kokonaismaanpuolustuksesta 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kokonaismaanpuolustuksesta 2006"

Transkriptio

1 Maanpuolustuskorkeakoulu Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Sisäinen turvallisuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Valtakunnan sotilaallinen puolustus Valtion johtaminen Henkinen kriisinkestokyky Ulkoinen toimintakyky Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Tietoja Suomen kokonaismaanpuolustuksesta 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus - yhteiskunnan toiminnan turvaaminen

2

3 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maanpuolustuskorkeakoulu

4 Maanpuolustuskorkeakoulu Kansi: Unto Rautio Taitto: Heidi Paananen ISBN X Edita Prima Oy Helsinki 2005

5 TIETOJA SUOMEN KOKONAIS- MAANPUOLUSTUKSESTA 2006 Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen ESIPUHE Kokonaismaanpuolustus on Suomen kansallinen turvallisuusratkaisu. Se tarjoaa mahdollisuuden viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan voimavarojen järkevälle käytölle turvallisuutemme ylläpitämiseksi. Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvilla toimenpiteillä turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, joita ovat valtion johtaminen, ulkoinen toimintakyky, valtakunnan sotilaallinen puolustus, sisäinen turvallisuus, talouden ja yhteiskunnan toimivuus, väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestokyky. Uhkakuvissa perinteiset sotilaalliset uhkat ovat jääneet entistä enemmän taka-alalle uusien uhkien noustessa yhä voimakkaammin esille, terrorismin ollessa tästä eräänä, huolestuttavana esimerkkinä. Perinteisen, ensi sijassa sotilaallisia uhkia vastaan suojaavan turvallisuuden rinnalle on entistä painokkaammin noussut kokonaisvaltaisen turvallisuuden tavoite. Tietoja maanpuolustuksesta - kirjaa on aiemmin julkaistu yhdeksän painosta, joista viimeisin vuonna Nyt ilmestyvä kymmenes painos on uudistettu sekä rakenteeltaan että sisällöltään vastaamaan vuonna 2003 julkistettua valtioneuvoston periaatepäätöstä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Toinen keskeinen peruste uudistuksille on valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko vuodelta Kirja on tarkoitettu käsikirjaksi valtakunnallisille ja alueellisille maanpuolustuskursseille. Se on hyödynnettävissä myös muussa eri hallinnonalojen kokonaismaanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta käsittelevässä opetuksessa sekä maanpuolustusjärjestöjen toteuttamassa koulutuksessa. 3

6 Artikkelien kirjoittajat ovat valtakunnallisten ja alueellisten maanpuolustuskurssien opettajia ja luennoitsijoita tai kokonaismaanpuolustuksen eri alojen keskeisiä asiantuntijoita. Kirjan monimuotoisuudesta ja kirjoittajien lukumäärästä johtuen eräitä artikkeleiden yksityiskohtien päällekkäisyyksiä ei ole voitu välttää. Artikkelien kokonaisuuden sekä kirjoittajien persoonallisen otteen säilyttämiseksi näitä päällekkäisyyksiä ei kaikin osin ole haluttu poistaa. Artikkelien kirjoittajat käyvät ilmi kirjan liitteenä 1 olevasta kirjoittajaluettelosta. Kirjan toimituskuntaan ovat kuuluneet majuri Jukka Haltia, everstiluutnantti Pertti Hyvärinen, kommodori Timo Junttila, tiedottaja Petri Kekäle, everstiluutnantti Ismo Kurki, hallitusneuvos Esko Koskinen, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö Eija Limnell, eversti Jukka Ojala, asessori Teemu Penttilä, vanhempi hallitussihteeri Matti Piispanen, ylijohtaja Mika Purhonen, ulkoasianneuvos Iivo Salmi, hallitusneuvos Seija Salo, komentaja Timo Ståhlhammar ja lääkintöneuvos Jouko Söder. Helsingissä joulukuussa 2005 Toimituskunnan puolesta Puheenjohtaja Toimitussihteeri Kommodori Timo Junttila Komentaja Timo Ståhlhammar 4

7 Sisällysluettelo TIETOJA SUOMEN KOKONAISMAANPUOLUSTUKSESTA Maan ja kansalaisten turvallisuus yhteiskunnan toiminnan turvaaminen... 3 ESIPUHE Suomen toimintaympäristö ja sen muutos Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Terrorismi turvallisuusuhkana Joukkotuhoaseiden leviämisen ja käytön uhka Informaatioyhteiskuntaan kohdistuvia uhkatekijöitä Konfliktit ja sotilaallinen voimankäyttö Aseellisten konfliktien ja voimankäytön viitekehys Konfliktien ja sotilaallisen voimankäytön kehityspiirteitä Suurvaltasuhteet Transatlanttiset suhteet Venäjä ja Itämeren alue Sotilaallinen kehitys Suomen lähialueilla Sisäisen turvallisuuden turvallisuusympäristö ja siitä johdettavat uhkat Globaali talous Suomen etu ja globaali vastuu kehityspolitiikassa Suomen ulko- turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet Suomen toiminta EU:n jäsenenä Euroopan unionin turvallisuuspolitiikka Kriisinhallinta EU:n sotilaallisen kriisinhallintakyvyn rakentaminen Kriisinhallinnan siviilikyvyn rakentaminen EU:ssa Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittäminen Suomen rooli turvallisuutta ja vakautta edistävissä järjestöissä Yhdistyneet kansakunnat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ Euroopan neuvosto NATO ja rauhankumppanuus Puolustuspolitiikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan osana Kokonaismaanpuolustuksen yleisjärjestelyt Kokonaismaanpuolustuksen johto ja päätöksenteko Kokonaismaanpuolustusta koskeva lainsäädäntö

8 3.3 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Turvallisuustilanteet ja uhkamallit Tilannekuvan muodostaminen Ulkoinen toimintakyky Kansainvälisten yhteyksien, viestinnän ja päätöksenteon turvaaminen Edustustoverkon toimintakyky Suomen kansalaisten suojelu ja auttaminen Ulkomaankaupan jatkuvuuden turvaaminen Sotilaallinen maanpuolustus Suomen turvallisuusympäristö, sodankäynnin kehittyminen ja sen vaikutukset puolustusjärjestelmän kehittämiseen Suomen puolustusratkaisu Puolustusvoimien toiminnan voimavarat Puolustusvoimien koulutusjärjestelmä Rajavartiolaitoksen sotilaallinen maanpuolustus Puolustushallinnon strateginen suunnittelu Sisäinen turvallisuus Sisäisen turvallisuuden strategia Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiat Poliisitoiminta Rajaturvallisuus ja meripelastustoimi Pelastustoimi Hallittu maahanmuutto ja laittoman maahantulon torjunta Ympäristöturvallisuus Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Julkisen talouden toimivuus Huoltovarmuuden turvaaminen Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Yhteiskunnan perustoimintojen turvaaminen Elintarvikehuolto Maatalous Elintarviketeollisuus Kauppa ja jakelu Energiahuolto Energiamarkkinat Varautuminen polttoainehuollossa Varautuminen sähkö- ja lämpöhuollossa Kuljetuslogistiikka Maantiekuljetukset Rautatiekuljetukset Ilmakuljetukset Vesikuljetukset Tietoyhteiskunnan varautuminen Kriittisen infrastruktuurin varmistaminen 287 6

9 7.3.5 Rahoitushuolto Rahoitustoiminta ja maksujärjestelmät Rahahuollon turvaaminen poikkeusoloissa Vakuutusjärjestelmän turvaaminen Teollisuus Teollisuustuotannon ohjaus Teollisuuden varautuminen ja valmiussuunnittelu Työvoiman ohjaus poikkeusoloissa Poikkeusolojen vaikutus rakentamiseen Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja tavoitteet Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen erityistilanteissa ja poikkeusoloissa Väestön terveydensuojelu Ympäristöterveydenhuolto Epidemiaselvitykset Tarttuvien tautien seurantajärjestelmä Säteilyvalvonta Kemialliset uhkat Terveydenhuollon valmius Toiminnallinen valmius Henkilöstöresurssit Materiaalinen valmius Lääkkeiden velvoitevarastointi Sosiaalihuollon valmius ja sosiaalinen turvallisuus Laitosten evakuointi Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Lääkinnällinen pelastustoiminta Puolustusvoimien kenttälääkintä Viestintä ja henkinen kriisinkestokyky Valtionhallinnon viestinnän yleisjärjestelyt Puolustushallinnon viestintä Puolustusministeriö Puolustusvoimat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Aluehallinnon viestintä Joukkoviestimien toiminta Sähköiset joukkoviestimet Lehdistö Koulujen maanpuolustusopetus Kirkot ja muut uskonnolliset yhteisöt Henkinen kriisinkestokyky Psykologinen sodankäynti

10 1. SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOS 1.1 Turvallisuuden globaali toimintaympäristö Maamme vastaa toimintaympäristönsä turvallisuushaasteisiin kehittämällä turvallisuuspolitiikan kolmea osa-aluetta: sotilaallista maanpuolustusta, sotilaallista kriisinhallintaa sekä varautumista niin sanottuihin uusiin uhkiin. Kylmän sodan aikana saatettiin sanoa että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kahden johtavan suurvallan turvallisuuspoliittisen suhteen kehitykseen... Tästä syystä huomion kiinnittäminen ns. kolmannen maailman tapahtumiin tuntuu turhalta. Tänään Suomi on EU:n jäsen, maamme turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö ei ole enää pelkistetyn kaksijakoinen ja kolmannen maailman tapahtumat vaikuttavat nyt kaikkien maiden turvallisuuteen. Berliinin muurin murtuminen 1989 ja sitä seurannut Neuvostoliiton romahtaminen saivat aikaan historiallisia muutoksia. New Yorkin terrori-iskut eivät muuttaneet globaalin kehityksen suuntaa, mutta ne vaikuttivat muutoksen nopeuteen ja sen tiedostamiseen. Kylmän sodan jälkeen Suomen toimintaympäristöä ovat muokanneet mm. seuraavat tekijät: Venäjä ei enää ole entisenlainen globaali supervalta, mutta sillä on edelleen merkittävät sotilaalliset voimavarat, EU ja Nato ovat laajentuneet vanhan Neuvostoliiton rajoille ja Baltiassa ylikin, mikä Naton osalta merkitsee erityisesti Yhdysvaltojen vastuunottoa alueen turvallisuudesta. Euroopan Unionin jäsenmaissa turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on käytännössä jakautunut kahteen osaan: oman alueen maanpuolustuksessa nojataan Natoon tai kansallisiin ratkaisuihin, kriisinhallinnassa ollaan yhteistyössä sekä EU:n että Naton puitteissa, Globalisaation seurauksena perinteisten kehitysmaiden turvallisuuspoliittinen merkitys on radikaalisti noussut, Niin sanottujen uusien uhkien merkitys on lisääntynyt kaikissa maissa, myös Suomessa. Tänään voidaankin sanoa, että Suomen turvallisuuspolitiikan onnistuminen on kytkennässä kolmen keskeisen toimijan EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen - suhteen kehitykseen. Perinteisten kehitysmaiden tapahtumil- 8

