PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE
|
|
- Kai Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Final Concept for Country Brief brochure [Page 1 front cover] EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) sekä julkisyhteisöille PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE
2 [Page 2 - left) Johdanto Euroopan unioni hoitaa valtavia rahamääriä Euroopan talouden, julkisen sektorin ja kansalaisten hyväksi. Tässä asiakirjassa selvitetään lyhyesti, miten Suomen pienet ja keskisuuret yritykset, välittäjäorganisaatiot tai edustusjärjestöt sekä paikalliset ja alueelliset julkishallinnot voivat saada taloudellista tukea erilaisiin matkailu- ja kauppa-alan hankkeisiin ja aloitteisiin. Eri ohjelmia kuvataan erikseen julkaistavissa ohjelmaesitteissä. Ketkä hyötyvät tästä esitteestä? Suomen kauppa- ja matkailualan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), jotka haluavat parantaa taloudellista suorituskykyään ja hakevat siihen taloudellista tukea. Kauppa- ja matkailualan välittäjäorganisaatiot ja julkisyhteisöt, jotka haluavat osaltaan edistää alan kehittämistä ja antaa edustamilleen yrityksille tietoja rakennerahastojen tarjoamista mahdollisuuksista. Kauppa- ja matkailualan hallintoviranomaiset ja päättäjät. Mitä rakennerahastot ovat? Rakennerahastot ovat Euroopan unionin rahoitusväline, jonka avulla parannetaan yleistä taloustilannetta muita heikommin kehittyneillä tai epäsuotuisilla alueilla unionissa. Sekä julkishallinnot että yksityisyritykset voivat saada rakennerahastojen varoja. Rakennerahastoista rahoitetaan esimerkiksi perusrakenteisiin, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen liittyviä investointeja. Monenlaiset hankkeet ovat tukikelpoisia. Miksi rakennerahastoja tarvitaan? Rakennerahastojen varoilla ei ainoastaan paranneta palveluja, perusrakenteita ja tasoa, vaan niillä on myös yleisinhimillisiä tavoitteita. Niillä pyritään esimerkiksi parantamaan työllistymismahdollisuuksia, yleistä elämänlaatua, kansalaisten turvallisuutta, yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä kaupan ja matkailun elvyttämistä kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla. Painopisteenä ovat suurtyöttömyydestä kärsivät alueet, joilla on meneillään teollisuuden rakennemuutos, muuttotappioalueet, kaupunkiympäristön ongelma-alueet ja raja-alueet. Lisäksi rakennerahastojen varoilla autetaan nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytyneitä ja vähän koulutettuja. Hyvillä hankeideoilla, joilla edistetään tietyn alueen taloudellista kehitystä ja ohjelman tavoitteiden saavuttamista, on aina mahdollisuus saada rahoitusta. Rakennerahastoista annetaan tukea, ei lainoja. Tuki täytyy käyttää järkevästi, sitä ei tarvitse maksaa takaisin.
3 [Page 3 right] EUROOPAN UNIONIN RAHOJA ANNETAAN MONEEN TARKOITUKSEEN MUTTA NIITÄ TÄYTYY HAKEA Miten EU:n rakennerahastojen varoilla voidaan auttaa kauppa- ja matkailualan yrityksiä? EU:n rakennerahasto-ohjelmissa tuetaan monenlaisia toimia, joilla parannetaan kauppa- ja matkailualan yritysten suorituskykyä. Hotelli- ja vierasmajoituksen laadun parantaminen, paikallisten tuotteiden yhteiset markkinointialoitteet, yhteiset matkailunedistämistoimet, yrityksen henkilöstön taitoja parantavat koulutuskurssit ja uusien tuotteiden kehittäminen ovat vain muutamia esimerkkejä toimista, jotka voivat saada rakennerahastojen tukea. Rakennerahastot kauppaan ja matkailuun Suomessa Oheisista kartoista näkyy, mitkä Suomen alueet voivat saada rakennerahastojen tukea tavoitteissa 1 ja 2. Interreg IIIA toteutetaan yleensä valtion rajoilla. Urban II -aloitteen kohteena on Helsinki/Vantaa. Tavoite 3, Leader+ ja Equal ovat lähinnä koko maan kattavia. [in margin or text box] EU:n seitsemän aluekehitysvälinettä: tavoitteen 1 ohjelmat hankkeisiin vähiten kehittyneillä alueilla tavoitteen 2 ohjelmat hankkeisiin vaikeuksissa olevilla teollisuus-, kaupunki- ja maaseutualueilla tavoitteen 3 ohjelmat työmarkkinahankkeisiin Interreg III rajatylittäviin, valtioiden välisiin ja alueiden välisiin hankkeisiin Urban II innovatiivisiin kaupunkikehityshankkeisiin Equal innovatiivisiin työmarkkinahankkeisiin Leader+ innovatiivisiin maaseudun kehittämishankkeisiin Tarkempia tietoja ohjelmista ja siitä, miten ne voivat tukea kauppa- ja matkailualan yrityksiä ja julkista sektoria, saa tässä sarjassa julkaistuista seitsemästä ohjelmaesitteestä. [in margin or text box] Neljä rakennerahastoa: EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) perusrakenteisiin ja pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin ESR (Euroopan sosiaalirahasto) työvoiman kouluttamiseen EMOTR (Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto) maatalouden ja maaseudun kehittämisen edistämiseen KOR (kalatalouden ohjauksen rahoitusväline) kalastuksesta riippuvaisten alueiden kehittämiseen ja jälleenrakennukseen
4 [Page 4 left] Rahoitus kauppa-alalle Rahoitus yrityksille Kauppa-alan pk-yrityksille ei juuri anneta rahoitusta rakennerahasto-ohjelmista Suomessa. Innovatiivisilla hankkeilla on parhaat mahdollisuudet saada tukea. EU:n rahoittamissa koulutusohjelmissa voidaan tukea kauppa-alan henkilöstön kouluttamista. Rakennerahastojen varoilla voidaan auttaa myös tuotteiden myyntiin Internetissä tarkoitettujen perusrakenteiden luomisessa, jolloin voidaan parantaa palvelua ja työn kustannustehokkuutta. Tukikelpoisia voivat lisäksi olla muut kauppa-alan hankkeet, joilla luodaan työpaikkoja, parannetaan elintasoa sekä helpotetaan yhteisöjen ja etenkin syrjäytyneiden ryhmien elämää. Rahoitus julkisyhteisöille Kauppa-alan yrityksille annettavan suoran tuen lisäksi rakennerahastoista rahoitetaan hankkeita, jotka hyödyttävät kauppaa epäsuorasti. Tällaisia hankkeita hoitavat usein paikallisja aluetason (puoli)julkiset yhteisöt. Julkisten tilojen kohentaminen Julkisten tilojen, kuten puistojen, laitakatujen ja teollisuusalueiden, kunnostaminen lisää kotiseutuylpeyttä, vähentää ilkivaltaa ja rikollisuutta sekä parantaa yritysten toimintaympäristöä. Turvallisuuden edistäminen Valaistusta parantamalla, kameroita asentamalla ja asukkaita kouluttamalla voidaan lisätä alueen elin- ja työolojen turvallisuutta. Konkreettiset mahdollisuudet saada taloudellista tukea kauppa-alan kehittämiseen Suomessa vaihtelevat ohjelman ja alueen mukaan. Lisätietoja oman alueen mahdollisuuksista saa oman maakunnan liitolta tai oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskukselta). Tämän lehtisen takasivulla on lisää yhteystietoja.
5 [page 5 right] Tapaustutkimus: Saariston makuja Skärgårdssmak-hankkeen kohteena on Itämeren saariston Interreg IIIA -alue. Alueelliset ravintolat toimivat kehityksen vetureina raaka-ainetuottajien, paikallisten myymälöiden ja käsityötuottajien tukemina. Hankkeessa on osallistujia Tukholmasta Varsinais-Suomeen ja Ahvenanmaalle, ja mukana on 43 ravintolaa, 48 käsityöyritystä, 15 myymälää ja 9 raaka-ainetuottajaa. Ravintoloiden liikevaihto kasvoi ensimmäisessä vaiheessa noin 25 prosenttia. Kuitenkin myös paikallisten raaka-ainetoimittajien, samoin kuin koko elintarviketuotantoketjun, liikevaihto kasvoi myönteisesti. Toisessa vaiheessa ( ) tavoitteina ovat työllisyyden parantaminen, asiantuntemuksen lisääminen alueella ja organisaation rekisteröity tavaramerkki. Kansallista yhteisrahoitusta tarjoavat erilaiset maakunta- tai läänitason viranomaiset, paikalliset elimet, Varsinais-Suomen TEkeskus ja Skärgårdssamarbetet, Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva yhteistyöjärjestö. Hankkeen talousarvio on 1,8 miljoonaa euroa; kansallisella yhteisrahoituksella ja EU:n rahoituksella on yhtä suuri osuus, ja pieni osa on yksityistä yhteisrahoitusta. Kaikilla myymälöiden, käsitöiden, ravintoloiden ja raaka-aineiden erillisillä hankkeilla oli omat talousarvionsa. Tulokset ovat olleet erittäin tyydyttäviä. Tulevaisuuden yhteistyö on pohjustettu.
6 [Page 6 - left] Rahoitus matkailualalle Rahoitus yrityksille Matkailu on nykymaailmassa tärkeä tulonlähde monilla alueilla. Se on aluekehityksen veturi, ja sen odotetaan lähivuosina aktiivisesti edistävän talousrakenteen monipuolistumista ja työllisyyttä koko Euroopassa. Monet matkailualan yritykset ovat kuitenkin pieniä, ja niiltä puuttuu taloudellisia voimavaroja. Laadun parantaminen, hotellihuoneiden lisääminen, tuotekehitys ja monipuolistaminen ovat vain muutamia esimerkkejä rahoitettavista toimista. Majoituksen laadun parantaminen Hotellihuoneiden, viemärijärjestelmien ja puistojen parantaminen lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja ympäristön turvallisuutta sekä parantaa liiketoimintaa. Investoinnit nähtävyyksiin Uudet tai kunnostetut nähtävyydet lisäävät matkailijoiden määrää ja kohteen suosiota. Ihmismäärän kasvu lisää liikevaihtoa ja parantaa liiketoimintaa. Markkinointikoulutus matkailualan yrittäjille Markkinointitaidot ovat välttämättömiä nykypäivän liike-elämässä ja matkailussa. Matkailualalla annettava koulutus tehostaa liiketoimintaa. Markkinointituki Matkailutuotteiden ja -kohteiden markkinoinnin tukeminen etenkin muiden asianosaisten kanssa parantaa dynaamista imagoa ja suorituskykyä. Neuvonta uusille yrityksille Matkailualan uusia yrityksiä tukemalla lisätään menestyvien matkailualan yrittäjien määrää ja työllistymismahdollisuuksia. Rahoitus julkisyhteisöille Matkailualan yrityksille annettavan suoran tuen lisäksi rakennerahastoista rahoitetaan hankkeita, jotka hyödyttävät matkailua epäsuorasti. Tuensaajia ovat usein (puoli)julkiset yhteisöt, kuten kunnat, kuntayhtymät, edustusjärjestöt tai matkailutoimistot. Investoinneilla lisätään alueiden houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa. Investoinnit turistinähtävyyksiin Luontopolkujen, pyöräteiden, kulkureittien ja tienviittojen parantaminen voi lisätä alueen houkuttelevuutta matkailijoiden keskuudessa. Investoinnit ympäristöä säästävään matkailuun Investoinnit ympäristön huomioon ottaviin turistinähtävyyksiin luovat edellytyksiä sekä talouden että ympäristön kannalta kestävälle kasvulle. Investoinnit kulttuuriperintöön Kun kohennetaan museoita, vierailukeskuksia ja yleensä kulttuuriperintöä, matkailijalla on entistä enemmän nähtävää, ja hän on valmis myös maksamaan siitä. Verkottuminen ja yhteistyö Matkailutuotteiden monipuolistaminen ja tuotekehitys edellyttävät usein yritysten, matkailutoimistojen ja paikallisten julkisyhteisöjen verkottumista. Rakennerahasto-ohjelmissa
7 tuetaankin aloitteita, joilla edistetään matkailuketjun yhdentymistä parantavia yritysten välisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Kun kaikki matkailualan kehittämisen kannalta tärkeät julkisen sektorin kumppanit otetaan mukaan, voidaan tehostaa matkailunedistämispolitiikkaa. Samalla edistetään vaivatonta ja asiakasystävällistä lähestymistapaa matkailuhankkeiden rahoittamiseen. Konkreettiset mahdollisuudet saada taloudellista tukea matkailualan kehittämiseen Suomessa vaihtelevat ohjelman ja alueen mukaan. Lisätietoja oman alueen mahdollisuuksista saa oman maakunnan liitolta tai oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskukselta (TE-keskukselta). Tämän lehtisen takasivulla on lisää yhteystietoja. [page 7 right] Tapaustutkimus: Lapin matkailumarkkinointi Vuonna 1994 EU:n tavoitteesta 6 saaduin varoin perustettu Lapin Markkinointi Oy on matkailun asiantuntijaorganisaatio, joka edistää ja koordinoi alueen matkailua. Sen päämääränä ei ole tavoitella voittoa vaan tukea alueellisia yrityksiä, jotta ne voivat parantaa kannattavuuttaan. Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat Lapin matkailualan yritykset ja niiden henkilöstö. Tavoitteina olivat matkailun liikevaihdon vuotuinen 4 prosentin kasvu, 150 uutta työpaikkaa, alueen matkailijamäärien lisääminen ( yöpymisestä yöpymiseen) ja 14,5 prosentin kansallinen markkinaosuus vuoteen 1999 mennessä. Hankkeen järjestämisestä vastasi viranomaisten ja alueellisten matkailualan yritysten muodostama ryhmä. Sitä johtivat asianomaiset EAKR:n ja ESR:n elimet. Lapin TE-keskus vastasi kansallisen yhteisrahoituksen kohdentamisesta. Ensimmäinen vaihe alkoi ja päättyi Rahoitusta oli 26 miljoonaa markkaa. Toisen vaiheen päämääränä oli kehittää kokonaisvaltainen markkinointistrategia ja hyödyntää mittakaavaetuja tuomalla yhteen matkailualan yritykset, keskukset ja yhteistyökumppanit. Rahoitusta oli 6 miljoonaa markkaa.
8 [Page 8 back page] Näin saadaan rakennerahastojen tukea Rakennerahastojen tuen saaminen vaatii aikaa ja vaivaa. ENSIN pk-yritys tai välittäjäorganisaatio pohtii, miten voidaan parantaa yhteistyötä ja näin saavuttaa EU:n tavoitteet, kuten nostaa työllisyyttä, parantaa perusrakenteita tai lisätä matkailijoiden määrää tai liikevaihtoa. SITTEN otetaan yhteyttä johonkin seuraavista tahoista: oman maakunnan liitto oman alueen Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) paikallinen euroneuvontakeskus (ks. ja Ne selvittävät, voidaanko ideaa tukea taloudellisesti. Ne selvittävät parhaansa mukaan, millaiset hankkeet ovat tukikelpoisia, miten hakemus on paras tehdä ja miten yleensä luovitaan rakennerahastojen tukiviidakossa. Menettelyistä on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaisia ja hallinnollista työmäärää on pyritty vähentämään, mutta hakeminen vaatii aikaa ja vaivaa niin ohjelmavastaavalta kuin hakijaltakin. Ohjelmavastaavat ovat asiansa osaavia ja ammattitaitoisia, ja he ovat sitoutuneet EU:n kehittämiseen paitsi teoriassa myös käytännössä. He auttavat aina parhaansa mukaan. MAAKUNTIEN LIITOT Uusimaa / Helsinki: puh. (09) Varsinais-Suomi / Turku: puh. (02) Itä-Uusimaa / Porvoo: puh. (019) Satakunta / Pori: puh. (02) Häme / Hämeenlinna: puh. (03) Pirkanmaa / Tampere: puh. (03) Päijät-Häme / Lahti: puh. (03) Kymenlaakso / Karhula: puh. (05) Etelä-Karjala / Lappeenranta: puh. (05) Etelä-Savo / Mikkeli: puh. (015) Pohjois-Savo / Kuopio: puh. (017) Pohjois-Karjala / Joensuu: puh. (013) Keski-Suomi / Jyväskylä: puh. (014) Etelä-Pohjanmaa / Seinäjoki: puh. (06) Pohjanmaa / Vaasa: puh. (06) Keski-Pohjanmaa / Kokkola: puh. (06) Pohjois-Pohjanmaa / Oulu: puh. (08) Kainuu / Kajaani: puh. (08) Lappi / Rovaniemi: puh. (016) Ahvenanmaan maakuntahallitus: puh. (018) TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET (TE- KESKUKSET) Uusimaa: puh. (09) Varsinais-Suomi: puh. (02) Satakunta: puh. (02) Häme: Lahti: puh. (03) Hämeenlinna: puh. (03) Pirkanmaa: puh. (03) Kaakkois-Suomi: Kouvola: puh. (05) Lappeenranta: puh. (05) Etelä-Savo: puh. (015) Pohjois-Savo: puh. (017) Pohjois-Karjala: puh. (013) Keski-Suomi: puh. (014) Etelä-Pohjanmaa: puh. (06) Pohjanmaa: Vaasa: puh. (06) Kokkola: puh. (06) Pohjois-Pohjanmaa: Oulu: puh. (08) Ylivieska: puh. (08) Kainuu: puh. (08) Lappi: Rovaniemi: puh. (016) Kemi: puh. (016)
9 Oman maan ohjelmavastaavien yhteystiedot löytyvät myös Internetistä Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston Inforegio-sivuston kautta seuraavasta osoitteesta: Hyödyllistä luettavaa ovat myös "EU Support for tourism enterprises and tourist destinations, An internet guide" ja Taneli Kokkilan laatima opas "Mahdollisia EU:n rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen", joka löytyy Matkailun edistämiskeskuksen sivuston kautta seuraavasta osoitteesta:
Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa
p08finlandefi 16/12/03 08:22 Page 1 Yritystoimintajulkaisut Taloudellinen tuki matkailuun ja kauppaan Suomessa PARASTA VASTINETTA EUROOPAN UNIONIN RAHOILLE EU:n rakennerahastot pienille ja keskisuurille
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013
ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotAlue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta
Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotHissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö
Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen
LisätiedotRahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042
Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotMistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs
LisätiedotUlkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten
LisätiedotKuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotVASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW
LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö
LisätiedotHAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA
HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA Kalatalousjohtaja Tuomas Oikari tuomas.oikari@te-keskus.fi Kotka 31.10.2007 Kaakkois-Suomen TE-keskus on kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009
ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotTuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala
Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena
LisätiedotEnsirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015
Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58
LisätiedotEUROOPPA-PÄIVÄ
EUROOPPA-PÄIVÄ EUROOPAN SOSIAALIRAHASTON (ESR) RAHOITUS Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus Millainen hanke voi saada rahoitusta Kuka voi hakea rahoitusta Miten ja milloin haen rahoitusta ESR-osarahoitetun
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi
Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa
LisätiedotTekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotHissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen
Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2008
ENSIREKISTERÖINNIT 2/08 1(12) 6.3.2008 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotEnsirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015
Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotEnsirekisteröinnit 5/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013
Ensirekisteröinnit 5/2013 3.6.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2013 05/2012 (%) (%) 1-05/2013 1-05/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 10 228 7 316 39,8
LisätiedotEnsirekisteröinnit 11/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013
Ensirekisteröinnit 11/2013 2.12.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2013 11/2012 (%) (%) 1-11/2013 1-11/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 463 7 714-3,3
LisätiedotEnsirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013
Ensirekisteröinnit 10/2013 1.11.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2013 10/2012 (%) (%) 1-10/2013 1-10/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 093 8 191 11,0
LisätiedotEnsirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015
Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 08/2015 08/2014 (%) (%) 1-08/2015 1-08/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 402 7 525 11,7 86,4
LisätiedotEnsirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014
Ensirekisteröinnit 11/2014 1.12.2014 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MARRASKUU 2014 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 11/2014 11/2013 (%) (%) 1-11/2014 1-11/2013 (%) Henkilöautot yhteensä 7 220 7 463-3,3
LisätiedotEnsirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015
Ensirekisteröinnit 5/2015 1.6.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TOUKOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 05/2015 05/2014 (%) (%) 1-05/2015 1-05/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 114 10 114-9,9
LisätiedotLiite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14
Liite 1 Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus hoitaa TE-keskukselle kuuluvat tehtävät Ahvenanmaalla Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus hoitaa myös Pirkanmaan asiat eli alueet 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus
LisätiedotAUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012
AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2012 Ensirekisteröinnit ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2012 01/2011 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 14 263 13 788 3,4 89,9 joista matkailuautoja 105 87 20,7 0,7 joista
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotLaajakaistaliittymien hintavertailu - kiinteät laajakaistaliittymät 04/2009 Tiedot päivitetty 1.4.2009
Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Ålands Telefonandelslag Aland.net Bredband Ahvenanmaa Brändö - 59 - - Mariehamns Telefon Ab Aland.net Bredband Ahvenanmaa Finström -
LisätiedotPk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö
Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012
LisätiedotELY-keskukset kasvua rakentamassa Kalevi Pölönen
ELY-keskukset kasvua rakentamassa 2015 26.1.2016 ELY-keskus vuoden 2015 tulokset Ohjelma 1. Avaus, Pekka Häkkinen 2. Suomi/Itä-Suomi yritysrahoitus ja kehittämisrahoitus, 3. Maakunnalliset osuudet Joensuu,
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto
TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN
LisätiedotEnsirekisteröinnit 7/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015
Ensirekisteröinnit 7/2015 3.8.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HEINÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 07/2015 07/2014 (%) (%) 1-07/2015 1-07/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 721 8 017 8,8
LisätiedotEnsirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015
Ensirekisteröinnit 6/2015 1.7.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT KESÄKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 06/2015 06/2014 (%) (%) 1-06/2015 1-06/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 976 9 209-2,5 87,4
LisätiedotSuomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta
Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotSEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006. Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi
SEuroopan sosiaalirahasto 2000 2006 Tiedon, työllisyyden, osaamisen, yrittäjyyden ja tasa-arvon eurooppalainen Suomi Mikä Euroopan sosiaalirahasto on? Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tärkein väline Euroopan
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
LisätiedotYritys- ja innovaatioympäristöselvitys
Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle
LisätiedotAsuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve
Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot
LisätiedotYrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus
Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää
LisätiedotEnsirekisteröinnit 10/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015
Ensirekisteröinnit 10/2015 2.11.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT LOKAKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 10/2015 10/2014 (%) (%) 1-10/2015 1-10/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 9 166 8 838 3,7
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotMAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut
31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotMiten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?
Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys
LisätiedotNopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka
Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna
LisätiedotRahoitusta yritysten muutostilanteisiin
Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme
LisätiedotMatkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut
Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotPyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.
Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta
LisätiedotPirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus
Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 9.5.2018 Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 (EAKR, ESR) Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Tavoitteena: - Parantaa työllisyyttä, lisätä
LisätiedotAluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009
Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Lisätiedot