Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti"

Transkriptio

1 Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti

2 Sisällys 1. Lähtökohta Mänttä-Vilppulan biokaasulaitoshanke lähtötietojen kartoitus ja käsiteltävien materiaalien valinta Materiaalit Lopputuotteen hyödyntäminen Taustatiedot kannattavuuteen Muodostuvien jakeiden biokaasupotentiaali sekä alustavat laitosinvestoinnit ja kannattavuus Biokaasulaitoksen päälaitteet ja mitoitus Vastaanottorakenteet ja materiaalin esikäsittely Hydrolyysisäiliö Hygienisointi ja lämmönsiirto Biokaasureaktori(t) Mädätteen välivarasto ja kaasuvarasto Mädätteen vedenerotus Rejektiveden ja mädätteen varastoallas CHP yksikkö, soihtupoltin ja kaasunkäsittely Biokaasun jalostuslaitteisto liikennekäyttöä varten Pumput ja putkisto Hajukaasujen käsittely Biokaasulaitosten kannattavuus Sähkön syöttötariffi Biokaasulaitoksen investointi ja kannattavuus Kannattavuuslaskelmissa käytetyt vaihtoehdot (VE1-VE4) Kannattavuuslaskelmat ja tulokset Yhteenveto (27)

3 1. Lähtökohta Ylä-Pirkanmaan (Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) ja Keuruun seutukunnan (Keuruu, Multia) alueella on käynnistynyt energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke (ENY). ENY-hankkeen puitteissa tehtiin tammi-helmikuun 2013 aikana esiselvitys hankealueelle sijoittuvan biokaasulaitoksen kannattavuudesta. Selvitystyön laati biokaasualalla toimiva Watrec Oy (www.watrec.fi). Esiselvityksen tarkoituksena oli selvittää hankealueen biokaasuntuoton lähtökohdat ja kannattavuus. Esiselvitys osoitti että biokaasulaitoksen sijoittuminen hankealueelle herätti positiivista kiinnostusta ja että biokaasulaitostoiminta hankealueen biokaasulaitokselle soveltuvilla materiaaleilla on kannattavaa. Kannattavuutta tulisi selvityksen tasosta kuitenkin parantaa, jonka vuoksi päätettiin laajentaa kartoitettavaa aluetta, noin 150 km:n säteellä Mänttä-Vilppulasta, joka oli yksi todennäköisimmistä biokaasulaitoksen sijoituspaikasta. Koska laajennettu alue tulisi käsittämään yli 60 kuntaa, joista osa sijaitsee hankalan kulkuyhteyden päässä Mänttä-Vilppulasta, mm. Joutsa ja Hartola, todettiin että kartoitettavaa aluetta tulee supistaa alkuperäisestä. Lisäksi todettiin että tiettyjen alueiden biojätteet ja puhdistamolietteet ovat korvamerkittyjä toiminnassa oleville kompostointitai biokaasulaitoksille, joita on hankala saada toimitettavaksi hankealueen biokaasulaitokselle. Tarkempien tarkasteluiden ja keskustelujen pohjalta päätettiin että jatkoselvitykseen otetaan mukaan kunnista (puhdistamolietteet) Kuhmoinen, Ähtäri, Petäjävesi, Jämsä ja Jämsän Halli. Teollisista toimijoista jatkoselvitykseen otettiin esiselvityksen toimijoiden lisäksi Genencor Jämsänkoski. Jatkoselvityksestä jätettiin pois alkutuotannon lietelanta, koska se ei ole biokaasulaitostoimijalle kannattava jae ottaa käsiteltäväksi biokaasulaitokselle. Lietelannasta ei voida veloittaa riittävän korkeaa vastaanottomaksua, lisäksi lietelannan biokaasuntuottopotentiaali ei ole riittävän korkea, jotta se lisäisi merkittävästi tuotettavan biokaasun määrää ja siten lisäisi biokaasulaitoksen kannattavuutta. 3(27)

4 Esiselvitysraportissa on esitetty alaan liittyvä lainsäädäntö, kuvattu biokaasulaitosprosessi, ja esitetty erilaisten materiaalien biokaasuntuottopotentiaali. Nämä osiot on jätetty sen vuoksi pois tästä jatkoselvitysraportista. 2. Mänttä-Vilppulan biokaasulaitoshanke lähtötietojen kartoitus ja käsiteltävien materiaalien valinta 2.1 Materiaalit Jatkoselvitykseen pyrittiin löytämään biokaasulaitokselle soveltuvaa lisämateriaalia laitoksen kannattavuuden parantamiseksi. Kuten edellä esitettiin, jatkoselvitykseen mukaan valittiin muutaman kunnan ja yhden teollisen toimijan materiaalit. Taulukkoon 1 on koottu yhteen kyselyn perusteella saadut kuntien puhdistamo- ja sakokaivolietteiden sekä biojätteen määrät. Yhteensä alueella muodostuu puhdistamolietteitä noin tn/a. Isoimpina lietteentuottajia ovat Mänttä-Vilppula, Keuruu ja Virrat. Lietteiden kuiva-ainepitoisuuden keskiarvo on 30 %, koska Mäntän puhdistamolietteen ( tn/a) kuiva-ainepitoisuus on 35 %. Biojätettä, mukaan lukien kaupan biojätteet, muodostuu kunnissa arviolta yhteensä tn/a. Kaupan biojätteen osalta luku perustuu osin suoriin kyselyihin, osin arvioon. Erityisesti S-ketju on kiinnostunut kaupan biojätteen käsittelystä biokaasulaitoksissa. Eniten biojätettä tuottaa Keuruu. Mänttä- Vilppulan, Ruoveden ja Virtain biojätteestä huolehtii tällä hetkellä Pirkanmaan jätehuolto, eikä niistä ole tietoja kuntakohtaisesti saatavilla. Biojätteen kuiva-ainepitoisuus on yleensä noin %. Tässä selvitystyössä käytetään biojätteen TS-pitoisuuden keskiarvona 29 %. Sakokaivolietettä muodostuu noin tn/a, josta suurin osa Keuruulta. Teollisuudesta tuotettaisiin jakeita Saarioisten Sahalahden puhdistamolta sekä Genencor Oy:n Jämsänkosken tuotantolaitokselta. Yhteensä materiaalia muodostuu noin tn/a. 4(27)

5 TAULUKKO 1. Mänttä-Vilppulan biokaasulaitoshankkeen jatkoselvityksessä käytettävät materiaalit. Kunta Mänttä- Vilppula Jätevesilietteet (tn/a) Teollinen materiaali (tn/a) Biojäte (tn/a) Pirkanmaan jätehuolto hoitaa kunnan osalta Ruovesi 900 Virrat Kaupan biojäte (tn/a) Sakokaivo (tn/a) Keuruu Multia mukana Keuruussa Juupajoki toiminta loppuu Jämsä 700 Jämsä, Halli 500 Kuhmoinen 400 Petäjävesi 200 Ähtäri Muut: Saarioisten tehdas Sahalahti Genencor, Jämsänkoski Yhteensä Kannattavuuslaskelmissa käytetyt määrät on esitetty taulukossa 2. Kokonaiskapasiteetiksi on arvioitu tonnia vuodessa käsiteltävää materiaalia. TAULUKKO 2. Laskelmissa käytetyt materiaalimäärät ja kuiva-ainepitoisuudet. Jakeet Kuvaus TS % Määrä (tn/a) 1 Puhdistamolietteet Biojäte Sakokaivoliete Genencor Jämsänkoski Vastaanottokapasiteetti: (27)

6 2.2 Lopputuotteen hyödyntäminen Loppuraportti Lopputuotteena syntynyt mädäte koostuu lähinnä käsitellystä puhdistamolietteestä, maatalouden lietteistä sekä biojätteestä. Lopputuotteen määrä vuodessa on ilman veden erotusta noin tn, vedenerotuksen jälkeen muodostuvan kuivajakeen määrä on noin tn/a ja nestejakeen (osa nesteestä kierrätetään takaisin prosessiin) noin tn/a. Peltokäytössä mädätettä hyödynnettäessä tarvittava levitysala on maksimissaan ha (rajoittavana tekijänä fosfori). Laskelmassa on käytetty typpilannoitteiden käyttöä vuositasolla määrittelevänä keskimääräisenä arvona 120 kg typpeä/hehtaari peltoa ja fosforilannoitteiden käyttöä osalta vastaavasti arvoa 15 kg fosforia/hehtaari peltoa. Esiselvitystyön yhteydessä katsottiin myös alueen kuntien kesannolla ja viljelyssä olevien peltojen yhteismäärä sekä selvitettiin alueen muut peltoalaa käyttävät lannantuottajat (nautakarja ja siat) sekä ohjeellinen arvio jakeiden peltokäytössä tarvittavista peltoaloista (taulukko 3). Tiedot saatiin Maa- ja Metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksesta (Tike). Lannan laskennallisiin levitysaloihin käytettiin Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen kesimääräisiä arvoja, eikä erikseen siis huomioitu esim. vasikoita tai emakkoja. TAULUKKO 3. Alueen kuntien peltopinta-alat sekä laskennalliset lannantuottajien tarvitsemat peltohehtaarit. Tarvittava Tarvittava Peltoala käyttö Kesannolla Kunta Lehmät peltoala Siat peltoala yhteensä + viljeltyä (ha) (ha) (ha) peltoa (ha) Mänttä- Vilppula Ruovesi Virrat Keuruu Multia Yhteensä Vapaana (27)

7 Saatujen tietojen ja laskelmien perusteella voidaan arvioida, että alueella olisi riittävästi peltopinta-alaa myös biokaasulaitoksen tarpeeseen. Jakeita voidaan hyödyntää, erityisesti veden erotuksen jälkeen, myös muissa kohteissa, kuten maisemoinnissa ja maanrakennuksessa tai mullan valmistuksessa, jolloin tarvittavan peltopinta-alan määrä pienenee. Syötteen sisältäessä puhdistamolietettä ja biojätettä, vaatii prosessi riittävän hygienisoitumisen takaamiseksi erillisen hygienisointikäsittelyn (1 h, 70 C). Puhdistamolietettä sisältävää mädätettä voidaan käyttää sellaisenaan tai vedenerotuksen jälkeen (tyyppinimi mädätysjäännös) maanparannusaineena peltokäyttöön mm. vilja- ja energiakasveilla. Nurmirehulle puhdistamolietettä sisältävän mädätteen käyttöä ilman stabilointia (vanhentaminen tai kompostointi => tyyppinimeltään tuorekomposti) Evira ei suosittele, vaikka se lainsäädännön puitteissa onkin sallittua. Jos veden erotus toteutetaan, on puhdistamolietettä käyttävän prosessin nestejae luokiteltu jätevedeksi, eikä sen levittäminen pelloille ole ollut sallittua. Tähän on kuitenkin odotettavissa kuluvan vuoden aikana muutoksia. Nestejaetta edelleen jatkojalostamalla voidaan siitä erottaa esim. ammoniakki, jota voidaan markkinoida tyyppinimeltään typpilannoite. MMM asetuksessa 24/11 lannoitevalmisteista on määrätty lannoitevalmistetyyppejä ja tyyppinimiryhmiä koskevat vaatimukset. Taulukkoon 7 on koottu mahdollisia biokaasulaitoksessa syntyneiden tuotteiden tyyppinimiä. Ilman vedenerotusta ja vanhentamista/kompostointia tyyppinimenä on mädätysjäännös. Lietteen kompostointi tai vanhentaminen lisää mahdollisia käyttökohteita. Kompostoinnin onnistumiseksi on tehtävä vedenerotus tai lisättävä mädätteeseen tukiainetta esim. turvetta. TAULUKKO 4. Biokaasulaitoksella syntyneen mädätteen tyyppinimiä (MMM asetuksen 24/11). Tyyppinimi Käyttö Mädätysjäännös 3A5/2 Maanparannusaineena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet Mesofiilisen tai termofiilisen biokaasuprosessin sivutuotteena syntynyt hygienisoitu mädätysjäännös sellaisenaan tai mekaanisesti kuivattuna. Tuote soveltuu sellaisenaan käytettäväksi vilja- ja energiakasveille. Mikäli tuote sisältää yhdyskuntajä- 7(27)

8 Tuorekomposti 3A2/3 Orgaaniset maanparannusaineet Maanparannuskomposti 3A2/1 Orgaaniset maanparannusaineet Rejektivesi 1B4/4 (mukana ei saa olla ihmisperäistä jätevettä) Orgaanisina lannoitteina sellaisenaan käytettävät sivutuotteet Typpilannoite Nro 1A1/1 tevedenpuhdistamolietettä, on käyttörajoituksena mainittava tuoteselosteessa, ettei tuote sovellu käytettäväksi tuoreille vihanneksille, yrtti- ja juurimausteille, kotipuutarhoihin eikä taimituotantoon, varoaika 5 vuotta. Kompostoimalla tai mädättämällä ja vanhentamalla tai jälkikompostoimalla lannasta, puhdistamolietteestä, kasvijätteestä, ruokajätteestä, elintarviketeollisuuden orgaanisista jätteistä tai muusta vastaavasta aineksesta valmistettu tuote, joka on riittävän stabiilia ja hygieenistä. Tuote soveltuu käytettäväksi maanparannusaineena mm. vilja- ja energia-kasveille sekä maisemointiin ja eroosion estoon. Lisäksi tuotetta voidaan käyttää siirtonurmikoiden tuotannossa kasvualustana. Kompostoimalla tai mädättämällä ja riittävästi jälkikompostoimalla lannasta, puhdistamolietteestä, kasvijätteestä, ruokajätteestä, elintarviketeollisuuden orgaanisista jätteistä tai muusta vastaavasta aineksesta valmistettu tuote, joka soveltuu sellaisenaan käytettäväksi maanparannukseen ja eroosion estoon. Hyväksytyssä ainoastaan orgaanisiin lannoitevalmisteisiin soveltuvia raaka-aineita mädättävän biokaasulaitoksen kiintoaineksesta erotettu nestemäinen sivutuote. Tuoteselosteessa ilmoitettava raaka-aineista mahdollisesti aiheutuvat käytön rajoitukset, varoitukset pilaantumisalttiudesta (käyttöikä enintään 12 kk), valmistusaika sekä nitraattidirektiivin ja muun ympäristölainsäädännön levitykselle asettamat rajoitteet Kemiallinen valmiste, joka sisältää ammoniumnitraat- 8(27)

9 Epäorgaaniset pääravinnelannoitteet yksiravinteiset tia ja/tai ammoniumsulfaattia. Maanparannusaineet (3A) soveltuvat pelto- ja puutarhakäyttöön, maisemointiin, eroosion estoon sekä viheralueiden hoitoon ja rakentamiseen, jollei tyyppinimiryhmäkohtaisesti toisin säädetä. Lannoitevalmisteiden on täytettävä myös saman asetuksen liitteen IV vaatimukset haitallisten aineiden, eliöiden ja muiden epäpuhtauksien osalta. Maanparannusaineen raaka-aineen koostumus voi poiketa sallituista raaka-aineista kolmella prosenttiyksiköllä sen kuitenkaan muuttamatta lannoitevalmisteen tyyppinimeä. Käytettäessä muuta eläinperäistä ainesta kuin lantaa sisältäviä tuotteita tuotantoeläinten pääsy käyttöalueilla tulee estää 21 vuorokauden ajan käyttöhetkestä lukien eikä alueelta saa ko. varoajan aikana kerätä kasviainesta eläinten rehuksi. Orgaaniset lannoitteet (IB) soveltuvat pelto- ja puutarhakäyttöön sekä maisemointiin ja viheralueiden hoitoon ja rakentamiseen, jollei tyyppinimiryhmäkohtaisesti toisin säädetä. Orgaanisen lannoitteen raaka-aineen koostumus voi poiketa sallituista raaka-aineista yhdellä prosenttiyksiköllä sen kuitenkaan muuttamatta lannoitevalmisteen tyyppinimeä. [MMMa 24/11, liite IV] Epäorgaaniset lannoitteet (IA) soveltuvat pelto-, puutarha- ja metsäkäyttöön sekä maisemointiin ja viheralueiden perustamiseen ja hoitoon, jollei tyyppinimiryhmäkohtaisesti toisin säädetä. Epäorgaanisen lannoitteen raaka-aineen koostumus voi poiketa sallituista raaka-aineista yhdellä prosenttiyksiköllä sen kuitenkaan muuttamatta lannoitevalmisteen tyyppinimeä. [MMMa 24/11, liite IV] 9(27)

10 3. Taustatiedot kannattavuuteen 3.1 Muodostuvien jakeiden biokaasupotentiaali sekä alustavat laitosinvestoinnit ja kannattavuus Biokaasupotentiaali Tässä esiselvitystyössä mukana olleiden kuntien biojäte, puhdistamo- ja sakokaivolietteiden määrät on esitetty aiemmin taulukossa 1, kappaleessa 2.1. Yhteensä puhdistamolietteitä muodostuu tn/a, kuiva-ainepitoisuuden ollessa 30 %. Biojätettä selvitystyön alueella muodostuu tn/a (TS 29 %), josta rejektin osuus on noin 10 %, jolloin prosessiin syötettävän aineksen osuus on tn/a. Sakokaivolietteiden määrä on tn/a. Teollisuuden lietemäistä materiaalia on yhteensä noin tn/a, TS 17 %. Yhteensä materiaalia muodostuu vuodessa tn, materiaalin kuiva-ainepitoisuuden keskiarvo on 23,5 %. Syötteen kuiva-ainepitoisuus pitää ns. märkäprosessissa säätää laimentamalla noin 12 %:iin, kierrättämällä rejektivettä lopputuotteen kuivauksesta takaisin prosessin alkupäähän ja/tai lisäämällä teknistä vettä prosessin alkuvaiheeseen. Rejektiveden osuus on noin tn/a (TS 0,3 %) ja teknisen veden osuus tn/a (TS 0 %). Prosessivirtaama on siten tn/a (TS 12 %). Jakeiden biokaasupotentiaali on vuodessa noin Nm 3 /a (metaanina noin Nm 3 /a), eli MWh, jatkuva kaasuteho 2,5 MWh. Jätejakeiden vastaanottomaksut Useissa selvitystöissä on todettu, että ns. porttimaksulliset jakeet lisäävät biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta. Tämän selvitystyön perusjakeet puhdistamolietteet, biojäte, sakokaivolietteet ja teolliset lietteet ovat kaikki näitä jakeita, jotka siten parantavat biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta. Jätejakeiden jätepalvelumaksut puhdistamo- ja sakokaivolietteille, biojätteelle ja teollisuuden lietejakeelle ( tn) on yhteensä noin , mikäli maksut ovat 42 /tn jätevesilietteelle, 65 /tn biojätteelle, 10 /tn sakokaivolietteelle ja 50 /tn Genencorin solumassalle. Edellä esitetyt hinnat eivät sisällä kuljetuskustannuksia. 10(27)

11 Biokaasulaitoksen prosessisuunnittelu ja -mitoitus perustuu pääasiassa syötettävän materiaalin määrään ja koostumukseen. Se, millä tavalla tuotettu biokaasu hyödynnetään ei vaikuta sinänsä biokaasuprosessiin, vaan biokaasun hyödyntämisprosessiin. Tuotetun kaasun hyödyntämisvaihtoehdot CHP vaihtoehdossa biokaasulaitoksen investointitaso on Biokaasusta tuotettu sähköenergia myydään suoraan verkkoon, eli noin MWh. Prosessin tarvitsema sähköenergia ostetaan verkosta, noin MWh/a, hintaan 100 /MWh. Prosessi kuluttaa yleensä noin 20 % tuotetusta lämmöstä, jolloin lämpöä saadaan myyntiin MWh. Mikäli biokaasulaitos liittyy sähkön tuotantotuen (tariffi) piiriin (133,5 /MWh) muodostuu sähkön myyntituloja ja lämmöstä (35 /MWh). Mikäli biokaasulaitos myy sähköä markkinahintaan verkkoon ja hyödyntää sähkön tuotantotuen sijaan TEM:n investointituen (20 %), sähkön myyntituloja muodostuu /a (hinta 38 /MWh) ja lämmön myynnistä muodostuu tuloja /a, myyntihinta 35 /MWh. Tariffi-versiossa myyntituloja muodostuu vuodessa , kun huomioidaan vastaanottomaksut, ja markkinasähköversiossa Jos tuotettu biokaasu myydään sellaisenaan ulkopuoliselle kaasunhyödyntäjälle, on biokaasulaitoksen investointitaso Tuotetun biokaasun määrä vuodessa on Nm 3 ( MWh, 68 % metaania). Mikäli biokaasun myyntihinta on 40 /MWh saadaan siitä myyntituloja Yhteensä , kun huomioidaan vastaanottomaksut. Liikennebiokaasuvaihtoehdossa tuotetusta biokaasusta saadaan 97 % biometaania noin Nm 3 /a (huomioituna noin 5 %:n hävikki jalostusprosessissa). Jos tuotettu biokaasu jalostetaan liikennekaasuksi biokaasulaitoksella ja liikennekaasua tankataan biokaasulaitosoperoijan toimesta, on kokonaisinvestointitaso , sisältäen jalostusprosessin ja tankkausaseman. Jos liikennekaasun myyntihinta on 1,1 /kg, muodostuu siitä tuloja vuodessa , yhteensä , kun huomioidaan vastaanottomaksut. Edellä esitetyin perusteluin tämän selvitystyön kappaleessa 4. tarkastellaan Mänttä- Vilppulan biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta neljällä eri vaihtoehdolla. Vaih- 11(27)

12 toehdoissa tarkastellaan kannattavuutta biokaasun hyödyntämisen kannalta joko CHP yksikössä sähkön ja lämmön tuottamiseksi, kaasun myynti sellaisenaan ulkopuoliselle toimijalle tai biokaasun jalostaminen liikennekaasuksi ja myynti biokaasulaitoksella. Näitä vaihtoehtoja tarkastellaan joko investointituen tai sähkön syöttötariffin kanssa. Seuraavassa kappaleessa käydään läpi yleisesti biokaasulaitosprosessia ja kuvataan prosessin päälaitteet sekä niiden merkitys prosessissa. Biokaasulaitosprosessin mitoitusperusteena käytetään prosessiin toimitettavien materiaalien määrää ja laatua. Tämän selvitystyön kannattavuusvertailussa (kappale 4) laitosprosessit ja prosessi-investoinnit poikkeavat ainoastaan biokaasun hyödyntämisen osalta, joko CHP laitteisto, myynti raakakaasuna tai biokaasun jalostus liikennekäyttöön. 3.2 Biokaasulaitoksen päälaitteet ja mitoitus Biokaasulaitosprosessi suunnitellaan yleensä perustuen syötteeseen sekä tuotetun energian ja muodostuvan lopputuotteen hyödyntämisen mukaisesti. Biokaasulaitoksen päälaitteisto voidaan yleisesti jaotella seuraavasti. Osa prosesseista voi sisältyä biokaasuprosessiin optiona. 1) Jakeiden vastaanotto ja esikäsittely sekä vastaanottoallas tai suppilo tai vastaava muoto 2) Sekoitusallas tai hydrolyysisäiliö 3) Hygienisointi, on mahdollista sijoittaa myös biokaasuprosessin loppupäähän 4) Biokaasureaktori(t) 5) Mädätteen välivarasto, (jälkikaasutus) 6) Mädätteen vedenerotus 7) Kuivatun mädätejäännöksen jatkokäsittely. Esim. kuivaus, rakeistus 8) Mädätteen vedenerotuksessa muodostuvan rejektiveden jatkokäsittely. Esim. ammoniakin strippaus, jätevedenpuhdistusjärjestelmä yms. 9) Rejektiveden ja/tai mädätteen varastoallas 10) Kaasuvarasto 11) Rikinerotusyksikkö ja/tai biokaasun puhdistus 12) CHP yksikkö (moottori tai mikroturbiini) 12(27)

13 13) Soihtupoltin 14) Kattila/ lämmöntuotanto 15) Hajukaasujen käsittely 16) Biokaasun jatkojalostus 17) Valvomo- ja sosiaalitilat 18) Vaakajärjestelmä Loppuraportti 19) Toimintaa tukevat tilat; kuten korjaamo ja erityyppiset varastot 20) Liikennöintiväylät ja piharakenteet Tämän selvitystyön biokaasulaitokselle toimitettavan materiaalin ( tn/a) alkuperä ja laatu vaatii prosessiin hygienisoinnin. Lopputuotetta (mädätejäännös) muodostuu tn/a, josta osa kierrätetään kuivausprosessin jälkeen laimennosvetenä prosessin alkuvaiheeseen. Biokaasulaitoksen prosessi on esitetty yleislohkokaaviona liitteessä 1. Biokaasuprosessia ohjataan kaikissa vaihtoehdoissa tietokonepohjaisella valvomo-ohjelmalla. Biokaasulaitos mitoitetaan siellä käsiteltävän materiaalin koostumuksen ja määrän mukaisesti. Yleensä materiaalin viipymä biokaasureaktorissa on noin vuorokautta. Biokaasulaitoksen vastaanotto mitoitetaan materiaalin vastaanottotavan mukaan. Pääsääntöisesti biokaasuprosessia tulee kuormittaa orgaanisen aineksen osalta tasaisesti, eli syötteen orgaanisen aineksen (VS pitoisuus) pitoisuus tulisi olla vakio. Laitoksen pumppaus- ja sekoitustekniikka sekä putkisto määritetään vastaanotettavan materiaalin koostumuksen ja määrän mukaisesti. Prosessin venttiilit ja instrumentit (mittauslaitteet) mitoitetaan käsiteltävän materiaalin TS pitoisuuden, lämpötilan, paineen ja virtaaman perusteella. Valitut laitteet muodostavat siten selvitystyön prosessikokonaisuuden. Laitoksen kokonaismitoitus putkiston ym. laitteiden osalta toteutetaan niin, että laitoksen käsittelykapasiteettia voidaan kasvattaa lisäämällä prosessiin reaktoritilavuutta ja toinen CHP-yksikkö. Tämän selvitystyön tietojen perusteella laadittiin kustannustehokkain ja toimivin laitoskokonaisuus. Seuraavassa on käyty läpi valitun biokaasulaitoskonseptin pääprosesseja. 13(27)

14 3.2.1 Vastaanottorakenteet ja materiaalin esikäsittely Loppuraportti Biokaasulaitokselle toimitetaan orgaanista, biohajoavaa jäte- tai sivutuotemateriaalia. Pääsääntöisesti tällainen materiaali tuottaa hajotessaan ns. hajuyhdisteitä. Lisäksi materiaali voi sisältää taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa ja E. coli-bakteereja. Sen vuoksi biokaasulaitokselle toimitettava materiaali on vastaanotettava ja esikäsiteltävä erillisessä vastaanottorakennuksessa. Vastaanottorakennus sisältää tarvittavat esikäsittelyprosessit ja laitteet sekä vastaanottoaltaan varusteineen. Esikäsittelyjärjestelmä mitoitetaan ja suunnitellaan käsiteltävän materiaalin ja määrän mukaan. Biokaasulaitoksessa puhdistamoliete vastaanotetaan suoraan umpinaiseen vastaanottoaltaaseen, joka on varustettu avattavalla luukulla. Sakokaivoliete toimitetaan prosessiin sakokaivolietteen vastaanotto- ja esikäsittelyprosessin kautta. Esikäsittelyn jälkeen se pumpataan vastaanottoaltaaseen. Erilliskerätty biojäte vastaanotetaan vastaanottorakennuksessa omaan tilaansa, jossa biojätteestä murskauksen jälkeen erotellaan muovit ja metallit sekä muut biojätteeseen kuulumattomat materiaalit. Esikäsittelyn jälkeen liettynyt biojäte toimitetaan vastaanottoaltaaseen ja pumpataan yhdessä muun materiaalin kanssa biokaasuprosessissa eteenpäin. Biokaasulaitoksen vastaanottoallas mitoitetaan käsiteltävän materiaalin määrän ja laadun sekä sen perusteella miten materiaalia muodostuu, erityisesti peltobiomassa ja teollisuuden jätejakeet. Tässä tapauksessa vastaanottoallas on tilavuudeltaan 390 m Hydrolyysisäiliö Vastaanottoaltaan jälkeen käsiteltävä aines pumpataan hydrolyysisäiliöön. Hydrolyysisäiliö toimii anaerobisen hajoamisen alkuvaiheena mutta toimii samalla puskurivarastona. Hydrolyysisäiliö on 780 m 3 :n teräslevyinen lieriösäiliö ja sieltä materiaali pumpataan hygienisoinnin kautta biokaasureaktoriin mitoitusvirtaamalla 8 m 3 /h. 14(27)

15 3.2.3 Hygienisointi ja lämmönsiirto Loppuraportti Käsiteltävät materiaalit pumpataan hygienisointiyksikköön lämmönvaihtimien kautta. Lämmönvaihtimissa materiaalin lämpötila kohotetaan 70 C:een. Hygienisointiyksikössä materiaalia pidetään yhden (1) tunnin ajan. Tänä tunnin aikana yksikköä ei täytetä eikä pureta. Hygienisointiyksikkö käsittää yleensä 1-3 kpl täyssekoitteisia ja eristettyjä säiliöitä. Ennen lämpötilan nostoa aines käsitellään esim. murskapumpulla, jolla taataan aineksen < 12 mm:n partikkelikoko. Käsittelyllä on lisäksi positiivista vaikutusta muihin biokaasulaitoksen prosesseihin. Ennen biokaasureaktoria lietteen lämpötila säädetään noin ºC:seen. Lämpötila muutetaan liete-lietelämmönvaihtimissa. Jäähdyttämisessä saatava lämpöenergia voidaan hyödyntää hygienisointiin pumpattavan materiaalin esilämmittämisessä Biokaasureaktori(t) Yleensä biokaasulaitoksella käsiteltävän materiaalin viipymän tulee biokaasureaktorissa olla noin vuorokautta, jotta käsiteltävän materiaalin sisältämä orgaaninen aines hajoaa lopputuotteiksi, metaaniksi ja hiilidioksidiksi. Biokaasureaktoreita on useaa eri tyyppiä. Karkeasti reaktorit voidaan jakaa neljään reaktorimalliin. Jako ei ole tarkka ja monet reaktorit ovatkin sekoitus olemassa olevista malleista. Valittu reaktorimalli on usein kompromissi rakennuskustannusten, rakennuspaikan, käsiteltävän materiaalin, sekoitustekniikan ja ilmasto- ja maantieteellistenolosuhteiden kesken. Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat mm. reaktorin eristämiseen, lujuuslaskennassa huomioon otettaviin lumi- ja tuulikuormiin jne. Maantieteelliset huomioon otettavat seikat ovat mm. maanjäristysalueet. Alla on luoteltu reaktorimallit karkealla tasolla. 1. Litteäpohjainen reaktori a. Matala, lieriönmuotoinen, b. Halkaisija: korkeus >1, jopa >>1 c. Litteä (tai lievästi kartio) pohja 15(27)

16 2. Kartiopohjainen reaktori (usein ns. klassinen) a. Korkea, lieriön muotoinen b. Halkaisija: korkeus usein 1 c. Pohja kartionmuotoinen ja yläosa kartionmuotoinen 3. Ns. Eurooppalainen reaktori a. Litteäpohjaisen ja kartiopohjaisen yhdistelmä Loppuraportti b. Pohjakartio loivempi tai tasainen kuin kartiopohjaisessa c. Halvempi rakentaa kuin kartiopohjainen reaktori 4. Ns. Kananmunanmuotoinen reaktori (Egg-shape) Biokaasureaktorina käytetään pääsääntöisesti lieriön muotoista säiliötä. Säiliön materiaalina voidaan käyttää betonia tai terästä. Teräksisiä säiliöitä valmistetaan usealla eri tekniikalla. Tässä selvitystyössä reaktorina käytetään kahta identtistä, teräslevystä valmistettua lieriötä, joiden á tilavuus on m 3. Reaktori edustaa melko tyypillistä ns. Eurooppalaista reaktoria Mädätteen välivarasto ja kaasuvarasto Biokaasureaktorin jälkeen mädäte pumpataan välivarastoon. Välivarastossa mädätteestä saadaan vielä jopa noin 10 % biokaasua, joka ohjataan kaasuvarastoon. Kaasuvarastoon varastoidaan muodostunutta biokaasua, ja toisaalta kaasuvarasto toimii tuotetun kaasun paineen ja virtaaman tasaajana. Lähinnä kaasuvarasto mitoitetaan useimmiten vastaamaan kaasunkäytön puskurointitarvetta. Tässä selvitystyössä käytetään erillistä välivarastoa ja kaasuvarastoa. Välivarastona käytetään 780 m 3 :n teräslevysäiliötä joka on identtinen hydrolyysisäiliön kanssa ja kaasuvarastona erillistä 810 m 3 :n kaksoiskalvopalloa. 16(27)

17 3.2.6 Mädätteen vedenerotus Mädätteen välivarastoinnin jälkeen mädäte, jonka TS pitoisuus on noin 7-8 %, pumpataan vedenerotukseen. Lietteestä voidaan erottaa vettä monilla tavoilla. Mekaanisesti vettä voidaan poistaa lietteestä ainakin seuraavilla tavoilla: 1. Lingot 2. Suotonauhapuristimet 3. Ruuvipuristimet 4. Imusuodattimet 5. Kiekkopuristimet 6. Kammiosuotopuristin Tekniikoista yleisempi ovat lingot, suotonauha- ja ruuvipuristimet. Imusuodattimet, kiekko- ja kammiopuristimet ovat Suomessa harvinaisempia eikä niitä näin ollen pidetä tässä työssä mahdollisina lietteen mekaanisina kuivausmenetelminä. Vedenerotukeen valittiin tässä työssä mekaaninen linkokuivaus. Kilpailevina tekniikoina olivat suotanauhapuristin sekä ruuvipuristin. Linkokuivauksen valintaan vaikuttivat järjestelmän helppo automatisointi, pieni tilantarve ja vähäinen operoinnissa muodostuva pesuvesien määrä. Myös ruuvipuristin olisi ollut mahdollinen, toimiva tekniikka Rejektiveden ja mädätteen varastoallas Mädäte sellaisenaan tai siitä erotettu rejektivesi voidaan varastoida erillisissä varastoaltaissa. Biokaasulaitoksen varastoaltaan kapasiteetti on 2 x m 3. Mädäte tai rejektivesi täytyy siten varastoida osittain tiloilla ja etäsäiliöissä. Mikäli biokaasulaitoksen tontilla ei ole tilaa varastosäiliölle, on varastointi toteutettava kokonaisuudessaan biokaasulaitoksen ulkopuolella. Lopputuotteen vedenerotuksessa muodostuvalle kuivalle ainekselle, humukselle, varataan biokaasulaitokselta noin 3 kk:n varastointitila, noin m 2. 17(27)

18 3.2.8 CHP yksikkö, soihtupoltin ja kaasunkäsittely Loppuraportti Biokaasulaitoksella tuotetusta biokaasusta voidaan tuottaa energiaa usealla vaihtoehdolla. On valittu energiamuoto mikä tahansa, vaatii kaasu ennen hyödyntämistä esikäsittelyn. Biokaasulaitoksella tuotettu biokaasu sisältää pääasiassa metaania ja hiilidioksidia. Lisäksi se sisältää epäpuhtauksia kuten rikkivetyä, siloksaaneja jne. CHP yksikköä varten biokaasusta pitää poistaa ylimääräinen kosteus, ja tiettyjen haitta-aineiden kuten rikkivedyn ja siloksaanien pitoisuuksien tulee olla alle CHP yksikön raja-arvojen. Ylimääräinen kosteus poistetaan kaasun kuivauksessa. Kuivausprosessissa kaasun lämpötila lasketaan + 2 C:een, jolloin kosteus kondensoituu. Rikkivety voidaan poistaa esim. kemiallisesti käyttämällä aktiivihiilisovelluksia tai pesureita. Tässä työssä oletetaan, että rikkivety poistetaan käyttämällä aktiivihiiltä. CHP yksikössä biokaasusta voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä. CHP yksikkö voi olla kaasumoottori tai mikroturbiini. Tässä selvitystyössä käytetään max kwe:n kaasumoottoria, joka on varustettu sähkögeneraattorilla ja lämmön talteenottojärjestelmällä. Mikäli CHP yksikössä esiintyy häiriöitä tai biokaasua ei voida hyödyntää muusta syystä CHP yksikössä, on biokaasu johdettava poltettavaksi soihtupolttimella, jonka maksimikapasiteetti on noin 400 Nm 3 /h Biokaasun jalostuslaitteisto liikennekäyttöä varten Mikäli tuotettu biokaasu on mahdollista jalostaa liikennekäyttöön, vaati se oman käsittelyprosessin. Käytännössä biokaasu esikäsitellään kuten CHP yksikölle, mutta CHP yksikön sijaan biokaasu toimitetaan jalostusyksikköön. Jalostus on käytännössä hiilidioksidin erottamista biokaasusta, tavoitteena lopputuotteen 97 % metaanipitoisuus. Jalostettua kaasua kutsutaan biometaaniksi. Hiilidioksidin erottamisen jälkeen biometaani paineistetaan sopivalle tasolle esimerkiksi tankattavaksi liikennekäyttöön. 18(27)

19 Biokaasua voidaan jalostaa eri tavoin, yleisin näistä lienee pesuritekniikka, jossa hiilidioksidi sidotaan biokaasusta veteen. Yleensä metaanipitoisuus pyritään saamaan tasolle 97 % ja hiilidioksidi alle 2 %:n. Kun koko tuotettu biokaasu jalostetaan liikennekaasuksi, saadaan liikennekaasuksi soveltuvaa biometaania noin Nm 3 /a = kg CH 4 /a Pumput ja putkisto Biokaasulaitoksella sakeamman materiaalin pumppaukseen käytetään yleisesti mm. 1. Epäkeskoruuvipumppuja, 2. Letkupumppuja, 3. Keskipakopumppuja tai 4. Hakkuripumppua. Putkistomateriaalina voidaan biokaasulaitoksella käyttää lietteen osalta mustaa hiiliterästä tai ruostumatonta terästä. Putket ja prosessilaitteet voidaan liittää laippaliitoksin. Prosessivesiputkistona käytetään ruostumatonta terästä tai muoviputkea (esim. PEH) ja kaasuputkistona haponkestävää terästä. Biokaasulaitoksen lieteputkiston putkikoot vaihtelevat DN80-DN200 välillä. Prosessivesiputkiston putkikoot vaihtelevat yleensä DN32- DN80 välillä ja kaasuputkisto on yleensä DN Laitoksen ulkopuolelle tuotettu kaasu pumpataan omaa kaasuputkistoa pitkin, jolloin tätä kaasulinjaa koskevat maakaasuasetuksen mukaiset säädökset. Maakaasuasetuksessa ja -käsikirjassa määritetään mm. käytettävät putkityypit ja materiaalit, putken asennustavat ja syvyydet Hajukaasujen käsittely Biokaasulaitoksella käsitellään orgaanisia, usein haiseviakin yhdisteitä. Prosessin eri osista voidaan kerätä hajukaasuja erilliseen käsittely-yksikköön, jolla alennetaan laitoksen mahdollisesti aiheuttamaa hajukuormaa. Tässä selvitystyössä hajukaasujen käsittelyprosessina käytetään kemiallista pesuria ja aktiivihiilisuodatusta, jonka on todettu olevan kustannustehokkain prosessi hajukaasujen käsittelyssä. 19(27)

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Osaraportti ENKAT Energiakasveihin perustuvan biokaasulaitoskonseptin teknistaloudelliset edellytykset pohjoisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari

Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari Biokaasusta energiaa maatalouteen -seminaari 22.10.2009 Jyväskylän Paviljonki KoneAgria 2009 -maatalouskonenäyttelyn yhteydessä www.biokaasufoorumi.fi 1 Ohjelma Seminaari klo 15-17 Tilaisuuden avaus. Ajankohtaista

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 1 Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella Biokaasun tuotannon käynnistämiseksi

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Outi Pakarinen Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta

Outi Pakarinen Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 29.8.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keuruun seudun biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 1 Keski-Suomen biokaasuekosysteemi Sitran ja Keski-Suomen liiton rahoittama hanke 4-9/2016 Tavoitteena

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Muurame 13.10.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin

LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM. laajennettavissa tarpeen mukaan. HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA-SELKEYTTIMET LAMELLA TM laajennettavissa tarpeen mukaan HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin LAMELLA LAAJENNETTAVISSA TARPEEN MUKAAN Lamella-selkeyttimiä on saatavana sekä yksittäisinä laitteina

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Viljankäsittelyn tehostaminen tulevaisuuden yksiköissä Jukka Ahokas & Hannu Mikkola Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto ravikeskus 2.10.2013 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2013 1 Kuivauksen tehostamisen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Biokaasulaitos. Teknologiaa ja kiertotaloutta. Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari

Biokaasulaitos. Teknologiaa ja kiertotaloutta. Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari Biokaasulaitos Teknologiaa ja kiertotaloutta Porin seudun biokaasuratkaisut -seminaari 24.5.2016 Watrec kaikki biokaasulaitoksista Watrec Oy on suomalainen PK -yritys, joka on fokusoitunut teollisen mittakaavan

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot