G 20 Talman osayleiskaava Delgeneralplan för Tallmo

Transkriptio

1 G 20 Talman osayleiskaava Delgeneralplan för Tallmo Korjatun osayleiskaavaehdotuksen vastineraportti Den korrigerade delgeneralplanens bemötanderappor Maankäyttöjaosto / Markanvändningssektionen Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen

2 Vastineet lausuntoihin ja annettuihin muistutuksiin MRL:n 65:n :n ja MRA:n 32 :n mukaisen korjatun osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon ( ) jälkeen. Johdanto Talman korjattu osayleiskaavaehdotus oli MRL:n 65 :n ja MRA:n 32 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisenä aikana Kuntalassa. Aineistoon pystyi tutustumaan myös kunnan nettisivuilla osoitteessa: Korjattua osayleiskaavaehdotusta ja siihen liittyvää valmisteluaineistoa esiteltiin Talman VPK-talo Talmukassa pidetyssä kaavanäyttelyssä. Tähän palauteraporttiin on koottu Talman korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä annettu vastineet niihin. Lausunnot ja muistutukset on kirjattu raporttiin kokonaisina, mutta pääosin ilman mahdollisia liitekarttoja. Jäljennökset kaikista jätetyistä lausunnoista ja muistutuksista on saatavilla Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksesta (käyntiosoite: Iso Kylätie 18, Nikkilä). Lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet on kirjattu vain sillä kielellä kuin lausunto tai muistutus on jätetty. Lausunnot Korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Porvoon museo Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan kaupunki Tuusulan kunta Keravan Energia Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Museovirasto Liikennevirasto Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Porvoon kaupunki, terveyssuojelu Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Gasum Oy Talman kyläyhdistys ry Pihkarinteen omakotiyhdistys ry Sipoon Yrittäjät ry Sibbo Naturskyddare rf Sipoon Luonnonsuojelijat ry Talman ratsastajat ry Martinkyläntien metsästysseura ry Västra Paipis Jaktförening rf Bemötanden på utlåtanden och anmärkningar efter att det korrigerade delgeneralplaneförslaget varit framlagt ( ) enligt Mark- ByggL 65 och MarkByggF 32. Inledning Det korrigerade förslaget till delgeneralplan för Tallmo var offentligt framlagt enligt MarkByggL 65 och MarkByggF 32 under tiden i Sockengården. Man kunde också bekanta sig med materialet på kommunens webbsidor under adressen Det korrigerade planförslaget och därtill hörande beredningsmaterial presenterades vid en planutställning som arrangerades i Tallmo FBK-hus. I responsrapporten har utlåtanden och anmärkningar gällande det korrigerade förslaget till delgeneralplan för Tallmo sammanställts. Utlåtanden och anmärkningar redovisas i sin helhet i rapporten, men utan eventuella bilagekartor. Kopior på samtliga utlåtanden och anmärkningar finns att tillgå vid Utvecklings- och planläggningscentralen i Sibbo kommun (besöksadress: Stora Byvägen 18, Nickby). Bemötanden på utlåtanden och anmärkningar har framställts endast på samma språk som utlåtandet eller anmärkningarna har inlämnats. Utlåtanden Utlåtanden om delgeneralplaneförslaget inbegärdes av följande instanser: Nylands NTM-central Nylands förbund Borgå Museum Landskapsmuséet i Östra Nyland Kervo stad Tusby kommun Keravan Energia Oy Helsingforsregionens trafik -samkommun (HRT) Museiverket Trafikverket Samkommunen Tuusulan seudun vesilaitos Borgå stad, hälsovård Räddningsverket i Östra Nyland Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Gasum Oy Talman kyläyhdistys ry Pihkarinteen omakotiyhdistys ry Sibbo företagare rf Sibbo Naturskyddare rf Sipoon Luonnonsuojelijat ry Talman ratsastajat ry Mårtensby jaktförening rf Västra Paipis Jaktförening rf 2

3 Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta: Utlåtanden erhölls från följande håll: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Porvoon museo Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Keravan kaupunki Tuusulan kunta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Museovirasto Liikennevirasto Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Porvoon kaupunki, terveyssuojelu Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Gasum Oy Talman kyläyhdistys ry Nylands NTM-central Nylands förbund Borgå Museum Landskapsmuséet i Östra Nyland Kervo stad Tusby kommun Helsingforsregionens trafik -samkommun (HRT) Museiverket Trafikverket Samkommunen Tuusulan seudun vesilaitos Borgå stad, hälsovård Räddningsverket i Östra Nyland Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Gasum Oy Talman kyläyhdistys ry Pääosin annetuissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa korjatusta kaavaehdotuksesta. Korjatussa osayleiskaavaehdotuksessa katsottiin huomioidun varsin hyvin aiemmissa kaavavaiheissa annetut lausunnot ja osayleiskaavaratkaisua pidettiin ylemmän asteisten kaavojen (maakuntakaava) ja kaavatyötä ohjaavien tavoitteiden mukaisena. Merparten av utlåtandegivarna hade ingenting att anmärka på det korrigerade planförslaget. Utlåtandena från de tidigare planskedena bedömdes ha tagits väl i beaktande i det korrigerade planförslaget och delgeneralplanelösningen ansågs vara förenlig med de högre planerna (landskapsplanen) och med målen som styr planarbetet. Keravan kaupunki esitti lausunnossaan mm. liikenteellisten vaikutusten arviointien tarkentamista ja laajentamista sekä Terästien jatkeen osoittamista vain kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Kervo stad framförde i sitt utlåtande bl.a. precisering och utvidgning av trafikens konsekvensbedömning samt att förlängningen av Terästie anvisas endast för lätt- och kollektivtrafik. Keravan kaupunki esitti lausunnossaan mm. Terästien jatkeen osoittamista Talman osayleiskaavassa vain kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Oheisessa kuvassa on ote Talman korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta ja Keravan yleiskaavasta / Kervo stad framförde i sitt utlåtande bl.a. att förlängningen av Terästie anvisas endast för lätt- och kollektivtrafik. På vidstående bild ses ett utdrag från det korrigerade delgeneralplaneförslaget för Tallmo och från Kervo generalplan

4 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Uudenmaan ELY-keskus on viranomaisneuvottelussa tuonut esiin, että kaavamääräyksistä tulee jättää viittaukset lakipykäliin pois ja avata tarkoitettu lain sisältö suoraan kaavamääräykseen. Talman osayleiskaavaehdotukseen ei ole muuta huomautettavaa. Hyväksyttäväksi menevän osayleiskaavan kaavamääräyksien lakipykäläviittaukset on poistettu ja lain sisältö on avattu tarvittavilta osin suoraan kaavamääräyksiin. Uudenmaan liitto Talman osayleiskaavaehdotukseen tehtyjen lukuisten yksityiskohtaisten muutosten johdosta kaava asetettiin uudelleen nähtäville. Uudenmaan liitto on antanut lausunnon osayleiskaavaehdotuksesta Lausunnossaan liitto totesi Talman osayleiskaavaehdotuksen maakuntakaavan mukaiseksi. Uudenmaan liitolla ei ole huomauttamista tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta ja liitto puoltaa sen hyväksymistä. Ei tarvetta muutoksiin. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Korjatussa osayleiskaavaehdotuksessa on otettu hyvin huomioon HSL:n aiemmasta kaavavaiheesta antama palaute. Osayleiskaavan mitoitus periaatteet ovat yhtenäisiä seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU) ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun periaatteiden kanssa ja tukevat seudun tiivistymistä sekä olemassa olevan rakenteen ja liikennejärjestelmän hyödyntämistä. HSL huomauttaa kuitenkin, että tehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen alueelle edellyttää riittävää asiakaspohjaa. HSL käynnistää vuoden 2015 alussa yhteistyötahojen kanssa työn, jossa selvitetään tarkoituksenmukainen liikenneratkaisu Kerava-Nikkilä -käytävässä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksen valmistelussa on alustavasti varauduttu Kerava-Nikkilä -radan avaamiseen henkilöliikenteelle ennen vuotta Liikennevirasto Liikennevirasto on tutustunut osayleiskaavakaavaehdotukseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Liikennevirastolla ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen EL Y- keskus. Ei tarvetta muutoksiin. Museovirasto Sipoon kunta on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa Talman korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta. Museovirasto on perehtynyt asiaan ja toteaa siitä seuraavan. Museoviraston esittämät korjausehdotukset on huomioitu kaavakartassa, siihen liittyvissä määräyksissä ja merkinnöissä sekä kaavaselostuksessa. Näin ollen Museovirastolla ei enää ole huomauttamista korjatusta kaavaehdotuksesta. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta kaavasta lausuu Museoviraston ja Itä-Uudenmaan maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella maakuntamuseo. Ei tarvetta muutoksiin. Porvoon museo Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut Talman korjattuun osayleiskaavaehdotukseen, ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Osayleiskaavasta saadun palautteen pohjalta aiempaan kaavaehdotukseen tehtyjen, paikoin varsin merkittävien muutosten johdosta korjattu osayleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen näytteille. Ehdotukseen tehdyt muutokset eivät vaikuta kulttuuriympäristöön ja maisemaan niin, että Porvoon museolla olisi huomioitavaa Talman korjatusta yleiskaavaehdotuksesta. Ei tarvetta muutoksiin. Ei tarvetta muutoksiin. 4

5 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Yleiskaavan laadinnassa tulee muistaa Pelastuslain ja -asetuksen sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman antamat määräykset rakenteellisesta paloturvallisuudesta, sekä rakennusten käyttötavan ja rakennusten massoittelun mukanaan tuomat vaatimukset. Teollisuuden käyttötarpeisiin varatuissa ympäristöissä tulee muistaa suojaetäisyydet sekä edellytykset pelastustoiminnalle (sammutusvedensaanti, pelastusreitit, vaaralliset aineet, paineaallot). Alueiden suunnittelussa tulee muistaa asemakaavaan tulevat yhdyskuntatekniikan vaatimat alueet ja sijoituspaikat. Pelastustoiminnan edellyttämät olosuhteet, kuten katuverkot ja niiden kantavuudet (raskas pelastusajoneuvo painaa 18, 22, 26 tai 32 tn max.) ja riittävä sammutusveden saanti (veden runkoverkon tuotto ja ottopisteet). Katuverkon suunnittelussa tulee ottaa huomioon raskaiden ajoneuvojen vaatimat tilantarpeet ja kohteiden saavutettavuus ajallisesti (selkeät liikenneväylät). Ei tarvetta kaavaan tehtäviin muutoksiin. Osayleiskaavan toteutusohjelmaan kirjataan pelastustoiminnan lausunnossaan esittämät tarpeet ohjaamaan alueen asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua sekä toteutusta. Porvoon kaupunki, terveydensuojelujaosto Terveydensuojelujaostolla ei ole huomautettavaa Talman korjattuun osayleiskaavaehdotukseen. Ei tarvetta muutoksiin. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Korjattuun osayleiskaavaehdotukseen on tehty aiempien lausuntojemme edellyttämät muutokset lukuun ottamatta vaadetta siitä, että rakentamisesta luovuttaisiin kokonaan. Kompromissina vesilaitos hyväksyy asian. Jatkossa, asemakaavoituksen ja toteutuksen yhteydessä toki pohjaveden suojelu tulee muistaa riittävällä panostuksella. Ei tarvetta muutoksiin. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymällä ei ole huomauttamista Talman korjatussa osayleiskaavaluonnoksessa esitettyihin varsinaisiin kaavallisiin ratkaisuihin. Jätevesihuollon järjestämisen vaikutuksia on ehdotuksen selostuksessa käsitelty asiallisesti. Kaavaehdotuksen luvussa Vesi- ja jätevesihuolto on todettu, että Talman mittausasema on lähitulevaisuudessa saneerauksen tarpeessa ja, jos Talman saneerattava pumppaamo ja muut Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemäriin jätevesiä johtavat pumppaamot varustetaan magneettisella virtausmittarilla, voidaan Talman mittausasema kuitenkin poistaa kokonaan käytöstä. Liikelaitoskuntayhtymä ja Sipoon kunta voivat tarkempien selvitysten perusteella sopia keskenään saneerataanko nykyinen kuntayhtymän omistama jätevesimittaamo vai varustetaanko Sipoon puolella olevat pumppaamot magneettisilla määrämittareilla. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän nimi muuttui Keski-Uudenmaan vesiensuojelun Iiikelaitoskuntayhtymäksi. Kaavaehdotuksessa on liikelaitoskuntayhtymän nimestä käytetty vielä vanhaa muotoa. Kaavaselostukseen korjataan Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän nimi nykyiseen muotoon Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Keravan kaupunki Korjattu osayleiskaavan ehdotusaineisto on kattava ja hyvä perusta alueen kehittämis- ja kaavoitustyölle, ja alueelle suunniteltu maankäyttö tukee yhdyskuntarakenteen kehittämistä yli kuntarajojen ja samalla Keravan palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Keravan kaupungin tavoitteet osallisena sekä seudullinen näkökulma vaikutusten arvioinnissa on kirjattu kaava-aineistoon, mutta ei kaikilta osiltaan huomioitu. Keravan ehdotuksesta antamaan lausuntoon ei ole kaikilta osiltaan vastattu siitä annetussa vastineessa. Talman osayleiskaavan vaikutukset Keravalla ovat merkittävät. Kaava-aineistossa esitetyillä aluevarauksilla ja -tavoitteilla sekä asukasmäärätavoitteella on merkittäviä vaikutuksia Keravan kaupungin alueelle sekä liikenteellisesti että yhdyskuntarakenteen osalta. Yhdyskuntarakenteen rakentumisen vaiheistus ja ratayhteyden liikennöinnin aloittamisen epävarmuus lisäävät liikenteen määrää, liityntäliikennettä ja sen paikoitustarvetta Keravan keskustassa ja Ahjossa. Vaiheistus vaikuttaa myös alueen palvelujen syntyyn ja Keravan palvelujen käyttöön. 5

6 Talman osayleiskaavaehdotuksessa esitetään Talmasta muodostuvan raideliikenteeseen tukeutuva taajamakeskus. Eräänä keskeisenä sisältönä HLJ 2015:n luonnoksessa esitetään kuitenkin Talman alueen läpi kulkevan Kerava-Nikkilä rataosuuden toteuttamisen alkavan vasta vuoden 2025 jälkeen. Rakentamisen esitetään jatkuvan vielä vuoden 2040 jälkeen. Talman osayleiskaavaehdotuksen tavoitevuoden ollessa 2035, ovat Talman osayleiskaavaehdotuksen aikataulu ja HLJ 2015:n luonnoksessa esitettävä aikataulu ristiriitaisia keskenään. Rataosuuden toteuttamisaikataulun epävarmuuteen liittyen on mahdollista, että Talman alue on liityntäliikenteen varassa huomattavasti pitempään kuin mitä osayleiskaavaehdotuksen liikenneselvityksessä esitetään (liite 5). Keravan kaupunki edellyttää, että liikenteen, liityntäliikenteen ja paikoituksen määrä ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Keravalla kartoitetaan esitettyä tarkemmin. Osayleiskaavan toteuttamisen taloudellisia vaikutuksia on selvitetty yleispiirteisellä tasolla koskien lähinnä alueen sisäisten infraratkaisujen kustannuksia. Keravan puolella lisääntyvästä liikenteestä ja liityntäliikenteestä aiheutuvat taloudelliset vaikutukset Keravan alueella on tarpeen selvittää osayleiskaavatyön yhteydessä samalla tasolla ja sopia Sipoon osallistumisesta niihin. Terästien kytkeminen Talman rakentamisalueiden tiestöön vaikuttaa Ahjon alueen maankäytön tulevaisuuden ratkaisuihin ja alueen teiden luokitukseen, tonttiliittymiin, liikennemääriin ja läpikulkuliikenteeseen. Kerava on tuonut luonnoksesta ja ehdotuksesta antamissaan lausunnoissa ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa esiin kantansa, että Terästien jatke osoitetaan yhteystarvemerkinnällä ja/ tai vain kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Korjatussa ehdotuksessa se on osoitettu joukko- ja kevyen liikenteen katuyhteydeksi, mutta henkilöajoneuvoliikennettä ei ole suljettu pois. Koska osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata myöhempää asemakaavoitusta, Terästien jatkeen osalla ei tule esittää em. määräykseen liitettyä tekstiä Tieyhteyden avaaminen myös henkilöautoliikenteelle tutkitaan tien toteutukseen kytkeytyvien alueiden asema- kaavoituksen yhteydessä. perustelematta ja selvittämättä vaikutuksia infraratkaisuihin ja kustannuksiin Keravan puolella. Terästien jatkeelle tulee osayleiskaavassa osoittaa vain määräys Joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle varattu katuyhteys. Ehdotukseen Terästien rakentamisalueen osalla Keravan rajan tuntumassa tehty tehokkaimmin ja tiiviimmin rakennettavien A- ja AP-1-asuntoalueiden laajentaminen ulottumaan lähes kiinni Keravan rajaan ei ole hyväksyttävissä, koska Ahjon alueen maankäytön tulevaisuuden ratkaisut ovat ko. alueella vielä avoinna. Asiasta tulee neuvotella Keravan kaupungin ja lähialueen asukkaiden kanssa. Bastukärrin työpaikka-alueen liikenne suuntautuu merkittävässä määrin Keravan suuntaan. Alueen liikennettä tulee ohjata etelään. Maantien 148 parantamisesta ja muista liikennejärjestelyistä sekä kustannusten jaosta tulee olla sovittu ennen kuin Talman osayleis-kaava ja Bastukärrin asemakaavat hyväksytään tai ne tulevat voimaan. Koko Keravan kaupungin yleiskaavan tarkistustyö on käynnistetty v Korjatun osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa sivulla 10 on esitetty Keravalla käynnissä olevan yleiskaavan päivitystyön tavoitteeksi lisätä työpaikka- ja asuntoalueita Keravan itäosiin. Tällaista tavoitetta ei ole määritelty yleiskaavan tarkistustyön osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tai muussa virallisessa yhteydessä. Kaavaselostus tulee päivittää ko. tietojen osalta. Vastine: Talman osayleiskaava perustuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavoihin (YM:n vahvistama Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaava ja Talman osayleiskaavatyön aikana työn alla ollut, ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) sekä lainvoiman saaneeseen Sipoon yleiskaavaan Lisäksi Talman osayleiskaava on linjassa seudullisten suunnitelmien (mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011, Helsingin seudun kehityskuva 2050 ja KUUMA-kuntien kehityskuva) kanssa. Kuntien yleiskaavoitusta ohjaavassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (korvasi vahvistuttuaan Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen ratkaisujen osalta) Talman ja Keravan Ahjon alueet muodostavat yhtenäisen taajamatoimintojen alueen, joka on osoitettu tiivistettäväksi junaradan läheisyydessä. Osana vaihemaakuntakaavatyötä on arvioitu maakuntakaavaratkaisun seudulliset vaikutukset. Vaihemaakuntakaavaratkaisun on todettu eheyttävän seudullista yhdyskuntarakennetta ja luovan edellytykset yhdyskuntarakenteen hajautumisen hidastumiselle. Maakuntakaavojen linjauksia on tarkennettu Sipoon yleiskaavassa 2025, jossa on linjattu ne maankäytölliset periaatteet, joilla Talmasta muodostuu raideliikenteeseen tukeutuva taajamakeskus. Yleiskaavassa on osoitettu Talmaan asemapaikka ja tämän ympärille keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueet. Aivan kuten maakuntakaavaratkaisussa myös yleiskaavaratkaisussa Talman taajamarakenne liittyy saumattomasti Keravan taajamarakenteeseen. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu Terästien jatkeena tieliikenteen yhteystarve, joka liittyy Martinkyläntieltä Keravantielle suuntautuvaan tieliikenteen yhteystarpeeseen. Keravan kaupunki ei valittanut Sipoon yleiskaavasta Talman osayleiskaavan tärkeimpänä tehtävänä on tarkentaa Talman alueen osalta Sipoon yleiskaavassa 2025 linjattuja maankäyttöperiaatteita ja ohjata alueen asemakaavoitusta. Näin ollen osayleiskaavan suunnitteluratkaisut on haluttu pitää riittävän yleispiirteisellä ja kehittämisen periaatteita viitoittavalla tasolla, antaen näin suunnitteluvaraa myös asemakaavatasolle. Selvityksen ja vaikutusten arvioinnit on rajattu niihin asioihin, joita osayleiskaavalla on ratkaistu. 6

7 Osana Talman osayleiskaavatyötä on tehty laajat liikenteellisten vaikutusten arvioinnit, joissa on tarkasteltu osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksia seudullisella tasolla, ja etenkin vaikutuksia Keravan katuverkkoon niin katuosuuskuin liittymätasolla. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on huomioitu Talman osayleiskaavan eri toteuttamisvaiheet ja -skenaariot. Tarkastelun kohteina on ollut myös osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttama liityntäpysäköinnin tarve mm. Keravan asemalle. Liikenneselvityksessä on arvioitu osayleiskaavan toteutumisen eri skenaarioiden vaikutuksia Keravan katuverkon liikennemääriin sekä arvioitu tämän pohjalta liittymien ja katuverkon toimivuutta nykytilanteeseen nähden. Näihin tarkasteluihin nojautuen on liikenneselvityksessä esitetty kasvavien liikennemäärien mahdollisesti aiheuttamat katuverkon parannustoimenpiteet ja niiden toteuttamisen suositusajankohdat (riippuen osayleiskaavan toteutuspolusta). Osayleiskaavatyön liikenteellisissä vaikutustarkasteluissa on huomioitu myös Terästien jatkeen eri toteutusvaihtoehtojen (avataan vain joukkoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tai vaihtoehtoisesti avataan myös henkilöautoliikenteelle) vaikutukset Keravan katuverkkoon liikennemäärien ja liikenteen suuntautumisen näkökulmasta. Tehtyjen selvitysten perusteella Terästien jatkeen kautta kulkisi arvioilta ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilöajoneuvoliikenteen suuntautumiseen Terästien jatkeen avaamisen ei todeta juurikaan vaikuttavan: liikenteestä pääosa suuntautuisi edelleen Ahjontien kautta maantien 140 liittymään. Mikäli Terästien jatke avattaisiin myös henkilöautoliikenteelle, parantaisi se alueen katuverkon toimivuutta, kun Talmasta länteen suuntautuva liikenne ei kanavoituisi puumaisesti vain kahden tieyhteyden (Martinkyläntie/ Porvoontie ja Keravantie (mt 148) kautta. Verkostomaista tieverkon rakennetta tukee myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ratkaisu yhtenäisestä taajamarakenteesta molemmin puolin kuntarajaa sekä Sipoon yleiskaavassa 2025 esitetty maankäyttöratkaisu tieliikenteen yhteystarve -merkintöineen. Selvitysten ja ylemmän asteisten kaavojen ohjausvaikutuksien näkökulmasta ei voidakaan nähdä mitään syytä, miksi Terästien jatkeen toiminnallista luonnetta ei voida tutkia myöhemmin asemakaavoitusvaiheessa tarkemmin. Näistä syistä Terästien jatkeen avaamisen mahdollisuutta aikanaan myös henkilöautoliikenteelle ei ole haluttu sulkea osayleiskaavatyön yhteydessä täysin pois. Osana liikenneselvitystyötä ja vaikutusten arviointia on tarkastelu myös Talman alueen joukkoliikenteen järjestämistä ja sen eri toteutuspolkujen vaikutuksia mm. henkilöautoliikenteen ja liityntäpysäköinnin määriin Keravalla. Talman joukkoliikenteen on suunniteltu tukeutuvan kattavaan linja-autoverkkoon ja busseilla tapahtuvaan syöttöliikenteeseen Keravan asemalle aina henkilöjunaliikenteen avaamiseen saakka. Näin ollen henkilöjunaliikenteen käynnistymisen ajankohdan epävarmuustekijät eivät vaikuta Talman joukkoliikenteen palvelutasoon ja Keravan asemalle suuntautuvaan liityntäpysäköintitarpeeseen niin suuressa määrin kuin voisi olettaa. Lisäksi henkilöjunaliikenteen puuttuminen vaikuttaa myös Talman osayleiskaavan toteutusaikatauluun ja siten kaavan vaikutuksien konkretisoitumiseen. Liikenneselvityksen mukaisesti nykyisen Keravan aseman liityntäpysäköinnin (noin 420 liityntäpysäköintipaikkaa) käyttäjistä noin 7 % on sipoolaisia (noin 30 autoilijaa). Talman alueen aiheuttama kysynnän lisäys voidaan arvioida olevan maksimissaan autopaikan luokkaa vuoden 2025 tilanteessa. Talman alueen väestöpohjan ollessa riittävän suuri käynnistyy henkilöraideliikenne Kerava-Nikkilä radalla, jonka jälkeen joukkoliikenne nojautuu pääosin Talman juna-asemaan tukeutuvaan raideliikenteeseen ja Talman juna-asemalle suuntautuvaan linja-autoliikenteeseen. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa on otettu lähtökohdaksi henkilöraideliikenteen käynnistyminen vuonna 2025, jolloin Talman juna-aseman läheisyydessä asuisi arviolta asukasta. Kerava-Nikkilä radan henkilöraideliikenteen käynnistämisen tavoitevuosi 2025 on linjassa voimassa olevan seudullista liikennepolitiikkaa linjaavan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 (HSL, ) kanssa: HLJ 2011:ssa henkilöraideliikenteen käynnistäminen Kerava-Nikkilä rataosuudella on esitetty ns. täydennysvaiheen (v ) raideliikenteen kehittämishankkeeksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän Talman korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta antaman lausunnon mukaisesti Osayleiskaavan mitoitusperiaatteet ovat yhtenäisiä seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman (MASU) ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun periaatteiden kanssa ja tukevat seudun tiivistymistä sekä olemassa olevan rakenteen ja liikennejärjestelmän hyödyntämistä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksessa on Kerava-Nikkilä rataosuuden avaaminen henkilöliikenteelle ajoitettu alustavasti kaudelle Sipoon kunnan tavoitteena on kuitenkin edistää henkilöliikenteen käynnistämistä mahdollisimman nopealla aikataululla. Kerava-Nikkilän rataosuuden henkilöjunaliikenteen toteuttamismahdollisuutta ja -polkua selvitetään tarkemmin vuoden 2015 alussa käynnistyvässä Kerava-Nikkilä radan henkilöliikenteen tarveselvitystyössä. Työn ohjausryhmänä toimii HSL: vetämä sekä Uudenmaan liiton, Uudenmaan ELY-keskuksen, Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin edustajista koostettava ryhmä. Sinänsä liityntäpysäköinti ja siihen liittyvät toiminnot ovat seudullinen kysymys, joka ratkaistaan osana seudullista liikennejärjestelmän suunnittelutyötä. Nyt lausunnoilla olevassa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) -luonnoksessa esitetään, että liityntäpysäköinnin kustannusten vastuunjako uudistetaan ja että seudullisia liityntäpysäköintialueita toteutetaan sen mukaisesti. Seudullisten liityntäpysäköintialueiden julkinen rahoitusosuus hoidetaan kustannus- ja vastuunjaon periaatteiden mukaisesti sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion kesken. Kustannus- ja vastuunjaon taustalla on tarve jakaa julkisen sektorin liityntäpysäköinnin rakentamis- ja ylläpitokustannukset oikeudenmukaisesti. Liityntäpysäköinnin kustannus- ja vastuunjakoneuvottelujen tietopohjana hyödynnettäisiin seudulle tehtävää laajaa liityntäpysäköintitutkimusta, jonka avulla selvitettäisiin mm. mistä liityntäpysäköitsijät eri liityntäpysäköintialueille saapuvat ja mikä on heidän matkansa määränpää. Tavoitteena on, että liityntäpysäköinnin toteuttamisen ja ylläpidon vastuunjakoa pilotoidaan Pasila Riihimäki -ratahankkeen yhteydessä. Keravan asema on HLJ luonnoksessa esitetty seudullisesti merkittävänä liityntäpysäköintialueena. 7

8 Talman osayleiskaava tarkentaa maakuntakaavojen (Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) ja Sipoon yleiskaavan 2025 ratkaisuja myös viherverkoston ratkaisujen osalta. Maakuntakaavoissa esitetyt viheryhteystarvemerkinnät on huomioitu osayleiskaavassa osoittamalla alueen pääviheryhteys osayleiskaavan etelä- ja itäosaan. Tämä Keravan Keinukalliolta suunnittelualueen itäosaan ja siitä edelleen pohjoiseen suuntautuva viheryhteys toimii alueen pääasiallisena ekologisena käytävänä, joka yhdistää suunnittelualueen eteläja pohjoispuolen laajat metsäalueet toisiinsa. Osayleiskaava-alueen sisäisinä viher- ja ekologisina yhteyksinä toimivat asemakaavoitettavien alueiden sisään ja väliin jäävä kattava viheralueverkosto. Osayleiskaavan viheryhteysverkosto perustuu osana osayleiskaavatyötä tehtyjen luonto- ja maisemaselvityksien tuloksiin. Talman osayleiskaavaprosessi on tarjonnut Keravan kaupungin edustajille ja asukkaille mahdollisuuden osallistua kaavan valmisteluun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti: Kaavatyön eri vaiheista on pyydetty lausunnot Keravan kaupungilta sekä Keravan puolen yhdistyksiltä (Kerava-Seura ry ja Kodin Onni ry). Lisäksi kaavatyön eri vaiheista on kuulutettu Keravan puolella ilmestyvissä ilmaisjakelulehdissä, Keski-Uusimaassa ja Tuusulanjärven Viikkouutisissa. Lisäksi korjattua osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on katsottu yhdessä Keravan kaavoituksen edustajien kanssa, että kaavassa osoitetut ohjeelliset ulkoilureittien linjaukset jatkuvat luontevasti rajan molemmin puolin. Talman osayleiskaavassa on selvitetty osayleiskaavan toteuttamisen taloudellisia vaikutuksia kaavatason mukaisesti yleispiirteisellä tasolla, koskien lähinnä alueen sisäisten infraratkaisujen kustannuksia. Keravan puolella lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia ei ole katsottu tarpeelliseksi selvittää osayleiskaavatyön yhteydessä, koska osayleiskaavan toteutumisaikataulu on hyvin pitkä ja osin myös epävarma. Hankkeiden toteutusaikataulu ja -tapa sekä tätä kautta kustannustaso tulevat määräytymään tarkemmin vasta Talman osayleiskaavaa toteuttavien asemakaavojen yhteydessä. Osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi sisältää kuitenkin arvion osayleiskaavan toteutumisen edellyttämistä liikenteen parantamishankkeista. Osana Talman osayleiskaavatyötä on myös laadittu arvio alueen toteutuksen vaiheistuksesta, joka sisältää eri osa-alueiden toteutukseen kytkeytyvät liikennehankkeet. Alueen toteutumisen ja näiden parantamishankkeiden ajankohtaistumisen myötä voidaan tämän osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyä vaikutusten arviointia käyttää tarvittaessa hankkeiden kustannusjakolaskelmien tukena. Toteutus- ja rahoitussopimusten tekeminen eivät ole varsinaista kaavoitusta, ja näin ollen kaavan hyväksyminen ei edellytä sopimusta kaavan toteuttamisen kustannusjaosta. Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavat perustuvat Sipoon yleiskaavaan Osana Bastukärrin alueen suunnittelu- ja kehittämistyötä on Bastukärr II asemakaavassa (luonnos nähtävillä ) myös tehty katualuevaraukset Keravantieltä (mt 148) etelään, Jokivarrentielle (mt 1521) suuntautuvalle katuyhteydelle. Katuyhteys on tavoitteena toteuttaa mahdollisimman pikaisella aikataululla, jotta Bastukärristä Lahden moottoritielle suuntautuva liikenne ei ohjautuisi vain Keravantien kautta vaan osin myös eteläisen, Vantaan kautta kulkevan yhteyden kautta. Jokivarrentielle suuntautuva tieyhteys on priorisoitu myös käynnissä olevassa Bastukärrin aluetta koskevassa ympäristövaikutusten arviointi (YVA) -hankkeessa. Kaavaselostuksesta on poistettu Keravan yleiskaavatyötä koskevasta kohdasta lause: Yleiskaavan tarkistamisen tavoitteena on lisätä työpaikka- ja asuntoalueita Keravan itäosiin. Tuusulan kunta Tuusulan kunnan esittämät huomiot kaavaluonnoksesta on kaavaehdotuksessa otettu huomioon eikä Tuusulan kunnalla ole näin ollen lausuttavaa ehdotuksesta. Ei tarvetta muutoksiin. Gasum Sipoon kunnanhallitus on asettanut Talman korjatun osayleiskaavaehdotuksen nähtäville. Alueella on Gasum Oy:n maakaasun siirtoputkistoa. Maakaasuputken sijainnin yksityiskohdissa näyttää olevan eroja Gasumin aineistoon verrattuna, sijainti pyydetään tarkistamaan. Muilta osin Gasum viittaa aikaisemmin annettuihin lausuntoihin LAK TMO, LAK TMO ja LAK TMO. Osayleiskaavaehdotuksesta annettu lausunto, LAK _TMO: Olemassa oleva maakaasun siirtoputkisto on merkitty asianmukaisesti osayleiskaavaehdotukseen. Keravantien-Kyllästämöntien risteysalueella on varattu alue liittymäjärjestelyjä varten. Alustavan tarkastelun perusteella liittymän toteuttaminen yleiskaavaehdotuksen mukaisena edellyttää maakaasuputken siirtoa. Alueen maankäytön suunnittelussa tulee tarvittaessa varautua maakaasu putken sijoittamiseen uuteen paikkaan. Mahdollisesta siirrosta aiheutuvat kustannukset jäävät Sipoon kunnan vastattavaksi. Gasum Oy:llä ei ole muuten huomauttamista luonnoksen suhteen. Vastine: Osayleiskaavassa osoitetut maakaasunsiirtoputkilinjausten merkinnät näyttivät tosiaan poikkeavan hieman Gasumilta saatujen uusimpien linjauskarttojen reiteistä. Hyväksyttäväksi vietävään osayleiskaavakarttaan on maakaasulinjojen sijainnit tarkistettu ja oikaistu kiinteistörekisterin rasitekarttojen mukaiseen tilanteeseen. 8

9 Osayleiskaavaehdotuksesta (kh ) annetun lausunnon vastine: Keravantien ja Kyllästämöntien liittymäjärjestelyiden vaatimat aluevaraukset on osoitettu Talman osayleiskaavassa alueella voimassa olevan Bastukärrin asemakaavan mukaisesti (kaava saanut lainvoiman ). Nykyisten liikenneselvitysten pohjalta alueella ei ole tarvetta eritasoliittymälle Bastukärrin ja Talman alueiden toteuduttua. Tilavaraus eritasoliittymälle on kuitenkin haluttu säilyttää voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, koska se sallii liittymän toteuttamisen myös muilla tavoin. Maakaasuputken siirtotarve tullaan selvittämään tulevaisuudessa tarkemmin liittymäjärjestelyiden toteuttamisen yhteydessä. Hyväksyttäväksi vietävään osayleiskaavakarttaan on maakaasulinjojen sijainnit tarkistettu ja oikaistu kiinteistörekisterin rasitekarttojen mukaiseen tilanteeseen. Talman kyläyhdistys Tahdomme edelleen kiittää hyvästä ja avoimesta yhteistyöstä Talman osayleiskaavan valmistelussa. Perusajatuksena on, että osayleiskaavan C-, A- ja AP-1 -alueille ei myönnettäisi lupia uusille rakennuspaikoille ennen alueiden asemakaavoitusta, koska näiden alueiden tulevan maankäytön on ajateltu olevan tulevaisuudessa selvästi perinteistä omakotiasumista tiiviimpää ja tehokkaampaa. Ko. alueiden tiukalla lupapolitiikalla pyritään siis estämään järjestymättömän asutuksen muodostumista sekä minimoimaan uusien talojen rakentamisesta aiheutuvat vaikeudet alueiden tulevalle asemakaavoitukselle ja näin haitat osayleiskaavan toteuttamiselle. AP- ja AP-2 -alueilla on ajatuksena mahdollistaa tarvittaessa hajarakentamismitoitukseen perustuen uusien rakennuslupien myöntäminen ennen alueiden asemakaavoitusta. Tämä siitä syystä, että alueiden osayleiskaavassa määritelty tuleva käyttö ei sulje maankäytön tehokkuuden näkökulmasta pois omakotiluonteista asumista alueella myös tulevaisuudessa. Talman osayleiskaava ei siis kuitenkaan tuo uutta rakennusoikeutta osayleiskaavan mukaisille asemakaavoitettaville alueille, vaan vasta alueille laadittavissa asemakaavoissa määritellään tarkemmin mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää, ja kuinka paljon saa rakentaa. Ei tarvetta muutoksiin. Talman kyläyhdistys haluaa, että suunnittelussa otetaan vahvasti huomioon ne alueet, jotka liittyvät tiiviisti rakennettaviksi merkittyihin alueisiin (C, A). Alueita tulee käsitellä kuten kyläalueita ja niiden suunnittelussa ja lupakäytännöissä tulee ottaa huomioon maankäyttöjaoston päätös : Osayleiskaavoituksessa käytetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja rakennuspaikkojen maksimoimiseksi kyläkeskuksissa muuttamatta lainvoimasta yleiskaavaa. Alueen uusi kehitys alkaa kunnan omistamien alueiden rakentamisella. Talman kyläyhdistyksen mielestä samaan aikaan tulee mahdollistaa nykyisille yksityisille maanomistajille mahdollisuus uusiin rakennuslupiin, tonttien jakoihin ja osien myymiseen kaava-alueella yleiskaavaa noudattaen. Näin Talman kehitys yhtenäiseksi houkuttelevaksi alueeksi voi tapahtua kunnan toteuttamien rakennushankkeiden rinnalla. Vastine: Talman osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty toteutusohjelma, joka sisältää alueen asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua ohjaavia suunnitteluohjeita, joilla pyritään varmistamaan osaltaan osayleiskaavantyön tavoitteiden huomioiminen myös tarkemmalla suunnittelutasolla. Toteutusohjelmaan on avattu myös niitä periaatteita, joilla uusia rakennuslupia tullaan myöntämään osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi A, AP, AP-1 ja AP-2 -alueiksi osoitetuilla alueilla ennen ko. alueiden asemakaavoitusta. 9

10 Muistutukset Korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta jätettiin yhteensä 14 muistutusta, jossa muutamassa oli allekirjoittajina useampia maanomistajia. Muistutuksia saatiin eri puolilta kaavaaluetta ja ne koskivat pääosin seuraavia teemoja: Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden rajautuminen ja laajuus (5 muistutusta) Katujen linjaukset ja hulevesialtaiden sijainti (3 muistutusta) SL- ja PY-alueiden rajautuminen ja laajuus (2 muistutusta) Osayleiskaavan vaikutus yksityisen kiinteistön maankäyttöön, omistukseen ja rakennusoikeuteen (2 muistutusta) Vanikon alueen maankäyttö (1 muistutus) Talman tulevan juna-aseman sijainti (1 muistutus) Joissakin muistutuksissa otettiin kantaa useaan eri asiaan, muihinkin kuin tässä lueteltuihin ns. pääteemoihin. Muistutukset on jaettu tässä raportissa edellä lueteltujen teemojen alle. Muistutuksille on annettu vastineet muistutuskohtaisesti sekä tarvittaessa myös keskitetysti teeman käsittelyn lopussa niin, että vastine koskee ko. teemaa ja vastaa useampaan muistutukseen. Lisäksi kaikkia muistutuksia koskien on avattu tässä aluksi Talman osayleiskaavan luonnetta ja sen ohjausvaikutusta. Muistutukset on esitelty raportissa muistutuksen jättäneen nimellä ja/tai muistutusta koskevan kiinteistön nimellä ja numerolla riippuen siitä, mitkä tiedot muistutuksen yhteydessä on annettu. Vastineet muistutuksiin on esitetty violetilla muistutuksen perässä. Muistutukset ja vastineet niihin on kirjattu raporttiin vain sillä kielellä kuin muistutus on jätetty. Seuraavan sivun kartalla on esitetty muistutuksen antaneiden kiinteistöjen sijainti korjatulla osayleiskaavaehdotuskartalla. Kartassa esitettyjen kiinteistöjen värit kuvaavat muistutuksen asiasisällön pääteemaa, ja numero viittaa tässä raportissa esitettyyn muistutuksen järjestysnumeroon. Numerosymboli kertoo suunnittelualueen ulkopuolella asuvien muistutuksen jättäneiden asuinpaikan suunnan. Anmärkningar Mot det korrigerade delgeneralplaneförslaget inlämnades sammanlagt 14 anmärkningar av vilka några hade undertecknats av flera markägare. Anmärkningarna gällde olika delar av planområdet och de berörde huvudsakligen följande teman: Avgränsningen och omfattningen av områden som ska detaljplaneras (5 anmärkningar) Linjeringen av gator och dagvattenbassängernas läge (3 anmärkningar) Avgränsningen och omfattningen av SL- och PYområden (2 anmärkningar) Konsekvenserna av delgeneralplanen för privata fastigheters markanvändning, ägo och byggrätt (2 anmärkningar). Markanvändningen i Vanikko-området (1 anmärkning) Läget för Tallmo kommande tågstation (1 anmärkning) I vissa anmärkningar har tagits ställning till flera olika sakfrågor, även till andra än här uppräknade s.k. huvudteman. Anmärkningarna har i denna rapport grupperats enligt ovan uppräknade teman. Till varje anmärkning har getts ett genmäle samt vid behov även sammanfattningsvis i slutet av temabehandlingen så, att genmälet behandlar respektive tema och besvarar flera anmärkningar. Därtill har i inledningen, gällande samtliga anmärkningar, beskrivits karaktären i och styrningsverkan av delgeneralplanen för Tallmo. Anmärkningarna har i rapporten presenterats enligt anmärkarens namn och/eller fastighetens namn och nummer beroende på vilka uppgifter som getts i anmärkningen. Genmälena till anmärkningen visas i violett efter anmärkningen. Anmärkningar och genmälen redovisas i rapporten endast på det språk som använts i anmärkningen. På följande sida visas på den korrigerade delgeneralplanekartan läget för de fastigheter, vilkas innehavare inlämnat en anmärkning. Färgen på fastigheten representerar huvudtemat för anmärkningens sakinnehåll och siffran hänvisar till anmärkningens ordningsnummer i rapporten. Siffersymbolen beskriver boplatsens riktning för de anmärkare som bor utanför planeringsområdet. 10

11 Muistutuksien pääteemat / Anmärkningarnas huvudteman: Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden rajautuminen ja laajuus. / Avgränsningen och omfattningen av områden som ska detalj-planeras. Katujen linjaukset ja hulevesialtaiden sijainti. / Linjeringen av gator och dagvattenbassängernas läge. SL- ja PY-alueiden rajautuminen ja laajuus. / Avgränsningen och omfattningen av SL- och PY-områden. Osayleiskaavan vaikutus yksityisen kiinteistön maankäyttöön, omistukseen ja rakennusoikeuteen. / Konsekvenserna av delgeneralplanen för privata fastigheters markanvändning, ägo och byggrätt. Vanikon alueen maankäyttö. / Markanvändningen i Vanikko-området. Talman tulevan juna-aseman sijainti. / Läget för Tallmo kommande tågstation. Kartassa on esitetty Talman korjatusta osayleiskaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneiden kiinteistöjen sijainti. Numero viittaa vastineraportissa esitettyyn muistutuksen järjestysnumeroon. Pohjakarttana Talman korjattu osayleiskaavaehdotus (nähtävillä ). / På kartan visas läget för de fastigheter, vilkas innehavare inlämnat en anmärkning mot den korrigerade delgeneralplanen för Tallmo. Siffran hänvisar till anmärkningens ordningsnummer i rapporten. Som bottenkarta fungerar det korrigerade delgeneralplaneförslaget för Tallmo (påseende ). 11

12 Talman osayleiskaavan luonne ja ohjausvaikutus Talman osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarausosayleiskaava, joka laaditaan oikeusvaikutteisena mittakaavassa 1:5000. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on ohjata asemakaavojen laatimista ja muuttamista. Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus sekä liikenneverkon periaatteet. Osayleiskaavassa osoitetun pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Osayleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa. Osayleiskaavan yleispiirteisyys tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että tielinjaukset ja kevyen liikenteen reitit ovat enemmänkin yhteystarpeita kuin maastoon tarkasti sovitettuja reittejä. Tarkempi suunnittelu tehdään asemakaavoituksessa ja muun yksityiskohtaisen suunnittelun (esim. ulkoilureittisuunnittelu) yhteydessä. Yleiskaavan tarkkuus huomioiden voidaan asemakaavoitusvaiheessa tarkentaa asemakaavoitettavien alueiden rajauksia vähäisessä määrin. Samoin yleiskaavassa pääkäyttötarkoitukseltaan esimerkiksi asuntoalueeksi (A) osoitettu alueenosa voi sisältää (ja usein sisältääkin) asemakaavassa myös muita maankäyttömuotoja, esim. katuja, virkistysalueita ja palveluita, kunhan osayleiskaavan perusajatus säilyy. Osayleiskaavan tulkinnassa auttaa sen laatimismittakaavan muistaminen: Talman osayleiskaava tullaan laatimaan mittakaavassa 1:5000 eli 1 cm kaavakartalla vastaa 50 metriä luonnossa. Osayleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa. Yleiskaava Asemakaava Talman osayleiskaava ei ole mitoittava, eikä itsessään tuo rakennusoikeutta. Vasta asemakaavassa määritellään tarkemmin, mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää ja esim. miten paljon saa rakentaa. Osa osayleiskaavan mukaisista aluemerkinnöistä sisältää kuitenkin asemakaavoituksen yhteydessä määriteltäviä tonttitehokkuuksia ohjaavia määräyksiä. Koko osayleiskaava-aluetta ei tulla asemakaavoittamaan. Asemakaavoituksen ulkopuolelle jäävillä alueilla osayleiskaava toimii lupavalmistelun tukena. 12

13 Delgeneralplan för Tallmo karaktär och styreffekt Delgeneralplanen för Tallmo är till sin karaktär en översiktlig områdesreserveringsplan och bereds som en delgeneralplan med rättsverkan i skalan 1: Dess viktigaste rättsverkan är att styra beredning och ändring av detaljplaner. Delgeneralplanen är, som namnet antyder, en översiktlig plan som presenterar principerna för den målinriktade utvecklingen och anvisar behövliga områden som grund för den detaljerade planläggningen, övriga planeringen, markanvändningen och byggandet. Delgeneralplanen för Tallmo anvisar de områden som avses för detaljplanläggning, vart och ett områdes huvudsakliga användningsändamål samt principerna för trafiknätet. Vid sidan om det huvudsakliga användningsändamålet som anvisas i delgeneralplanen tillåts också övrig markanvändning, såvida den inte försorsakar olägenheter för områdets huvudsakliga användningsändamål. De i delgeneralplanen framförda markanvändningslösningarna preciseras och disponeras mer exakt i detaljplaneringen. Delgeneralplanens översiktlighet betyder i praktiken t.ex. att väglinjeringen och lätt trafikrutterna närmast ska ses som förbindelsebehov än exakt anpassade rutter i terrängen. Den mer exakta planeringen görs i detaljplanläggningen och i samband med den övriga detaljerade planeringen (t.ex. i planeringen av friluftsleder). Med beaktande av generalplanens översiktlighet kan man i detaljplaneringsskedet i någon mån precisera gränserna för områdena som ska detaljplaneras. Likaså kan t.ex. ett delområde som i generalplanen anvisats som bostadsområde (A) i detaljplanen innefatta också andra markanvändningsformer, t.ex. gator, rekreationsområden och service, bara grundtanken i generalplanen bevaras. Vid tolkningen av delgeneralplanen är det skäl att komma ihåg skalan den är utarbetad i: delgeneralplanen för Tallmo utarbetas i skalan 1:5 000, vilket betyder att 1 cm på plankartan motsvarar 50 meter i naturen. De i delgeneralplanen framförda markanvändningslösningarna preciseras och disponeras mer exakt i detaljplaneringen. Generalplan Detaljplan Delgeneralplanen för Tallmo är inte dimensionerande och ger inte automatiskt byggrätter. Först i detaljplanen bestäms närmare till vilket ändamål området kan användas och hur mycket som får byggas. En del av områdesbeteckningarna i delgeneralplanen innefattar ändå styrande bestämmelser för tomteffektiviteten som preciseras i samband med detaljplaneringen. Hela detaljplaneområdet kommer inte att detaljplaneras. Delgeneraplanen fungerar som stöd för lovberedningen på de områden som inte detaljplaneras. 13

14 Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden rajautuminen ja laajuus 1. Enholm, Degermossa R:No 3:243 Esitän edelleen toivomuksen, että tilamme Degermossa (3:243) tai ainakin osa siitä kaavoitetaan AP-alueeksi, kun se edelleen on merkitty MA-alueeksi. Kyseenalaistan edelleen kahden täysin esteettömän näkymälinjan tarpeen kartanon pelloille vetoamalla aiempiin muistuksiini ja niiden perusteluihin. Degermossan halkoo tilan reuna-alueella Martinkyläntie. Kaava-ehdotuksessa Degermossa rajoittuu A- ja AP-alueisiin ja Talman kartanon peltoihin. Vastineessa kunta vetoaa, että Degermossa toimii näkymälinjana pohjoiseen avautuvilla peltoalueille. Näkymälinjaa ei poista Degermossan eteläpuolella olevan AP-valtaisen alueen jatkuminen tilan alueella tai ainakin osalla sitä. Tautologisesti näkymälinja korostuu muutenkin ainoastaan Nikkilästä päin ajettaessa. Degerberg näkyy korkealla uljaana joka tapauksessa, vaikka tämä alue olisi harvaa AP-aluetta. Tämän näkymälinjan arvo näyttäytyy huomattavasti enemmän kartalla kuin maastossa. Kauniita isoja peltomaisemia on lähiseudulla ihailtavissa harvinaisen runsaasti muutenkin. En pidä asiallisena lisäperusteluna vetoamista siihen, että omistamme maata myös asemakaavoitetuksi osoitetulla AP-alueella. Tämän takia Degermossan osoittaminen MAalueeksi ns. näkymälinjaksi ei kunnan mielestä ole kohtuutonta. Onneksi yhdessäkään muussa vastineessa ei vedottu omistajien muihin maaomistuksiin kaava-alueella ja niissä oleviin kaavamerkintöihin. Mielestäni vaatimukseni on edelleen perusteltu ja kohtuullinen. Vastine: Degermossan tila (R:No 3:243) sijaitsee Martinkyläntien varrella paikassa, josta avautuu näkymä Martinkyläntieltä pohjoiseen, maisemallisesti arvokkaalle peltoaukealle. Nikkilän suuntaan ajettaessa peltojen takana näkyy komea Degerberg. Tästä syystä tila on osoitettu osayleiskaavaratkaisussa osaksi MA-aluetta. Martinkyläntieltä on Talman tulevan taajaman kohdalla haluttu säilyttää kaksi näkymälinjaa (osoitettu osayleiskaavassa osana MA-aluetta) pohjoiseen avautuville maisemallisesti arvokkaille peltoaukeille. Näistä toinen, ns. itäinen näkymälinja sijaitsee juuri Degermossan tilan alueella, ja toinen Talmankaaren ja Martinkyläntien läntisen risteyksen tuntumassa. Nämä näkymälinjat osoittavat osaltaan tulevaisuudessa Martinkyläntietä Talmaan saapuville tiiviimmän keskusta-alueen alkamisesta. Osayleiskaavaratkaisua, jossa pääosa Degermossan tilasta on osoitettu osana MA-aluetta, ei voida pitää maanomistajan kannalta kohtuuttomana, sillä maanomistajalla on omistuksessaan kaksi tilaa Laaksotien asemakaavoitettavaksi osoitetulla AP-alueella. Lisäksi Degermossa-tilan Martinkyläntien eteläpuolella sijaitseva osa, on osoitettu osayleiskaavassa osaksi A-aluetta. Katso myös sivulla 12 oleva selostus osayleiskaavan luonteesta ja ohjausvaikutuksesta sekä asiakohdan lopussa oleva yhteisvastine. Ei tarvetta muutoksiin. 2. Laakia Ehdotus kesällä 2014 ylittää edelleen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan. Siksi uudistan muistutukseni, jonka tein edellisen kerran : Pyydän poistamaan pohjoisen Talman alueelta kohdat TM1 (kunnan metsä Laaksotien varressa), RA1 ja RA2 ja merkitsemään ne maa- ja metsätalousalueeksi. Näille kolmelle alueelle näyttäisi ehdotuksen mukaan olevan tulossa omakotitaloa. Maakuntakaavoittajan ja muiden vastuullisten tahojen hyvä pyrkimys on luoda Talmasta radan varteen sijoittuva kaupunkimainen alue ja nimenomaisesti estää hajautuneen autokaupungin ja hajautuneen lähiön synty. Perimmäisenä syynä tähän on maapallon elinoloja uhkaava ilmastomuutos, jonka torjumiseksi ja rajoittamiseksi hiilidioksidipäästöja on vähennettävä. Tähän vähentämiseen Suomi on sitoutunut osana kansainvälistä yhteisöä. Osana tätä vähentämistä Talmaan ei saa syntyä hajautunutta rakentamista kaukana rautatieasemasta. Näkemys on lyöty lukkoon Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa. Alueet TM1, RA1 ja RA2 ovat kauempana rautatieasemasta kuin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava antaa mahdollisuuden. Vaihemaakuntakaavan mukaan maksimietäisyys pohjoiseen suuntaan saa olla 900 metriä. Talman osayleiskaavaehdotuksessa etäisyydet ovat metriä, 3200 metriä ja 3600 metriä. Alueet RA1 ja RA2 on puheena olevassa Talman osayleiskaavaehdotuksessa merkitty vapaa-ajan asuntoalueiksi. On selvää, ja kaikki tietavat sen, että alueille tulee normaali pysyvä omakotiasutus (rajattuna toki siten, että ovat kirjoilla muualla ja siis maksavat kunnallisveronsa muualle). Vapaa-ajan asunnoiksi nimeäminen on halvan konsultin kikka maakuntakaavan kiertämiseksi. Yritys rakentaa alueet TM1, RA1 ja RA2 ovat sen vanhentuneen ajatuksen sinnikästä ajamista, joka oli esillä kuusi vuotta sitten laadittaessa Sipoon yleiskaava 2025:tta. Tuolloin oli jo piirrettynä 600 omakotitalon ja suuren koulukeskuksen alue TM1:n, RA1:n ja RA2:n rajaamalle maa- ja metsätalousalueelle. Tuolloin se estettiin useiden tahojen toimesta. Nyt yleiskaavaehdotuksessa samaa yritetään vaiheittain kiertoteitse. 14

15 Yritys ja ajatus on vanhentunut, vanhassa maailmassa saatettiin rakentaa Tuusulan kaltaisia autolähiöitä, mutta ilmastomuutosmaailmassa se ei enää käy kikkailemallakaan. Vastine: Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaava on ohjeena yleisja asemakaavoja laadittaessa. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sen aluemerkintöjä ei ole tarkoituksenmukaista lukea tarkasti maastoon sovitettuina. Talman osayleiskaavatyö on laadittu noudattaen voimassa olevaa Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavaa, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tulee vahvistuttuaan (ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan päätöksellään ) korvaamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ratkaisut taajamarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Talman osayleiskaava tarkentaa Sipoon yleiskaavaa Sipoon yleiskaava 2025 ohjaa näin oikeusvaikutteisena yleiskaavana ensisijaisesti Talman osayleiskaavatyötä. Uudenmaan liitto toteaa sekä Talman osayleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan ( ) että korjattua osayleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan ( ), että Talman osayleiskaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen ja toteuttaa hyvin kaavalle asetettua tarkoitusta. Talman osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi AP-alueeksi esitetty Laaksotien ja Kylänpääntien varsi on sekä maaperältään että maisemaltaan rakentamiseen suositeltavaa aluetta ja täydentää nykyistä rakennettua ympäristöä. Lisäksi koulu sijaitsee melko lähellä ja viemäri ulottuu asemakaavoitettavan alueen pohjoisosaan. Suunniteltu rautatieasemakin on n. 20 minuutin kävelyetäisyydellä. Talmaan laadittava osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarausosayleiskaava, jonka ensisijaisena tavoitteena on ohjata asemakaavoitusta. Osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan suunnittelualueen eri osien pääkäyttötarkoitus esim. asumiseen, virkistykseen, työpaikka- ja liikennealueiksi. Osayleiskaava ei itsessään tuo rakennusoikeutta, vaan vasta asemakaavassa määritellään tarkemmin mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää, miten paljon saa rakentaa (rakennusoikeus), rakennusten koko ja sijoittelu sekä rakentamistapa. Talman osayleiskaavassa osoitetut loma-asuntoalueet RA, RA-1 ja RA-2 on tarkoitettu lähtökohtaisesti vain loma-asumista varten. Loma-asuntoalueiden asemakaavoituksen yhteydessä määritellään yksityiskohtaisesti näiden alueiden maankäytön järjestäminen ja tehdään tarvittaessa tarkempia, suunnittelun edellyttämiä selvityksiä. Talman osayleiskaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta lausunnon antaneet viranomaistahot (ELY-keskus ja Uudenmaan liitto) eivät ole huomauttaneet osayleiskaavassa esitettyjen loma-asuntojen kokonaislukumäärästä tai siitä, että osayleiskaavassa esitetyt loma-asuntoalueet eivät olisi maakuntakaavan mukaisia. Ympärivuotinen asuminen loma-asunnossa on luvatonta. Loma-asuntojen muuttaminen pysyväisasunnoiksi vaatii kunnan rakennusvalvonnasta lupaa käyttötarkoituksen muutokseen. Ei tarvetta muutoksiin. 3. Laurila, Kvistbacka I R:No 1:72 ja Kvistbacka II R:No 5:179 Muistutus koskee tilojen Kvistbacka I ja II, rekisterinumerot 1:72 ja 5:179, kohtelua osayleiskaavassa. Kunta on kaavoittamassa omistamalleen alueelle Laaksotien varteen pientaloalueen. Tähän alueeseen rajoittuen Laaksotietä pohjoiseen päin on yllämainitut tilat yhteispinta-alaltaan lähes 5 ha jätetty täysin ilman rakennusoikeutta. Tämä tuntuu kohtuuttoman epäoikeudenmukaiselta ja syrjivältä varsinkin, kun ko. tilojen rajoille sekä Laaksotietä eteenpäin että Kumpareen varteen itään päin on jo rakennettu omakotitaloja niin, että alueelle on muodostunut pientaloalue. Aiempaan samansisältöiseen muistutukseeni Maankäyttöjaosto/Kunnanhallitus on Osayleiskaavaluonnoksen vastineraportissa todennut, että asemakaavoitettavan alueen pohjoisrajaa määritettäessä on haluttu pitäytyä maakuntakaavan linjoilla vaikka muilta osin maakuntakaavan linjoista poiketaan huomattavasti. Lisäksi vastineessa on todettu, että purolaakso muodostaa luontevan rajan asemakaavoitetun ja haja-asutusalueen välillä. Mielestäni selkeästi luontevamman rajan muodostaa Kumpare ja nykyinen suunnitelma hyödyntääkin erittäin epäoikeudenmukaisesti yksityisen pienmaanomistajan maaaluetta puistona ja asukkaiden ulkoilualueena kahden asuinalueen välissä. Mielestäni olisi kohtuullista ja järkevää jo kuntarakenteenkin kannalta, että Laaksotielle voitaisiin muodostaa yhtenäinen asutuksen ketju ja Kumpareelle tien molemminpuolista rakentamista. Tällöin tulevaisuudessa rakennettavat viemäri- ja vesijohtoverkostotkin tulisivat tehokkaampaan käyttöön. Kvistbackan alue tulisi näin ollen merkitä AP-alueeksi tai ainakin niin, että sille voitaisiin lohkoa esim. haja-asutusalueelle sopivia n m 2 :n kokoisia tontteja. Aiemmassa kaavan esittelytilaisuudessa sain tiedon, että Kvistbackaa rajaava ja osin sen alueella kulkeva puro on ajateltu hulevesien juoksutukseen ja nyt alueen rajalle on 15

16 suunniteltu hulevesiallas ja tarkoituksena lienee edelleen johtaa hulevedet omistamani alueen puolella olevaan puroon. Tosin asiasta ei ole kanssani lainkaan neuvoteltu. Silti olen sitä mieltä, ettei asialle olisi estettä, jos tontteja saisi lohkoa tiloja rajoittavien teiden varsille. Tällöinhän virkistysalue voisi olla puron molemmin puolin, osin kunnan ja osin Kvistbackan alueella. Toivonkin, että kunnassa harkitaan kaavaa uudelleen tältä osin ja minuun ollaan asiassa yhteydessä. Vastine: Katso asiakohdan lopussa oleva yhteisvastine. Talman osayleiskaava ei ole mitoittava, eikä itsessään tuo rakennusoikeutta. Vasta asemakaavassa määritellään tarkemmin, mihin tarkoitukseen aluetta voi käyttää ja esim. miten paljon saa rakentaa. Osayleiskaavassa määritellään asemakaavoitettavat maa-alueet ja asemakaavoituksen alustava toteuttamisjärjestys. Talman osayleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien alueiden laajuus on jo nyt osayleiskaavaratkaisussa niin suuri, ettei asemakaavoitettavia alueita ole syytä laajentaa enää tässä vaiheessa ilman hyvin perusteltua syytä. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Yleiskaavoitusvaiheessa kunta neuvottelee kiinnostavilla alueilla maan ostosta raakamaahintaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta maata). Raakamaan hinnassa ei huomioida kaavoituksen tuomaa arvon nousua. Tästä näkökulmasta laajojen, yksityisessä maanomistuksessa olevien, asemakaavoitettavien alueiden osoittaminen osayleiskaavassa asettaa omia haasteita osayleiskaavan toteuttamiselle. Laaksotien varressa asemakaavoitettavan alueen pohjoisrajaa määriteltäessä on katsottu, että kunnan omistaman maa-alueen pohjoisosassa sijaitseva purolaakso muodostaa luontevan rajan asemakaavoitettavan ja haja-asutusluonteisen alueen välillä. Tämä rajaus noudattaa myös voimassa olevan maakuntakaavan periaatteita. Osayleiskaavaratkaisu mahdollistaa muistutuksen jättäneellä kiinteistöllä hajarakentamisluonteisen rakentamisen kantatilamitoituksen antamissa puitteissa. Laaksotien ja Kumpareen risteysalueen pohjoispuolinen asutustiivistymä on syntynyt nimenomaan hajarakentamisluvin. Talman osayleiskaava-alueelle on paikoin muodostunut vuosikymmenien saatossa varsin tiivisluonteisia haja-asumisen keskittymiä, eikä näitä ole kaikilta osin järkevää tiivistää nykyisestä osoittamalla alueet asemakaavoitettavaksi. Osayleiskaavassa on pyritty jättämään asemakaavoituksen ulkopuolelle sellaiset alueet, joilla on joko ympäristöllisiä tai maisemallisia arvoja. Samoin liian etäällä tulevasta Talman asemapaikasta olevat alueet on osoitettu osayleiskaavassa jäävän tulevaisuudessakin haja-asumisluonteisiksi alueiksi. Muistutuksen jättänyttä kiinteistöä ei ole osoitettu osayleiskaavassa lähivirkistysalueeksi. Osayleiskaavassa osoitetut lähivirkistysalueet on osoitettu tiiviimmin rakennettavien alueiden väliin ja lähettyville, lähivirkistysalueiden painottuen radan eteläpuoliselle alueelle. Kunkin asemakaavoitettavan alueen tarkemman suunnittelun yhteydessä määritellään tarkemmin osa-alueen viheraluetarpeet ja varataan virkistykseen tarvittavat alueet asemakaavoitettavan alueen sisältä. Talman osayleiskaavassa on osoitettu hulevesien viivytysaltaiden ohjeelliset sijaintipaikat: wh-merkinnällä ja pistekatkoviivalla laaja-alaisemmat viivytysaltaat sekä symbolimerkinnällä kooltaan edellisiä pienemmät altaat. Altaiden ohjeelliset sijaintipaikat perustuvat vuonna 2012 FCG Oy:n tekemän Talman osayleiskaava-alueen hulevesiselvityksen suosituksiin (Talman osayleiskaavaselostuksen liite 12). Viivytysaltaiden koko ja sijainti ovat ohjeelliset, altaiden lopullinen paikka ja koko ratkaistaan vasta asemakaavoitusvaiheessa. Hulevesien viivytysaltaille on tarve varata jo osayleiskaavatasolla ohjeelliset sijaintipaikat, sillä osayleiskaavassa osoitettu maankäyttö muuttaa alueen vesiolosuhteita merkittävästi. Rakennettavilla alueilla suuri osa maanpinnasta muuttuu vettä läpäisemättömäksi. Jotta sadevesien ja lumien sulamisvesien virtaamavaihteluista ei aiheutuisi haitallisia muutoksia alueen vesistöjen vedenlaatuun, muuttuvia vesiolosuhteita tulee ennakoida osana alueen suunnittelua. Hulevesien hallinta on osoitettu Talman osayleiskaavassa toteutettavaksi hajautettuna järjestelmänä. Hulevesien hallinnan alkaessa jo kiinteistötasolla voidaan alajuoksulla hulevesien aiheuttamaa laadullista ja määrällistä käsittelytarvetta pienentää merkittävästi. Tästä huolimatta tarvitaan lisäksi viivytysaltaita harvinaisia virtaamatilanteita, ns. tulvahuippuja varten. Hulevesien viivytysaltaat on osoitettu osavaluma-alueiden alajuoksulle, nykyisiin pääuomiin (Ollbäcken ja Kumbäcken) ja näiden latvahaaroihin (kuten tässä Laaksotien varren asemakaavoitettavalle alueelle osoitettu hulevesiallas), jotka tulevat jatkossakin toimimaan hulevesien pääpurkureitteinä. Laaksotien varren asemakaavoitettavalle alueelle osoitettu hulevesiallas sijaitsee osayleiskaavan mukaisesti kunnan omistamalla maalla. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkemmin hulevesialtaan tarve, sijainti ja koko siten, että pystytään minimoimaan asemakaavoitettavalta alueelta lisääntyvä pintavesivalunta läheiseen puroon. Kvistbacka kiinteistön halki kulkeva purouoma toimii jo nykyisin alueen hulevesiuomana ja sen kautta virtaa mm. golfkentältä kerääntyvät sade- ja pintavaluntavedet Kumbäckenin päälasku-uomaan. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tullaan asemakaavoitettavan ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajia tiedottamaan kirjeitse asemakaavoituksen keskeisistä vaiheista (käynnistyminen ja eri vuorovaikutusvaiheet) siten, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä esittää mielipiteensä asiasta. 16

17 Ei tarvetta muutoksiin. 4. Liljaniemi ym. Pihkarinteen omakotiyhdistys ry:n jäsenet (4 alekirjoitusta) Tutustuttuamme viimeiseen Sipoon Talman korjattuuun osayleiskaavaehdotukseen kiinnitimme huomiota siihen, että tässä korjatussa ehdotuksessa ei otettu kantaa Pihkarinteen omakotiyhdistyksen muistutuksen kohdassa 3. esitettyyn huomautukseen. Em. mainittu huomautus pohjautuu siihen mitä aikaisemmin tehdyssä selvityksessä (ERIKS- SON ARCHITECTS LTD. TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS, Kartta 4) on todettu: Rakentamista ei suositella/rakentaminen aiheuttaa suurimmat vaikutukset maisemaan. Alueeseen kohdistuviin maisemallisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Herkät lakialueet, jyrkät maastonkohdat sekä epäedulliset pohjoisrinteet, arvokkaat viljelysaukeat. LIITE: maisemaselvitys Vaikka vasta tulevassa asemakaavassa tullaan täsmentämään yksityiskohtia katsomme että osoitus mihin suuntaan Pihkarinteen laajennusta kaavaillaan olisi jo yleiskaavaan kuuluva asia. Pyydämme kohteliaimmin, että kunnanhallitus ottaisi huomioon edellä esitetyn muistutuksen perusteluineen sekä aiemmin laaditun maisemaselvityksen ja sisällyttäisi maisemaselvityksessä esitetyn alueen korjatun kaavaehdotuksen mukaiseen VL-alueeseen. Vastine: Olemme samaa mieltä em. selvityksen kanssa, että kyseinen alue, joka on nyttemmin itäpuolella liitetty Pihkarinteen AP-alueeseen ei sovellu rakennusmaaksi maisemallisen kauneuden (kylän ja laajemman ympäristön korkein piste) ja vaikeiden kalliomuodostelmien takia. Kaikenlaiset rakentamistoimenpiteet tulevat olemaan erittäin hankalia ja tuhoavat alkuperäisen maiseman ratkaisevasti. Ulkoilureittinä ja kuntopolkuna sen sijaan alue toimisi mainiosti. Saman verran rakennusmaata voidaan osoittaa Pihkarinteen länsipuolella olevalta peltomaalta, jossa jo tällä hetkellä on kunnallisteknistä valmiutta. Osayleiskaava on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Talman osayleiskaavassa osoitetaan asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet, kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus sekä liikenneverkon periaatteet. Osayleiskaavassa esitetyt maankäyttöratkaisut täsmentyvät ja jäsentyvät tarkemmaksi asemakaavoituksessa. Yleiskaavan tarkkuus huomioiden voidaan asemakaavoitusvaiheessa tarkentaa asemakaavoitettavien alueiden rajauksia vähäisessä määrin. Samoin yleiskaavassa pääkäyttötarkoitukseltaan esimerkiksi pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) osoitettu alueenosa sisältää asemakaavassa myös muita maankäyttömuotoja, esim. katuja ja puistoalueita (VP). Talman osayleiskaavatyön pohjaksi tehtiin vuonna 2010 maisemaselvitys (Eriksson arkkitehdit Oy), jossa on esitetty liitekartalla suositukset maiseman kannalta rakenta- 17

18 miseen soveltuvista alueista. Tämä selvitys on ollut osaltaan osayleiskaavaratkaisun laatimisen pohjana, mutta ei suinkaan ainoa näkökulma toimivaa kokonaisrakennetta mietittäessä. Pihkarinteen omakotialueen itäpuolinen selännealue on osoitettu osayleiskaavassa osaksi asemakaavoitettavaa AP-aluetta siten, että alue rajautuu idässä osayleiskaavan mukaiseen lähivirkistysalueeseen. Osayleiskaavassa ei ole sen yleispiirteisyydestä johtuen tarpeellista osoittaa yksittäisiä ja varsin pienialaisia selänteiden lakialueita tai muita maisemaselvityksessä rakentamisen ulkopuolelle jätettäviksi suositeltuja alueita osayleiskaavatason virkistysalueiksi (osayleiskaavassa on osoitettu vain pääviheryhteystarpeet ja -alueet). Osayleiskaavan asemakaavoitettavien asuinalueiden sisään on jäämässä myös useita muita maisemaselvityksessä osoitettuja pienialaisempia alueita, jonne ei suositella rakentamista. Alueiden asemakaavoituksen yhteydessä tullaan tekemään tarkempia tarkasteluita rakentamisen tulevan sijoittelun suhteen, ja tässä yhteydessä on luontevaa jättää maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeät alueet asemakaava-alueiden sisäisiksi virkistysalueiksi ja puistoiksi. Siten osayleiskaavaratkaisu ei sulje mitenkään pois ratkaisua, jossa Pihkarinteen omakotialueen itäpuolinen selännealue lakipisteineen tulee myös tulevaisuudessa toimimaan virkistäytymisalueena ja jää näin rakentamisen ulkopuolelle. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tullaan asemakaavoitettavan ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajia tiedottamaan kirjeitse asemakaavoituksen keskeisistä vaiheista (käynnistyminen ja eri vuorovaikutusvaiheet) siten, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä esittää mielipiteensä asiasta. Osayleiskaavassa Pihkarinteen alueelle osoitettua AP-alueen rajausta ei ole syytä myöskään laajentaa alueen länsipuolisen purolaakson peltoalueelle, koska alueen maaperä on rakentamisen kannalta huonoa ja peltoalue kuuluu keskeiseltä osin osayleiskaavan mukaiseen pohjois-eteläsuuntaiseen pääviheryhteyteen. Ei tarvetta muutoksiin. 5. Rautkari, Ainola R:No 6:63 Totean, että Talman oyk on mielestäni laadittu ottamatta huomioon Keravan kaupungin rajan toisella puolella olevaa asutusta. Keravan Sorsakorven omakotitaloalue tulisi jatkua Sipoon puolelle ja yhdistyä Neulastien alueeseen ilman esitettyjä mitättömiä ulkoilureittejä, joita on yllin kyllin Keravantien eteläpuolella. Neulastien alueelta tulisi yhteys suoraan länteen Keravalle, koska liikenne kuitenkin paljolti suuntautuu siihen suuntaan. Tätä Talman alueen kolkkaa ei mielestäni ole riittävästi valmisteltu. Vastustan, että kiinteistöni Ainola on merkitty MU -alueeksi ja että kiinteistöäni halkoo virkistysreitti. Kiinteistöni sekä sen eteläpuolella olevat kiinteistöt Keravantielle asti tulisi määritellä AP-, AP-1- tai AP-2 alueiksi. Lisäksi 5 ha:n vähimmäisrajoitus rakentamiselle MU-alueella on aivan kohtuuton. Vastine: Talman osayleiskaavassa on osoitettu ainoastaan kokoojakatujen ohjeelliset linjaukset siten, että näiden tarkka paikka täsmentyy asemakaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu tonttikatuja. Muun muassa tästä syystä osayleiskaavakartalla ei näy Neulasniityn alueen osalta Talmantien ja Neulastien linjauksia. Osayleiskaavassa on pyritty hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia tiepohjia ja tämä periaate tulee pätemään myös alueen asemakaavoituksen yhteydessä tehtävään katuverkon tarkempaan suunnitteluun. Keravan puoleiset pientaloalueet ovat rakentuneet aivan kiinni Sipoon Talman rajaan. Myös Talman puoleinen asutus on Sorsakorven kohdalla rakentunut hyvin lähelle kuntarajaa. Talman osayleiskaavassa on pyritty osoittamaan viheryhteysvaraukset kuntarajan läheisyyteen niiltä osin kuin nykyinen asuinrakenne antaa siihen tilaa. Tämä osin siitä syystä, että jokaiselta Talman osayleiskaavan mukaiselta asemakaavoitettavalta asuinalueelta olisi lyhyt pääsy alueelliselle viherreitistölle. Taustalla on myös Keravan kaupungin kaavavalmistelun aikana esittämä näkemys, jonka mukaisesti Talman osayleiskaavassa tulee osoittaa riittävästi viher- ja ulkoilureittejä kuntarajan tuntumaan. Keravan kaupungin toiveesta ei Talman osayleiskaavassa ole myöskään osoitettu suoraa ajoyhteyttä Neulasniityn alueelta Keravan puolelle. Ajoyhteyden osoittaminen Neulastieltä Keravan puolelle aiheuttaisi häiriötä Keravan puolen nykyiselle pientaloasutukselle ja toisaalta Neulastietä jatkavan tieyhteyden sovittaminen Keravan puolen rakenteeseen olisi haastavaa, koska alueen pientaloasutus on niin tiivistä aivan kuntarajan tuntumassa. Maankäyttö- ja rakennuslain (39 ) mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava. Talman osayleiskaavan alueella, kuten muuallakin Sipoossa, on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tulee vahvistuttuaan (ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan päätöksellään ) korvaamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ratkaisut taajamarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Talman osayleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien taajamatoimintojen alueiden (ei koske loma-asuntoalueita) rajauksissa on noudatettu maakuntakaavan periaatteita siten, ettei maakuntakaavan mukaisia ns. valkoisia alueita ole lähtökohtaisesti osoitettu myöskään osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi asuintai työpaikka-alueiksi. Maakuntakaavan alueita, joille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, kutsutaan valkoisiksi alueiksi. Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja 18

19 metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Tästä syystä Neulasniityn ja Keravantien pohjoispuolen työpaikka-alueiden välinen vyöhyke on osoitettu osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (joko M- tai MU-alueeksi). Muistutuksen jättäneen kiinteistön ja sen eteläpuolisten alueiden osoittamista asemakaavoituksen ulkopuolelle jääväksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi perustelee myös ekologiset, virkistykselliset ja asuinympäristön terveellisyyttä edistävät arvot (MRL 39 :n mukaisesti yleiskaavoja laadittaessa on huomioitava mm. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys ja ekologinen kestävyys). Talman osayleiskaavassa Bastukärrin työpaikka-alueen Keravantien (mt 148) pohjoispuolisten osien (T-alueet) ja osayleiskaavan mukaisten asemakaavoitettavien asuinalueiden väliin osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (MU- ja M-alueet) toimii sekä työpaikka-alueen ja asuinalueiden välisenä suojavyöhykkeenä että keskeisenä osana alueellista pääviheryhteyttä. Tämä Keravan Keinukalliolta Talma Skin itäpuolelle ja siitä edelleen Degerbergin ja Kalkbergin alueille osayleiskaava-alueen itä- ja koillisosaan jatkuva viher- ja ulkoiluyhteys on myös osa seudullisesti merkittävää ekologista käytävää. Lisäksi on huomioitava, että Talman osayleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien alueiden laajuus on jo nyt niin suuri, ettei asemakaavoitettavia alueita ole syytä laajentaa ilman perusteltua syytä. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Yleiskaavoitusvaiheessa kunta neuvottelee kiinnostavilla alueilla maan ostosta raakamaahintaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta maata). Raakamaan hinnassa ei huomioida kaavoituksen tuomaa arvon nousua. Tästä näkökulmasta laajojen, yksityisessä maanomistuksessa olevien, asemakaavoitettavien alueiden osoittaminen osayleiskaavassa asettaa omia haasteita osayleiskaavan toteuttamiselle. Osayleiskaavan mukaisesti asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle jäävät alueet, tulevat jatkossakin säilymään nykyisen kaltaisina haja-asumisluonteisina alueina. Näillä alueilla olemassa olevan asutuksen edellytykset eivät muutu jatkossakaan, ja niitä saa kehittää ja pihapiirejä täydentää. Uusi haja-asutusluonteinen rakentaminen on alueilla mahdollista siten kuin alueita koskevissa kaavamääräyksissä on mitoituksen osalta määritelty. Talman osayleiskaavassa osoitetut hajarakentamista ohjaavat laskennalliset rakennusoikeudet ovat yhteneväiset muiden Sipoon kunnan alueelle laadittujen hajarakentamista ohjaavien osayleiskaavojen mitoituksen kanssa. Ensimmäisen rakennuspaikan edellyttämä emätilan vähimmäiskoko on M-, MU- ja MY-alueilla 5 ha. MT-alueilla ensimmäinen rakennuspaikka edellyttää emätilan vähimmäiskooksi 10 ha ja MA-alueilla 20 hehtaaria. Näin ollen MU-alueilla tämä emätilan vähimmäiskokovaatimus on kaikista osayleiskaavan mukaisista haja-asumisluonteisista alueista pienin käytössä oleva mitoitusvaatimus. Rakennuspaikkojen enimmäismäärä lasketaan siis voimassa olleesta tilajaosta ja näitä vanhoja kiinteistöjä nimitetään emätiloiksi. Mikäli sillä emätilalla, johon kiinteistö on kuulunut tilanteessa on siis vielä käyttämättömiä rakennuspaikkoja, on uuden rakennettavan kiinteistön vähimmäiskoko vain 5000 m 2 ja 2000 m 2, mikäli rakennus liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Osayleiskaavassa on osoitettu ulkoilureitit sijainniltaan ohjeellisina siten, että reittilinjaukset ovat enemmänkin yhteystarpeita kuin maastoon tarkasti sovitettuja reittejä. Ulkoilureittien tarkempi sijainti tullaan määrittelemään tarkemman suunnittelun yhteydessä (joko asemakaavoituksen tai ns. ulkoilureittisuunnitelman laatimisen yhteydessä). Ulkoilureitti voidaan perustaa vasta asemakaavan tai ELY-keskuksen vahvistaman reittisuunnitelman pohjalta. Ei tarvetta muutoksiin. Koko asiakohtaa Osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi osoitettujen alueiden rajautuminen ja laajuus koskeva vastine: Suomessa alueidenkäytön suunnittelua ohjaa vuoden 2000 alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). MRL:n mukaisesti meillä on käytössä hierarkkinen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, jossa laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Näin ollen Talman osayleiskaavatyön pohjana toimii osaltaan maakuntakaava, jonka laatii ja hyväksyy maakunnan liitto (Sipoossa Uudenmaan liitto). Talman osayleiskaavan alueella, kuten muuallakin Sipoossa, on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tulee vahvistuttuaan (ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan päätöksellään ) korvaamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ratkaisut taajamarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Talman osayleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien taajamatoimintojen alueiden (ei koske loma-asuntoalueita) rajauksissa on noudatettu maakuntakaavan periaatteita siten, ettei maakuntakaavan mukaisia ns. valkoisia alueita ole lähtökohtaisesti osoitettu myöskään osayleiskaavassa asemakaavoitettaviksi asuin- tai työpaikka-alueiksi. Maakuntakaavan alueita, joille ei ole osoitettu 19

20 erityistä käyttötarkoitusta, kutsutaan valkoisiksi alueiksi. Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maaja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Lähtökohtaisesti osayleiskaavatyössä pyritään ennen kaikkea kokonaisuuden kannalta toimivaan ja tarkoituksenmukaiseen kaavaratkaisuun, jossa toteutuu kaavatyölle asetetut tavoitteet koko kunnan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Yksittäisen kiinteistön näkökulmasta kaavaratkaisuun vaikuttaa kiinteistön sijainti ja ympäristötekijät. Rakentamisen ulkopuolelle on pyritty jättämään esim. arvokkaat kulttuurimaisemat, peltoalueet, maaperältään huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet, arvokkaat luontokohteet, laajat metsäselänteet, hulevesien luontaiset kerääntymisalueet ja teollisuusalueiden lähialueet. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen kaavan laaditaan tasavertaisuusperiaatteen mukaisesti. Asukkaiden ja kiinteistönomistajien tasavertaisen kohtelun periaate toteutuu myös kunnan maapolitiikan kautta. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Tästä näkökulmasta laajojen, yksityisessä maanomistuksessa olevien, asemakaavoitettavien alueiden osoittaminen osayleiskaavassa asettaa omia haasteita osayleiskaavan toteuttamiselle. Talman osayleiskaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien alueiden laajuus onkin osayleiskaavaratkaisussa jo nyt niin suuri, ettei asemakaavoitettavia alueita ole syytä laajentaa enää tässä vaiheessa ilman hyvin perusteltua syytä. Yleiskaavoitusvaiheessa kunta neuvottelee kiinnostavilla alueilla maan ostosta raakamaahintaan (raakamaalla tarkoitetaan asemakaavoittamatonta maata). Raakamaan hinnassa ei huomioida kaavoituksen tuomaa arvon nousua. Kunta käyttää yhtenäistä linjaa alueen maanhankinnassa, kuten hinnoittelussa ja mahdollisten lunastuksien käytössä. Osayleiskaavan mukaisesti asemakaavoitettavien alueiden ulkopuolelle jäävät alueet, tulevat jatkossakin säilymään nykyisen kaltaisina haja-asumisluonteisina alueina. Näillä alueilla olemassa olevan asutuksen edellytykset eivät muutu jatkossakaan ja niitä saa kehittää ja pihapiirejä täydentää. Uusi hajaasutusluonteinen rakentaminen on alueilla mahdollista siten kuin alueita koskevissa kaavamääräyksissä on mitoituksen osalta määritelty. Osayleiskaavan mukaisten M-alueiden laskennallinen rakennusoikeus on kaikista osayleiskaavan mukaisista haja-asumisluonteisista alueista (M, MU, MT, MY ja MA-alueet) suurin. 20