kokonaismaanpuolustuksesta 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kokonaismaanpuolustuksesta 2006"

Transkriptio

1 Maanpuolustuskorkeakoulu Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Sisäinen turvallisuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Valtakunnan sotilaallinen puolustus Valtion johtaminen Henkinen kriisinkestokyky Ulkoinen toimintakyky Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus - yhteiskunnan toiminnan turvaaminen

2

3 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maanpuolustuskorkeakoulu

4 Maanpuolustuskorkeakoulu Kansi: Unto Rautio Taitto: Heidi Paananen ISBN X Edita Prima Oy Helsinki 2005

5 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen ESIPUHE Kokonaismaanpuolustus on Suomen kansallinen turvallisuusratkaisu. Se tarjoaa mahdollisuuden viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan voimavarojen järkevälle käytölle turvallisuutemme ylläpitämiseksi. Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvilla toimenpiteillä turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joita ovat valtion johtaminen, ulkoinen toimintakyky, valtakunnan sotilaallinen puolustus, sisäinen turvallisuus, talouden ja yhteiskunnan toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestokyky. Uhkakuvissa perinteiset sotilaalliset uhkat ovat jääneet entistä enemmän taka-alalle uusien uhkien noustessa yhä voimakkaammin esille, terrorismin ollessa tästä eräänä, huolestuttavana esimerkkinä. Perinteisen, ensi sijassa sotilaallisia uhkia vastaan suojaavan turvallisuuden rinnalle on entistä painokkaammin noussut kokonaisvaltaisen turvallisuuden tavoite. Tietoja maanpuolustuksesta - kirjaa on aiemmin julkaistu yhdeksän painosta, joista viimeisin vuonna Nyt ilmestyvä kymmenes painos on uudistettu sekä rakenteeltaan että sisällöltään vastaamaan vuonna 2003 julkistettua valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Toinen keskeinen peruste uudistuksille on valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuodelta Kirja on tarkoitettu käsikirjaksi valtakunnallisille ja alueellisille maanpuolustuskursseille. Se on hyödynnettävissä myös muussa eri hallinnonalojen kokonaismaanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta käsittelevässä opetuksessa sekä maanpuolustusjärjestöjen toteuttamassa koulutuksessa. 3

6 Artikkelien kirjoittajat ovat valtakunnallisten ja alueellisten maanpuolustuskurssien opettajia ja luennoitsijoita tai kokonaismaanpuolustuksen eri alojen keskeisiä asiantuntijoita. Kirjan monimuotoisuudesta ja kirjoittajien lukumäärästä johtuen eräitä artikkeleiden yksityiskohtien päällekkäisyyksiä ei ole voitu välttää. Artikkelien kokonaisuuden sekä kirjoittajien persoonallisen otteen säilyttämiseksi näitä päällekkäisyyksiä ei kaikin osin ole haluttu poistaa. Artikkelien kirjoittajat käyvät ilmi kirjan liitteenä 1 olevasta kirjoittajaluettelosta. Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet majuri Jukka Haltia, everstiluutnantti Pertti Hyvärinen, kommodori Timo Junttila, tiedottaja Petri Kekäle, everstiluutnantti Ismo Kurki, hallitusneuvos Esko Koskinen, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö Eija Limnell, eversti Jukka Ojala, asessori Teemu Penttilä, vanhempi hallitussihteeri Matti Piispanen, ylijohtaja Mika Purhonen, ulkoasianneuvos Iivo Salmi, hallitusneuvos Seija Salo, komentaja Timo Ståhlhammar ja lääkintöneuvos Jouko Söder. Helsingissä joulukuussa 2005 Toimituskunnan puolesta Puheenjohtaja Toimitussihteeri Kommodori Timo Junttila Komentaja Timo Ståhlhammar 4

7 Sisällysluettelo TIETOJA SUOMEN KOKONAISMAANPUOLUSTUKSESTA Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen... 3 ESIPUHE Suomen toimintaympäristö ja sen muutos Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Terrorismi turvallisuusuhkana Joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön uhka Informaatioyhteiskuntaan kohdistuvia uhkatekijöitä Konfliktit ja sotilaallinen voimankäyttö Aseellisten konfliktien ja voimankäytön viitekehys Konfliktien ja sotilaallisen voimankäytön kehityspiirteitä Suurvaltasuhteet Transatlanttiset suhteet Venäjä ja Itämeren alue Sotilaallinen kehitys Suomen lähialueilla Sisäisen turvallisuuden turvallisuusympäristö ja siitä johdettavat uhkat Globaali talous Suomen etu ja globaali vastuu kehityspolitiikassa Suomen ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet Suomen toiminta EU:n jäsenenä Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka Kriisinhallinta EU:n sotilaallisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen Kriisinhallinnan siviilikyvyn rakentaminen EU:ssa Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittäminen Suomen rooli turvallisuutta ja vakautta edistävissä järjestöissä Yhdistyneet kansakunnat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ Euroopan neuvosto NATO ja rauhankumppanuus Puolustuspolitiikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana Kokonaismaanpuolustuksen yleisjärjestelyt Kokonaismaanpuolustuksen johto ja päätöksenteko Kokonaismaanpuolustusta koskeva lainsäädäntö

8 3.3 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Turvallisuustilanteet ja uhkamallit Tilannekuvan muodostaminen Ulkoinen toimintakyky Kansainvälisten yhteyksien, viestinnän ja päätöksenteon turvaaminen Edustustoverkon toimintakyky Suomen kansalaisten suojelu ja auttaminen Ulkomaankaupan jatkuvuuden turvaaminen Sotilaallinen maanpuolustus Suomen turvallisuusympäristö, sodankäynnin kehittyminen ja sen vaikutukset puolustusjärjestelmän kehittämiseen Suomen puolustusratkaisu Puolustusvoimien toiminnan voimavarat Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä Rajavartiolaitoksen sotilaallinen maanpuolustus Puolustushallinnon strateginen suunnittelu Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden strategia Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiat Poliisitoiminta Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi Pelastustoimi Hallittu maahanmuutto ja laittoman maahantulon torjunta Ympäristöturvallisuus Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Julkisen talouden toimivuus Huoltovarmuuden turvaaminen Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen Elintarvikehuolto Maatalous Elintarviketeollisuus Kauppa ja jakelu Energiahuolto Energiamarkkinat Varautuminen polttoainehuollossa Varautuminen sähkö- ja lämpöhuollossa Kuljetuslogistiikka Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Ilmakuljetukset Vesikuljetukset Tietoyhteiskunnan varautuminen Kriittisen infrastruktuurin varmistaminen 287 6

9 7.3.5 Rahoitushuolto Rahoitustoiminta ja maksujärjestelmät Rahahuollon turvaaminen poikkeusoloissa Vakuutusjärjestelmän turvaaminen Teollisuus Teollisuustuotannon ohjaus Teollisuuden varautuminen ja valmiussuunnittelu Työvoiman ohjaus poikkeusoloissa Poikkeusolojen vaikutus rakentamiseen Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Väestön terveydensuojelu Ympäristöterveydenhuolto Epidemiaselvitykset Tarttuvien tautien seurantajärjestelmä Säteilyvalvonta Kemialliset uhkat Terveydenhuollon valmius Toiminnallinen valmius Henkilöstöresurssit Materiaalinen valmius Lääkkeiden velvoitevarastointi Sosiaalihuollon valmius ja sosiaalinen turvallisuus Laitosten evakuointi Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Lääkinnällinen pelastustoiminta Puolustusvoimien kenttälääkintä Viestintä ja henkinen kriisinkestokyky Valtionhallinnon viestinnän yleisjärjestelyt Puolustushallinnon viestintä Puolustusministeriö Puolustusvoimat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Aluehallinnon viestintä Joukkoviestimien toiminta Sähköiset joukkoviestimet Lehdistö Koulujen maanpuolustusopetus Kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Henkinen kriisinkestokyky Psykologinen sodankäynti

10 1. SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOS 1.1 Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Maamme vastaa toimintaympäristönsä turvallisuushaasteisiin kehittämällä turvallisuuspolitiikan kolmea osa-aluetta: sotilaallista maanpuolustusta, sotilaallista kriisinhallintaa sekä varautumista niin sanottuihin uusiin uhkiin. Kylmän sodan aikana saatettiin sanoa että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kahden johtavan suurvallan turvallisuuspoliittisen suhteen kehitykseen... Tästä syystä huomion kiinnittäminen ns. kolmannen maailman tapahtumiin tuntuu turhalta. Tänään Suomi on EU:n jäsen, maamme turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ei ole enää pelkistetyn kaksijakoinen ja kolmannen maailman tapahtumat vaikuttavat nyt kaikkien maiden turvallisuuteen. Berliinin muurin murtuminen 1989 ja sitä seurannut Neuvostoliiton romahtaminen saivat aikaan historiallisia muutoksia. New Yorkin terrori-iskut eivät muuttaneet globaalin kehityksen suuntaa, mutta ne vaikuttivat muutoksen nopeuteen ja sen tiedostamiseen. Kylmän sodan jälkeen Suomen toimintaympäristöä ovat muokanneet mm. seuraavat tekijät: Venäjä ei enää ole entisenlainen globaali supervalta, mutta sillä on edelleen merkittävät sotilaalliset voimavarat, EU ja Nato ovat laajentuneet vanhan Neuvostoliiton rajoille ja Baltiassa ylikin, mikä Naton osalta merkitsee erityisesti Yhdysvaltojen vastuunottoa alueen turvallisuudesta. Euroopan Unionin jäsenmaissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on käytännössä jakautunut kahteen osaan: oman alueen maanpuolustuksessa nojataan Natoon tai kansallisiin ratkaisuihin, kriisinhallinnassa ollaan yhteistyössä sekä EU:n että Naton puitteissa, Globalisaation seurauksena perinteisten kehitysmaiden turvallisuuspoliittinen merkitys on radikaalisti noussut, Niin sanottujen uusien uhkien merkitys on lisääntynyt kaikissa maissa, myös Suomessa. Tänään voidaankin sanoa, että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kolmen keskeisen toimijan EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen - suhteen kehitykseen. Perinteisten kehitysmaiden tapahtumil- 8

11 la ja uusilla uhkilla on yhä enemmän vaikutusta näiden kolmen toimijan suhteisiin ja suoraan Suomeen. Maanpuolustuksen ympäristö Jokaisen maan turvallisuus kytkeytyy voimakkaimmin sen lähiympäristöön, mutta tähän lähiympäristöön ja suoraan itse maahan vaikuttavat yhä enemmän etäiset tapahtumat. Suomen osalta turvallisuuteen on perinteisesti vaikuttanut Venäjän ja kunkin aikakauden keskeisten läntisten suurvaltojen suhde. Tänään ei ole odotettavissa laajamittaista sotilaallista yhteenottoa toisaalta Venäjä ja perinteisten länsimaiden EU:mme ja sen jäsenmaiden sekä Yhdysvaltojen välillä. Kokonaisuutena turvallisuuspolitiikan painopiste onkin viime vuosina Natossa, EU:ssa ja sen jäsenmaissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, siirtynyt merkittävästi maanpuolustuksesta kriisinhallintaan. Suomen kannalta on kuitenkin tärkeätä, että EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäiset suhteet voivat tulevien vuosien ja vuosikymmenien mittaan vaihdella yhteistyön ja merkittävien jännitteiden välillä. Merkittävät tällaiset muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Euroopan Unionimme ja sen jäsenmaiden, Venäjän sekä Yhdysvaltojen suhteiden vaihteluihin voivat vaikuttaa mm. seuraavat tekijät: Perinteisen läntisen demokratian ja markkinatalouden sekä läntisten maiden vaikutuksen edelleen lisääntyminen alueilla, joita Venäjä pitää itselleen tärkeinä: Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasuksen alue ja Keski-Aasia, Venäjän sisäinen kehitys voi vaikuttaa maan ulkosuhteisiin, mahdollisesti myös lähinaapureihin suuntautuviin odotuksiin, Venäjän, EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä mahdollisesti Intian erilaiset edut strategisesti merkittävillä alueilla, kuten esimerkiksi ns. laajassa Lähi-idässä. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityssuunta sekä tämän vaikutus toisaalta Natoon ja atlanttiseen suhteeseen sekä toisaalta EU:n Venäjä -suhteeseen. Globalisaation myötä syntyvien kehityskriisien (terrorismi, joukkotuhoaseet, sortuvat valtiot) vaikutukset suurvaltojen suhteisiin. Perinteinen geopoliittinen kilpailu keskeisten toimijoiden kesken. Sotilaallinen uhka muodostuu kaikille maille kahdesta tekijästä: sotilaallisista voimavaroista ja niiden omistajien tarkoitusperistä. Suomen keskeinen tavoite on vahvistaa turvallisuusympäristömme vakautta edistämällä meille tärkeiden toimijoiden keskinäisiä hyviä suhteita. Näin politiikkamme pyrkii edistämään EU:n ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen hyviä 9

12 suhteita. Samoin pyrimme olemaan hyvä EU:n jäsen ja hyvissä kahdenvälisissä suhteissa Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Samalla voi todeta, että lähialueellamme on edelleen merkittäviä sotilaallisia voimavaroja ja ne ovat alkaneet viime vuosina uudelleen vahvistua. Turvallisuusympäristömme kaikki tekijät huomioon ottava Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että se estää ennalta sotilaallisella voimalla uhkaamisen, joka voisi kohdistua Suomeen. Tällainen puolustuskyky on kaikkien kannalta myönteinen osa pohjoisen Euroopan vakautta. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkitys, Naton rauhankumppanuus sekä Naton oven auki pitäminen ovat osa samaa kokonaisuutta. Yhdysvaltojen sitoutuminen Naton kautta Baltian turvallisuuteen on osa pohjoisen Euroopan vakautta. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko korostaakin sekä EU:n että Suomen omaa hyvää atlanttista suhdetta Yhdysvaltoihin. Kriisinhallinnan ympäristö Globalisaationa tunnettuun maapallonlaajuiseen muutokseen on liittynyt kehitysmaissa sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Yhtäältä entisiin kehitysmaihin on syntynyt menestyviä taloudellisia voimakeskuksia ja yhteistyökumppaneita, jotka haastavat perinteisten teollisuusmaiden talouksia. Toisaalta joidenkin maiden epäonnistuminen ja sisäinen kehityskriisi voi uhata ko. alueen tai koko maailman turvallisuutta. Globalisaatio on myös vähentänyt maantieteellisen etäisyyden merkitystä. Riskit ja uhat ovat saaneet uusia muotoja ja niiden vaikutukset välittyvät nopeammin ja laajemmalle alueelle. Perinteisissä kehitysmaissa elää ihmiskunnan kuudesta miljardista ihmisestä noin viisi miljardia. Köyhyys, eriarvoisuus ja kehityksen puute ovat jo sinänsä yhteiskuntien epävakautta lisääviä tekijöitä. Lisäksi joissakin kulttuureissa voi ilmetä voimakasta, perinteisistä kulttuureista lähtevää vastarintaa demokratiaa ja nykyaikaista taloutta kohtaan. Eri maiden kehityskriisien seurauksena voi olla järjestyneen yhteiskunnan tai valtion sortuminen, ihmisoikeus- ja demokratiaongelmia, maiden ja kulttuurien välistä vastakkainasettelua sekä joukkotuhoaseiden leviämistä. Globalisaation ja vakaan kansainvälisen ympäristön edut ovat Suomen kaltaiselle maalle kiistattomat. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perinteinen kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta sekä sotilaallinen kriisinhallinta muodostavat jatku- 10

13 mon, jossa lähtökohtana on kehityskriisien ennalta ehkäisy ja tarvittaessa myös sotilaallinen kriisinhallinta. Perinteisistä suomalaisista lähtökohdista ei ole ollut helppo tunnistaa Euroopan maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jakautumista kahteen osaan: Naton kautta tai sotilaallisesti liittoutumattomana hoidettavaan oman alueen maanpuolustukseen ja sekä EU:n että Naton hoitamaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan kriisinhallintaan. Maapallonlaajuisen riippuvuuden kasvaessa moniin turvallisuusuhkiin vastaamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on perinteisesti korostanut YK:n merkitystä kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. EU:n jäsenmaana Suomen luontainen yhteistyö tapahtuu osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Samaan laajaan kansainväliseen yhteistyöhön tähtää myös Naton rauhankumppanuus. Globalisaation myötä Suomenkin hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän maantieteellisesti etäiset tapahtumat. Siksi Suomi osallistuu YK:n ja EU:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina laajalla keinovalikoimalla nykymaailmassa nopeasti ja laajasti vaikuttavien kriisien ennalta ehkäisemiseen, siviilikriisien hallintaan ja tarvittaessa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Uusien uhkien ympäristö Niin sanotut uudet uhkat eivät ole olleet aikaisemminkaan tuntemattomia, mutta globalisaation myötä niiden vaikutus ja tiedostaminen ovat lisääntyneet. Samalla niistä on tullut osa kokonaisvaltaista turvallisuussuunnittelua ja varautumista. Globalisaatio voidaan nähdä nykyaikaistumisen maapallonlaajuisena etenemisenä. Se merkitsee käytännössä monien toimintojen verkottumista ja tässä mukana olevien keskinäisriippuvuuden lisääntymistä. Tämä voi johtaa monissa tapauksissa turvallisuuden vahvistumiseen, koska toisistaan riippuvaisten valtioiden ja yritysten etu on edistää yhteistyökumppaneiden kanssa vakaata yhteistoimintaa. Toisaalta verkostuminen ja keskinäisriippuvuuden lisääntyminen voi häiriö- tai kriisitilanteissa johtaa vaikutusten nopeaan ja laajaan leviämiseen. Monet turvallisuusongelmat voivat saada alkunsa kaukana, mutta juuri globalisaation vuoksi ne voivat vähitellen tai hyvinkin nopeasti vaikuttaa Suomeen. Toisaalta esimerkiksi suomalaiset turistit menevät myös kaukomaille uusien turvallisuusriskien lähettyville. Perinteisesti uusien uhkien kaltaisiin riskeihin on varauduttu ja vastattu paikallisella tai kansallisella tasolla. Globalisaatio ja EU:n jäsenyys merkitsevät sitä, että uusiin uhkiin liittyvä tilannekuvatoiminta, ennaltaehkäisy, varautuminen sekä 11

14 kriisijohtaminen verkottuvat yhä enemmän myös kansainvälisesti. Tämä tapahtuu lähialueilla, Itämeren alueella, EU:ssa ja Nato yhteistyönä sekä YK:n puitteissa. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa käsiteltiin laajasti uusia uhkia. Niitä voidaan ryhmitellä luonnon aiheuttamiin uhkiin, ihmisen aiheuttamiin uhkiin, ja nykyaikaistumiseen liittyviin teknologiariskeihin. Luonnon aiheuttamat uhkat ovat ihmisten kannalta vanhimpia ja järjestäytynyt yhteiskunta on osaksi syntynyt vastaamaan juuri niiden aiheuttamiin haasteisiin. Esimerkiksi ravinnon saatavuuden tai sään vaihteluiden aiheuttamien riskien hallinta on ollut keskeinen osa talouden ja teknologian kehitystä. Monien suurten luonnononnettomuuksien osalta joudutaan käytännössä keskittymään varautumiseen ja kriisijohtamiseen, koska itse tapahtuman ennalta ehkäisyyn ei ole mahdollisuuksia. Samalla on noussut esiin kysymys, missä määrin ihminen omalla toiminnallaan aiheuttaa tai kärjistää esimerkiksi ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden vaihteluita. Luonnononnettomuudet. Ihmisen tai yhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevat luonnononnettomuudet ovat olleet viime vuosien merkittäviä uhkia ihmisen turvallisuudelle. Vaikka luonnononnettomuudet ovat paikallisia, niillä globalisoituvassa maailmassa on usein myös laajoja taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Epidemiat. Tarttuvien tautien ennalta estämisessä on saavutettu viime vuosisadalla globaalisti merkittäviä tuloksia. Tarttuvien tautien, helposti tarttuvien eläintautien sekä kasvitautien ja tuholaisten leviämisen mahdollisuus arvioidaan tulevaisuudessa merkittäväksi globaaliksi riskiksi sekä lisääntyvän kansainvälisen liikkumisen että mahdollisten biologisten mutaatioiden vuoksi. Ihmisen aiheuttamien turvallisuusuhkien torjuminen on historiallisesti ollut toinen järjestäytyneen yhteiskunnan kehityksen lähtökohta. Demokraattisen oikeusvaltion edistäminen ja puolustaminen on globalisoituvassa maailmassa jatkuvasti sekä keskeinen tavoite että keskeinen keino turvallisuuden edistämiseen ja vakauttamiseen. Järjestäytynyt rikollisuus. Nopeasti lisääntyneen kansainvälisen vaihdon myötä myös rikollisuus on kansainvälistynyt, organisoitunut ja ammattimaistunut. Sen torjunta edellyttää erityisesti kattavaa ajantasaista kokonaiskuvaa ja tarkkaa tietoa. Se vaatii myös tehostuvaa yhteistyötä. Terrorismi. Terrorismi liittyy läheisesti muun rikollisuuden torjuntaan. Terrorismia on esiintynyt kautta aikojen eri muodoissa. Sen taustalla on ollut useita erilaisia motiiveja, myös nykyään korostuvat separatistiset pyrkimykset sekä uskonnollinen fanatismi. Viime vuosien terrorismin globaalit vaikutukset ovat 12

15 tunnettuja. Suoraan Suomeen kohdistuva terroriuhka arvioidaan tällä hetkellä vähäiseksi, vaikka ongelmaa ei Suomessakaan ole syytä aliarvioida. Sosiaaliset kriisit ja maahanmuuton hallinta. Laajamittaiset väestöliikkeet ovat viime vuosina olleet erityisesti sosiaalisten kriisien ja ilmaston ääritilojen seurausta. Suomeen ei ole näköpiirissä laajamittaista luvatonta maahanmuuttoa, mutta globaalien ja eurooppalaisten ongelmien aiheuttamaa painetta on odotettavissa. Suomessa maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina edelleen eriytynyt, ja siinä on alkanut korostua myös työperäisen maahanmuuton myönteinen hallinta. Teknologiariskien lisääntymiseen liittyy paradoksi, että nykyaikaisen teknologian keskeinen tarkoitus on taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi perinteisten luontoon ja talouteen liittyvien riskien hallinta. Verkottuva talous lisää keskinäisriippuvuutta ja turvallisuutta, mutta samalla myös niiden käyttöön liittyvien häiriöiden ja riskien lisääntymistä. Teknologiariskien hallinta keskittyy merkittävästi ennalta estävään toimintaan, mutta verkottuneessa keskinäisriippuvuuden maailmassa on samalla varauduttava myös poikkeuksellisten suurien häiriöiden ja onnettomuuksien johtamiseen. Tämä taas edellyttää laajaa kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten yhteisöjen yhteistyötä. Suuronnettomuudet: liikenne, teollisuus, säteily, ympäristö. Nykyaikaisen yhteiskunnan ja talouden rakentuminen jatkuvasti kehittyvän teknologian varaan lisää luontaisesti teknologiariskejä. Samalla globaalin kilpailun usein vaatima yksiköiden ja järjestelmien koon kasvu voi tehdä mahdolliseksi laajalle vaikuttavat onnettomuudet. Sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät. Yhä useammat yhteiskunnan toiminnot ja palvelut perustuvat sähköisen viestinnän ja tietojärjestelmien käyttöön. Samalla koko yhteiskunnan riippuvuus niistä kasvaa, eikä siirtyminen manuaalisiin järjestelmiin kriisitilanteissakaan ole mahdollista. Kehitys mahdollistaa myös verkkojen ja järjestelmien lisääntyvän käytön rikollisiin tarkoituksiin. Huoltovarmuus: energia, elintarvikkeet, päivittäistavarat. Nykyaikaisen talouden ja yhteiskunnan verkottuminen sekä kaupan järjestelmien pyrkimys suurien varastojen välttämiseen ovat lisänneet yhteiskunnan huoltovarmuuden riskejä poikkeus- ja kriisitilanteissa. 13

16 Suomalaisen mallin vahvuus: kok okonaisturvallisuus onaisturvallisuus Turvallisuuskysymykset on perinteisesti jaettu ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen ja myös viranomaistoiminta on seurannut samoja rajoja. Sotien jälkeisen ajan Suomessa on kuitenkin kehitetty kaikkien viranomaisten yhteistoimintaa ns. kokonaismaanpuolustuksen pohjalta. Sen mukaan kaikki tarvittavat osapuolet ja koko yhteiskunta voidaan nopeasti mobilisoida laajaan kriisinhallintaan. Vuoden 2004 Sisäisen turvallisuuden ohjelma jatkaa, täsmentää ja täydentää samaa toimintalinjaa. Perusajatuksena on, että jokainen viranomainen vastaa omassa tehtävässään turvallisuuden edistämisestä ja jatkaa kriisitilanteessa samalla paikalla kuin normaalioloissa. Vuoden 2004 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa analyysin ja johtopäätösten perusteella Suomi toteuttaa jatkossa uskottavaa kansallista puolustusta, osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ja varautuu uusiin uhkiin. Myös näissä haasteissa kaikkien viranomaisten, koko valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan yhteistyö kokonaisturvallisuuden hyväksi antaa hyvän perustan myös tulevaisuuden turvallisuussuunnittelulle. 1.2 Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Turvallisuus kytkeytyy kansainvälisessä toimintaympäristössä entistä vahvemmin yhteen kehityksen ja ihmisoikeuksien kanssa. Samalla turvallisuuspoliittinen asialista on muuttunut kylmän sodan päättymisen ja sitä välittömästi seuranneen murroksen ajoista. Suursodan uhka on pitkälti poistunut ja aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt, mutta poliittinen väkivalta eri muodoissa liittyy globaaliin muutokseen. Maailmanlaajuisten ongelmien ja rajat ylittävien uhkien vaikutus valtioiden, yhteiskuntien ja yksilöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Kauppapoliittiset-, raaka-aine- ja energia- sekä ympäristökriisit samoin kuin luonnononnettomuudet ja epidemiat koskettavat keskinäisen riippuvuuden kautta kaikkia maita. Pakolaisuus ja hallitsemattomat väestöliikkeet saavat usein alkunsa sisäisistä konflikteista tai valtioiden sortumisesta, mihin liittyy samalla ihmisoikeusloukkauksia. Ne toimivat myös järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä huume- ja ihmiskaupan kasvualustana ja toimintaväylänä. Muuttuvan turvallisuuspoliittisen asetelman keskeisenä tekijänä on globalisaatio, joka muokkaa valtioita, yhteiskuntia ja markkinoita ja tiivistää niiden välisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla. Globalisaatio luo uusia yhteistyömahdollisuuksia talouden ja 14

17 teknologian alalla, mutta ilman hallinta- ja korjaustoimia se samalla lisää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta ja kasvattaa hyvinvointikuiluja ja kehityseroja. Toimintaympäristön muutoksen seurauksena ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja valtioiden turvallisuuspolitiikassa on liudentunut. Keskeiseksi tavoitteeksi on samalla tullut monenkeskisen yhteistyön tehokkaampi järjestäminen moniulotteisten ja toisiinsa kytkeytyvien ongelmien torjumiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisaalta edellytyksenä yhteiselle toiminnalle ja globaalien turvallisuustavoitteiden saavuttamiselle on suvereenien valtioiden kyky vastata sisäisistä ja ulkoisista velvoitteistaan. Köyhyydestä irti ponnistelevien kehitysmaiden ja demokratiaa ja markkinataloutta kohti pyrkivien siirtymämaiden tukeminen on tullut turvallisuusstrategioiden olennaiseksi osaksi. Erityisenä haasteena on kansainvälisen yhteisön puuttuminen heikkojen, sortuvien ja hajonneiden valtioiden ongelmaan samoin kuin suhtautuminen valtioihin, jotka rikkovat yhteisten normien mukaisia velvoitteistaan kansalaisiaan tai kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Turvallisuusstrategiat (1) Globaalien ongelmien ratkaisemiselle tarjoaa yhteisen perustan Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden (2000) toteuttaminen, jossa ydintehtäväksi asetetaan köyhyyden vähentäminen. Samalla jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n toimintakyvyn ja uskottavuuden vahvistamiseen, mistä tehtiin päätöksiä tavoitteiden tarkistuksessa (2005). Yhteisten tavoitteiden toteutuminen ei onnistu ilman heikkojen valtioiden ja ryhmien tukemista ja hyvän hallinnon edistämistä. Maissa, joissa keskusvalta on menettänyt toimintakykynsä ja arvovaltansa, esiintyy muita useammin ja enemmän myös väkivaltaa ja inhimillistä kärsimystä, joka heijastuu alueellisena epävakautena ja globaalina ongelmana. Heikkojen valtioiden tukemiseen liittyy niin kehitys- ja turvallisuuspoliittisia kuin humanitaarisia tavoitteita ja arvoja. Globalisaation myötä muiden toimijoiden kuin suvereenien valtioiden merkitys on lisääntynyt. Globalisaation hallinnassa on löydettävä ratkaisuja kaikkien osapuolten, valtioiden ja niiden välisten järjestöjen lisäksi yritysmaailman, ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisyhteiskuntien sekä tutkijayhteisön asiantuntijoiden osallistumiseen vuoropuhelussa ja päätöksenteossa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi huomioon on otettava globalisaation yhteiskunnalliset haitat ja hyödyt. Globaalien ongelmien ratkaisemisesta ja globalisaation hallinnasta on tullut merkitykseltään strateginen turvallisuuspoliittinen kysymys. Yhdysvaltain, muiden johtavien läntisten teollisuusmaiden ja Euroopan unionin sekä Venäjän G8- ryhmä pyrkii kantamaan johtovastuun sellaisten ongelmien kuin Afrikan kehitys- 15

18 kriisien, terrorismin globaalin vaaran ja joukkotuhoaseiden leviämisen ratkaisemisesta. Samalla nopeasti kehittyvien suurvaltojen kuten Kiinan, Intian ja Brasilian sekä Japanin merkityksen kasvu ja kehitysmaiden voimistuvat vaatimukset ovat nostaneet asialistalle päätöksenteon ja vaikutusvallan pohjan laajentamisen globalisaatiokysymyksissä. (2) Kylmän sodan kahtiajaon päättymisestä lähtien on kestävää turvallisuutta ja kehitystä pyritty vahvistamaan vakaus- ja muutospolitiikan tavoittein ja keinoin tukemalla ohjelmoidusti, johdonmukaisesti ja ehdollistetusti yhteiset arvot ja normit täyttävään demokratiaan siirtymistä ja hyvään hallintoon nojaavaa kehitystä. Samalla pyritään paneutumaan ja vaikuttamaan kehitysongelmien ja konfliktien perussyihin. Euroopan unionin yhdentymiseen liittyvä laajentumis- ja kumppanuuspolitiikka on vahvistanut demokratiaan, oikeusvaltioon ja markkinatalouteen nojaavaa turvallisuusyhteisöä ja vakautta laajan Euroopan alueella. Yhdysvallat on ottanut keskeiseksi ulkopolitiikkansa tavoitteeksi demokratiaan siirtymisen erityisesti laajan Lähiidän alueella. YK ja alueelliset järjestöt kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan neuvosto valvovat ja tukevat ihmisoikeuksien, kansalaisvapauksien ja vähemmistöoikeuksien sekä oikeusvaltion toteutumista kehitysmaissa, uusissa demokratioissa ja siirtymämaissa. Demokratioiden määrä valtioiden keskuudessa on kylmän sodan jälkeen lisääntynyt historiassa ennen kokemattomassa mitassa. Autokraattisten järjestelmien määrä on laskenut jyrkästi, mutta samalla niiden valtioiden määrä, joita eivät täytä myöskään demokratian tunnusmerkkejä, on säilynyt merkittävänä. Ne ovat alueellisen epävakauden mahdollisia lähteitä ja luovat epävarmuutta monenkeskisten velvoitteiden toteuttamiseen. Niissä myös sisäisten konfliktien ja poliittisen väkivallan vaara säilyy suurena. Lähde: Monty G. Marshall and Teb Robert Gurr, Peace and Conflict

19 Tuho- ja pelotusvaikutukseen pyrkivän uuden globaalin terrorismin torjuminen on tehtävä, jossa on käytettävä toisiaan vahvistavina keinoina sisäisen ja ulkoisen turvallisuuspolitiikan välineitä ja alueellista ja globaalia monenkeskistä yhteistyötä. Samalla terrorismin torjuminen edellyttää sen perussyihin vaikuttamista ja vaikutuskanaviin ja puuttumista. Vuoden 2001 jälkeen on jouduttu havaitsemaan, että länsimaisen demokratian arvojen ja normien levittäminen uusiin yhteiskuntiin tai demokraattisten vaalien järjestämien kriisialueiden maissa ei riitä turvallisuuspoliittisena muutosstrategiana. Ääri-islamismin nimissä toimivien terroristiryhmien, Afganistanin ja Irakin sotien aiheuttaman vastustuksen ja arabiyhteiskuntien kehitys- ja demokratiavajeen muodostaman ongelmakokonaisuuden purkamiseksi on ryhdytty edistämään kulttuuripiirien vuoropuhelua ja keskinäisen tietouden vahvistamista islamilaisen ja muun maailman välillä. (3) Konfliktien hallintaan tähtäävä turvallisuuspoliittinen toiminta kohdistuu koko ristiriitasykliin. Ensisijaisena toimintalinjana on tilanteen seuranta epävakailla alueilla ja ennaltavaroitukseen nojaava konfliktinesto diplomatian keinoin ja hyvän hallinnon tukemisen avulla. Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta on tullut YK:n, Euroopan unionin ja Naton sekä myös muiden alueellisten turvallisuusjärjestöjen kuten Afrikan unionin keskeiseksi toimintalohkoksi, jossa yhä tärkeämpää on sotilaallisten ja siviilivalmiuksien käyttäminen yhdistelmänä. Konfliktien jälkeinen vakaus- ja jälleenrakennustoiminta on elimellinen osa uutta turvallisuusstrategiaa, johon kaikki keskeiset toimijat kuten YK, EU ja yhä vahvemmin myös Yhdysvallat kehittävät voimavaroja ja kykyjä. Tilanteesta riippuen se saattaa edellyttää pitkäaikaista yhteiskunnan tai valtion rakennustyötä, johon kuuluu poliittinen, taloudellinen ja institutionaalinen tuki ja joissakin tapauksissa valtion hallinnon osittainen tai täydellinen kansainvälinen haltuunotto. Tavoitteena on estää konfliktin uusiutuminen ja taata valtion mahdollisuudet toimia jatkossa toimivaltaisesti ja täysipainoisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Konfliktinhallinnassa on saavutettu merkittäviä tuloksia aseellisiin konflikteihin liittyvän väkivallan vähentymisenä. Kylmän sodan aikaan ja välittömästi sen päättymistä seuranneen murroksen jälkeen sotia ja aseellisia konflikteja on saatu päättymään tai ratkaisuun. Sellaisten aseellisten konfliktien lukumäärä, joissa jokin valtio on osapuolena, on vähentynyt selvästi. Vuonna 2004 käynnissä olleista 19 väkivallan asteeltaan merkittävästä konfliktista yksikään ei ollut valtioiden välinen. Sisällissotien määrä on vähentynyt, myös Afrikassa, joka säilyy pahimpana aseellisten konfliktien alueena. 17

20 Huolimatta 1990-luvulla koetuista Ruandan ja Bosnian tapahtumista kansamurhien ja muiden siviileihin kohdistuvien veritekojen määrä on pidemmällä aikavälillä mitattuna vähentynyt. Sotiin liittyvän pakolaisuuden syntyminen on laskenut luvulle tultaessa. Poliittisten, etnisten ja muiden sisäisten konfliktien aiheuttama väkivalta on laaja ja vaikutuksiltaan globaali turvallisuusongelma. Ihmisoikeusloukkaukset ja väkivaltarikollisuus kärjistyvät valtioiden sortuessa ja yhteiskunnan kaaoksessa. Autokraattiset järjestelmät pitävät järjestystä väkivallan uhkan avulla. Uudenlaisissa sodissa ja konflikteissa osapuolina on sotalordeja, palkka-armeijoita ja muita toimijoita valtiorakenteen ulkopuolelta. Konflikteilla voi olla niiden päättymisen jälkeen epäsuoria vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Pitkäaikaiset konfliktit kuten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti tai jäätyneet konfliktit ylläpitävät väkivaltaa, terrorismia ja pakolaisuutta. Irakin sota on muuttunut taisteluksi kaupunkikapinaa ja itsemurhaterrorismia vastaan runsaine siviiliuhreineen. Konfliktinhallinnassa on sisäisten konfliktien ja valtioiden epäonnistumisen seurauksena korostunut tarve humanitaaristen katastrofien torjuntaan ja selvittämiseen. Viime kädessä tehtävänä on yksilöiden oikeuksien suojelu, yhteiskuntia koskevan väkivallan torjuminen ja niiden hyvinvoinnin takaaminen, minkä vuoksi inhimillinen turvallisuus on vahvistunut käsitteenä ja toimintapolitiikkana. Kansainvälisen yhteisön toimintakyvyn edellytyksenä on myös kansainvälisen oikeuden aseman vahvistaminen, joka tähtää ihmisoikeuksien suojeluun ja rankaisemattomuuden estämiseen. 18

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004

VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2004 VNS 6/2004 vp Valtioneuvoston turvallisuus-

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI. Pertti Woitsch 6.10.2015 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUDEN STANDARDOINTI Pertti Woitsch 6.10.2015 1 Pertti Woitsch Security and Defense Industry Executive Senior Advisor, Geowise Oy Chairman, Surma Ltd. Director (non-exec), Temet Oy

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 13.6.2001 VNS 2/2001 vp ISBN 951-53-2326-6 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ I OSA: TURVALLISUUSPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ JA SUOMEN

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy

Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia

Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen kokonaisvaltainen kriisinhallintastrategia 13.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 3 1 Johdanto... 5 2 Strategiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen

ovat toistaiseksi siitä pidättyneet. Jokainen uusi ydinasevalta lisää vahingosta tai väärästä tilannearviosta johtuvan ydinsodan syttymisen Hallituksen esitys Eduskunnalle ydinaseiden leviämisen estäm istä koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Syksyllä 1961 hyväksy mällään päätöslauselmalla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

LEHDISTÖ REV 1. Bryssel, 14. toukokuuta 2007

LEHDISTÖ REV 1. Bryssel, 14. toukokuuta 2007 EU:N NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ ~TIEDOTE~ EUROOPAN UNIONI JA TERROSISMIN TORJUNTA REV 1 Bryssel, 14. toukokuuta 2007 Terrorismi on merkittävä uhka Euroopan turvallisuudelle, demokraattisten yhteiskuntiemme

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi

Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Resilientti kansalaisyhteiskunta ja pelastustoimi Teija Mankkinen Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Sähköposti: teija.mankkinen@spek.fi Puhelin: 040-161 7787 Toiminnan

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot