Sairaanhoitaja (AMK)

Transkriptio

1 OHJEISTUKSET LEIKKAUSASENNOISTA NAISTENTAUTIEN LEIKKAUSOSASTOLLE Mira Nikula Opinnäytetyö, syksy 2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Nikula, Mira. Ohjeistukset leikkausasennoista naistentautien leikkausosastolle. Diakoniaammattikorkeakoulu, syksy s, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa ohjeistukset leikkausasennoista naistentautien leikkausosastolle. Tavoitteena oli tuottaa yhtenäiset ja selkeät ohjeistukset leikkausasennoista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä naistentautien leikkausosaston kanssa. Ohjeistuksiin valikoitui neljä yleisimmin käytettyä leikkausasentoa. Ohjeistuksiin tehtiin kirjalliset ohjeet leikkausasentojen laittamisesta ja välineistä, joita asennon laittamiseen tarvitaan. Ohjeistuksiin lisättiin kuvalliset ohjeet leikkausasennoista. Jatkossa ohjeistuksia voidaan kehittää ja muokata osaston tarpeiden mukaiseksi. Asiasanat: perioperatiivinen hoito, leikkaushoito, potilasturvallisuus, naistentaudit

3 ABSTRACT Nikula, Mira. Instructions of patients surgical positions at the gynaecological surgery department. Diaconia University of Applied Sciences, autumn pages, 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences, Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Registered Nurse. The purpose of this thesis was to produce instructions of patients surgical positions. The goal was to produce clear and consistent instructions of surgical positions. This thesis was made in co-operation with the gynaecology surgical ward. Four of the most commonly used surgical positions were selected. Written instructions of positioning of the patient and the instruments needed for preparation of the positions were included in the instructions. Also, illustrated instructions of the surgical positions were added. This thesis was made in co-operation of Oulu University Hospital gynaecological surgery department, Finland. In the future, instructions can be developed and customised to meet the needs of the department. Keywords: perioperative care, surgical procedures, patient safety, gynaecology

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TURVALLISET LEIKKAUSASENNOT NAISTENTAUTIEN LEIKKAUSOSASTOLLA Perioperatiivisen hoitotyön turvallisuus Turvalliset leikkausasennot TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OHJEISTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Toimintaympäristö Ohjeistusten suunnittelu Ohjeistusten tuotteistamisprosessi Ohjeistusten arviointi POHDINTA Opinnäytetyön prosessista Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus LIITE 1 Ohjeistukset leikkausasennoista... 27

5 1 JOHDANTO Potilasturvallisuus on hoitoa, josta ei aiheudu vaaraa potilaalle. Potilaan tulee saada oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Hyvä ja turvallinen leikkausasento edistää potilasturvallisuutta ja siitä huolehtiminen kuuluu jokaiselle potilaan lähellä työskentelevälle. Hyvä leikkausasento on potilaalle turvallinen ja se luo hyvän leikkausalueen näkyvyyden kirurgille. Asennonlaitossa tulee huomioida potilaan erityispiirteet, mahdolliset liikerajoitukset, sairaudet ja potilaan kehonrakenne. Huono leikkausasento voi vaikeuttaa kirurgin tekemää leikkausta ja vaarantaa potilaan turvallisuuden aiheuttaen jopa pysyviä vahinkoja. Huono leikkausasento voi aiheuttaa potilaalle hermovaurioita, painehaavoja, hengitysongelmia sekä verenpaineen laskua. Leikkausasento on kompromissi potilaalle sekä kirurgille parhaan asennon väliltä. (Lukkari, Kinnunen & Korte 2007, ; Rotko 2011, 26.) Naistentautien leikkausosastolla tehdään vuosittain noin 2400 leikkausta joista yli 40% on päivystysleikkauksia. Leikkauksia tehdään laparoskooppisesti sekä avoleikkauksin. Leikkausosastolla hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita, sektiopotilaita ja muita synnytysosaston potilaita. Osastolle voi tulla potilaita sairaalan muilta tulosalueilta. (Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015; Oulun yliopistollinen sairaala 2014.) Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena työnä. Tuotoksena tehtiin ohjeistus leikkausasennoista Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien leikkausosastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää potilasturvallisuutta naistentautien leikkausosastolla.

6 6 2 TURVALLISET LEIKKAUSASENNOT NAISTENTAUTIEN LEIKKAUSOSAS- TOLLA 2.1 Perioperatiivisen hoitotyön turvallisuus Perioperatiivisen hoitotyön perustana pidetään humanistisia ja holistisia arvoja, johon kuuluvat ihmisarvo, ihmiskäsitys ja integriteetti, yksityisyys, itsemäärämisoikeus sekä yksilöllisyys. Sairaanhoitajien tulee kunnioittaa potilaita ja heidän koskematoomuuttaan ja tarvittaessa toimia potilaiden puolesta, jos potilas ei itse ole kykeneväinen siihen. Joissain tapauksissa perioperatiivisessa hoitotyössä potilaita joudutaan paljastamaan hoidon eri vaiheissa. Tällöin tulee toimia potilaan ihmisarvoa ja integriteettiä kunnioittaen, sekä potilasta yksilöllisesti huomioiden ja säästäen. (Lukkari ym. 2007, 15.) Perioperatiivinen hoitotyö kuvaa kirurgisen potilaan hoidossa leikkausta edeltävää eli preoperatiivista, leikkauksen aikaista eli intraoperatiivista ja jälkeistä eli postoperatiivista toimintaa. Perioperatiivisessa hoitotyössä korostuu potilaskeskeinen toimintatapa sekä hoitoteknisten taitojen osaaminen. Nämä yhdessä toteuttavat turvallista ja korkealaatuista hoitoa. (Lukkari ym. 2007, 11.) Jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä on oikeus sairaanhoitoon ilman syrjintää ja oikeus saada hoitoa ilman että hänen ihmisarvoaan tai yksityisyyttään loukataan. Hoidossa on otettava huomioon potilaan yksilölliset tarpeet, äidinkieli sekä kulttuuri. Potilaan saadessa perioperatiivista hoitoa on hoidosta laadittava hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa tulee ilmetä hoidon järjestäminen sekä toteutumisaikataulu. Suunnitelma on aina laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, potilaan läheisten tai laillisen edustajan kanssa. Potilaalla on oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan ja tieto tulee antaa siinä muodossa että potilas ymmärtää sen riittävän hyvin. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992.) Perioperatiivisessa hoitotyössä hoidon periaatteet ovat hoidon turvallisuus ja jatkuvuus. Perioperatiivisen sairaanhoitajan korkeatasoinen osaaminen takaa yhdessä kehittyneiden hoitomenetelmien sekä teknologian kanssa hoidon turvallisuuden ja sen että vältytään turhilta riskeiltä hoidossa. Hoitohenkilökunnan tulee pitää erittäin hyvää huolta potilaan

7 7 turvallisuudesta. Hoitokärsimystä voi aiheuttaa potilaan arvojen loukkaaminen tai tuomitseminen. Arvon loukkaamisella tarkoitetaan, kun potilaan intiimialueita ei suojata hoidon yhteydessä. (Lukkari ym. 2007, ) Potilasturvallisuudella tarkoitetaan sitä, että potilas saa tarvitsemansa hoidon. Hoidosta tulisi aiheutua mahdollisimman vähän haittaa. Potilaan tulee siis saada oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Hoidon turvallisuus, lääkinnällisten laitteiden turvallisuus sekä lääkehoidon turvallisuus kuuluvat myös potilasturvallisuuteen. Perioperatiivisissa hoitoyksiköissä tulee ottaa huomioon hoitoyksikön periaatteet, käytännöt ja prosessit, joilla vaaratilanteita ja riskejä voidaan ennakoida ja ehkäistä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014.) Leikkaussalissa potilasturvallisuutta edistää tarkistuslistojen huolellinen läpikäyminen. Tarkistuslistat vähentävät potilasvahinkoja ja kuolemia leikkaussalissa. Tarkistuslistojen avulla varmistetaan että kaikki oleellinen potilaaseen liittyvä tieto on käyty läpi ja huomioitu ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Jotta vaikutukset potilasturvallisuuteen olisivat tehokkaita, tulee jokaisen henkilökunnan jäsenen sitoutua tarkistuslistojen käyttöön. (Inkinen & Volmanen 2015.) Potilasturvallisuuteen kuuluvat vaaratapahtumat ja niiden ennaltaehkäisy. Vaaratapahtumia voi sattua hoidon eri vaiheissa. Jokaisen hoitohenkilökunnan jäsenen on ymmärrettävä ja tunnistettava vaarat. Haittatapahtuman sattuessa on tärkeää, että potilasta ja hänen läheisiään informoidaan asiasta. Organisaation on selvitettävä haittatapahtuman taustat. Kun haittatapahtuma on sattunut, tulee henkilökunnan raportoida siitä raportointijärjestelmällä. HaiPro on yksi raportointimenetelmä, joka on käytössä myös Oys:issa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013.) Lähes puolet kaikista haittatapahtumista joita potilaille aiheutuu, tapahtuu leikkaussaliympäristössä. Potilasturvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa saumatonta työskentelyä kaikkien potilasta hoitavien henkilöiden välillä. Aseptinen työskentely, potilaan jatkuva valvominen, tarkastuslistojen läpikäyminen sekä verbaalinen kanssakäyminen hoitohenkilökunnan välillä ovat tärkeitä potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi. Kaikista leikkaussalissa tapahtuvista haittatapahtumista yli puolet olisi ennaltaehkäistävissä. (Kinnunen & Peltomaa 2009.)

8 8 Preoperatiivisessa vaiheessa hoitohenkilökunnan tehtävänä on potilaan tietojen kerääminen, potilaan ja hänen läheistensä ohjaaminen sekä leikkausta ja anestesiaa varten erilaisten tutkimusten tekeminen. Potilaan hoito suunnitellaan näiden tutkimusten perusteella. Hoitoympäristö valmistellaan potilaan tarpeiden mukaisesti. Kirurgin kanssa käydään keskustelua tarpeellisesta välineistöstä ja leikkaukseen vaikuttavista asioista. Näin säästetään aikaa, täsmennetään yksilöllistä hoidon suunnittelua ja lisätään potilasturvallisuutta. (Lukkari ym. 2007, 20 21, 180.) Ennen leikkausta valmistellaan leikkaussali leikkauskuntoon. Anestesia ja leikkausvälineistö laitetaan valmiiksi. Saliin varataan oikeanlainen leikkauspöytä ja mietitään miten päin leikkaustaso tulee jotta saadaan paras työskentelytila. Instrumenttipöydän, imulaitteen ja diatermian paikka mietitään etukäteen. Mahdollinen verityhjiövälineistö, kuvantamisvälineistö, ihodesinfektiovälineistö sekä leikkausvälineistö mietitään valmiiksi. Kirurgisissa leikkauksissa tarvitaan erilaisia leikkausasentoja. Leikkausasentoja varten tarvitaan erilaisia asennonlaittoväleineitä. Leikkausasentoja laitettaessa tulee ottaa huomioon erlaiset pehmusteet, jotta vältyttäisiin hermo- ja ihovauroilta. (Lukkari ym. 2007, ) Intraoperatiivinen vaihe alkaa, kun potilas saapuu leikkausosastolle. Intraoperatiivisessa vaiheessa korostuu moniammatillinen ryhmätyöskentely. Hoitotyöhön kuuluu olennaisesti potilaan henkinen tukeminen, potilaan siirtäminen turvallisesti leikkauspöydälle, turvallisen leikkausasennon laatiminen, potilaan voinnin jatkuva arviointi, hoitoteknologian hallinta, tarkka kirjaaminen sekä aseptinen työskentely. (Lukkari ym. 2007, ) Ennen potilaan asettamista leikkausasentoon varmistetaan anestasiapuolelta että leikkausasennon laittaminen on mahdollista. Leikkausasennon laittaminen, muuttaminen ja purkaminen tehdään yhteistyössä anestesiapuolen kanssa. Hyvä leikkausasento on yksilöllisesti katsottu sopivan potilaalle, se luo hyvän näkyvyyden kirurgille sekä huomioi anestesiaryhmän niin, että sillä on helppo hoitaa anestesiaa ja huomioida potilas. Jos potilas on hereillä leikkausasentoa laitettaessa, tulee häneltä kysyä tuntuuko asento hyvältä. Perioperatiivisen sairaanhoitajan tulee huomioida, ettei asennosta aiheudu turhaa ja terpeetonta postoperatiivista kipua tai muita haittavaikutuksia. Leikkausasentoon tarvittavat välineet tulee varata etukäteen ennen potilaan saapumista ja leikkauksen alkua. (Lukkari ym. 2007, 281.)

9 9 Postoperatiivinen vaihe alkaa kun potilas on siirretty valvontayksikköön eikä tarvitse leikkaustapahtumaan liittyvää hoitoa. Perioperatiivisen sairaanhoitajan osaaminen korostuu intraoperatiivisessa vaiheessa, mutta myös pre- sekä postoperatiivinen hoitotyö ovat tärkeä osa potilaan kokonaisvaltaista hoitotyötä (Lukkari ym. 2007, 20 21) 2.2 Turvalliset leikkausasennot Optimaalisen leikkausasennon tavoitteena on luoda kirurgille mahdollisimman esteetön pääsy leikattavalle alueelle tuottamatta potilaalle vahinkoa. Potilaalle soveltumaton asento voi leikkauksen aikana aiheuttaa potilaalle hengenvaaran. Asento, joka on sekä kirurgille ja potilaalle paras, on vaikea löytää. Leikkausasento on yleensä näiden kompromissi. (Rotko 2011, 26.) Kirurgisissa toimenpiteissä käytetään erilaisia asennonlaittovälineitä, tukitelineitä ja pehmusteita. Tukitelineillä varmistetaan potilaan pysyminen oikeassa asennossa, ja estetään potilaan putoaminen leikkauspöydältä. Tukitelineissä on niveliä, joiden avulla saadaan potilaan asento optimaaliseksi. Pehmusteet ehkäisevät iho- ja hermovaurioilta. (Lukkari ym. 2007, ) Leikkauksen aikana leikkaustiimiltä vaaditaan tarkkaa potilaan huomioimista, jotta huomataan riskitekijät leikkausasennossa. Nukutettu potilas ei voi itse kertoa, kun asento on huono, joten leikkaustiimin tulee huomioida, ettei asennosta aiheudu haittaa potilaalle. (Spruce & Van Wickling 2014, 299.) Leikkausasennoissa huomioitavia asioita ovat potilaan hengityksen ja verenkierron toiminnan tarkkailu, hermo- ja lihasvaurioiden sekä painehaavojen ehkäisy. Hengityksen tarkkailussa tavoitteena on, että potilaan rintakehä liikkuu esteettä ja hengitys on esteetöntä. Makuuasennossa keuhkojen toiminta huononee. Mekaaniset esteet voivat aiheuttaa keuhkojen ja rintakehän toiminnan alenemista. Asennossa tulee huomioida, että tuet ja turvavyöt ovat asetettu niin, että hengittäminen ja rintakehän liike mahdollistuvat. Anestesiassa potilaan pintaverisuonisto laajenee. Tämä laskee potilaan verenpainetta. Potilaan huolimaton käsittely voi aiheuttaa painehaavoja. Painaumat vaikeuttavat raajojen verenkiertoa ja aiheuttavat mahdollisesti hapenpuutetta, embolioita ja trombooseja. Pehmusteiden käytöllä ehkäistään vakavien hermovaurioiden syntymistä. (Lukkari ym. 2007, 280.) Painevauriot iholle muodostuvat nopeasti. Leikkausasentoa tulisikin muuttaa kahden tunnin välein (Särkijärvi 2014, 15).

10 10 Hyvä ja turvallinen leikkausasento on mukava potilaan hereillä ollessa. Leikkausasennoissa tulee huomioida potilaan mahdolliset liikerajoitukset, sekä anestesian ja leikkausasennon vaikutukset verenkiertoon ja hengitykseen. Ihmisen ollessa hereillä autonominen hermosto säätelee verenpainetta. Monilla elimillä on vahva itsesäätely, autoregulaatio, joka säilyttää asennosta riippumatta elimen verenkierron lähes vakiona. Anestesian aikana normaali fysiologinen säätelyjärjestelmä häiriintyy. Tämän seurauksena autoregulaatio ei toimi tai se toimii osittain. Yleisanestesia altistaa keuhkojen atelektaaseille. (Lehto 2010, 4.) Leikkausasennon laittamisen yhteydessä potilaaseen kiinnitetään diatermian neutraalielektrodi eli maadoituslevy sopivaan kohtaan. Diatermian neutraalielektrodin sijoitus sekä oikea diatermiaalilaitteen käyttö ovat oleellisia sähköturvallisuuden kannalta. Elektrodi sijoitetaan lähelle leikkausaluetta mahdollisimman suuren lihasryhmän päälle. Diatermian neutraalielektrodin oikeaoppinen sijoittaminen on tärkeää, sillä sen käytöstä aiheutuu potilaalle suurin palovammariski. (Lukkari ym. 2007, 289.) Selkäasento on yleisin leikkausasento. Hemodynamiikan kannalta asento on hyvä, sillä verenkiertoelimistö on samalla tasolla sydämen kanssa. (Lehto 2010, 5.) Leikkausasennon toteuttaminen selkäasennossa vaatii erilaisia välineitä. Tarvittavat välineet ovat pehmustepatja leikkauspöydälle, pehmustetyyny potilaan pään alle, käsitelineitä 1 2 kappaletta tarpeen mukaan, tarvittaessa kiinnitysliina vartalonmyötäiselle kädelle, pehmustetyynyt ristiselän ja polvien alle, turvavyö sekä anestesiakaari. (Lukkari ym. 2007, 282.) Asennossa kädet voivat olla sivuilla käsitelineellä tuettuna tai vartalon myötäisesti kämmen vasten reiden ulkopintaa. Jos kädet ovat tuettuina sivuille käsitukien päälle, käden tulee olla kämmenpuoli ylöspäin, jolloin käsi kiertyy vähiten. Käden loitonnuksen tulee olla alle 90 astetta, sillä yli 90 asteen kulmassa olkaluun pää ylivenyttää olkaluun hermopunosta eli pleksusta. Tämän seurauksena potilas voi saada hermovaurion. Pään tulee olla neutraaliasennossa eli kasvot ylöspäin ja pää suorassa. Kyynärpää tulee pehmustaa ja yliojennusta välttää. Kyynärhermo kulkee pinnallisesti ja joutuu helposti puristuksiin käsitukien reunaa vasten. Kyynärhermon neuropatia on yleisin leikkausasennosta johtuva hermostokomplikaatio. (Lehto 2010, 5.) Laparotomiassa käytetään normaalia selkäasentoa.

11 11 Sektiossa potilas on selkäasennossa, mutta poiketen normaaliin selkäasentoon potilaan oikean kyljen alle laitetaan kiilatyyny. Kiilatyynyn tarkoituksena on ehkäistä verenpaineen laskua kallistamalla potilas ja suurentunut kohtu vasemmalle pois alaonttolaskimon sekä aortan päältä. Kädet ovat tuettuina käsitelineille, jotka ovat leikkaustason korkeudella tai yläpuolella. Kyynärvarsi on asetettuna kämmen ylöspäin kyynärhermon vaurioiden ehkäisemisen vuoksi. Olkavarren tulee olla alle 90 asteen loitonnuksessa. Ranne tulee olla tuettuna. Asento muutetaan takaisin suoraksi, kun lapsi on syntynyt. (Lindén & Ilola 2013; Tunturi 2013b.) Alatieleikkauksissa leikkausasentona on gynekologinen asento (Tegelberg & Grönroos 2013). Asento on fyysisesti ja psyykkisesti rasittava potilaalle ja potilaan intimiteettisuojasta tulee huolehtia. Intimiteettisuojasta huolehditaan laittamalla potilaspeitto potilaan suojaksi leikkausasennon asettelemisen ajaksi, erityisesti silloin kun potilas on hereillä. Jos leikkaussalissa on ikkuna, tulisi se peittää jos leikattava alue on ikkunaan päin. Gynekologisessa asennossa tarvittavia välineitä ovat gynekologisen leikkauspöydän osa, gynekologisia telineitä kaksi kappaletta ja niihin kiinnityshihnat, pehmusteet, käsitelineitä tarpeen mukaan 1-2 kappaletta sekä anestesiakaari. (Lukkari ym. 2007, ) Gynekologisessa asennossa potilas on selällään pakarat aivan pöydän reunalla sekä jalat jalkatelineillä polvista ja lonkista koukistettuna ja loitonnettuna (Tunturi 2013a). Potilaan pää tuetaan pehmustetyynyllä ja potilaan infuusiokäsi/kädet asetetaan käsitelineelle. Toinen käsi voidaan tukea myös potilaan vartalonmyötäisesti. Jalkaterät kiinnitetään jalkatelineisiin pehmustetuilla kiinnityshihnoilla. (Lukkari ym. 2007, 287.) Asennossa tulee huomioida polvien sekä lonkkien asennot hermovaurioiden ehkäisemiseksi. Lantion ja reisien kulman tulee olla astetta ja polvien tulee olla koukistettuna niin, että sääri on vartalon suuntainen. Vaurioiksi voivat muodostua polvitaivehermon vaurio tai lihasaitio oireyhtymä. (Lehto 2010, 5; Tunturi, 2013a.) Lihasaitio-oireyhtymässä tiettyyn lihasryhmään kohdistuva paine lisääntyy aiheuttaen kiputilan, joka hoitamattomana voi kroonistua. (Saarikoski, Solt & Liukkonen 2013.) Gynekologisessa asennossa verta siirtyy jaloista keskivartalon alueelle noin ml/jalka. Hypovolemia voi tällöin jäädä huomaamatta. Makuuasennossa vatsa- ja rintaontelon paine kasvaa ja keuhkojen jäännöstilavuus pienenee. Hengityksen tukemiseksi potilaan päätä nostetaan

12 12 ylöspäin. Tämä vähentää mahanesteiden takaisinvirtausta ja aspiraatioriskiä. (Tunturi 2013a; Tunturi, 2013b). Alateitse tehtävissä leikkauksissa käytettäviä anestesiamuotoja ovat spinaalipuudutus, kohdunkaulan puudutus, paikallispuudutus sekä laskimoyleisanestesia. (Tegelberg & Grönroos 2013.) Jos potilas on anestesiassa leikkauksen ajan, voidaan asento laittaa valmiiksi ennen nukuttamista. Tällöin potilas autetaan gynekologiseen asentoon. Hän voi itse kertoa, kun asento tuntuu hyvältä. Tämä ehkäisee hermovaurioita, koska potilas voi itse kertoa jos jalkojen alueelle kohdistuu painetta. Myös jalkojen virhe- ja ääriasennoilta vältytään. Usein anestesia toteutetaan selkäasennossa, jolloin gynekologinen asento laitetaan vasta potilaan ollessa anestesiassa. (Lukkari ym. 2007, 287.) Naistentautien leikkausosastolla tähystysleikkauksissa eli laparoskopiassa käytetään yleisimmin gynekologista laparoskopia-asentoa. Se on gynekologisen asennon ja trendelenburgin asennon yhdistelmä. Gynekologisessa laparoskopia-asennossa potilas on selällään pakarat aivan pöydän reunalla jalat polvista sekä lonkista koukistettuna ja loitonnettuna. Kun vatsa on täytetty hiilidioksidilla ja kamera asetettu, taso käännetään lievään trendelenburgin asentoon. (Jokinen ym ) Taso on kallistettuna pääpuoli alaspäin. Erityisen tärkeää trendelenburgin asennossa on huomioida, että taso on liukumaton. Trendelenburgin asento lisää laskimopaluuta alavartalosta, mikä kohottaa keskuslaskimopainetta. Kallon sisäinen paine sekä silmien paine nousee. Trendelenburgin asento voi aiheuttaa turvotusta kasvoilla, kurkunpäässä, sidekalvoilla, kielessä sekä ylähengitystiessä. (Lehto 2010, 5-6.) Potilaan lämpötaloutta tulee tarkkailla leikkauksen aikana ja sen jälkeen. Potilaan lämpötasapainoon voidaan vaikuttaa leikkaussalin lämpötilan nostamisella, lämpimien infuusioiden antamisella, lämpimien peittojen käyttämisellä, lämpöpuhallinpeittojen käyttämisellä ja lämpöpatjoilla. (Lukkari ym. 2007, ) Leikkauksen aikainen hypotermia vaikuttaa potilaan vuotoriskiin sekä infektioherkkyyteen. Hypotermia voi hidastaa joidenkin lääkkeiden metabolisoitumista. Se lisää lääkkeiden vaikutusaikaa. Sydänoireiden mahdollisuus lisääntyy. Liiallinen lämmittäminen on haitallista. Hypertermiasta puhutaan, kun kehon lämpötila lähenee 40 astetta. Kehon lämpötilaa voidaan mitata iholämmön ja ydinlämmön mittareilla. Iholämpöä voidaan mitata

13 13 ihoanturilla. Ydinlämpöä virtsarakkoon tai peräsuoleen vietyjen antureiden avulla. (Lukkari ym. 2007, )

14 14 3 TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjeistukset neljästä eri leikkausasennosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin tuotteistamisprosessia noudattaen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä naistentautien leikkausosaston henkilökunnan kanssa.

15 15 4 OHJEISTUSTEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4.1 Toimintaympäristö Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien leikkausosastolla hoidetaan gynekologisia leikkauspotilaita, sektiopotilaita ja muita synnytysosaston potilaita, jotka vaativat leikkaushoitoa. Osastolla tehdään leikkauksia laparoskooppisesti sekä perinteisesti avoleikkauksin. Laparoskopiavusteisissa leikkauksissa hoitohenkilökunnalta edellytetään hyvää laitteiston hallintaa ja tekniikan osaamista. Hoitohenkilökunta on myös koulutettu toimimaan robottiavusteisissa leikkauksissa. (Oulun yliopistollinen sairaala 2014.) Osastolla työskentelee pääsääntöisesti sairaanhoitajia. Osastonhoitajan lisäksi osastolla työskentelee kaksitoista anestesiahoitajaa, kuusitoista leikkaussairaanhoitajaa sekä lääkintävahtimestari (Henkilökohtainen tiedonanto 2015). Ohjeistukset leikkausasennoista tuotettiin koko henkilökunnan käyttöön, erityisesti leikkaussairaanhoitajille. Ohjeistuksia käytetään opiskelijoiden ohjaamiseen sekä uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Elektiivinen leikkaustoiminta keskittyy virka-ajalle. Päivystysajan leikkauksista huolehtii päivystystiimi. Osastolla on yhteensä neljä leikkaussalia, toimenpidehuone sekä kahdeksanpaikkainen heräämö. Yksi leikkaussaleista on varattu sektioille. Leikkausosastolle voi tulla potilaita muilta tulosalueilta. (Oulun yliopistollinen sairaala Naistentautien leikkausosasto sijaitsee synnytysosaston välittömässä läheisyydessä. Synnyttäjät voidaan nopeasti ja turvallisesti siirtää tarvittaessa leikkausosastolle. Heräämössä hoidetaan hammas- ja suusairauksien, silmä-, korva-, nenä-, ja kurkkutautien potilaita sekä radiologian osaston potilaita. (Oulun yliopistollinen sairaala 2014.) Naistentautien leikkausosastolla tehdään vuosittain noin 2400 leikkausta joista yli 40 % on päivystysleikkauksia (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2015).

16 Ohjeistusten suunnittelu Tuotekehittelyn alkuvaiheessa tulee selvittää tuotteen tilaajan tarpeet ja muokata tuote sellaiseksi että se vastaa tilaajan kaikkia tarpeita. Tuotteen käyttäjien mielipiteet ovat hyvin tärkeitä arvioitaessa tuotteen saavuttavuutta, vaikuttavuutta sekä muita seikkoja jotka vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen. Lisäksi käyttäjien mielipiteet ovat tärkeitä silloin, kun arvioidaan tuotteen käyttömukavuutta sekä käyttöturvallisuutta. (Jämsä & Manninen 2000, ) Tuotekehitys tapahtuu sosiaali- ja terveysalalla tuotekehitysprosessin mukaisesti ja tavoitteet määräytyvät tilaajakohtaisiksi. Jos prosessin alkuvaiheessa on jo päätetty tuotteesta ja sen ominasuuksista, on pääpaino vain tuotteen tuotteistamisella. Mutta jos lähtötilanteessa on jokin ongelma tai kehittämistä vaativa tilanne, tuotetta aletaan suunnittelemaan ja kehittämään vasta huolellisen selvityksen ja analyysin jälkeen. Tuotekehitysprosessi etenee viiden vaiheen kautta joista ensimmäisenä tunnistetaan tuotekehittämistarve. Kun tarve on määritelty, voidaan alkaa ideoimaan tuotetta. Ideoinnin jälkeen tuote luonnostellaan, jonka jälkeen se kehitetään ja lopuksi viimeistellään. Vaiheesta toiseen siirtyminen ei edellytä sitä, että edellinen osio on valmis, vaan asioita voidaan tehdä limittäin. (Jämsä & Manninen 2000, 28.) Tätä prosessin mallia on käytetty myös tässä opinnäytetyössä. Opinnäytetyönä tuotetut ohjeistukset leikkausasennoista naistentautien leikkausosastolle on tehty osaston tarpeiden mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien leikkausosastolla oli ohjeistukset leikkausasennoista. Ohjeistukset olivat vanhat eivätkä ne vastanneet osaston tarpeita. Puhuttaessa ongelmalähtöisestä lähtökohdasta, tavoitteena on jonkin käytössä olevan palvelun tai tuotteen parantaminen tai kehittäminen kun se ei enään vastaa tarkoitustaan. Tavoitteena voi olla myös täysin uuden materiaalin tuottaminen. (Jämsä & Manninen ) Ohjeistusten tavoitteena on kehittää osaston potilasturvallisuutta. Kun kehittämistarve oli löytynyt, alettiin etsiä ideoita ongelman ratkaisemiseksi. Hyväksi menetelmäksi on todettu tapaamiset, joissa osallistujat saavat esittää omia ehdotuksiaan tuotetta kohtaan. Ideoinnin alkuvaiheessa aletaan etsimään vastauksia kysymykselle, millainen tuote vastaa työelämän tarpeita. (Jämsä & Manninen ) Aiheen löydyttyä sain

17 17 osastolta nimetyn yhdyshenkilön, kuka olisi apuna opinnäytetyön eri vaiheissa. Tapasimme yhdyshenkilöni kanssa heti prosessin alkuvaiheessa, jolloin kävimme läpi keskeiset käsitteet sekä leikkausasennot. Tapaamisessa keskusteltiin myös ohjeistusten toteutuksesta ja osaston lääkintävahtimestarin osuudesta kuvien ottamisessa. Lääkintävahtimestari ottaisi kuvat optimaalisista leikkausasennoista. Kun on tehty päätös siitä millainen tuote aiotaan valmistaa, aloitetaan tuotteen luonnostelu. Tuotekehittelyn luonnosteluvaiheessa otetaan huomioon useita eri osa-alueita kuten tuotteen asiasisältö, asiakasprofiili, asiantuntijatieto, arvot sekä periaatteet ja toimintaympäristö. Asiakasanalyysissä selvitetään asiakkaan tarpeet ja odotukset. Tavoitteena on määritellä kuka saa tuotteesta suurimman hyödyn ja millaisia tuotteen saajat ovat asiakasryhmänä ja tuotteen käyttäjänä. Tehokkaimman ja palvelevimman tuotteen saa kun ottaa huomioon käyttäjien tarpeet, heidän kyvyt sekä muut ominaisuudet. Eri osa-alueiden huomioon ottamisella turvataan tuotteen laatu. Tuotekehitysprosessi edellyttää hyvää yhteistyötä tekijän ja tilaajan välillä (Jämsä & Manninen 2000, ) Opinnäytetyön ideointi ja suunnitelman tekeminen työstettiin yhdessä osastolla työskentelevän yhdyshenkilön, sekä koulun kanssa. Osaston työntekijöiltä pyydettiin muutosehdotuksia vanhoihin ohjeistuksiin ja toiveita uusiin ohjeistuksiin. Tapasimme yhdyshenkilöni kanssa jolloin kävimme läpi muutosehdotukset ja toiveet ohjeistuksia kohtaan, sekä työstimme suunnitelmaa eteenpäin. Työntekijöillä ei ollut paljon ehdotuksia tai toiveita ohjeistuksia kohtaan, mutta suurimmaksi ja toivotuimmaksi asiaksi nousi että ohjeistukset olisivat kuvalliset ohjeistukset leikkausasennoista, joissa näkyy hyvin käytettävät välineet. Selkeä ymmärrettävä ulkoasu ja teksti koettiin myös tärkeiksi. Yhdyshenkilö luki työn teoreettisen viitekehyksen sekä antoi kommentteja sisällöstä. Muutama asiasisältö vaihdettiin vastaamaan paremmin osastolla käytettäviä käytäntöjä vastaavaksi. Osaston lääkintävahtimestari otti kuvat optimaalisista leikkausasennoista. Aluksi mietittiin ulkopuolista henkilöä kuviin malliksi, mutta päädyttiin, että opinnäytetyön tekijä on itse mallina. Myös vaatteet ja niiden väri mietittiin tarkkaan. Päädyttiin vaaleisiin vartalonmyötäisiin vaatteisiin, joissa asento näkyy hyvin ja joissa väri ei sekoitu leikkaustason värien kanssa.

18 Ohjeistusten tuotteistamisprosessi Sosiaali- ja terveysalalla monet yksiköt ovat alkaneet ostaa palveluita yksikön ulkopuolelta. Tämä on tehokkuusajattelua, jossa säästetään oman yksikön resursseja ja pidetään samalla yllä yhteistyötä muiden alan ammattilaisten kanssa. Sosiaali ja terveysalalla työskenetelevillä työntekijöillä on arvokasta osaamista jota voidaan hyödyntää tuotteistamisprosessissa. Tuotteistamisessa tulee kuitenkin olla tarkkana, että tuote yltää sosiaali- ja terveysalan tavoitteisiin ja eettisyyteen liittyviin piirteisiin ja velvoitteisiin. Usein tuotteistaminen tapahtuu moniammatillisessa työpiirissä. (Jämsä & Manninen 2000, 7-10.) Tuotteella on perinteisesti tarkoitettu materiaalisia tavaroita kuten esimerkiksi laitteita ja apuvälineitä. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin tuotteella tarkoitetaan tavaroita, palveluita tai näiden yhdistelmiä. Oli kyse mistä tahansa tuotteesta, tulee sen aiheen olla selkeästi rajattavissa sekä sisällöltään täsmennettävissä. Lisäksi sosiaali ja terveysalalle tehtävien tuotteiden tulee noudattaa alan eettisiä ohjeita. Näin tuotteen sisältö on tavoitteiden mukainen ja tuotteen työstämisvaiheessa otetaan huomioon kohderyhmän erityispiirteet ja niiden tuomat vaatimukset. Yleisin ominaisuus sosiaali- ja terveysalalle tuotettavilla tuotteilla on se, että se tuotetaan terveyden, hyvinvoinnin ja elämänallinnan edistämiseksi. Laadukas tuote, joka on kilpailukykyinen sekä elinkaareltaan pitkäikäinen syntyy tuotekehitysprosessin kautta. (Jämsä & Manninen 2000, 13 14, 17.) Aikataulun toteutumista voi hidastaa viivästykset projektin eri vaiheissa. Laadukas tuote vastaa käyttäjän tarpeisiin ja tuote tyydyttää asiakkaan odotukset. (Jämsä & Manninen 2000, 89.) Asiakasanalyysin jälkeen tehtiin aineistoanalyysi. Aineistoanalyysi tehtiin perehtymällä naistentauteihin, perioperatiiviseen hoitotyöhön sekä leikkaustoimintaan. Perehtymisen jälkeen luonnosteltiin ohjeistuksien pohja sekä sisältö. Sisältöä muokattiin ja hahmoteltiin yhdessä yhdyshenkilön kanssa. Kun tuotetta luonnostellaan, on hyvä ottaa huomioon asiakasryhmän mielipiteet sekä ehdotukset tuotetta kohtaan. Tuotteen asiasisällön valinnassa tulee ottaa huomioon myös organisaation linjaukset, sillä tilaajalla saattaa olla arvoja ja periaatteita, joita tulee noudattaa. Tällä taataan se että yksikön julkikuva säilyy oikeanlaisena ja arvokkaana. Luonnosteluvaiheessa myös mietittiin tuleeko tuotteesta

19 19 kustannuksia ja mitkä ovat mahdolliset rahoitusvaihtoehdot. Tuotetta tehdessä kustannuksia ei syntynyt. (Jämsä & Manninen 2000, ) Monet tuotteet, joita kehitellään sosiaali- ja terveysalalle on tarkoitettu informaation välitykseen esimerkiksi henkilökunnalle. Keskeisin sisältö muodostuu asioista jotka kerrotaan mahdollisimman täsmällisesti ja ymmärrettävästi huomioiden vastaanottajan tiedontarve. Ongelmaksi voi muodostua asiasisällön valinta sekä sen määrä. On otettava myös huomioon tietojen muuttumisen mahdollisuus. Yhdeksi ongelmaksi voi myös muodostua epäselvä asiasisältö. (Jämsä & Manninen 2000, ) Sosiaali- ja terveysalalle tuotettavien tuotteiden tavoitteena on informoida tai opastaa henkilökuntaa tai potilaita. Tekstin on oltava sellaista että lukija ymmärtää heti mitä se tarkoittaa, tekstin tulee olla myös helppolukuista ja ydinajatuksen tulee olla selkeä. Hyvä tekstin jäsentely edesauttaa informaation perille menemistä ja ymmärrettävyyttä. (Jämsä & Manninen 2000, 56.) Opinnäytetyö toteutui kuvallisina ohjeistuksina leikkausasennoista naistentautien leikkausosaston henkilökunnalle. Ohjeistukset lisättiin sairaalan intranettiin. Ohjeistuksissa kuvataan optimaaliset leikkausasennot, niissä tarvittavat lisävälineet ja niiden oikeat paikat. Uusien ohjeistusten myötä henkilökunta osaa asettaa potilaan oikeaan asentoon ennen leikkausta ja ehkäistä leikkausasennoista johtuvat komplikaatiot. Osaston lääkintävahtimestari otti kuvat leikkausasennoista. Tuotetta tehdessä oli kyseessä mikä tahansa tuote, tarvitaan kehittelyn eri vaiheissa palautetta ja arviointia. Yksi parhaista keinoista on koekäyttää tuotetta sen valmisteluvaiheessa. On hyvä saada palautetta myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole olleet työstämässä tuotetta alusta asti, sillä he osaavat antaa palautetta myös kriittisestä näkökulmasta. Tuotteen valmistuttua ja prosessin ollessa lopuillaan alkaa tuotteen viimeistely. Tässä vaiheessa tuotetta viimeistellään saatujen palautteiden perusteella sekä hiotaan yksityiskohtia. Teoksen tekjällä on hyvä varmistaa että asiakasryhmällä on riittävästi tietoa tuotteesta ja sen käyttämisestä. Valmiit ohjeistukset lähetettiin osastolle koekäyttöön. Palaute tuotteesta saatiin osastolla opinnäytetyön esittelyvaiheessa (Jämsä & Manninen 2000, )

20 20 Lopullisiin ohjeistuksiin pyydettiin henkilökunnan mielipiteitä ja muutosehdotuksia. Näin tuotteesta saatiin työelämän tarpeita vastaava. Ohjeistuksiin otetut kuvat ovat tarkkoja kuvauksia leikkausasennoista joista erottuu selvästi kuinka potilas on asetettu ja mitä välineitä asennon laittamiseen tarvitaan. Lopullisiin ohjeistuksiin tuli kuvat leikkausasennoista ja kirjalliset ohjeet kuinka asento toteutetaan ja mitä välineitä asennon laittamiseen tarvitaan. Kuvallisissa leikkausasento ohjeistuksissa on selkeät huomiomerkit niissä kohdissa mitkä tulee erityisesti ottaa huomioon. Punaista tehosteväriä on käytetty huomioimaan asiat jotka ovat erityisen tärkeitä huomioitaviksi poikkeustapauksissa. Koko ajan prosessin eri vaiheissa oltiin tiivissä yhteistyössä osastola työskenetelevän yhdyshenkilön kanssa, joka antoi omia muutosehdotuksia ohjeistuksiin. Ohjeistukset valmistuttua ohjeistukset olivat osaston työntekijöiden nähtävissä. Opinnäytetyö esitettiin leikkaussairaanhoitajien aamutapaamisessa. Henkilökunnalla ei ollut muutosehdotuksia ohjeistuksiin, niihin oltiin tyytyväisiä. Opinnäytetyö esitettiin myös koululla, jonka jälkeen sisältöä viimeisteltiin lopullisten muutosehdotusten mukaisiksi. Opinnäytetyön raporttiosuudessa on kuvattu opinnäytetyöprosessi kokonaisuudessaan ja siinä hyödynnettiin osaston henkilökunnan palautetta. Opinnäytetyö julkaistiin myös Theseus- tietokannassa. Tuotteeseen ei kulunut rahaa sillä ainoastaan henkilökunnan työtunteja käytettiin prosessin edetessä siinä määrin kun oli tarvetta. Materiaalikustannuksia ei tullut. 4.4 Ohjeistusten arviointi Opinnäytetyöhön on valittu vain luotettavia lähteitä sekä käytetty osastolla työskentelevän ammattihenkilökunnan kokemusta ja tietoa lähteitä ja viitteitä tarkistettaessa. Ohjeistuksia tehdessä tiivis yhteistyö osastolla työskentelevän yhdyshenkilön kanssa oli korvaamatonta ja takasi näin laadukkaan lopputuloksen. Lopulliset ohjeistukset arvioitettiin vielä osaston henkilökunnan keskuudessa, jolloin lopullisen palautteen saadessa pystyi tekemään vielä lopulliset muutokset. Tuotteen laatu on laadukas silloin, kun käyttäjän näkökulmasta tuote vastaa hänen tarpeitaan ja tuote tyydyttää käyttäjän odotukset mahdollisimman hyvin. Osasto oli tyytyväinen ohjeistuksiin ja ne vastasivat heidän tarpeitaan. Omaa opinnäyteyötä arvioitaessa tulee

21 21 työtä arvioida kriittisellä asenteella. Tässä opinnäytetyössä tuotoksena tuotettiin ohjeistukset leikkausasennoista ja lopullinen tuotos vastasi alkuperäisiä tavoitteita. Opinnäytetyö vastasi myös osaston asettamia tavoitteita. (Jämsä & Manninen 2000, 127; Vilkka & Airaksinen 2003, 154.) Tuotteen esteettinen kokonaisuus vaikuttaa siihen kuinka asiakas kiinnostuu tuotteesta (Jämsä & Manninen 2000, 103). Ohjeistukissa olevat kuvat leikkausasennoista ovat selkeät sekä niissä käytettävät huomiomerkit ovat selkeitä ja helposti luettavia. Myös ohjeistusten toinen osio missä kerrotaan mitä välineitä asentoa laittaessa tulee ottaa huomioon, on selkeä ja helposti ymmärrettävä ja luettava. Ohjeistusten teksti on yksinkertaista sekä tarpeeksi isoa luettavaksi. Kuvat ovat värillisä kuvia, joka lisää luettavuuden mielekkyyttä. Ainoaksi ongelmaksi opinnäytetyön tekemisessä nousi esiin lähteiden ja tutkimusten vähäisyys. Oli haastavaa löytää tutkittua tietoa leikkausasennoista ja potilasturvallisuudesta leikkauksen aikana. Osaston henkilökunnan ammatillinen kokemus korostui lähteitä etsittäessä. Opinnäytetyön aikataulu viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta ei niin paljoa että se olisi vaikuttanut lopullisen työn palauttamiseen. Ohjeistukset on tehty sellaisiksi, että niitä on tulevaisuudessa helppo muokata jos suositukset ja ohjeet muuttuvat. Ohjeistusten myötä henkilökunnalla on yhtenäinen, selkeä ja päivitetty materiaali optimaalisista leikkausasennoista ja niissä käytettävistä välineistä. Ohjeistukset toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien leikkausosaston kanssa. Opinnäytetyön myötä naistentautien perioperatiivinen hoitotyö tulivat keskeisiksi oppimisen osa-alueiksi hoitotyön opintojen loppuvaiheessa. Opinnäytetyön lähdekritiikkiin vaikutti leikkausasennoista kertovien hoitotieteellisien artikkeleiden vähäisyys. Opinnäytetöitä koskien optimaalisia leikkausasentoja, kuten leikkausasento-oppaita on tehty ainakin Vaasan keskussairaalan leikkaus ja anestesiaosastolle.

22 22 5 POHDINTA 5.1 Opinnäytetyön prosessista Opinnäytetyön aiheen haku suunnattiin naistentautien leikkausosastolle, josta aihe annettiin. Aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen. Osastolla on käytäntönä ollut, että lääkintävahtimestari asettaa potilaan leikkausasentoon ennen leikkausta, mutta nyt ohjeistusten myötä myös hoitohenkilökunnalla on resurssit toteuttaa asennot itsenäisesti. Varsinkin päivystysaikana, jos lääkintävahtimestari ei ole käytettävissä, on sairaanhoitajalla oltava riittävä tieto ja taito asettaa potilas oikeaan leikkausasentoon. Ohjeistukset tehtiin sellaisiksi, että ne voidaan lisätä sairaalan intranettiin josta ne ovat nopeasti saatavilla leikkauksen alkaessa. Tämä mahdollistaa myös sen, että ohjeistuksia voidaan muunnella tulevaisuudessa tarvitsemalla tavalla. Opinnäytetyön prosessin kaikissa eri vaiheissa oltiin tiiviissä yhteistyössä osaston kanssa. Osastolla työskentelevä yhdyshenkilö oli korvaamaton lopullisia ohjeistuksia laatiessa. Hän myös osasi ajatella mitä työntekijät voisivat haluta ohjeistuksiin ja osasikin ehdotella erilaisia asioita lisättäväksi. Lopullista työtä kommentoitiin selkeäksi ja helppolukuiseksi. Kuvista sanottiin asennon näkyvän hyvin ja positiivisena asiana pidettiin myös sitä, että asentoa varten tarvittavat välineet näkyivät kuvista hyvin ja selkeästi. Hyvänä asiana pidettiin myös sitä, että ohjeistuksissa kerrotiin kuinka välineet tulee suojata puhtailla liinoilla. Työtä kommentoitiin tarpeelliseksi ja hyväksi työksi. 5.2 Opinnäytetyön eettisyys Tutkimukset, kuten myös opinnäytetyöt alkavat aiheen valinnalla, joka itsessään sisältää jo monia eettisiä valintoja. Aihe voi valikoitua tekijän itse määrittelemänä aiheena, aihe voi tulla ohjaajalta tai aihe voi tulla suoraan tilauksena työelämästä. (Clarkeburn & Mustajoki 2007, 53.) Jokaisessa tapauksessa on monia eettisiä kysymyksiä joita täytyy käsitellä. Tämä opinnäytetyö toteutui tilaustyönä naistentautien leikkausosastolta.

23 23 Tilaustyössä on aina kaksi vaihtoehtoa, joko ottaa työ vastaan tai kieltäytyä tästä. Tähän ratkaisuun vaikuttavat monet tekijät. Tutkijan tulee ottaa huomioon erinäisiä asioita ennen kuin ottaa työn vastaan, kuten onko tekijä tarpeeksi pätevä tekemään työn tästä aiheesta. Tulee ottaa myös huomioon onko työ liikaa aikaa vievä. Joissain tapauksissa myös tutkijalle voi tulla tunne, että työn vaatima salassapitovelvollisuus on liian tiukka, eikä siksi halua ottaa työtä vastaan. Myös hyöty ja maine ovat punnittavia asioita, saako tutkija itse tarpeeksi hyötyä työstä ja osaston saama hyöty lopullisesta tuotoksesta. (Clarkeburn & Mustajoki 2007, ) Tilaustutkimuksessa myös edut tulee ottaa huomioon, kuten työllistäminen. Työ työllistää tekijän siksi aikaa kunnes työ on valmis ja tulevaisuudessa mahdollisesti työllistää lisätutkimuksen tekijöitä. Myös tilaustyön kiehtovuus voi edesauttaa tekijää ottamaan työ vastaan. (Clarkeburn & Mustajoki 2007, 59.) Tämän opinnäytetyön aihe oli kiinnostava tekijää kohtaan, joten aiheen hyväksyminen oli helppoa. Keskeisin osaaminen sosiaali- ja terveysalalla opinnäytetyötä tehdessä liittyy kykyyn soveltaa tutkittua tietoa omassa toiminnassaan ja työssään sekä perustella omia näkemyksiään tutkitun tiedon avulla (Jämsä & Manninen 2000, ) Tässä opinnäytetyössä käytettiin monipuolisia lähteitä sekä henkilökunnan osaamista, jolloin asiasisällöstä tuli luotettava eikä vääriä johtopäätöksiä syntynyt tai niitä tuotu vahingossa ilmi. Yksi suurimmista eettisistä kysymyksistä on plagiointi. Muiden esittämiä asioita ei saa esittää omina ja lähteet tulee aina merkitä oikein. (Clarkeburn & Mustajoki 2007, ). Tässä työssä ei ole syyllistytty plagiointiin ja lähteiden merkitsemisessä ollaan pyritty olemaan tarkkana. Arvioinnissa ollaan käytetty sekä työyhteisön palautetta sekä opponoijan palautetta. Lisäksi koululla ohjaajat ovat antaneet oman palautteensa ja työtä on aina muutettu sen mukaisesti mitä korjattavaa on tullut ilmi.

24 Opinnäytetyön luotettavuus Opinnäytetyö tuotettiin Oulun yliopistollisen sairaalan naistentautien leikkausosastolle. Osastolta nimettiin yhdyshenkilö, joka oli apuna koko opinnäytetyöprosessin ajan. Yhdyshenkilö on työskennellyt monta vuotta naistentautien leikkausosastolla ja hänen tietonsa asiaa kohtaan olivat luotettavat. Lisäksi työhön käytettiin vain luotettavia lähteitä jotka tarkastettiin yhdessä yhdyshenkilön kanssa. Näin työhön ei ole päässyt vahingossakaan väärä tietoa joka ei pidä paikkaansa. Lähteitä valitessa tulee lähteitä tarkastella kriittisesti (Vilkka & Airaksinen 2003, 72). Plagioinnin suhteen työssä on oltu tarkkana ja lähteet on merkitty huolella jokaisen viittauksen jälkeen. Lisäksi lähteitä valikoitaessa on otettu huomioon vain luotettavat lähteet. Tekijänoikeudet ovat automaattisesti tuotteen tekijällä. Tekijänoikeudet voidaan kuitenkin siirtää tuotteen valmistuttua yhteisöön johon tuote tuotettiin. (Vilkka & Airaksinen 2003, 162.) Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntyneiden ohjeistusten tekijänoikeus siirtyy naistentautien leikkausosastolle tuotteen valmistuttua. Näin osastolla on oikeus muokata työtä tulevaisuudessa. Alkuperäisellä tekijällä säilyy kuitenkin nimellinen moraalinen oikeus työhön.

25 25 LÄHTEET Clarkeburn, Henriikka & Mustajoki, Arto Tutkijan arkipäivän etiikka. Tallinna Raamatturükikoda. Henkilökohtainen tiedonanto Sairaanhoitaja, Oulun yliopistolinen sairaala naistentautien leikkausosasto, sähköpostikeskustelu. Inkinen, Ritva & Volmanen, Petri Leikkaustiimin tarkistuslista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu Jokinen, Ewa; Härkki, Päivi; Setälä, Marjaleena; Fraser, Jaana; Jalkanen, Jyrki; Mäkinen Juha & Sjöberg, Jari Gynekologisen laparoskopian perusteet, Duodecimin verkkokurssit, Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu Jämsä, Kaisa & Manninen, Elsa Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki, Tammi. Kinnunen, Marina & Peltomaa Karolina Potilasturvallisuus ensin, Hoitotyön vuosikerta Suomen sairaanhoitajaliitto ry, Suomen graafiset palvelut Oy, Helsinki. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785. Viitattu Lehto, Raija, Leikkausasennot. Spirium 1/10, Suomen anestesiasairaanhoitajat RY:n jäsenlehti. Lindén Heidi & Ilola Tiina Keisarileikkaus (sektio), anestesiahoitotyön käsikirja, Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat. Lukkari, Liisa; Kinnunen, Timo & Korte, Ritva Perioperatiivinen hoitotyö. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy. Oulun Yliopistollinen Sairaala Naistentautien leikkausosasto esitäytyy opiskelijoille!

26 26 Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Synnytys ja naistentaudit, Naistentautien leikkausosasto. Rotko, Nina Leikkausasennot. Spirium 3/2011 Suomen anestesiasairaanhoitajat. Saarikoski, Riitta; Stolt, Minna & Liukkonen Irmeli Säären lihasaitio-oireyhtymä. Terveyskirjasto, Duodecim. Viitattu Spruce, Lisa & Van Wicklin Sharon A. Back to Basics : Positioning the Patient AORN Journal Vol 100, No 3, host.com.anna.diak.fi:2048/ehost/pdfviewer/pdfviewer?sid=dd f6e-4946-b1b5-32face838d84%40sessionmgr113&vid=5&hid=106 Särkijärvi, Arto Hyvä leikkausasento perioperatiivisen hoidon tukena. Pinsetti 3/2014 Suomen leikkausosaston sairaanhoitajat ry:n ammattilehti. Tegelberg, Sanna & Grönroos, Henna Naistentautien alatietoimenpiteet. Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitä on potilasturvallisuus? Viitattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vaaratapahtumat. Viitattu Tunturi, Riitta 2013a. Gynekologinen asento. Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat. Viitattu Tunturi, Riitta 2013b. Selkäasento. Terveysportti, sairaanhoitajan tietokannat. Viitattu Vilkka, Hanna & airaksinen, Tiina Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Kustannusosakeyhtiö Tammi

27 27 LIITE 1 Ohjeistukset leikkausasennoista LAPAROTOMIA-ASENTO =Potilas selinmakuulla ja kädet käsitelineillä Tarvitset: -tyyny potilaan pään alle -pehmustetut käsitelineet -tukityyny polvien alle -kantapääpehmusteet -tarvittaessa tukityyny ristiselän alle -anestesiakaari Muista: - suojata pehmusteet ja apuvälineet puhtaalla liinalla - huolehtia että liinat ovat suorassa potilaan alla, ettei syntyisi painaumia - huolehtia ettei paljasta muovia tule ihoa vasten - kiinnittää kädet tarranauhoilla käsitelineille - huolehtia potilaan intimiteettisuojasta, turhaa paljastelua tulee välttää - ottaa huomioon potilaan tuntemukset, toivomukset ja rajoitteet

28 28 LAPAROTOMIA-ASENTO Tyyny potilaan pään alle 2. Kädet pehmustetuilla käsitelineillä alle 90 asteen kulmassa. Kädet kiinnitetään tarranauhoilla 3. Polvien alle tukityyny 4. Kantapäiden alle rengastyynyt/pehmusteet 5. Tarvittaessa ristiselän alle ohut tukityyny Ota huomioon potilaan tuntemukset, toivomukset sekä rajoitteet

29 29 SEKTIOASENTO = Potilas selinmakuulla, kädet telineillä, keskivartalo sivulle tuettuna Tarvitset: -tyyny potilaan pään alle -kiilatyyny oikean kyljen alle -tukityyny polvien alle -pehmustetut käsitelineet -tarvittaessa tuki mahalle vasemmalle puolelle -vasemman reiden kohdalle pehmustettu tuki -anestesiakaari Muista: - suojata pehmusteet ja apuvälineet puhtaalla liinalla - huolehtia että liinat ovat suorassa potilaan alla, ettei syntyisi painaumia - huolehtia ettei paljasta muovia tule ihoa vasten - kiinnittää kädet tarranauhoilla käsitelineille - huolehtia potilaan intimiteettisuojasta, turhaa paljastelua tulee välttää - laittaa tarvittaessa potilaalle peitto ylävartalolle - ottaa huomioon potilaan tuntemukset, toiveet sekä rajoitteet

30 30 SEKTIOASENTO Tyyn pään alla 2. Kiilatyyny oikean kyljen alla, kallistus noin astetta 3. Polvien alle tukityyny 4. Kädet pehmustetuilla käsitelineillä alle 90 asteen kulmassa. Oikean käden yliojennusta vältettävä. Kädet kiinnitetään tarranauhoilla 5. Vasemman reiden kohdalle tukiteline Isomahaisille (esim. kaksoisraskaus) tuki myös vasemmalle kyljelle

31 31 ALATIE-ASENTO =Potilas selinmakuulla, jalat jalkatelineillä, kädet käsitelineillä Tarvitset: - tyyny potilaan pään alle - pehmustetut jalkatelineet leikkaustasoon - pehmustetut käsitelineet - anestesiakaari Muista: - suojata pehmusteet ja apuvälineet puhtaalla liinalla - huolehtia että liinat ovat suorassa potilaan alla, ettei syntyisi painaumia - huolehtia ettei paljasta muovia tule ihoa vasten - kiinnittää kädet ja jalat tarranauhoilla - huolehtia potilaan intimiteettisuojasta, turhaa paljastelua tulee välttää - ottaa huomioon potilaan toiveet, tuntemukset sekä rajoitteet

32 32 ALATIE-ASENTO Tyyny pään alla 2. Kädet pehmustetuilla käsitelineillä alle 90 asteen kulmassa. Kädet kiinnitetään tarranauhoilla 3. Pakarat aivan pöydän reunalla. Jalat pehmustetuilla jalkatelineillä lonkista ja polvista koukistettuna. Lonkat koukistettuna asteen kulmaan. Jalat kiinnitetään tarranauhoilla 4. Jalkaterien tulee olla korkeammalla kuin polvi Potilaan tuntemukset, toiveet sekä rajoitukset otettava huomioon

33 33 LAPAROSKOPIA- ASENTO =Potilas selinmakuulla, jalat jalkatelineillä, kädet vartalonmyötäisesti kouruissa Tarvitset: -tyyny potilaan pään alle -pehmustetut jalkatelineet leikkaustasoon -pehmustetut käsikourut -olkatuet -anestesiakaari Muista: - suojata pehmusteet ja apuvälineet puhtaalla liinalla - huolehtia että liinat ovat suorassa potilaan alla, ettei syntyisi painaumia - huolehtia ettei paljasta muovia tule ihoa vasten - kiinnittää kädet ja jalat tarranauhoilla - huolehtia potilaan intimiteettisuojasta, turhaa paljastelua tulee välttää - ottaa huomioon potilaan toiveet, tuntemukset sekä rajoitteet

34 34 LAPAROSKOPIA-ASENTO Tyyny pään alla 2. Jalat pehmustetuille jalkatelineille loivaan n. 30 asteen kulmaan. Jalat kiinnitetään tarranauhoilla 3. Kädet vartalonmyötäisesti pehmustettuihin kouruihin 4. Pehmustetut olkatuet 5. Kantapää, polvi sekä olkapää samalla linjalla 6. Pakarat aivan pöydän reunalla Potilaan tuntemukset, toiveet sekä rajoitukset otettava huomioon