11 la ja uusilla uhkilla on yhä enemmän vaikutusta näiden kolmen toimijan suhteisiin ja suoraan Suomeen. Maanpuolustuksen ympäristö Jokaisen maan turvallisuus kytkeytyy voimakkaimmin sen lähiympäristöön, mutta tähän lähiympäristöön ja suoraan itse maahan vaikuttavat yhä enemmän etäiset tapahtumat. Suomen osalta turvallisuuteen on perinteisesti vaikuttanut Venäjän ja kunkin aikakauden keskeisten läntisten suurvaltojen suhde. Tänään ei ole odotettavissa laajamittaista sotilaallista yhteenottoa toisaalta Venäjä ja perinteisten länsimaiden EU:mme ja sen jäsenmaiden sekä Yhdysvaltojen välillä. Kokonaisuutena turvallisuuspolitiikan painopiste onkin viime vuosina Natossa, EU:ssa ja sen jäsenmaissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, siirtynyt merkittävästi maanpuolustuksesta kriisinhallintaan. Suomen kannalta on kuitenkin tärkeätä, että EU:mme ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen keskinäiset suhteet voivat tulevien vuosien ja vuosikymmenien mittaan vaihdella yhteistyön ja merkittävien jännitteiden välillä. Merkittävät tällaiset muutokset vaikuttavat myös Suomeen. Euroopan Unionimme ja sen jäsenmaiden, Venäjän sekä Yhdysvaltojen suhteiden vaihteluihin voivat vaikuttaa mm. seuraavat tekijät: Perinteisen läntisen demokratian ja markkinatalouden sekä läntisten maiden vaikutuksen edelleen lisääntyminen alueilla, joita Venäjä pitää itselleen tärkeinä: Ukraina, Valko-Venäjä, Kaukasuksen alue ja Keski-Aasia, Venäjän sisäinen kehitys voi vaikuttaa maan ulkosuhteisiin, mahdollisesti myös lähinaapureihin suuntautuviin odotuksiin, Venäjän, EU:n, Yhdysvaltojen ja Kiinan sekä mahdollisesti Intian erilaiset edut strategisesti merkittävillä alueilla, kuten esimerkiksi ns. laajassa Lähi-idässä. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehityssuunta sekä tämän vaikutus toisaalta Natoon ja atlanttiseen suhteeseen sekä toisaalta EU:n Venäjä -suhteeseen. Globalisaation myötä syntyvien kehityskriisien (terrorismi, joukkotuhoaseet, sortuvat valtiot) vaikutukset suurvaltojen suhteisiin. Perinteinen geopoliittinen kilpailu keskeisten toimijoiden kesken. Sotilaallinen uhka muodostuu kaikille maille kahdesta tekijästä: sotilaallisista voimavaroista ja niiden omistajien tarkoitusperistä. Suomen keskeinen tavoite on vahvistaa turvallisuusympäristömme vakautta edistämällä meille tärkeiden toimijoiden keskinäisiä hyviä suhteita. Näin politiikkamme pyrkii edistämään EU:n ja sen jäsenmaiden, Venäjän ja Yhdysvaltojen hyviä 9

12 suhteita. Samoin pyrimme olemaan hyvä EU:n jäsen ja hyvissä kahdenvälisissä suhteissa Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Samalla voi todeta, että lähialueellamme on edelleen merkittäviä sotilaallisia voimavaroja ja ne ovat alkaneet viime vuosina uudelleen vahvistua. Turvallisuusympäristömme kaikki tekijät huomioon ottava Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että se estää ennalta sotilaallisella voimalla uhkaamisen, joka voisi kohdistua Suomeen. Tällainen puolustuskyky on kaikkien kannalta myönteinen osa pohjoisen Euroopan vakautta. EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan merkitys, Naton rauhankumppanuus sekä Naton oven auki pitäminen ovat osa samaa kokonaisuutta. Yhdysvaltojen sitoutuminen Naton kautta Baltian turvallisuuteen on osa pohjoisen Euroopan vakautta. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko korostaakin sekä EU:n että Suomen omaa hyvää atlanttista suhdetta Yhdysvaltoihin. Kriisinhallinnan ympäristö Globalisaationa tunnettuun maapallonlaajuiseen muutokseen on liittynyt kehitysmaissa sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Yhtäältä entisiin kehitysmaihin on syntynyt menestyviä taloudellisia voimakeskuksia ja yhteistyökumppaneita, jotka haastavat perinteisten teollisuusmaiden talouksia. Toisaalta joidenkin maiden epäonnistuminen ja sisäinen kehityskriisi voi uhata ko. alueen tai koko maailman turvallisuutta. Globalisaatio on myös vähentänyt maantieteellisen etäisyyden merkitystä. Riskit ja uhat ovat saaneet uusia muotoja ja niiden vaikutukset välittyvät nopeammin ja laajemmalle alueelle. Perinteisissä kehitysmaissa elää ihmiskunnan kuudesta miljardista ihmisestä noin viisi miljardia. Köyhyys, eriarvoisuus ja kehityksen puute ovat jo sinänsä yhteiskuntien epävakautta lisääviä tekijöitä. Lisäksi joissakin kulttuureissa voi ilmetä voimakasta, perinteisistä kulttuureista lähtevää vastarintaa demokratiaa ja nykyaikaista taloutta kohtaan. Eri maiden kehityskriisien seurauksena voi olla järjestyneen yhteiskunnan tai valtion sortuminen, ihmisoikeus- ja demokratiaongelmia, maiden ja kulttuurien välistä vastakkainasettelua sekä joukkotuhoaseiden leviämistä. Globalisaation ja vakaan kansainvälisen ympäristön edut ovat Suomen kaltaiselle maalle kiistattomat. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perinteinen kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta sekä sotilaallinen kriisinhallinta muodostavat jatku- 10

13 mon, jossa lähtökohtana on kehityskriisien ennalta ehkäisy ja tarvittaessa myös sotilaallinen kriisinhallinta. Perinteisistä suomalaisista lähtökohdista ei ole ollut helppo tunnistaa Euroopan maiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan jakautumista kahteen osaan: Naton kautta tai sotilaallisesti liittoutumattomana hoidettavaan oman alueen maanpuolustukseen ja sekä EU:n että Naton hoitamaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvaan kriisinhallintaan. Maapallonlaajuisen riippuvuuden kasvaessa moniin turvallisuusuhkiin vastaamiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on perinteisesti korostanut YK:n merkitystä kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. EU:n jäsenmaana Suomen luontainen yhteistyö tapahtuu osana EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Samaan laajaan kansainväliseen yhteistyöhön tähtää myös Naton rauhankumppanuus. Globalisaation myötä Suomenkin hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän maantieteellisesti etäiset tapahtumat. Siksi Suomi osallistuu YK:n ja EU:n jäsenenä sekä Naton rauhankumppanina laajalla keinovalikoimalla nykymaailmassa nopeasti ja laajasti vaikuttavien kriisien ennalta ehkäisemiseen, siviilikriisien hallintaan ja tarvittaessa sotilaalliseen kriisinhallintaan. Uusien uhkien ympäristö Niin sanotut uudet uhkat eivät ole olleet aikaisemminkaan tuntemattomia, mutta globalisaation myötä niiden vaikutus ja tiedostaminen ovat lisääntyneet. Samalla niistä on tullut osa kokonaisvaltaista turvallisuussuunnittelua ja varautumista. Globalisaatio voidaan nähdä nykyaikaistumisen maapallonlaajuisena etenemisenä. Se merkitsee käytännössä monien toimintojen verkottumista ja tässä mukana olevien keskinäisriippuvuuden lisääntymistä. Tämä voi johtaa monissa tapauksissa turvallisuuden vahvistumiseen, koska toisistaan riippuvaisten valtioiden ja yritysten etu on edistää yhteistyökumppaneiden kanssa vakaata yhteistoimintaa. Toisaalta verkostuminen ja keskinäisriippuvuuden lisääntyminen voi häiriö- tai kriisitilanteissa johtaa vaikutusten nopeaan ja laajaan leviämiseen. Monet turvallisuusongelmat voivat saada alkunsa kaukana, mutta juuri globalisaation vuoksi ne voivat vähitellen tai hyvinkin nopeasti vaikuttaa Suomeen. Toisaalta esimerkiksi suomalaiset turistit menevät myös kaukomaille uusien turvallisuusriskien lähettyville. Perinteisesti uusien uhkien kaltaisiin riskeihin on varauduttu ja vastattu paikallisella tai kansallisella tasolla. Globalisaatio ja EU:n jäsenyys merkitsevät sitä, että uusiin uhkiin liittyvä tilannekuvatoiminta, ennaltaehkäisy, varautuminen sekä 11

14 kriisijohtaminen verkottuvat yhä enemmän myös kansainvälisesti. Tämä tapahtuu lähialueilla, Itämeren alueella, EU:ssa ja Nato yhteistyönä sekä YK:n puitteissa. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa käsiteltiin laajasti uusia uhkia. Niitä voidaan ryhmitellä luonnon aiheuttamiin uhkiin, ihmisen aiheuttamiin uhkiin, ja nykyaikaistumiseen liittyviin teknologiariskeihin. Luonnon aiheuttamat uhkat ovat ihmisten kannalta vanhimpia ja järjestäytynyt yhteiskunta on osaksi syntynyt vastaamaan juuri niiden aiheuttamiin haasteisiin. Esimerkiksi ravinnon saatavuuden tai sään vaihteluiden aiheuttamien riskien hallinta on ollut keskeinen osa talouden ja teknologian kehitystä. Monien suurten luonnononnettomuuksien osalta joudutaan käytännössä keskittymään varautumiseen ja kriisijohtamiseen, koska itse tapahtuman ennalta ehkäisyyn ei ole mahdollisuuksia. Samalla on noussut esiin kysymys, missä määrin ihminen omalla toiminnallaan aiheuttaa tai kärjistää esimerkiksi ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden vaihteluita. Luonnononnettomuudet. Ihmisen tai yhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa olevat luonnononnettomuudet ovat olleet viime vuosien merkittäviä uhkia ihmisen turvallisuudelle. Vaikka luonnononnettomuudet ovat paikallisia, niillä globalisoituvassa maailmassa on usein myös laajoja taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Epidemiat. Tarttuvien tautien ennalta estämisessä on saavutettu viime vuosisadalla globaalisti merkittäviä tuloksia. Tarttuvien tautien, helposti tarttuvien eläintautien sekä kasvitautien ja tuholaisten leviämisen mahdollisuus arvioidaan tulevaisuudessa merkittäväksi globaaliksi riskiksi sekä lisääntyvän kansainvälisen liikkumisen että mahdollisten biologisten mutaatioiden vuoksi. Ihmisen aiheuttamien turvallisuusuhkien torjuminen on historiallisesti ollut toinen järjestäytyneen yhteiskunnan kehityksen lähtökohta. Demokraattisen oikeusvaltion edistäminen ja puolustaminen on globalisoituvassa maailmassa jatkuvasti sekä keskeinen tavoite että keskeinen keino turvallisuuden edistämiseen ja vakauttamiseen. Järjestäytynyt rikollisuus. Nopeasti lisääntyneen kansainvälisen vaihdon myötä myös rikollisuus on kansainvälistynyt, organisoitunut ja ammattimaistunut. Sen torjunta edellyttää erityisesti kattavaa ajantasaista kokonaiskuvaa ja tarkkaa tietoa. Se vaatii myös tehostuvaa yhteistyötä. Terrorismi. Terrorismi liittyy läheisesti muun rikollisuuden torjuntaan. Terrorismia on esiintynyt kautta aikojen eri muodoissa. Sen taustalla on ollut useita erilaisia motiiveja, myös nykyään korostuvat separatistiset pyrkimykset sekä uskonnollinen fanatismi. Viime vuosien terrorismin globaalit vaikutukset ovat 12

15 tunnettuja. Suoraan Suomeen kohdistuva terroriuhka arvioidaan tällä hetkellä vähäiseksi, vaikka ongelmaa ei Suomessakaan ole syytä aliarvioida. Sosiaaliset kriisit ja maahanmuuton hallinta. Laajamittaiset väestöliikkeet ovat viime vuosina olleet erityisesti sosiaalisten kriisien ja ilmaston ääritilojen seurausta. Suomeen ei ole näköpiirissä laajamittaista luvatonta maahanmuuttoa, mutta globaalien ja eurooppalaisten ongelmien aiheuttamaa painetta on odotettavissa. Suomessa maahanmuuttopolitiikka on viime vuosina edelleen eriytynyt, ja siinä on alkanut korostua myös työperäisen maahanmuuton myönteinen hallinta. Teknologiariskien lisääntymiseen liittyy paradoksi, että nykyaikaisen teknologian keskeinen tarkoitus on taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi perinteisten luontoon ja talouteen liittyvien riskien hallinta. Verkottuva talous lisää keskinäisriippuvuutta ja turvallisuutta, mutta samalla myös niiden käyttöön liittyvien häiriöiden ja riskien lisääntymistä. Teknologiariskien hallinta keskittyy merkittävästi ennalta estävään toimintaan, mutta verkottuneessa keskinäisriippuvuuden maailmassa on samalla varauduttava myös poikkeuksellisten suurien häiriöiden ja onnettomuuksien johtamiseen. Tämä taas edellyttää laajaa kansallisten viranomaisten ja kansainvälisten yhteisöjen yhteistyötä. Suuronnettomuudet: liikenne, teollisuus, säteily, ympäristö. Nykyaikaisen yhteiskunnan ja talouden rakentuminen jatkuvasti kehittyvän teknologian varaan lisää luontaisesti teknologiariskejä. Samalla globaalin kilpailun usein vaatima yksiköiden ja järjestelmien koon kasvu voi tehdä mahdolliseksi laajalle vaikuttavat onnettomuudet. Sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät. Yhä useammat yhteiskunnan toiminnot ja palvelut perustuvat sähköisen viestinnän ja tietojärjestelmien käyttöön. Samalla koko yhteiskunnan riippuvuus niistä kasvaa, eikä siirtyminen manuaalisiin järjestelmiin kriisitilanteissakaan ole mahdollista. Kehitys mahdollistaa myös verkkojen ja järjestelmien lisääntyvän käytön rikollisiin tarkoituksiin. Huoltovarmuus: energia, elintarvikkeet, päivittäistavarat. Nykyaikaisen talouden ja yhteiskunnan verkottuminen sekä kaupan järjestelmien pyrkimys suurien varastojen välttämiseen ovat lisänneet yhteiskunnan huoltovarmuuden riskejä poikkeus- ja kriisitilanteissa. 13

16 Suomalaisen mallin vahvuus: kok okonaisturvallisuus onaisturvallisuus Turvallisuuskysymykset on perinteisesti jaettu ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen ja myös viranomaistoiminta on seurannut samoja rajoja. Sotien jälkeisen ajan Suomessa on kuitenkin kehitetty kaikkien viranomaisten yhteistoimintaa ns. kokonaismaanpuolustuksen pohjalta. Sen mukaan kaikki tarvittavat osapuolet ja koko yhteiskunta voidaan nopeasti mobilisoida laajaan kriisinhallintaan. Vuoden 2004 Sisäisen turvallisuuden ohjelma jatkaa, täsmentää ja täydentää samaa toimintalinjaa. Perusajatuksena on, että jokainen viranomainen vastaa omassa tehtävässään turvallisuuden edistämisestä ja jatkaa kriisitilanteessa samalla paikalla kuin normaalioloissa. Vuoden 2004 Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa analyysin ja johtopäätösten perusteella Suomi toteuttaa jatkossa uskottavaa kansallista puolustusta, osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ja varautuu uusiin uhkiin. Myös näissä haasteissa kaikkien viranomaisten, koko valtionhallinnon ja koko yhteiskunnan yhteistyö kokonaisturvallisuuden hyväksi antaa hyvän perustan myös tulevaisuuden turvallisuussuunnittelulle. 1.2 Globaali turvallisuuskehitys Globaalit ja rajat ylittävät turvallisuusongelmat Turvallisuus kytkeytyy kansainvälisessä toimintaympäristössä entistä vahvemmin yhteen kehityksen ja ihmisoikeuksien kanssa. Samalla turvallisuuspoliittinen asialista on muuttunut kylmän sodan päättymisen ja sitä välittömästi seuranneen murroksen ajoista. Suursodan uhka on pitkälti poistunut ja aseellisten konfliktien määrä on vähentynyt, mutta poliittinen väkivalta eri muodoissa liittyy globaaliin muutokseen. Maailmanlaajuisten ongelmien ja rajat ylittävien uhkien vaikutus valtioiden, yhteiskuntien ja yksilöiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Kauppapoliittiset-, raaka-aine- ja energia- sekä ympäristökriisit samoin kuin luonnononnettomuudet ja epidemiat koskettavat keskinäisen riippuvuuden kautta kaikkia maita. Pakolaisuus ja hallitsemattomat väestöliikkeet saavat usein alkunsa sisäisistä konflikteista tai valtioiden sortumisesta, mihin liittyy samalla ihmisoikeusloukkauksia. Ne toimivat myös järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin sekä huume- ja ihmiskaupan kasvualustana ja toimintaväylänä. Muuttuvan turvallisuuspoliittisen asetelman keskeisenä tekijänä on globalisaatio, joka muokkaa valtioita, yhteiskuntia ja markkinoita ja tiivistää niiden välisiä yhteyksiä kaikilla tasoilla. Globalisaatio luo uusia yhteistyömahdollisuuksia talouden ja 14

17 teknologian alalla, mutta ilman hallinta- ja korjaustoimia se samalla lisää yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta ja kasvattaa hyvinvointikuiluja ja kehityseroja. Toimintaympäristön muutoksen seurauksena ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja valtioiden turvallisuuspolitiikassa on liudentunut. Keskeiseksi tavoitteeksi on samalla tullut monenkeskisen yhteistyön tehokkaampi järjestäminen moniulotteisten ja toisiinsa kytkeytyvien ongelmien torjumiseksi ja ratkaisemiseksi. Toisaalta edellytyksenä yhteiselle toiminnalle ja globaalien turvallisuustavoitteiden saavuttamiselle on suvereenien valtioiden kyky vastata sisäisistä ja ulkoisista velvoitteistaan. Köyhyydestä irti ponnistelevien kehitysmaiden ja demokratiaa ja markkinataloutta kohti pyrkivien siirtymämaiden tukeminen on tullut turvallisuusstrategioiden olennaiseksi osaksi. Erityisenä haasteena on kansainvälisen yhteisön puuttuminen heikkojen, sortuvien ja hajonneiden valtioiden ongelmaan samoin kuin suhtautuminen valtioihin, jotka rikkovat yhteisten normien mukaisia velvoitteistaan kansalaisiaan tai kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Turvallisuusstrategiat (1) Globaalien ongelmien ratkaisemiselle tarjoaa yhteisen perustan Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhattavoitteiden (2000) toteuttaminen, jossa ydintehtäväksi asetetaan köyhyyden vähentäminen. Samalla jäsenvaltiot ovat sitoutuneet YK:n toimintakyvyn ja uskottavuuden vahvistamiseen, mistä tehtiin päätöksiä tavoitteiden tarkistuksessa (2005). Yhteisten tavoitteiden toteutuminen ei onnistu ilman heikkojen valtioiden ja ryhmien tukemista ja hyvän hallinnon edistämistä. Maissa, joissa keskusvalta on menettänyt toimintakykynsä ja arvovaltansa, esiintyy muita useammin ja enemmän myös väkivaltaa ja inhimillistä kärsimystä, joka heijastuu alueellisena epävakautena ja globaalina ongelmana. Heikkojen valtioiden tukemiseen liittyy niin kehitys- ja turvallisuuspoliittisia kuin humanitaarisia tavoitteita ja arvoja. Globalisaation myötä muiden toimijoiden kuin suvereenien valtioiden merkitys on lisääntynyt. Globalisaation hallinnassa on löydettävä ratkaisuja kaikkien osapuolten, valtioiden ja niiden välisten järjestöjen lisäksi yritysmaailman, ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisyhteiskuntien sekä tutkijayhteisön asiantuntijoiden osallistumiseen vuoropuhelussa ja päätöksenteossa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi huomioon on otettava globalisaation yhteiskunnalliset haitat ja hyödyt. Globaalien ongelmien ratkaisemisesta ja globalisaation hallinnasta on tullut merkitykseltään strateginen turvallisuuspoliittinen kysymys. Yhdysvaltain, muiden johtavien läntisten teollisuusmaiden ja Euroopan unionin sekä Venäjän G8- ryhmä pyrkii kantamaan johtovastuun sellaisten ongelmien kuin Afrikan kehitys- 15

18 kriisien, terrorismin globaalin vaaran ja joukkotuhoaseiden leviämisen ratkaisemisesta. Samalla nopeasti kehittyvien suurvaltojen kuten Kiinan, Intian ja Brasilian sekä Japanin merkityksen kasvu ja kehitysmaiden voimistuvat vaatimukset ovat nostaneet asialistalle päätöksenteon ja vaikutusvallan pohjan laajentamisen globalisaatiokysymyksissä. (2) Kylmän sodan kahtiajaon päättymisestä lähtien on kestävää turvallisuutta ja kehitystä pyritty vahvistamaan vakaus- ja muutospolitiikan tavoittein ja keinoin tukemalla ohjelmoidusti, johdonmukaisesti ja ehdollistetusti yhteiset arvot ja normit täyttävään demokratiaan siirtymistä ja hyvään hallintoon nojaavaa kehitystä. Samalla pyritään paneutumaan ja vaikuttamaan kehitysongelmien ja konfliktien perussyihin. Euroopan unionin yhdentymiseen liittyvä laajentumis- ja kumppanuuspolitiikka on vahvistanut demokratiaan, oikeusvaltioon ja markkinatalouteen nojaavaa turvallisuusyhteisöä ja vakautta laajan Euroopan alueella. Yhdysvallat on ottanut keskeiseksi ulkopolitiikkansa tavoitteeksi demokratiaan siirtymisen erityisesti laajan Lähiidän alueella. YK ja alueelliset järjestöt kuten Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) ja Euroopan neuvosto valvovat ja tukevat ihmisoikeuksien, kansalaisvapauksien ja vähemmistöoikeuksien sekä oikeusvaltion toteutumista kehitysmaissa, uusissa demokratioissa ja siirtymämaissa. Demokratioiden määrä valtioiden keskuudessa on kylmän sodan jälkeen lisääntynyt historiassa ennen kokemattomassa mitassa. Autokraattisten järjestelmien määrä on laskenut jyrkästi, mutta samalla niiden valtioiden määrä, joita eivät täytä myöskään demokratian tunnusmerkkejä, on säilynyt merkittävänä. Ne ovat alueellisen epävakauden mahdollisia lähteitä ja luovat epävarmuutta monenkeskisten velvoitteiden toteuttamiseen. Niissä myös sisäisten konfliktien ja poliittisen väkivallan vaara säilyy suurena. Lähde: Monty G. Marshall and Teb Robert Gurr, Peace and Conflict

19 Tuho- ja pelotusvaikutukseen pyrkivän uuden globaalin terrorismin torjuminen on tehtävä, jossa on käytettävä toisiaan vahvistavina keinoina sisäisen ja ulkoisen turvallisuuspolitiikan välineitä ja alueellista ja globaalia monenkeskistä yhteistyötä. Samalla terrorismin torjuminen edellyttää sen perussyihin vaikuttamista ja vaikutuskanaviin ja puuttumista. Vuoden 2001 jälkeen on jouduttu havaitsemaan, että länsimaisen demokratian arvojen ja normien levittäminen uusiin yhteiskuntiin tai demokraattisten vaalien järjestämien kriisialueiden maissa ei riitä turvallisuuspoliittisena muutosstrategiana. Ääri-islamismin nimissä toimivien terroristiryhmien, Afganistanin ja Irakin sotien aiheuttaman vastustuksen ja arabiyhteiskuntien kehitys- ja demokratiavajeen muodostaman ongelmakokonaisuuden purkamiseksi on ryhdytty edistämään kulttuuripiirien vuoropuhelua ja keskinäisen tietouden vahvistamista islamilaisen ja muun maailman välillä. (3) Konfliktien hallintaan tähtäävä turvallisuuspoliittinen toiminta kohdistuu koko ristiriitasykliin. Ensisijaisena toimintalinjana on tilanteen seuranta epävakailla alueilla ja ennaltavaroitukseen nojaava konfliktinesto diplomatian keinoin ja hyvän hallinnon tukemisen avulla. Sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta on tullut YK:n, Euroopan unionin ja Naton sekä myös muiden alueellisten turvallisuusjärjestöjen kuten Afrikan unionin keskeiseksi toimintalohkoksi, jossa yhä tärkeämpää on sotilaallisten ja siviilivalmiuksien käyttäminen yhdistelmänä. Konfliktien jälkeinen vakaus- ja jälleenrakennustoiminta on elimellinen osa uutta turvallisuusstrategiaa, johon kaikki keskeiset toimijat kuten YK, EU ja yhä vahvemmin myös Yhdysvallat kehittävät voimavaroja ja kykyjä. Tilanteesta riippuen se saattaa edellyttää pitkäaikaista yhteiskunnan tai valtion rakennustyötä, johon kuuluu poliittinen, taloudellinen ja institutionaalinen tuki ja joissakin tapauksissa valtion hallinnon osittainen tai täydellinen kansainvälinen haltuunotto. Tavoitteena on estää konfliktin uusiutuminen ja taata valtion mahdollisuudet toimia jatkossa toimivaltaisesti ja täysipainoisesti kansainvälisessä yhteistyössä. Konfliktinhallinnassa on saavutettu merkittäviä tuloksia aseellisiin konflikteihin liittyvän väkivallan vähentymisenä. Kylmän sodan aikaan ja välittömästi sen päättymistä seuranneen murroksen jälkeen sotia ja aseellisia konflikteja on saatu päättymään tai ratkaisuun. Sellaisten aseellisten konfliktien lukumäärä, joissa jokin valtio on osapuolena, on vähentynyt selvästi. Vuonna 2004 käynnissä olleista 19 väkivallan asteeltaan merkittävästä konfliktista yksikään ei ollut valtioiden välinen. Sisällissotien määrä on vähentynyt, myös Afrikassa, joka säilyy pahimpana aseellisten konfliktien alueena. 17

20 Huolimatta 1990-luvulla koetuista Ruandan ja Bosnian tapahtumista kansamurhien ja muiden siviileihin kohdistuvien veritekojen määrä on pidemmällä aikavälillä mitattuna vähentynyt. Sotiin liittyvän pakolaisuuden syntyminen on laskenut luvulle tultaessa. Poliittisten, etnisten ja muiden sisäisten konfliktien aiheuttama väkivalta on laaja ja vaikutuksiltaan globaali turvallisuusongelma. Ihmisoikeusloukkaukset ja väkivaltarikollisuus kärjistyvät valtioiden sortuessa ja yhteiskunnan kaaoksessa. Autokraattiset järjestelmät pitävät järjestystä väkivallan uhkan avulla. Uudenlaisissa sodissa ja konflikteissa osapuolina on sotalordeja, palkka-armeijoita ja muita toimijoita valtiorakenteen ulkopuolelta. Konflikteilla voi olla niiden päättymisen jälkeen epäsuoria vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Pitkäaikaiset konfliktit kuten Israelin ja Palestiinan välinen konflikti tai jäätyneet konfliktit ylläpitävät väkivaltaa, terrorismia ja pakolaisuutta. Irakin sota on muuttunut taisteluksi kaupunkikapinaa ja itsemurhaterrorismia vastaan runsaine siviiliuhreineen. Konfliktinhallinnassa on sisäisten konfliktien ja valtioiden epäonnistumisen seurauksena korostunut tarve humanitaaristen katastrofien torjuntaan ja selvittämiseen. Viime kädessä tehtävänä on yksilöiden oikeuksien suojelu, yhteiskuntia koskevan väkivallan torjuminen ja niiden hyvinvoinnin takaaminen, minkä vuoksi inhimillinen turvallisuus on vahvistunut käsitteenä ja toimintapolitiikkana. Kansainvälisen yhteisön toimintakyvyn edellytyksenä on myös kansainvälisen oikeuden aseman vahvistaminen, joka tähtää ihmisoikeuksien suojeluun ja rankaisemattomuuden estämiseen. 18

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN

MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN MIKÄ TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEN RIKOKSENTORJUNNAN ALUESEMINAARI TRE 22.3.2017 Poliisipäällikkö Timo Vuola "Käsityksemme turvallisuudesta on muuttunut." Tasavallan presidentti Sauli Niinistö MUUTOSVOIMAT

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai turvattomammassa

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö Suomen kyberturvallisuusstrategia ja toimeenpano-ohjelma Jari Pajunen Turvallisuuskomitean sihteeristö 7.2.2014 1 Taloussanomat/It-viikko uutisoi 17.1.2014 "Jääkaappi osallistui roskapostin lähettämiseen

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004

VALTIONEUVOSTON KANSLIA. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004. Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2004 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2004 VNS 6/2004 vp Valtioneuvoston turvallisuus-

Lisätiedot

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa'

STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari. 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' STETEn ja Lohjan kaupungin järjestämä seminaari 'Suomen painopisteet EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuuspolitiikassa' Tiistaina 15.8.2006 klo 13-16 Lohjan kaupungin valtuustosali, Karstuntie 4 Esitys

Lisätiedot

Yleinen asevelvollisuus

Yleinen asevelvollisuus Yleinen asevelvollisuus "Suomessa on käytössä miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jossa mahdollisimman suuri osa ikäluokasta saa sotilaallisen koulutuksen ja joka tuottaa

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Turvallisuuskomitean puheenvuoro Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota?

Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Mikä uhkaa talouden globalisaatiota? Poliittinen suurvaltakilpailu vai uudet uhkat? Pellervon Päivä 2007, 11.4. 2007 1 Sisält ltö 1 PERUSTEITA Käsitteet: globalisaatio, suurvalta, uhka Uusi maailmanjärjestys

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Turvallisuuskomitean toiminta 2015 Turvallisuuskomitean toiminta 2015 HaV 1.3.2016 Yleissihteeri Tatu Mikkola Turvallisuuskomitea tehtävät ja kokoonpano Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK PÄÄLL Kaukanen RVL Poliisiylijohtaja Kolehmainen

Lisätiedot

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke keskinäisriippuvuus - SM:n strateginen tutkimushanke Kansainvälisen turvallisuusympäristön nopea ja jatkuva muutos sekä maailman-laajuiset turvallisuusongelmat (mm. terrorismi ja laajamittainen maahanmuutto)

Lisätiedot

Opetustoimen varautuminen

Opetustoimen varautuminen Opetustoimen varautuminen ml. varhaiskasvatus, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi STM:n Valmiusseminaari 15.-16.5.2017 Haikon kartano Tiina Mäkitalo 16.5.2017 1 Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot YTS,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005

Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Euroopan unionin päätös sotilaallisesta väliintulosta 2005 Kuva 1 "Mihin Euroopan unionin mahdollisen sotilaallisen väliintulon pitäisi mielestänne perustua?" Pelkästään EU:n päätökseen YK:n valtuutukseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 6 final 2016/0112 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Jäsenyys Natossa. "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi

Jäsenyys Natossa. Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi? Kyllä Ei osaa sanoa Ei Itä-Suomi/Oulu/Lappi Jäsenyys Natossa "Pitäisikö Suomen mielestänne pyrkiä Naton jäseneksi?" Kuva Kyllä Ei osaa sanoa Ei Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta Yli vuotta Matala koulutustaso Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Lapissa PÄRJÄTÄÄN YHDESSÄ 2016-2018 Pärjätään Yhdessä Perusajatus Pärjätään yhdessä -hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 1 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 MITKÄ ASIAT HUOLESTUTTAVAT,

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Ilmastosodat. Antero Honkasalo Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt

Lisätiedot

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola.

Sodankäynnin muutos. AFCEA Helsinki Chapter syyskokous Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola. Sodankäynnin muutos AFCEA Helsinki Chapter syyskokous 3.11.2016 Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Nimi Sodankäynnin muutos Sodan käsitteen venyttäminen Informaatio strategisena aseena;

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO

TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO LUENNON SISÄLTÖ Katsaus terrorismitilastoihin globaalilla tasolla Terrorismin trendit Euroopassa Suomi, terrorismi

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot