Sustainability. Hallituksen iso asia. 1 2/2012 kesä syyskuu. Directors Institute of Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sustainability. Hallituksen iso asia. 1 2/2012 kesä syyskuu. Directors Institute of Finland"

Transkriptio

1 1 2/2012 kesä syyskuu Directors Institute of Finland Sustainability Hallituksen iso asia Haastattelussa Jorma Eloranta ja Kari Stadigh Vuosikokous kuvina Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus

2 Pääkirjoitus Hallitusnäkökulma Directors Institute of Finland Pitäisikö näinä aikoina olla kiinnostunut eläkeasioista? Kyllä vain. Katso kaikki mitä haluat tietää: Hyvää työtä. Yrityksen tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Hallituksen tärkein tehtävä on varmentaa, että yrityksen strategia tukee tätä tavoitetta pitkäjänteisesti. Loppujen lopuksi kaikki muut hallituksen tehtävät ovat tämän päätehtävän alaotsikoita. Miten varmentaa voittoisa strategia kaiken muuttuessa koko ajan? Meilläkin on lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat menettäneet otteensa ja asemansa maailman muuttuessa ympärillä. Voittoisa strategia on raakaa työtä, joka edellyttää syvää ymmärrystä yrityksen kilpailukyvystä sekä trendeistä, jotka siihen vaikuttavat. Kädessäsi on uusi lehti. Lehden nimi on Boardview hallitusnäkökulma. Nimensä mukaisesti kussakin lehden numerossa on teema, joka käsittelee hallitustyön kannalta oleellisia näkökulmia, ilmiöitä ja strategisia haasteita. Asioi ta, jotka vaikuttavat yrityksen strategiseen kilpailukykyyn. Asioita, joita jokaisen hallituksessa istuvan tulisi pohtia. Ensimmäinen numero on kaksoisnumero, sen teema on sustainability, kestävä kehitys yrityksissä. Lisäksi lehti kertoo, mitä uutta hallitusammattilaisten yhdistyksessä on tapahtunut. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävään kehitykseen päästään, kun ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Nykyhetken tarpeet pyritään tyydyttämään tavalla, joka ei vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta toteuttaa omia tarpeitaan. Yritysvastuuseen kuuluvat sekä ympäristö- että yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu on vastuun kantamista yritystoiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Yritysten ympäristövaikutuksiin kiinnitetäänkin aiempaa enemmän huomiota, samoin niiden odotetaan raportoivan säännöllisesti toimintaansa liittyvistä ympäristökysymyksistä. Kuka muistaa Exxon Valdezin, öljytankkerin vuodon 1989 Alaskassa? Tapahtuma johti mittaviin toimenpiteisiin Exxonissa. Viranomaissäädökset kiristyivät vastaavien tapahtumien estämiseksi. Yhtiön imago ja markkina-arvo romahtivat. Meksikonlahdella 2010 räjähtänyt BP:n öljynporauslautta Deepwater Horizon aiheutti merkittävän ympäristökatastrofin, joka piti koko maailmaa varpaillaan. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti välittömästi, että öljynporauksen turvallisuusvaatimukset kiristyvät. Uusien lupien antamista syvänmeren öljynporaukseen lykättiin kuudella kuukaudella. BP:n markkina-arvosta katosi yli neljäkymmentä prosenttia ensimmäisen kuukauden aikana. Kaikki ei tapahdu toisella puolella maapalloa. Suomessa keskustelu Talvivaaran ympäristökysymyksistä on vasta alussa. Jopa koko kaivosteollisuuden tulevaisuuskin on kyseenalaistettu. Työvoiman oikeudet halvan työvoiman maissa puhuttavat. Useat vaatevalmistajat ja elektroniikkajättien alihankkijat ovat joutuneet vastaamaan syytöksiin työvoiman huonosta kohtelusta ja alihinnoittelusta. Se on johtanut kärjistetyimmillään yhtiöiden tuotteiden boikottiin. Tutkimukset näyttävät, että erityisesti nuoret länsimaalaiset suhtautuvat vakavasti kestävän kehityksen vaatimuksiin. Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan. Yritysten ja hallitusten tulee suhtautua vakavasti kestävän kehityksen vaatimukseen. Toivon, että tämä lehti auttaa asian jäsentämisessä ja pohtimisessa. Uskon artikkeleidemme myös olevan avuksi asian hahmottamisessa. Lehdessä keskustelevat myös konsernijohtaja Kari Stadigh ja vuorineuvos Jorma Eloranta kestävästä kehityksestä ja Suomen tulevaisuudesta. Helsingissä 28. toukokuuta 2012 Maarit Aarni-Sirviö päätoimittaja Moni ei halua työskennellä yrityksessä, jonka arvot eivät täytä heidän vaatimuksiaan Boardview 1 2/2012 1

3 Ilmarinen on yhtä lähellä kuin lähin Boardview 1 2/2012 Sisällys 1 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 6 Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla 8 Hallitusammattilaiset Stadigh ja Eloranta Teema: Sustainability 14 Niukkuutta riittää, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä 16 Vastuullisuudesta aito kilpailukykytekijä 18 Sustainability in the core of the business 20 From Corporate Social Responsibility to Corporate Social Integration 22 Vastuullisuus on kiinteä osa Keskon strategiaa ja ydintoimintaa 24 Will we ever learn how to cure governance failures? 26 Vastuullinen kuuntelee 28 Yritysten yhteiskunnallinen rooli murroksessa 30 From compliance, to opportunity, to an integrated business strategy 32 Business and human rights Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry 37 Policy-valiokunnan lainsäädäntökatsaus 40 Yhdistyksen säännöt 41 Jäsenluettelo 42 Hallitus ja yhteystiedot 42 Jäsenten lounastilaisuudet syksyllä MC reads: The Start-up of you Boardview Boardview on Hallitusammattilaiset ry:n julkaisu, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan yhdistyksen jäsenten lisäksi Suomessa listattujen pörssiyhtiöiden ja muiden suurimpien yhtiöiden hallitusten jäsenille. kesä syyskuu Directors Institute of Finland Strategiset valinnat ja riskienhallinta epävarmuuden maailmassa Hallitusjäsenen koulutusohjelma Deloitten Board Forum -selvityksen mukaan useat pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet näkevät, että talouden epävarmuus, kiristyvä sääntely ja hallituksen kasvanut vastuu vaativat yhä laajempaa ja syvempää osaamista riskienhallinnassa sekä strategiakysymyksissä. Deloitte ja CV Board Oy järjestävät nelipäiväisen koulutusohjelman, jossa käsitellään muun muassa hallituksen ja toimivan johdon välistä työnjakoa, hallituksen roolia strategian muodostamisessa sekä hyvään hallintotapaan ja riskienhallintaan liittyviä aiheita. Koulutus järjestetään sekä Helsingissä että Lontoossa seuraavina ajankohtina: Deloitte, Helsinki Institute of Directors, Lontoo Deloitte, Lontoo Ohjelma on tarkoitettu hallitustyöskentelijöille ja se toteutetaan huippuluokan asiantuntijaluentojen sekä interaktiivisten ryhmätöiden muodossa. Koulutusohjelma ja ilmoittautuminen: Kustantaja: Boardview Oy (Hallitusammattilaiset ry:n kokonaan omistama tytäryhtiö) Toimituksen osoite: Boardview Oy, WTC Helsinki, Aleksanterinkatu 17, Helsinki, puh. (09) Päätoimittaja: Maarit Aarni-Sirviö Toimitusneuvosto: Maarit Aarni- Sirviö, Matti Copeland, Maija Hiiri, Tomas Lindholm, Kimmo Rasila Paino: Erweko Oy Lehden on toteuttanut Köln. Toimituspäällikkö: Sirkku Saariaho Ulkoasu, taitto ja kuvitukset: Kalle Järvenpää Ilmoitukset/osoitteenmuutokset: toimistopäällikkö Maija Hiiri, puh , Osoiterekisterilähde: Väestötietojärjestelmä, yritysten ja yhteisöiden julkiset rekisterit, Patentti- ja rekisterihallitus, henkilökohtaiset kontaktit Lehden artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä asiois ta eivätkä välttämättä vastaa yhdistyksen virallista kantaa Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Boardview 1 2/2012 3

4 PuheenjohtAJALta Hallitusammattilaiset edistävät ammattimaista hallitustyöskentelyä monin tavoin Hyvä lukija, kädessäsi on Directors Institute of Finland / Hallitusammattilaiset ry:n uuden Boardviewlehden ensimmäinen numero. Uusi lehti ilmentää yhdistyksen toiminnassa tapahtunutta kehitystä. Toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi yhdistyksen kymmenvuotisen historian aikana. Globaali keskustelu hyvästä yrityksen johtamisesta ja hallinnoinnista on johtanut monenlaiseen sääntelyyn, lisääntyvään läpinäkyvyyteen ja hallituksen muuttuneeseen ja entistä merkittävämpään rooliin. Tuoreet tapahtumat osoittavat, että keskustelu jatkuu ja että sen oikeasta suunnasta on erilaisia mielipiteitä. Hallitusammattilaiset ry painottaa eettisesti korkeatasoista omistaja-arvon kasvattamista hyvän hallintotavan lähtökohdista. Tällaisen riippumattoman toimijan rooli on entistä ajankohtaisempi ja tärkeämpi. Yhdistyksen toiminnan suuntaviivoista Hallitusammattilaiset ry ei ole yritysten hallituksissa ammatikseen istuvien etuja ajava yhdistys, vaan sen tehtävänä on palvella Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä. Yhdistys on hallituksen linjauksen mukaan kehittävä, kantaaottava ja verkostoiva. Yhdistys myötävaikuttaa hyvien hallituskäytäntöjen kehittämiseen yleensä ja edesauttaa sen jäsenten henkilökohtaisen osaamisen kehittämistä. Yhdistys tarjoaa mahdollisuuksia hallitustyöskentelyn kannalta tärkeälle koulutukselle ja tiedonjakelulle. Yhdistyksen tehtävänä on myös ottaa kantaa hyvään hallinnointitapaan ja muihin hallituksen kannalta merkittäviin kysymyksiin. Yhdistys valmistelee kannanottoja ja lausuntoja sekä osallistuu keskusteluun ja painottaa hallituksen näkökulmaa ajankohtaisissa sääntely- ja muissa asioissa. Hyvä hallitustyöskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallintotavan muotojen noudattamiseen. Yhdistys on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että hyvän hallintotavan lisääntyneiden vaatimusten noudattamisen varmistamiseen kuluu yhä suurempi osa hallitusten niukasta ajasta. Tarpeetonta sääntelyä tulee välttää ja hallitusten tulisi pystyä käyttämään pääosa ajastaan strategisiin ja muihin omistajaarvon kehittämisen kannalta tärkeisiin asioihin. Yhdistyksen hallituksella on paljon ajatuksia asioista, joilla yhdistyksen toimintamuotoja voitaisiin kehittää. Töitä on paljon, mutta resursseja on ollut kovin niukasti. Siksi hallitus on kuluvan vuoden aikana keskittynyt myös yhdistyksen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Tarkoituksena ei ole rakentaa suurta organisaatiota, vaan ratkaisu resurssipulaan on ensi sijassa haettu verkostoitumisen kautta. Suomessa on lukuisia toimijoita, joilla on sekä voimavaroja että halua edistää samoja asioita kuin yhdistys. Verkostoitumalla näiden toimijoiden kanssa Hallitusammattilaiset ry pystyy kanavoimaan lisäresursseja palvelemaan yhdistyksen ja sen jäsenten etua. Verkostoitumispyrkimysten tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit Suomen osakemarkkinoiden merkittävimmät omistajatahot, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen Hyvä hallitus työskentely ei suinkaan rajoitu hyvän hallinto tavan muotojen noudattamiseen ja Varma sekä Solidium Oy, ovat pitäneet yhdistyksen toimintaa ja tavoitteita kannatettavina. Ne ovat liittyneet yhdistyksen yhteisöjäseniksi kevään aikana. Samoin Big 4 -tilintarkastustoimistot ja viisi johtavaa asianajotoimistoa ovat liittyneet yhdistyksen asiantuntijakumppaneiden verkostoon. Yhteisöjäsen- ja asiantuntijakumppaniverkoston myötä olemme saaneet yhdistyksen käyttöön Suomen parasta asiantuntemusta yhtiön hallinnointiin liittyvissä asioissa. Ensimmäinen näkyvä osoitus tästä tulee olemaan yhdistyksen uudistuvat verkkosivut, jotka avataan loppukesästä. Yhteisöjäsenet ja asiantuntijakumppanit vahvistavat myös yhdistyksen roolia asiantuntijana ja lausunnonantajana. Yhdistyksen viestintä ja tiedonjakelu On tärkeätä, että yhdistyksellä on oma lehti. Boardview-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teemansa. Kaikki palaute ensimmäisestä numerosta on enemmän kuin tervetullutta. Verkkosivujen suhteen meillä on kunnianhimoiset tavoitteet. Sivustosta tulee helppokäyttöinen työkalu, jolla jäsenet pääsevät käsiksi kaikkeen sellaiseen ei-yrityskohtaiseen tietoon, jota he tarvitsevat yhtiöiden hallituksissa toimies saan. Sivusto täyttää informaatiovajeen, joka helposti syntyy, kun jättää taakseen ison organisaation asiantuntijastaabeineen. Sivuston ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kattava tietopankki hyvän hallintotavan koko alueelta. Seuraavassa vaiheessa laajennetaan sivuston kattavuutta myös yrityksen strategiaa ja muuta aktiivista liikkeenjohtamista koskevilla osioilla. Muut kehityshankkeet Boardview-lehden ja uuden sivuston lanseeramisen jälkeen on syksyllä vuorossa muita kehityshankkeita. Yhteisöjäsenten ja asiantuntijakumppaneiden verkostoa on tarkoitus laajentaa. Koulutustarjontaa jäsenille lisätään verkostoitumalla. Yrityksiä myös kiinnostaa löytää sopivia hallituksen jäseniä yhdistyksen kautta. Yhdistys voikin tarjota apuaan tässä asiassa. Paraikaa hallituksessa pohditaan, mitkä ovat tähän parhaat menettelytavat. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua Kansainvälinen toiminta Hallitusammattilaiset ry on vuodesta 2005 saakka ollut jäsenenä Euroopan laajuisessa hallituksen jäseniä edustavassa kattojärjestössä European Confederation of Directors Associations (ecoda). EcoDa antaa yhdistykselle suoran informaatio- ja vaikutuskanavan Brysseliin, jossa ecodalla on virallinen status. Pyrkimyksenämme on ollut saada muut Pohjoismaat mukaan ecodan toimintaan ja vahvistaa pohjoismaisen äänen kuuluvuus ecodan ja EU:n päätöksentekoelimissä. Ruotsi, Norja ja Baltian maat liittyivätkin hiljattain ecodaan. Jo nyt on havaittavissa, että pohjoismaisille näkemyksille on enemmän sijaa ecodassa käytävässä keskustelussa. Näin Hallitusammattilaiset ry pystyy entistä paremmin edistämään Suomen yrityselämän näkemyksiä EU:n sääntelyprosessissa. Myös suora yhteistyö Ruotsin StyrelseAkademienin ja muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa on vahvistunut viime vuosina. Jäsenistö Yhdistyksen jäsenmäärä on lisääntynyt tasaisesti prosentin vuosivauhtia. Nyt jäseniä on runsaat 300. Huomattava osa jäsenistä toimii listatun yhtiön hallituksessa. Jäsenistö on yhdistyksen tärkein voimavara, ja hallitus onkin linjannut, että jäsenten määrää pyritään kasvattamaan painottaen sen laatua. Jäsenkriteeriksi on vahvistettu, että hakijalla tulee olla merkittävää kokemusta vaativasta hallitustyöskentelystä liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä. Sivulla 42 lehdessä on ohjeet jäseneksi hakemista varten. Toivon ensimmäisen Boardview-lehden tarjoavan antoisaa luettavaa ja samalla antavan virikkeitä liittyä jäseneksi. Tomas Lindholm hallituksen puhteenjohtaja 4 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 5

5 Hallitusammattilaiset ry:n vuosikokous Teksti: Sirkku Saariaho Kuvat: Tiiu Kaitalo Hallitusammattilaiset tapasivat Pörssitalolla Hallitusammattilaiset pitivät vuosikokouksensa heti vapun jälkeen 2. toukokuuta ravintola Pörssissä. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Tomas Lindholm, jäseninä Maarit Aarni-Sirviö, Jorma Eloranta, Stig Gustavson ja Kimmo Rasila. Uusina jäseninä hallitukseen tulevat Kirsi Eräkangas ja Merja Strengell. Kokouksen jälkeen oli Deloitten järjestämä Board practices Governance and Sustainability under different systems -seminaari. Paikalla oli yli sata hallitusammattilaista. Deloitten Teppo Rantanen esitteli Yritys ja yhteiskunta -tutkimuksen tuloksia. Willem J. L. Calkoen NautaDutilhilta kertoi hallitusten työskentelytapojen kulttuurieroista Yhdysvalloissa ja Britanniassa sekä Saksassa ja Hollannissa. Dan Konigsburg puhui kestävästä kehityksestä hallitustyöskentelyssä globaalissa ympäristössä. Seminaarin viimeinen puhuja oli Jouko Karvinen, joka myös keräsi suurimmat aplodit käytännönläheisellä esityksellään. Seminaarin kaikki esitykset kiinnostivat, mutta suomalaiskansalliseen tapaan vilkkain keskustelu aiheista käytiin vasta seminaarin jälkeen ruokapöydässä. ToimitusjohtAJA Gunvor Kronman, Hanasaaren kulttuurikeskus Miltä aiheet tuntuivat? Tunnistin kulttuuriset erot hallitusten työskentelytavoissa. Ruotsissa keskusteluihin ja strategiapäivityksiin käytetään enemmän aikaa kuin Suomessa. Toisaalta Suomessa hallitustyö on murroksessa, mutta yksittäisten hallitusten ero ovat yhä suuret. Pidän keskustelevasta tavasta työskennellä, siinä puheenjohtajan rooli on hyvin ratkaiseva. Minusta se on erityisen hyvä, jos yritys käy läpi suurta muutosta. Media on herännyt seuraamaan hallitustyöskentelyä. Vaikuttaako se jo hallitusten työhön? Hyvä puoli on, että näkymättömän työn arvostus nousee. Se edesauttaa ammattimaisen hallitustyön kehittymistä. Kääntöpuoli on se, että medialla ei aina ole perustietämystä asioista, jotka ohjaavat työskentelyä erityyppisissä yhteisöissä. Se voi johtaa väärinkäsityksiin. Esimerkiksi, jos valtio on yhtiössä suuri omistaja, pahimmassa tapauksessa taitamaton viestintä voi hankaloittaa hallituksen työtä. Ylimpänä: Mikael Paul (vas.), Eeva Punta, Jukka Mäkelä ja Kirsi Eräkangas: Parasta oli viimeinen puhuja, Jouko Karvinen, hän vei pinnat kotiin. Hänellä on syvää kokemusta, sellaista voi käyttää työssä. Käytännön esimerkit olivat hyviä, kuten se, että hallitus kokoontuu aamupalalle ilman toimitusjohtajaa. Muitakin ihan sovellettavia vinkkejä tuli, kuten ajatus rakentavasta kritiikistä. Kulttuuriset erot kiinnostivat, mutta valitettavasti se liikkui liian yleisellä tasolla. Olisi ollut kiinnostavaa kuulla sustainability-trendeistä enemmänkin sekä siitä, miten ne näkyvät hallitustason työskentelyssä. Vas. alla: Kari Heinistö (vas.), Solveig Törnroos- Huhtamäki, Merja Strengell ja Hannu Krogerus: Jos yritys ei toimi vastuullisesti tai laiminlyö velvollisuutensa, se voi vaarantaa kaikki tuotot, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Yhtiön ansaintamahdollisuudet voivat olennaisesti riippua siitä, miten niiden toiminta hyväksytään tai ei hyväksytä. Jos ympäröivä yhteisö ei hyväksy toimintaa, käy vaikeaksi täyttää osakkeenomistajien odotuksia. Yllä: Juha Korppi-Tommola (vas.), Nora Kerppola, Eeva Ahdekivi, Kim Karhu, Maarit Aarni-Sirviö, Roberto Lencioni: Karvinen saa meiltä pisteet, olisimme kuunnelleet pidempäänkin. Pitäisi riidellä toimitusjohtajan kanssa, se on erinomainen ohje. Käytäntö puhuttelee. Ero on siinä, oletko tehnyt itse asioi ta vai kerrotko vain, miten niitä pitäisi tehdä. On hyvä kuulla kansainvälisistä trendeistä. Globaalissa bisneksessä pitää aina tietää, mitä tapahtuu. Me olemme helposti vähän myöhässä. Siksi oli hyvä kuulla trendeistä, jotka ovat tulossa Kiina-keskustelu kiinnosti kovasti. Kiina on niin suuri alue, jota on vaikea ymmärtää. Stig Gustavsonin kommentti You are totally missing the point oli loistava. Corporate governance on vaikea käsite siellä, monella tasolla. Vuorineuvos Stig GustAVSon Miltä aiheet tuntuivat? Mielenkiintoisia aiheita, ja onhan minullakin konkarina kokemusta näistä asioista. Päällimmäisenä hallitustyöskentelyssä on nyt ainakin kansainvälisissä yhtiöissä hirveä mullistus, joka on käynnissä Kiinassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Olen ollut Kiinan kanssa tekemisissä vuodesta 1975 enkä vieläkään ymmärrä sitä. Entä median ja hallitusten suhde? Sillä on aika vähän merkitystä hallituksille. Mutta on tietenkin hyvä asia, että media on kiinnostunut. Työhän on vaikeaa ja vastuullista. Koska tämä on kuitenkin aika vastaherännyttä kiinnostusta, tulee vielä kaikenlaisia ylilyöntejä. Esimerkiksi optiokohun aikaan annoin paljon lausuntoja hallitusammattilaisena. Hämmästyin montaa kertaa siitä, että toimittajat eivät tunteneet termiä tarpeeksi hyvin. Toivottavasti kiinnostus hallitustyöskentelyyn johtaa myös suurempaan asiantuntemukseen. 6 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 7

6 Hallitusammattilaiset Eloranta & Stadigh Yhteiskunnan pitäisi palkita riskinotosta, ei rangaista Vuorineuvos Jorma Eloranta ja konsernijohtaja Kari Stadigh pohtivat selvityksissään Suomen talouselämän tulevaisuutta. Suomi tarvitsee uutta työpaikkaa. Miten ne saadaan? Miksi listautuminen ei kiinnosta yrityksiä? Mikä on Suomen tila vuonna 2030? Helmikuussa vuorineuvos Jorma Eloranta antoi raportissaan ehdotuksen Suomen investointistrategiaksi ja toimintaohjelmaksi, jolla lisätään edellytyksiä yritysten kilpailukykyä vahvistaviin ja liiketoimintaa kehittäviin investointeihin Suomeen. Raportissa on viisi perusteesiä ja niihin liittyvät 40 toimenpide-ehdotusta tilanteen nopeaksi parantamiseksi. Maaliskuussa julkaistiin ministeri Jyri Häkämiehen asettaman työryhmän valmistelema kansallinen pääomamarkkinastrategiaselvitys. Se keskittyy toimiin rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Tärkeimmäksi yksittäiseksi asiaksi nousee yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Työryhmää johti konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Mikä on selvitysten suurin anti? Vuorineuvos Jorma Eloranta: Selvitysmiehenä sanoisin, että on tärkeää, että se tehtiin. Hallitus ja ministerit halusivat, että pohditaan, miten Suomeen saadaan lisää yritystoimintaa. Jo toimeksianto viittasi, että asiasta haluttiin keskustelua. Näin on käynytkin, selvitys käynnisti prosessin, josta on seurannut käytännön päätöksiä. Minun selvitykseni, Kari Stadighin työryhmän ja Matti Alahuhdan työryhmän selvitys (Team Finland. Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto) ovat samaa pohdiskelua, miten edesautettaisiin suomalaisia yrityksiä menestymään. Konsernijohtaja Kari Stadigh: Isoksi ansioksi katsoisin sen, että haluttiin selvittää, miten pääomamarkkinat voisivat kehittyä ja miten niiden avulla voitaisiin saada aikaan kasvua. Työryhmän kannalta suurin anti oli havahtua näkemään, miten suuria ongelmat ovat ja miten välttämätöntä on tehdä jotakin. Suomen lähitulevaisuus tai seuraava vuosikymmen eivät näytä lainkaan hyvältä ellei jotakin tehdä. Kuinka vakava tilanne jo on? Stadigh: Työryhmän havahdutti se, että Suomessa käydään julkista keskustelua siitä, voidaanko kasvaa tai onko materialistinen yhteiskunta tärkeä ja onko pakko kasvaa koko ajan. Sellaiset valinnat, että tyydyttäisiin tiettyyn elintasoon ja lähdettäisiin downshiftaamaan, olisi pitänyt tehdä jo ennen velkaantumista. Työryhmän mukaan Suomella on neljä vakavaa velkaongelmaa: valtion velan kasvuvauhti, joka on tällä hetkellä seitsemän miljardia euroa vuodessa. Kuntasektorilla kulut ovat kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote kohta jo 15 vuotta, eikä kuntauudistus yksin ole ratkaisu siihen. Kolmantena yleisesti tiedossa oleva asia, jota ei ole konkretisoitu riittävästi, on se, että vuonna 2030 eläkeläisiä on enemmän kuin nyt. Neljäs asia on valtava eläkevastuu, jonka kasvuvauhdista kukaan ei ota vastuuta. Velkaantuminen on niin suurta, ettei Suomella ole velkojen hoitamiseksi muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Euroopan kasvunäkymät ovat todella huonot, ja miten Euroopassa, joka ei kasva, Suomi voisi kasvaa? Eloranta: Kauppa- ja vaihtotaseen vajeet ovat olleet jo kymmenen vuotta aleneva trendi. Se ei silti ole havahduttanut ketään. Samaan aikaan Saksa ja Ruotsi ovat jo päässeet viennissään tasolle, jolla ne olivat ennen vuotta 2007, mutta Suomi ei. Ostamme joka päivä tavaroita velaksi. Kiinteät investoinnit ovat jo pitkään olleet selvästi pienemmät kuin euroalueella yleensä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olemme olleet ylpeitä siitä, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus ollut korkea, seitsemän miljardia euroa. Tavoite on, että se olisi neljän prosentin pinnassa, mutta nyt se putoaa hieman yli kolmeen. Se on sinänsä kohtuullinen taso, jos vertaa Euroopan unioniin, mutta todellinen kilpailu tulee Kiinasta, Yhdysvalloista ja EU:n huippumaista. Suorat ulkomaiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Konsernijohtaja Kari Stadigh (alla) ja vuorineuvos Jorma Eloranta (vasemmalla) pohtivat yhdessä Suomen talouselämän tulevaisuutta. 8 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/2012 9

7 pienemmät kuin Euroopan unionissa keskimäärin, ja kumulatiivisesti alle puolet siitä, mitä ne ovat Ruotsissa. Elinkeinoelämän uusiutuminen ja kasvudynamiikka on siis heikko. Kun se kytketään velkaantumiseen, Suomella on vakava paikka. Peliä ei kuitenkaan ole menetetty, meillä on hyviäkin asioita: Suomi on vielä luottoluokituksessa AAA-maa. Olen Stadighin kanssa samaa mieltä, että nyt ei voi downshiftata, vaan pitää löytää kasvun polut. Ne löytyvät kun suomalaiset yritykset haluavat investoida ja kehittää liiketoimintaansa Suomessa. Siksi Suomi täytyy tehdä houkuttelevaksi maaksi eri keinon. Mitään järkevää keinoa ei voi jättää käyttämättä. Stadigh: Jorman esille ottama kauppa- ja vaihtotaseen vaje on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näkyvissä oleva ongelma. Se on ollut rakenteellinen ongelma pidempään, mutta se on peittynyt telekomklusterin voimakkaan kasvun alle. Siksi rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu, vaikka olisi pitänyt. Eloranta: Mikään ei voi pelastaa menestynyttä maata, sanotaan. Peli ratkaistaan seuraavan viiden vuoden aikana. Jos Suomen tilannetta verrataan vain huonoon viitekehykseen eli EUmaihin keskimäärin, silloin peli on menetetty. Euroopan unioni on riittämätön vertailukohta. Pitäisikö Suomea verrata mieluummin Ruotsiin ja Saksaan? Eloranta: Ne ovat tehneet jonkin verran enemmän talouskasvun edellytyksiä luovia dynaamisia toimenpiteitä. Stadigh: Ruotsi on meille hyvä verrokki, joka toimii toisin kuin Suomi: Ruotsi maksaa valtion velkaa pois, Suomessa velka kasvaa. Ruotsissa työvoiman tarjonta kasvaa, Suomessa supistuu. Ruotsissa on poistettu lahjavero, perintövero ja omaisuusvero. Ruotsissa pörssi elää voimakkaasti. Suomessa pörssissä First North -listalla on kolme yritystä, Ruotsissa on 130. Ero on merkittävä. Julkisuudessa on puhuttu aivan liian vähän siitä, että työllistämisessä on kyse riskinotosta: ne jotka voisivat työllistää, ottaisivat riskin ja työllistäisivät. Tällä riskinottohalukkuudella olemme saaneet aikaan nykyisen määrän työpaikkoja. Miten yrittäjät saataisiin ottamaan riski, kun tilanne ei näytä kovin houkuttelevalta? Suomessa on käsitys, että työpaikat syntyvät itsestään. Meidän työryhmässämme kasvun mittariksi otettiin uusien työpaikkojen määrä (McKinseyn Helsingin raportti vuodelta 2010, Työtä, tuottavuutta, Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle). Kaikki työryhmän jäsenet olivat yhtä mieltä, että tilanne ei oikene ellei Suomeen saada uutta työpaikkaa. Tehdyt lupaukset ovat liian suuret kansan kantokykyyn nähden ilman niitä. Eloranta: Olennaista on, että viime vuoden lopussa Suomessa oli 1,85 miljoonaa ihmistä yksityisellä sektorilla töissä. Jos mitään ei tehdä, se alenee 1,6 1,7 miljoonaan. Tarve olisi saada nettomääräisesti yksityispuolelle työpaikkaa lisää, jotta McKinseyn käyttämä kantosuhde ei menisi kestämättömäksi. Yksityisellä sektorilla tarvitaan yli kaksi miljoonaa työpaikkaa. Tavoite on vuoden 2020 loppuun mennessä. Se on selkeä mittari, josta voitaisiin sopia yhteisesti. Stadigh: Eihän kukaan voi vastustaa sitä, että luodaan lisää työpaikkoja. Eloranta: Työpaikkojen luominen voisi olla kansakuntaa yhdistävä asia. Pitää kuitenkin ymmärtää, että kysymys on riskinotosta, että joku haluaa kehittää ja luoda uutta. Se vaatii paljon osaamista ja toimintaedellytysten luomista. Selvityksessäni on viisi teesiä, joissa on 40 konkreettista ehdotusta. Valitsin ne niin, että ar vioin, että ne vaikuttaisivat yritysten hallitusten, omistajien ja toimitusjohtajien harkintoihin niin, että jos ne toteutettaisiin, Suomi vaikuttaisi houkuttelevalta. Toisaalta en halunnut ehdottaa mitään liian radikaalia valtiontalouden kannalta. Katsotaan miten käy, kehysriihessä hyväksyttiin jo joitakin ehdotuksia, mutta olemme vielä prosessin alussa. Stadigh: Suomessa on yleinen harha, johon myös äänestäjät uskovat, että ongelmat voitaisiin ratkaista nostamalla veroja. Tosiasia on, että niitä joudutaan nostamaan, koska olemme eläneet yli varojen. Verovarat eivät mene uuden luomiseen, vaan vanhojen velkojen maksamiseen ja asioiden paikkaamiseen. Eloranta: Ja kulutukseen. Stadigh: Nämä veronkorotukset eivät luo yhtään työpaikkaa. Toisaalta ajatellaan, että ongelmat ratkaistaan julkisen sektorin saneerauksilla, mutta sehän vähentää työpaikkoja. Miten työpaikat luodaan? Kehysriihessä valtio sanoo panostavansa 300 miljoonaa euroa uusiin työpaikkoihin. Suunta on oikea, mutta summa on riittämätön. Jotta jotakin näkyvää saataisiin Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa aikaan, pitäisi panostaa puoli miljardia tai miljardi euroa vuodessa, arvioi työryhmämme. Kaikki osaavat leikata kuluja tai korottaa veroja, se ei vaadi mitään neroutta. Ongelma on, että niiden seuraamukset ovat kasvun kannalta negatiivisia. Panostusten tekeminen on vaativampaa, ne toteutetaan riskillä vailla etukäteistietoa onnistumisesta. Syntyvätkö työpaikat, ottavatko yksityisen sektorin työllistäjät lisää riskiä? Eloranta: Minulta aina tivataan, mille aloille investointeja pitäisi tehdä. Minusta ainakaan valtion ei tulisi päättää, mikä on oikea ala. Menestyviä yrityksiä voi olla millä alalla tahansa, kunhan ne pystyvät kehittämään liiketoimintamalleja ja konsepteja. Tietenkin on globaaleja megatrendejä, jotka luovat kysyntää, joihin yritykset vastaavat. Luonnollista on vahvistaa osaamista, jota Suomessa jo on. Mutta ajatus, että valtio alkaisi ottaa kantaa oikeisiin aloihin, on vanhakantainen. Onko Suomen poliittinen järjestelmä kykenemätön tai haluton ratkaisemaan ongelmaa? Stadigh: Jos katsotaan asiaa Eurooppa-tasolla, on maita, joilla nämä ongelmat ovat vielä suurempia mutta ne pärjäävät paremmin ongelmiensa kanssa, koska varallisuuspohja on suurempi kuin Suomen. Suomen varallisuuspohja on heikompi kuin Ruotsilla, meillä on huonommat puskurit. Ei silti pitäisi olla syytä, etteikö näitä ongelmia voisi ratkaista demokratiassa. Jos Ruotsia pidetään esimerkkinä, he ratkaisevat asioita paremmin kuin me. Eloranta: Minäkin olisin optimisti, asioita voisi hoitaa paremmin. Mutta esimerkiksi presidentiltä vietiin valtaa ja puhuttiin, että pääministerin roolia vahvistetaan, mutta se toteutui vaatimattomasti ja uudistus jäi puolitiehen. Stadigh: Pääongelma ei ole järjestelmässä, vaan asioiden ymmärtämisessä. Ehdotimme selvityksessä, että taloustiedon opetusta pitäisi lisätä peruskoulusta asti. Julkisesta keskustelusta näkee, että ihmiset eivät ymmärrä talouden lainalaisuuksia. Siksi Suomessa voidaan ajatella, että veroja korottamalla voidaan ratkaista ongelmia. Silloin ollaan aika kaukana todellisuudesta. Eloranta: Selvityksessäni tahtotilan rakentaminen oli ensimmäinen teesi. Tapasin noin kaksisataa ihmistä, sain ja vastasin kolmeensataan sähköpostiviestiin, yli tuhat osallistui virtuaaliseen aivoriihen, jossa asioita pohdittiin. Elinvoimaisen yritystoiminnan merkitys nousi vahvasti esiin. Sen perusteella voidaan kestävä talouskasvu ja työpaikkojen luominen asettaa johtotähdeksi politiikan tekemisessä. Kun olemme kymmenen vuotta sallineet rakenteellisen heikkenemisen, joka on syönyt Suomen taloudellisia lähtökohtia, tilanne ei oikene vuodessa tai kahdessa. Toiseksi kohdaksi halusin jatkuvan dialogin työstä ja taloudesta. Suomi tarvitsee samanaikaisesti säilyttääkseen hyvinvointivaltion taloudellisen perustan sekä yksityisen sektorin investointien työpaikkoja että julkisen sektorin kustannusten leikkaamisen kestävyysvajeen poistamiseksi. Sekä-että-tilanne on vaikea hahmottaa ja vaatii paljon keskustelua. Julkisen sektorin pitää pystyä uskottavasti kertomaan, miksi Suomeen kannattaa sijoittaa. Valtioiden kilpailu yritysten investoinneista ja työpaikoista on raadollista. Minkälainen maa Suomi on 2030, miten meidän käy? Stadigh: Suomi on viimeiset 30 vuotta kirinyt Ruotsia kiinni, mutta nyt on ihan selvää, että jäämme jälkeen. Talouden kasvu pohjautuu kahteen asiaan, tuottavuuden lisääntymiseen ja työvoiman tarjontaan, ja työvoiman tarjonta kasvaa Ruotsissa mutta ei meillä. Koska meiltä puuttuu toinen pääkomponentti, minusta on aivan selvää, että on hyvin vaikea rypistellä Ruotsin tahdissa seuraavat 20 vuotta. Eloranta: Erään tutkimuksen mukaan 85 prosenttia tuottavuuden kasvusta on sadan viime vuoden aikana perustunut innovaatioihin ja uusin teknologioihin. Jos sallimme, että investoinnit, liiketoiminnan kehitys- ja tutkimustoiminta jäävät jälkeen, se vääjäämättä näivettää Suomen taloutta. Asia kuitenkin tiedetään nyt. Kuten Kari sanoi haastattelun alussa, olemme niin velkainen yhteiskunta, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin kasvaa. Stadigh: Osmo Soininvaara kuvaa SATAkomitea-kirjassa Suomen ja Ruotsin työllistämisasteita. Työllistämisaste on Suomessa muutamia prosenttiyksikköjä matalampi kuin Ruotsissa. Taajamissa ja taajamien ulkopuolella erikseen Suomessa on sama työl 10 Boardview 1 2/2012 Boardview 1 2/

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry

Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Directors Institute of Finland Hallitusammattilaiset ry Johtamisen huippua seminaari Kiasma Maarit Aarni-Sirviö Kirsi Komi Trendejä yritysten hallitustyössä Hallitusten merkitys on kasvanut ja rooli muuttunut

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Muutospolkuja tulevaisuuteen Muutospolkuja tulevaisuuteen Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastonkestävä kaupunki 13.2.2013 1 Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme?

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj

VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA Kesko Oyj VASTUULLISUUS- VAATIMUKSET KESKON TOIMITUSKETJUSSA 1 Megatrendi 5 Keskon uusi strategia 5/2015 Vastuullisuus yhdistettynä vahvaan identiteettiin ja houkutteleviin brändeihin on entistä enemmän toiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA

1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA 1 0. v ä i t e EDELLÄ- KÄVIJYYS ON VASTUULLISUUTTA 62 Kanadalainen yritys Corporate Knights tarkastelee vuosittain suuryritysten, joiden pörssiarvo on yli kaksi miljardia dollaria, vastuullisuutta. Se

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot