Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti"

Transkriptio

1 Selvitys biokaasun hyödyntämisestä osana jäteveden puhdistusta maatiloilla ja meijereillä Loppuraportti Jyväskylä Kesäkuu 2011

2 Sisältö 1. Lähtökohta Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta Biokaasulaitos Biokaasulaitosprosessin yleiskuvaus Biokaasulaitoksella tuotettavat jakeet Biokaasun hyödyntäminen maitotilalla Jätevesien ja heran koostumus, tilan energiankulutus ja muut lähtötiedot Maitotilan jätevesien puhdistusprosessit, vertailu Jäteveden ja heran yhteiskäsittely, prosessikuvaus ja energiapotentiaali Yhdistelmäpuhdistamon prosessikuvaus, investointi ja takaisinmaksuaika Maitotilan jakeet ja naudan lietelanta, biokaasulaitos kattamaan tilan omaenergiantarve Maitotilan taloudellisesti kannattava biokaasulaitos, lisäsyötteenä naudan lanta Yhteenveto (20)

3 1. Lähtökohta Maitotiloilla muodostuu jätevesiä ja jätemateriaalina mm. jäteheraa juustonvalmistusprosessista. Lisäksi jos tiloilla on lypsylehmiä, naudanlietelantaa muodostuu noin 24 tn/a (kuivikelanta ja virtsa) lypsylehmää kohden. Perinteisesti maitotilan jätevedet on käsitelty omassa puhdistamossa ja lietelanta hyödynnetty sellaisenaan peltoviljelyssä varastoinnin jälkeen. Jäteheraa on pyritty hyödyntämään raaka-aineena eri, mutta yleensä se toimitetaan jätteenkäsittelyyn. Tämän selvitystyön tavoitteena on tarkastella maitotilan jätevesien sekä jäteheran ja jätevesien yhteiskäsittelyn kannattavuutta, investointitasoa ja takaisinmaksuaikaa. Jäteheraa muodostuu 500 m 3 /a ja jätevesiä noin 4000 m 3 /a. Jätevedet muodostuvat pääasiassa asutusjätevesistä ja tuotannon pesuvesistä. Mikäli jätevesien koostumus on prosessiin soveltuva, voidaan jätevedet ja hera käsitellä anaerobisessa prosessissa ja tuottaa niistä biokaasua. Tuotettu biokaasu voidaan hyödyntää energiana ja korvata ostettavaa sähkö- ja lämpöenergiaa. Tässä osuudessa arvioidaan lisäksi jätevedenkäsittelyssä muodostuvan puhdistetun jäteveden koostumusta ja mahdollinen lisäkäsittelyn tarve. Tällä hetkellä maitotilan jätevedet toimitetaan kuljetettuna kunnalliselle puhdistamolle ja jätehera käsiteltäväksi jätteenhuoltolaitokselle. Tässä selvitystyössä lasketaan lisäksi ko. maitotilalle perustettavan biokaasulaitoksen kannattavuutta, kun laitoksella käsiteltäisiin edellä mainittujen materiaalien lisäksi naudan lietelantaa. Osiossa arvioidaan biokaasun tuottopotentiaali, tarvittava naudanlannan määrä sekä laitoksen investointitaso ja taloudellinen kannattavuus kahdella eri vaihtoehdolla: sähkön syöttötariffin kanssa ja ilman sitä. 2. Yleistä jätevedenkäsittelystä ja biokaasusta Orgaanista ainesta sisältäviä jätevesiä voidaan käsitellä kustannustehokkaasti biologisilla käsittelymenetelmillä. Biologiset menetelmät saattavat vaatia lisäksi erillisen osaprosessin mm. typen ja/tai fosforin poistamiseksi, sillä biologinen prosessi poistaa jätevesistä pääasiassa orgaanista ainesta. Tällaisia jätevesiä ovat kunnalliset jätevedet, elintarvike- 3(20)

4 teollisuuden vedet sekä maatalouden vedet. Biologisia prosesseja on käytetty jätevesien käsittelyssä useiden vuosikymmenien ajan. Perinteisesti on käytetty ns. aerobista prosessia, jossa jätevettä ilmastetaan aerobisten bakteerien toiminnan tehostamiseksi jäteveden käsittelyprosessissa. Ilmastuksen tarkoitus on ylläpitää hapen määrä jätevedessä riittävän korkealla tasolla (yleensä noin 2 mg O 2 /l) jotta aerobiset bakteerit voivat tehokkaasti hajottaa jäteveden sisältämää orgaanista ainesta. Aerobisessa prosessissa bakteerit tuottavat tehokkaasti uusia soluja, lisäksi ne tuottavat CO 2 :ia ja vettä. Aerobisen prosessin hyvinä puolina on melko yksinkertainen prosessikokonaisuus ja varmatoimisuus sekä puhdistusteho alhaisemmissa lämpötiloissa. Huonoina puolina on energiankulutus (ilmastus) sekä prosessissa muodostuvan ylijäämälietteen määrä, joka vaatii jatkokäsittelyn. Toinen biologinen prosessivaihtoehto orgaanisten jätevesien käsittelemiseksi on ns. anaerobinen prosessi. Siinä jätevesi johdetaan suljettuun lieriösäiliöön, jonka olosuhteet pidetään hapettomina, anaerobisina. Hapettomissa olosuhteissa anaerobiset bakteerit hajottavat orgaanista ainesta muodostaen metaania ja hiilidioksidia. Anaerobisen prosessin etuja ovat korkeakuormitteisuus ja että prosessi tuottaa energiaa, biokaasun muodossa. Haittapuolina voidaan pitää sitä että prosessi vaatii joko 37 C:een tai 55 C:een lämpötilan jotta puhdistusteho on riittävä. Haittapuolena voidaan pitää myös sitä, ettei puhdistettavan jäteveden TSS-pitoisuus saisi olla yli 500 mg/l. Koska anaerobinen jätevedenpuhdistusprosessi tuottaa uusiutuvaa energiaa biokaasun muodossa, on se prosessimuoto otettu tarkastelun kohteeksi tässä selvitystyössä. Tämän selvitystyön toisessa osiossa tarkastellaan maitotilan jätevesien käsittelyä yhdessä naudan lietelannan kanssa, jolloin jätevedenkäsittelyprosessi muuttuu biokaasuprosessiksi. Biokaasuprosessissa käsitellään orgaanisia jäte- ja sivutuotteita (lietemäisiä) anaerobisissa olosuhteissa. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu anaerobisen eli hapettoman biologisen hajoamisen periaate. Prosessi ja sen välivaiheet on kuvattu tarkemmin useassa kotimaisessa selvitystyös- 4(20)

5 sä ja raportissa, joita voi käydä lukemassa ja lataamassa ilmaiseksi internet-sivuilta, mm.: Biokaasua voidaan tuottaa eloperäisestä eli orgaanisesta aineksesta (mm. maatalouden lietelanta, kasvibiomassa, teollisuuden sivutuotteet ja jätteet) mikrobien avulla hapettomissa, anaerobisissa olosuhteissa. Tässä ns. mädätysprosessissa orgaaninen aines hajoaa metaaniksi ja hiilidioksidiksi, lisäksi lopputuotteena muodostuu fosforipitoista humusta ja typpipitoista nestelannoitetta. Biokaasuprosessissa (laitosmainen toiminta, ohjattu prosessi) muodostuva biokaasu sisältää yleensä noin % metaania (CH 4 ) ja % hiilidioksidia (CO 2 ). Lisäksi biokaasu saattaa sisältää (riippuen käsiteltävän materiaalin koostumuksesta) rikkivetyä, ammoniakkia, vetyä ja häkää. Jos biokaasulaitoksella käsitellään jätevedenpuhdistamon lietteitä, voi biokaasu sisältää siloksaaneja, jotka aiheuttavat ilman käsittelyä ongelmia kaasun jatkokäytössä. Siloksaanit ovat peräisin pesukemikaaleista ja aineista. Biokaasua voidaan hyödyntää biokaasulaitoksella erillisellä CHP yksiköllä (combined heat and power) sähköksi ja lämmöksi tai esim. polttaa kattilassa lämmöksi. Yksi kuutiometri (1 m 3 ) metaania sisältää energiaa noin 10 kwh, joka vastaa noin yhtä litraa kevyttä polttoöljyä. Biokaasu on mahdollista myös puhdistaa hiilidioksidista ja muista epäpuhtauksista ns. biometaaniksi, joka paineistuksen jälkeen voidaan hyödyntää liikennepolttoaineena. Mikäli biokaasulaitoksen lähialueella sijaitsee kaukolämpövoimala ja biokaasu soveltuu voimalan polttotekniikkaan, voidaan biokaasu hyödyntää kaukolämpövoimalassa. Biometaani voidaan myös toimittaa maakaasuverkostoon, jos sellainen sijaitsee lähellä biokaasulaitosta. 3. Biokaasulaitos 3.1 Biokaasulaitosprosessin yleiskuvaus Biokaasuprosessit voidaan jakaa karkeasti prosessin lämpötilan mukaan mesofiilisiin (35-38 C) ja termofiilisiin (55 C); kuiva-ainepitoisuuden mukaan kuivaprosessiin (20-40 %) ja märkäprosessiin (< 15 %) ja toisaalta panos- tai jatkuvatoimisiin prosesseihin. Tässä 5(20)

6 selvitystyössä tarkastellaan mesofiilista, märkäprosessiin perustuvaa jatkuvatoimista biokaasulaitosprosessia. Tämän kaltainen prosessi on käytännössä osoittautunut Suomen olosuhteisissa helpoksi operoitavaksi ja luotettavaksi, eikä vaadi erityislaitteita massan siirtoon tai sekoittamiseen. Kaasuntuotto märkäprosessissa on tasaista, mikä on tärkeää energian myynnin kannalta. Biokaasulaitoksen hankintapäätökseen ja sijoittamiseen vaikuttavat käsiteltävä aines ja määrä sekä jakaantuminen alueellisesti, biokaasulaitoksessa käsitellyn aineksen (humus) ja ravinnepitoisen nestefaasin jatkohyödyntäminen, biokaasulaitoksen tekniset laiteratkaisut, investointitaso, porttimaksut, tuotetun energian (biokaasu) myynti ja hyödyntämismahdollisuudet, sähkön syöttötariffijärjestelmä sekä muut tukimuodot. Biokaasulaitos mitoitetaan käsiteltävän aineksen määrän ja laadun perusteella. Biokaasulaitoksella käsiteltävä aines vastaanotetaan yleensä erillisessä vastaanottotilassa vastaanottoaltaaseen. Ennen vastaanottoallasta tietyt jakeet, mm. kaupan biojäte, teurasjäte, peltobiomassa, esikäsitellään biokaasuprosessiin sopivaan muotoon. Yleensä esikäsittely tarkoittaa kappalekoon pienentämistä ja käsiteltävän materiaalin homogenisointia. Aineksen kuiva-ainepitoisuus (TS) säädetään märkäprosessille sopivaksi, noin %, eli massa on silloin helpohkosti pumpattavissa ja sekoitettavissa. Vastaanottoaltaasta homogenisoitu aines pumpataan biokaasureaktoriin. Ennen biokaasureaktoria aineksen lämpötila nostetaan lämmönvaihtimien avulla, ns. mesofiilisessa biokaasureaktorissa noin 35 C:seen. Lietteen lämmitykseen tarvittava energia saadaan laitoksen omalta CHP yksiköltä, joka hyödyntää biokaasulaitoksella muodostuvaa biokaasua. Käsiteltävä aines sekoitetaan reaktorissa joko pysty- tai sivusekoittimien avulla, myös pumppuja voidaan sekoituksessa käyttää. Sekoittamisen tarkoituksena on tehostaa biokaasun muodostumista, pitää käsiteltävän aineksen laatu tasaisena sekä estää tiettyjen ainesosien kertymistä reaktorissa olevan massan pintaosiin. Käsiteltävän aineksen viipymä reaktorissa on yleensä noin vrk. Biokaasureaktorissa käsiteltävän massan sisältämä orgaaninen aines hajoaa mikrobien vaikutuksesta monivaiheisessa prosessissa ja hapettomissa oloissa lopputuotteiksi, pääasiassa metaaniksi (CH 4 ) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Muodostunut kaasu ohjataan reaktorin 6(20)

7 kaasuosasta kaasuvarastoon ja edelleen kaasunkäsittelyyn ja hyödyntämistä varten. Biokaasulaitos varustetaan häiriötilanteita varten myös ns. soihtupolttimella, jossa muodostuva biokaasu voidaan tarvittaessa polttaa, mikäli CHP yksikkö tai vastaava laitteisto ei ole käytettävissä. CHP yksikkö voi olla kaasumoottori ja/tai mikroturbiini. Lisäksi kaasu voidaan hiilidioksidin erottamisen ja paineistuksen jälkeen hyödyntää liikennepolttoaineena, ns. biometaanina. On kuitenkin huomioitava, että biokaasun jalostaminen biometaaniksi vaatii mittavat laiteinvestoinnit, eikä niitä yleensä pienempiin biokaasulaitoksiin sen vuoksi ole mielekästä hankkia. Kun käsiteltävä aines on viipynyt biokaasureaktorissa noin vrk, sen sisältämä orgaaninen aines on muuttunut lähes kokonaan biokaasuksi. Ravinnepitoinen mädäte siirretään pumpuilla välivarastoon, jossa siitä muodostuu vielä biokaasua, n % kokonaistuotosta. Mädätteen kuiva-ainepitoisuus (TS) on tässä vaiheessa noin 3-7 %, riippuen lähtötilanteen TS pitoisuudesta, viipymästä reaktorissa ja orgaanisen aineksen koostumuksesta. Mädäte sisältää ravinteita ja epäorgaanisia yhdisteitä, joiden pitoisuudet pysyvät prosessissa lähes muuttumattomina. Välivaraston jälkeen mädäte voidaan siirtää vedenerotukseen, jossa erotetaan fosforipitoinen humus (TS pitoisuus %) ja ammoniumtyppipitoinen rejektivesi. Jakeet voidaan hyödyntää lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen mukaisesti mm. maanparannusaineena ja lannoitteena. Humus voidaan edelleen mm. rakeistaa ja rejektivedestä konsentroida ammoniumtyppi. Mädäte voidaan levittää peltoon myös sellaisenaan, ilman veden erotusta. Lannoitevalmistelakia ja sivutuoteasetusta valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Ohjeita lannoitevalmisteiden valmistuksesta ja käytöstä löytyy mm. Eviran internet-sivuilta osoitteesta 3.2 Biokaasulaitoksella tuotettavat jakeet Mädäte ja mädätteen hyödyntäminen Biokaasulaitoksella voidaan käsitellä lähes kaikenlaista eloperäistä, orgaanista ainesta. Aineksen koostumus ja alkuperä vaikuttaa biokaasulaitoksen prosessiin (hygienisointi, sterilointi) ja mihin biokaasulaitokselta muodostuva humus ja rejektivesi voidaan toimittaa (mm. lannoitevalmistelaki). Biokaasulaitoksella vastaanotettavan aineksen hygieni- 7(20)

8 sointi ja sterilointi koskee muita kuin ihmisravinnoksi tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita, josta määräykset antaa ns. sivutuoteasetus. Sivutuoteasetuksessa sivutuotteet jaetaan kolmeen eri luokkaan, joilla on erilaiset käsittelyvaatimukset. Luokan 1 sivutuotteita ei ole sallittu käyttää raaka-aineena kompostointi- tai biokaasulaitoksissa, vaan ne on hävitettävä sivutuoteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Luokkiin 2. ja 3. kuuluvia materiaaleja voidaan käsitellä biokaasulaitoksella. Luokkaan 2. kuuluvia materiaaleja ovat mm. lanta, kuolleet tai teurastetut siat ja siipikarja. Luokkaan 3. kuuluvia materiaaleja ovat mm. elintarviketeollisuuden sivutuotteet ja ruokajäte. Puhdistamolietettä ei luokitella eläinperäisiksi sivutuotteiksi, eikä se siten kuulu sivutuoteasetuksen piiriin. Luokan 2 materiaali lantaa lukuun ottamatta tarvitsee sterilointikäsittelyn ja luokan 3 materiaali hygienisointikäsittelyn. Steriloinnissa käsiteltävän aineksen kappalekoko on oltava alle 50 mm ja ennen biokaasureaktoria se käsitellään 20 minuutin ajan 133 C:ssa, 3 bar paineessa. Hygienisoinnissa raaka-aineen partikkelikoko on oltava alle 12 mm ja aines käsitellään 60 min ajan 70 C:ssa. Sivutuoteasetuksen alaisten raaka-aineiden vastaanotto ja käsittely lisää biokaasulaitoksen investointikustannuksia, mutta toisaalta sivutuoteasetukseen kuuluvien raaka-aineiden biokaasupotentiaali on yleensä korkea. Anaerobisen prosessin läpikäyneen mädätteen hyötykäyttö on riippuvaista sisään otetusta materiaalista, prosessista (mm. hygienisointi, sterilointi) ja mädätteen käsittelystä (mm. veden erotus, kompostointi). Toisaalta mädätteen prosessoinnin ja käsittelyn valintaan vaikuttaa alueen hyötykäyttökohteet. Laitoksen ulkopuolelle toimitettaessa tuote vaatii lannoitevalmisteista annetun Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/07) liitteen 1 mukaisen tyyppinimen. Tyyppinimessä annetaan määräyksiä mm. käsittelyvaatimuksista ja käyttökohteista. Lannoitevalmisteen raaka-aineen koostumus voi poiketa sallituista raaka-aineista yhdellä prosenttiyksiköllä sen kuitenkaan muuttamatta lannoitevalmisteen tyyppinimeä. Tämä mahdollistaa esim. pienten sakokaivoliete-erien vastaanoton. Lisäksi tuotteen on täytettävä myös asetuksen liitteen IV mukaiset yleiset tuotevaatimukset. Tuotevaatimuksissa annetaan määräyksiä mm. hygieenisyydestä, haitallisista aineista ja epäpuhtauksista. Käytönrajoituksia voi olla myös raaka-aineista johtuen. Esimerkiksi luokan 2 ja 3 sivutuotteita käytettäessä on laidunkäytölle tai rehun korjaamiselle annettu 21 vuorokauden varoaika, jolloin laitumille ei saa laskea karjaa tai rehua 8(20)

9 sieltä korjata. Raaka-aineista johtuvia rajoitteita on myös vihannes- ja taimituotantoon liittyen. Käytännössä materiaalista ja lopputuotteiden hyödyntämisestä johtuen jokainen laitosratkaisu on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti. Siinä vaiheessa kun tiedetään saatava materiaali ja lopputuotteen hyödyntämiskohteet, kannattaa Eviran kanta tarkistaa näiden asioiden suhteen. Biokaasu Eri materiaalien ja ainesten biokaasupotentiaali vaihtelee huomattavasti. Biokaasupotentiaali kuvaa sitä, kuinka paljon biokaasua voidaan tuottaa märkätonnia kohden. Eläinten lietelanta tuottaa noin 7-12 m 3 metaania märkätonnia kohti. Lannan kuivaainepitoisuus on yleensä melko alhainen, jolloin metaanintuottopotentiaali reaktoritilavuutta kohden on alhainen. Erilliskerätyn biojätteen energiantuottopotentiaali on puolestaan korkea, eli noin m 3 metaania märkätonnia kohti. Lantaan verrattuna potentiaali on noin 10-kertainen. Taulukossa 1. on esitetty eri materiaalien metaanintuottopotentiaaleja. TAULUKKO 1. Eri materiaalien metaanintuottopotentiaaleja. Metaania on noin % syntyneen biokaasun määrästä. Eri materiaalien TS-% voi vaihdella materiaalin alkuperästä riippuen. Materiaali TS-% Metaanintuottopotentiaali m 3 CH 4 /tonni orgaanista ainetta m 3 CH 4 /tonni märkäpaino Sian lietelanta Lehmänlanta Hera Kasvibiomassa Biojäte Puhdistamoliete Teurasjäte Taulukosta 1. voidaan nähdä että heran biokaasuntuottopotentiaali on hyvää tasoa, samaa luokkaa biojätteen kanssa. Edellä mainittujen materiaalien lisäksi biokaasua voidaan tuottaa erilaisista kasvibiomassoista. Kasvi- tai peltobiomassa voi olla mm. viljan tai esimerkiksi juuresten käsittelyssä pellolle jäävä ylijäämämateriaalia tai erikseen biokaasulaitosta varten kasvatettua bio- 9(20)

10 massaa, kuten ruokohelpeä tai timotei-apilanurmea. Taulukossa 2. on esitetty näiden kahden viimeksi mainitun peltobiomassan arvioidut tuotot hehtaaria kohden sekä metaanintuottopotentiaali ja energiasisältö. Lähteistä riippuen ko. kasvien arvioidut satomäärät hehtaaria kohden vaihtelevat melko paljon. TAULUKKO 2. Kahden rehukäyttöön jalostetun kasvin sato, metaanintuottopotentiaali ja energiasisältö peltohehtaaria kohden. Kasvi Sato Metaanintuottopotentiaali Bruttoenergiansaanto Yksikkö (t kuiva-aine /ha) (m 3 CH 4 /ha) (MWh/ha) Ruokohelpi Timoteiapilanurmi Ruokohelpi ja timotei-apilanurmi on alun perin kehitetty rehukasveiksi ja siten ne soveltuvat hyvin anaerobisen prosessin materiaaliksi. Märehtijöiden ruuansulatusjärjestelmä osittain vastaa biokaasulaitosprosessia. Molemmat kasvit tuottavat kuiva-ainepitoisuutta kohden melko saman määrän metaania, mutta koska timotei-apilanurmen kuivaainepitoisuus on 35 % alhaisempi kuin ruokohelpin kuiva-ainepitoisuus, jää timoteiapilanurmen bruttoenergiansaanto hehtaaria kohden liki puoleen ruokohelpin bruttoenergiansaannosta. 4. Biokaasun hyödyntäminen maitotilalla 4.1 Jätevesien ja heran koostumus, tilan energiankulutus ja muut lähtötiedot Tämän selvitystyön esimerkkinä olevalla maitotilalla (juustola) muodostuu vuodessa noin 4000 m 3 /a jätevesiä ja 500 tn/a jäteheraa. Selvitystyössä tarkastellaan tilan jätevesien ja heran anaerobisen puhdistusprosessin soveltuvuutta ja investointitasoa, muodostuvan biokaasun määrää ja puhdistusprosessin takaisinmaksuaikaa. Maitotila käyttää lämmitykseen kevyttä polttoöljyä litraa ( kwh) vuodessa, ja sähköä kulutetaan juustolassa kwh. Kevyen polttoöljyn hinta on 1,05 /l ja sähköenergian hinta on 4,84 cent/kwh + siirtomaksu. Oletettavasti sähköenergian koko- 10(20)

11 naishinta on noin 9 sent/kwh. Yhteensä maitotila käyttää energiaan (lämpö ja sähkö) vuodessa noin Taulukko 3. Taulukko 3. Maitotilan vuotuinen energiantarve. Lämpöenergia (m3) MWh/a Hinta Kevyt polttoöljy /MWh Sähköenergia /MWh Energiakulut yhteensä/a Jätevedet koostuvat tuotannon pesuvesistä ja ns. normaalista asutusjätevesistä. Heraa muodostuu maidon jalostusprosessissa, ja sen koostumus on esitetty taulukossa 4. Maitotilalla muodostuvan jäteveden koostumus on esitetty taulukossa 5. TAULUKKO 4. Maitotilan jäteheran koostumus. Ainesosa Pitoisuus (g/100 g) Laktoosi 4,4 Kosteus 92,5 Proteiini (kerroin 6,25) 1 Rasva 0,67 Tuhka 0,84 Hiilihydraatit 5,1 Natrium 0,1 Kalium 0,1 Kalsium 0,036 Lämpötila 25 C 11(20)

12 TAULUKKO 5. Maitotilan jäteveden koostumus. BOD 7ATU COD Cr Kokonais-P 22 Kokonais-N 97 Kiintoaine ph 5,0 Pitoisuus (mg/l) Loppuraportti Jäteheran kuiva-ainepitoisuus (TS) on 8 % ja sellaisenaan se ei ole soveltuva käsiteltäväksi jätevedenkäsittelyprosessissa. Maitotilan jäteveden kiintoainespitoisuus on myös melko korkea, eikä sekään sellaisenaan ole soveltuva käsiteltäväksi UASB-prosessissa, vaan vaatisi kiintoaineen poistamisen esikäsittelynä. Jos jätevesi ja hera yhdistetään (jatkossa jätevesi), on sen kuiva-ainepitoisuus 1,3 %. 4.2 Maitotilan jätevesien puhdistusprosessit, vertailu Käytännössä jäteveden koostumus ja lämpötila rajoittavat puhdistusprosessien valintaa. Ensinnäkin jäteveden kiintoainepitoisuus vaatii UASB-prosessin eteen suodatuksen ja kiintoaineksen erottelun, joka poistaa orgaanista ainesta ja siten vähentää tuotettavan biokaasun määrää. Toiseksi UASB prosessin lämpötilan on oltava 37 C, jotta prosessi toimii tehokkaasti. Arvion perusteella UASB-prosessi tuottaisi optimiolosuhteissa jätevedestä noin 30 m 3 CH 4 /d (COD poistuma 90 %), joka on noin 295 kwh/d. Siitä voitaisiin kattilassa tuottaa lämpöenergiaa 80 %:n hyötysuhteella 236 kwh/d. Jos puhdistettavan jäteveden lämpötila ennen prosessia on 20 C, on veden lämpötilaa nostettava 17 C. Kun vuorokausivirtaama on 11 m 3 /d, tarvitaan vedenlämmitykseen energiaa käytännössä kaikki biokaasusta tuotettu lämpöenergia. Anaerobisen prosessin sijaan jätevesi voidaan käsitellä aerobisessa biologisessa prosessissa. Aerobiset prosessit toimivat kustannustehokkaasti myös alhaisemmissa lämpötiloissa (esimerkiksi kunnalliset jätevedenpuhdistamot) eikä tietyissä aerobisissa prosesseissa veden kiintoainespitoisuus ole puhdistustulosta niin voimakkaasti heikentävä mitä esi- 12(20)

13 merkiksi UASB prosessissa. Anaerobisen prosessin sijaan aerobinen prosessi kuluttaa energiaa, eikä se siis tuota biokaasua. Koska jätevesi sisältää kiintoainesta suhteellisen paljon, mg/l, voisi aerobisista puhdistusprosesseista tulla kyseeseen ns. pitkäilmastusprosessi, joka varustetaan jälkilaskeutuksella ja fosforisaostuksella. Perinteiset ilmastusprosessit eivät anaerobisen prosessin mukaisesti kestä korkeaa kiintoainekuormitusta. Tilalla on kokemusta biologisen aerobisen prosessin toimimattomuudesta, joka osittaa jäteveden käsittelyn haasteellisuuden. Edellä tarkasteltujen seikkojen ja tilan kokemusten perusteella jätevesi ja hera kannattaa yhdistää ja käsitellä yhdessä biokaasuprosessissa. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin tätä yhteiskäsittelyä, sen prosessikuvausta ja tuotettua energiamäärää. 4.3 Jäteveden ja heran yhteiskäsittely, prosessikuvaus ja energiapotentiaali Edellisessä kappaleessa kuvatut puhdistusprosessit eivät salli jäteheran käsittelyä samassa prosessissa jäteveden kanssa. Mikäli nämä jakeet halutaan käsitellä samanaikaisesti, on vaihdettava prosessisuunnittelu jätevedenkäsittelystä biokaasuprosessiin. Prosessi muuttuu siten jätevedenkäsittelystä biokaasuprosessiksi (syötettävän materiaalin koostumus muuttuu vedestä lietemäiseksi). Myös biokaasuprosessissa prosessilämpötilan tulee olla noin 37 C tai 55 C. Oletuksena käytetään että jäteveden ja heran lämpötila ennen prosessia on 20 C. Jätevesi ja hera tuottaa yhdessä laskeman perusteella 88 m 3 CH 4 /d, jonka energiasisältö on 870 kwh/d. Siitä voitaisiin kattilassa tuottaa lämpöenergiaa 80 %:n hyötysuhteella 700 kwh/d. Jäteveden ja heran lämmitykseen (37 C:seen) käytetään lämpöenergiaa 290 kwh/d, jolloin hyödynnettäväksi jäävää lämpöenergia on 580 kwh/d, vuositasolla kwh. Maitotila kuluttaa lämpöenergiaa vuositasolla kwh ( l kevyttä PÖ), jolloin sitä säästettäisiin vuositasolla litraa = eur. Lisäksi säästöä syntyy siitä, ettei jäteheraa- tai jätevesiä toimiteta enää puhdistamolle. Vuositasolla säästöä muodostuu noin eur, eli yhteensä eur. Kun sekä jätevesi ja hera on käsitelty ns. biokaasuprosessissa, voidaan prosessista muodostuva lopputuote, mädäte, hyödyntää nestemäisenä maanparannuslannoitteena. Lop- 13(20)

14 putuote on nestemäistä, kuiva-ainepitoisuus alle 1 %, jolloin sitä voidaan varastoida esimerkiksi lietealtaissa ja levittää pelloille lannoitteena lietelevittimillä. 4.4 Yhdistelmäpuhdistamon prosessikuvaus, investointi ja takaisinmaksuaika Yhdistetyn jäteveden puhdistusprosessi mitoitetaan käsittelemään m 3 /a jätevettä ja heraa. Mitoitusvirtaamana käytetään 0,5 m 3 /h, eli puhdistusprosessi on jatkuvatoiminen. Prosessi käsittää seuraavat pääkomponentit: tasausallas, käytetään olemassa olevaa allaskapasiteettia. jäteveden pumppausjärjestelmä. jäteveden lämmönvaihdinjärjestelmä. biokaasureaktori, 8 vrk:n viipymä, 100 m 3. Kaasuvarasto biokaasureaktorin päällä, 25 m 3 Mädätteen siirtopumppu ja -linjasto. Mädätteen jälkivarasto, käytetään olemassa olevaa allaskapasiteettia, saneerataan soveltuvaksi mädätevarastona. Kaasun paineistus ja putkisto kattilalle Kaasupoltin ja kattila, 40 kw Päälaitteiden lisäksi investointi koostuu suunnittelusta sekä muutos- ja asennustöistä, prosessi-instrumenteista sekä maanrakennustöistä. Maitotilan yhdistetyn jäteveden biokaasuprosessin investointikustannus ilman maanrakennustöitä on noin Investointilaskelma saadaan tarkennettua kun tilan olemassa olevat rakenteet voidaan tarkastaa. Prosessin virtauskaavio on esitetty liitteessä 1. Mikäli jätevedet ja hera käsitellään yhteisessä biokaasuprosessissa, saavuttaa tila säästöjä vuositasolla Säästöä muodostuu korvaamalla kevyttä polttoöljyä biokaasulla sekä poistuvista jätevesi- ja jätemaksuista. Siten laitoksen takaisinmaksuaika olisi luokkaa 5,5 vuotta. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan tilannetta, jossa tilalle hankitaan lisämateriaalia syötettäväksi biokaasuprosessiin, jotta kaikki tilan tarvitsema lämpöenergia voitaisiin 14(20)

15 tuottaa biokaasulla. Biokaasulaitoksen taloudellista kannattavuutta voidaan parantaa, mikäli biokaasulaitokselle toimitetaan lisämateriaalia ja tuotetaan lisäenergiaa. 5. Maitotilan jakeet ja naudan lietelanta, biokaasulaitos kattamaan tilan omaenergiantarve Maitotilalla muodostuu edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti jätevettä m 3 /a, joka koostuu jätevedestä ja herasta. Edellä todettiin, ettei pelkästään jätevedenkäsittelyprosessin hankinta ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan jätevesien ja heran yhteiskäsittely biokaasuprosessissa on taloudellisesti kannattavaa, takaisinmaksuaika laitokselle alle 6 vuotta. Yhteiskäsittelyssä ei pystytä tuottamaan energiamäärää, joka korvaisi koko tilan lämpöenergiantarpeen, joten on vielä tarkasteltava tilanne, jossa biokaasulaitokselle toimitetaan naudan lietelantaa kattamaan tilan koko lämpöenergiatarve. Kun biokaasulaitokselle toimitetaan lisämateriaalia, on laitoskokonaisuus ja prosessi suunniteltava ja mitoitettava uuden materiaalimäärän mukaisesti. Naudan lietelannan kuiva-ainepitoisuus (TS) on noin 6 %. Orgaanisen aineksen osuus (VS) on luokkaa 65 % ja orgaanisen aineksen hajoavuus myös 65 %. Sen perusteella 1 tn naudan lietelantaa tuottaa metaania noin 16 Nm 3. Jotta tilan oma energiantarve lämpöenergian osalta (poltettaessa tuotettu biokaasu kattilassa) saataisiin katettua, pitäisi naudan lietelantaa toimittaa biokaasulaitokselle noin m 3 /a, jolloin vuosikapasiteetti on m 3 jakeita vuodessa (sisältää jäteveden ja heran). Seuraavassa on esitetty tilan oman energiantarpeen kattamiseksi suunnittelun biokaasuprosessin prosessikuvaus, investointitaso ja kannattavuus. TAULUKKO 6. Biokaasulaitoksella hyödynnettävien jakeiden määrät vuodessa. Jätehera Jätevesi Naudanlietelanta Määrä (tn/a) Taulukossa 5 on esitetty biokaasulaitoksella käsiteltävän materiaalin määrä tapauksessa, jossa maitotilan energiantarve katetaan lämmön osalta täysin ja sähköenergiaa tuotetaan yli oman tarpeen. Materiaalin kuiva-ainepitoisuus on 2,7 % ja tuotetun biokaasun määrä on tuntitasolla 11 Nm 3 /h, jatkuva kaasuteho 69 kwh, josta lämpöä voitaisiin tuottaa kattilassa 54 kwh (80 %:n hyötysuhde). Vuositasolla lämpöä tuotettaisiin (20)

16 kwh. Prosessin oman energiankulutuksen jälkeen hyödynnettävissä oleva lämpömäärä olisi kwh. Tällä lämpömäärällä katettaisiin tilan lämpöenergiantarve, mutta sähköenergia olisi edelleen ostettava valtakunnan verkosta. Vuotuinen säästö olisi kevyeen polttoöljyyn tarvittava määrä, eli eur. Tila saisi kustannussäästöjä myös poistuvista jätemaksuista, vuodessa , yhteensä säästöjä vuodessa Esisuunnittelun ja investointiarvion perusteella biokaasulaitos, joka käsittelee maitotilan omien jakeiden lisäksi naudan lietelantaa noin tn/a maksaa noin eur. Vuositasolla säästöjä muodostuu , joten biokaasulaitoksen takaisinmaksuaika on liki 10 vuotta. Lisäkustannuksia biokaasulaitokselle aiheuttaa naudan lietelannan toimittaminen laitokseen, noin 2 /tn, eli yhteensä /a, joka pidentää takaisinmaksuaikaa. Tässä kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella voidaan todeta, ettei maitotilan oman energiantarpeeseen suunniteltava biokaasulaitos olisi taloudellisesti kannattava hankinta. Biokaasulaitoksen investointi ei maksa itseään takaisin riittävän nopeasti, eikä siihen kohdistuvilla investoinneilla saavuteta riittävän isoja kustannussäästöjä. Aiemmin esitettyjen laskelmien perusteella voidaan sen sijaan todeta että kustannustehokkainta olisi toteuttaa maitotilan jätevesien ja heran yhteiskäsittely biokaasuprosessissa. Seuraavaksi selvitystyössä tarkastellaan tilannetta, jossa biokaasulaitoksen taloudellinen kannattavuus saavutettaisiin vastaanottamalla sinne riittävästi tilan ulkopuolista materiaalia. Materiaalina tässä käytetään naudan lietelantaa, joka voidaan vastaanottaa biokaasulaitokseen ilman mittavia esikäsittelyinvestointeja. Muut potentiaaliset materiaalit jätetään tämän selvitystyön ulkopuolelle, sillä puhdistamolietteiden tai kunnallisen biojätteen käsittely vaatii prosessissa hygienisoinnin ja/tai jätteen esikäsittelyn (biojäte), jolloin biokaasulaitoksen investointitaso nousee korkeaksi, eikä taloudellista kannattavuutta saavuteta, kuin mittavilla jätemäärillä. On todettu että mikäli biokaasulaitos käsittelee biojätettä, on investoinnin kannattavuusraja noin tn/a biojätettä. 16(20)

17 5.1 Maitotilan taloudellisesti kannattava biokaasulaitos, lisäsyötteenä naudan lanta Biokaasulaitosprosessi suunnitellaan yleensä perustuen syötteeseen sekä tuotetun energian ja muodostuvan lopputuotteen hyödyntämisen mukaisesti. Biokaasulaitoksen päälaitteisto voidaan yleisesti jaotella seuraavasti (suluissa tapauskohtaisesti tarvittavat osaprosessit): 1) Jakeiden vastaanotto ja esikäsittely sekä vastaanottoallas 2) (Sekoitusallas tai hydrolyysisäiliö) 3) (Hygienisointi) 4) Biokaasureaktori(t) 5) Mädätteen välivarasto, jälkikaasutus 6) (Mädätteen vedenerotus) 7) Rejektiveden ja mädätteen varastoallas 8) Kaasuvarasto 9) (Rikinerotusyksikkö) 10) CHP yksikkö ja soihtupoltin 11) Hajukaasujen käsittely Mikäli laitos vastaanottaa sivutuoteasetuksen 3. luokan sivutuotteita, kuten ruokajätettä kotitalouksista ja ravintoloista (EY 1774/2002), vaaditaan biokaasulaitosprosessiin ennen biokaasureaktoria hygienisointi (70 C, 60 min, partikkelikoko alle 12 mm). Puhdistamolietteen käyttö biokaasulaitoksella ja jatkohyödyntäminen maanparannusmädätteenä vaatii ainoastaan mesofiilisen (36 C, 21 vrk) mädätyksen ja stabiloinnin (esim. jälkikypsytys ja tai vanhentaminen 24 kk), tuotteen hygieenisyys on kuitenkin varmistettava ja käytännössä tämä tarkoittaa hygienisointikäsittelyä. Lisäksi, kun mädätettyä materiaalia toimitetaan laitoksen ulkopuolelle, turvallisin vaihtoehto vaadittavan hygienisoitumisen takaamiseksi on varustaa laitos erillisellä hygienisointiyksiköllä. Tämän selvitystyön tässä osiossa tarkastellaan tilannetta, jossa tilan omien jakeiden lisäksi biokaasuprosessiin vastaanotetaan naudan lietelantaa määrä, joka takaisi biokaasulaitoksen taloudellisen kannattavuuden. 17(20)

18 Tässä tapauksessa biokaasuprosessi suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi, jolloin prosessi sisältää seuraavat pääprosessit: vastaanottorakennus (75 m 2 ) ja allas (160 m 3 ) lämmönvaihtimet biokaasureaktori m 3 mädätteen jälkivarasto 490 m 3 kaasuvarasto 60 m 3 CHP yksikkö lämmön ja sähkön tuotantoon (250 kwel) Laskelmissa on arvioitava biokaasulaitoksen investointitaso ja käsiteltävän materiaalin energiantuottopotentiaali. Laskelmissa tarkastellaan lisäksi materiaalin rahti- ja käsittelykustannukset sekä tuotetun energian määrää ja siitä saatavaa myyntituloa. Taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin kahdella vaihtoehdolla: sähkön syöttötariffilla, jossa sähköenergian myyntihinta on 133,5 /MWh ja lämmön hinta 50 /MWh investointituella, 35 % investoinnista, sähkön myyntihinta 55 /MWh ja lämmön hinta 50 /MWh Laskelmat (taulukossa 7) ja suunnittelu osoittaa että taloudellista kannattavuutta biokaasulaitokselle tässä tilanteessa on erittäin epätodennäköistä saavuttaa. Osoittautui, että tilan omien jakeiden lisäksi (hera ja jätevesi yhteensä m 3 /a) tarvitaan tn naudan lietalantaa, jotta taloudellinen kannattavuus saavutetaan. Tämän laskelman biokaasulaitoksen investointitaso on noin Jakeista voitaisiin tuottaa sähköenergiaa noin MWh/a ja lämpöä MWh/a. Biokaasulaitos kuluttaa itse osan tuotetusta energiasta, jolloin myytäväksi jää sähköenergiaa 1950 MWh/a ja lämpöenergiaa 1980 MWh/a. Jotta biokaasulaitoksella voitaisiin tuottaa tarvittava määrä energiaa, tulisi sen vastaanottaa omien jakeiden lisäksi naudan lietelantaa (TS 6%) tn/a, joka vastaa noin naudan lantamäärää. Saamiemme tietojen perusteella maitotilan lähialueella ei ole tällaista määrää nautoja, jolloin lannan kuljetusmatka kasvaisi ja se heikentäisi laitoksen taloudellista kannattavuutta. On myös huomioitava että laskelmissa on oletettu 18(20)

19 että kaikki tuotettu lämpöenergia (1980 MWh/a, 230 kwh) saadaan myytyä, ja siitä voidaan veloittaa hinta 80 /MWh. TAULUKKO 7. Maitotilan biokaasulaitoksen kannattavuustarkastelu. VAIHTOEHDOT VE1 VE2 Investointituki 0% Sähkön hinta 133,5 /MWh Lämpö 80 /MWh Investointituki 35% Sähkön hinta 55 /MWh. Lämpö 80 /MWh INVESTOINTI Investointi biokaasulaitokseen (koko laitos) RAHOITUS Yhteensä RAHOITUSKUSTANNUKSET Yhteensä POISTOT Yhteensä KIINTEÄT KULUT Henkilöstökulut (1 hlö) Laitoksen kemikaali- ja käyttövesikustannus Laitoksen huoltokustannus Hankintakustannukset (1 /tn lietelanta), indeksikorotus 2,0 %/a Markkinointi-, matka- ja henkilöstökoulutuskustannukset sekä edustus Puhtaanapito, toimistokulut, kirjanpitopalvelut Vakuutukset ja ulkopuoliset palvelut Yhteensä MYYNTIKATETARVE Rahoituskustannukset + kiinteät kulut / vuosi (vuodet 1 10) TUOTOT Tuotettu bruttoenergia (MWh/a) Tuotettu sähköenergia brutto (MWh/a) Laitoksen käyttämä sähköenergia (oma kulutus) (MWh/a) Myytävä energia (MWh/a) sähkö Tuotettu lämpöenergia brutto (MWh/a) Laitoksen käyttämä lämpöenergia (oma kulutus) (MWh/a) Myytävä energia(mwh /a) lämpö Tuotetun energian arvo sähkö /a Tuotetun energian arvo lämpö /a Energian myyntitulot yhteensä Vastaanottomaksut yhteensä Myyntituotot ravinteet yhteensä 0 0 KASSAJÄÄMÄ (20)

20 6. Yhteenveto Tässä selvitystyössä tarkasteltiin biokaasun hyödyntämistä osana jäteveden puhdistusta maitotilalla ja meijerillä. Työssä tarkasteltiin maitotilan jäteveden ja heran käsittelyn kannattavuutta erikseen ja yhteisesti. Työssä tarkasteltiin myös tilakohtaisen biokaasulaitoksen kannattavuutta tilanteessa, jossa materiaalia (naudan lanta) toimitettaisiin laitokselle se määrä, jolla tuotetaan tilan tarvitsema lämpöenergia. Viimeisenä työssä tarkasteltiin tilannetta, jossa tilalle perustettavaan biokaasulaitokseen toimitettaisiin naudan lantaa sellainen määrä että biokaasulaitoksen toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Laskelmat osoittivat että taloudellisesti kannattavin ja myös realistisin vaihtoehto edellä mainituista vaihtoehdoista on käsitellä tilan tuottamat jätevedet ja hera yhteisessä biokaasulaitosprosessissa. Laitoksen investointitaso on noin ja sen takaisinmaksuaika noin 6 vuotta. Muissa vaihtoehdoissa taloudellista kannattavuutta ei saavuteta tai laitoksella tarvittava käsiteltävä materiaali (naudan lanta, tn/a) vaatisi erittäin laajan keräysalueen. Kesäkuussa 2011 Watrec Oy 20(20)

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti

Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti Esiselvitys biokaasutuotannon lähtökohdista ja kannattavuudesta Keuruun/Ylä-Pirkanmaa-alueella Loppuraportti 14.2.2013 Sisällys 1. Lähtökohta... 3 2. Katsaus alan lainsäädäntöön... 4 2.1 Jätelaki... 5

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti

Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti Teknis-taloudellinen selvitys: Biokaasutuotannon kannattavuus Mänttä-Vilppulan alueella Loppuraportti 18.4.2013 Sisällys 1. Lähtökohta... 3 2. Mänttä-Vilppulan biokaasulaitoshanke lähtötietojen kartoitus

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Mädätteen käyttö maataloudessa

Mädätteen käyttö maataloudessa Mädätteen käyttö maataloudessa Lainsäädäntö, laitoshyväksyntä, jätejakeiden vaikutus vaatimuksiin Voimassa olevat säädökset Lannoitevalmistelaki 539/2006 MMMa 24/11 lannoitevalmisteista muutos valmisteilla

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland

BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biokaasulaitosten energiatase maatilojen biomassoja hyödyntävissä laitoksissa

Biokaasulaitosten energiatase maatilojen biomassoja hyödyntävissä laitoksissa Biokaasulaitosten energiatase maatilojen biomassoja hyödyntävissä laitoksissa Niina Huovari Juha Rautanen Motiva Oy Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kiitokset raportin valmisteluun ja kommentointiin

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

ESISELVITYS BIOKAASULAITOKSEN SIJOITTUMISESTA KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEELLE

ESISELVITYS BIOKAASULAITOKSEN SIJOITTUMISESTA KIRKKOKALLION TEOLLISUUSALUEELLE Satafood Kehittämisyhdistys ry, Ympäristöteknologia Risto Rytin katu 70, 32700 Huittinen FT Sanna Marttinen: Puh. (02) 620 6331; GSM 050 550 7970 FM Kalle Maaranen: Puh. (02) 620 6334; GSM 050 405 5606

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl

Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet Sysmä 26.1.2009

Biokaasun mahdollisuudet Sysmä 26.1.2009 elintarvike yms. biojätteet MAATILAN BIOKAASULAITOS Ravinteiden täyskierto Energiat talteen sähkönmyynti Maatilan oma käyttö lietelanta Kotieläintalous nautakarja, siat, siipikarja ym. lämpöä sähköä BIOKAASU-

Lisätiedot

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy

Maatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI

LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:

Lisätiedot

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset

Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilen lannoitevalmistekäyttöä koskevat vaatimukset Biohiilestä lisätienestiä seminaari 6.6.2013 Olli Venelampi Rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Lannoitevalmiste Lannoitevalmisteita ovat lannoitteet,

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli

Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Peltoenergiaan pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin teknis-taloudellinen malli Osaraportti ENKAT Energiakasveihin perustuvan biokaasulaitoskonseptin teknistaloudelliset edellytykset pohjoisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy Orgaanisen aineen hajoaminen Poltto, palaminen, terminen kemiallinen hajoaminen -> Energiasisältö lämmöksi, korkea lämpötila, typpiravinteet

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut

Maatilatason biokaasuratkaisut Maatilatason biokaasuratkaisut Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT ILMASE-seminaari, Juva Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus Maatilojen raaka-aineet Eläintuotannon jätteet

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Komposti ja komposti!

Komposti ja komposti! Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Prosessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille. Sari Luostarinen

Prosessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille. Sari Luostarinen Prosessoimalla lannasta ja muusta eloperäisestä materiaalista biokaasua ja ravinnetuotteita markkinoille Sari Luostarinen WP6 vetäjä, Baltic MANURE Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot