kokonaismaanpuolustuksesta 2006
|
|
- Olavi Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maanpuolustuskorkeakoulu Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Sisäinen turvallisuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Valtakunnan sotilaallinen puolustus Valtion johtaminen Henkinen kriisinkestokyky Ulkoinen toimintakyky Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus - yhteiskunnan toiminnan turvaaminen
2
3 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maanpuolustuskorkeakoulu
4 Maanpuolustuskorkeakoulu Kansi: Unto Rautio Taitto: Heidi Paananen ISBN X Edita Prima Oy Helsinki 2005
5 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen ESIPUHE Kokonaismaanpuolustus on Suomen kansallinen turvallisuusratkaisu. Se tarjoaa mahdollisuuden viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan voimavarojen järkevälle käytölle turvallisuutemme ylläpitämiseksi. Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvilla toimenpiteillä turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joita ovat valtion johtaminen, ulkoinen toimintakyky, valtakunnan sotilaallinen puolustus, sisäinen turvallisuus, talouden ja yhteiskunnan toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestokyky. Uhkakuvissa perinteiset sotilaalliset uhkat ovat jääneet entistä enemmän taka-alalle uusien uhkien noustessa yhä voimakkaammin esille, terrorismin ollessa tästä eräänä, huolestuttavana esimerkkinä. Perinteisen, ensi sijassa sotilaallisia uhkia vastaan suojaavan turvallisuuden rinnalle on entistä painokkaammin noussut kokonaisvaltaisen turvallisuuden tavoite. Tietoja maanpuolustuksesta - kirjaa on aiemmin julkaistu yhdeksän painosta, joista viimeisin vuonna Nyt ilmestyvä kymmenes painos on uudistettu sekä rakenteeltaan että sisällöltään vastaamaan vuonna 2003 julkistettua valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Toinen keskeinen peruste uudistuksille on valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuodelta Kirja on tarkoitettu käsikirjaksi valtakunnallisille ja alueellisille maanpuolustuskursseille. Se on hyödynnettävissä myös muussa eri hallinnonalojen kokonaismaanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta käsittelevässä opetuksessa sekä maanpuolustusjärjestöjen toteuttamassa koulutuksessa. 3
6 Artikkelien kirjoittajat ovat valtakunnallisten ja alueellisten maanpuolustuskurssien opettajia ja luennoitsijoita tai kokonaismaanpuolustuksen eri alojen keskeisiä asiantuntijoita. Kirjan monimuotoisuudesta ja kirjoittajien lukumäärästä johtuen eräitä artikkeleiden yksityiskohtien päällekkäisyyksiä ei ole voitu välttää. Artikkelien kokonaisuuden sekä kirjoittajien persoonallisen otteen säilyttämiseksi näitä päällekkäisyyksiä ei kaikin osin ole haluttu poistaa. Artikkelien kirjoittajat käyvät ilmi kirjan liitteenä 1 olevasta kirjoittajaluettelosta. Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet majuri Jukka Haltia, everstiluutnantti Pertti Hyvärinen, kommodori Timo Junttila, tiedottaja Petri Kekäle, everstiluutnantti Ismo Kurki, hallitusneuvos Esko Koskinen, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö Eija Limnell, eversti Jukka Ojala, asessori Teemu Penttilä, vanhempi hallitussihteeri Matti Piispanen, ylijohtaja Mika Purhonen, ulkoasianneuvos Iivo Salmi, hallitusneuvos Seija Salo, komentaja Timo Ståhlhammar ja lääkintöneuvos Jouko Söder. Helsingissä joulukuussa 2005 Toimituskunnan puolesta Puheenjohtaja Toimitussihteeri Kommodori Timo Junttila Komentaja Timo Ståhlhammar 4
7 Sisällysluettelo TIETOJA SUOMEN KOKONAISMAANPUOLUSTUKSESTA Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen... 3 ESIPUHE Suomen toimintaympäristö ja sen muutos Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Terrorismi turvallisuusuhkana Joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön uhka Informaatioyhteiskuntaan kohdistuvia uhkatekijöitä Konfliktit ja sotilaallinen voimankäyttö Aseellisten konfliktien ja voimankäytön viitekehys Konfliktien ja sotilaallisen voimankäytön kehityspiirteitä Suurvaltasuhteet Transatlanttiset suhteet Venäjä ja Itämeren alue Sotilaallinen kehitys Suomen lähialueilla Sisäisen turvallisuuden turvallisuusympäristö ja siitä johdettavat uhkat Globaali talous Suomen etu ja globaali vastuu kehityspolitiikassa Suomen ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet Suomen toiminta EU:n jäsenenä Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka Kriisinhallinta EU:n sotilaallisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen Kriisinhallinnan siviilikyvyn rakentaminen EU:ssa Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittäminen Suomen rooli turvallisuutta ja vakautta edistävissä järjestöissä Yhdistyneet kansakunnat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ Euroopan neuvosto NATO ja rauhankumppanuus Puolustuspolitiikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana Kokonaismaanpuolustuksen yleisjärjestelyt Kokonaismaanpuolustuksen johto ja päätöksenteko Kokonaismaanpuolustusta koskeva lainsäädäntö
8 3.3 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Turvallisuustilanteet ja uhkamallit Tilannekuvan muodostaminen Ulkoinen toimintakyky Kansainvälisten yhteyksien, viestinnän ja päätöksenteon turvaaminen Edustustoverkon toimintakyky Suomen kansalaisten suojelu ja auttaminen Ulkomaankaupan jatkuvuuden turvaaminen Sotilaallinen maanpuolustus Suomen turvallisuusympäristö, sodankäynnin kehittyminen ja sen vaikutukset puolustusjärjestelmän kehittämiseen Suomen puolustusratkaisu Puolustusvoimien toiminnan voimavarat Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä Rajavartiolaitoksen sotilaallinen maanpuolustus Puolustushallinnon strateginen suunnittelu Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden strategia Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiat Poliisitoiminta Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi Pelastustoimi Hallittu maahanmuutto ja laittoman maahantulon torjunta Ympäristöturvallisuus Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Julkisen talouden toimivuus Huoltovarmuuden turvaaminen Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen Elintarvikehuolto Maatalous Elintarviketeollisuus Kauppa ja jakelu Energiahuolto Energiamarkkinat Varautuminen polttoainehuollossa Varautuminen sähkö- ja lämpöhuollossa Kuljetuslogistiikka Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Ilmakuljetukset Vesikuljetukset Tietoyhteiskunnan varautuminen Kriittisen infrastruktuurin varmistaminen 287 6
9 7.3.5 Rahoitushuolto Rahoitustoiminta ja maksujärjestelmät Rahahuollon turvaaminen poikkeusoloissa Vakuutusjärjestelmän turvaaminen Teollisuus Teollisuustuotannon ohjaus Teollisuuden varautuminen ja valmiussuunnittelu Työvoiman ohjaus poikkeusoloissa Poikkeusolojen vaikutus rakentamiseen Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Väestön terveydensuojelu Ympäristöterveydenhuolto Epidemiaselvitykset Tarttuvien tautien seurantajärjestelmä Säteilyvalvonta Kemialliset uhkat Terveydenhuollon valmius Toiminnallinen valmius Henkilöstöresurssit Materiaalinen valmius Lääkkeiden velvoitevarastointi Sosiaalihuollon valmius ja sosiaalinen turvallisuus Laitosten evakuointi Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Lääkinnällinen pelastustoiminta Puolustusvoimien kenttälääkintä Viestintä ja henkinen kriisinkestokyky Valtionhallinnon viestinnän yleisjärjestelyt Puolustushallinnon viestintä Puolustusministeriö Puolustusvoimat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Aluehallinnon viestintä Joukkoviestimien toiminta Sähköiset joukkoviestimet Lehdistö Koulujen maanpuolustusopetus Kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Henkinen kriisinkestokyky Psykologinen sodankäynti
10 1. SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOS 1.1 Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Maamme vastaa toimintaympäristönsä turvallisuushaasteisiin kehittämällä turvallisuuspolitiikan kolmea osa-aluetta: sotilaallista maanpuolustusta, sotilaallista kriisinhallintaa sekä varautumista niin sanottuihin uusiin uhkiin. Kylmän sodan aikana saatettiin sanoa että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kahden johtavan suurvallan turvallisuuspoliittisen suhteen kehitykseen... Tästä syystä huomion kiinnittäminen ns. kolmannen maailman tapahtumiin tuntuu turhalta. Tänään Suomi on EU:n jäsen, maamme turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ei ole enää pelkistetyn kaksijakoinen ja kolmannen maailman tapahtumat vaikuttavat nyt kaikkien maiden turvallisuuteen. Berliinin muurin murtuminen 1989 ja sitä seurannut Neuvostoliiton romahtaminen saivat aikaan historiallisia muutoksia. New Yorkin terrori-iskut eivät muuttaneet globaalin kehityksen suuntaa, mutta ne vaikuttivat muutoksen nopeuteen ja sen tiedostamiseen. Kylmän sodan jälkeen Suomen toimintaympäristöä ovat muokanneet mm. seuraavat tekijät: Venäjä ei enää ole entisenlainen globaali supervalta, mutta sillä on edelleen merkittävät sotilaalliset voimavarat, EU ja Nato ovat laajentuneet vanhan Neuvostoliiton rajoille ja Baltiassa ylikin, mikä Naton osalta merkitsee erityisesti Yhdysvaltojen vastuunottoa alueen turvallisuudesta. Euroopan Unionin jäsenmaissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on käytännössä jakautunut kahteen osaan: oman alueen maanpuolustuksessa nojataan Natoon tai kansallisiin ratkaisuihin, kriisinhallinnassa ollaan yhteistyössä sekä EU:n että Naton puitteissa, Globalisaation seurauksena perinteisten kehitysmaiden turvallisuuspoliittinen merkitys on radikaalisti noussut, Niin sanottujen uusien uhkien merkitys on lisääntynyt kaikissa maissa, myös Suomessa. Tänään voidaankin sanoa, että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kolmen keskeisen toimijan EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen - suhteen kehitykseen. Perinteisten kehitysmaiden tapahtumil- 8
11 la ja uusilla uhkilla on yhä enemmän vaikutusta näiden kolmen toimijan suhteisiin ja suoraan Suomeen. Maanpuolustuksen ympäristö Jokaisen maan turvallisuus kytkeytyy voimakkaimmin sen lähiympäristöön, mutta tähän lähiympäristöön ja suoraan itse maahan vaikuttavat yhä enemmän etäiset tapahtumat. Suomen osalta turvallisuuteen on perinteisesti vaikuttanut Venäjän ja kunkin aikakauden keskeisten läntisten suurvaltojen suhde. Tänään ei ole odotettavissa laajamittaista sotilaallista yhteenottoa toisaalta Venäjä ja perinteisten länsimaiden EU:mme ja sen jäsenmaiden sekä Yhdysvaltojen välillä. Kokonaisuutena turvallisuuspolitiikan painopiste onkin viime vuosina Natossa, EU:ssa ja sen jäsenmaissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, siirtynyt merkittävästi maanpuolustuksesta kriisinhallintaan. Suomen kannalta on kuitenkin tärkeätä, että EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäiset suhteet voivat tulevien vuosien ja vuosikymmenien mittaan vaihdella yhteistyön ja merkittävien jännitteiden välillä. Merkittävät tällaiset muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Euroopan Unionimme ja sen jäsenmaiden, Venäjän sekä Yhdysvaltojen suhteiden vaihteluihin voivat vaikuttaa mm. seuraavat tekijät: Perinteisen läntisen demokratian ja markkinatalouden sekä läntisten maiden vaikutuksen edelleen lisääntyminen alueilla, joita Venäjä pitää itselleen tärkeinä: Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasuksen alue ja Keski-Aasia, Venäjän sisäinen kehitys voi vaikuttaa maan ulkosuhteisiin, mahdollisesti myös lähinaapureihin suuntautuviin odotuksiin, Venäjän, EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä mahdollisesti Intian erilaiset edut strategisesti merkittävillä alueilla, kuten esimerkiksi ns. laajassa Lähi-idässä. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityssuunta sekä tämän vaikutus toisaalta Natoon ja atlanttiseen suhteeseen sekä toisaalta EU:n Venäjä -suhteeseen. Globalisaation myötä syntyvien kehityskriisien (terrorismi, joukkotuhoaseet, sortuvat valtiot) vaikutukset suurvaltojen suhteisiin. Perinteinen geopoliittinen kilpailu keskeisten toimijoiden kesken. Sotilaallinen uhka muodostuu kaikille maille kahdesta tekijästä: sotilaallisista voimavaroista ja niiden omistajien tarkoitusperistä. Suomen keskeinen tavoite on vahvistaa turvallisuusympäristömme vakautta edistämällä meille tärkeiden toimijoiden keskinäisiä hyviä suhteita. Näin politiikkamme pyrkii edistämään EU:n ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen hyviä 9
12 suhteita. Samoin pyrimme olemaan hyvä EU:n jäsen ja hyvissä kahdenvälisissä suhteissa Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Samalla voi todeta, että lähialueellamme on edelleen merkittäviä sotilaallisia voimavaroja ja ne ovat alkaneet viime vuosina uudelleen vahvistua. Turvallisuusympäristömme kaikki tekijät huomioon ottava Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että se estää ennalta sotilaallisella voimalla uhkaamisen, joka voisi kohdistua Suomeen. Tällainen puolustuskyky on kaikkien kannalta myönteinen osa pohjoisen Euroopan vakautta. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkitys, Naton rauhankumppanuus sekä Naton oven auki pitäminen ovat osa samaa kokonaisuutta. Yhdysvaltojen sitoutuminen Naton kautta Baltian turvallisuuteen on osa pohjoisen Euroopan vakautta. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko korostaakin sekä EU:n että Suomen omaa hyvää atlanttista suhdetta Yhdysvaltoihin. Kriisinhallinnan ympäristö Globalisaationa tunnettuun maapallonlaajuiseen muutokseen on liittynyt kehitysmaissa sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Yhtäältä entisiin kehitysmaihin on syntynyt menestyviä taloudellisia voimakeskuksia ja yhteistyökumppaneita, jotka haastavat perinteisten teollisuusmaiden talouksia. Toisaalta joidenkin maiden epäonnistuminen ja sisäinen kehityskriisi voi uhata ko. alueen tai koko maailman turvallisuutta. Globalisaatio on myös vähentänyt maantieteellisen etäisyyden merkitystä. Riskit ja uhat ovat saaneet uusia muotoja ja niiden vaikutukset välittyvät nopeammin ja laajemmalle alueelle. Perinteisissä kehitysmaissa elää ihmiskunnan kuudesta miljardista ihmisestä noin viisi miljardia. Köyhyys, eriarvoisuus ja kehityksen puute ovat jo sinänsä yhteiskuntien epävakautta lisääviä tekijöitä. Lisäksi joissakin kulttuureissa voi ilmetä voimakasta, perinteisistä kulttuureista lähtevää vastarintaa demokratiaa ja nykyaikaista taloutta kohtaan. Eri maiden kehityskriisien seurauksena voi olla järjestyneen yhteiskunnan tai valtion sortuminen, ihmisoikeus- ja demokratiaongelmia, maiden ja kulttuurien välistä vastakkainasettelua sekä joukkotuhoaseiden leviämistä. Globalisaation ja vakaan kansainvälisen ympäristön edut ovat Suomen kaltaiselle maalle kiistattomat. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perinteinen kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta sekä sotilaallinen kriisinhallinta muodostavat jatku- 10
13 mon, jossa lähtökohtana on kehityskriisien ennalta ehkäisy ja tarvittaessa myös sotilaallinen kriisinhallinta. Perinteisistä suomalaisista lähtökohdista ei ole ollut helppo tunnistaa Euroopan maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jakautumista kahteen osaan: Naton kautta tai sotilaallisesti liittoutumattomana hoidettavaan oman alueen maanpuolustukseen ja sekä EU:n että Naton hoitamaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan kriisinhallintaan. Maapallonlaajuisen riippuvuuden kasvaessa moniin turvallisuusuhkiin vastaamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on perinteisesti korostanut YK:n merkitystä kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. EU:n jäsenmaana Suomen luontainen yhteistyö tapahtuu osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Samaan laajaan kansainväliseen yhteistyöhön tähtää myös Naton rauhankumppanuus. Globalisaation myötä Suomenkin hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän maantieteellisesti etäiset tapahtumat. Siksi Suomi osallistuu YK:n ja EU:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina laajalla keinovalikoimalla nykymaailmassa nopeasti ja laajasti vaikuttavien kriisien ennalta ehkäisemiseen, siviilikriisien hallintaan ja tarvittaessa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Uusien uhkien ympäristö Niin sanotut uudet uhkat eivät ole olleet aikaisemminkaan tuntemattomia, mutta globalisaation myötä niiden vaikutus ja tiedostaminen ovat lisääntyneet. Samalla niistä on tullut osa kokonaisvaltaista turvallisuussuunnittelua ja varautumista. Globalisaatio voidaan nähdä nykyaikaistumisen maapallonlaajuisena etenemisenä. Se merkitsee käytännössä monien toimintojen verkottumista ja tässä mukana olevien keskinäisriippuvuuden lisääntymistä. Tämä voi johtaa monissa tapauksissa turvallisuuden vahvistumiseen, koska toisistaan riippuvaisten valtioiden ja yritysten etu on edistää yhteistyökumppaneiden kanssa vakaata yhteistoimintaa. Toisaalta verkostuminen ja keskinäisriippuvuuden lisääntyminen voi häiriö- tai kriisitilanteissa johtaa vaikutusten nopeaan ja laajaan leviämiseen. Monet turvallisuusongelmat voivat saada alkunsa kaukana, mutta juuri globalisaation vuoksi ne voivat vähitellen tai hyvinkin nopeasti vaikuttaa Suomeen. Toisaalta esimerkiksi suomalaiset turistit menevät myös kaukomaille uusien turvallisuusriskien lähettyville. Perinteisesti uusien uhkien kaltaisiin riskeihin on varauduttu ja vastattu paikallisella tai kansallisella tasolla. Globalisaatio ja EU:n jäsenyys merkitsevät sitä, että uusiin uhkiin liittyvä tilannekuvatoiminta, ennaltaehkäisy, varautuminen sekä 11
14 kriisijohtaminen verkottuvat yhä enemmän myös kansainvälisesti. Tämä tapahtuu lähialueilla, Itämeren alueella, EU:ssa ja Nato yhteistyönä sekä YK:n puitteissa. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa käsiteltiin laajasti uusia uhkia. Niitä voidaan ryhmitellä luonnon aiheuttamiin uhkiin, ihmisen aiheuttamiin uhkiin, ja nykyaikaistumiseen liittyviin teknologiariskeihin. Luonnon aiheuttamat uhkat ovat ihmisten kannalta vanhimpia ja järjestäytynyt yhteiskunta on osaksi syntynyt vastaamaan juuri niiden aiheuttamiin haasteisiin. Esimerkiksi ravinnon saatavuuden tai sään vaihteluiden aiheuttamien riskien hallinta on ollut keskeinen osa talouden ja teknologian kehitystä. Monien suurten luonnononnettomuuksien osalta joudutaan käytännössä keskittymään varautumiseen ja kriisijohtamiseen, koska itse tapahtuman ennalta ehkäisyyn ei ole mahdollisuuksia. Samalla on noussut esiin kysymys, missä määrin ihminen omalla toiminnallaan aiheuttaa tai kärjistää esimerkiksi ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden vaihteluita. Luonnononnettomuudet. Ihmisen tai yhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevat luonnononnettomuudet ovat olleet viime vuosien merkittäviä uhkia ihmisen turvallisuudelle. Vaikka luonnononnettomuudet ovat paikallisia, niillä globalisoituvassa maailmassa on usein myös laajoja taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Epidemiat. Tarttuvien tautien ennalta estämisessä on saavutettu viime vuosisadalla globaalisti merkittäviä tuloksia. Tarttuvien tautien, helposti tarttuvien eläintautien sekä kasvitautien ja tuholaisten leviämisen mahdollisuus arvioidaan tulevaisuudessa merkittäväksi globaaliksi riskiksi sekä lisääntyvän kansainvälisen liikkumisen että mahdollisten biologisten mutaatioiden vuoksi. Ihmisen aiheuttamien turvallisuusuhkien torjuminen on historiallisesti ollut toinen järjestäytyneen yhteiskunnan kehityksen lähtökohta. Demokraattisen oikeusvaltion edistäminen ja puolustaminen on globalisoituvassa maailmassa jatkuvasti sekä keskeinen tavoite että keskeinen keino turvallisuuden edistämiseen ja vakauttamiseen. Järjestäytynyt rikollisuus. Nopeasti lisääntyneen kansainvälisen vaihdon myötä myös rikollisuus on kansainvälistynyt, organisoitunut ja ammattimaistunut. Sen torjunta edellyttää erityisesti kattavaa ajantasaista kokonaiskuvaa ja tarkkaa tietoa. Se vaatii myös tehostuvaa yhteistyötä. Terrorismi. Terrorismi liittyy läheisesti muun rikollisuuden torjuntaan. Terrorismia on esiintynyt kautta aikojen eri muodoissa. Sen taustalla on ollut useita erilaisia motiiveja, myös nykyään korostuvat separatistiset pyrkimykset sekä uskonnollinen fanatismi. Viime vuosien terrorismin globaalit vaikutukset ovat 12
15 tunnettuja. Suoraan Suomeen kohdistuva terroriuhka arvioidaan tällä hetkellä vähäiseksi, vaikka ongelmaa ei Suomessakaan ole syytä aliarvioida. Sosiaaliset kriisit ja maahanmuuton hallinta. Laajamittaiset väestöliikkeet ovat viime vuosina olleet erityisesti sosiaalisten kriisien ja ilmaston ääritilojen seurausta. Suomeen ei ole näköpiirissä laajamittaista luvatonta maahanmuuttoa, mutta globaalien ja eurooppalaisten ongelmien aiheuttamaa painetta on odotettavissa. Suomessa maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina edelleen eriytynyt, ja siinä on alkanut korostua myös työperäisen maahanmuuton myönteinen hallinta. Teknologiariskien lisääntymiseen liittyy paradoksi, että nykyaikaisen teknologian keskeinen tarkoitus on taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi perinteisten luontoon ja talouteen liittyvien riskien hallinta. Verkottuva talous lisää keskinäisriippuvuutta ja turvallisuutta, mutta samalla myös niiden käyttöön liittyvien häiriöiden ja riskien lisääntymistä. Teknologiariskien hallinta keskittyy merkittävästi ennalta estävään toimintaan, mutta verkottuneessa keskinäisriippuvuuden maailmassa on samalla varauduttava myös poikkeuksellisten suurien häiriöiden ja onnettomuuksien johtamiseen. Tämä taas edellyttää laajaa kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten yhteisöjen yhteistyötä. Suuronnettomuudet: liikenne, teollisuus, säteily, ympäristö. Nykyaikaisen yhteiskunnan ja talouden rakentuminen jatkuvasti kehittyvän teknologian varaan lisää luontaisesti teknologiariskejä. Samalla globaalin kilpailun usein vaatima yksiköiden ja järjestelmien koon kasvu voi tehdä mahdolliseksi laajalle vaikuttavat onnettomuudet. Sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät. Yhä useammat yhteiskunnan toiminnot ja palvelut perustuvat sähköisen viestinnän ja tietojärjestelmien käyttöön. Samalla koko yhteiskunnan riippuvuus niistä kasvaa, eikä siirtyminen manuaalisiin järjestelmiin kriisitilanteissakaan ole mahdollista. Kehitys mahdollistaa myös verkkojen ja järjestelmien lisääntyvän käytön rikollisiin tarkoituksiin. Huoltovarmuus: energia, elintarvikkeet, päivittäistavarat. Nykyaikaisen talouden ja yhteiskunnan verkottuminen sekä kaupan järjestelmien pyrkimys suurien varastojen välttämiseen ovat lisänneet yhteiskunnan huoltovarmuuden riskejä poikkeus- ja kriisitilanteissa. 13
16 Suomalaisen mallin vahvuus: kok okonaisturvallisuus onaisturvallisuus Turvallisuuskysymykset on perinteisesti jaettu ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen ja myös viranomaistoiminta on seurannut samoja rajoja. Sotien jälkeisen ajan Suomessa on kuitenkin kehitetty kaikkien viranomaisten yhteistoimintaa ns. kokonaismaanpuolustuksen pohjalta. Sen mukaan kaikki tarvittavat osapuolet ja koko yhteiskunta voidaan nopeasti mobilisoida laajaan kriisinhallintaan. Vuoden 2004 Sisäisen turvallisuuden ohjelma jatkaa, täsmentää ja täydentää samaa toimintalinjaa. Perusajatuksena on, että jokainen viranomainen vastaa omassa tehtävässään turvallisuuden edistämisestä ja jatkaa kriisitilanteessa samalla paikalla kuin normaalioloissa. Vuoden 2004 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa analyysin ja johtopäätösten perusteella Suomi toteuttaa jatkossa uskottavaa kansallista puolustusta, osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ja varautuu uusiin uhkiin. Myös näissä haasteissa kaikkien viranomaisten, koko valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan yhteistyö kokonaisturvallisuuden hyväksi antaa hyvän perustan myös tulevaisuuden turvallisuussuunnittelulle. 1.2 Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Turvallisuus kytkeytyy kansainvälisessä toimintaympäristössä entistä vahvemmin yhteen kehityksen ja ihmisoikeuksien kanssa. Samalla turvallisuuspoliittinen asialista on muuttunut kylmän sodan päättymisen ja sitä välittömästi seuranneen murroksen ajoista. Suursodan uhka on pitkälti poistunut ja aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt, mutta poliittinen väkivalta eri muodoissa liittyy globaaliin muutokseen. Maailmanlaajuisten ongelmien ja rajat ylittävien uhkien vaikutus valtioiden, yhteiskuntien ja yksilöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Kauppapoliittiset-, raaka-aine- ja energia- sekä ympäristökriisit samoin kuin luonnononnettomuudet ja epidemiat koskettavat keskinäisen riippuvuuden kautta kaikkia maita. Pakolaisuus ja hallitsemattomat väestöliikkeet saavat usein alkunsa sisäisistä konflikteista tai valtioiden sortumisesta, mihin liittyy samalla ihmisoikeusloukkauksia. Ne toimivat myös järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä huume- ja ihmiskaupan kasvualustana ja toimintaväylänä. Muuttuvan turvallisuuspoliittisen asetelman keskeisenä tekijänä on globalisaatio, joka muokkaa valtioita, yhteiskuntia ja markkinoita ja tiivistää niiden välisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla. Globalisaatio luo uusia yhteistyömahdollisuuksia talouden ja 14
17 teknologian alalla, mutta ilman hallinta- ja korjaustoimia se samalla lisää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta ja kasvattaa hyvinvointikuiluja ja kehityseroja. Toimintaympäristön muutoksen seurauksena ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja valtioiden turvallisuuspolitiikassa on liudentunut. Keskeiseksi tavoitteeksi on samalla tullut monenkeskisen yhteistyön tehokkaampi järjestäminen moniulotteisten ja toisiinsa kytkeytyvien ongelmien torjumiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisaalta edellytyksenä yhteiselle toiminnalle ja globaalien turvallisuustavoitteiden saavuttamiselle on suvereenien valtioiden kyky vastata sisäisistä ja ulkoisista velvoitteistaan. Köyhyydestä irti ponnistelevien kehitysmaiden ja demokratiaa ja markkinataloutta kohti pyrkivien siirtymämaiden tukeminen on tullut turvallisuusstrategioiden olennaiseksi osaksi. Erityisenä haasteena on kansainvälisen yhteisön puuttuminen heikkojen, sortuvien ja hajonneiden valtioiden ongelmaan samoin kuin suhtautuminen valtioihin, jotka rikkovat yhteisten normien mukaisia velvoitteistaan kansalaisiaan tai kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Turvallisuusstrategiat (1) Globaalien ongelmien ratkaisemiselle tarjoaa yhteisen perustan Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden (2000) toteuttaminen, jossa ydintehtäväksi asetetaan köyhyyden vähentäminen. Samalla jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n toimintakyvyn ja uskottavuuden vahvistamiseen, mistä tehtiin päätöksiä tavoitteiden tarkistuksessa (2005). Yhteisten tavoitteiden toteutuminen ei onnistu ilman heikkojen valtioiden ja ryhmien tukemista ja hyvän hallinnon edistämistä. Maissa, joissa keskusvalta on menettänyt toimintakykynsä ja arvovaltansa, esiintyy muita useammin ja enemmän myös väkivaltaa ja inhimillistä kärsimystä, joka heijastuu alueellisena epävakautena ja globaalina ongelmana. Heikkojen valtioiden tukemiseen liittyy niin kehitys- ja turvallisuuspoliittisia kuin humanitaarisia tavoitteita ja arvoja. Globalisaation myötä muiden toimijoiden kuin suvereenien valtioiden merkitys on lisääntynyt. Globalisaation hallinnassa on löydettävä ratkaisuja kaikkien osapuolten, valtioiden ja niiden välisten järjestöjen lisäksi yritysmaailman, ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisyhteiskuntien sekä tutkijayhteisön asiantuntijoiden osallistumiseen vuoropuhelussa ja päätöksenteossa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi huomioon on otettava globalisaation yhteiskunnalliset haitat ja hyödyt. Globaalien ongelmien ratkaisemisesta ja globalisaation hallinnasta on tullut merkitykseltään strateginen turvallisuuspoliittinen kysymys. Yhdysvaltain, muiden johtavien läntisten teollisuusmaiden ja Euroopan unionin sekä Venäjän G8- ryhmä pyrkii kantamaan johtovastuun sellaisten ongelmien kuin Afrikan kehitys- 15
18 kriisien, terrorismin globaalin vaaran ja joukkotuhoaseiden leviämisen ratkaisemisesta. Samalla nopeasti kehittyvien suurvaltojen kuten Kiinan, Intian ja Brasilian sekä Japanin merkityksen kasvu ja kehitysmaiden voimistuvat vaatimukset ovat nostaneet asialistalle päätöksenteon ja vaikutusvallan pohjan laajentamisen globalisaatiokysymyksissä. (2) Kylmän sodan kahtiajaon päättymisestä lähtien on kestävää turvallisuutta ja kehitystä pyritty vahvistamaan vakaus- ja muutospolitiikan tavoittein ja keinoin tukemalla ohjelmoidusti, johdonmukaisesti ja ehdollistetusti yhteiset arvot ja normit täyttävään demokratiaan siirtymistä ja hyvään hallintoon nojaavaa kehitystä. Samalla pyritään paneutumaan ja vaikuttamaan kehitysongelmien ja konfliktien perussyihin. Euroopan unionin yhdentymiseen liittyvä laajentumis- ja kumppanuuspolitiikka on vahvistanut demokratiaan, oikeusvaltioon ja markkinatalouteen nojaavaa turvallisuusyhteisöä ja vakautta laajan Euroopan alueella. Yhdysvallat on ottanut keskeiseksi ulkopolitiikkansa tavoitteeksi demokratiaan siirtymisen erityisesti laajan Lähiidän alueella. YK ja alueelliset järjestöt kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan neuvosto valvovat ja tukevat ihmisoikeuksien, kansalaisvapauksien ja vähemmistöoikeuksien sekä oikeusvaltion toteutumista kehitysmaissa, uusissa demokratioissa ja siirtymämaissa. Demokratioiden määrä valtioiden keskuudessa on kylmän sodan jälkeen lisääntynyt historiassa ennen kokemattomassa mitassa. Autokraattisten järjestelmien määrä on laskenut jyrkästi, mutta samalla niiden valtioiden määrä, joita eivät täytä myöskään demokratian tunnusmerkkejä, on säilynyt merkittävänä. Ne ovat alueellisen epävakauden mahdollisia lähteitä ja luovat epävarmuutta monenkeskisten velvoitteiden toteuttamiseen. Niissä myös sisäisten konfliktien ja poliittisen väkivallan vaara säilyy suurena. Lähde: Monty G. Marshall and Teb Robert Gurr, Peace and Conflict
19 Tuho- ja pelotusvaikutukseen pyrkivän uuden globaalin terrorismin torjuminen on tehtävä, jossa on käytettävä toisiaan vahvistavina keinoina sisäisen ja ulkoisen turvallisuuspolitiikan välineitä ja alueellista ja globaalia monenkeskistä yhteistyötä. Samalla terrorismin torjuminen edellyttää sen perussyihin vaikuttamista ja vaikutuskanaviin ja puuttumista. Vuoden 2001 jälkeen on jouduttu havaitsemaan, että länsimaisen demokratian arvojen ja normien levittäminen uusiin yhteiskuntiin tai demokraattisten vaalien järjestämien kriisialueiden maissa ei riitä turvallisuuspoliittisena muutosstrategiana. Ääri-islamismin nimissä toimivien terroristiryhmien, Afganistanin ja Irakin sotien aiheuttaman vastustuksen ja arabiyhteiskuntien kehitys- ja demokratiavajeen muodostaman ongelmakokonaisuuden purkamiseksi on ryhdytty edistämään kulttuuripiirien vuoropuhelua ja keskinäisen tietouden vahvistamista islamilaisen ja muun maailman välillä. (3) Konfliktien hallintaan tähtäävä turvallisuuspoliittinen toiminta kohdistuu koko ristiriitasykliin. Ensisijaisena toimintalinjana on tilanteen seuranta epävakailla alueilla ja ennaltavaroitukseen nojaava konfliktinesto diplomatian keinoin ja hyvän hallinnon tukemisen avulla. Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta on tullut YK:n, Euroopan unionin ja Naton sekä myös muiden alueellisten turvallisuusjärjestöjen kuten Afrikan unionin keskeiseksi toimintalohkoksi, jossa yhä tärkeämpää on sotilaallisten ja siviilivalmiuksien käyttäminen yhdistelmänä. Konfliktien jälkeinen vakaus- ja jälleenrakennustoiminta on elimellinen osa uutta turvallisuusstrategiaa, johon kaikki keskeiset toimijat kuten YK, EU ja yhä vahvemmin myös Yhdysvallat kehittävät voimavaroja ja kykyjä. Tilanteesta riippuen se saattaa edellyttää pitkäaikaista yhteiskunnan tai valtion rakennustyötä, johon kuuluu poliittinen, taloudellinen ja institutionaalinen tuki ja joissakin tapauksissa valtion hallinnon osittainen tai täydellinen kansainvälinen haltuunotto. Tavoitteena on estää konfliktin uusiutuminen ja taata valtion mahdollisuudet toimia jatkossa toimivaltaisesti ja täysipainoisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Konfliktinhallinnassa on saavutettu merkittäviä tuloksia aseellisiin konflikteihin liittyvän väkivallan vähentymisenä. Kylmän sodan aikaan ja välittömästi sen päättymistä seuranneen murroksen jälkeen sotia ja aseellisia konflikteja on saatu päättymään tai ratkaisuun. Sellaisten aseellisten konfliktien lukumäärä, joissa jokin valtio on osapuolena, on vähentynyt selvästi. Vuonna 2004 käynnissä olleista 19 väkivallan asteeltaan merkittävästä konfliktista yksikään ei ollut valtioiden välinen. Sisällissotien määrä on vähentynyt, myös Afrikassa, joka säilyy pahimpana aseellisten konfliktien alueena. 17
20 Huolimatta 1990-luvulla koetuista Ruandan ja Bosnian tapahtumista kansamurhien ja muiden siviileihin kohdistuvien veritekojen määrä on pidemmällä aikavälillä mitattuna vähentynyt. Sotiin liittyvän pakolaisuuden syntyminen on laskenut luvulle tultaessa. Poliittisten, etnisten ja muiden sisäisten konfliktien aiheuttama väkivalta on laaja ja vaikutuksiltaan globaali turvallisuusongelma. Ihmisoikeusloukkaukset ja väkivaltarikollisuus kärjistyvät valtioiden sortuessa ja yhteiskunnan kaaoksessa. Autokraattiset järjestelmät pitävät järjestystä väkivallan uhkan avulla. Uudenlaisissa sodissa ja konflikteissa osapuolina on sotalordeja, palkka-armeijoita ja muita toimijoita valtiorakenteen ulkopuolelta. Konflikteilla voi olla niiden päättymisen jälkeen epäsuoria vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Pitkäaikaiset konfliktit kuten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti tai jäätyneet konfliktit ylläpitävät väkivaltaa, terrorismia ja pakolaisuutta. Irakin sota on muuttunut taisteluksi kaupunkikapinaa ja itsemurhaterrorismia vastaan runsaine siviiliuhreineen. Konfliktinhallinnassa on sisäisten konfliktien ja valtioiden epäonnistumisen seurauksena korostunut tarve humanitaaristen katastrofien torjuntaan ja selvittämiseen. Viime kädessä tehtävänä on yksilöiden oikeuksien suojelu, yhteiskuntia koskevan väkivallan torjuminen ja niiden hyvinvoinnin takaaminen, minkä vuoksi inhimillinen turvallisuus on vahvistunut käsitteenä ja toimintapolitiikkana. Kansainvälisen yhteisön toimintakyvyn edellytyksenä on myös kansainvälisen oikeuden aseman vahvistaminen, joka tähtää ihmisoikeuksien suojeluun ja rankaisemattomuuden estämiseen. 18
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotYHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
LisätiedotKansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva
Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotYETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.
YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotEurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti
Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen
LisätiedotMIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN
MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotVÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT
Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan
Lisätiedot14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
LisätiedotKirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa
LisätiedotSotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotMaakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari
Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle
LisätiedotLIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.
31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotValtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.
Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
LisätiedotSotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen
Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana
LisätiedotSuomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö
Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen
LisätiedotSuomen ulkopolitiikan hoito
Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta
LisätiedotGLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä
GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen
LisätiedotSyyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotSisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia
Sisäministeriön hallinnonalan konsernistrategia Valokuvat: We are here Oy, 2019 Suomi on maailman turvallisin maa Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan luottamusta viranomaisiin
LisätiedotMinkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto
Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta
9.2.2017 A8-0228/102 102 Lorenzo Fontana ENF-ryhmän puolesta Johdanto osan 4 kappale (4) Terrorismin uhka on kasvanut ja muuttunut nopeasti viime vuosina. Henkilöt, joita tarkoitetaan nimityksellä terrorismiin
LisätiedotSuomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
LisätiedotSTETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'
STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys
LisätiedotVALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004
VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2004 VNS 6/2004 vp Valtioneuvoston turvallisuus-
LisätiedotYleinen asevelvollisuus
Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa
LisätiedotNäkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa
Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotVenäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotUlkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotSisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke
keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke Kansainvälisen turvallisuusympäristön nopea ja jatkuva muutos sekä maailman-laajuiset turvallisuusongelmat (mm. terrorismi ja laajamittainen maahanmuutto)
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotTurvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen
Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 24.1.2019 Sisäministeriön pelastusosaston tehtävät ja varautuminen Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja kehittää
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTurvallisuuskomitean puheenvuoro
Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships
LisätiedotKoululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotTurvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI
Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys
LisätiedotA8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotGlobaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen
Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotOpetustoimen varautuminen
Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista
Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana
LisätiedotMikä uhkaa talouden globalisaatiota?
Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys
LisätiedotKansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen
Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotA8-0316/13
18.11.2015 A8-0316/13 13 14 kohta 14. muistuttaa, että internetyhtiöillä ja palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa poistamalla kaikki laiton
LisätiedotJärjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG
Järjestöt viranomaisten kumppanina. Velvollisuus ja mahdollisuus kummallekkin! Pelastusylitarkastaja TOM TALLBERG 19.1.2018 23.1.2018 1 MIKÄ MEITÄ OHJAA? 23.1.2018 2 Mikä se YTS on? Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
LisätiedotTurvallisuuskomitean toiminta 2015
Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen
LisätiedotSISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA
SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö
LisätiedotYhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo
Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotHyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen
Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 23.1.2019 Kuopio Sisäministeriö Lauri Holmström Esityksen sisältö 1. Ilmiöpohjainen ja väestölähtöinen
LisätiedotKESKUSTANUORTEN E U R O V A A L I O H J E L M A
KESKUSTANUORTEN EUROVAALIOHJELMA 2019 EU:N SUUNTA ON PÄÄTETTÄVÄ Euroopan unioni on taitekohdassa ja tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on päättää suunta, johon unionia lähdetään kehittämään. EU:lle
LisätiedotSisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana
Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 6 final 2016/0112 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotPentti Mäkinen 4.10.2007
Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta
LisätiedotSisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
LisätiedotEsko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.
ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia. Ari Evwaraye Sisäministeriö
Sisäisen turvallisuuden strategia Ari Evwaraye Sisäministeriö 26.1.2018 2 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan ominaisuudet, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista
LisätiedotSisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia
Sisäinen turvallisuuden selonteko ja strategia Rehtori Kimmo Himberg, Poliisiammattikorkeakoulu Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 52 Luosto 1.2.2018 Sisäisen turvallisuuden määritelmä Ne yhteiskunnan
LisätiedotKANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA
KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi
LisätiedotJäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi
Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus
LisätiedotSisäisen turvallisuuden strategia ja selonteko
Sisäisen turvallisuuden strategia ja selonteko 31.1.2019 Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi 53 Ari Evwaraye, sisäministeriö Esityksen sisältö 1. Sisäisen turvallisuuden selonteko (2016) 2. Sisäisen
LisätiedotEuroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005
Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Kuva 1 "Mihin Euroopan unionin mahdollisen sotilaallisen väliintulon pitäisi mielestänne perustua?" Pelkästään EU:n päätökseen YK:n valtuutukseen
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotNuoret ja turvallisuus , Eduskunta
Nuoret ja turvallisuus 12.10.2018, Eduskunta Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Toimitusjohtaja, TOSIBOX OY Dosentti, kyberturvallisuuden johtaminen, Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa
PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
Lisätiedot