Sustainability. Hallituksen iso asia. 1 2/2012 kesä syyskuu. Directors Institute of Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sustainability. Hallituksen iso asia. 1 2/2012 kesä syyskuu. Directors Institute of Finland"

Transkriptio

1 1 2/2012 kesä syyskuu Directors Institute of Finland Sustainability Hallituksen iso asia Haastattelussa Jorma Eloranta ja Kari Stadigh Vuosikokous kuvina Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus

2 Pääkirjoitus Hallitusnäkökulma Directors Institute of Finland Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: Hyvää työtä. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Hallituksen tärkein tehtävä on varmentaa, että yrityksen strategia tukee tätä tavoitetta pitkäjänteisesti. Loppujen lopuksi kaikki muut hallituksen tehtävät ovat tämän päätehtävän alaotsikoita. Miten varmentaa voittoisa strategia kaiken muuttuessa koko ajan? Meilläkin on lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat menettäneet otteensa ja asemansa maailman muuttuessa ympärillä. Voittoisa strategia on raakaa työtä, joka edellyttää syvää ymmärrystä yrityksen kilpailukyvystä sekä trendeistä, jotka siihen vaikuttavat. Kädessäsi on uusi lehti. Lehden nimi on Boardview hallitusnäkökulma. Nimensä mukaisesti kussakin lehden numerossa on teema, joka käsittelee hallitustyön kannalta oleellisia näkökulmia, ilmiöitä ja strategisia haasteita. Asioi ta, jotka vaikuttavat yrityksen strategiseen kilpailukykyyn. Asioita, joita jokaisen hallituksessa istuvan tulisi pohtia. Ensimmäinen numero on kaksoisnumero, sen teema on sustainability, kestävä kehitys yrityksissä. Lisäksi lehti kertoo, mitä uutta hallitusammattilaisten yhdistyksessä on tapahtunut. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävään kehitykseen päästään, kun ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Nykyhetken tarpeet pyritään tyydyttämään tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta toteuttaa omia tarpeitaan. Yritysvastuuseen kuuluvat sekä ympäristö- että yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu on vastuun kantamista yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yritysten ympäristövaikutuksiin kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota, samoin niiden odotetaan raportoivan säännöllisesti toimintaansa liittyvistä ympäristökysymyksistä. Kuka muistaa Exxon Valdezin, öljytankkerin vuodon 1989 Alaskassa? Tapahtuma johti mittaviin toimenpiteisiin Exxonissa. Viranomaissäädökset kiristyivät vastaavien tapahtumien estämiseksi. Yhtiön imago ja markkina-arvo romahtivat. Meksikonlahdella 2010 räjähtänyt BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon aiheutti merkittävän ympäristökatastrofin, joka piti koko maailmaa varpaillaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti välittömästi, että öljynporauksen turvallisuusvaatimukset kiristyvät. Uusien lupien antamista syvänmeren öljynporaukseen lykättiin kuudella kuukaudella. BP:n markkina-arvosta katosi yli neljäkymmentä prosenttia ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikki ei tapahdu toisella puolella maapalloa. Suomessa keskustelu Talvivaaran ympäristökysymyksistä on vasta alussa. Jopa koko kaivosteollisuuden tulevaisuuskin on kyseenalaistettu. Työvoiman oikeudet halvan työvoiman maissa puhuttavat. Useat vaatevalmistajat ja elektroniikkajättien alihankkijat ovat joutuneet vastaamaan syytöksiin työvoiman huonosta kohtelusta ja alihinnoittelusta. Se on johtanut kärjistetyimmillään yhtiöiden tuotteiden boikottiin. Tutkimukset näyttävät, että erityisesti nuoret länsimaalaiset suhtautuvat vakavasti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan. Yritysten ja hallitusten tulee suhtautua vakavasti kestävän kehityksen vaatimukseen. Toivon, että tämä lehti auttaa asian jäsentämisessä ja pohtimisessa. Uskon artikkeleidemme myös olevan avuksi asian hahmottamisessa. Lehdessä keskustelevat myös konsernijohtaja Kari Stadigh ja vuorineuvos Jorma Eloranta kestävästä kehityksestä ja Suomen tulevaisuudesta. Helsingissä 28. toukokuuta 2012 Maarit Aarni-Sirviö päätoimittaja Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan Boardview 1 2/2012 1

3 Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Boardview 1 2/2012 Sisällys 1 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 6 Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla 8 Hallitusammattilaiset Stadigh ja Eloranta Teema: Sustainability 14 Niukkuutta riittää, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä 16 Vastuullisuudesta aito kilpailukykytekijä 18 Sustainability in the core of the business 20 From Corporate Social Responsibility to Corporate Social Integration 22 Vastuullisuus on kiinteä osa Keskon strategiaa ja ydintoimintaa 24 Will we ever learn how to cure governance failures? 26 Vastuullinen kuuntelee 28 Yritysten yhteiskunnallinen rooli murroksessa 30 From compliance, to opportunity, to an integrated business strategy 32 Business and human rights Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry 37 Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus 40 Yhdistyksen säännöt 41 Jäsenluettelo 42 Hallitus ja yhteystiedot 42 Jäsenten lounastilaisuudet syksyllä MC reads: The Start-up of you Boardview Boardview on Hallitusammattilaiset ry:n julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan yhdistyksen jäsenten lisäksi Suomessa listattujen pörssiyhtiöiden ja muiden suurimpien yhtiöiden hallitusten jäsenille. kesä syyskuu Directors Institute of Finland Strategiset valinnat ja riskienhallinta epävarmuuden maailmassa Hallitusjäsenen koulutusohjelma Deloitten Board Forum -selvityksen mukaan useat pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet näkevät, että talouden epävarmuus, kiristyvä sääntely ja hallituksen kasvanut vastuu vaativat yhä laajempaa ja syvempää osaamista riskienhallinnassa sekä strategiakysymyksissä. Deloitte ja CV Board Oy järjestävät nelipäiväisen koulutusohjelman, jossa käsitellään muun muassa hallituksen ja toimivan johdon välistä työnjakoa, hallituksen roolia strategian muodostamisessa sekä hyvään hallintotapaan ja riskienhallintaan liittyviä aiheita. Koulutus järjestetään sekä Helsingissä että Lontoossa seuraavina ajankohtina: Deloitte, Helsinki Institute of Directors, Lontoo Deloitte, Lontoo Ohjelma on tarkoitettu hallitustyöskentelijöille ja se toteutetaan huippuluokan asiantuntijaluentojen sekä interaktiivisten ryhmätöiden muodossa. Koulutusohjelma ja ilmoittautuminen: Kustantaja: Boardview Oy (Hallitusammattilaiset ry:n kokonaan omistama tytäryhtiö) Toimituksen osoite: Boardview Oy, WTC Helsinki, Aleksanterinkatu 17, Helsinki, puh. (09) Päätoimittaja: Maarit Aarni-Sirviö Toimitusneuvosto: Maarit Aarni- Sirviö, Matti Copeland, Maija Hiiri, Tomas Lindholm, Kimmo Rasila Paino: Erweko Oy Lehden on toteuttanut Köln. Toimituspäällikkö: Sirkku Saariaho Ulkoasu, taitto ja kuvitukset: Kalle Järvenpää Ilmoitukset/osoitteenmuutokset: toimistopäällikkö Maija Hiiri, puh , Osoiterekisterilähde: Väestötietojärjestelmä, yritysten ja yhteisöiden julkiset rekisterit, Patentti- ja rekisterihallitus, henkilökohtaiset kontaktit Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä asiois ta eivätkä välttämättä vastaa yhdistyksen virallista kantaa Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Boardview 1 2/2012 3

4 PuheenjohtAJALta Hallitusammattilaiset edistävät ammattimaista hallitustyöskentelyä monin tavoin Hyvä lukija, kädessäsi on Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry:n uuden Boardviewlehden ensimmäinen numero. Uusi lehti ilmentää yhdistyksen toiminnassa tapahtunutta kehitystä. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi yhdistyksen kymmenvuotisen historian aikana. Globaali keskustelu hyvästä yrityksen johtamisesta ja hallinnoinnista on johtanut monenlaiseen sääntelyyn, lisääntyvään läpinäkyvyyteen ja hallituksen muuttuneeseen ja entistä merkittävämpään rooliin. Tuoreet tapahtumat osoittavat, että keskustelu jatkuu ja että sen oikeasta suunnasta on erilaisia mielipiteitä. Hallitusammattilaiset ry painottaa eettisesti korkeatasoista omistaja-arvon kasvattamista hyvän hallintotavan lähtökohdista. Tällaisen riippumattoman toimijan rooli on entistä ajankohtaisempi ja tärkeämpi. Yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista Hallitusammattilaiset ry ei ole yritysten hallituksissa ammatikseen istuvien etuja ajava yhdistys, vaan sen tehtävänä on palvella Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Yhdistys on hallituksen linjauksen mukaan kehittävä, kantaaottava ja verkostoiva. Yhdistys myötävaikuttaa hyvien hallituskäytäntöjen kehittämiseen yleensä ja edesauttaa sen jäsenten henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia hallitustyöskentelyn kannalta tärkeälle koulutukselle ja tiedonjakelulle. Yhdistyksen tehtävänä on myös ottaa kantaa hyvään hallinnointitapaan ja muihin hallituksen kannalta merkittäviin kysymyksiin. Yhdistys valmistelee kannanottoja ja lausuntoja sekä osallistuu keskusteluun ja painottaa hallituksen näkökulmaa ajankohtaisissa sääntely- ja muissa asioissa. Hyvä hallitustyöskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallintotavan muotojen noudattamiseen. Yhdistys on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hyvän hallintotavan lisääntyneiden vaatimusten noudattamisen varmistamiseen kuluu yhä suurempi osa hallitusten niukasta ajasta. Tarpeetonta sääntelyä tulee välttää ja hallitusten tulisi pystyä käyttämään pääosa ajastaan strategisiin ja muihin omistajaarvon kehittämisen kannalta tärkeisiin asioihin. Yhdistyksen hallituksella on paljon ajatuksia asioista, joilla yhdistyksen toimintamuotoja voitaisiin kehittää. Töitä on paljon, mutta resursseja on ollut kovin niukasti. Siksi hallitus on kuluvan vuoden aikana keskittynyt myös yhdistyksen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tarkoituksena ei ole rakentaa suurta organisaatiota, vaan ratkaisu resurssipulaan on ensi sijassa haettu verkostoitumisen kautta. Suomessa on lukuisia toimijoita, joilla on sekä voimavaroja että halua edistää samoja asioita kuin yhdistys. Verkostoitumalla näiden toimijoiden kanssa Hallitusammattilaiset ry pystyy kanavoimaan lisäresursseja palvelemaan yhdistyksen ja sen jäsenten etua. Verkostoitumispyrkimysten tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit Suomen osakemarkkinoiden merkittävimmät omistajatahot, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen Hyvä hallitus työskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallinto tavan muotojen noudattamiseen ja Varma sekä Solidium Oy, ovat pitäneet yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita kannatettavina. Ne ovat liittyneet yhdistyksen yhteisöjäseniksi kevään aikana. Samoin Big 4 -tilintarkastustoimistot ja viisi johtavaa asianajotoimistoa ovat liittyneet yhdistyksen asiantuntijakumppaneiden verkostoon. Yhteisöjäsen- ja asiantuntijakumppaniverkoston myötä olemme saaneet yhdistyksen käyttöön Suomen parasta asiantuntemusta yhtiön hallinnointiin liittyvissä asioissa. Ensimmäinen näkyvä osoitus tästä tulee olemaan yhdistyksen uudistuvat verkkosivut, jotka avataan loppukesästä. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit vahvistavat myös yhdistyksen roolia asiantuntijana ja lausunnonantajana. Yhdistyksen viestintä ja tiedonjakelu On tärkeätä, että yhdistyksellä on oma lehti. Boardview-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Kaikki palaute ensimmäisestä numerosta on enemmän kuin tervetullutta. Verkkosivujen suhteen meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Sivustosta tulee helppokäyttöinen työkalu, jolla jäsenet pääsevät käsiksi kaikkeen sellaiseen ei-yrityskohtaiseen tietoon, jota he tarvitsevat yhtiöiden hallituksissa toimies saan. Sivusto täyttää informaatiovajeen, joka helposti syntyy, kun jättää taakseen ison organisaation asiantuntijastaabeineen. Sivuston ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kattava tietopankki hyvän hallintotavan koko alueelta. Seuraavassa vaiheessa laajennetaan sivuston kattavuutta myös yrityksen strategiaa ja muuta aktiivista liikkeenjohtamista koskevilla osioilla. Muut kehityshankkeet Boardview-lehden ja uuden sivuston lanseeramisen jälkeen on syksyllä vuorossa muita kehityshankkeita. Yhteisöjäsenten ja asiantuntijakumppaneiden verkostoa on tarkoitus laajentaa. Koulutustarjontaa jäsenille lisätään verkostoitumalla. Yrityksiä myös kiinnostaa löytää sopivia hallituksen jäseniä yhdistyksen kautta. Yhdistys voikin tarjota apuaan tässä asiassa. Paraikaa hallituksessa pohditaan, mitkä ovat tähän parhaat menettelytavat. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua Kansainvälinen toiminta Hallitusammattilaiset ry on vuodesta 2005 saakka ollut jäsenenä Euroopan laajuisessa hallituksen jäseniä edustavassa kattojärjestössä European Confederation of Directors Associations (ecoda). EcoDa antaa yhdistykselle suoran informaatio- ja vaikutuskanavan Brysseliin, jossa ecodalla on virallinen status. Pyrkimyksenämme on ollut saada muut Pohjoismaat mukaan ecodan toimintaan ja vahvistaa pohjoismaisen äänen kuuluvuus ecodan ja EU:n päätöksentekoelimissä. Ruotsi, Norja ja Baltian maat liittyivätkin hiljattain ecodaan. Jo nyt on havaittavissa, että pohjoismaisille näkemyksille on enemmän sijaa ecodassa käytävässä keskustelussa. Näin Hallitusammattilaiset ry pystyy entistä paremmin edistämään Suomen yrityselämän näkemyksiä EU:n sääntelyprosessissa. Myös suora yhteistyö Ruotsin StyrelseAkademienin ja muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa on vahvistunut viime vuosina. Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt tasaisesti prosentin vuosivauhtia. Nyt jäseniä on runsaat 300. Huomattava osa jäsenistä toimii listatun yhtiön hallituksessa. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua. Jäsenkriteeriksi on vahvistettu, että hakijalla tulee olla merkittävää kokemusta vaativasta hallitustyöskentelystä liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Sivulla 42 lehdessä on ohjeet jäseneksi hakemista varten. Toivon ensimmäisen Boardview-lehden tarjoavan antoisaa luettavaa ja samalla antavan virikkeitä liittyä jäseneksi. Tomas Lindholm hallituksen puhteenjohtaja 4 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 5

5 Hallitusammattilaiset ry:n vuosikokous Teksti: Sirkku Saariaho Kuvat: Tiiu Kaitalo Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla Hallitusammattilaiset pitivät vuosikokouksensa heti vapun jälkeen 2. toukokuuta ravintola Pörssissä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tomas Lindholm, jäseninä Maarit Aarni-Sirviö, Jorma Eloranta, Stig Gustavson ja Kimmo Rasila. Uusina jäseninä hallitukseen tulevat Kirsi Eräkangas ja Merja Strengell. Kokouksen jälkeen oli Deloitten järjestämä Board practices Governance and Sustainability under different systems -seminaari. Paikalla oli yli sata hallitusammattilaista. Deloitten Teppo Rantanen esitteli Yritys ja yhteiskunta -tutkimuksen tuloksia. Willem J. L. Calkoen NautaDutilhilta kertoi hallitusten työskentelytapojen kulttuurieroista Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä Saksassa ja Hollannissa. Dan Konigsburg puhui kestävästä kehityksestä hallitustyöskentelyssä globaalissa ympäristössä. Seminaarin viimeinen puhuja oli Jouko Karvinen, joka myös keräsi suurimmat aplodit käytännönläheisellä esityksellään. Seminaarin kaikki esitykset kiinnostivat, mutta suomalaiskansalliseen tapaan vilkkain keskustelu aiheista käytiin vasta seminaarin jälkeen ruokapöydässä. ToimitusjohtAJA Gunvor Kronman, Hanasaaren kulttuurikeskus Miltä aiheet tuntuivat? Tunnistin kulttuuriset erot hallitusten työskentelytavoissa. Ruotsissa keskusteluihin ja strategiapäivityksiin käytetään enemmän aikaa kuin Suomessa. Toisaalta Suomessa hallitustyö on murroksessa, mutta yksittäisten hallitusten ero ovat yhä suuret. Pidän keskustelevasta tavasta työskennellä, siinä puheenjohtajan rooli on hyvin ratkaiseva. Minusta se on erityisen hyvä, jos yritys käy läpi suurta muutosta. Media on herännyt seuraamaan hallitustyöskentelyä. Vaikuttaako se jo hallitusten työhön? Hyvä puoli on, että näkymättömän työn arvostus nousee. Se edesauttaa ammattimaisen hallitustyön kehittymistä. Kääntöpuoli on se, että medialla ei aina ole perustietämystä asioista, jotka ohjaavat työskentelyä erityyppisissä yhteisöissä. Se voi johtaa väärinkäsityksiin. Esimerkiksi, jos valtio on yhtiössä suuri omistaja, pahimmassa tapauksessa taitamaton viestintä voi hankaloittaa hallituksen työtä. Ylimpänä: Mikael Paul (vas.), Eeva Punta, Jukka Mäkelä ja Kirsi Eräkangas: Parasta oli viimeinen puhuja, Jouko Karvinen, hän vei pinnat kotiin. Hänellä on syvää kokemusta, sellaista voi käyttää työssä. Käytännön esimerkit olivat hyviä, kuten se, että hallitus kokoontuu aamupalalle ilman toimitusjohtajaa. Muitakin ihan sovellettavia vinkkejä tuli, kuten ajatus rakentavasta kritiikistä. Kulttuuriset erot kiinnostivat, mutta valitettavasti se liikkui liian yleisellä tasolla. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla sustainability-trendeistä enemmänkin sekä siitä, miten ne näkyvät hallitustason työskentelyssä. Vas. alla: Kari Heinistö (vas.), Solveig Törnroos- Huhtamäki, Merja Strengell ja Hannu Krogerus: Jos yritys ei toimi vastuullisesti tai laiminlyö velvollisuutensa, se voi vaarantaa kaikki tuotot, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiön ansaintamahdollisuudet voivat olennaisesti riippua siitä, miten niiden toiminta hyväksytään tai ei hyväksytä. Jos ympäröivä yhteisö ei hyväksy toimintaa, käy vaikeaksi täyttää osakkeenomistajien odotuksia. Yllä: Juha Korppi-Tommola (vas.), Nora Kerppola, Eeva Ahdekivi, Kim Karhu, Maarit Aarni-Sirviö, Roberto Lencioni: Karvinen saa meiltä pisteet, olisimme kuunnelleet pidempäänkin. Pitäisi riidellä toimitusjohtajan kanssa, se on erinomainen ohje. Käytäntö puhuttelee. Ero on siinä, oletko tehnyt itse asioi ta vai kerrotko vain, miten niitä pitäisi tehdä. On hyvä kuulla kansainvälisistä trendeistä. Globaalissa bisneksessä pitää aina tietää, mitä tapahtuu. Me olemme helposti vähän myöhässä. Siksi oli hyvä kuulla trendeistä, jotka ovat tulossa Kiina-keskustelu kiinnosti kovasti. Kiina on niin suuri alue, jota on vaikea ymmärtää. Stig Gustavsonin kommentti You are totally missing the point oli loistava. Corporate governance on vaikea käsite siellä, monella tasolla. Vuorineuvos Stig GustAVSon Miltä aiheet tuntuivat? Mielenkiintoisia aiheita, ja onhan minullakin konkarina kokemusta näistä asioista. Päällimmäisenä hallitustyöskentelyssä on nyt ainakin kansainvälisissä yhtiöissä hirveä mullistus, joka on käynnissä Kiinassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Olen ollut Kiinan kanssa tekemisissä vuodesta 1975 enkä vieläkään ymmärrä sitä. Entä median ja hallitusten suhde? Sillä on aika vähän merkitystä hallituksille. Mutta on tietenkin hyvä asia, että media on kiinnostunut. Työhän on vaikeaa ja vastuullista. Koska tämä on kuitenkin aika vastaherännyttä kiinnostusta, tulee vielä kaikenlaisia ylilyöntejä. Esimerkiksi optiokohun aikaan annoin paljon lausuntoja hallitusammattilaisena. Hämmästyin montaa kertaa siitä, että toimittajat eivät tunteneet termiä tarpeeksi hyvin. Toivottavasti kiinnostus hallitustyöskentelyyn johtaa myös suurempaan asiantuntemukseen. 6 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 7

6 Hallitusammattilaiset Eloranta & Stadigh Yhteiskunnan pitäisi palkita riskinotosta, ei rangaista Vuorineuvos Jorma Eloranta ja konsernijohtaja Kari Stadigh pohtivat selvityksissään Suomen talouselämän tulevaisuutta. Suomi tarvitsee uutta työpaikkaa. Miten ne saadaan? Miksi listautuminen ei kiinnosta yrityksiä? Mikä on Suomen tila vuonna 2030? Helmikuussa vuorineuvos Jorma Eloranta antoi raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Raportissa on viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpide-ehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi. Maaliskuussa julkaistiin ministeri Jyri Häkämiehen asettaman työryhmän valmistelema kansallinen pääomamarkkinastrategiaselvitys. Se keskittyy toimiin rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi nousee yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Työryhmää johti konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Mikä on selvitysten suurin anti? Vuorineuvos Jorma Eloranta: Selvitysmiehenä sanoisin, että on tärkeää, että se tehtiin. Hallitus ja ministerit halusivat, että pohditaan, miten Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa. Jo toimeksianto viittasi, että asiasta haluttiin keskustelua. Näin on käynytkin, selvitys käynnisti prosessin, josta on seurannut käytännön päätöksiä. Minun selvitykseni, Kari Stadighin työryhmän ja Matti Alahuhdan työryhmän selvitys (Team Finland. Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto) ovat samaa pohdiskelua, miten edesautettaisiin suomalaisia yrityksiä menestymään. Konsernijohtaja Kari Stadigh: Isoksi ansioksi katsoisin sen, että haluttiin selvittää, miten pääomamarkkinat voisivat kehittyä ja miten niiden avulla voitaisiin saada aikaan kasvua. Työryhmän kannalta suurin anti oli havahtua näkemään, miten suuria ongelmat ovat ja miten välttämätöntä on tehdä jotakin. Suomen lähitulevaisuus tai seuraava vuosikymmen eivät näytä lainkaan hyvältä ellei jotakin tehdä. Kuinka vakava tilanne jo on? Stadigh: Työryhmän havahdutti se, että Suomessa käydään julkista keskustelua siitä, voidaanko kasvaa tai onko materialistinen yhteiskunta tärkeä ja onko pakko kasvaa koko ajan. Sellaiset valinnat, että tyydyttäisiin tiettyyn elintasoon ja lähdettäisiin downshiftaamaan, olisi pitänyt tehdä jo ennen velkaantumista. Työryhmän mukaan Suomella on neljä vakavaa velkaongelmaa: valtion velan kasvuvauhti, joka on tällä hetkellä seitsemän miljardia euroa vuodessa. Kuntasektorilla kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote kohta jo 15 vuotta, eikä kuntauudistus yksin ole ratkaisu siihen. Kolmantena yleisesti tiedossa oleva asia, jota ei ole konkretisoitu riittävästi, on se, että vuonna 2030 eläkeläisiä on enemmän kuin nyt. Neljäs asia on valtava eläkevastuu, jonka kasvuvauhdista kukaan ei ota vastuuta. Velkaantuminen on niin suurta, ettei Suomella ole velkojen hoitamiseksi muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Euroopan kasvunäkymät ovat todella huonot, ja miten Euroopassa, joka ei kasva, Suomi voisi kasvaa? Eloranta: Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet ovat olleet jo kymmenen vuotta aleneva trendi. Se ei silti ole havahduttanut ketään. Samaan aikaan Saksa ja Ruotsi ovat jo päässeet viennissään tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2007, mutta Suomi ei. Ostamme joka päivä tavaroita velaksi. Kiinteät investoinnit ovat jo pitkään olleet selvästi pienemmät kuin euroalueella yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olemme olleet ylpeitä siitä, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus ollut korkea, seitsemän miljardia euroa. Tavoite on, että se olisi neljän prosentin pinnassa, mutta nyt se putoaa hieman yli kolmeen. Se on sinänsä kohtuullinen taso, jos vertaa Euroopan unioniin, mutta todellinen kilpailu tulee Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:n huippumaista. Suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Konsernijohtaja Kari Stadigh (alla) ja vuorineuvos Jorma Eloranta (vasemmalla) pohtivat yhdessä Suomen talouselämän tulevaisuutta. 8 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 9

7 pienemmät kuin Euroopan unionissa keskimäärin, ja kumulatiivisesti alle puolet siitä, mitä ne ovat Ruotsissa. Elinkeinoelämän uusiutuminen ja kasvudynamiikka on siis heikko. Kun se kytketään velkaantumiseen, Suomella on vakava paikka. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, meillä on hyviäkin asioita: Suomi on vielä luottoluokituksessa AAA-maa. Olen Stadighin kanssa samaa mieltä, että nyt ei voi downshiftata, vaan pitää löytää kasvun polut. Ne löytyvät kun suomalaiset yritykset haluavat investoida ja kehittää liiketoimintaansa Suomessa. Siksi Suomi täytyy tehdä houkuttelevaksi maaksi eri keinon. Mitään järkevää keinoa ei voi jättää käyttämättä. Stadigh: Jorman esille ottama kauppa- ja vaihtotaseen vaje on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näkyvissä oleva ongelma. Se on ollut rakenteellinen ongelma pidempään, mutta se on peittynyt telekomklusterin voimakkaan kasvun alle. Siksi rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu, vaikka olisi pitänyt. Eloranta: Mikään ei voi pelastaa menestynyttä maata, sanotaan. Peli ratkaistaan seuraavan viiden vuoden aikana. Jos Suomen tilannetta verrataan vain huonoon viitekehykseen eli EUmaihin keskimäärin, silloin peli on menetetty. Euroopan unioni on riittämätön vertailukohta. Pitäisikö Suomea verrata mieluummin Ruotsiin ja Saksaan? Eloranta: Ne ovat tehneet jonkin verran enemmän talouskasvun edellytyksiä luovia dynaamisia toimenpiteitä. Stadigh: Ruotsi on meille hyvä verrokki, joka toimii toisin kuin Suomi: Ruotsi maksaa valtion velkaa pois, Suomessa velka kasvaa. Ruotsissa työvoiman tarjonta kasvaa, Suomessa supistuu. Ruotsissa on poistettu lahjavero, perintövero ja omaisuusvero. Ruotsissa pörssi elää voimakkaasti. Suomessa pörssissä First North -listalla on kolme yritystä, Ruotsissa on 130. Ero on merkittävä. Julkisuudessa on puhuttu aivan liian vähän siitä, että työllistämisessä on kyse riskinotosta: ne jotka voisivat työllistää, ottaisivat riskin ja työllistäisivät. Tällä riskinottohalukkuudella olemme saaneet aikaan nykyisen määrän työpaikkoja. Miten yrittäjät saataisiin ottamaan riski, kun tilanne ei näytä kovin houkuttelevalta? Suomessa on käsitys, että työpaikat syntyvät itsestään. Meidän työryhmässämme kasvun mittariksi otettiin uusien työpaikkojen määrä (McKinseyn Helsingin raportti vuodelta 2010, Työtä, tuottavuutta, Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle). Kaikki työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä, että tilanne ei oikene ellei Suomeen saada uutta työpaikkaa. Tehdyt lupaukset ovat liian suuret kansan kantokykyyn nähden ilman niitä. Eloranta: Olennaista on, että viime vuoden lopussa Suomessa oli 1,85 miljoonaa ihmistä yksityisellä sektorilla töissä. Jos mitään ei tehdä, se alenee 1,6 1,7 miljoonaan. Tarve olisi saada nettomääräisesti yksityispuolelle työpaikkaa lisää, jotta McKinseyn käyttämä kantosuhde ei menisi kestämättömäksi. Yksityisellä sektorilla tarvitaan yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Tavoite on vuoden 2020 loppuun mennessä. Se on selkeä mittari, josta voitaisiin sopia yhteisesti. Stadigh: Eihän kukaan voi vastustaa sitä, että luodaan lisää työpaikkoja. Eloranta: Työpaikkojen luominen voisi olla kansakuntaa yhdistävä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kysymys on riskinotosta, että joku haluaa kehittää ja luoda uutta. Se vaatii paljon osaamista ja toimintaedellytysten luomista. Selvityksessäni on viisi teesiä, joissa on 40 konkreettista ehdotusta. Valitsin ne niin, että ar vioin, että ne vaikuttaisivat yritysten hallitusten, omistajien ja toimitusjohtajien harkintoihin niin, että jos ne toteutettaisiin, Suomi vaikuttaisi houkuttelevalta. Toisaalta en halunnut ehdottaa mitään liian radikaalia valtiontalouden kannalta. Katsotaan miten käy, kehysriihessä hyväksyttiin jo joitakin ehdotuksia, mutta olemme vielä prosessin alussa. Stadigh: Suomessa on yleinen harha, johon myös äänestäjät uskovat, että ongelmat voitaisiin ratkaista nostamalla veroja. Tosiasia on, että niitä joudutaan nostamaan, koska olemme eläneet yli varojen. Verovarat eivät mene uuden luomiseen, vaan vanhojen velkojen maksamiseen ja asioiden paikkaamiseen. Eloranta: Ja kulutukseen. Stadigh: Nämä veronkorotukset eivät luo yhtään työpaikkaa. Toisaalta ajatellaan, että ongelmat ratkaistaan julkisen sektorin saneerauksilla, mutta sehän vähentää työpaikkoja. Miten työpaikat luodaan? Kehysriihessä valtio sanoo panostavansa 300 miljoonaa euroa uusiin työpaikkoihin. Suunta on oikea, mutta summa on riittämätön. Jotta jotakin näkyvää saataisiin Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa aikaan, pitäisi panostaa puoli miljardia tai miljardi euroa vuodessa, arvioi työryhmämme. Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta. Ongelma on, että niiden seuraamukset ovat kasvun kannalta negatiivisia. Panostusten tekeminen on vaativampaa, ne toteutetaan riskillä vailla etukäteistietoa onnistumisesta. Syntyvätkö työpaikat, ottavatko yksityisen sektorin työllistäjät lisää riskiä? Eloranta: Minulta aina tivataan, mille aloille investointeja pitäisi tehdä. Minusta ainakaan valtion ei tulisi päättää, mikä on oikea ala. Menestyviä yrityksiä voi olla millä alalla tahansa, kunhan ne pystyvät kehittämään liiketoimintamalleja ja konsepteja. Tietenkin on globaaleja megatrendejä, jotka luovat kysyntää, joihin yritykset vastaavat. Luonnollista on vahvistaa osaamista, jota Suomessa jo on. Mutta ajatus, että valtio alkaisi ottaa kantaa oikeisiin aloihin, on vanhakantainen. Onko Suomen poliittinen järjestelmä kykenemätön tai haluton ratkaisemaan ongelmaa? Stadigh: Jos katsotaan asiaa Eurooppa-tasolla, on maita, joilla nämä ongelmat ovat vielä suurempia mutta ne pärjäävät paremmin ongelmiensa kanssa, koska varallisuuspohja on suurempi kuin Suomen. Suomen varallisuuspohja on heikompi kuin Ruotsilla, meillä on huonommat puskurit. Ei silti pitäisi olla syytä, etteikö näitä ongelmia voisi ratkaista demokratiassa. Jos Ruotsia pidetään esimerkkinä, he ratkaisevat asioita paremmin kuin me. Eloranta: Minäkin olisin optimisti, asioita voisi hoitaa paremmin. Mutta esimerkiksi presidentiltä vietiin valtaa ja puhuttiin, että pääministerin roolia vahvistetaan, mutta se toteutui vaatimattomasti ja uudistus jäi puolitiehen. Stadigh: Pääongelma ei ole järjestelmässä, vaan asioiden ymmärtämisessä. Ehdotimme selvityksessä, että taloustiedon opetusta pitäisi lisätä peruskoulusta asti. Julkisesta keskustelusta näkee, että ihmiset eivät ymmärrä talouden lainalaisuuksia. Siksi Suomessa voidaan ajatella, että veroja korottamalla voidaan ratkaista ongelmia. Silloin ollaan aika kaukana todellisuudesta. Eloranta: Selvityksessäni tahtotilan rakentaminen oli ensimmäinen teesi. Tapasin noin kaksisataa ihmistä, sain ja vastasin kolmeensataan sähköpostiviestiin, yli tuhat osallistui virtuaaliseen aivoriihen, jossa asioita pohdittiin. Elinvoimaisen yritystoiminnan merkitys nousi vahvasti esiin. Sen perusteella voidaan kestävä talouskasvu ja työpaikkojen luominen asettaa johtotähdeksi politiikan tekemisessä. Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa. Toiseksi kohdaksi halusin jatkuvan dialogin työstä ja taloudesta. Suomi tarvitsee samanaikaisesti säilyttääkseen hyvinvointivaltion taloudellisen perustan sekä yksityisen sektorin investointien työpaikkoja että julkisen sektorin kustannusten leikkaamisen kestävyysvajeen poistamiseksi. Sekä-että-tilanne on vaikea hahmottaa ja vaatii paljon keskustelua. Julkisen sektorin pitää pystyä uskottavasti kertomaan, miksi Suomeen kannattaa sijoittaa. Valtioiden kilpailu yritysten investoinneista ja työpaikoista on raadollista. Minkälainen maa Suomi on 2030, miten meidän käy? Stadigh: Suomi on viimeiset 30 vuotta kirinyt Ruotsia kiinni, mutta nyt on ihan selvää, että jäämme jälkeen. Talouden kasvu pohjautuu kahteen asiaan, tuottavuuden lisääntymiseen ja työvoiman tarjontaan, ja työvoiman tarjonta kasvaa Ruotsissa mutta ei meillä. Koska meiltä puuttuu toinen pääkomponentti, minusta on aivan selvää, että on hyvin vaikea rypistellä Ruotsin tahdissa seuraavat 20 vuotta. Eloranta: Erään tutkimuksen mukaan 85 prosenttia tuottavuuden kasvusta on sadan viime vuoden aikana perustunut innovaatioihin ja uusin teknologioihin. Jos sallimme, että investoinnit, liiketoiminnan kehitys- ja tutkimustoiminta jäävät jälkeen, se vääjäämättä näivettää Suomen taloutta. Asia kuitenkin tiedetään nyt. Kuten Kari sanoi haastattelun alussa, olemme niin velkainen yhteiskunta, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Stadigh: Osmo Soininvaara kuvaa SATAkomitea-kirjassa Suomen ja Ruotsin työllistämisasteita. Työllistämisaste on Suomessa muutamia prosenttiyksikköjä matalampi kuin Ruotsissa. Taajamissa ja taajamien ulkopuolella erikseen Suomessa on sama työl 10 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Johtamisen huippua seminaari Kiasma Maarit Aarni-Sirviö Kirsi Komi Trendejä yritysten hallitustyössä Hallitusten merkitys on kasvanut ja rooli muuttunut

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ

VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ VEIKKAUS JA VASTUULLISUUDEN VIESTINTÄ 1 2 3 Mitä on yrityksen vastuullisuusviestintä? Miten Veikkaus viestii vastuullisuutta? Lessons learned Miten viestitään? Kenelle viestitään? Mitä viestitään? Kuvaja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 Hallitusammattilaiset ry Toimintakertomus 2011 YLEISTÄ Hallitusammattilaiset ry on riippumaton aatteellinen yhdistys, joka palvelee Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Hallituspartnerit esittäytyy

Hallituspartnerit esittäytyy Hallituspartnerit esittäytyy Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Seppo Mustonen Pohjoissuomalainen hallitustyön kehittäjä Seppo Mustonen / Hallituspartnerit 2015 OHJELMA 13.00 Kahvit 13.15 Seppo Mustonen,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita alan johtavia asiantuntijoita Kolme klusteria läntinen, keskinen, itäinen Keskinen klusteri: 3 550 partneria 77 000 henkilöä 13,6 mrd. dollarin liikevaihto 97 maata Slide 2 PwC globaalisti PwC:n liikevaihdon

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström

Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa. Helsinki 10.6.2014. Kim Lindström OMISTAMISEN JULKISUUS SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA Keskustelutilaisuus Euroclear Finlandissa Helsinki 10.6.2014 Kim Lindström Cardia Invest Oy Ab Puh. 09-596859 Mob. 050-3699695 kim.lindstrom@cardia.fi ALUSTAJAN

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan? Nathalie Clément, Senior Manager, Responsible Investment, Climate and Sustainability Business, KPMG Mistä puhun Megatrendit

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014

Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys. Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Verojalanjälki ja verojen läpinäkyvyys Reijo Salo Fortum Corporate Tax Team 27.5.2014 Agenda Miksi Fortum selvittää verojalanjälkensä? Fortumin verojalanjälki 2013 Miten verojalanjälki raportti syntyy?

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot