SUOMEN LENTOPALLOLIITTO RY 2011 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 SUOMEN LENTOPALLOLIITTO RY 2011 VUOSIKERTOMUS

2 VUOSI 2011 URHEILUA JA ELÄMYKSIÄ Suomen Urheilugaala - Power Cup vuoden Puhtaasti paras antidopingteko Viking Line Cupin 10-vuotisturnaus Pirkka-hallissa 7.2. Daniel Castellani aloitti työt Suomessa 3.4. LP Viesti voitti naisten Suomen mestaruuden Team Lakkapää voitti miesten Suomen mestaruuden Suomi poikien EM-kisoissa Ankarassa 12. sija Power Cup Lahdessa Maailmanliiga Suomi-Argentiina Lahdessa Maailmanliiga Suomi-Serbia Tampereella Maailmanliiga Suomi-Portugali Tampereella Beach volleyn SM-finaalit Helsingin Rautatientorilla Beach volleyn World Tourin turnaus Maarianhaminassa Miesten EM-kisat Itävallassa ja Tshekissä Suomi kahdeksas Olympialaisten esikarsintaturnaus Kroatiassa Suomi jatkoon Liittokokous valitsi Turussa uudeksi puheenjohtajaksi Arto Satosen

3 SISÄLLYS PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ 4 Hyvää se on ollut 4 Takana menestyksen vuosi, kovat odotukset vuoteen TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ 7 Olipahan vuosi! 7 AVAINHANKKEET 8 HUIPPU-URHEILU 10 KILPAILU 14 MESTARUUSLIIGA 22 POWER CUP 26 BEACH VOLLEY 30 SEURAPALVELUT 32 HARRASTE 36 MARKKINOINTI 38 VIESTINTÄ 40 JÄRJESTÖ 42 Liittovaltuusto 43 Liittohallitus 44 Liiton toimihenkilöt 45 Alue- ja maakuntajaostojen jäsenet 46 Liiton toimialaryhmät 47 Alueiden erotuomarikouluttajat ja -nimeäjät 48 Liiton edustukset 49 Ansiomerkit ja -levykkeet 50 Kauden parhaat 51 Tuloslaskelma 53 Tase 55 Tilinpäätöksen liitetiedot 56 Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset 58 Tilintarkastuskertomus 59 JOUKKUE- JA LISENSSIMÄÄRIEN KEHITYS s. 12 LENTOPALLO MEDIASSA s. 41 KOULULENTOPALLO LUKUINA s. 37 TULOSLASKELMA JA TASE s

4 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ RAUNO SAARI Hyvää se on ollut Lentopallon näkyvyys on vuosi vuodelta kasvanut. Kotivoitto Tampereella Brasiliasta vuonna 2009 herätti yleisen huomion. USA voitettiin kotikentällä Chicagossa seuraavana keväänä ja pari viikkoa myöhemmin Venäjä kaatui Tampereella. Kaikissa urheilutoimituksissakaan ei heti huomattu, että Suomi oli kerännyt vuoden aikana päänahat kaikilta Pekingin olympialaisten mitalisteilta. Turkin EM-kisoissa ei sitten syksyllä enää juhlittu. Jotain symboliikkaa oli kuitenkin siinä, että siellä Mauro Berruto johti joukkoa ikään kuin keinustuolista, kipsi jalassa. Lentopalloväki on tehnyt viime vuodet oikeita asioita. Miesten maajoukkue ei ole nyt sattumalta olympiaturnajaisten porteilla. Valmennuskeskukset Kuortaneella ja Tampereella ovat tehneet ansiokasta jälkeä. Keskuksiin ovat keskittyneet ikäluokkansa parhaat. Liiton viime syksyn päätöksillä Kuortaneesta on tulossa lentopallon Mekka. Lentopallo on viime vuodet uhmannut suuruutta ihannoivia lainalaisuuksia. Maajoukkueiden lahjakkuudet ovat useimmin lähtöisin pienilta paikkakunnilta. Pääkaupunkiseudulle, sen kunniakkaille perinteille on sisukkaasti yritetty paluuta, mutta sitä edelleen tavoitellaan. Etelässäkin on kuitenkin ilolla todettava Sikariportaan vahva PR-työ ja presidentti Mauno Koiviston vahva esimerkin malli ja kannustus. Jorma Vertaisen kanssa perehdyin loppuvuonna 2005 liiton keskeneräisten asioitten mappeihin. Asioita oli riittävästi. Mauro Berruto oli juuri aloittanut työnsä. Miesten luottamus kasvoi silmissä. Moskovan EM turnauksessa oltiin vuonna 2007 mukana kymmenen vuoden tauon jälkeen. Tuloksena oli historiallinen neljäs sija. Maurolla oli oma pohjoinen rakkautensa Suomeen. Sitä hän vakuutti. Sopimukset olivatkin kunnossa vuoden 2012 loppuun. Kaikki muuttui kuitenkin nopeasti. Kun Italian maajoukkue tuli tarjolle, Mauro sen valitsi. Helmikuussa 2011 liitto solmi Mauron loppukaudeksi sopimuksen Daniel Castellanin kanssa. Valinnassa painoi niin Castellanin pitkä, ansiokas ura maailmalla kuin myös saavutukset Puolan maajoukkueen valmennusjohdossa. Joulukuussa 2005 käytiin liitossa läpi uutta strategiaa. Painopisteeksi otettiin paikallistason seuratoiminnan vahvistaminen. Seppo Sammelvuo jätti tehtävät 10 puheenjohtajavuoden jälkeen. Sammelin myönteisen tuen tunsin kaikkina kolmena toimikautenani. Jorma Vertainen jätti yhteisellä sopimuksella liiton keväällä 2006 ja tilalle valittiin Keski-Suomen Pihtiputaalta Antti Heikkinen. Antti teki vahvaa työtä liiton talouden tasapainotuksessa ja hallinnon sääntöjen selkeyttämisessä. Vuodet 2007 ja 2008 olivat jo vahvaa hyvän hallinnon ja talouden tervehtymistä. Vuoden 2009 alusta Antti kuitenkin yllättäen siirtyi paimentamaan paralympiakomiteaa. Sitä harmittelin. Saman vuoden syksyllä saatiin sitten raikasta tasaarvon tuulta lisalmesta, kun Hanna liskola-kesonen tuli toimitusjohtajaksi. Hanna oli istunut liiton hallituksessa ja tunsi siten asiat valmiiksi. Hän lupasi tehdä lentopallotyötä intohimolla ja hänen aikanaan onkin eletty vahvaa strategian ja toiminnan kehittämisen aikaa. Kotivoitto Brasiliasta oli vuoden 2009 iso tapahtuma, mutta sitä oli myös samana keväänä tapahtunut kansainvälisen liiton FIVB:n puheenjohtajan Jizhong Wein vierailu Oulussa, Power Cupissa. Tapasi Mr. Wein myöhemmin missä tahansa, hän innostuneesti kertoi läsnäolijoille, kuinka lähes tuhat tyttöä ja poikaa pelasi hänen käydessään Suomessa yhtä aikaa räntäsateessa, nenät punaisina, hanskat kädessä lentopalloa. Fitvolley-terveysliikunta 4 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ / 2011 VUOSIKERTOMUS

5 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ teki myös silloin vahvaa tuloa. Harrasterekisteri kasvoi yli 230 seuraan. EM-kisaprojektissa Viron kanssa ei vielä onnistuttu, mutta oppia saatiin ja yhteistyön jatkamisesta vuodelle 2015 oli helppo sopia. Olympiakarsintahanke keväälle 2012 oli toinen kokemukseksi mennyt, mutta runsaasti työtä aiheuttanut hanke. Työnjaon selkeyttäminen liiton ja SM-Iiigan välillä saatiin aikaiseksi vuonna Samalla yhteistyösopimukset pitenivät kolme vuotta kattaviksi. Loppuvuodesta 2010 saatiin muistutus alati tarvittavasta tiukasta talousseurannasta. Huipun ja markkinoinnin raportoinnit eivät päivittyneet ajoissa ja se aiheutti hallinnolle murhetta, jonka sitten hallitus korjasi kovalla kädellä ja uusitulla talousarviolla jo ennen kuin uusivuosi edes kunnolla käynnistyi. Uusi muutettu budjetti kattoi vuoden 2010 alijäämän ja saavutti lisäksi ennalta vuodelle 2011 kaavaillun tuloksen. Mestarillinen suorituksen vuosi siten kaikkiaan. Kolmannen kerran järjestetyssä Lentopallogaalassa, omissa kauden parhaiden palkitsemistilaisuudessa vuonna 2010 iloittiin Emilia ja Erika Nyströmin EM-pronssista. Se on kaikkien aikojen arvokisasijoitus liiton toiminnassa. Iloista uutta myötätuulta edusti myös käynnistynyt Koululentis-kampanja. Siihen osallistui yli koululaista lähes 250 koulusta. Alku ylitti kaikki odotukset. Liitto siirtyy vuoteen 2012 vakaalla ja luottavaisella mielellä, kirjoitin viime joulukuussa. Liitto on nousukiidossa. Talouspuskureita tosin edelleen tarvitaan. Se edellyttää pitkää, sitkeää talouspainotteista hallinnon työtä. Puheenjohtajana aloittaneelle Artolle toivon Sammelin minulle syksyllä 2005 esittämin sanoin intoa ja menestystä uudelle veturille. Kuusi vuotta, eikä suotta! Kiitokset teille kaikille tästä ajasta. Rauno Saari Lentopalloliiton puheenjohtaja VUOSIKERTOMUS / PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ 5

6 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ ARTO SATONEN Takana menestyksen vuosi, kovat odotukset vuoteen 2012 Suomalaisen lentopalloilun nousujohteinen menestys jatkui vuonna 2011 ja huippulentopalloilun osalta kovat tavoitteet on asetettu kuluvalle vuodelle. Olympiapaikka on edelleen sekä miesten maajoukkueen että naisten beach volley -parin tavoitettavissa. Lentopallo on ainoa laajalle levinnyt kansainvälinen joukkuelaji, jossa Suomi on vakiinnuttanut asemansa maailman parhaiden joukossa. Vuoden 2011 aikana Lentopalloliitto kohensi myös omaa talouttaan. Reilusti voitollinen tilinpäätös vahvistaa omaa pääomaa. Vankka taloudellinen pohja on kivijalka sille, että liitto voi viedä yhdessä seurojen kanssa lajia eteenpäin. Sen vuoksi talouden on oltava kunnossa jatkossakin. Tärkeimpien yhteistyökumppanien sopimusten jatkuminen vuodelle 2012 takaa osaltaan hyvät toimintaedellytykset, mutta uusiakin yhteistyökumppaneita tarvitaan. Toimiva seuratyö on kaiken perusta. Power Cupin osanottajamääristä voidaan päätellä, että lentopallolla on hyvä vetovoima nuorten keskuudessa. Silti toimintaamme on vahvistettava erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa, jotta yhä useammalle lapselle voidaan tarjota aito mahdollisuus valita lentopallo omaksi lajikseen. On myös tärkeää säilyttää asemat niillä paikkakunnilla, joissa lentopallo jo nyt on ykköslaji. Maailmanliiga tarjoaa vuosittain tilaisuuden pelata maailman huippuja vastaan kotikentällä. Miesten maajoukkueen menestys tuo runsaasti positiivista näkyvyyttä koko lajille. Suomen aseman vahvistamiseksi kansainvälisessä lentopalloilussa liitto on päättänyt hakea yhdessä Viron kanssa vuoden 2015 Euroopan mestaruuskilpailuja. Toivottavasti tässä onnistumme. Liitto pyrkii järjestelmällisesti nostamaan myös naislentopallon tasoa. Osana tätä hanketta tyttöjen valmennuskeskus siirtyy Kuortaneelle, missä on saavutettu poikien valmennuksessa hyviä tuloksia. Tavoitteena tulee olla, että 5-10 vuoden sisällä Suomen maajoukkue menestyy myös naisten puolella. Beach volleyn puolella menestykseen haetaan jatkuvuutta palkkaamalla päätoiminen maajoukkuevalmentaja. Arto Satonen Lentopalloliiton puheenjohtaja 6 PUHEENJOHTAJAN KYNÄSTÄ / 2011 VUOSIKERTOMUS

7 TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ HANNA IISKOLA-KESONEN Olipahan vuosi! Vuoteen 2011 lähdettiin hieman kauhunsekaisin tuntein. Loppuvuodesta 2010 realisoituneet huippuurheilun budjettiylitykset ja markkinointituottojen pettymykset toivat tullessaan selkeän tilanteen talous on saatava korjattua heti! Samaan aikaan oli jo työn alla uuden organisaation rakentaminen, aluepäällikkömalliin siirtyminen ja toiminnan painopisteiden muuttaminen. Keväällä vielä vaihdettiin huippu-urheilunkin työnjako. Monenmoista muutakin kehittämistä oli mielessä ja tapahtumia oli tulossa taas ovista ja ikkunoista. Mikäpä siinä, tilanne oli tuo ja sen kanssa oli selvittävä. Vuotta 2011 kuvaa ennen kaikkea talouskuri. Muuttuneista rakenteista oli apua tähän korjausliikkeeseen, markkinointituotot saatiin budjetin vaatimalle tasolle ja euroja seurattiin tarkasti. Aina kun oli tarvetta, tehtiin korjausliike. Tarkkuutta, rohkeutta ja päättäväisyyttä on vaadittu sekä hallitukselta että henkilökunnalta. Aivan sinne asti emme päässeet, minne pyrimme, sillä aikuisten lisenssitulot jäivät melkoisesti budjetista. Asia, joka aiheuttaa koko lajille suurta huolta. Joka tapauksessa vuonna 2011 Lentopalloliiton tulos oli noin parempi kuin Tulos saatiin aikaiseksi niin ettei toiminta halvaantunut vaan sitä pystyttiin kehittämään. Rehellisesti sanoen, olen ylpeä tästä tuloksesta. Pääsimme kuluvaan vuoteen turvalliselta pohjalta. Talouden seuranta ja raportointi pidetään vuoden 2011 tasolla, mutta nyt sitä ei tarvitse tehdä veitsi kurkulla. Kiitos hallitukselle ja henkilökunnalle avusta tässä urakassa! Hanna Iiskola-Kesonen toimitusjohtaja Tulos Oma pääoma TOIMINTAKERTOMUS / TOIMITUSJOHTAJAN KYNÄSTÄ 7

8 AVAINHANKKEET LENTOPALLON UUDEN TOIMINTAMALLIN TOIMEENPANO JA OHJAUS Vuoden 2011 aikana Lentopalloliitossa tehtiin merkittäviä muutoksia liiton toimintamalliin ja -ajatukseen. Muutosten taustalla on 2010 toteutettu mittava strateginen analyysi lajin kehittymisen haasteista. Uuden toiminta-ajatuksen perusta on lajin kannalta keskeisissä osa-alueissa: kilpailutoiminnassa ja lentopallovalmennuksen ja valmennusjärjestelmien kehittymisessä, joiden ohjaava ja kehittävä vaikutus on oltava yhtenevä sekä koko lajin ja Suomen kattavaa. Toinen oleellinen muutostarve oli painopisteen siirtäminen enemmän alueelliseen toimintaan, lähelle seuroja. Tähän tarpeeseen vastattiin luomalla aluepäällikkömalli, jossa neljä aluepäällikköä selkeämmin vastaavat oman alueensa valmennuksen, pelaajamäärien ja seuratoiminnan kehittämisestä. Aluepäällikkömalliin siirryttiin , jolloin valittiin 3 aluepäällikköä. Pohjoisen alueen aluepäällikkö aloitti työnsä Vuoden 2011 aikana aluepäällikkömalli saatiin toimimaan hyvin. Vuoden aikana suunnittelu- ja raportointikäytännöt tehostuivat ja aluepäällikköjen työpanosta pystyttiin ohjaamaan tavoitteiden suunnassa. Tärkeimmät työn painopisteet ovat olleet keskittyminen kasvun mahdollisuuksiin, valmennusosaamisen nostaminen keskiöön, seurojen toiminnan tuotteistaminen ja seurajohtamisen kehittyminen. Painopistevalinnat ovat käytännössä osoittautuneet oikeiksi ja tehokkaiksi. Samassa yhteydessä selkiytettiin aluepäällikköjen roolia suhteessa alue- ja maakuntajaostoihin, myös tämä roolitus ja työnjako saatiin vuoden aikana selkeämmäksi ja luontevammaksi. Yhteistyön kehittämistä pitää jatkaa edelleen. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden vetovastuita pitää edelleen vähentää ja jakaa aluepäällikköjen kesken. Lisäksi edelleen pitää aktiivisesti varmistaa valmentajakoulutuksen kehittyminen ja valittujen linjausten jalkauttaminen seuravalmentajien arkeen koulutusten ja aluepäällikköjen työn kautta. Valmennusjärjestelmän strategian toimeenpano Vuonna 2010 laadittu suomalaisen valmennusjärjestelmän strategia oli valmennusjärjestelmän kehitystyön pohja. Vuonna 2011 suomalaisen Huippu-urheilunmuutostyö (Humu) oli käynnissä ja Lentopalloliitto seurasi muutostyötä tiiviisti. Huippu-urheilun muutostyö tulee esittämään konkreettiset toimenpiteensä syksyllä 2012, joten tulevaisuus näyttää, mitä ne vaikuttavat lajiimme. Varsinainen strategian toimeenpano kokonaisuudessaan odottaa Humun linjauksia. Vuoden 2011 aikana Lentopalloliitto otti kuitenkin mittavia askeleita tehostaakseen omaa järjestelmäänsä ja teki päätöksen valtakunnallisten valmennuskeskusten yhdistämisestä Kuortaneelle kaudesta alkaen. Sen lisäksi on aloitettu suunnittelu lentopallon akatemiajärjestelmän kehittämiseksi yhdessä Mestaruusliigan ja liigaseurojen kanssa. Huippu-urheilun muutostyöhön kuuluu akatemiaohjelma, jonka konkreettiset toimenpiteet ja valinnat ohjaavat myös lentopallon akatemiatyötä. Junioreiden kilpailutoiminnan kehittäminen Junioreiden kilpailutoiminnassa pysyttiin kokonaismäärien osalta edellisen kauden tasolla. Eri ikäluokissa oli kuitenkin suuriakin vaihteluja, joista positiivisina muutoksina voidaan mainita F-junioreiden määrän kasvu. Huolestuttavaa oli D-ikäisten joukkuemäärien lasku sekä pojissa että tytöissä. Mini-ikäisten kilpailutoiminnassa uusina toteutusmuotoina olivat F-junioreiden toimintapäivät, jotka olivat erittäin onnistuneita sekä lounaisen alueen D-tyttöjen 6 vs 6 pelimuodon kokeilu. Muutoin mini-ikäisten osalta pelattiin alueittain aloittelevien junioreiden Tiikerisarjoissa sekä aluemestaruussarjoissa. Sääntöjen osalta päästiin yhdenmukaiseen toteutukseen kaikilla alueilla. Nykyiset säännöt tukevat hyvin lasten kehitystä lentopallon lajitaitojen osalta. A-B-poikien SM-sarjat pelattiin poolijärjestelmällä ja siitä palautteet ovat positiivisia. Tämän ikäisten alueelliseen harrastepelaamiseen eivät nykyiset joukkuemäärät tunnu riittävän. Jatkossa tavoitteena tulee olla näiden vanhempien ikäluokkien parempi integrointi aikuisten sarjoihin. C-poikien osalta SM-sarja ja Supersarja vietiin läpi perinteisellä lohkojaolla. Alueellinen poolipelaaminen lienee tässäkin ikäluokassa seuraava kehityskohde. B- ja C-tyttöjen osalta pelattiin syksyllä alueelliset sarjat, joista parhaat jatkoivat kevään SM-sarjaan ja loput jatkoivat Supersarjoissa. Näissä sarjoissa joukkuemäärät ovat korkeita ja se mahdollistaa myös toimivat 8 AVAINHANKKEET / 2011 VUOSIKERTOMUS

9 AVAINHANKKEET Supersarjat. SM-sarjojen osalta kehityskohteena on alueelliseen poolijärjestelmään siirtyminen. A-tyttöjen osalta SM-sarja pelattiin perinteisissä lohkoissa. A-ikäisten osalta yhteensovittaminen aikuisten sarjojen kanssa on haasteellista. Kokonaisuudessaan A-C-ikäisten pelaamisessa on korostumassa tasonmukainen pelaaminen. Poolijärjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia, mutta matkakustannukset ovat toisaalta jonkin verran puhuttaneet. Ratkaisumalleja tullaan etsimään jonkin tapaisesta alueellisesta poolipelaamisesta. Kokonaisuutena nuorten kilpailutoiminta toteutettiin suunnitellusti ja tehdyistä kokeiluista saatiin positiivista palautetta. Suurimmat haasteet sarjakauden aikana liittyivät aikataulujen sovittamiseen aikuisten sarjojen ja maajoukkueleirityksen osalta VUOSIKERTOMUS / AVAINHANKKEET 9

10 HUIPPU-URHEILU Strategiassa sanottua Lentopallo on yhteiskunnallisesti aktiivinen laji, jossa strategisesti tärkeimmät toiminta-alueet ovat elinvoimainen seuratoiminta ja menestyksekäs huippu-urheilu. Suomalaisen lentopallon tavoitteena on saavuttaa kansainvälistä menestystä sekä miesten että naisten lentopallossa ja beach volleyssa. Menestyksen saavuttamiseksi seuravalmennuksen ja valmennusjärjestelmän kautta tuetaan jatkuvasti riittävä määrä kansainvälisesti huipputason pelaajia maajoukkueiden käyttöön ja luodaan maajoukkueille riittävän hyvät olosuhteet kansainväliseen menestymiseen. Toiminnan kuvaus Huippu-urheilun toimiala vastaa aikuisten ja nuorten maajoukkuetoiminnan, kansainvälisen beach volley -toiminnan, valmennusjärjestelmän ja valmennuskeskusten toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Oleellinen osa toimintaa on eritasoisten maaottelutapahtumien järjestäminen, kansainvälinen lajitoiminta sekä huippu-urheilun sidosryhmätyö. Valmennusjärjestelmän kehitystyössä päästiin lopulta eteenpäin sekä rakenteen että henkilöstön työnkuvien osalta. Mestaruusliigan pelaajatuotanto/-polkuohjelman valmistumisen kanssa sekä liiton aluepäällikköorganisaation työnkuvien sisältömuutokset ja liiton huippupuolen uudelleenorganisoitumisen myötä toimintaa on saatu tehostettua. Valmennusjärjestelmän sisällön osalta tyttöjen ja naisten osalta päästiin hyvin eteenpäin. Poikien ja miesten osalta kytkentä miesten maajoukkueen ja valmennusjärjestelmän välillä jäi edelleen liian ohueksi. Mestaruusliigan ja Lentopalloliiton vuoropuhelu, pitäen sisällään hallitustason, seurat ja valmentajat, kehittyi 2011, osin yhteisen toimihenkilöratkaisun kautta. Valmennuskeskusten ja seurojen vuoropuhelua pyrittiin kehittämään, erityisesti pelaajien sijoittumisen osalta. Tässä ei kuitenkaan saavutettu riittävän avointa ja kehittävää keskusteluyhteyttä. Yhteistyö Olympiakomitean, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Huippu-urheilun muutosryhmän kanssa toimi kitkattomasti. Toimialan henkilöstö Antti Paananen, valmennuspäällikkö, alkaen virkavapaalla Humu:ssa saakka Pekka Lahtinen, poikien päävalmentaja, keväästä 2011 alkaen valmennuskeskuspäällikkö Marko Siivonen, tyttöjen päävalmentaja saakka Kai Stenius, tyttöjen päävalmentaja alkaen (määräaikainen saakka) Pertti Honkanen, valmennuskeskusvalmentaja, keväästä 2011 alkaen valmennuspäällikkö Tuomas Mikkola, koulutuskoordinaattori alkaen Miia Lähteenmäki, valmennuskeskusassistentti, äitiyslomalla alkaen Aapo Rantanen, valmennuskeskusassistentti, äitiysloman sijainen alkaen Hannu Seppänen, Etelä-Suomen aluekeskusvalmentaja alkaen Jussi Jokinen, maajoukkuekoordinaattori, alkaen liiton ja liigan sopimuksen perusteella Päävalmentajat Daniel Castellani, miesten päävalmentaja (sopimus 2011 ja 2012) Tore Aleksandersen, naisten päävalmentaja (sopimus 2010 ja 2011) 10 HUIPPU-URHEILU / 2011 VUOSIKERTOMUS

11 HUIPPU-URHEILU Päätavoitteet Miesten maajoukkue Miesten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi valittiin tammikuussa 2011 Daniel Castellani usean huippuhakijan joukosta entisen päävalmentaja Mauro Berruton käytettyä sopimuksessaan olleen mahdollisuuden siirtyä Italian maajoukkueen päävalmentajaksi syksyllä Samassa yhteydessä koko maajoukkueen valmennus- ja johtotiimi uusiutui. Myös valmennuspäällikkö Antti Paanasen siirtyminen virkavapaalle Huippu-urheilun muutosryhmään saakka aiheutti toimihenkilöorganisaatiossa paljon työnkuva- ja nimitysjärjestelyitä. Miesten maajoukkueen EM-kisoissa saavuttama 8. sija on minimitavoitteen mukainen ja perustui alkusarjan yhteen voittoon ja kahteen tappioon sekä voittoon 1. pudotuspelikierroksella ja tappioon puolivälierissä Mauro Berruton luotsaamalle Italialle. Maailmanliigassa Suomen lohkossa pelasivat Argentiina, Serbia ja Portugali. Viidellä voitolla ja seitsemällä tappiolla loppusijoitus alkulohkossa oli kolmas ja lopullisessa Maailmaliigataulukossa kymmenes. Euroopan olympiaesikarsintaturnauksessa Kroatiassa voittaja oli Suomi, mikä takasi paikan Euroopan olympiakarsintaturnaukseen Sofiaan toukokuussa Aikaisemmista vuosista poiketen maajoukkue pelasi myös virallisia ja epävirallisia maaotteluita Suomessa ja ulkomailla. Kotimaassa kohdattiin Kiina, Hollanti ja Viro. Ulkomaiset turnaukset järjestettiin Sloveniassa sekä epävirallinen maaottelusarja Venäjällä heidän B-maajoukkuettaan vastaan. Varalasta tyttöjen valmennuskeskuksesta. Keskusten omajoukkueet pelasivat 1-sarjassa tai 2-sarjassa. Poikien maajoukkue (93-94-syntyneet) selviytyi karsinnoista 14 vuoden tauon jälkeen EM-lopputurnaukseen. Huhtikuussa Turkissa pelatuissa EM-kisoissa Suomi oli kuitenkin vaisu ja sijoittui 12. sijalle häviten kaikki viisi peliään. Tyttöjen maajoukkueet osallistuivat sekä MM- että EM-karsintoihin, mutta eivät selviytyneet EM-lopputurnaukseen. Pohjoismaiden mestaruuskisoista Suomi otti sekä tyttöjen että poikien mestaruuden. Beach volley Beach volley -kaudella 2011 varsinainen maajoukkuetoiminta keskittyi naisten olympiakarsintaan, joka toteutettiin CEV:n järjestämän Continental Cupin muodossa. Naisten parit Emilia ja Erika Nyström sekä Riikka Lehtonen ja Taru Lahti muodostivat maajoukkueen, joka selvisi jatkoon kesän 2012 turnaukseen. Ahvenanmaalla elokuuta järjestettiin Suomen ja Ruotsin liittojen ja paikallisen promoottorin yhteistyöllä FIVB:n Word Tourin osakilpailu. Omien pariemme urheilullinen menestys jäi osin ikävän villi-kortti episodin takia hyvin vaisuksi. Turnauksessa pelattiin myös nuorten eri ikäluokkien sekä aikuisten maaottelut Ruotsia vastaan ilman menestystä, vaikka mukana olivat myös Emilia ja Erika Nyström, joiden ranking sijoitus FIVB:n World Tourilla päätyi noin 33. sijalle vuoden lopussa ja olympiarankingissa sijalle 21. Nuorten arvokisoissa menestys oli vuoden 2010 tapaan vaisu. Naisten maajoukkue Naisten maajoukkue ei kokoontunut kertaakaan vuonna Lentopalloliiton hallituksen päätös olla lähettämättä taloussyistä joukkuetta Universiadeihin Kiinaan teki leiriohjelman tarpeettomaksi ja sen sijaan päätettiin keskittyä erityisen tyttöjen ja naisten kehittämisprojektin luomiseen Tore Aleksandersenin ja Jussi Jokisen toimesta. Kehittämisprojekti ja siinä merkittävässä roolissa olevan Aleksandersenin jatkosopimus saatiin valmiiksi vuoden 2011 lopussa. Nuorten maajoukkueet ja valmennuskeskukset Poikien maajoukkuetoimintaa ohjattiin Kuortaneelta poikien valmennuskeskuksesta ja tyttöjen toimintaa 2011 VUOSIKERTOMUS / HUIPPU-URHEILU 11

12 HUIPPU-URHEILU MIESTEN MAAJOUKKUE Mittarit 1. Perusleiritys Vuorokausien määrä ja laatu Toteutuminen Noin 80 yhteistä vuorokautta leireillä, harjoitusturnauksissa koti- ja ulkomailla 2. Maailmanliigassa pelaaminen 3. EM-kisoihin osallistuminen 4. Olympiaesikarsintaan osallistuminen NAISTEN MAAJOUKKUE 1. Perusleiritys 2. Universiadeihin osallistuminen 3. Maajoukkueen kehitystyö BEACH VOLLEY Ottelutulokset ja loppusijoitus Ottelutulokset ja loppusijoitus Jatkoon selviytyminen Mittarit Vuorokausien määrä ja laatu, pelaajien sitoutuminen toimintaan Kisoihin selviytyminen, ottelutulokset ja loppusijoitus Päävalmentajan johdolla seuratapaamiset, ammattilaissopimusten synty Mittarit Sijoitus omassa lohkossa 3:s, 5 voittoa ja 7 tappiota, sijoitus 10:s Alkusarjassa 1 voitto ja 2 tappiota, voitto 1. pudotuspelikierrokselta ja tappio puolivälierissä, sijoitus 8:s Voitto Euroopan olympiaesikarsintaturnauksessa Kroatiassa 11/2011 toi jatkopaikan varsinaiseen karsintaan Toteutuminen Naisten maajoukkuetoiminta ajettiin alas vuodeksi 2011 Hallituksen säästöpäätöksellä saatua kisapaikkaa ja -matkaa ei toteutettu Naisten ja tyttöjen uuden valmennuslinjauksen syntyminen 2011 ja Tore Aleksandersenin jatko siihen liittyen Toteutuminen 1. Perusleiritys Vuorokausien määrä ja laatu 2. Word Tourin osakilpailut Sijoitukset kilpailuissa, maailman ranking Varsinaista maajoukkueleiritystä ei ollut, maajoukkue selviytyi jatkoon Continental Cupissa (olympiakarsinta) Paras sijoitus (Nyström&Nyström) WT:llä 9:s (Kiina), WT Ranking n. 30:s ja Olympiaranking 21:s TUKEVAT TOIMINNOT 1. Valmennuskeskusten yhdistämisen kartoituslaskelma eduista ja haitoista 2. Urheiluakatemioiden toimintalinjaus 3. Strategiatyön konkretisoituminen 4. Nuorten maajoukkueiden vuosiohjelmat Mittarit Laskelma eduista ja haitoista, jonka pohjalta päätös jatkosta Valmennuslinjauksen syntyminen ja jakelu Strategia osaksi tulevan vuoden toimintasuunnitelmaa ja tavoitteita Nuorten maajoukkue selviytyy arvokisoihin ja joukkueet pysyvät annetussa budjetissa Toteutuminen Laskelma tehty, samoin auditoinnit. Päätös keskusten yhdistymisestä Kuortaneelle tehty. Ei tehty omaa linjausta, odotetaan Humun linjausten valmistumista ja resurssointipäätöksiä vuosisuunnitelmassa pyritty osin huomioimaan, henkilöstövaihdokset hidastaneet konkretisoitumista. Poikien maajoukkue selviytyi kisoihin, ei merkittäviä budjettipoikkeamia. Järjestetään keskustelufoorumeita huippuurheilun tilasta, joiden pohjalta käytännön 5. Aktiivinen yhteistyö liiton 12 HUIPPU-URHEILU ja seurojen välillä/ 2011 VUOSIKERTOMUS toimenpiteet Ei omia liiton ja seurojen huippufoorumeita, liigaseurojen kanssa vuoropuhelua yhteisen toimihenkilön kautta.

13 HUIPPU-URHEILU 2011 VUOSIKERTOMUS / HUIPPU-URHEILU 13

14 KILPAILU Strategiassa sanottua Liiton kilpailujärjestelmät tukevat sekä seurojen elinvoimaisuutta että lajin parissa olevien pelaajien kehittymistä. Lentopalloliitolla on kilpailujärjestelmä, joka tukee liiton strategisia tavoitteita. Kilpailujärjestelmä mahdollistaa mahdollisimman sujuvan lajin harrastamisen kaikille suomalaisille lajin harraste- ja kilpapelaajille. Kilpailujärjestelmää kehitetään ja muutetaan tarvittaessa koko ajan, jotta se palvelee tarkoitustaan. Toiminnan kuvaus Kilpailujärjestelmien osalta on päästy tilaan, jossa itse kilpailujärjestelmät ovat saaneet positiivista palautetta ja niiltä osin itse pelijärjestelmät eivät ole pelaajamäärän kehityksen esteenä. Toimintavuoden aikana on seurattu kilpailusääntöihin tehtyjen muutosten vaikutusta edustusoikeusmuutoksiin. Merkittäviä muutoksia ei ole tullut. Edelleenkin edustusoikeusmuutokset painottuvat sarjakauden alkua edeltävään aikaan. Myöskään edustusoikeusmuutosten määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Merkittävin muutos on nuorten 2-edustusten määrän laskeminen ja vastaavasti kehityspelaajan 2-edustusten määrän kasvu. 1-sarjan kehittämisen osalta edettiin positiiviseen suuntaan sarjajärjestelmän rakentamisessa, mutta profiilin nostossa ei päästy asetettuihin tavoitteisiin. Nuorten sarjojen osalta toiminta meni suunnitellusti. Beach volleyn osalta Pro Tour toteutettiin ostopalveluna ja kiertue sai hyvää näkyvyyttä. Junior Tourin osalta mentiin myös onnistuneesti toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelaajamäärien osalta eivät määrät lisääntyneet. Mestaruusliigan osalta vastuun siirtyminen liigan toiminnanjohtajalle onnistui hyvin. Tarkempi työnjako on liitetty liitto-liiga-yhteistyösopimukseen. Erotuomaritoiminta toteutettiin suunnitellusti. Päätavoitteet 1-sarjan profiilin ja kiinnostavuuden nosto 1-sarjojen joukkuemäärien osalta ei päästy asetettuihin tavoitteisiin varsin myöhäisessä vaiheessa tulleiden luopumisilmoitusten johdosta. Sarjajärjestelmien osalta tehtiin seuroilta saadun palautteen perusteella muutoksia. Niistä saatiin hyvää palauttetta. Seuraorganisaatioiden kehittämiseksi ei tehty toimenpiteitä. 1-sarja todettiin edelleen hyväksi nimeksi tälle sarjatasolle. 1-sarjan omia yhteistyökumppanuuksia ei onnistuttu hankkimaan. Nuorten sarjatoiminnan organisointi A-C-ikäisten sarjat ja sarjamääräykset palvelivat sekä huipulle tähtäävien nuorten pelaamista SM-sarjoissa että harrastajien pelaamista alueellisesti Supersarjoissa. A-poikien osalta joukkuemäärät riittivät vain SM-sarjan pelaamiseen. D-F-ikäisten pelaaminen toteutettiin alueellisesti. Mini-ikäisten sarjamääräykset valmisteltiin alueilla. Miniikäisten toiminnassa oli mukana 691 joukkuetta. Kilpailupäällikön ja nuorten sarjanhoitajan vastuunjakoa tarkennettiin. Nuorisopäällikköä ei vuoden aikana Toimialan henkilöstö Jari Lankinen, kilpailupäällikkö Marja-Leena Vuorinen, kilpailusihteeri Anita Sandell, projektisihteeri Sporttirekisteri: lisenssien hallinnointi, jäsenrekisteri, rekisterin kehitystyö. Ostopalvelusopimukset: Beach Volley Pro Tour, SBV Sirpa Kolistaja, nuorten kilpailutoiminnan tehtäviä. 14 KILPAILU/ 2011 VUOSIKERTOMUS

15 KILPAILU valittu. Ostopalveluina hoidettiin edelleen nuorten sarjojen ylläpito ja tulospalvelu. A- ja B-nuorten poolijärjestelmään osallistui pojissa 52 joukkuetta (jäätiin tavoitteesta 18 joukkuetta) ja tytöissä 152 joukkuetta (tavoite ylittyi 12 joukkueella). Poolien viimeiset lohkot pelaavat vain alueellisia pelejä. C-poikien ja -tyttöjen sarjajärjestelmä pohjautui alueilla pelattaviin aluesarjoihin ja kevään SM-sarjaan. C-ikäisten joukkuemäärä kaikissa sarjoissa oli 181 joukkuetta (jäätiin tavoitteesta 19 joukkuetta). Alueiden toteuttamassa mini-ikäisten toiminnassa oli mukana 691 joukkuetta (tavoite ylittyi 41 joukkuetta). Pelaamisen perusteiden laatiminen sarjatasoittain Kaikille aikuisten sarjatasoille tavoitteena oli rakentaa selkeät puitteet, joista käyvät ilmi mitkä ovat sarjan pelilliset tavoitteet, sarjaan liittyvät matkustusmäärät, sarjan vaatimat lisenssit, aikataulut joilla sarjaa pelataan sekä sarjan eteneminen kauden aikana. Valmiit taulukot esiteltiin alueparlamenteissa huhtikuussa. Joukkuemäärien osalta tavoitteet saavutettiin Miesten 2-sarjassa. Naisten 2-sarjassa tavoitteista jäätiin muutaman joukkueen verran. 1-sarjoissa oli 15 joukkuetta sekä miehissä että naisissa. Tavoitteista jäätiin 1-2 joukkueen verran. Miesten 3-sarjassa tavoitteista jäätiin selkeästi. 1-sarjan profiilin ja kiinnostavuuden nosto Taulukko 1 Mittarit Toteutuminen Nimetään kehittämistyöryhmä. Työryhmänä toimi kilpailuryhmä ja liiton huipputoiminnasta vastaavien henkilöiden ryhmä. Kehittämisseminaari 1-sarjaseuroille. 100 % osanotto. Toteutettiin kaikille seuroille lähetettynä nettikyselynä sekä maakuntakierroksina 4 eri tapahtuman osalta (Seinäjoki, Järvenpää, Jyväskylä, Leppävirta, Forssa). 1-sarjan uusi visuaalinen ilme. Uusi logo, nimi ja graafinen ohjeistus. Ei toteutettu. Uudistuneet sarjamääräykset. Uudistunut sarja käynnistyy. Muutokset siirretään määräyksiin yksiselitteisesti. Yleisömäärät, medianäkyvyys, seurapalaute. Hyväksyttiin kesäkuussa Toteutus onnistui ja sai hyvän vastaanoton. Sarja alkoi uusin sarjamääräyksin Nuorten sarjatoiminnan organisointi Taulukko 2 Mittarit Toteutuminen A-C-ikäisten sarjamääräysten kehittäminen palvelemaan huipulle tähtäävää pelaamista sekä harrastamista. Nuorten sarjajaoksen toiminta tehostuu. Minisääntöjen jäädyttäminen. A-/B-tytöt: 140 joukkuetta sarjoissa. A-/B-pojat: 70 joukkuetta sarjoissa. C-tytöt/-pojat: 200 joukkuetta sarjoissa. Vähintään 4 kokousta, jaoksen tavoitteet kirjataan. Alueiden sarjavastaavien kanssa sovitaan käytettävät pelisäännöt. A-/B-tyttöjen joukkueita 152 kpl. A-/B-poikien joukkueita 52 kpl. C-tyttöjen joukkueita 131 kpl. C-poikien joukkueita 50 kpl. Nuorten sarjajaos toimi hyvin käsitellen asioita enimmäkseen sähköpostikäsittelynä. Pelisääntöjen osalta tarvitaan vielä pieniä tarkennuksia. Pääosin asia on mennyt hyvin eteenpäin. Alueelliset miniseminaarit. Kaksi alueellista tapaamista vuodessa. Kevät 2011 ja sarjan alku syksy VUOSIKERTOMUS / KILPAILU 15

16 KILPAILU JOUKKUEMÄÄRÄT Pojat A-pojat B-pojat C-pojat D-pojat E-pojat F-pojat YHT Tytöt A-tytöt B-tytöt C-tytöt D-tytöt E-tytöt F-tytöt YHT POJAT TYTÖT A-pojat B-pojat C-pojat D-pojat E-pojat F-pojat 0 A-tytöt B-tytöt C-tytöt D-tytöt E-tytöt F-tytöt 16 KILPAILU/ 2011 VUOSIKERTOMUS

17 KILPAILU Pelaamisen perusteiden laatiminen sarjatasoittain Taulukko 5 Mittarit Toteutuminen Sarjakohtaiset pelaamisen perusteet. Valmiit taulukot joukkuemäärineen ja lohkomäärineen. Perusteet valmisteltiin ja esiteltiin kevään sarjaparlamenteissa. Lisenssivaihtoehdot ja niiden perusteet. Valmiit lisenssitaulukot. Lisenssitaulukot sarjamääräyksissä. EROTUOMARIT Taulukko 6 Mittarit Toteutuminen Nimeämistaulukon (perusteiden) laadinta. Valmis nimeämistaulukko. Nimeämistaulukko tehtiin liitteeksi sarjamääräyksiin. Liiga- ja pääsarjatuomareiden koulutus. 2/1 koulutustilaisuutta. 2 tilaisuutta. Luokkatuomarikoulutus. 40 aluekouluttajaa. 61 tilaisuutta tilaisuutta. 691 osallistujaa. Nuorisotuomarikoulutus. 40 aluekouluttajaa käy seuroissa kutsuttaessa. Koulutustilaisuuksiin osallistui 388 junioria. Aluekouluttajat. 2 koulutustilaisuutta. 1 koulutustilaisuus VUOSIKERTOMUS / KILPAILU 17

18 KILPAILU JOUKKUE- JA LISENSSIMÄÄRIEN KEHITYS AIKUISET Miehet SM-liiga sarja sarja sarja YHT muutos Naiset SM-liiga sarja sarja YHT muutos VETERAANIT Miehet M M M M M M M M M M M YHT muutos Naiset N N N N N N N KILPAILU/ 2011 VUOSIKERTOMUS

19 KILPAILU YHT muutos NUORET Pojat N22 v A-pojat B-pojat C-pojat D-pojat E-pojat F-pojat YHT muutos Tytöt N22 v A-tytöt B-tytöt C-tytöt D-tytöt E-tytöt F-tytöt YHT muutos Lisenssit LENTOPALLO Aikuiset Nuoret Veteraanit/kertaluett Joukkuelisenssi YHT muutos BEACH VOLLEY rekisteröintimaksut kesä 05 kesä 06 kesä 07 kesä 08 kesä 08 kesä 09 (ent. Beach Card) Aikuiset Juniorit YHT muutos VUOSIKERTOMUS / KILPAILU 19

20 KILPAILU EROTUOMARIT Pääsarjatuomarit I-luokan tuomarit II-luokan tuomarit III-luokan tuomarit IV-luokan tuomarit Nuorisotuomarit YHT muutos JOUKKUEYHTEENVETO Aikuiset Veteraanit Nuoret YHT muutos LISENSSIYHTEENVETO Pelaajat Erotuomarit YHT muutos LISENSSIMÄÄRIEN KEHITYS JOUKKUEYHTEENVETO Aikuiset Nuoret Veteraanit Joukkuelisenssi Aikuiset Veteraanit Nuoret EROTUOMARIKOULUTUKSET Etelä Itä Länsi Lounas Pohjoinen Koulutustil./osanottajat 15/208 24/220 12/195 18/212 4/51 Palaverit/osanottajat 7/88 8/58 3/17 5/68 2/24 20 KILPAILU/ 2011 VUOSIKERTOMUS