä tulee hoitamaan Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä. Molempien seutujen alueella palveluiden tilaaminen erotetaan palvelutuotannon tehtävistä. Oulun seudulla myös sivistystoimessa (perusopetus ja toisen asteen koulutus, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö, kansalaisopisto) tehdään tiivistä seutuyhteistyötä. Esimerkiksi seutulukiota ja erityisopetusta kehitetään yhteistyössä. Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut on organisoitu elämänkaarta mukaillen sektorirajat rikkoen. Oulun seudun kunnissa valmistellaan kuntien palveluorganisaatioita perinteiset sektorirajat rikkoviin prosesseihin perustuen. Oulun seudun kunnissa organisaatiouudistukset ovat eri vaiheissa. Esimerkiksi Oulun kaupungissa kaupunginhallitus on valmistellut ja linjannut muutosta valmistelutyön jatkuessa edelleen. Myös Oulun seudun yhteistoiminta-alueen valmisteluissa palvelujärjestelmän organisointia on suunniteltu prosessiajatteluun perustuen. Kainuun perhepalveluissa keskeinen toimintamalli ovat perhekeskukset, jotka eivät ole hallinnollisia tulosyksiköitä vaan verkostomainen yhteistyörakenne. Tavoitteena on kolmannen sektorin, seurakunnan ja muiden toimijoiden liittyminen yhteistyöhön perheiden tukemiseksi suunnitelmallisesti ja sopimuksellisesti. Kainuun mallista johtuen haasteena on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen saumaton nivoutuminen yhteiseen tekemiseen, koska ne ovat Kainuun peruskuntien järjestämisvastuulla. Seudulliset tiiminjohtajat ovat keskeisiä perhekeskustoiminnan koordinoijia, ja he vastaavat mm. yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskustoiminnan kehittäminen on aloitettu Kainuussa Perhekeskushankkeen toimesta vuonna Perhepalveluiden alueella toimii mm. maakunnallinen perhekeskustyöryhmä sekä alueellisia perhepalveluverkostoja. Lisäksi toimii lukuisia monitoimijaisia yhteistyöryhmiä toimintayksiköissä. Maakunnallinen perhekeskustyöryhmä koordinoi ja kokoaa organisaation erityis- ja perustason lapsiperhetyöntekijät. 9 Lapsiperheiden terveyspalveluiden vastuualueelle kuuluu lasten somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito, perheneuvola neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhoito sekä äitiys- ja naistentautien erikoissairaanhoito. Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vastuualueeseen kuuluu lastensuojelun, elatusturvan, lastensuojelun laitoshoitoyksikön sekä perhetyön palvelut. Vammaispalveluihin kuuluu sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä kehitysvammahuollon palvelut. Aikuisten sosiaalipalveluihin kuuluu aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, kuntouttava työtoiminta sekä työvoiman palvelukeskuksen palvelut. 10 Päivähoidon asema palvelujärjestelmässä on Oulun ja Oulunkaaren seuduilla vielä avoin, koska päivähoitoa järjestetään sekä sosiaali- ja terveystoimen että sivistystoimen palveluna. Esim. Oulunkaaren alueella päivähoito näyttää jäävän peruskuntien hoidettavaksi ja siten yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle

10 1.6 Alueilla toteutettu aiempi ja meneillään oleva kehittämistyö Oulun seudulla toteutettiin laaja Stakesin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (POSKE) toteuttama hyvinvoinnin kehittämistoiminnan esiselvitys 12, jonka tarkoituksena oli selvittää seudun hyvinvointipoliittista ohjelmatyöskentelyä, kuulla kuntien tarpeita ja odotuksia tapaamalla kuntien edustajia sekä kartoittaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia koskevaa hanke- ja tutkimustoimintaa seudulla. Esiselvityksessä määriteltiin toimenpide-esityksiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Näiden esitysten perusteella seudulle on muodostettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin hankeklusteri, jossa esimerkiksi oppilashuollon ja nuorten palveluiden alueella toimii useita hankkeita. Tukeva-hanke on merkittävä osa hankekokonaisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelurakenteen ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien osalta. Pohjois-Suomessa toimii useita sosiaalialan kehittämisyksiköitä. Oulun seudulla toimivat lastensuojelun, varhaiskasvatuksen 13, päihdetyön ja vammaispalveluiden kehittämisyksiköt, jotka omilla substanssialueillaan huolehtivat mm. työntekijöiden osaamisen vahvistamisesta. Lastensuojelun kehittämisyksikössä nähdään tärkeäksi tulevaisuuden haasteeksi lastensuojelun yhteistyö ja yhteiset rajapinnat muiden palveluiden kanssa. Päihdetyön kehittämisyksikön painopisteenä on päihteitä käyttävien äitien palveluiden kehittäminen (esim. ryhmämuotoiset palvelut) ja päihdeongelman tunnistamisen edistäminen. Vammaispalveluiden kehittämisyksikössä yhtenä kehittämiskohteena on erityisosaamisen jalkauttaminen peruspalveluihin. Kehittämisyksiköiden kanssa tehdään Tukeva-hankkeessa tiivistä yhteistyötä ja hyödynnetään yksiköiden kehittäjätyöntekijöiden osaamista. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeet on koottu yhdelle vastuualueelle. Vastuualueelle organisoidaan sosiaalialan kehittämisyksikköä, joka myöhemmin laajennetaan myös terveydenhuoltoa koskevaksi. Yksikön toiminta tulee mahdollistamaan henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä palvelujen kehittämisen ns. kehittäjätyöntekijämallilla, jossa asiakastyötä tekevät ammattilaiset tekevät kehittämis- tai tutkimustyötä. Kainuussa Tukeva hankkeen taustalla on useilla eri hankkeilla tehty kehittämistyö (LIITE 2) mm. perhekeskukset Kainuuseen hanke vuosina Lisäksi Kainuun alueella toimii lukuisia muita varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, kulttuurialan ja järjestöjen hankkeita. Nämä osaltaan tukevat ongelmien ennaltaehkäisyä, yhteisöllisyyden vahvistamista ja osallisuuden tukemista Kainuussa. Myös Oulun seudulla on toteutettu lukuisia substanssikohtaisia hankkeita esim. lastensuojelussa ja päihdetyössä. Lastensuojeluun kiinnittyvää kehittämistoimintaa on toteutettu sekä järjestöjen että kuntien toimesta. Vuonna 2000 tehdyn selvityksen 14 mukaan 63 %:ssa Oulun läänin kunnista oli käynnissä lastensuojelutyöhön liittyviä kehittämishankkeita. Suurin osa hankkeista oli kunnan sisäistä kehittämistoimintaa, joissa muun muassa eri tahojen yhteistyötä kehittämällä ja tehostamalla pyrittiin lastensuojelutyötä vahvistamaan. Ongelmana nähtiin kehittämistoiminnan pirstaleisuus ja tulosten laajemman hyödyntämisen vähäisyys. Oulussa on toteutettu Tejo-Oulu-hanke ( ), jossa kehitettiin yli hallinnonalojen ulottuvia hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen johtamiskäytäntöjä ja toimintamalleja. Hanke tuotti välineitä hyvinvointistrategiseen johtamiseen sekä strategioiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin (hyvinvointibarometri). Hankkeen tuloksena kehittyivät myös poikkihallinnolliset toimintatavat (mm. Terve, tulevaisuus!) ja yhteistyö sekä strategioiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin väliset yhteydet tiivistyivät. Terveyden edistämisen näkökulma on juurtunut kaikkien hallintokuntien työhön ja vastuut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisesta sopimisen tärkeys on tunnistettu. 12 Savela, Rimpelä & Manssila Varhaiskasvatuksen ja vammaispalveluiden kehittämisyksiköiden toiminta-alue ulottuu myös laajemmin Pohjois- Pohjanmaalle 14 Helavirta & Suorsa (2000) 9

11 Oulun alueella on käynnistymässä useiden järjestöjen yhteistyönä suunnittelema Esko ehkäisevän työn kärkihanke 15, jonka tavoitteena on kehittää tilaaja-tuottaja malliin soveltuvia uusia ehkäisevän työn palvelukonsepteja sekä järjestöjen ja kuntien yhteisiä ehkäisevän työn toiminta- ja organisointimalleja. Hankkeessa kehitetään erityisesti sellaisia kunta-järjestö yhteistyön toimintatapoja, jotka ovat siirrettävissä muidenkin kuntien alueille. Esko-hankkeen lasten ja nuorten palveluja koskeva osio, Voimaperhehanke, sisältää mm. vertaisryhmä- ja tukihenkilötoiminnan kehittämisen. Myös Oulun kaupunki (sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotoimi) on hankkeessa toimijana. Oulunkaaren kunnissa on tehty usean vuoden ajan suunnitelmallisesti kuntien yhteistä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyötä. Useiden hankkeiden avulla on kehitetty verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli, jossa pyritään perusterveydenhuollon vahvistamiseen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon parempaan yhteensovittamiseen yhteistyötä, työnjakoa, teknologiaa ja osaamista parantamalla. Myös sosiaalipalveluiden kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistyön suunnittelua on toteutettu samoin verkostoitumisen periaattein. Teknologian käyttöönotossa pisimmälle on mallinnettu ja rakennettu videopuhelinten avulla tapahtuvat lääkärin vastaanottopalvelut, konsultointi, koulutus ja kokousmahdollisuudet. Kehittämistyön aikana Oulunkaaren alueelle on syntyneet kuntastrategiat, seudullinen palvelustrategia ja seudullinen hyvinvointistrategia, kuntaliitosselvitykset ja palvelujen järjestämissuunnitelmat. Oulun läänin alueella on vuosien aikana toteutettu Psyykkisten häiriöiden ehkäisy neuvolassa -varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lastenneuvolatyössä projekti 16, jossa tavoitteena oli kehittää uusia toimintamalleja neuvolaan psyykkisen terveyden edistämiseksi ja mielenterveysongelmien vähentämiseksi. Projekti lisäsi kuntien työntekijöiden perusvalmiuksia lasten ja nuorten mielenterveysasioissa sekä antoi uudenlaisia valmiuksia ja keinoja rakentaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia omassa toimintaympäristössä. Kainuun kokemusten mukaan terveydenhoitajat saivat valmiuksia havainnoida ja tunnistaa lapsen kehityksen häiriöitä sekä varhaisen vuorovaikutuksen prosessia, mutta hankkeessa käynnistynyt prosessi ei ole jatkunut kaikin osin eikä terveydenhoitajilla ole ollut käytössään välineitä puuttua havaittuihin tuen tarpeisiin. Tukeva-hankkeessa jatketaan käynnistynyttä kehittämistyötä. 1.7 Hankkeen valmistelu- ja käsittelyprosessi Tukeva-hanke on osa Pohjois-Suomen Kaste-kehittämisohjelmaa, ja se on hyväksytty Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä yhdeksi esitettäväksi hankkeeksi vuodelle Tukeva-hanketta on valmisteltu keväästä 2008 lähtien alueellisesti ja alueiden välisenä yhteistyönä. Oulun seudun osalta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvän kehittämishankkeen valmistelu käynnistyi Oulunsalon ja Kempeleen kuntien hankeaihioiden pohjalta, ja asiaa on käsitelty ensimmäisen kerran seudun sosiaali- ja terveysjohtajien ja johtavien lääkäreiden (hyve-tiimin) ja sivistystiimin kokouksessa Oulun seudun seutuhallitus päätti käynnistää esiselvityksen Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille Oulun seudulla. Varsinainen valmistelu on käynnistynyt em. esiselvityksen 17 myötä osana laajempaa hankeklusteria. Kainuun hankeidea lähti liikkeelle lasten psykiatrisen erikoissairaanhoidon tulosyksiköstä; miten parhaiten tuettaisiin mahdollisimman varhain perheitä, joilla on monenlaisia ongelmia. Pitkittyneet asiakkuudet avohuollossa näkyivät mm. lastenpsykiatrisen lähetteiden suuressa määrässä. Lisäksi hankeideaa työstettiin perhekeskushankkeen yhteydessä ja työryhmissä. Keskustelu laajeni organisaation sisällä ja eri toimijoiden välille, johtaen yhteiseen hankesuunnittelupäivään Kainuussa. Edustettuina olivat tahot erikoissairaanhoidosta, sosiaalihuollosta, perusterveydenhuollosta ja varhaiskasvatuksesta. Hankkeen ideapaperi vietiin Pohjois-Suomen aluejohtoryhmään, missä hankeaihio otettiin eteenpäin vietävien hankkeiden joukkoon. 15 Esko-hankkeen Voimaperhe-osiossa mukana olevat järjestöt: Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulun seudun Setlementti ry, Pohjois-Pohjanmaan piirin Martat, Nuorten Ystävät ry, terveys ry, Auta Lasta ry, Vihannin SOS-lapsikylä, Hyvän mielen talo ry, Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto sekä Oulun 4H-piiri ry 16 Kurki, Koivuniemi-Iliev & Tuulos Savela, Rimpelä & Manssila

12 Yhteistyöneuvottelut Kainuun ja Oulun seudun kesken käynnistettiin kesäkuussa 2008, minkä jälkeen yhteistä valmistelua on jatkettu tiiviisti. Elokuussa 2008 myös Oulunkaaren seutukunta liittyi hankkeeseen käsittely Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä hankeaihio lähetetty ministeriöön hanke Pohjois-Suomen aluejohtoryhmässä suunnittelukokous Kainuun, Oulun seudun ja Oulunkaaren kanssa suunnittelu- ja yhteistyökokous Kainuun maakunnan, Oulun ja Oulunkaaren seutujen ja Keski-Pohjanmaan alueen kuntien, OYS:n, Stakesin ja KTL:n kanssa ohjausryhmä/ Oulun seutu Oulun seudun seutuhallitus Kainuun maakunnallinen sosiaali- ja terveyslautakunta Oulunkaaren seutuhallitus Oulun seudun kuntien (mm. sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimi) kuulemiset HANKKEEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA ODOTETTAVISSA OLEVAT VAIKUTUKSET Hankkeen tavoitteena on 1) lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseen 4) ikäkausittaisten hyvinvointiarvioiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien käyttöönotto (yhteistyö Stakesin ja KTL:n kanssa) ja 5) lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi 2.1 Keskeiset toimenpiteet: 1) kehittää ja pilotoida uusi, monitoimijainen toimintatapa alle kouluikäisten lasten (myös perheen perustamista suunnittelevat ja lasta odottavat vanhemmat) ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi 2) kehittää ja pilotoida uusi, monitoimijainen toimintatapa nuorten (13-18/21 -vuotiaat) hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, 3) kehittää ja pilotoida soveltuvan taiteen taiteeseen pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille 4) kehittää ja testata ikäkausittaiset hyvinvointiarviot ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmä (yhteistyö KTL:n ja Stakesin kanssa) sekä 5) tuottaa lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma siten, että siinä kuvataan kehitettävät toimintatavat ja palveluprosessit poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi huomioiden hyvinvoinnin seurannan indikaattorit ja seurantatieto palvelurakenteen suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa. Hankkeen aikana pilotoidut ja arvioidut uudet toimintatavat otetaan pysyvästi käyttöön ja laajennetaan koskemaan myös muiden ikäryhmien palveluita. Toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan myös sähköisten palveluiden mahdollisuudet erityisesti kuntalaisten oman osallisuuden näkökulmasta. 11

13 Tavoite Toimenpide Tulos/ vaikutus Mittarit 1) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, mielenterveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen sekä terveyserojen kaventaminen 2) Kuntalaisten ja lapsiperhetoimijoiden osallisuuden vahvistaminen (yhteistyö tutkimus- ja koulutuslaitosten, järjestöjen sekä yritysten kanssa) 3) Uusi toimintatapa lapsiperheiden tuen ja palveluiden tuottamiseksi 4) Ottaa käyttöön ikäkausittaiset hyvinvointiarviot ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmät yhteistyössä KTL:n ja Stakesin kanssa 5) Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma poliittisen päätöksenteon ja johtamisen tueksi Uudistetaan ennaltaehkäisevän työn monitoimijaisia toimintatapoja ja koulutetaan henkilöstöä Vahvistetaan varhaista tukemista erityisesti lasten ja nuorten luonnollisissa kasvuympäristöissä Selkeytetään työnjakoa ja työparikäytäntöjä (myös konsultaatio) erityispalveluiden ja peruspalveluiden kesken Omahoitoalustan kautta hyvinvoinnin edistämisen ohjeistus ja neuvonta (Oulun seutu) Sähköisten palveluiden tarpeiden määrittely ja välineiden esim. Omahoitopalvelun laajentaminen: sähköinen hyvinvointikortti/ -profiili Sähköinen neuvonta- ja yhteydenpitokanava (ammattilaiset, kuntalaiset) Täsmennetään ja levitetään kuntalaisten avointen kohtaamispaikkojen mallia Kehitetään ja pilotoidaan uudet monitoimijaiset toimintatavat alle kouluikäisten lasten sekä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja palveluihin Kehitetään ja pilotoidaan soveltuvaan taiteeseen ja liikuntaan pohjautuvia hyvinvoinnin tukemisen malleja lapsille, nuorille ja perheille Hyvinvointiarvioiden ja seurantajärjestelmien kokoaminen alueiden tarpeisiin ja testaaminen yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyöskentely osallistaen kuntalaiset ja luottamushenkilöt Palveluiden järjestämisen painopiste siirtyy peruspalveluihin ja palvelujärjestelmä toimii sujuvasti: tuki kohdentuu oikein ja oikea-aikaisesti Työntekijöiden osaaminen ja työhyvinvointi lisääntyy Lapsiperheiden koettu hyvinvointi lisääntyy Kuntalaiset ja ammattilaiset ovat käyttöönottaneet sähköiset palvelut ja välineet, jolloin asukkaat voivat paremmin ottaa itse vastuuta hyvinvoinnistaan (vetovastuu Oulunseutu) Kuntalaisilla on käytössä avoimia, vertaistuen mahdollistavia kohtaamispaikkoja esim. asukastuvat, joissa kuntalaiset voivat osallistua järjestöjen kanssa hyvinvointia tukevien palveluiden suunnitteluun Peruspalvelut vahvistuvat ja niiden sekä erityispalveluiden välinen suhde selkiytyy: asiakkaiden tuen tarpeisiin voidaan vastata nykyistä aikaisemmin ja vaikuttavammalla tavalla * Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän suhteellinen osuus kääntyy laskuun * Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin * Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu * Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluiden paranee Hyvinvoinnin edistämisen resurssit ja toimenpiteet voidaan kohdentaa aiempaa tarkemmin seurantatiedon perusteella Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä tuetaan suunnitelmallisesti kaikilla toimija- ja päätöksentekotasoilla Suoritemäärät Työhyvinvointikyselyt Kyselyt kuntalaisille esim. kuntalaisportaalin kautta/ hyvinvointi-indikaattorit Palveluiden käyttömäärät Huostaanottopäätösten määrä Sairaalan osastohoidon jonotiedot Hoitopäivätiedot sijaishuollosta ja lastensuojelulain mukaisesta avohuollosta ja psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta Nuorisotyöttömyyden määrä Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden määrä Asiakaspalaute Alueellinen tilastoanalyysi hyvinvoinnin ja resurssien suhteesta Kyselyt eri toimijatahoille ja kuntalaisille * Kaste-ohjelman mukaiset indikaattorit Hankkeen aloitusvaiheessa tarkistetaan Stakesin ja KTL:n hyvinvointi-indikaattorit sekä mahdolliset aluekohtaiset mittarit alueellisten erityispiirteiden ja strategioiden mukaisesti. 12

14 2.2 Toimenpiteet työntekijä-, palveluprosessi- ja rakennetasoilla Seuraavassa on jäsennelty ja tarkennettu hankkeen toimenpiteitä (LIITE 3) a) työntekijätasolla b) palveluketjujen ja prosessien tasolla sekä c) rakenteiden tasolla. A) Työntekijätasolla vahvistetaan ja jaetaan osaamista esimerkiksi lisäämällä henkilöstön tieto-taitoa lapsen normaalin varhaisen kehityksen vaiheista ja riskitekijöistä sekä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Konsultaatiossa ja kouluttautumisessa hyödynnetään teknologiaa. Osaamisen vahventaminen kohdentuu moniammatillisiin työryhmiin ja palveluprosessissa ilmeneviin solmukohtiin (työnjako ja yhdessä tekeminen). Työntekijätasolla korostetaan vastuunottoa asiakkaasta: asian vireille saattava toimija hoitaa asiaa mahdollisimman pitkälle eikä jätä asiakasta yksin siirtymään muun palvelun piiriin. B) Palveluprosessien tasolla kuvataan uudet toimintatavat ja -mallit ja yhdistetään ne osaksi työntekijöiden toimenkuvia. Hankkeessa kehitetään tapoja tunnistaa erityistä tukea tarvitsevat perheet (mm. neuvola, varhaiskasvatus, synnytysosasto) sekä rakennetaan hoito- ja palveluketju monitoimijaiselle tiimityölle. Monitoimijaisen varhaisen tuen tiimin avulla lapsia, nuoria ja perheitä voidaan tukea oikeaan aikaan luonnollisissa kasvuympäristöissä, sekä vahvistaa perheiden osallistumista. Myös uudenlaisia sektorirajat ylittäviä työparikäytäntöjä kehitetään ja täsmennetään työnjakoa (peruspalvelut erikoissairaanhoito jne.). Kehitetään ja selkiytetään erityispalveluiden peruspalveluille antaman tuen ja konsultaation käytäntöjä lasta, perhettä ja kehitysympäristöä tukevaksi siten, että ongelmiin voidaan puuttua oikea-aikaisesti varhaisessa vaiheessa. Lapsen ja perheen elämänkaareen liittyvät ns. siirtymävaiheet ja niitä tukevien käytäntöjen luominen ovat hankkeen keskeisiä tehtäviä. Kainuussa kehitetään ja pilotoidaan soveltuvia, taiteeseen pohjautua hyvinvoinnin tukemisen malleja kouluikäisille lapsille, nuorille ja perheille. Edistetään ja laajennetaan vertaisryhmätoimintaa ja hyödynnetään muita ryhmätyön menetelmiä yhteistyössä järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Etsitään keinoja huomioida paremmin isovanhempien ja perheen läheisverkoston mahdollisuudet perheiden tukijana. Levitetään läheisneuvonpidon tyyppistä toimintaa myös muuhun kuin lastensuojelutyöhön. Perhepalveluiden kokonaisuuteen tuodaan uudenlaisia yhteistyökumppaneita ja uudenlaisia mahdollisuuksia tuottaa perheiden vertaistoimintaa ja esim. itseilmaisun (mm. teatteri, tanssi) keinoin lisätä hyvinvointia lapsille ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Oulunkaaressa mahdollistetaan yhteisöllisyyden kehitystä kyläyhteisöissä tarjoamalla matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa yhdistetään lapsiperhetoimijoiden voimavarat. Kehittämistyössä tunnistetaan kyläyhteisöjen hyvin toimivia käytäntöjä. Oulunkaaren yhteistoiminta-alueelle luodaan perhepalvelualueille soveltuva perhekeskusmalli. Kainuussa hyödynnetään olemassa olevia perhekeskuksia ja -asemia, joissa toimivat moniammatilliset tiimit. Myös kouluympäristöön etsitään uusia menetelmiä ns. ehkäisevään oppilashuoltoon. Toisaalta myös opettajat tarvitsevat enemmän tukea perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Esim. työnohjauksen/koulutuksen avulla opettajat voivat saada lisää tukea ja varmuutta työhönsä ja sitä kautta otettua perheen kanssa esille huolen aiheita. Kaiken kaikkiaan oppilashuolto kaipaa kehittämistä siten, että rakenteet ja työnjako selkiytyvät ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tiivistyy. Nuorten (13-18/21 v.) tuesta ja hyvinvointipalveluista koulutus mukaan lukien muokataan toiminnallinen kokonaisuus, joka sisältää mm. peruspalveluiden keskinäisen sekä peruspalveluiden ja erityispalveluiden prosessien avaamisen ja kehittämisen. Toimintamallia kehitetään ja pilotoidaan aluksi valituilla alueilla. Hankkeessa osallistetaan nuoret kehittämiseen kuulemalla nuorten kokemuksia ja arvioita palveluista ja kehittämistarpeista, esim. fokusryhmähaastattelujen avulla. Nuorten osallistamiseksi tarvittavia kanavia sekä osallistavia työmenetelmiä otetaan käyttöön. Esimerkiksi Oulun kaupungissa on aloitettu kehittämistyön valmistelu sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden tiiviinä yhteistyönä peruspalveluiden kanssa tarkoituksena kehittää erityisesti tukea tarvitseville nuorille toimiva palveluprosessi. Palveluprosessia suunniteltaessa kootaan yhteen myös muissa nuorten työelämän valmiuksiin liittyen hankkeissa (etsivän työn, Draivi Primuksen ja välityömarkkinoiden kehittäminen) tehtävät toimenpiteet, kuten toimintatavat koulupudokkaiden etsimiseen, ilman koulupaikkaa jääneiden yksilö- ja ryhmäohjaukseen sekä työpajatoimintaan. Yritysyhteistyötä lisätään nuorten erilaisten työharjoittelumahdollisuuksien parantamiseksi. 13

15 Oulussa kehitettyä terveydenhuollon sähköistä omahoitopalvelua laajennetaan yhteistyössä yritysten, Stakesin ja KTL:n kanssa ja testataan hankevaiheessa kohdistettuna nuorille. Omahoito-alusta mahdollistaa henkilökohtaisen hyvinvointikortin ja -profiiilin, jonka avulla käyttäjä voi arvioida omaa hyvinvointiaan ja koota itseään koskevaa hyvinvointitietoa. Omahoitoalusta mahdollistaa käyttäjälle mahdollisuuden myös sähköiseen neuvontaan viestintään käyttäjien ja ammattilaisten kesken sekä virtuaalisiin vertaisryhmiin. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuus linkittää muut olemassa olevat tietojärjestelmät palveluun. C) Rakennetuen tasolla kehitetään malli lasten ja nuorten terveydentilan ja hyvinvoinnin seuraamiseksi (hyvinvointiarviot, hyvinvoinnin seurantajärjestelmät). Kainuun alueella aloitettua yhteistyötä Kansanterveyslaitoksen (LATE-hanke, jossa määritellään lasten terveyttä kuvaavat indikaattorit) kanssa jatketaan ja laajennetaan. KTL:ssa on tehty kehitystyötä lasten terveysseurannan ja sähköisen potilaskertomuksen rakenteisten tietojen määrittelytyön osalta, ja Tukeva-hankkeessa pilotoidaan terveysseurantajärjestelmää ja sähköisen potilaskertomuksen kehittämistyötä. Laajempien hyvinvointiindikaattoreiden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmien osalta pilotointiyhteistyöstä sovitaan Stakesin kanssa 18. Pilotoinnit toteutetaan esim. osana ikäkausittaisia terveystarkastuksia 19 hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan asiakastietojärjestelmiä. 20 Tarkistetaan mahdollisuus pilotoida sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa. Hyvinvoinnin seurantatietoa hyödynnetään palvelujen ja resurssien kohdentamisessa. Lapsiperheiden ja nuorten parissa toimivilla tahoille luodaan säännöllisen yhteydenpidon ja yhteistyön rakenteet ja toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitteet, indikaattorit ja palvelurakenteeseen liittyvät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kootaan lapsi- ja nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi, jonka avulla tuetaan poliittista päätöksentekoa ja hyvinvointipalveluiden johtamista. Ohjelmatyössä huomioidaan myös lastensuojelulain edellyttämät lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat suunnitelmat. Hyvinvointiohjelmien ja suunnitelmien laatimiseksi ja seuraamiseksi kehitetään monitoimijaiseen tuen ja palvelujen järjestämiseen soveltuvaa henkilöstövoimavarojen, määrärahojen ja muiden resurssien yhteistä kuvausmenetelmää. Ohjelmatyössä kiinnitetään erityistä huomiota kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja hyödynnetään esim. olemassa olevia lasten ja nuorten foorumeita heidän näkemystensä selvittämiseksi. Nuorten osallistumista tukevia kanavia hyödynnetään ohjelmatyössä, esim. osallisuusryhmät ja oppilaskunnat. Kuntalaisten osallisuuden vahvistamisessa hyödynnetään Oulussa kehitettyä lähidemokratiatoimintaa. Lähidemokratiatoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja tavoitteena on, että kuntalaiset kokevat kaupungin turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia. Toiminta tukee yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Lähidemokratiatoiminta on yhteistyötä kaupungin ja asukastoimijoiden välillä. Lähidemokratiayhteisöt ovat asukasyhdistyksiä, omakoti- ja pienkiinteistöyhdistyksiä, kylätoimikuntia ja muita asukasyhteisöjä, joiden kautta vaikutetaan asukkaita ja alueita koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi rakenteellisella tasolla tarkistetaan ja selvitetään yhteistyömahdollisuudet tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvien hankkeiden kanssa, kuten Tampereella käynnistynyt KuntaIT-kokonaisuuteen kuuluva Rajattomat palvelut hanke, jossa tavoitteena on purkaa peruspalveluiden sektorirajoja myös tietojärjestelmien tasolla ja lisätä asiakkaiden osallistumismahdollisuutta myös tietojärjestelmien tasolla. Oulun seudulla työn ja perheen yhteensovittamisen osalta on käyty alueen yritysten kanssa neuvotteluja pienten lasten vanhempien työajan lyhentämisestä. Lähtökohtana on ollut lainsäädännön mahdollistamat työajan lyhennykset ja yritysten tarjoamat vaihtoehtoiset ratkaisut. Toteutuessaan tämä on yksi pilotointikohde. Tämä toteuttaa Kaste-ohjelman tavoitetta lisätä aikuisten mahdollisuutta olla enemmän läsnä lasten kasvuympäristöissä. 18 Kansallisella tasolla on käynnistetty neuvottelut yhteistyöstä indikaattoreiden ja seurantajärjestelmien kehittämisessä 19 Hyvinvointiarviointien toteutuksessa huomioidaan valmisteilla oleva neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskeva asetus, jossa tullaan säätämään terveystarkastusten ajankohdista. 20 Tällä hetkellä tietojärjestelmien tietomääritykset eivät mahdollista tiedon tilastollista käsittelyä ja luokituksia, mutta neuvottelut ovat kansallisella tasolla meneillään tietojärjestelmien toimittajien kanssa. 14

16 Hankkeen aikana lisätään yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeessa mm. tuotetaan tietoa työvoiman muuttuvista osaamistarpeista ammatilliseen ja yliopistolliseen peruskoulutukseen. Hankkeessa on valmisteilla myös väitöskirjatutkimus lapsen oppimisympäristön toimijoiden valmiuksista moniammatilliseen yhteistyöhön. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään esim. täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Hankkeessa järjestetään henkilöstölle koulutusta aiemmin työntekijätasolla mainittujen teemojen lisäksi esim. monitoimijaisesta ylisektorisesta työskentelystä. 3. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN, VAIHEISTUS JA TEHTÄVÄT 3.1 Hankkeen kehittämistoimenpiteet - yhteiset ja alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, joissa tarkemmin määritellään vastuut, kehittämistoimenpiteet, aikataulutus ja rajapinnat muiden kehittämishankkeiden ym. kanssa - työyksiköihin nimetään avainhenkilöt, jotka vastaavat oman yksikkönsä kehittämisestä esimiesten ohella - mahdollistetaan henkilöstölle osallistuminen kehittämistyöhön - monitoimijaiset kehittämisryhmät toimintatapojen kehittämisessä ja prosessien kuvaamisessa - uusien toimintatapojen pilotointi kunnissa/alueilla ja pilottikokeilujen arviointi o asiakaspalautteen jatkuva kerääminen o asiakkaiden osallistuminen kehittämiseen o kanavat nuorten osallistumiselle kehittämistoimintaan - hankehenkilöstö työyksiköiden tukena mm. koordinaatio, tiedon tuottaminen, muu tarvittava tuki - yhteiset ja alueelliset koulutukset ja valmennukset - yhteiset seminaarit o tiedonvaihto eri alueiden kokemuksista Hankkeen tuloksena syntyvät toimintatavat ja -prosessit kuvataan siten, että ne ovat siirrettävissä myös muille alueille. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmatyössä huomioidaan kuntalaisten, mm. lasten ja nuorten sekä luottamushenkilöiden osallisuus prosessissa. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa määritellään selkeä, yhtenäinen tavoite, ohjelman painopisteet, suunnat ja yhtenäinen arvopohja. Lisäksi määritellään millä tavalla palvelujärjestelmä organisoidaan ja millainen on muiden palveluiden suhde esim. sosiaali- ja terveyspalveluihin, palvelut tulisi olla yhteisessä linjassa. Lasten ja nuorten mielipiteiden selvittämisessä tarkistetaan mahdollisuus hyödyntää esim. toimivia lasten ja nuorten parlamentteja. 3.2 Hankkeen vaiheistus ja tehtävät hankehenkilöstön rekrytointi - hankkeen toimeenpanosuunnitelman laatiminen - uusien toimintatapojen suunnitelmien käynnistäminen - kehittämis- ja pilottialueista sopiminen uusien toimintatapojen suunnittelu ja kuvaaminen - pilottikokeiluiden aloittaminen - käynnistetään hyvinvointiarviointien ja hyvinvointiseurannan kehittäminen - käynnistetään lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö - henkilöstön koulutus 15

17 pilottikokeilut jatkuvat (jatkuva arviointi ja asiakaspalautteet) - kehitetään ja testataan hyvinvoinnin seurantajärjestelmiä - lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat valmistuvat, sovitaan jatkuvasta seurannasta ja ohjelmien johtamisesta arvioidaan uusien toimintatapojen onnistumista - sovitaan pysyvistä rakenteista kunnissa/yhteistoiminta-alueilla/maakunnassa - hyvinvoinnin seurantajärjestelmä otettu käyttöön ja tietoa hyödynnetään sekä resurssien kohdentamisessa ja palveluiden kehittämisessä 3.3 Hankkeen toimeenpanossa hyödynnettävät hyvät käytännöt Pohjois-Suomessa on kehitetty toimintaa ja hyviä käytäntöjä useissa kymmenissä hankkeissa aiempina vuosina. Kehittämistoimenpiteet ovat kohdistuneet rajattuihin osioihin palvelujärjestelmässä rajatuilla alueilla. Tukeva-hankkeessa kootaan hyvät käytännöt ja tehty kehittämistyö yhteen osaksi uutta toimintatapaa laajentaen hyviä käytäntöjä alueellisesti. Tukeva-hankkeessa hyödynnetään esimerkiksi seuraavia toteutettuja kehittämistoimenpiteitä. Kainuussa kehittämistoiminnalle perustan muodostavat alueella jo toimivat perhekeskukset. Kainuun perhekeskushankkeessa on toteutettu fyysisiä perhekeskuksia, (pienimmille paikkakunnille perheasemia) joihin on koottu perhepalveluiden lapsiperhetoimijoita. Lisäksi kehitetään perheiden avointa toimintaa mm. perheasema Teppanassa Kajaanissa, jossa työskentelee kaksi perhetyöntekijää alle kouluikäisten lasten kanssa. Perheasemalla mahdollistetaan lisäksi erilaisten vertaisryhmien kokoontumiset ja valvotut tapaamiset. Kainuulaisen perhekoulutoiminnan rinnalle ollaan kehittämässä avoimia ja toisaalta suunnitelmallisesti toteutettavia ja kohdennettuja vanhempainkoulu/perheryhmätoimintoja yhdessä ammattikorkekoulun opiskelijoiden, perusopetuksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Tähän kehittämistyöhön on kuulunut perhevalmennuksen monitoimijainen uudistaminen. Hankkeessa ovat huomion kohteena olleet lisäksi parisuhteen tukeminen, isyyden vahvistaminen, perheiden osallisuus ja moniammatillisen osaamisen jakaminen ja lisääminen. Perhekeskushanke on kumppanina yhteistyössä toteutettavassa perheluentosarjassa. Kempeleen kunnassa toimii lastensuojelun avohuollon tukitoimena alle kouluikäisten lasten perheille Perhetupa. Perhetuvalla järjestetään ryhmämuotoista ohjattua toimintaa, jossa keskeistä on mm. lapsen hoitaminen ja kodin arjen tehtävät. Perhetuvalla työskentelee kaksi sosiaaliohjaa ja kaksi kodinhoitajaa, joista kodinhoitajien tehtävänä on tukea perheitä lasten- ja kodinhoidon taidoissa ja ohjaajat puolestaan keskittyvät mm. perheiden vuorovaikutuksen tukemiseen. Perhetupa-toiminta on käynnistetty vuoden 2002 alusta erikoissairaanhoidon valtionavustuksella. Lähtökohtana on ollut luoda perustason lasten- ja nuorisopsykiatrisen toiminnan malli yhteistyössä sosiaalityön, kotipalvelun, lastenneuvolan, päivähoidon ja mielenterveystyön kanssa. Lapset ovat perhetuvassa yhdessä vanhempiensa kanssa, jolloin myös keskustelut kasvatus- ja arjen tilanteista käydään paikan päällä. Perhetupatoiminnan avulla on onnistuttu ehkäisemään huostaanottoja. Tukeva-hankkeen aikana jäntevöitetään ja kehitetään edelleen samansuuntaista toimintaa sekä laajennetaan toimintamallia hankekuntiin. Naapurikunnassa Oulunsalossa on käytössä toimintamalli, jossa perhetyöntekijä, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys, tapaa ensimmäistä lasta odottavan perheen ja yhdessä perheen kanssa arvioidaan tuen tarve. Tällä toimintatavalla raskaimpien palveluiden kohdistaminen pikkulapsi perheisiin on vähentynyt, koska perheitä on voitu tukea riittävän varhain. Oulunsalossa on myös ns. JOPO toimintaa, jossa tuetaan perheen ja yläkoulu ikäisen nuoren arjen sujumista ja koulutyön edistymistä ja tarkennetaan mahdollisia tukitoimia oppilaan ja perheen kanssa yksilöllisesti. Oppilaiden ja perheiden sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi tehdään yhteinen Jopo perhesuunnitelma, johon osallistuu koulukuraattori, nuorisotyöntekijä ja koulun jopo-opettaja. Oulunsalon ja Kempeleen kunnat ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka toimintatapoja muuttamalla saadaan hyviä, vaikuttavia tuloksia aikaiseksi. Tukeva-hankkeen aikana kehitetään edelleen näitä palvelumuotoja alueella ja esimerkiksi uusia ryhmä- 16

18 muotoisia palveluita laajennetaan ehkäisevän työn suuntaan, jolloin perheet voivat käyttää palveluita ongelmia ehkäisevästi ilman asiakkuutta erityispalveluihin. Oulun kaupungin päivähoito on kehittänyt erilaisia avoimen varhaiskasvatuksen palveluita. Syksystä 2008 alkaen useissa Oulun päiväkodeissa toimii erilaisia kotihoidossa olevien lasten ryhmiä sekä lapsivanhempi -ryhmiä, jotka mahdollistavat perheelle monimuotoiset varhaiskasvatuspalvelut lähellä kotiympäristöä. Oulun päivähoito on kiinnostunut kehittämään toimintaa edelleen esim. yhteistyössä liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Em. toimintamalli tuo avoimen päiväkodin lähelle perheitä ja toimii perheiden kohtaamispaikkana. Julkiset palvelut verkossa projekti (JUPA) on edistänyt päivähoitopalveluiden seudullista järjestämistä. Projektin puitteissa on tehty valmistelevaa työtä liittyen päivähoidon laadun kehittämiseen koko Oulun seudun alueella. Nuorten palveluiden kehittämisen kokonaisuudessa huomioidaan aiemmin kehitetyt hyvät käytännöt, kuten Näppihaukka ja Pullo Pois toiminnat, joissa nuorten näpistelyyn ja alkoholin käyttöön puututaan aina. Pullo Pois toiminnassa nuorten alkoholin käyttöä käsittelee nuoren kanssa nuorisotoimen työntekijä, jos nuori ei ole lastensuojeluasiakkaana. Hyviä kokemuksia on myös lastensuojelun ja nuorisotoimen yhteistyössä toteuttamasta toiminnallisesta ryhmämuotoisesta palvelusta, jota on toteutettu koululla nuorten koulupäivän aikana. Oulun kaupungin liikuntatoimi tuottaa monipuolisia palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille esim. perheillä on mahdollisuus käydä perheliikuntavuoroilla, koululaisille on iltapäivätoimintaa ja kaikille järjestetään avoimia hyvinvointia edistäviä esim. terveysliikunta luentoja. Nuorille on Action toimintaa eli vuotiailla on mahdollisuus käydä tiettynä aikana ilmaiseksi jäähallissa, kuntosalilla, uimahallissa jne. Lähiliikuntapaikkoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Esim. nuorille on tehty kyselyjä, millaisia liikuntapalveluita he haluavat. Painopiste on tällä hetkellä aiemmin liikuntaa harrastamattomien nuorten liikuttamisessa. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveystoimen kanssa esim. lastenkodissa, jossa järjestetään vertaisryhmätoimintaa vanhemmuuden tukemisessa. Liikuntatoimessa suunnitellaan hallintorajat ylittävää yhteistä sähköistä sivustoa eli hakuohjelmaa, josta lapsi, nuori tai perhe saisi tietoa eri hyvinvointia lisäävistä palveluista. 4. HANKKEEN OSAPUOLET JA YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta tai kuntayhtymä: Oulun seutu Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat muut kuntatoimijat: Kainuun maakunta -kuntayhtymä (kahdeksan kunnan alueella toteutettavat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto) sekä varhaiskasvatuksen osalta Kainuun kunnat soveltuvin osin ja hankkeen tavoitteet huomioiden Kainuun varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto hankkeen (Kavake hankkeen) kautta. Oulun seudun kunnat: Haukipudas, Hailuoto, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Oulunsalo, Tyrnävä sekä Ylikiimingin kunta (liittyy Oulun kaupunkiin ) Oulunkaaren kunnat: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi, Vaala ja Utajärvi Oulun yliopistollinen sairaala Järjestötoimijat: Mannerheimin lastensuojeluliitto/ Kainuun piiri, Kainuun Marttapiiriliitto, Esko-hanke (ehkäisevän työn kärkihanke Oulussa, vastuutahot STKL ja MLL, muut mukana olevat järjestöt: ) 17

19 Seurakunta: lapsi- ja perhetyö, perheasiain neuvottelukeskus sekä diakoniatyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske Stakes Kansanterveyslaitos KTL Korkeakoulujen (OAMK ja Oulun yliopisto) ja Oulun kaupungin tiivis yhteistyö kulminoituu kolmikanta sopimukseen Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulu yliopisto. Kehittämistyöstä on laadittu vuosille ohjelma, jonka mukaan kaupunki rahoittaa korkeakoulujen kehittämishankkeita /korkeakoulu vuosittain. Lisäksi tavoitteena on edistää yhteistyötä eri kehittämishankkeiden välillä. Lähivuosina toimintaa ohjaava asiakirja on TripleHelix työryhmän raportti vuodelta Korkeakoulujen erityisosaamisen painopisteiden vuoksi Oulun kaupunki on tehnyt Lapin yliopiston kanssa tiivistä yhteistyötä, joka on pääosin organisoitu Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen (POS- KE) kautta. Tukeva-hankkeen aloitusvaiheessa tullaan täsmentämään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten roolitusta asiantuntijoina mm. hyvinvoinnin arvioinnin ja vaikuttavuuden tutkimisessa, sekä eri rahoituslähteiden hyödyntämismahdollisuuksia, esim. Suomen Akatemian rahoitus. Hankkeen aikana käydään läpi v toteutuvat linjaukset kehittämisyksikkörakenteesta, ja huomioidaan tämä rakenne hankkeen toteutuksessa. Pohjois-Suomesta Tukeva-hankkeeseen osallistuu mahdollisesti muitakin alueita. Hankkeeseen myöhemmin liittyvien osalta tarkistetaan mahdollisuus kansalliseen rahoitukseen. Hankkeeseen liittyvät alueet laativat osaltaan toimeenpanosuunnitelman, jossa määritellään ko. alueelle keskeiset hankkeen tavoitteet, kehittämistyön toteutus, kehittämiseen käytössä olevat henkilö- ja muut resurssit sekä vastuuhenkilöt. Hanke mahdollistaa myöhemmin mukaan liittyville alueille projektijohtajan ja päälliköiden tuen erikseen sovittavalla tavalla, osallistumisen hyvinvointiarvioiden ja seurantajärjestelmien käyttöönottoon sekä lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmatyöhön sekä muut hankekokonaisuuden yhteiset toimenpiteet kuten tiedottaminen ja arviointi. Kiinnostuksensa Tukeva-hankkeeseen osallistumiseen ovat esittäneet mm. Lappi ja Keski-Pohjanmaa. 5. JUURRUTTAMINEN JA KÄYTÄNTÖJEN VAKIINNUTTAMINEN Oulun seudulla ja Oulunkaaren seutukunnassa hankkeessa kehittyvien prosessien ja käytäntöjen juurtuminen ja vakiintuminen varmistetaan sopimalla toimintatapojen käyttöönotosta ja kytkemällä kehittämistyö lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyöhön (sis. lastensuojelun suunnitelmat), kuntien ja yhteistoiminta-alueiden prosesseihin (usein elämänkulkumallin mukaisiin) perustuviin organisaatioihin sekä soveltuvin osin tilaaja-tuottajamalliin muokkaamalla palveluprosesseista selkeitä tuotekokonaisuuksia. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma ja lastensuojelun suunnitelmat tukevat kuntien johtamista poliittisella ja viranhaltijajohdon tasolla. Ohjelmien johtamiseen, toimeenpanoon ja seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota. Kainuun maakunnan alueella tavoitteena on hankkeen aikana juurruttaa hyväksi todetut käytännöt osaksi maakunnan toimintaa. Pohjana ovat perhekeskukset ja niiden johdon ja muiden toimijoiden osallistuminen ja sitoutuminen hankkeeseen koko hankkeen ajan. Poliittinen johto sitoutuu hankkeeseen yhteisten keskustelujen, lasten- ja nuorisopoliittisen ohjelman sekä lastensuojelun suunnitelman avulla. Kunnissa juurruttaminen ja käytäntöjen vakiintuminen sekä uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimintakäytäntöihin on ensisijaisesti organisaatioiden johdon vastuulla, mutta juurruttaminen huomioidaan jo hankevaiheen toiminnassa esim. koulutuksissa. Pilottikokeiluissa syntynyttä tietoa ja osaamista hyödynnetään pilotoidun toiminnan laajentamisessa ja käyttöönotossa pilottialueiden ulkopuolella. Käytäntöjen vakiintumista kunta-, yhteistoiminta-alue- ja maakuntatasolla edistää myös mahdollisuus ohjata taloudellisia resursseja kevyempiin palveluihin raskaiden palveluiden (kodin ulkopuoliset sijoitukset, psykiatrinen osastohoito, osaaminen) tarpeen ja asiakaskäytön vähentyessä. Hyvinvoinnin seurantajärjestelmät helpottavat myös resurssien aiempaa tarkempaa kohdentamista kuntalaisten tarpeiden mukaisesti. 18

20 Juurruttamisessa koko Pohjois-Suomen alueelle tarkistetaan yhteistyömahdollisuudet ja vastuut kehittämisyksiköiden kanssa. Kansallisen juurruttamisen osalta tarkistetaan STM:n, Stakesin ja KTL:n rooli ja vastuut. Tukeva-hankkeen osapuolet osaltaan sitoutuvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävien ja tukevien palveluiden kehittämistyöhön ja yhteistyöhön em. tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa valtakunnallisesti. 6. HANKKEEN AIKATAULU JA RESURSSIT Hanke käynnistyy rahoituspäätöksen antamisen jälkeen ja päättyy Vuoden 2008 aikana rekrytoidaan projektihenkilöstö ja laaditaan hankkeen tarkempi toimeenpanosuunnitelma. Toimeenpanosuunnitelmaan kirjataan tarkemmin mm. hankkeessa toteutettavat yhteiset ja alueelliset toimenpiteet, vastuut ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta ja raportointi sekä tiedotus- ja arviointisuunnitelmat. Hankkeen henkilöstöresurssit Tukeva-hankkeen toteutusta johtaa projektijohtaja, jonka työpanoksesta puolet käytetään hankekokonaisuuden johtamiseen ja puolet Oulun seudun osahankkeeseen. Koordinointiin on varattu 0,3 henkilötyövuotta hallinnon tukipalveluihin. Oulun seudulla toimii kaksi projektipäällikköä ja lisäksi kuntien henkilöstön työpanosta siirretään hankkeelle seitsemän henkilötyövuoden verran. Kainuussa on varattu resurssi projektipäällikölle, lisäksi työpanosta on varattu 4,4 henkilön verran 2v 10 kk ajalle. Lisäksi Kainuussa on varattu 30% sihteerin työpanoksesta koko hankkeen ajalle. Oulunkaareen tulee projektityöntekijä hankkeen ajalle 50% työajalla. Kokonaisuudessaan henkilöstökustannukset ovat n. 2,19 miljoonaa euroa. 7. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA Kustannusarvio: Yhteensä Henkilöstömenot* Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot Muut menot Menot yhteensä * Oulunkaaren ja Kainuun maakunnan henkilöstömenot ( ) on laskettu palvelujen ostoihin/asiantuntijapalveluihin Rahoitussuunnitelma: Yhteensä STM 75% Kuntaosuudet yht 25 %, josta Kainuu Oulunkaari Oulun seutu Yhteensä *Kuntarahoituksen laskentaperusteena on käytetty asukaslukumäärää koordinaatiohankkeen osalta. 19

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008-11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois- Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne, joka toimii

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008

PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 PERHEKESKUS PALVELUMALLINA 28. 29.8.2008 Perhekeskustoiminnan raamit ja rakenteet Riitta Viitala 1.9.2008 PERHEKESKUS Valtioneuvoston periaatepäätös 2003 PERHE hanke 2005 2007 Kumppanuushankkeena STM,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015. Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi

KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015. Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi 1 Sisältö 1. TAUSTA JA TARKOITUS... 3 2. POHJOIS-SUOMEN SOSIAALI-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008

Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät. Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalialan eritysosaaminen ja konsultaation näkymät Kaisa Kostamo-Pääkkö 17.11.2008 Sosiaalihuollon erityispalvelut osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta Erityispalvelujen järjestämistä säätelee tällä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

ALUEET JA HYVINVOINTI

ALUEET JA HYVINVOINTI ALUEET JA HYVINVOINTI Hyvinvointialan kehittäminen strategisena kokonaisuutena Kehittämisyhteistyön käytännön kokemuksia Aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto 11.6.2009 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa. Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen ja toimeenpano Kainuussa Annikki Aitoaho Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2 Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Kainuu 82 634 henkilöä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011

TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti. Salla Korhonen 5.5.2011 TUKEVA 2 jatkohanke lyhyesti Salla Korhonen 5.5.2011 STM:n Kaste-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeet kartalla Lapsen ääni Etelä-Suomessa Kasperi Väli-Suomessa REMONTTI

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ TUKEVASTI raiteilla seminaari 11.9.2013 Hallintojohtaja Riitta Pitkänen Riitta Pitkänen Väestön keski-ikä ja alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot