Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille Hakemus Leader- toimintaryhmäksi. Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA
|
|
- Urho Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille Hakemus Leader- toimintaryhmäksi Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA
2 SISÄLLYS 1. LUKIJALLE KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE Kolmen Ajan Rannikon nykytila Väestökehitys Ravakan toimialueella Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v Toiminta-ajatus Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi KEHITTÄMISOHJELMA Visio Strategia- ja toimenpideohjelma Strategia Toimenpideohjelma Rahoitus toimenpiteittäin Rahoitussuunnitelma Muu rahoitus Ohjelman yhteensopivuus Aktivointisuunnitelma ALUEIDEN VÄLINEN TOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA RAVAKKA PAIKALLISENA TOIMINTARYHMÄNÄ Hallitus ja työryhmät Toimisto Ravakan osaaminen Koulutus Tiedottaminen Hankehakuprosessi Sidosryhmät Jäsenistö Arvioinnit Ravakka yhdistyksenä OHJELMAN SUUNNITTELU- JA KIRJOITUSPROSESSI EDELLISTEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN Pomo Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma LIITTEET Liite 1: Hallituksen vuoden 2006 jäsenet Liite 2: Vuositason rahoitustaulukko Liite 3: Ravakan uuden ohjelman suunnitteluprosessi Liite 4: Rauman kaupunkialueen rajaus 2
3 1. LUKIJALLE Ravakka on yksi maamme 58 paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli toimintaryhmästä. Ravakan toimialueeseen kuuluvat Satakunnasta Rauman seudulta neljä kuntaa; Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alusta Kodisjoki liittyy Raumaan ja Mynämäki ja Mietoinen yhdistyvät Mynämäen kunnaksi. Alueella asuu noin henkeä, joista maaseudun asukkaita on Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan toiminnan tarkoituksena on kehittää alueensa maaseudun asukkaiden, yritysten ja kylien työ- ja asumismahdollisuuksia sekä viihtyvyyttä laatimansa ohjelman avulla yhteistyössä yhdistysten, oppilaitosten, kuntien, ja valtion viranomaisten kanssa. Ravakan toiminta perustuu vastuun jakamiseen, me-henkeen, avoimuuteen ja hyvään tiedonkulkuun. Toiminta luo Kolmen Ajan Rannikon vahvan imagon ja yrittämisen hengen. Uutta ohjelmakautta toteutetaan vuosina Tämä Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II on hakemus Leader toimintaryhmäksi, jonka toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelman painopisteitä ovat: 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat, 2. Paraneva toimeentulo, 3. Kulttuurien kohtauspaikka ja 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö. Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Ohjelmakauden aikana pyritään saamaan kylätoiminta suunnitelmalliseksi ja kyläsuunnitelma kaikille alueille. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet sekä nuorten viihtyvyyden parantaminen alueella. Kansainvälistyminen on tulevalla ohjelmakaudella osa normaalia toimintaa. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet kartoitetaan yhteishankkeella ja alueella asuvat ulkomaalaiset toivotaan tervetulleeksi mukaan toimintaan. Ohjelman mukaisten kehittämishankkeiden rahoitus on sekä julkista: EU:n, valtion ja alueen kuntien, että hankehakijan osoittamaa yksityistä siinä suhteessa kuin ohjelman rahoitussuunnitelmassa todetaan. Yksityinen rahoitus voi pitää sisällään myös vastikkeetonta työtä ja tavaraa. Ravakalla on 118 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 83 ja yhteisöjä 35. Yhdistyksen jäsenyys on avointa kaikille toimialueen asukkaille ja 3
4 organisaatioille. Ravakan hallitus valitaan vuosittain kolmikantaperiaatteen mukaan, siten, että edustettuina ovat toimialueen yksittäiset asukkaat, yhdistykset ja julkinen sektori. (Liite 1 hallituksen jäsenet vuonna 2006). Ravakan hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet, jotka toteuttavat Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelman II tavoitteita ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Lopullisen rahoituspäätöksen tekee TE-keskuksen maaseutuosasto. Hankkeilla on avoin jatkuva haku. Uudesta ohjelmasta voidaan hakea rahoitusta vuodesta 2007 alkaen hankerekisterin avauduttua. Ohjelmakaudella Ravakan ohjelmasta rahoitettiin 85 kehittämishanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeiden yksityisrahoitus oli noin 20 % ja investointihankkeiden noin 50 %. Keskimäärin yksityistä rahoitusta syntyi 26 % hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Ravakan hallitus toimii työnantajana yhdistyksen toimihenkilöille, jotka ovat toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Heidän tehtävänään on aktivoida alueen toimijoita ja toimia hankehakijoiden neuvojina sekä linkkinä TE-keskukseen. 2. KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE 2.1 Kolmen Ajan Rannikon nykytila Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Satakunnasta, Rauman seudulta neljä kuntaa: Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alussa Mietoinen ja Mynämäki yhdistyvät Mynämäen kunnaksi ja Kodisjoki liittyy Raumaan. Rauman ja Lapin liitosneuvottelut ovat jäissä ja Rauma, Laitila, Uusikaupunki ja Pyhäranta selvittelevät liitosmahdollisuutta. Kolmen Ajan Rannikko on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla on rikas kulttuuriperinne ja vahva -identiteetti. Toiminta-alueen kymmenen kunnan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa yhteen- sä asukasta. Satakunnan puolella ja Varsinais-Suomessa asukasta. Rauman kaupunkikeskustalla vähennetty asukasluku on yhteensä n Alueen väkiluku on vähentynyt aina luvulta lähtien. Väheneminen on oleellisesti hidastunut aivan viime vuosina. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Ravakan pohjoisen alueen väestöpohja vähenee asukkaaseen ja eteläisen asukkaaseen. Yksi väestökehityksen ilmiöistä myös tällä alueella on koko maata koskeva ikääntyminen. Nuorten poismuutto jyrkentää ilmiötä Ravakan alueella. 4
5 2.1.1 Väestökehitys Ravakan toimialueella Asukasmäärä kunnittain Laitila Mietoinen Pyhäranta Mynämäki Uusikaupunki Vehmaa Eurajoki Kodisjoki 521 Lappi Rauma maaseutualueet keskikaupunki Yhteensä Ravakan alue Kolmen Ajan Rannikko Rauman kaupunkialueen rajaus kartalla LIITE 4 Kolmen Ajan Rannikon alueen ikä- ja sukupuolijakauma Rauman seutu Vakka- Suomi Miehet % Naiset % Yht. % alle25v. % , , , , , ,8 Yht , , ,1 Alueen väestön sukupuolijakautumaa voi pitää vielä tasapainoisena. Ilman maaseudun uusia elinkeinoja naisten on kuitenkin jatkossa vaikeampi löytää mielekkäitä työtehtäviä. Kaupunkikeskustan merkitys nuorten osuuteen näkyy Vakka-Suomen ja Rauman alueiden suuressa erossa (19 ja 28 %). Nuorten muuttotase on Ravakan alueella erittäin heikko. Muuttoliike Kolmen Ajan Rannikolta vuonna 2005 tulo lähtö netto Rauman seutu Vakka-Suomi Yht Mynämäen tiedot puuttuvat tästä taulukosta. Nuorten muuttoliike Vakka-Suomesta vuonna 2005 tulo lähtö netto Vakka-Suomi Rauman seudun tietoja ei ollut saatavissa. 5
6 Alle 25-vuotiaiden ikäluokka on siis vastannut huomattavasta osasta poismuuttoa. Kun ikäryhmän osuus väestöstä Vakka-Suomessa on noin 28 %, on sen osuus muuttotappiosta yli 65 %. Muuttotappio keskittyy selvästi yli 15- vuotiaisiin eli lukioon tai ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja erityisesti korkea-asteen opintoihin hakeutuminen merkitsee myös muuttoa pois omalta alueelta. Sen sijaan lapsiperheiden muutto kulkee vastakkaiseen suuntaan Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne (Työministeriön tilasto, luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan) Kunta Ammatissa toimivaa Työvoimareservi Työttömyysaste väestöä % Eurajoki ,4 Kodisjoki ,5 Lappi ,4 Rauma ,4 Yhteensä ,2 Satakunta ,8 Laitila ,6 Mietoinen ,3 Pyhäranta ,6 Uusikaupunki ,8 Vehmaa ,1 Mynämäki ,1 Yhteensä ,7 Varsinais- Suomi ,4 Kolmen Ajan ,1 Rannikko Koko Suomi ,1 Työttömyysaste on laskenut luvun alkupuolen noin 20 % tasosta vuoden 2005 syksyn tasoon noin 11 prosenttiin Rauman seudulla ja n. 8,7 prosenttiin Vakka-Suomessa. Työttömyyden alenemisen kehitys on ollut valtakunnallista kärkitasoa ja Ravakan alueen työttömyysaste on lokakuussa 2005 alemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyyden alenemiseen ovat vaikuttaneet Olkiluodon rakennustyömaat Eurajoella ja Valmet-Automotiven lomautusten päättyminen syksyllä 2005 Uudessakaupungissa sekä telakkateollisuuden parantunut tilauskanta. Työttömyyden rakenteessa on Ravakan toimialueella tapahtunut 2000-luvulla positiivinen muutos, sillä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25 -vuotiaiden osuus on ollut jatkuvassa laskussa. Toisaalta on todettava, että myös nuorten ja työikäisten poismuutto alueelta on vaikuttanut lukuja kaunistavasti. 6
7 2.1.3 Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v Kuntien alueilla olevat työpaikat (Luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan tiedot) Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon kpl % kpl % kpl % kpl % Eurajoki 191 9, , ,3 51 2,6 Kodisjoki 21 18,3 11 9, ,1 7 6,1 Lappi , , ,2 34 4,1 Rauma 168 1, , , ,5 Laitila , , ,1 84 2,2 Mietoinen , , ,4 13 3,6 Pyhäranta 67 11, , ,4 13 2,3 Uusikaupunki 380 5, , ,4 90 1,4 Vehmaa , , ,0 51 6,5 Mynämäki , , ,7 56 2,0 Yhteensä , , , ,9 Elinkeinorakenteet Kolmen Ajan Rannikolla Tuntematon 2 % Alkutuotanto 6 % Palvelut 54 % Jalostus 38 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Elinkeinorakenteeltaan Kolmen Ajan Rannikko on yksi teollisuusvaltaisimmista seuduista Suomessa. Perinteinen suurteollisuus on tarjonnut merkittävän osan työpaikoista 1980 luvun loppupuolelle saakka. Pienyrittäjyys oli tuolloin keskimääräistä vähäisempää. Myös keskisuuria yrityksiä oli seudulla vähän luvun lopulla alkoi seudulla teollinen murros, joka johti voimakkaaseen teollisten työpaikkojen vähenemiseen luku merkitsi seudulla pienyritystoiminnan voimakasta kasvua. Samalla alkoi kuitenkin myös suurten teollisten investointien sarja, joka on voimakkaasti vireyttänyt Ravakan toimialueen elinkeinoelämää. Alue on kuulunut toisaalta elinkeinojen rakennemuutosta ja toisaalta teollisen osaamisen kehittämistä painottavien 7
8 2.2 Toiminta-ajatus EU-rahoitteisten kehittämistoimenpiteiden piiriin vuodesta 1995 alkaen ja kuuluu edelleen ainakin vuoteen 2010 saakka. Suomen suurimman teollisen investoinnin käynnistyminen Eurajoella Olkiluodossa muodostaa selvän, useita vuosia kestävän mahdollisuuden usean eri toimialan yrityksille. Lisäksi investoinnin pysyvät työllisyys- ja palvelujen kysyntävaikutukset ovat huomattavat. Uhkaavia haasteita on elintarviketeollisuudessa, erityisesti sokerituotannossa. Toimivien yritysten määrä Ravakan alueella Rauman seudulla on vuoden 2005 alkupuolella ollut yhteensä kpl ja Vakka-Suomen alueella kpl eli yhteensä kpl. Yritysten perustaminen alueella on runsasta, mutta yritysten elinkaari ei useinkaan ole kovin pitkä. Maatilayrityksiä Rauman seudulla on yhteensä n. 480 kpl ja Vakka-Suomessa n kpl. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry määrittelee toiminta-ajatuksensa seuraavasti: Ravakan toiminnan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja asua toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, jossa on riittävät lähipalvelut. Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Ravakka toimii yhteistyössä alueensa yritysten, kuntien, valtion viranomaisten, oppilaitosten ja alueella kehitystyötä tekevien organisaatioiden kanssa sekä verkottuu yhteistyöhön muiden paikallisten toimintaryhmien kanssa. Tärkeätä toiminnassa on avoimuus, me-henki, vastuun jakaminen, tasa-arvon monipuolinen edistäminen, kaupunki-maaseutuvuorovaikutus sekä ympäristön ja kulttuuriperinnön kestävä hyödyntäminen. 8
9 2.3 Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi Kolmen Ajan Rannikon vahvuudet - saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu - vahva kulttuuriperintö - tiivis toiminta-alue - vahva kylä- ja yhdistystoiminta Kolmen Ajan Rannikon heikkoudet - nuorten huono viihtyminen alueella - yrittäjähengen puuttuminen - muutoksen pelko, luovan aktiivisuu- den ja aidon yhteistyön harvinaisuus - turha vaatimattomuus, sisäisen ja ulkoisen imagon heikkous Toimintaympäristön mahdollisuudet - voimakas kansainväliseen, teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella - sijainti; kohtuulliset liikenneyhteydet keskuksiin, kaupunkikolmion tarjoa- mat mahdollisuudet - maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen, eri- tyisesti nuoret ja eläkeläiset - kasvava hoivapalvelujen kysyntä - maahan muuttajat Toimintaympäristön uhat - keskusten vetovoima vie asukkaat, erityisesti nuoret - lähellä sijaitsevien suurten keskus- valtakunnallisesta kehityksestä ten Porin ja Turun syrjäytyminen - alueelliset ristiriidat vievät toimintaedellytykset - kasvintuotantotuet supistuvat, tuki- ta- politiikka kuihduttaa maaseudun loudellisen toiminnan edellytykset - yhteiskunta karsii ja etäännyttää palveluja 3 KEHITTÄMISOHJELMA 3.1 Visio Ohjelmakauden päättyessä vuonna 2013 Kolmen Ajan Rannikon maaseudulla on saavutettu Ravakan kehittämisohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella alla olevan vision mukainen tila. Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten ja nuorten tarpeet. Kolmen Ajan Rannikon maaseutu tarjoaa asukkailleen monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. 9
10 3.2 Strategia- ja toimenpideohjelma Strategia Strategian painopisteiksi on valittu 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 2. Paraneva toimeentulo 3. Kulttuurien kohtauspaikka 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläsuunnitelma pyritään saamaan aikaan tai päivittämään mahdollisimman monessa kylässä. Suunnitelmien monipuolisuus turvataan asiantuntevalla ohjauksella. Suunnitelmien laadinnan yhteydessä tuetaan erityisesti toiminnaltaan vahvojen kylien keskinäistä verkottumista yhteistyöhön. Muiden yhdistysten ja kylien yhteistoimintamahdollisuudet nostetaan systemaattisesti esille kyläsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kulttuurien kohtauspaikkana Kolmen ajan rannikolla on jo hyödynnetty joitakin olemassa olevia vahvuuksia, mutta toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet otetaan tulevalla ohjelmakaudella tehokkaammin käyttöön ja kehittämiseen liitetään myös kansainvälistyminen. Vahva kulttuuriperintö yhdessä monipuolisen ja hoidetun ympäristön kanssa niihin liittyvine kehittämistoimenpiteineen tukevat kolmen muun painopisteen toteuttamista. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Lähialueen kaupunkien voimakkaan taloudellisen kasvun synnyttämästä kysynnästä kanavoidaan osa maaseutualueelle tehostetulla palvelutarjonnalla. Palvelujen kehittämisessä painotetaan osaamista, tuotteistusta, tuotantoprosessien ja laadun kehittämistä, verkottumista ja markkinointia. Toimintaryhmän omat kansainvälistymishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä muiden toimintaryhmien kanssa. Alueen toimijoiden kansainvälistymistä tuetaan erillisinä hankkeina tai osana laajempaa kokonaisuutta. Hankkeet suunnataan ensisijaisesti lähialueelle, Itämeren piiriin. Myös kotimaassa tapahtuvaa, alueen kansainvälisiin toimijoihin ja maahan muuttajiin perustuvaa kansainvälistymistä tuetaan. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet. Se, että ohjelman toimenpiteet pyrkivät erityisesti vaikuttamaan nykytilan analyysin esille nostamaan nuorten huonoon viihtymiseen alueella, varmistetaan tulosmittareiden avulla läpäisyperiaatteella kaikissa toimenpiteissä. Nuorten osalta vaikuttavuutta haetaan erityisesti kulttuurien kohtauspaikkana toimimisen teemasta, mutta myös omaehtoisuuden kehittämisestä ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luomisesta. Kansainvälistymishankkeiden painopiste on nuorissa. 10
11 Naisiin kohdistuvaa kehittämistoimintaa tuetaan erityisesti uusien toimeentu- lomahdollisuuksien painopisteessä. Hoiva-alan samoin kuin vapaa-ajan palvelujen tarjonnan lisäämisen uskotaan edelleen luovan myös ansaintamahdollisuuksia. Toiminnan omaehtoisuus on jo nyt vahvasti naisten käsissä. Sekä sisäisen että ulkoisen imagon kehittäminen tukeutuu ainakin osittain palvelutarjonnan ja sen laadun kehittämiseen. Kunkin tulosmittarin kohdalla ilmoitetaan, aina kun se on mahdollista, tavoiteltu tulos erikseen naisiin ja nuoriin liittyvinä kokonaisuuksina. Hankkeiden rahoittamisen edellytykset: hanke on ohjelman mukainen hanke on rahoituskelpoinen hanke on paikallislähtöinen hanke on innovatiivinen hanke on realistinen hakijalla on kyky hallinnoida hanketta hakijalla on kyky toteuttaa hanketta Koko ohjelman määrällisinä tavoitteina mitataan: työllistymismahdollisuuksien syntymistä 50 htv palveluyksiköiden määrän kasvua 5 kpl kehittämistoimintaan osallistuneita nuoria kehittämistoimintaan osallistuneita naisia 20 % kokonaismäärästä 60 % kokonaismäärästä ikärakenteen positiivista muutosta + / - ikärakenteen positiivista muutosta 5 alueella Laadulliset valintakriteerit: toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen asukaslähtöinen ja yhteisöllinen hanke on pilotti ja malli muille alueen toimijoille hankkeen tulokset hyödyttävät suurta edunsaajajoukkoa hanke rakentaa yhteistyötä toimijoiden kesken hanke sisältää kaupunki maaseutu vuorovaikutusta hanke kohdistuu erityisesti naisiin hanke kohdistuu erityisesti alle 30 vuotiaisiin hanke edistää tasa-arvoisuutta Hanke vaikuttaa määrällisten- ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseen joko ohjelma- tai toimenpidetasolla (vähintään kolmen). 11
12 3.2.2 Toimenpideohjelma Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 1 Vahvat, omaehtoiset toimijat Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee myös alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Toiminnassa on erityisen tärkeää yhteistyö alueella toimivien järjestöjen ja alueen oppilaitosten kanssa. Kylien tai yhdistysten toiminnan kannalta merkittävien yhteisten tilojen kunnostaminen on tärkeää omaehtoisen toiminnan edellytysten luojana. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. Nelikenttäanalyysin mukaan omaehtoisuuden kehittämiseen vaikuttavat seuraavat asiat: Kolmen Ajan Rannikon alueen heikkoutena nähdään muutoksen pelko, yrittäjähengen puuttuminen ja nuorten huono viihtyminen alueella sekä sisäisen imagon heikkous. Toimintaympäristön uhista omaehtoisen toiminnan edellytyksiin vaikuttavat eniten alueelliset ristiriidat ja keskusten vetovoima erityisesti nuorten suhteen. Vahvuutena omaehtoisuuden kehittämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys ja kylä- ja yhdistystoiminnan perinne. Tärkeää kehittämishankkeiden toteuttamisessa on avoimuus ja me-henki sekä nuorten tiivis kytkeminen toimintaan. Toimenpiteen kehittämiskohteita ovat kylätoiminta, erityisesti laaja-alaisten kyläsuunnitelmien laatiminen kylien ja niissä toimivien yhdistysten yhteiskäytössä olevien toimitilojen kunnostaminen maaseudun järjestötoiminnan ja niiden yhteistyöverkostojen kehittäminen erityisesti nuorten harrastustoiminnan edellytysten ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen; myös pienimuotoinen tilojen hankinta, kunnostus ja rakentaminen sisäinen markkinointi, oman toimintaympäristön arvostamisen kehittäminen tutoroidun etäopiskelun kehittäminen ja riittävien tietoverkon hyväksikäyttömahdollisuuksien turvaaminen Määrälliset tavoitteet kyläsuunnitelmia järjestötoiminnan kehittämistoimenpiteitä koulutustunteja Naisiin tai nuoriin kohdistuneita hankkeita kunnostetut tilat 20 kpl 5 kpl 600 kpl 30 % TP:n hankkeista 15 kpl 12
13 Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ( maaseudun palveluiden kehittäminen) 322. Kylien kehittäminen Koulutus ja osaaminen Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 2 Paraneva toimeentulo Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja turvata riittävät lähipalvelut alueella. Toiminnan kehittämisessä on erityisen tärkeää yhteistyö alueen yritysten ja alueella kehittämistyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmalla voidaan vain rajoitetusti vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Alla olevat kehittämistoimet on valittu siten, että ne paikallisen toimintaryhmän roolin rajoissa mahdollisimman tehokkaasti tukisivat muiden kehittäjäorganisaatioiden tekemää työtä. Tavoitteena on luoda uusia ansaintamahdollisuuksia myös tukemalla uusien ideoiden ja harrastusten kehittämistä tuotteiksi ja edelleen yritystoiminnaksi. Toiminta kohdistetaan erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleviin. Mikroyritysten yhteistyöverkostojen toiminnan kehittämistä ja yhteistä markkinointia tuetaan tavoitteena työllistymismahdollisuuksien lisääntyminen. Tavoitteena on myös tukea ohjelmasta joidenkin matkailu- ja vapaa-ajan kohteiden kunnostamista ja hoitoa sekä pienimuotoista rakentamista. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueella on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Nelikenttäanalyysin mukaan Kolmen Ajan Rannikon heikkouksina toimeentulomahdollisuuksien parantamisen suhteen ovat yrittäjähengen puuttuminen, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus ja turha 13
14 vaatimattomuus. Uhkana on se, että yhteiskunta edelleenkin karsii ja etäännyttää palveluja, kasvintuotantotuet supistuvat ja alueelliset ristiriidat kärjistyvät. Vahvuutena toimeentulomahdollisuuksien lisäämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys. Mahdollisuuksia toimintaympäristössä tarjoaa läheinen kaupunkikolmio, voimakas teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella ja kasvava hoivapalvelujen kysyntä. Ravakka tarjoaa ohjelmassaan rahoitusta seuraavanlaisille toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttaville kehittämishankkeille sivuelinkeinoon tähtäävän idean kehittelyn tukeminen harrastuksesta ammatiksi -kehitystyön tukeminen, erityisesti naisten elinkeinotoimintaan liittyvän verkottumisen ja yhteisen markkinoinnin tukeminen etätyömahdollisuuksien tukeminen/laajakaistayhteyksien yhteiskäyttö työssäkäyntimahdollisuuksien tukeminen, erityisesti nuorten lähipalvelujen turvaaminen, palvelutarveselvitykset ja palvelusuunnitelmat pienimuotoisten matkailu- ja vapaa-ajan käytössä olevien kohteiden kunnostukset yrittäjyyskasvatus, yrittäjähenki yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä pienimuotoinen koulutus Määrälliset tavoitteet uusia sivuelinkeinoideoita 15 kpl uusia tai toimintaansa kehittäneitä verkostoja 5 kpl parantuneet etätyömahdollisuudet 5 kpl luodut työtilaisuudet 30 htv näistä naisia 60 % alle 30-vuotiaita 30 % palvelutarveselvitykset ja -suunnitelmat 25 kpl koulutusta 800 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 1. ja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä: 111. Osaaminen ja koulutus maa-, metsä- ja elintarviketaloudessa 123. Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 311. Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) 312. Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen, 313. Matkailun kehittäminen 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 14
15 Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 3 Kulttuurien kohtauspaikka Ravakan toiminnan yhtenä tarkoituksena on tukea alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan sekä lisätä ja monipuolistaa kaupungeissa asuvien ihmisten kiinnostusta alueeseen. Kansainvälistä toimintaa on tarkoitus lisätä toisaalta tukeutumalla alueella jo työskentelevään ulkomaiseen väestöön ja toisaalta tukemalla alueella toimivien yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääntymistä. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen tavoitteena on myös lisätä nuorten viihtymistä alueella. Taloudellista tasa-arvoa edistetään mm. tukemalla tietokoneen käytön mahdollistamista nuorille, joilla ei ole kotona tietokonetta. Tavoitteena on, että ohjelmakauden päättyessä Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten, lasten ja nuorten tarpeet. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Monet toimenpiteen rahoitettavista hankkeista tukevat myös uusien toimeentulomahdollisuuksien syntymistä. Vaikeuksia kulttuurien kohtauspaikan kehittämisessä tulevat aiheuttamaan nuorison huono viihtyminen alueella, muutoksen pelko, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus sekä turha vaatimattomuus. Vahvuutena haasteisiin vastaamisessa ovat saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu sekä vahva kulttuuriperintö. Mahdollisuuksia kehittämiseen tarjoaa läheinen kaupunkikolmio ja maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen. Myös Ravakan toiminta-alueelle sijoittuva, mittava kansainvälinen rakennuskohde luo mahdollisuuksia kulttuurien kohtauspaikan kansainväliseen kehittämiseen samoin kuin alueella, myös maaseudulla, jatkuvasti lisääntyvä ulkomainen työvoima. Kehitystyössä Ravakka tekee yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen ja yritysten kanssa. Niiden kansainvälisten suhteiden kehittämistä tuetaan ohjelmasta. 15
16 Tärkeää hankkeiden toteuttamisessa on perinteen kestävä hyödyntäminen. Ravakka on ohjelmarahoituksella mukana toimintaryhmien yhteisessä kan- sainvälistymistoiminnassa. Ravakka tarjoaa rahoitusta seuraavanlaisille kulttuurien kohtauspaikan kehittymistä tukeville hankkeille Määrälliset tavoitteet asumismahdollisuuksien edistäminen ja markkinointi mukaan lukien yhteisö- ja ekologisen asumisen kehittäminen tuotteiden markkinointi vapaa-ajan asukkaiden integrointi matkailijoiden, vapaa-ajan viettäjien ja maahanmuuttajien ohjelmapalvelut ja niiden markkinointi mukaan lukien leirikoulutoiminta mikroyritysten yhteistyöryhmien osallistuminen kansainväliseen toimintaan ja sen kehittämiseen ryhmien väliset maaseutu-kaupunkiystävyyssuhteet, erityisesti nuorten osalta yhdistysten ja ryhmien kansainvälisten ystävyyssuhteiden luominen ja syventäminen, erityisesti nuorten osalta maahanmuuttajien ja muiden ulkomaista syntyperää olevien väestöryhmien maaseutusuhteen kehittäminen vieraisiin kulttuureihin ja kieliin perehdyttävä pienimuotoinen koulutus kohde- ja paikallisopaskoulutus tietoverkkoyhteyksien yhteiskäyttö (nuoret, kansainvälisyys, kaupunki-maaseutu vuorovaikutus) markkinointiaineistot 8 kpl markkinointitilaisuudet 7 kpl esitellyt kohteet 10 kpl uudet tai kehitetyt palvelut 8 kpl koulutus 800 tuntia tietoverkkojen hyödyntämishankkeet 5 kpl uudet tai vahvistetut kansainväliset yhteydet 10 kpl yhteisöasumiskokeilu 1 kpl Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2, 3 ja 4 seuraavista toimenpiteistä 313. Matkailun kehittäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 16
17 Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 4 Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Ravakan kehittämistoiminnan yhtenä tarkoituksena on, että Kolmen Ajan Ran- maaseudulla voidaan elää toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympä- nikon ristössä. Osan ympäristön viihtyisyydestä muodostavat hyvin hoidetut kulttuuriperintöön liittyvät alueet, rakennukset ja rakenteet. Tavoitteena on, että toiminnan kehittäminen perustuu hyvään oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Maaseudun kulttuuriperinnön kerääminen ja esille saattaminen sekä mahdolli- tuotteistaminen koulutuksen, vapaa-ajan ja matkailun käyttöön on edel- nen leen ohjelmaan sisältyvää toimintaa, mikä osaltaan myös tukee toimentulomahdollisuuksien kasvamista. Luonnon- ja kulttuuriperintöasioihin vaikuttavina uhkatekijöinä ovat mahdolliset alueelliset ristiriidat ja se, että kasvintuotantotukien supistuminen saattaa vähentää maataloustuotantoa ja siten vähentää peltojen perinteistä käyttöä (perinnebiotoopit). Vahvuutena toiminnassa voidaan hyödyntää meren, saariston ja hyvin hoidetun maaseudun vetovoimaa, vahvaa kulttuuriperintöä ja kylä- ja yhdistystoimintaa. Laajempi alueellinen yhteistoiminta luo uusia mahdollisuuksia. Ravakka tekee yhteistyötä alueen järjestöjen ja kylien kans- Kehittämistyössä sa. Ravakka on mukana Varsinais-Suomen toimintaryhmien yhteisen ympäristöak- palkkaamisessa. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta tivaattorin maatilaa hyödyntämään erityisympäristötukea esim. arvokkaiden perinnebiotooppien perustamiseen ja hoitoon tai löytää tällaisille kohteille sopiva yhdistys silloin, kun tila ei itse voi huolehtia hoidosta. Ohjelmasta rahoitetaan seuraavanlaisia kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimi- ja hyödyntämiseen liittyviä seen hankkeita 17
18 perinnebiotooppien kunnostus perinnebiotooppien hoito rakennus- ja muun kulttuuriperinnön kohteiden kartoitukset, parannus- esittelykuntoon saattaminen ja tuotteistus suunnitelmat ja korjaukset perinteen keräys, aineistojen pienimuotoinen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvä kurssitoiminta Määrälliset tavoitteet: kunnostetut ja hoidetut luontokohteet 50 ha matkailu- ja vapaa-ajankohteiden kunnostukset 15 kpl (ha/m) kulttuuriperinnön toimenpiteiden kohteita 40 kpl suunnitellut kunnostustoimenpiteet 30 kpl koulutustunnit 500 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2. ja 3. seuraavista toimenpiteistä: 214. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito, perinnebiotooppien hoito 216. Ei-tuotannolliset investoinnit (Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen) 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 323. Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäminen 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 18
19 Aktivointi, koordinointi ja hallinto Ravakka noudattaa ohjelman toteutuksessa valtakunnallisen maaseutuohjelman neljännen toimintalinjan, Leader-toimintatapa, linjauksia. Aktivointi, koordinointi ja hallinto rahoitetaan toimenpiteestä 431. Toimintaraha. Ohjelmatyön käytännön toimenpiteistä vastaa edelleenkin kahden työntekijän toimisto. Ohjelmarutiinien lisäksi toimisto vastaa Kolmen Ajan Rannikon perusaktivoinnista sekä tukee neuvonnalla hankeideoiden rahoituksen etsintää silloin, kun hankkeet eivät sovellu maaseutuohjelmasta rahoitettaviksi. Hallintoon käytetään 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta. Alueelle on erityisen tärkeää, että toimintaraha on 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta, koska toiminta tapahtuu kahden maakunnan ja kahden TE-keskuksen alueella ja toimijoiden verkottaminen yli maakuntarajan on tärkeä osa toimintaa. Toimintaryhmä voi hakea hallintohankkeen lisäksi erilaisia aktivointi- ja kehittämishankkeita. Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on toteuttaa koordinaatiohankkeita, jossa toimintaryhmä itse tekee päätökset pienistä alahankkeista. Koordinaatiohanke yksinkertaistaa maaseudun asukkaan näkökulmasta tuen hakua, vähentää byrokratiaa ja mahdollistavaa pienehköt lyhyet hankkeet. 3.3 Rahoitus toimenpiteittäin Kokonaisrahoitus jakautuu hallinto- ja koordinaatio-rahoituksen vähentämisen jälkeen Kolmen Ajan Rannikon toimenpiteisiin arviolta seuraavasti 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 15 % 2. Paraneva toimeentulo 25 % 3. Kulttuurien kohtauspaik ka 30 % 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö 30 % 19
20 3.4 Rahoitussuunnitelma Koko ohjelmakauden rahoitus Rahoitus yhteensä julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus Rahoitus kansallisen maaseutuohjelman toimintalinjoit- tain toimintalinja julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio yksityinen luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio yksityinen rahana luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus hallinto julkinen EU + valtio kunta Ohjelman liitteenä on vuositason rahoitustaulukko. (Liite 2) Laskennallisena asukasmääränä käytetään asukasta koko ohjelmakauden ajan. Kuntaraha on 2,07 euroa / vuosi / asukas. Kuntaraha laskutetaan 20
Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus
TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,
LisätiedotPIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotToimintasuunnitelma PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä
Toimintasuunnitelma 2014 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa 28.11.2013 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto... 3 Henkilökunta
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotLEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä
LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
Lisätiedoton rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi
on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
LisätiedotTukirahoitusinfo- ja keskusteluilta
Tukirahoitusinfo- ja keskusteluilta Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, toiminnanjohtaja Siilinjärven kyläparlamentti 11.1.2018 Yrityskeskus Innocum SIILINJÄRVI Rahoituksen 4,6 M jakautuminen
LisätiedotViisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014
Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:
LisätiedotPeräpohjolan kehitys ry
Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
Lisätiedot1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella
Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2012
TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotYhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotKylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet
Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotHallitus on Leader-ryhmän sydän. Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö p
Hallitus on Leader-ryhmän sydän Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö sanna.sihvola@mmm.fi p. 02951 62264 Sivu 1 7.4.2015 Esityksen sisältö 1. Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valinta
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotMaaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotYleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi
Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus
LisätiedotLinnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys
Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys Leader toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta.
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotKALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ
KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden
LisätiedotUUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!
LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella
Kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kv-hankkeiden koulutuspäivä Ikaalinen 22.9.2016 Sivu 1 5.10.2016 Mitä on opittu edellisiltä ohjelmakausilta?
LisätiedotLeader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015
Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta
LisätiedotLeader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi
Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten
LisätiedotEi-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
LisätiedotKantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti
1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin
Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotLänsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)
Länsi-Suomen ESR-haku 21.12.2015 1.3.2016 20.1.2016 Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus) Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä,
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotOhjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotLeader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry
Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden
LisätiedotViestintä ja materiaalit
Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi
LisätiedotAjankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014
Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien
LisätiedotIloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020
Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotMaaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari
Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa
LisätiedotJoutsenten reitti ry. Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group)
Joutsenten reitti ry Sastamalan, Huittisten, Hämeenkyrön ja Punkalaitumen kuntien alueella toimiva Leader-toimintaryhmä (LAG = Local Action Group) Yksi Suomen 55 Leader-ryhmästä, joka toteuttaa maa- ja
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotLeaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata
LisätiedotYhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotHankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset
Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotSatakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia
Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:
LisätiedotLeader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Leader-työn tulokset 2013 Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.5.2014 Esityksen sisältö 1. Valintamenettely - aikataulu -
LisätiedotFiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät
Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma
Lisätiedot