LOPPURAPORTTI MÖRKÖMAA-HANKE Niina Vuori päämörkö

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI MÖRKÖMAA-HANKE Niina Vuori päämörkö

2 LOPPURAPORTTI 1 MÖRKÖMAA-HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen toteuttaja Lions Club Karstula 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Mörkömaa Kirkkovuoren luontomatkailualueen kehittäminen Hankeaika Yhteenveto hankkeesta 4. Raportti Hanke on syntynyt Lions Club Karstulan halusta kehittää Kirkkovuoren näkötornin ja sen ympäristön vetovoimaa. Vuoren rinteillä on 8 ha Karstulan kunnan maata, joka on leijonien hallinnassa. Talkoovoimilla rakennettu, tiettävästi maailman korkein hirsinen näkötorni, ja kalliolaavu houkuttelevat vuosittain n kävijää retkeilemään ja ihailemaan maisemia. Kirkkovuoren jääkautisen maaston inspiroima mörkötarina on toiminut hankkeen alkusysäyksenä ja kantavana elementtinä. Mörkömaa-hankkeen toteutusaika on ollut Varsinainen hanketyö on alkanut projektipäällikön työsuhteen alettua. Hankkeen aikana on luotu mörköhahmot, Mörkömaan visuaalinen ilme, järjestetty monia tapahtumia Mörkömaan teeman ympärille, tehty tuote- ja tapahtumayhteistyötä yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä selvitetty erilaisia vaihtoehtoja Mörkömaan toiminnan jatkuvuudelle. Hankkeen toimenpiteet ovat käytännössä olleet myös esiselvitystä siitä, mitä Mörkömaa voisi olla. Mörkömaasta ja sen toiminnoista on tiedotettu Mörkömaan nettisivuilla ja Mörkömaan Facebook-sivuilla. Hankeaikana Mörkömaasta on kerrottu sanomalehdissä, radiossa ja tv:ssä. Mörkömaan tunnetuksi tekeminen tuotteistaminen eri kanavissa on saatu onnistuneesti alkamaan, mikä näkyy mm. siinä, että Mörkömaan suuntaan on alettu itse ottaa yhteyttä ehdottaen yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan Mörkömaa on saanut hyvän ja positiivisen vastaanoton ja brändistä syntyy sympaattinen mielikuva Hankkeen tavoitteet Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteen 313 tavoitteita. Ydinajatuksena on lisätä maaseudun matkailuelinkeinojen mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Maaseutumatkailutuotteita pyritään myös saattamaan kansainvälisille markkinoille. Toimenpiteestä hyötyvät maaseudulla

3 LOPPURAPORTTI 2 matkailuyritystoimintaa harjoittavat (alle 10 henkilötyövuotta työllistävät) mikroyritykset. Toimenpiteessä toteutetaan hankkeita, joilla kehitetään maaseutumatkailua elinkeinotoimintana ja parannetaan toimintaympäristöä. Samalla edistetään maaseutumatkailuyrittäjien verkostoitumista. Toteutettavat hankkeet käsittävät mm.: maaseutumatkailun markkinointia, tuotteistamista ja tuotteistamisen ohjausta; matkailutuotteiden tuotekehitystä ja kokoamista, esimerkiksi luonnossa liikkumiseen perustuvien aktiviteettituotteiden kehittämistä ja markkinointia; saavutettavuuden, myynnin ja markkinoinnin kehittämistä esimerkiksi parantamalla myyntiyhteistyötä; olemassa olevien matkailu- ja vapaa-ajan reitistöjen kehittämistä, viimeistelyä ja niiden hyödyntämistä sekä erityistapauksissa uusien reitistöjen perustamista Hankkeen tavoitteet (tavoitteet johon tämä hanke pyrkii) Mörkömaa-hankkeen tavoitteena on luoda uusi ja erilainen elämys- ja hyvinvointipalvelu, joka tuo iloa lapsiperheiden arkeen ja luo uudenlaisen luontoelämyksen kaikille asiakkaille. Hankesuunnitelmassa (10/2012) asetetut tavoitteet: kehitetään kiinnostava Mörkömaa-brändi ja tarinat sen sisään lisätään asukkaiden ja vierailijoiden viihtyisyyttä Karstulan seudulla luodaan mörköystävällisten 20 yritysten verkosto, joka jatkaa alueen kehittämistä hankkeen jälkeen (myös omine mörkötuotteineen) luodaan me-henkeä alueen toimijoiden keskuudessa ensimmäiset 1-2 mörkötarinat ilmestyvät netissä ja muissa tiedotusvälineissä tehdään tunnetuksi Pohjoisen Keski-Suomen hienoa luontoa Mörköjen tarinat muotoutuvat moneksi: maastossa liikkumaan aktivoiviksi radoiksi ja poluiksi, sekä kirjoiksi, animaatioiksi ja peleiksi ja paikallisten yritysten Mörkötuotteiksi. Mörkömaa tutustuttaa lapset ja nuoret uudelleen luontoon.

4 LOPPURAPORTTI 3 Mörkömaa aktivoi liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin. Mörkömaa korostaa ekologisia arvoja ja yhdessä tekemistä Mörkömaa skaalautuu erilaisiksi tuotteiksi ja mahdollistaa useiden nykyisten yritysten liiketoiminnan kasvun. Mörkömaa tarjoaa lapsille ja lapsiperheille uudenlaisen, aktiivisen ja kaikkia aisteja hivelevän luontoelämyksen. Mörkömaa virkistää kattavasti Karstulan elinkeinoelämää ja on koko kuntaa yhdistävä brändi Hankkeen toteutus Toimenpiteet Hankesuunnitelma hyväksyttiin ja rahoituspäätös annettiin ELY-keskuksessa Päämörön rekrytointi alkoi marraskuun loppupuolella (ilmoitukset Keskisuomalaisessa ja Viispiikkisessä). Päätös Niina Puistovirran valinnasta Päämöröksi tehtiin Päämörkö aloitti tehtävässään Hankekaudella on toteutettu hankkeeseen kuuluvia toimenpiteitä ja viety hanketta vauhdilla eteenpäin. Perimmäinen toimenpide: Mörkömaan tunnetuksi tekeminen ja brändäys Mörkömaata on tehty tunnetuksi monin eri keinoin ja kaikki muut toimenpiteet ja tapahtumat kuuluvat tämän toimenpiteen alle. Kaikki toimenpiteet ovat myös osa tuotteen brändäystä. Toimenpide 1: Mörkösuunnittelukilpailu: Miltä mörkö näyttää? Mörkösuunnittelukilpailu järjestettiin alueen kouluissa ja päiväkodeissa huhtitoukokuussa 2013, ja siitä on raportoitu edellisen maksatushakemuksen yhteydessä. Mörköhahmoja on kehitetty eteenpäin. Hahmot ovat saaneet nimet ja ne on istutettu alkuperäiseen tarinaan.

5 LOPPURAPORTTI 4 Kuva 1: Mörköhahmot Hahmot näkyvät Mörkömaan nettisivuilla, Facebookissa ja markkinointimateriaalissa. Lokakuussa 2013 möröistä teetettiin myös pahvifiguurit eri tapahtumiin mukaan otettaviksi. Ompelija Mirva Kantanen AurinkoOtus-yrityksestä on tehnyt möröistä pehmoversiot syyskuussa Möröt kulkevat mukana tapahtumissa ja toimivat prototyyppinä mahdollisen laajemman tuotannon aloittamiseksi.

6 LOPPURAPORTTI 5 Kuva 2: Mirva Kantasen tekemät pehmomöröt, Igor (vas.), Linnea (ylh.) ja Banjo (oik.) Kesällä 2014 möröt heräsivät eloon. Lastentarhanopettaja ja Lions Clubin Ladyjen puheenjohtaja Raija Saarelainen valmistivat hahmoista mörköpuvut. Elävät möröt olivat mukana kaikissa kesän 2014 Mörkömaan tapahtumissa sekä lisäksi vielä haluttuja vieraita muissa Karstulan tapahtumissa: Karstulan Hevosystäväin seuran juhlaraveissa, jokamiesluokan SM-kisoissa, Toimenpide 2: kotisivut kieliversioineen Mörkömaan nettisivut valmistuivat Nettisivujen ilme on lapsiin vetoava, ja sisältö tällä hetkellä tiedottavaa. Sivuilla on tapahtumatietoa ja uutisia, blogi, kuvagalleria ja tietoa hankkeesta. Sisältöä on tarkoitus kehitellä vielä houkuttelevammaksi lapsille, mikä tarkoittaa puuhasteltavaa-osion kehittämistä. Sivut ovat toistaiseksi vain suomenkieliset, mutta valmius englanninkieleen on olemassa.

7 LOPPURAPORTTI 6 Kuva 3: Mörkömaan ilmettä netissä ( Sivujen päivityksestä vastaa Päämörkö, ja isommat muutokset tehdään mainostoimiston kanssa. Esimerkiksi sivujen taustakuva vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Helmi-maaliskuun aikana sivujen kautta pystyi myös osallistumaan Mörkömaan pelisuunnittelukilpailuun. Pelisuunnittelukisan aikana sivujen kävijämäärä nousi selvästi. Keskimäärin sivuilla on n. 200 kävijää kuussa. Alla tilastoa kävijöistä hnkeajalta Kuva 4: Kävijätilasto Mielenkiintoista on, että suurin osa sivuston kävijöistä on Helsingin alueelta. Jyväskylän ympäristö tulee hyvänä kakkosena, ja Karstula kolmantena. Yksittäisiä

8 LOPPURAPORTTI 7 käyntejä on muualtakin. Pelisuunnittelukisa lienee lisännyt kävijöitä pelialan keskuksista, joita on mm. Kajaani ja Oulun seutu. Kuva 5: Kävijätilasto paikkakunnittain Käydyimpiä sivuja olivat etusivu ja Mörkötarinoita. Muilla sivuilla kävijämäärät eivät juurikaan poikkea toisistaan. Kuva 6: Kävijätilasto sivuttain Sivuille tultiin eniten suoralla google-haulla ja suoralla osoitteella, mikä kertoo että Mörkömaan nimi on tiedossa. Kolmanneksi eniten sivulle päädyttiin Facebookin, ja neljänneksi eniten Kirkkovuori.fi sivuston kautta.

9 LOPPURAPORTTI 8 Mörkömaalla on myös heti hankkeen alussa maaliskuussa 2013 perustetut Facebooksivut, joilla on 519 tykkääjää. Määrä nousi pelisuunnittelukilpailun aikana merkittävästi (182 uutta), ja on noussut tasaisesti koko hankkeen ajan. Mörkömaan Facebook-sivujen tarkoitus on tiedottaa Mörkömaan tapahtumista ja nostaa esille Mörkömaan arvomaailmaan eli lapsiin, liikuntaaa ja luontoon liittyviä teemoja mm. linkkien kautta. Sivuilla jaetaan myös paljon kuvia Mörkömaan tapahtumiine liittyen. Facebook-sivujen aktiivisimmat seuraajat tulevat Karstulasta ja lähialueilta. Mörkömaalla on myös oma YouTube-kanava, jossa on videoita hankeajalta. Toimenpide 3: Logon luominen Mainostoimisto MEOMin luoma Mörkömaa-logo näki päivänvalon ja on siitä lähtien esiintynyt Mörkömaan materiaaleissa. Logo ilmentää hyvin Mörkömaan luonnonläheistä ja leikkisää henkeä. Kuva 7. Mörkömaan logot Pitkän logon lisäksi on käytetään kuvalogo Ö :tä. Kuvalogo toimii yksittäisenä elementtinä mainiosti eri tuotteissa, kuoseissa ja tuotemerkkinä myös jatkoa ajatellen. Se elää omaa elämäänsä ja herättää mielenkiinnon. Logo on saanut paljon kehuja onnistuneesta ilmeestään. Toimenpide 4: Mörköverkoston luominen eri yrityksistä (Houkuttelevan yhteistyömallin luominen) Hankkeen aikana on tutkittu, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja konsepteja Mörkömaassa voisi olla. Millainen toimija Mörkömaa on? Onko se yritys, onko se yhdistys? Toimiiko se itsenäisesti vai esimerkiksi kunnan vai Lions Clubin alla? Mikä on sen ydinliiketoimintaa? Tuottaako se itse palveluja ja tuotteita, vai onko se brändiä hallinoiva organisaatio? Onko se tapahtumatuottaja? Yrittäjien sitouttaminen brändiin, joka ei ole vielä kovin vahva ja selkeä, on haastavaa. Yrittäjät tulevat mielellään mukaan esim. tuotekokeiluihin, jos riski on heille matala. Myös yhteistyö- tai markkinointikumppaniksi ollaan valmiita lähtemään. Hankeaikana yrittäjät ovat olleet valmiita tuottamaan palvelua Mörkömaahan, jos heille maksetaan siitä. Omaehtoisen palvelutuotannon käynnistäminen brändiä hyödyntäen sen sijaan ei ole ollut vielä tarpeeksi houkuttelevaa.

10 LOPPURAPORTTI 9 Toimivan yritysyhteistyön tulevaisuuden kannalta merkittävää on kyetä luomaan konsepti, jossa jokainen mukanaolija tuntee hyötyvänsä. Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu nykyisiä ja mahdollisia toimijoita ja niiden välisiä suhteita. Kuva 8: Mörkömaan liiketoimintamallien hahmotelmaa. Tämän ison kuvan ohella Mörkömaa-hanke on käynyt keskusteluja ja tehnyt tuotteistamiskokeiluja paikallisten yritysten kanssa. Hankkeessa toteutuneita yrityshteistyömuotoja ovat olleet mm. tapahtumasponsorointi, mainostaminen, hahmojen käyttö omissa tapahtumissa, brändin hyödyntäminen omissa tuotteissa, tapahtumayhteistyö. Näistä malleista riskittömimmät ovat olleet toistaiseksi myös suosituimpia. Sitoutumistapa vs. riski on hahmoteltu alla olevaan kuvioon.

11 LOPPURAPORTTI 10 Kuva 9: Yritysten tavat olla mukana Mörkömaassa vs. riskit Alla on kuvattu tuotteita, joita yhteistyökumppanit ovat Mörkömaan hankeaikana tuottaneet. Paikallislehti Viispiikkinen teetti kesällä 2013 ja 2014 erän Mörkö-T-paitoja, Mörkömaan logolla. Paitoja on sekä lapsille että aikuisille. Kaikkiaan paitoja on myyty pitkästi yli 100 kappaletta. AurinkoOtuksen Mirva Kantanen alkaa tehdä tilauksesta pehmomörköjä ja mörkö-kangaskasseja. Mirvan pehmomöröt ovat herättäneet erittäin positiivista huomioita ja kysyntää niille on. Mörkömaan Puuhakirja ilmestyi huhtikuussa Se on toteutettu Mörkömaa-hankkeen ja paikallisten yritysten yhteistyönä, ja ulkoasun on suunnitellut TAMK Proakatemian Polte-tiimi. Kirjan idea on, että jokainen mukanaoleva yritys sai oman tehtäväsivun ja logonsa kirjaan tukemalla LC Karstulaa. Lisäksi kirja esittelee Karstulaa ja yrityksiä hauskalla tavalla, ja kertoo myös hankkeesta sekä sisältää Mörkömaan Kartan. Yritykset voivat ostaa kirjaa myyntiin tai jaettavaksi itselleen, kirjaa voi ostaa myös kuka tahansa muu jälleenmyyjätaho. Kirja on saanut innostuneen vastaanoton, ja siitä otetaan 800 kappaleen painos ensi alkuun, joka on jo lähes loppuunmyyty. Puuhakirjassa on mukana 21 yritystä (nimet liitteenä.)

12 LOPPURAPORTTI 11 Karstulan Pala-Aitta ompeli huhtikuussa 2014 suosittuja trikoopipoja, joihin painatetaan Mörkömaan hahmot ja nettiosoite. Pipojen väri ja hahmot sopivat tytöille ja pojille. Mörkömaan hahmot ovat suosittuja lasten keskuudessa ja trikoopipo on tuote, joka sopii kaikille ja niitä myös käytetään lähes ympäri vuoden. Pala-aitta tuottaa ja myy pipot itse. Pipojen markkinointi aloitetaan niin, että annetaan muutaman pipon ilmestyä katukuvaan ja kysyntä alkaa herätä. Anitan kuva on teettänyt Mörkömaa-mukeja hahmokuvilla. Ahosen Taimisto lahjoitti kesäkuussa 2014 Karstulan 200 Nuohari-leiriläisille muistoksi Mörköherukan tainta. Mörköherukassa oli Mörkömaan logo. Möröt näkyivät myös leiriolympialaisissa lajivastaavina. Nuohari on joka toinen vuosi Karstulassa ala-asteikäisille järjestettävä liikunta-ja kulttuuriharrastuksia sisältävä nelipäiväinen mittainen kesäleiri. Seppojuhani Seppis Ruotsalainen Ärräpää-yrityksestä tuottaa Mörköjen joulu -näytelmä jouluna Näytelmä saa ensi-iltansa tapaninpäivänä Seppis on käsikirjoittanut koko perheen näytelmää, jonka päähahmona on möröt. Näytelmä käsittelee Mörkömaan teemoja, lapsia, luontoa, erilaisuuden arvostamista jne. Näyttelijöiksi on rekrytoitu yhdessä Mörkömaa-hankkeen kanssa ala-asteen oppilaita. Näytelmässä on mukana kaikkiaan 17 näyttelijää sekä ohjaaja, säveltäjä ja lavastaja. Puvustusta tehdään viiden vanhemman ja Karstulan Evankelisen opiston käsityölinjan voimalla. Kaikkiaan produktioon osallistuu yli 30 henkilöä. 4H-yrityksenä vuonna 2013 alkanut kesäkahvila Café Neilikka mainosti kesällä 2014 luonnossa järjestettäviä Mörkösynttäreitä. Synttäreitä ei kuitenkaan pidetty kahvilan toimintakauden aikana. Kuva 6: Mörkömaan joulu näytelmän tekijöitä harjoituksissa Paikalliset pankit, Kyyjärven POP-pankki ja Keski-Suomen Osuuspankki, ovat olleet mukana hankkeessa. Mörkömaa ja Karstulan evankelisen opiston

13 LOPPURAPORTTI 12 opiskelijat toteuttivat POP-pankin lastenpäivän mörkö-teemalla , päivän aikana pisteillä kävi satakunta lasta. KSOP tuki järjestettyä Mörkömaan konserttia Kirkkovuorella, ja näkyi tapahtuman mainoksissa. Muhimassa olevat ideat (keskusteluja käyty) o Mörkö-menu lapsille ravintolaan (Nätti-Jussi) o Mörkö-eväskori, jonka asiakas voisi ostaa piknikille mukaan (Kahvila Hertta) o Mörkö-postikorttisarjasta. Korteissa hyödynnetään Mörkömaan hahmoja ja Lauri Salmisen valokuvia. (Paino-Pekka) o Lasten (taito)luistelukoulut Mörköhahmoilla, Linnean Luistelukoulu. (Karstula Areena ja Dot House oy) o Monia muitakin tuotteistamisideoita on vireillä. Päämörkö esitteli hanketta palveluyrittäjien kokouksessa kokouksessa oli mukana 7 yrittäjää, (Lounas-Kahvila Hertta, Virpi Humppi; Viispiikkinen, Ilkka Salonen; AurinkoOtus, Mirva Kantanen; Parturi-kampaamo Päämuuntamo, Tanja Lillstrang; Autokunnostamo H. Oinonen/Hannun Taxi, Hannu Oinonen; Fysikaalinen Hoitolaitos Kunnon Syke, Jari Pekkanen) ja ideoita Mörkömaan brändin hyödyntämisestä kunkin yrityksen toiminnassa pohdiskeltiin. Matkailutoimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö olisi käytyjen keskustelujen perusteella enemmän sitä, että Mörkömaa toimisi heille omien asiakkaiden käyntipaikkana. Mörkömaa olisi matkailutuottajille lisäpalvelua, jota he voivat tarjota ja markkinoida asiakkailleen. Keskustelua on käyty mm. Hannunkiven Lomakylän Anne Hakkaraisen ja Camping Iso-Miehen Henna-Maaria Norringin kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Mörkömaan tulee tarjota säännöllisesti ohjelmapalvelua, johon asiakasvirta majoituspalveluyrityksistä tai muista lähialueiden matkailuyrityksistä voisi päätyä. Monet eri kohteet ja hyvä tarjonta lisäävät koko seudun vetovoimaa. Se, miten palvelu, toiminta ja tuotteet Mörkömaahan rakennetaan, riippuu kuvan 8 osatekijöiden saamisesta kuntoon. Toimenpide 5: Ulkoinen viestintä Mörkömaan pääasiallisia viestintäkanavia ovat omat nettisivut ja Facebook-sivut. Viestintää julkisessa mediassa käytetään tarpeen ja tilanteen mukaan. Myös tapahtumat ja näkyminen muiden toimijoiden tapahtumissa toimii tärkeänä tiedottamiskanavana. Tapahtumat tuovat konkreettisesti esille, mitä Mörkömaahankkeessa tehdään ja minkä puolesta puhutaan.

14 LOPPURAPORTTI 13 Internet Mörkömaan omilla nettisivuilla on hankkeesta kertova välilehti, ja nettisivujen blogissa sekä uutisissa kerrotaan hankkeen toimenpiteistä ja tapahtumista. Facebook-sivuilla nostetaan edellä mainittujen lisäksi esille muita kiinnostavia ja Mörkömaan henkeen liittyviä asioita, jaetaan kuvia ja osallistutetaan tykkääjiä. Mörkömaan Facebook-sivuilla on nyt 519 tykkääjää (lokakuu 2014). Facebookin päivitysten näkyvyys on muuttunut koko ajan yhä rajatummaksi, ja näkyvyydestä on syytä tulevaisuudessa maksaa esim. tapahtumien markkinoinnin yhteydessä. Viestintäkanavana toimivat myös kunnan ja kehittämisyhtiön nettisivut ja erilaiset sähköiset tapahtumakalenterit (mm. Karstulan kunta, Viispiikkinen, Keskisuomalainen.fi/menot). Joukkoviestimet Hankkeen isommista ja kiinnostavimmista asioista kerrotaan myös lehdistössä paikallis-, seutukunnallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Hanke onkin saanut erittäin hyvin medianäkyvyyttä. Lehtijuttuja hankeaikana on kertynyt 21, lisäksi YLE Keski-Suomi teki Mörkömaasta jutun TV:n paikallisuutisiin ja radioon ja Pelkästään pelisuunnittelukilpailusta oli neljä lehtijuttua, joista Keskisuomalaisen juttu oli kannessa asti lauantaina Hankekaudella Mörkömaa on esiintynyt julkisissa medioissa seuraavasti: TV ja radio o Möröt maailmalle ( ) Mörkömaa YLEn alueuutisissa o YLE Kylässä Mörkömaasta kertovia lehtijuttuja o Möröt marssivat jouluna teatteriin_viispiikkinen_ o Mörköjen laulua_viispiikkinen_070814_2 o Raviurheilu_kaiken_ikäisille_KSML_ _kepparilähtö (Keskisuomalainen / Julkaistu Keskisuomalaisen luvalla.) o Lastenkulttuuriviikko huipentui Mörkömaassa_Saarijärveläinen_ o Mörkömaan_pelisuunnittelukisa ratkesi_ksml_ (Keskisuomalainen / Julkaistu Keskisuomalaisen luvalla.) o Hyvän tarinan pohja on hyvä hahmo (Viispiikkinen_270214) o Pelisuunnittelukilpailu Karstulan Mörkömaahan (Ykköset_ )

15 LOPPURAPORTTI 14 o Mörkömaalle oma Angry_(KSML ) o Pelisuunnittelukilpailu_Viispiikkinen_ o Herbertin, Igorin ja Banjon matka_karstulan seudun joulu_2013 o Mökrö on sympaattinen voittaja_(viispiikkinen_190613) o Möröt ovat vielä piilossa (Viispiikkinen Kesälehti 2013) o Mörköjen kanssa metsässä _KSML o Tulos tai ulos (Viispiikkinen_230513) o Saarijärveläinen_ o Mörköpiirustukset esillä Himmelissä (Viispiikkinen ) o Kuvataidekilpailu etsii mörköjä (Viispiikkinen ) o Päämörkö on innossaan Mörkömaasta (Viispiikkinen ) o Tonttikysymys_MetsoLeijona_ o Mörköjen paluumuutto (KSML kesä2012) o Landella on kivaa (Kantri 6-7_200612) Linkit näihin löytyvät nettisivuilta osoitteesta mörkömaa-.com/morkomaa-hanke/morkomaa-mediassa/. Mörkömaan tapahtumat Tapahtumat ovat tärkeä väline Mörkömaan tunnetuksi tekemisessä ja hankkeesta kertomisessa. Tapahtumien kautta voidaan konkretisoida, mikä Mörkömaa on ja mitä siitä on tarkoitus tulla ja mitkä asiat siihen liittyvät. Mörkömaan tapahtumista tiedotetaan internet-sivujen (mörkömaa.com ja Mörkömaan Facebook) lisäksi paikallisilla ilmoitustauluilla ja näkötornilla, missä käy runsaasti väkeä. Tiedotuskanavina toimivat myös erilaiset ilmaiset tapahtumakalenterit, kuten Keskisuomalaisen menot-palsta ja Karstulan tapahtumakalenteri. Toisen toimijan kanssa yhteisesti järjestettävistä tapahtumista tiedotetaan myös ko. tahon viestintäkanavissa. Päivä Tapahtuma Toiminta Osallistujamäärä Mörkömaan piirustuskilpailu: Miltä Mörkö näyttää? Kuvataidekilpailu Karstulan-Kyyjärven- Kivijärven ja Saarijärven alueen kouluille ja päivähoitopaikoille Töitä tuli n Mörkömaan piirustuskilpailun näyttely Galleria Himmelissä Kilpailutyöt olivat esillä näyttelyssä Himmelin aulassa. Kävijät saivat Kävijöitä vieraskirjan mukaan 113.

16 LOPPURAPORTTI 15 äänestää suosikkiaan Torni-hölkkä ja Mörköpolun avaus. Yhteistyössä Karstulan KiVa ja Kehräkumppanit. Diplomit osallistujille Hölkässä 54 osallistujaa, muuta yleisöä vaikea sanoa. Mörköpolulla 7 lasta ja 4 aikuista Luonnonkukkien päivän retki Mörkömaassa. Karstulan- Kyyjärven luonnonsuojeluyhdi stys ry Satumetsän salaisuudet. Satusivellin-viikon tapahtuma Mörkömaassa. Yhteistyössä Karstulan Kulttuuritoimi Satumetsän salaisuudet. Yhteistyössä Karstulan Kulttuuritoimi Ihan Pihalla! Ulkoilmatapahtuma Karstulan suojalla. Tutustuttiin opastetusti Mörkömaan kasvistoon, maastoon ja eläimistöön. Lopuksi mehu- ja keksitarjoilu. Opastettu tarinallinen satupolku Mörkömaassa, lapset keräsivät matkan varrella möröiltä tarroja tehtäväkorttiin. Lopuksi yhteinen evästuokio. Opastettu tarinallinen satupolku Mörkömaassa, lapset keräsivät matkan varrella möröiltä tarroja tehtäväkorttiin. Peräkonttikirppis ja musiikkia, Mörkömaa esittäytyi. Kasvomaalausta, lisäksi lapset saivat maalata kankaalle. Möröt ohjasivat leikkejä. Myynnissä Viispiikkisen mörköpaitoja. 17 osallistujaa, joista 8 lasta. n. 50 osallistujaa, pääasiassa lapsia. n. 30 osallistujaa, pääasiassa lapsia. Satoja kävijöitä.

17 LOPPURAPORTTI Kyyjärven Nopolan koulun retkipäivä Mörkömaassa (yksityinen tilaustapahtuma) Yhteistyössä Karstulan Evankelisen opiston koulunkäyntiavustajalinja. Opastettu tarinallinen satupolku Mörkömaassa. Lapset etsivät mörköjä metsästä ja jälkikäteen kyseltiin, mitä metsässä näkyikään ja mitä möröt olivat tehneet ja kertoneet. N. 100 henkilöä opettajia ja oppilaita. Koko Kyyjärven koulu eskarit 6. lk opettajineen Ähtärin eläinpuiston Santeri- Karhun lastentapahtuma Lastenpäivä Ähtärin eläinpuiston tiloissa. Mukana eläinhahmoja, tarjolla makkaraa, kasvomaalausta ja muuta lasten toimintaa. Mörkömaa-hanke kutsuttiin osallistujaksi Ähtärin eläinpuiston lastentapahtumaan. Jaossa oli Mörkömaan esitteitä ja ilmapalloja, piirustuskuvia möröistä sekä Karstulan palvelukarttoja, joista ylimääräiset jäivät Ähtäriin. Nettisivut esillä. Hanke herätti mielenkiintoa ja kysymyksiä, ilmapallot kävivät hyvin kaupaksi. Tapahtuma oli messutyyppinen, kävijämäärää vaikea arvioida, kymmeniä kuitenkin Syyslomaviikon mörkötapahtumat. Yhteistyössä Karstulan Päivällä ulkoilmaretki Mörkömaan maastossa (ks. edellinen kohta) Osallistujia päivällä n. 40 lasta ja 30 aikuista.

18 LOPPURAPORTTI 17 Evankelisen opiston koulunkäyntiavustajalinja ja liikuntalinja ja MLL Karstulan yhdistys Tahdonvoiman Timpani ry:n kahvakuulan salikisat Saarijärven Monitoimihalli / Mörkömaalapsiparkki Illalla liikunnallinen Mörkötapahtuma Kansanopiston jumppasalissa (temppurata, kasvomaalausta, ilmapalloja, mehu- ja keksitarjoilu) Mörkömaan hahmot koristivat lapsiparkkia kisojen ajan. Parkissa oli temppurata, pelejä, Mörkö piirustuskuvia ja ilmapalloja. Parkki sai todella positiivista palautetta. Mörkömaa tietouttaa saatiin levitettyä laajemminkin, koska kisoissa oli osallistujia ympäri Suomea. Iltatapahtumassa n. 50 lasta ja 30 aikuista (vaikea laskea kun väkeä tuli ja meni) Parkissa kävi päivän mittaan kymmeniä lapsia. Täsmällistä lukua on vaikea saada, koska osa oli vanhempiensa kanssa. Facebooksivujen kävijämäärä lisääntyi kuvien ansiosta selvästi Joulumessut Karstulassa Mörkömaalla oli oma pöytä, jossa myytiin T paitoja. Lapset saivat kuvata itsensä Mörköhahmojen kanssa, ja kuvat laitettiin luvan kanssa Mörkömaan nettiin ja FBsivuille. Väkeä liikkui koko tapahtumassa päivän mittaan paljon. Kuvattuja lapsia oli yhteensä 22. Facebook sivujen kävijämäärä lisääntyi kuvien ansiosta selvästi Mörkötarinakurssi /Karstulan Kansalaisopisto Mörkömaa hanke Kirjailija Harri István Mäki piti kirjoittamiskurssin, jossa perehdyttiin tarinan luomiseen ja kehittelyyn. Osallistujat ideoivat omia mörköhahmojaan ja tarinoitaan. Osallistujia 9 hlöä vko Mörkömaa goes Kirjasto Karstulan kirjasto Mörköhahmot olivat esillä kirjastossa ja niiden ympärille kerättiin aiheeseen liittyviä tarinoita. Satutunnilla perjantaina luettiin Mörkötarinoita. Samanaikaisesti pelasta Banjo arvonta. Ideana perustella, miksi pehmo Osallistujat Satutunnilla: 12 lasta, 4 aikuista. Banjo arvontaan osallistui 32 lasta.

19 LOPPURAPORTTI 18 Banjon olisi hyvä asua juuri meillä Mörkömaan pelisuunnittelukilpailu Pelisuunnittelukilpailu yhteistyössä Expa Osk:n kanssa Kilpailutöitä 14, Facebook kampaja tavoitti henkilöä. Sivutykkäyksiä 182 lisää Mörkömaa goes Kirjasto Saarijärven kirjasto Mörköhahmot olivat esillä kirjastossa ja niiden ympärille kerättiin aiheeseen liittyviä tarinoita. Satutunnilla perjantaina 23. ja luettiin Mörkötarinoita. Yhteensä satutunneilla kuulijaa (30 hlö) POP-pankin lasten päivä. Keo ja POP-pankki Nuohari-leiri. Karstulan kunta ja monia yhdistyksiä Hui Kauhistus! Yhteistyössä Karstulan Kulttuuritoimi Satusivellin-viikko Eräopas Ari Toikkanen ja Veronika Lazko Hevosystäväinseuran ravit Karstulan HYS Mörkömaan nuotioilta KEO, Äiti-lapsi leiri. Eräopas Reija Jäntti Mörköoopperailta. KEO ja Puu Soi viikko, Keski-Suomen OP. Puuhailua ja leikkejä POPpankin pihapiirissä mörköteemalla. Möröt näkyivät leirillä, Mörkö olympialaiset. Ahosen taimisto lahjoitti leiriläisille mörkö mustaherukantaimet muistoksi (Mörkömaan logolla) Kiipeilyä tornilla, Mörkökeitto. Kolme satupolkukierrosta pohjautuen Harri I. Mäen tarinoihin. Elävät möröt. Mörkömaan kepparilähtö. Puuhakirjat palkintona. Mörköpolun kierros, tikkupullan paistoa, kasvien tunnistusta, luontoaskartelua. Puu Soi viikon opettajat Jussi Pernu ja Päivi Kantola laulattivat Kirkkovuorella n. 80 kävijää 200 lasta n. 70 kävijää. Lähdössä 32 lasta. Raveissa 700 henkilöä. n. 40 osallistujaa. 30 osallistujaa

20 LOPPURAPORTTI 19 Mörköoopperan hengessä Jokamiesluokan SM Karstulan radalla. Karstulan Urheiluautoilijat Bongaa Mörkö! kisa alueella. Paikalle oli piillotettu pahvimöröt ja alueella liikkui myös oikea mörkö. Kisaan pystyi osallistumaan myös facebooksissa ja Instagramissa Kisaosallistumisia yhteensä 34. Kaikkiaan viikonloppuna n kävijää Mörkömaan sieniretki. Karstulan Martat Retkeilyä ja sienten tunnistusta Mörkömaan maastossa. 25 osallistujaa Paletin Onnenpäivät Möröt paletissa 49 piirustusta, 800 kävijää Tapahtumissa aktiivisesti osallistuneita n ja näkyvyysvaikutus/tavoitettu yhteensä henkeä. Kuva 10: Mörkömaan kesäisiä tapahtumia

21 LOPPURAPORTTI 20 Toimenpide 6: Tulevien kehittämistarpeiden havainnointi ja ideointi Tämä toimenpide on erittäin tärkeä myös muiden toimenpiteiden toteuttamisen kannalta. Jos emme tiedä, mihin suuntaan Mörkömaata kehitetään, on vaikea myöskään luoda vahvaa brändiä. Rahoitusvaihtoehtojen selvittäminen nykyisen hankkeen jatkoksi on oleellista, ja niistä on otettava selvää hyvissä ajoin. Verkostoituminen yrityselämän, korkeakoulujen ja toisten hanketoimijoiden kanssa eri tilaisuuksien yhteydessä Keski-Suomen alueella, ja muuallakin, ajaa Mörkömaan asiaa eteenpäin. Eri toimenpiteiden yhteydessä tulee jatkuvasti eteen toimivan yritysyhteistyömallin löytäminen: millä tavalla yrityksille annetaan Mörkömaa-brändi käyttöön ja kuka sitä hallinnoi. Tätä on pohdittu myös ohjausryhmän palavereissa ja yhteistyössä Karstulan kehittämisyhtiön kanssa. Mörkömaan keskeinen osa on maasto, johon jo nimikin viittaa. Tulevien kehittämistarpeiden kannalta merkittävää on löytää maastoon, Mörkömaahan, hyvä konsepti ja taho, joka sitä johtaa niin, että kaikki Mörkötuottajat kokevat hyötyvänsä panoksestaan. Käyttäjä- ja asiakaspuolella on tullut kokeilujen, palautteen ja keskustelujen kautta selväksi, että Mörkömaassa pitää olla mörköjä. Luontoon halutaan tekemistä ja toimintoja, jotka tuovat sille lisäarvoa. Asiakkaiden palautetta Hui Kauhistus Satuseikkailusta kesältä 2014 Aivan ihana ohjattu retki, tarinallinen puuharetki lapsille oli ehdottomasti paras juttu. Myös maistuva valmis lounas ja kivasti pienellekin sovellettava kiipeilyelämys olivat tosi hienoja asioita. Uutukaiset livemöröt huippuja! Lisää juuri tällaista: sadunomaisesti seikkailuja non-stoppina ja ohessa mahdollisuus lounastaa/kahvitella. Nyt kun Mörkömaan oikeat möröt ovat kutsuttavissa paikalle, myös Mörköpolun kulkeminen ohjatusti tai omatoimisesti mörköjen ollessa paikalla olisi kivaa. Voisiko niitä järjestää vielä muutamankin kerran ennen talven tuloa? Oikein hyvä tapahtuma! Hyvä seikkailu, joka oli rakennettu tarinan ympärille, ruokailumahdollisuus, kiipeily toi lisämaustetta isommillekin osallistujille (isommille lapsille)

22 LOPPURAPORTTI 21 Kuva 11: Mitä Mörkömaasta halutaan (käyttäjät) Puiden väliin rakennettavat kiipeilyradat olisivat täydellinen konsepti Mörkömaahan. Ekologinen, luontoa hyödyntävä - ei tuhoava ja uskomattomia elämyksiä tarjoava palvelu, joka sopii koko perheelle. Radat eivät estä myöskään vapaata liikkumista alueella edelleen, liiketoiminta syntyy vuokrattavista turvavaljaista, joita ilman korkeuksissa ei voi liikkua. Seikkailupuistojen rakentajan Amazone Adventuresin toimitusjohtaja Frédéric Courant kävi Karstulassa esittelemässä konseptia ja tutkimassa maastoa. Vierailun aikana selvisi, että Kirkkovuoren puusto on ylhäällä liian hentoa ratojen rakentamista ajatellen. Lisäksi suuret korkeuserot ovat haasteellisia: liuista tulee liian vauhdikkaita ja muutkin radat ovat vaikeita toteuttaa jyrkille rinteille. Idea sopii hyvin luontoon ja Mörkömaan henkeen, mutta puiston sijoittaminen rinteelle, missä korkeuserot ovat suuret, ei ole turvallista. Näin ollen Kirkkovuoren maisema-arvo menetetään, jos puisto sijoittuu alemmas maastoon. Lisäksi seikkailupuistoja on nyt lähiseudulla kolme: Ähtärissä, Tuurissa ja Laajavuoressa. Investointi on suhteellisen suuri, ja kannattavuuteen vaadittava käyttäjämäärä pitäisi olla n. 100 henkeä päivässä. Tämä on osoittatunut benchmarkingin perusteella haastavaksi myös kohteissa, joissa luontaista kävijävirtaa on hyvin. Seikkailupuisto-konsepti on vasta tulossa suuren yleisön tietoisuuteen Suomessa, joten se on osasyy kävijöiden harvalukuisuuteen.