Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti"

Transkriptio

1 Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Jyväskylä Kesäkuu 2011

2 Sisältö 1. Lähtökohta Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta Biokaasulaitos Biokaasulaitosprosessin yleiskuvaus Biokaasulaitoksella tuotettavat jakeet Biokaasun hyödyntäminen maitotilalla Jätevesien ja heran koostumus, tilan energiankulutus ja muut lähtötiedot Maitotilan jätevesien puhdistusprosessit, vertailu Jäteveden ja heran yhteiskäsittely, prosessikuvaus ja energiapotentiaali Yhdistelmäpuhdistamon prosessikuvaus, investointi ja takaisinmaksuaika Maitotilan jakeet ja naudan lietelanta, biokaasulaitos kattamaan tilan omaenergiantarve Maitotilan taloudellisesti kannattava biokaasulaitos, lisäsyötteenä naudan lanta Yhteenveto (20)

3 1. Lähtökohta Maitotiloilla muodostuu jätevesiä ja jätemateriaalina mm. jäteheraa juustonvalmistusprosessista. Lisäksi jos tiloilla on lypsylehmiä, naudanlietelantaa muodostuu noin 24 tn/a (kuivikelanta ja virtsa) lypsylehmää kohden. Perinteisesti maitotilan jätevedet on käsitelty omassa puhdistamossa ja lietelanta hyödynnetty sellaisenaan peltoviljelyssä varastoinnin jälkeen. Jäteheraa on pyritty hyödyntämään raaka-aineena eri, mutta yleensä se toimitetaan jätteenkäsittelyyn. Tämän selvitystyön tavoitteena on tarkastella maitotilan jätevesien sekä jäteheran ja jätevesien yhteiskäsittelyn kannattavuutta, investointitasoa ja takaisinmaksuaikaa. Jäteheraa muodostuu 500 m 3 /a ja jätevesiä noin 4000 m 3 /a. Jätevedet muodostuvat pääasiassa asutusjätevesistä ja tuotannon pesuvesistä. Mikäli jätevesien koostumus on prosessiin soveltuva, voidaan jätevedet ja hera käsitellä anaerobisessa prosessissa ja tuottaa niistä biokaasua. Tuotettu biokaasu voidaan hyödyntää energiana ja korvata ostettavaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Tässä osuudessa arvioidaan lisäksi jätevedenkäsittelyssä muodostuvan puhdistetun jäteveden koostumusta ja mahdollinen lisäkäsittelyn tarve. Tällä hetkellä maitotilan jätevedet toimitetaan kuljetettuna kunnalliselle puhdistamolle ja jätehera käsiteltäväksi jätteenhuoltolaitokselle. Tässä selvitystyössä lasketaan lisäksi ko. maitotilalle perustettavan biokaasulaitoksen kannattavuutta, kun laitoksella käsiteltäisiin edellä mainittujen materiaalien lisäksi naudan lietelantaa. Osiossa arvioidaan biokaasun tuottopotentiaali, tarvittava naudanlannan määrä sekä laitoksen investointitaso ja taloudellinen kannattavuus kahdella eri vaihtoehdolla: sähkön syöttötariffin kanssa ja ilman sitä. 2. Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta Orgaanista ainesta sisältäviä jätevesiä voidaan käsitellä kustannustehokkaasti biologisilla käsittelymenetelmillä. Biologiset menetelmät saattavat vaatia lisäksi erillisen osaprosessin mm. typen ja/tai fosforin poistamiseksi, sillä biologinen prosessi poistaa jätevesistä pääasiassa orgaanista ainesta. Tällaisia jätevesiä ovat kunnalliset jätevedet, elintarvike- 3(20)

4 teollisuuden vedet sekä maatalouden vedet. Biologisia prosesseja on käytetty jätevesien käsittelyssä useiden vuosikymmenien ajan. Perinteisesti on käytetty ns. aerobista prosessia, jossa jätevettä ilmastetaan aerobisten bakteerien toiminnan tehostamiseksi jäteveden käsittelyprosessissa. Ilmastuksen tarkoitus on ylläpitää hapen määrä jätevedessä riittävän korkealla tasolla (yleensä noin 2 mg O 2 /l) jotta aerobiset bakteerit voivat tehokkaasti hajottaa jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Aerobisessa prosessissa bakteerit tuottavat tehokkaasti uusia soluja, lisäksi ne tuottavat CO 2 :ia ja vettä. Aerobisen prosessin hyvinä puolina on melko yksinkertainen prosessikokonaisuus ja varmatoimisuus sekä puhdistusteho alhaisemmissa lämpötiloissa. Huonoina puolina on energiankulutus (ilmastus) sekä prosessissa muodostuvan ylijäämälietteen määrä, joka vaatii jatkokäsittelyn. Toinen biologinen prosessivaihtoehto orgaanisten jätevesien käsittelemiseksi on ns. anaerobinen prosessi. Siinä jätevesi johdetaan suljettuun lieriösäiliöön, jonka olosuhteet pidetään hapettomina, anaerobisina. Hapettomissa olosuhteissa anaerobiset bakteerit hajottavat orgaanista ainesta muodostaen metaania ja hiilidioksidia. Anaerobisen prosessin etuja ovat korkeakuormitteisuus ja että prosessi tuottaa energiaa, biokaasun muodossa. Haittapuolina voidaan pitää sitä että prosessi vaatii joko 37 C:een tai 55 C:een lämpötilan jotta puhdistusteho on riittävä. Haittapuolena voidaan pitää myös sitä, ettei puhdistettavan jäteveden TSS-pitoisuus saisi olla yli 500 mg/l. Koska anaerobinen jätevedenpuhdistusprosessi tuottaa uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa, on se prosessimuoto otettu tarkastelun kohteeksi tässä selvitystyössä. Tämän selvitystyön toisessa osiossa tarkastellaan maitotilan jätevesien käsittelyä yhdessä naudan lietelannan kanssa, jolloin jätevedenkäsittelyprosessi muuttuu biokaasuprosessiksi. Biokaasuprosessissa käsitellään orgaanisia jäte- ja sivutuotteita (lietemäisiä) anaerobisissa olosuhteissa. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu anaerobisen eli hapettoman biologisen hajoamisen periaate. Prosessi ja sen välivaiheet on kuvattu tarkemmin useassa kotimaisessa selvitystyös- 4(20)

5 sä ja raportissa, joita voi käydä lukemassa ja lataamassa ilmaiseksi internet-sivuilta, mm.: Biokaasua voidaan tuottaa eloperäisestä eli orgaanisesta aineksesta (mm. maatalouden lietelanta, kasvibiomassa, teollisuuden sivutuotteet ja jätteet) mikrobien avulla hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa. Tässä ns. mädätysprosessissa orgaaninen aines hajoaa metaaniksi ja hiilidioksidiksi, lisäksi lopputuotteena muodostuu fosforipitoista humusta ja typpipitoista nestelannoitetta. Biokaasuprosessissa (laitosmainen toiminta, ohjattu prosessi) muodostuva biokaasu sisältää yleensä noin % metaania (CH 4 ) ja % hiilidioksidia (CO 2 ). Lisäksi biokaasu saattaa sisältää (riippuen käsiteltävän materiaalin koostumuksesta) rikkivetyä, ammoniakkia, vetyä ja häkää. Jos biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamon lietteitä, voi biokaasu sisältää siloksaaneja, jotka aiheuttavat ilman käsittelyä ongelmia kaasun jatkokäytössä. Siloksaanit ovat peräisin pesukemikaaleista ja aineista. Biokaasua voidaan hyödyntää biokaasulaitoksella erillisellä CHP yksiköllä (combined heat and power) sähköksi ja lämmöksi tai esim. polttaa kattilassa lämmöksi. Yksi kuutiometri (1 m 3 ) metaania sisältää energiaa noin 10 kwh, joka vastaa noin yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Biokaasu on mahdollista myös puhdistaa hiilidioksidista ja muista epäpuhtauksista ns. biometaaniksi, joka paineistuksen jälkeen voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena. Mikäli biokaasulaitoksen lähialueella sijaitsee kaukolämpövoimala ja biokaasu soveltuu voimalan polttotekniikkaan, voidaan biokaasu hyödyntää kaukolämpövoimalassa. Biometaani voidaan myös toimittaa maakaasuverkostoon, jos sellainen sijaitsee lähellä biokaasulaitosta. 3. Biokaasulaitos 3.1 Biokaasulaitosprosessin yleiskuvaus Biokaasuprosessit voidaan jakaa karkeasti prosessin lämpötilan mukaan mesofiilisiin (35-38 C) ja termofiilisiin (55 C); kuiva-ainepitoisuuden mukaan kuivaprosessiin (20-40 %) ja märkäprosessiin (< 15 %) ja toisaalta panos- tai jatkuvatoimisiin prosesseihin. Tässä 5(20)

6 selvitystyössä tarkastellaan mesofiilista, märkäprosessiin perustuvaa jatkuvatoimista biokaasulaitosprosessia. Tämän kaltainen prosessi on käytännössä osoittautunut Suomen olosuhteisissa helpoksi operoitavaksi ja luotettavaksi, eikä vaadi erityislaitteita massan siirtoon tai sekoittamiseen. Kaasuntuotto märkäprosessissa on tasaista, mikä on tärkeää energian myynnin kannalta. Biokaasulaitoksen hankintapäätökseen ja sijoittamiseen vaikuttavat käsiteltävä aines ja määrä sekä jakaantuminen alueellisesti, biokaasulaitoksessa käsitellyn aineksen (humus) ja ravinnepitoisen nestefaasin jatkohyödyntäminen, biokaasulaitoksen tekniset laiteratkaisut, investointitaso, porttimaksut, tuotetun energian (biokaasu) myynti ja hyödyntämismahdollisuudet, sähkön syöttötariffijärjestelmä sekä muut tukimuodot. Biokaasulaitos mitoitetaan käsiteltävän aineksen määrän ja laadun perusteella. Biokaasulaitoksella käsiteltävä aines vastaanotetaan yleensä erillisessä vastaanottotilassa vastaanottoaltaaseen. Ennen vastaanottoallasta tietyt jakeet, mm. kaupan biojäte, teurasjäte, peltobiomassa, esikäsitellään biokaasuprosessiin sopivaan muotoon. Yleensä esikäsittely tarkoittaa kappalekoon pienentämistä ja käsiteltävän materiaalin homogenisointia. Aineksen kuiva-ainepitoisuus (TS) säädetään märkäprosessille sopivaksi, noin %, eli massa on silloin helpohkosti pumpattavissa ja sekoitettavissa. Vastaanottoaltaasta homogenisoitu aines pumpataan biokaasureaktoriin. Ennen biokaasureaktoria aineksen lämpötila nostetaan lämmönvaihtimien avulla, ns. mesofiilisessa biokaasureaktorissa noin 35 C:seen. Lietteen lämmitykseen tarvittava energia saadaan laitoksen omalta CHP yksiköltä, joka hyödyntää biokaasulaitoksella muodostuvaa biokaasua. Käsiteltävä aines sekoitetaan reaktorissa joko pysty- tai sivusekoittimien avulla, myös pumppuja voidaan sekoituksessa käyttää. Sekoittamisen tarkoituksena on tehostaa biokaasun muodostumista, pitää käsiteltävän aineksen laatu tasaisena sekä estää tiettyjen ainesosien kertymistä reaktorissa olevan massan pintaosiin. Käsiteltävän aineksen viipymä reaktorissa on yleensä noin vrk. Biokaasureaktorissa käsiteltävän massan sisältämä orgaaninen aines hajoaa mikrobien vaikutuksesta monivaiheisessa prosessissa ja hapettomissa oloissa lopputuotteiksi, pääasiassa metaaniksi (CH 4 ) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Muodostunut kaasu ohjataan reaktorin 6(20)

7 kaasuosasta kaasuvarastoon ja edelleen kaasunkäsittelyyn ja hyödyntämistä varten. Biokaasulaitos varustetaan häiriötilanteita varten myös ns. soihtupolttimella, jossa muodostuva biokaasu voidaan tarvittaessa polttaa, mikäli CHP yksikkö tai vastaava laitteisto ei ole käytettävissä. CHP yksikkö voi olla kaasumoottori ja/tai mikroturbiini. Lisäksi kaasu voidaan hiilidioksidin erottamisen ja paineistuksen jälkeen hyödyntää liikennepolttoaineena, ns. biometaanina. On kuitenkin huomioitava, että biokaasun jalostaminen biometaaniksi vaatii mittavat laiteinvestoinnit, eikä niitä yleensä pienempiin biokaasulaitoksiin sen vuoksi ole mielekästä hankkia. Kun käsiteltävä aines on viipynyt biokaasureaktorissa noin vrk, sen sisältämä orgaaninen aines on muuttunut lähes kokonaan biokaasuksi. Ravinnepitoinen mädäte siirretään pumpuilla välivarastoon, jossa siitä muodostuu vielä biokaasua, n % kokonaistuotosta. Mädätteen kuiva-ainepitoisuus (TS) on tässä vaiheessa noin 3-7 %, riippuen lähtötilanteen TS pitoisuudesta, viipymästä reaktorissa ja orgaanisen aineksen koostumuksesta. Mädäte sisältää ravinteita ja epäorgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuudet pysyvät prosessissa lähes muuttumattomina. Välivaraston jälkeen mädäte voidaan siirtää vedenerotukseen, jossa erotetaan fosforipitoinen humus (TS pitoisuus %) ja ammoniumtyppipitoinen rejektivesi. Jakeet voidaan hyödyntää lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen mukaisesti mm. maanparannusaineena ja lannoitteena. Humus voidaan edelleen mm. rakeistaa ja rejektivedestä konsentroida ammoniumtyppi. Mädäte voidaan levittää peltoon myös sellaisenaan, ilman veden erotusta. Lannoitevalmistelakia ja sivutuoteasetusta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Ohjeita lannoitevalmisteiden valmistuksesta ja käytöstä löytyy mm. Eviran internet-sivuilta osoitteesta 3.2 Biokaasulaitoksella tuotettavat jakeet Mädäte ja mädätteen hyödyntäminen Biokaasulaitoksella voidaan käsitellä lähes kaikenlaista eloperäistä, orgaanista ainesta. Aineksen koostumus ja alkuperä vaikuttaa biokaasulaitoksen prosessiin (hygienisointi, sterilointi) ja mihin biokaasulaitokselta muodostuva humus ja rejektivesi voidaan toimittaa (mm. lannoitevalmistelaki). Biokaasulaitoksella vastaanotettavan aineksen hygieni- 7(20)

8 sointi ja sterilointi koskee muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita, josta määräykset antaa ns. sivutuoteasetus. Sivutuoteasetuksessa sivutuotteet jaetaan kolmeen eri luokkaan, joilla on erilaiset käsittelyvaatimukset. Luokan 1 sivutuotteita ei ole sallittu käyttää raaka-aineena kompostointi- tai biokaasulaitoksissa, vaan ne on hävitettävä sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Luokkiin 2. ja 3. kuuluvia materiaaleja voidaan käsitellä biokaasulaitoksella. Luokkaan 2. kuuluvia materiaaleja ovat mm. lanta, kuolleet tai teurastetut siat ja siipikarja. Luokkaan 3. kuuluvia materiaaleja ovat mm. elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja ruokajäte. Puhdistamolietettä ei luokitella eläinperäisiksi sivutuotteiksi, eikä se siten kuulu sivutuoteasetuksen piiriin. Luokan 2 materiaali lantaa lukuun ottamatta tarvitsee sterilointikäsittelyn ja luokan 3 materiaali hygienisointikäsittelyn. Steriloinnissa käsiteltävän aineksen kappalekoko on oltava alle 50 mm ja ennen biokaasureaktoria se käsitellään 20 minuutin ajan 133 C:ssa, 3 bar paineessa. Hygienisoinnissa raaka-aineen partikkelikoko on oltava alle 12 mm ja aines käsitellään 60 min ajan 70 C:ssa. Sivutuoteasetuksen alaisten raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely lisää biokaasulaitoksen investointikustannuksia, mutta toisaalta sivutuoteasetukseen kuuluvien raaka-aineiden biokaasupotentiaali on yleensä korkea. Anaerobisen prosessin läpikäyneen mädätteen hyötykäyttö on riippuvaista sisään otetusta materiaalista, prosessista (mm. hygienisointi, sterilointi) ja mädätteen käsittelystä (mm. veden erotus, kompostointi). Toisaalta mädätteen prosessoinnin ja käsittelyn valintaan vaikuttaa alueen hyötykäyttökohteet. Laitoksen ulkopuolelle toimitettaessa tuote vaatii lannoitevalmisteista annetun Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/07) liitteen 1 mukaisen tyyppinimen. Tyyppinimessä annetaan määräyksiä mm. käsittelyvaatimuksista ja käyttökohteista. Lannoitevalmisteen raaka-aineen koostumus voi poiketa sallituista raaka-aineista yhdellä prosenttiyksiköllä sen kuitenkaan muuttamatta lannoitevalmisteen tyyppinimeä. Tämä mahdollistaa esim. pienten sakokaivoliete-erien vastaanoton. Lisäksi tuotteen on täytettävä myös asetuksen liitteen IV mukaiset yleiset tuotevaatimukset. Tuotevaatimuksissa annetaan määräyksiä mm. hygieenisyydestä, haitallisista aineista ja epäpuhtauksista. Käytönrajoituksia voi olla myös raaka-aineista johtuen. Esimerkiksi luokan 2 ja 3 sivutuotteita käytettäessä on laidunkäytölle tai rehun korjaamiselle annettu 21 vuorokauden varoaika, jolloin laitumille ei saa laskea karjaa tai rehua 8(20)

9 sieltä korjata. Raaka-aineista johtuvia rajoitteita on myös vihannes- ja taimituotantoon liittyen. Käytännössä materiaalista ja lopputuotteiden hyödyntämisestä johtuen jokainen laitosratkaisu on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti. Siinä vaiheessa kun tiedetään saatava materiaali ja lopputuotteen hyödyntämiskohteet, kannattaa Eviran kanta tarkistaa näiden asioiden suhteen. Biokaasu Eri materiaalien ja ainesten biokaasupotentiaali vaihtelee huomattavasti. Biokaasupotentiaali kuvaa sitä, kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa märkätonnia kohden. Eläinten lietelanta tuottaa noin 7-12 m 3 metaania märkätonnia kohti. Lannan kuivaainepitoisuus on yleensä melko alhainen, jolloin metaanintuottopotentiaali reaktoritilavuutta kohden on alhainen. Erilliskerätyn biojätteen energiantuottopotentiaali on puolestaan korkea, eli noin m 3 metaania märkätonnia kohti. Lantaan verrattuna potentiaali on noin 10-kertainen. Taulukossa 1. on esitetty eri materiaalien metaanintuottopotentiaaleja. TAULUKKO 1. Eri materiaalien metaanintuottopotentiaaleja. Metaania on noin % syntyneen biokaasun määrästä. Eri materiaalien TS-% voi vaihdella materiaalin alkuperästä riippuen. Materiaali TS-% Metaanintuottopotentiaali m 3 CH 4 /tonni orgaanista ainetta m 3 CH 4 /tonni märkäpaino Sian lietelanta Lehmänlanta Hera Kasvibiomassa Biojäte Puhdistamoliete Teurasjäte Taulukosta 1. voidaan nähdä että heran biokaasuntuottopotentiaali on hyvää tasoa, samaa luokkaa biojätteen kanssa. Edellä mainittujen materiaalien lisäksi biokaasua voidaan tuottaa erilaisista kasvibiomassoista. Kasvi- tai peltobiomassa voi olla mm. viljan tai esimerkiksi juuresten käsittelyssä pellolle jäävä ylijäämämateriaalia tai erikseen biokaasulaitosta varten kasvatettua bio- 9(20)

10 massaa, kuten ruokohelpeä tai timotei-apilanurmea. Taulukossa 2. on esitetty näiden kahden viimeksi mainitun peltobiomassan arvioidut tuotot hehtaaria kohden sekä metaanintuottopotentiaali ja energiasisältö. Lähteistä riippuen ko. kasvien arvioidut satomäärät hehtaaria kohden vaihtelevat melko paljon. TAULUKKO 2. Kahden rehukäyttöön jalostetun kasvin sato, metaanintuottopotentiaali ja energiasisältö peltohehtaaria kohden. Kasvi Sato Metaanintuottopotentiaali Bruttoenergiansaanto Yksikkö (t kuiva-aine /ha) (m 3 CH 4 /ha) (MWh/ha) Ruokohelpi Timoteiapilanurmi Ruokohelpi ja timotei-apilanurmi on alun perin kehitetty rehukasveiksi ja siten ne soveltuvat hyvin anaerobisen prosessin materiaaliksi. Märehtijöiden ruuansulatusjärjestelmä osittain vastaa biokaasulaitosprosessia. Molemmat kasvit tuottavat kuiva-ainepitoisuutta kohden melko saman määrän metaania, mutta koska timotei-apilanurmen kuivaainepitoisuus on 35 % alhaisempi kuin ruokohelpin kuiva-ainepitoisuus, jää timoteiapilanurmen bruttoenergiansaanto hehtaaria kohden liki puoleen ruokohelpin bruttoenergiansaannosta. 4. Biokaasun hyödyntäminen maitotilalla 4.1 Jätevesien ja heran koostumus, tilan energiankulutus ja muut lähtötiedot Tämän selvitystyön esimerkkinä olevalla maitotilalla (juustola) muodostuu vuodessa noin 4000 m 3 /a jätevesiä ja 500 tn/a jäteheraa. Selvitystyössä tarkastellaan tilan jätevesien ja heran anaerobisen puhdistusprosessin soveltuvuutta ja investointitasoa, muodostuvan biokaasun määrää ja puhdistusprosessin takaisinmaksuaikaa. Maitotila käyttää lämmitykseen kevyttä polttoöljyä litraa ( kwh) vuodessa, ja sähköä kulutetaan juustolassa kwh. Kevyen polttoöljyn hinta on 1,05 /l ja sähköenergian hinta on 4,84 cent/kwh + siirtomaksu. Oletettavasti sähköenergian koko- 10(20)

11 naishinta on noin 9 sent/kwh. Yhteensä maitotila käyttää energiaan (lämpö ja sähkö) vuodessa noin Taulukko 3. Taulukko 3. Maitotilan vuotuinen energiantarve. Lämpöenergia (m3) MWh/a Hinta Kevyt polttoöljy /MWh Sähköenergia /MWh Energiakulut yhteensä/a Jätevedet koostuvat tuotannon pesuvesistä ja ns. normaalista asutusjätevesistä. Heraa muodostuu maidon jalostusprosessissa, ja sen koostumus on esitetty taulukossa 4. Maitotilalla muodostuvan jäteveden koostumus on esitetty taulukossa 5. TAULUKKO 4. Maitotilan jäteheran koostumus. Ainesosa Pitoisuus (g/100 g) Laktoosi 4,4 Kosteus 92,5 Proteiini (kerroin 6,25) 1 Rasva 0,67 Tuhka 0,84 Hiilihydraatit 5,1 Natrium 0,1 Kalium 0,1 Kalsium 0,036 Lämpötila 25 C 11(20)

12 TAULUKKO 5. Maitotilan jäteveden koostumus. BOD 7ATU COD Cr Kokonais-P 22 Kokonais-N 97 Kiintoaine ph 5,0 Pitoisuus (mg/l) Loppuraportti Jäteheran kuiva-ainepitoisuus (TS) on 8 % ja sellaisenaan se ei ole soveltuva käsiteltäväksi jätevedenkäsittelyprosessissa. Maitotilan jäteveden kiintoainespitoisuus on myös melko korkea, eikä sekään sellaisenaan ole soveltuva käsiteltäväksi UASB-prosessissa, vaan vaatisi kiintoaineen poistamisen esikäsittelynä. Jos jätevesi ja hera yhdistetään (jatkossa jätevesi), on sen kuiva-ainepitoisuus 1,3 %. 4.2 Maitotilan jätevesien puhdistusprosessit, vertailu Käytännössä jäteveden koostumus ja lämpötila rajoittavat puhdistusprosessien valintaa. Ensinnäkin jäteveden kiintoainepitoisuus vaatii UASB-prosessin eteen suodatuksen ja kiintoaineksen erottelun, joka poistaa orgaanista ainesta ja siten vähentää tuotettavan biokaasun määrää. Toiseksi UASB prosessin lämpötilan on oltava 37 C, jotta prosessi toimii tehokkaasti. Arvion perusteella UASB-prosessi tuottaisi optimiolosuhteissa jätevedestä noin 30 m 3 CH 4 /d (COD poistuma 90 %), joka on noin 295 kwh/d. Siitä voitaisiin kattilassa tuottaa lämpöenergiaa 80 %:n hyötysuhteella 236 kwh/d. Jos puhdistettavan jäteveden lämpötila ennen prosessia on 20 C, on veden lämpötilaa nostettava 17 C. Kun vuorokausivirtaama on 11 m 3 /d, tarvitaan vedenlämmitykseen energiaa käytännössä kaikki biokaasusta tuotettu lämpöenergia. Anaerobisen prosessin sijaan jätevesi voidaan käsitellä aerobisessa biologisessa prosessissa. Aerobiset prosessit toimivat kustannustehokkaasti myös alhaisemmissa lämpötiloissa (esimerkiksi kunnalliset jätevedenpuhdistamot) eikä tietyissä aerobisissa prosesseissa veden kiintoainespitoisuus ole puhdistustulosta niin voimakkaasti heikentävä mitä esi- 12(20)

13 merkiksi UASB prosessissa. Anaerobisen prosessin sijaan aerobinen prosessi kuluttaa energiaa, eikä se siis tuota biokaasua. Koska jätevesi sisältää kiintoainesta suhteellisen paljon, mg/l, voisi aerobisista puhdistusprosesseista tulla kyseeseen ns. pitkäilmastusprosessi, joka varustetaan jälkilaskeutuksella ja fosforisaostuksella. Perinteiset ilmastusprosessit eivät anaerobisen prosessin mukaisesti kestä korkeaa kiintoainekuormitusta. Tilalla on kokemusta biologisen aerobisen prosessin toimimattomuudesta, joka osittaa jäteveden käsittelyn haasteellisuuden. Edellä tarkasteltujen seikkojen ja tilan kokemusten perusteella jätevesi ja hera kannattaa yhdistää ja käsitellä yhdessä biokaasuprosessissa. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin tätä yhteiskäsittelyä, sen prosessikuvausta ja tuotettua energiamäärää. 4.3 Jäteveden ja heran yhteiskäsittely, prosessikuvaus ja energiapotentiaali Edellisessä kappaleessa kuvatut puhdistusprosessit eivät salli jäteheran käsittelyä samassa prosessissa jäteveden kanssa. Mikäli nämä jakeet halutaan käsitellä samanaikaisesti, on vaihdettava prosessisuunnittelu jätevedenkäsittelystä biokaasuprosessiin. Prosessi muuttuu siten jätevedenkäsittelystä biokaasuprosessiksi (syötettävän materiaalin koostumus muuttuu vedestä lietemäiseksi). Myös biokaasuprosessissa prosessilämpötilan tulee olla noin 37 C tai 55 C. Oletuksena käytetään että jäteveden ja heran lämpötila ennen prosessia on 20 C. Jätevesi ja hera tuottaa yhdessä laskeman perusteella 88 m 3 CH 4 /d, jonka energiasisältö on 870 kwh/d. Siitä voitaisiin kattilassa tuottaa lämpöenergiaa 80 %:n hyötysuhteella 700 kwh/d. Jäteveden ja heran lämmitykseen (37 C:seen) käytetään lämpöenergiaa 290 kwh/d, jolloin hyödynnettäväksi jäävää lämpöenergia on 580 kwh/d, vuositasolla kwh. Maitotila kuluttaa lämpöenergiaa vuositasolla kwh ( l kevyttä PÖ), jolloin sitä säästettäisiin vuositasolla litraa = eur. Lisäksi säästöä syntyy siitä, ettei jäteheraa- tai jätevesiä toimiteta enää puhdistamolle. Vuositasolla säästöä muodostuu noin eur, eli yhteensä eur. Kun sekä jätevesi ja hera on käsitelty ns. biokaasuprosessissa, voidaan prosessista muodostuva lopputuote, mädäte, hyödyntää nestemäisenä maanparannuslannoitteena. Lop- 13(20)

14 putuote on nestemäistä, kuiva-ainepitoisuus alle 1 %, jolloin sitä voidaan varastoida esimerkiksi lietealtaissa ja levittää pelloille lannoitteena lietelevittimillä. 4.4 Yhdistelmäpuhdistamon prosessikuvaus, investointi ja takaisinmaksuaika Yhdistetyn jäteveden puhdistusprosessi mitoitetaan käsittelemään m 3 /a jätevettä ja heraa. Mitoitusvirtaamana käytetään 0,5 m 3 /h, eli puhdistusprosessi on jatkuvatoiminen. Prosessi käsittää seuraavat pääkomponentit: tasausallas, käytetään olemassa olevaa allaskapasiteettia. jäteveden pumppausjärjestelmä. jäteveden lämmönvaihdinjärjestelmä. biokaasureaktori, 8 vrk:n viipymä, 100 m 3. Kaasuvarasto biokaasureaktorin päällä, 25 m 3 Mädätteen siirtopumppu ja -linjasto. Mädätteen jälkivarasto, käytetään olemassa olevaa allaskapasiteettia, saneerataan soveltuvaksi mädätevarastona. Kaasun paineistus ja putkisto kattilalle Kaasupoltin ja kattila, 40 kw Päälaitteiden lisäksi investointi koostuu suunnittelusta sekä muutos- ja asennustöistä, prosessi-instrumenteista sekä maanrakennustöistä. Maitotilan yhdistetyn jäteveden biokaasuprosessin investointikustannus ilman maanrakennustöitä on noin Investointilaskelma saadaan tarkennettua kun tilan olemassa olevat rakenteet voidaan tarkastaa. Prosessin virtauskaavio on esitetty liitteessä 1. Mikäli jätevedet ja hera käsitellään yhteisessä biokaasuprosessissa, saavuttaa tila säästöjä vuositasolla Säästöä muodostuu korvaamalla kevyttä polttoöljyä biokaasulla sekä poistuvista jätevesi- ja jätemaksuista. Siten laitoksen takaisinmaksuaika olisi luokkaa 5,5 vuotta. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan tilannetta, jossa tilalle hankitaan lisämateriaalia syötettäväksi biokaasuprosessiin, jotta kaikki tilan tarvitsema lämpöenergia voitaisiin 14(20)

15 tuottaa biokaasulla. Biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa, mikäli biokaasulaitokselle toimitetaan lisämateriaalia ja tuotetaan lisäenergiaa. 5. Maitotilan jakeet ja naudan lietelanta, biokaasulaitos kattamaan tilan omaenergiantarve Maitotilalla muodostuu edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti jätevettä m 3 /a, joka koostuu jätevedestä ja herasta. Edellä todettiin, ettei pelkästään jätevedenkäsittelyprosessin hankinta ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan jätevesien ja heran yhteiskäsittely biokaasuprosessissa on taloudellisesti kannattavaa, takaisinmaksuaika laitokselle alle 6 vuotta. Yhteiskäsittelyssä ei pystytä tuottamaan energiamäärää, joka korvaisi koko tilan lämpöenergiantarpeen, joten on vielä tarkasteltava tilanne, jossa biokaasulaitokselle toimitetaan naudan lietelantaa kattamaan tilan koko lämpöenergiatarve. Kun biokaasulaitokselle toimitetaan lisämateriaalia, on laitoskokonaisuus ja prosessi suunniteltava ja mitoitettava uuden materiaalimäärän mukaisesti. Naudan lietelannan kuiva-ainepitoisuus (TS) on noin 6 %. Orgaanisen aineksen osuus (VS) on luokkaa 65 % ja orgaanisen aineksen hajoavuus myös 65 %. Sen perusteella 1 tn naudan lietelantaa tuottaa metaania noin 16 Nm 3. Jotta tilan oma energiantarve lämpöenergian osalta (poltettaessa tuotettu biokaasu kattilassa) saataisiin katettua, pitäisi naudan lietelantaa toimittaa biokaasulaitokselle noin m 3 /a, jolloin vuosikapasiteetti on m 3 jakeita vuodessa (sisältää jäteveden ja heran). Seuraavassa on esitetty tilan oman energiantarpeen kattamiseksi suunnittelun biokaasuprosessin prosessikuvaus, investointitaso ja kannattavuus. TAULUKKO 6. Biokaasulaitoksella hyödynnettävien jakeiden määrät vuodessa. Jätehera Jätevesi Naudanlietelanta Määrä (tn/a) Taulukossa 5 on esitetty biokaasulaitoksella käsiteltävän materiaalin määrä tapauksessa, jossa maitotilan energiantarve katetaan lämmön osalta täysin ja sähköenergiaa tuotetaan yli oman tarpeen. Materiaalin kuiva-ainepitoisuus on 2,7 % ja tuotetun biokaasun määrä on tuntitasolla 11 Nm 3 /h, jatkuva kaasuteho 69 kwh, josta lämpöä voitaisiin tuottaa kattilassa 54 kwh (80 %:n hyötysuhde). Vuositasolla lämpöä tuotettaisiin (20)

16 kwh. Prosessin oman energiankulutuksen jälkeen hyödynnettävissä oleva lämpömäärä olisi kwh. Tällä lämpömäärällä katettaisiin tilan lämpöenergiantarve, mutta sähköenergia olisi edelleen ostettava valtakunnan verkosta. Vuotuinen säästö olisi kevyeen polttoöljyyn tarvittava määrä, eli eur. Tila saisi kustannussäästöjä myös poistuvista jätemaksuista, vuodessa , yhteensä säästöjä vuodessa Esisuunnittelun ja investointiarvion perusteella biokaasulaitos, joka käsittelee maitotilan omien jakeiden lisäksi naudan lietelantaa noin tn/a maksaa noin eur. Vuositasolla säästöjä muodostuu , joten biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on liki 10 vuotta. Lisäkustannuksia biokaasulaitokselle aiheuttaa naudan lietelannan toimittaminen laitokseen, noin 2 /tn, eli yhteensä /a, joka pidentää takaisinmaksuaikaa. Tässä kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella voidaan todeta, ettei maitotilan oman energiantarpeeseen suunniteltava biokaasulaitos olisi taloudellisesti kannattava hankinta. Biokaasulaitoksen investointi ei maksa itseään takaisin riittävän nopeasti, eikä siihen kohdistuvilla investoinneilla saavuteta riittävän isoja kustannussäästöjä. Aiemmin esitettyjen laskelmien perusteella voidaan sen sijaan todeta että kustannustehokkainta olisi toteuttaa maitotilan jätevesien ja heran yhteiskäsittely biokaasuprosessissa. Seuraavaksi selvitystyössä tarkastellaan tilannetta, jossa biokaasulaitoksen taloudellinen kannattavuus saavutettaisiin vastaanottamalla sinne riittävästi tilan ulkopuolista materiaalia. Materiaalina tässä käytetään naudan lietelantaa, joka voidaan vastaanottaa biokaasulaitokseen ilman mittavia esikäsittelyinvestointeja. Muut potentiaaliset materiaalit jätetään tämän selvitystyön ulkopuolelle, sillä puhdistamolietteiden tai kunnallisen biojätteen käsittely vaatii prosessissa hygienisoinnin ja/tai jätteen esikäsittelyn (biojäte), jolloin biokaasulaitoksen investointitaso nousee korkeaksi, eikä taloudellista kannattavuutta saavuteta, kuin mittavilla jätemäärillä. On todettu että mikäli biokaasulaitos käsittelee biojätettä, on investoinnin kannattavuusraja noin tn/a biojätettä. 16(20)

17 5.1 Maitotilan taloudellisesti kannattava biokaasulaitos, lisäsyötteenä naudan lanta Biokaasulaitosprosessi suunnitellaan yleensä perustuen syötteeseen sekä tuotetun energian ja muodostuvan lopputuotteen hyödyntämisen mukaisesti. Biokaasulaitoksen päälaitteisto voidaan yleisesti jaotella seuraavasti (suluissa tapauskohtaisesti tarvittavat osaprosessit): 1) Jakeiden vastaanotto ja esikäsittely sekä vastaanottoallas 2) (Sekoitusallas tai hydrolyysisäiliö) 3) (Hygienisointi) 4) Biokaasureaktori(t) 5) Mädätteen välivarasto, jälkikaasutus 6) (Mädätteen vedenerotus) 7) Rejektiveden ja mädätteen varastoallas 8) Kaasuvarasto 9) (Rikinerotusyksikkö) 10) CHP yksikkö ja soihtupoltin 11) Hajukaasujen käsittely Mikäli laitos vastaanottaa sivutuoteasetuksen 3. luokan sivutuotteita, kuten ruokajätettä kotitalouksista ja ravintoloista (EY 1774/2002), vaaditaan biokaasulaitosprosessiin ennen biokaasureaktoria hygienisointi (70 C, 60 min, partikkelikoko alle 12 mm). Puhdistamolietteen käyttö biokaasulaitoksella ja jatkohyödyntäminen maanparannusmädätteenä vaatii ainoastaan mesofiilisen (36 C, 21 vrk) mädätyksen ja stabiloinnin (esim. jälkikypsytys ja tai vanhentaminen 24 kk), tuotteen hygieenisyys on kuitenkin varmistettava ja käytännössä tämä tarkoittaa hygienisointikäsittelyä. Lisäksi, kun mädätettyä materiaalia toimitetaan laitoksen ulkopuolelle, turvallisin vaihtoehto vaadittavan hygienisoitumisen takaamiseksi on varustaa laitos erillisellä hygienisointiyksiköllä. Tämän selvitystyön tässä osiossa tarkastellaan tilannetta, jossa tilan omien jakeiden lisäksi biokaasuprosessiin vastaanotetaan naudan lietelantaa määrä, joka takaisi biokaasulaitoksen taloudellisen kannattavuuden. 17(20)

18 Tässä tapauksessa biokaasuprosessi suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi, jolloin prosessi sisältää seuraavat pääprosessit: vastaanottorakennus (75 m 2 ) ja allas (160 m 3 ) lämmönvaihtimet biokaasureaktori m 3 mädätteen jälkivarasto 490 m 3 kaasuvarasto 60 m 3 CHP yksikkö lämmön ja sähkön tuotantoon (250 kwel) Laskelmissa on arvioitava biokaasulaitoksen investointitaso ja käsiteltävän materiaalin energiantuottopotentiaali. Laskelmissa tarkastellaan lisäksi materiaalin rahti- ja käsittelykustannukset sekä tuotetun energian määrää ja siitä saatavaa myyntituloa. Taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin kahdella vaihtoehdolla: sähkön syöttötariffilla, jossa sähköenergian myyntihinta on 133,5 /MWh ja lämmön hinta 50 /MWh investointituella, 35 % investoinnista, sähkön myyntihinta 55 /MWh ja lämmön hinta 50 /MWh Laskelmat (taulukossa 7) ja suunnittelu osoittaa että taloudellista kannattavuutta biokaasulaitokselle tässä tilanteessa on erittäin epätodennäköistä saavuttaa. Osoittautui, että tilan omien jakeiden lisäksi (hera ja jätevesi yhteensä m 3 /a) tarvitaan tn naudan lietalantaa, jotta taloudellinen kannattavuus saavutetaan. Tämän laskelman biokaasulaitoksen investointitaso on noin Jakeista voitaisiin tuottaa sähköenergiaa noin MWh/a ja lämpöä MWh/a. Biokaasulaitos kuluttaa itse osan tuotetusta energiasta, jolloin myytäväksi jää sähköenergiaa 1950 MWh/a ja lämpöenergiaa 1980 MWh/a. Jotta biokaasulaitoksella voitaisiin tuottaa tarvittava määrä energiaa, tulisi sen vastaanottaa omien jakeiden lisäksi naudan lietelantaa (TS 6%) tn/a, joka vastaa noin naudan lantamäärää. Saamiemme tietojen perusteella maitotilan lähialueella ei ole tällaista määrää nautoja, jolloin lannan kuljetusmatka kasvaisi ja se heikentäisi laitoksen taloudellista kannattavuutta. On myös huomioitava että laskelmissa on oletettu 18(20)

19 että kaikki tuotettu lämpöenergia (1980 MWh/a, 230 kwh) saadaan myytyä, ja siitä voidaan veloittaa hinta 80 /MWh. TAULUKKO 7. Maitotilan biokaasulaitoksen kannattavuustarkastelu. VAIHTOEHDOT VE1 VE2 Investointituki 0% Sähkön hinta 133,5 /MWh Lämpö 80 /MWh Investointituki 35% Sähkön hinta 55 /MWh. Lämpö 80 /MWh INVESTOINTI Investointi biokaasulaitokseen (koko laitos) RAHOITUS Yhteensä RAHOITUSKUSTANNUKSET Yhteensä POISTOT Yhteensä KIINTEÄT KULUT Henkilöstökulut (1 hlö) Laitoksen kemikaali- ja käyttövesikustannus Laitoksen huoltokustannus Hankintakustannukset (1 /tn lietelanta), indeksikorotus 2,0 %/a Markkinointi-, matka- ja henkilöstökoulutuskustannukset sekä edustus Puhtaanapito, toimistokulut, kirjanpitopalvelut Vakuutukset ja ulkopuoliset palvelut Yhteensä MYYNTIKATETARVE Rahoituskustannukset + kiinteät kulut / vuosi (vuodet 1 10) TUOTOT Tuotettu bruttoenergia (MWh/a) Tuotettu sähköenergia brutto (MWh/a) Laitoksen käyttämä sähköenergia (oma kulutus) (MWh/a) Myytävä energia (MWh/a) sähkö Tuotettu lämpöenergia brutto (MWh/a) Laitoksen käyttämä lämpöenergia (oma kulutus) (MWh/a) Myytävä energia(mwh /a) lämpö Tuotetun energian arvo sähkö /a Tuotetun energian arvo lämpö /a Energian myyntitulot yhteensä Vastaanottomaksut yhteensä Myyntituotot ravinteet yhteensä 0 0 KASSAJÄÄMÄ (20)

20 6. Yhteenveto Tässä selvitystyössä tarkasteltiin biokaasun hyödyntämistä osana jäteveden puhdistusta maitotilalla ja meijerillä. Työssä tarkasteltiin maitotilan jäteveden ja heran käsittelyn kannattavuutta erikseen ja yhteisesti. Työssä tarkasteltiin myös tilakohtaisen biokaasulaitoksen kannattavuutta tilanteessa, jossa materiaalia (naudan lanta) toimitettaisiin laitokselle se määrä, jolla tuotetaan tilan tarvitsema lämpöenergia. Viimeisenä työssä tarkasteltiin tilannetta, jossa tilalle perustettavaan biokaasulaitokseen toimitettaisiin naudan lantaa sellainen määrä että biokaasulaitoksen toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Laskelmat osoittivat että taloudellisesti kannattavin ja myös realistisin vaihtoehto edellä mainituista vaihtoehdoista on käsitellä tilan tuottamat jätevedet ja hera yhteisessä biokaasulaitosprosessissa. Laitoksen investointitaso on noin ja sen takaisinmaksuaika noin 6 vuotta. Muissa vaihtoehdoissa taloudellista kannattavuutta ei saavuteta tai laitoksella tarvittava käsiteltävä materiaali (naudan lanta, tn/a) vaatisi erittäin laajan keräysalueen. Kesäkuussa 2011 Watrec Oy 20(20)

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin

Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet. Risto Retkin Elintarvikeketjun turvallisuus kiertotaloudessa lannoitteet Risto Retkin Eviran tehtävät Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toiminnan päämääränä on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle

Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle

Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle 1 1.7.2016 Biokaasuopintomatka Juvalle ja Kiteelle Matkan tarkoitus Keulink järjesti matkan biokaasun tuotannosta ja käytöstä kiinnostuneille henkilöille Keski-Suomen liitto (Outi Pakarinen) mukana käytännön

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi Juha Helenius Helsingin yliopisto Kiitokset: Linnea Nordling HELMET Areena tapahtuma, Pilvenmäki, Forssa 2.3.2017 Maataloustieteiden

Lisätiedot

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa?

Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Millaiselle jä*eelle mädätys sopii ja miten paljon sitä voi lisätä Suomessa? Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Helsinki 10.10.2012 Kaisa Suvilampi, VamBio Oy VamBio Oy yritysesi.ely VamBio Oy:n biokaasulaitos

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet

Biokaasuprosessin materiaalivirtojen. mahdollisuudet Biokaasuprosessin materiaalivirtojen hyödynt dyntämis- mahdollisuudet Biokaasusta liiketoimintaa Mahdollisuudet ja reunaehdot 3.12.2008, High Tech Center Helsinki Teija Paavola, MTT Jukka Rintala, Jyväskylän

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Osaraportti ENKAT Energiakasveihin perustuvan biokaasulaitoskonseptin teknistaloudelliset edellytykset pohjoisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

CASE PANELIA ja MUUT

CASE PANELIA ja MUUT CASE PANELIA ja MUUT Nakkila 1.9.2016 Biokaasulaitoksen esiselvityksen merkitys laitoshankinnassa Markku Riihimäki Riihimäki-Yhtiöt Kustavi 1.9.2016 1 MITÄ ON BIOKAASU Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET

JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kunnalliset jätevedet resurssina

Kunnalliset jätevedet resurssina Kunnalliset jätevedet resurssina Jukka Rintala, Aino-Maija Lakaniemi, Riitta Kettunen, Piet Lens Tampereen teknillinen yliopisto Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla -seminaari Pirkanmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy

KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy KOKEMUKSIA OMAVALVON- NASTA Jaana Tuppurainen Watrec Oy WATREC OY 2003 perustettu ympäristöalan asiantuntijayritys. Ydinosaamista biokaasuteknologia, jätevesien käsittely sekä näihin liittyvät urakointi,

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä

Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Biokaasulaitosten kannattavuustekijöitä Esityksen sisältö Biokaasulaitosten (BL) määrän kehitys Itävallassa Biokaasun seurantahankkeen tulokset Kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Mallilaskelmat 500 kw

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Energiakasveihin pohjautuvan biokaasuntuotannon nykytilanteen ja ongelmakohtien selvittäminen

Energiakasveihin pohjautuvan biokaasuntuotannon nykytilanteen ja ongelmakohtien selvittäminen Energiakasveihin pohjautuvan biokaasuntuotannon nykytilanteen ja ongelmakohtien selvittäminen Osaraportti ENKAT Energiakasveihin perustuvan biokaasulaitoskonseptin teknistaloudelliset edellytykset pohjoisissa

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä

Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto. Lounais-Suomen vesihuoltopäivä Biokaasulaitoksen ja jätevedenpuhdistamon sisäisen kierron hallinta ja ravinteiden talteenotto Lounais-Suomen vesihuoltopäivä 2016 16.11.2016, Rauma GASUMIN VUOSI 2015 LIIKEVAIHTO 915 milj. MAAKAASUN

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT:

8h 30min PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: PUHDISTUSPROSESSIN TOIMINNAT: 5 ) Lietteenkäsittely Puhdistusprosessi tuottaa ylijäämälietettä. Lietettä poistetaan lietepumpulla (SP) prosessin loppuvaiheessa (8 h 25 min). Lietettä kerätään lietekoriin,

Lisätiedot

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta

Outi Pakarinen Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Maaseutumaisen alueen biokaasun tuotannon ja käytön tiekartta 1 Biokaasun tuotanto ja käyttö maaseutumaisella alueella Biokaasun tuotannon käynnistämiseksi

Lisätiedot