Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille Hakemus Leader- toimintaryhmäksi. Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille 2007 2013. Hakemus Leader- toimintaryhmäksi. Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA"

Transkriptio

1 Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II vuosille Hakemus Leader- toimintaryhmäksi Maaseudun kehittämisyhdistys RAVAKKA

2 SISÄLLYS 1. LUKIJALLE KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE Kolmen Ajan Rannikon nykytila Väestökehitys Ravakan toimialueella Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v Toiminta-ajatus Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi KEHITTÄMISOHJELMA Visio Strategia- ja toimenpideohjelma Strategia Toimenpideohjelma Rahoitus toimenpiteittäin Rahoitussuunnitelma Muu rahoitus Ohjelman yhteensopivuus Aktivointisuunnitelma ALUEIDEN VÄLINEN TOIMINTA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA RAVAKKA PAIKALLISENA TOIMINTARYHMÄNÄ Hallitus ja työryhmät Toimisto Ravakan osaaminen Koulutus Tiedottaminen Hankehakuprosessi Sidosryhmät Jäsenistö Arvioinnit Ravakka yhdistyksenä OHJELMAN SUUNNITTELU- JA KIRJOITUSPROSESSI EDELLISTEN OHJELMIEN TOTEUTUMINEN Pomo Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma LIITTEET Liite 1: Hallituksen vuoden 2006 jäsenet Liite 2: Vuositason rahoitustaulukko Liite 3: Ravakan uuden ohjelman suunnitteluprosessi Liite 4: Rauman kaupunkialueen rajaus 2

3 1. LUKIJALLE Ravakka on yksi maamme 58 paikallisesta maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli toimintaryhmästä. Ravakan toimialueeseen kuuluvat Satakunnasta Rauman seudulta neljä kuntaa; Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alusta Kodisjoki liittyy Raumaan ja Mynämäki ja Mietoinen yhdistyvät Mynämäen kunnaksi. Alueella asuu noin henkeä, joista maaseudun asukkaita on Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan toiminnan tarkoituksena on kehittää alueensa maaseudun asukkaiden, yritysten ja kylien työ- ja asumismahdollisuuksia sekä viihtyvyyttä laatimansa ohjelman avulla yhteistyössä yhdistysten, oppilaitosten, kuntien, ja valtion viranomaisten kanssa. Ravakan toiminta perustuu vastuun jakamiseen, me-henkeen, avoimuuteen ja hyvään tiedonkulkuun. Toiminta luo Kolmen Ajan Rannikon vahvan imagon ja yrittämisen hengen. Uutta ohjelmakautta toteutetaan vuosina Tämä Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelma II on hakemus Leader toimintaryhmäksi, jonka toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Ohjelman painopisteitä ovat: 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat, 2. Paraneva toimeentulo, 3. Kulttuurien kohtauspaikka ja 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö. Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Ohjelmakauden aikana pyritään saamaan kylätoiminta suunnitelmalliseksi ja kyläsuunnitelma kaikille alueille. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet sekä nuorten viihtyvyyden parantaminen alueella. Kansainvälistyminen on tulevalla ohjelmakaudella osa normaalia toimintaa. Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet kartoitetaan yhteishankkeella ja alueella asuvat ulkomaalaiset toivotaan tervetulleeksi mukaan toimintaan. Ohjelman mukaisten kehittämishankkeiden rahoitus on sekä julkista: EU:n, valtion ja alueen kuntien, että hankehakijan osoittamaa yksityistä siinä suhteessa kuin ohjelman rahoitussuunnitelmassa todetaan. Yksityinen rahoitus voi pitää sisällään myös vastikkeetonta työtä ja tavaraa. Ravakalla on 118 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 83 ja yhteisöjä 35. Yhdistyksen jäsenyys on avointa kaikille toimialueen asukkaille ja 3

4 organisaatioille. Ravakan hallitus valitaan vuosittain kolmikantaperiaatteen mukaan, siten, että edustettuina ovat toimialueen yksittäiset asukkaat, yhdistykset ja julkinen sektori. (Liite 1 hallituksen jäsenet vuonna 2006). Ravakan hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet, jotka toteuttavat Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelman II tavoitteita ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Lopullisen rahoituspäätöksen tekee TE-keskuksen maaseutuosasto. Hankkeilla on avoin jatkuva haku. Uudesta ohjelmasta voidaan hakea rahoitusta vuodesta 2007 alkaen hankerekisterin avauduttua. Ohjelmakaudella Ravakan ohjelmasta rahoitettiin 85 kehittämishanketta, joiden kokonaiskustannukset olivat noin 3,7 miljoonaa euroa. Kehittämishankkeiden yksityisrahoitus oli noin 20 % ja investointihankkeiden noin 50 %. Keskimäärin yksityistä rahoitusta syntyi 26 % hankkeiden kokonaisrahoituksesta. Ravakan hallitus toimii työnantajana yhdistyksen toimihenkilöille, jotka ovat toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja. Heidän tehtävänään on aktivoida alueen toimijoita ja toimia hankehakijoiden neuvojina sekä linkkinä TE-keskukseen. 2. KEHITTÄMISEN LÄHTÖTILANNE 2.1 Kolmen Ajan Rannikon nykytila Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toiminta-alueeseen kuuluu Satakunnasta, Rauman seudulta neljä kuntaa: Eurajoki, Kodisjoki, Lappi ja Rauma sekä Varsinais-Suomesta kuusi kuntaa: Vakka-Suomesta Mietoinen, Laitila, Vehmaa, Uusikaupunki ja Pyhäranta sekä Turun seutukunnasta Mynämäki. Vuoden 2007 alussa Mietoinen ja Mynämäki yhdistyvät Mynämäen kunnaksi ja Kodisjoki liittyy Raumaan. Rauman ja Lapin liitosneuvottelut ovat jäissä ja Rauma, Laitila, Uusikaupunki ja Pyhäranta selvittelevät liitosmahdollisuutta. Kolmen Ajan Rannikko on vaurasta, teollista ja merellistä Länsi-Suomea. Seudulla on rikas kulttuuriperinne ja vahva -identiteetti. Toiminta-alueen kymmenen kunnan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa yhteen- sä asukasta. Satakunnan puolella ja Varsinais-Suomessa asukasta. Rauman kaupunkikeskustalla vähennetty asukasluku on yhteensä n Alueen väkiluku on vähentynyt aina luvulta lähtien. Väheneminen on oleellisesti hidastunut aivan viime vuosina. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Ravakan pohjoisen alueen väestöpohja vähenee asukkaaseen ja eteläisen asukkaaseen. Yksi väestökehityksen ilmiöistä myös tällä alueella on koko maata koskeva ikääntyminen. Nuorten poismuutto jyrkentää ilmiötä Ravakan alueella. 4

5 2.1.1 Väestökehitys Ravakan toimialueella Asukasmäärä kunnittain Laitila Mietoinen Pyhäranta Mynämäki Uusikaupunki Vehmaa Eurajoki Kodisjoki 521 Lappi Rauma maaseutualueet keskikaupunki Yhteensä Ravakan alue Kolmen Ajan Rannikko Rauman kaupunkialueen rajaus kartalla LIITE 4 Kolmen Ajan Rannikon alueen ikä- ja sukupuolijakauma Rauman seutu Vakka- Suomi Miehet % Naiset % Yht. % alle25v. % , , , , , ,8 Yht , , ,1 Alueen väestön sukupuolijakautumaa voi pitää vielä tasapainoisena. Ilman maaseudun uusia elinkeinoja naisten on kuitenkin jatkossa vaikeampi löytää mielekkäitä työtehtäviä. Kaupunkikeskustan merkitys nuorten osuuteen näkyy Vakka-Suomen ja Rauman alueiden suuressa erossa (19 ja 28 %). Nuorten muuttotase on Ravakan alueella erittäin heikko. Muuttoliike Kolmen Ajan Rannikolta vuonna 2005 tulo lähtö netto Rauman seutu Vakka-Suomi Yht Mynämäen tiedot puuttuvat tästä taulukosta. Nuorten muuttoliike Vakka-Suomesta vuonna 2005 tulo lähtö netto Vakka-Suomi Rauman seudun tietoja ei ollut saatavissa. 5

6 Alle 25-vuotiaiden ikäluokka on siis vastannut huomattavasta osasta poismuuttoa. Kun ikäryhmän osuus väestöstä Vakka-Suomessa on noin 28 %, on sen osuus muuttotappiosta yli 65 %. Muuttotappio keskittyy selvästi yli 15- vuotiaisiin eli lukioon tai ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja erityisesti korkea-asteen opintoihin hakeutuminen merkitsee myös muuttoa pois omalta alueelta. Sen sijaan lapsiperheiden muutto kulkee vastakkaiseen suuntaan Kolmen Ajan Rannikon työvoimatilanne (Työministeriön tilasto, luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan) Kunta Ammatissa toimivaa Työvoimareservi Työttömyysaste väestöä % Eurajoki ,4 Kodisjoki ,5 Lappi ,4 Rauma ,4 Yhteensä ,2 Satakunta ,8 Laitila ,6 Mietoinen ,3 Pyhäranta ,6 Uusikaupunki ,8 Vehmaa ,1 Mynämäki ,1 Yhteensä ,7 Varsinais- Suomi ,4 Kolmen Ajan ,1 Rannikko Koko Suomi ,1 Työttömyysaste on laskenut luvun alkupuolen noin 20 % tasosta vuoden 2005 syksyn tasoon noin 11 prosenttiin Rauman seudulla ja n. 8,7 prosenttiin Vakka-Suomessa. Työttömyyden alenemisen kehitys on ollut valtakunnallista kärkitasoa ja Ravakan alueen työttömyysaste on lokakuussa 2005 alemmalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin. Työttömyyden alenemiseen ovat vaikuttaneet Olkiluodon rakennustyömaat Eurajoella ja Valmet-Automotiven lomautusten päättyminen syksyllä 2005 Uudessakaupungissa sekä telakkateollisuuden parantunut tilauskanta. Työttömyyden rakenteessa on Ravakan toimialueella tapahtunut 2000-luvulla positiivinen muutos, sillä pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25 -vuotiaiden osuus on ollut jatkuvassa laskussa. Toisaalta on todettava, että myös nuorten ja työikäisten poismuutto alueelta on vaikuttanut lukuja kaunistavasti. 6

7 2.1.3 Kolmen Ajan Rannikon kuntien elinkeinorakenteet v Kuntien alueilla olevat työpaikat (Luvut sisältävät myös Rauman kaupunkikeskustan tiedot) Kunta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon kpl % kpl % kpl % kpl % Eurajoki 191 9, , ,3 51 2,6 Kodisjoki 21 18,3 11 9, ,1 7 6,1 Lappi , , ,2 34 4,1 Rauma 168 1, , , ,5 Laitila , , ,1 84 2,2 Mietoinen , , ,4 13 3,6 Pyhäranta 67 11, , ,4 13 2,3 Uusikaupunki 380 5, , ,4 90 1,4 Vehmaa , , ,0 51 6,5 Mynämäki , , ,7 56 2,0 Yhteensä , , , ,9 Elinkeinorakenteet Kolmen Ajan Rannikolla Tuntematon 2 % Alkutuotanto 6 % Palvelut 54 % Jalostus 38 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Elinkeinorakenteeltaan Kolmen Ajan Rannikko on yksi teollisuusvaltaisimmista seuduista Suomessa. Perinteinen suurteollisuus on tarjonnut merkittävän osan työpaikoista 1980 luvun loppupuolelle saakka. Pienyrittäjyys oli tuolloin keskimääräistä vähäisempää. Myös keskisuuria yrityksiä oli seudulla vähän luvun lopulla alkoi seudulla teollinen murros, joka johti voimakkaaseen teollisten työpaikkojen vähenemiseen luku merkitsi seudulla pienyritystoiminnan voimakasta kasvua. Samalla alkoi kuitenkin myös suurten teollisten investointien sarja, joka on voimakkaasti vireyttänyt Ravakan toimialueen elinkeinoelämää. Alue on kuulunut toisaalta elinkeinojen rakennemuutosta ja toisaalta teollisen osaamisen kehittämistä painottavien 7

8 2.2 Toiminta-ajatus EU-rahoitteisten kehittämistoimenpiteiden piiriin vuodesta 1995 alkaen ja kuuluu edelleen ainakin vuoteen 2010 saakka. Suomen suurimman teollisen investoinnin käynnistyminen Eurajoella Olkiluodossa muodostaa selvän, useita vuosia kestävän mahdollisuuden usean eri toimialan yrityksille. Lisäksi investoinnin pysyvät työllisyys- ja palvelujen kysyntävaikutukset ovat huomattavat. Uhkaavia haasteita on elintarviketeollisuudessa, erityisesti sokerituotannossa. Toimivien yritysten määrä Ravakan alueella Rauman seudulla on vuoden 2005 alkupuolella ollut yhteensä kpl ja Vakka-Suomen alueella kpl eli yhteensä kpl. Yritysten perustaminen alueella on runsasta, mutta yritysten elinkaari ei useinkaan ole kovin pitkä. Maatilayrityksiä Rauman seudulla on yhteensä n. 480 kpl ja Vakka-Suomessa n kpl. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry määrittelee toiminta-ajatuksensa seuraavasti: Ravakan toiminnan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja asua toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä, jossa on riittävät lähipalvelut. Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Ravakka toimii yhteistyössä alueensa yritysten, kuntien, valtion viranomaisten, oppilaitosten ja alueella kehitystyötä tekevien organisaatioiden kanssa sekä verkottuu yhteistyöhön muiden paikallisten toimintaryhmien kanssa. Tärkeätä toiminnassa on avoimuus, me-henki, vastuun jakaminen, tasa-arvon monipuolinen edistäminen, kaupunki-maaseutuvuorovaikutus sekä ympäristön ja kulttuuriperinnön kestävä hyödyntäminen. 8

9 2.3 Kolmen Ajan Rannikon nelikenttäanalyysi Kolmen Ajan Rannikon vahvuudet - saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu - vahva kulttuuriperintö - tiivis toiminta-alue - vahva kylä- ja yhdistystoiminta Kolmen Ajan Rannikon heikkoudet - nuorten huono viihtyminen alueella - yrittäjähengen puuttuminen - muutoksen pelko, luovan aktiivisuu- den ja aidon yhteistyön harvinaisuus - turha vaatimattomuus, sisäisen ja ulkoisen imagon heikkous Toimintaympäristön mahdollisuudet - voimakas kansainväliseen, teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella - sijainti; kohtuulliset liikenneyhteydet keskuksiin, kaupunkikolmion tarjoa- mat mahdollisuudet - maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen, eri- tyisesti nuoret ja eläkeläiset - kasvava hoivapalvelujen kysyntä - maahan muuttajat Toimintaympäristön uhat - keskusten vetovoima vie asukkaat, erityisesti nuoret - lähellä sijaitsevien suurten keskus- valtakunnallisesta kehityksestä ten Porin ja Turun syrjäytyminen - alueelliset ristiriidat vievät toimintaedellytykset - kasvintuotantotuet supistuvat, tuki- ta- politiikka kuihduttaa maaseudun loudellisen toiminnan edellytykset - yhteiskunta karsii ja etäännyttää palveluja 3 KEHITTÄMISOHJELMA 3.1 Visio Ohjelmakauden päättyessä vuonna 2013 Kolmen Ajan Rannikon maaseudulla on saavutettu Ravakan kehittämisohjelman toimenpiteiden myötävaikutuksella alla olevan vision mukainen tila. Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten ja nuorten tarpeet. Kolmen Ajan Rannikon maaseutu tarjoaa asukkailleen monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. 9

10 3.2 Strategia- ja toimenpideohjelma Strategia Strategian painopisteiksi on valittu 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 2. Paraneva toimeentulo 3. Kulttuurien kohtauspaikka 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Strategiavalinta rakentuu vahvalle kylä- ja yhdistystoiminnalle ja toimintaympäristön tarjoamille virikkeille toimeentulomahdollisuuksien lisäämiseen. Kyläsuunnitelma pyritään saamaan aikaan tai päivittämään mahdollisimman monessa kylässä. Suunnitelmien monipuolisuus turvataan asiantuntevalla ohjauksella. Suunnitelmien laadinnan yhteydessä tuetaan erityisesti toiminnaltaan vahvojen kylien keskinäistä verkottumista yhteistyöhön. Muiden yhdistysten ja kylien yhteistoimintamahdollisuudet nostetaan systemaattisesti esille kyläsuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Kulttuurien kohtauspaikkana Kolmen ajan rannikolla on jo hyödynnetty joitakin olemassa olevia vahvuuksia, mutta toimintaympäristön tarjoamat mahdollisuudet otetaan tulevalla ohjelmakaudella tehokkaammin käyttöön ja kehittämiseen liitetään myös kansainvälistyminen. Vahva kulttuuriperintö yhdessä monipuolisen ja hoidetun ympäristön kanssa niihin liittyvine kehittämistoimenpiteineen tukevat kolmen muun painopisteen toteuttamista. Toimeentulomahdollisuuksien parantamisessa tavoitteena on ennen kaikkea saada syntymään uutta tulonmuodostusta erityisesti naisille ja nuorille soveltuvassa palvelutoiminnassa sekä hoivapalvelujen että virkistys- ja vapaa-ajan palvelujen osalta. Lähialueen kaupunkien voimakkaan taloudellisen kasvun synnyttämästä kysynnästä kanavoidaan osa maaseutualueelle tehostetulla palvelutarjonnalla. Palvelujen kehittämisessä painotetaan osaamista, tuotteistusta, tuotantoprosessien ja laadun kehittämistä, verkottumista ja markkinointia. Toimintaryhmän omat kansainvälistymishankkeet toteutetaan pääsääntöisesti yhdessä muiden toimintaryhmien kanssa. Alueen toimijoiden kansainvälistymistä tuetaan erillisinä hankkeina tai osana laajempaa kokonaisuutta. Hankkeet suunnataan ensisijaisesti lähialueelle, Itämeren piiriin. Myös kotimaassa tapahtuvaa, alueen kansainvälisiin toimijoihin ja maahan muuttajiin perustuvaa kansainvälistymistä tuetaan. Erityisen tärkeitä ovat nuoriin ja naisiin kohdistuvat hankkeet. Se, että ohjelman toimenpiteet pyrkivät erityisesti vaikuttamaan nykytilan analyysin esille nostamaan nuorten huonoon viihtymiseen alueella, varmistetaan tulosmittareiden avulla läpäisyperiaatteella kaikissa toimenpiteissä. Nuorten osalta vaikuttavuutta haetaan erityisesti kulttuurien kohtauspaikkana toimimisen teemasta, mutta myös omaehtoisuuden kehittämisestä ja uusien toimeentulomahdollisuuksien luomisesta. Kansainvälistymishankkeiden painopiste on nuorissa. 10

11 Naisiin kohdistuvaa kehittämistoimintaa tuetaan erityisesti uusien toimeentu- lomahdollisuuksien painopisteessä. Hoiva-alan samoin kuin vapaa-ajan palvelujen tarjonnan lisäämisen uskotaan edelleen luovan myös ansaintamahdollisuuksia. Toiminnan omaehtoisuus on jo nyt vahvasti naisten käsissä. Sekä sisäisen että ulkoisen imagon kehittäminen tukeutuu ainakin osittain palvelutarjonnan ja sen laadun kehittämiseen. Kunkin tulosmittarin kohdalla ilmoitetaan, aina kun se on mahdollista, tavoiteltu tulos erikseen naisiin ja nuoriin liittyvinä kokonaisuuksina. Hankkeiden rahoittamisen edellytykset: hanke on ohjelman mukainen hanke on rahoituskelpoinen hanke on paikallislähtöinen hanke on innovatiivinen hanke on realistinen hakijalla on kyky hallinnoida hanketta hakijalla on kyky toteuttaa hanketta Koko ohjelman määrällisinä tavoitteina mitataan: työllistymismahdollisuuksien syntymistä 50 htv palveluyksiköiden määrän kasvua 5 kpl kehittämistoimintaan osallistuneita nuoria kehittämistoimintaan osallistuneita naisia 20 % kokonaismäärästä 60 % kokonaismäärästä ikärakenteen positiivista muutosta + / - ikärakenteen positiivista muutosta 5 alueella Laadulliset valintakriteerit: toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen asukaslähtöinen ja yhteisöllinen hanke on pilotti ja malli muille alueen toimijoille hankkeen tulokset hyödyttävät suurta edunsaajajoukkoa hanke rakentaa yhteistyötä toimijoiden kesken hanke sisältää kaupunki maaseutu vuorovaikutusta hanke kohdistuu erityisesti naisiin hanke kohdistuu erityisesti alle 30 vuotiaisiin hanke edistää tasa-arvoisuutta Hanke vaikuttaa määrällisten- ja laadullisten tavoitteiden toteutumiseen joko ohjelma- tai toimenpidetasolla (vähintään kolmen). 11

12 3.2.2 Toimenpideohjelma Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 1 Vahvat, omaehtoiset toimijat Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tehtävänä on tukea kyliä ja paikallisia yhdistyksiä ottamaan vastuu oman alueensa kehittymisestä ja verkottumaan myös perinteiset rajat ylittävään yhteistoimintaan. Ravakan toiminta tukee myös alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan. Toiminnassa on erityisen tärkeää yhteistyö alueella toimivien järjestöjen ja alueen oppilaitosten kanssa. Kylien tai yhdistysten toiminnan kannalta merkittävien yhteisten tilojen kunnostaminen on tärkeää omaehtoisen toiminnan edellytysten luojana. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueen toimijoilla on kyky omaehtoiseen muutoksen hallintaan. Nelikenttäanalyysin mukaan omaehtoisuuden kehittämiseen vaikuttavat seuraavat asiat: Kolmen Ajan Rannikon alueen heikkoutena nähdään muutoksen pelko, yrittäjähengen puuttuminen ja nuorten huono viihtyminen alueella sekä sisäisen imagon heikkous. Toimintaympäristön uhista omaehtoisen toiminnan edellytyksiin vaikuttavat eniten alueelliset ristiriidat ja keskusten vetovoima erityisesti nuorten suhteen. Vahvuutena omaehtoisuuden kehittämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys ja kylä- ja yhdistystoiminnan perinne. Tärkeää kehittämishankkeiden toteuttamisessa on avoimuus ja me-henki sekä nuorten tiivis kytkeminen toimintaan. Toimenpiteen kehittämiskohteita ovat kylätoiminta, erityisesti laaja-alaisten kyläsuunnitelmien laatiminen kylien ja niissä toimivien yhdistysten yhteiskäytössä olevien toimitilojen kunnostaminen maaseudun järjestötoiminnan ja niiden yhteistyöverkostojen kehittäminen erityisesti nuorten harrastustoiminnan edellytysten ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen; myös pienimuotoinen tilojen hankinta, kunnostus ja rakentaminen sisäinen markkinointi, oman toimintaympäristön arvostamisen kehittäminen tutoroidun etäopiskelun kehittäminen ja riittävien tietoverkon hyväksikäyttömahdollisuuksien turvaaminen Määrälliset tavoitteet kyläsuunnitelmia järjestötoiminnan kehittämistoimenpiteitä koulutustunteja Naisiin tai nuoriin kohdistuneita hankkeita kunnostetut tilat 20 kpl 5 kpl 600 kpl 30 % TP:n hankkeista 15 kpl 12

13 Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut ( maaseudun palveluiden kehittäminen) 322. Kylien kehittäminen Koulutus ja osaaminen Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 2 Paraneva toimeentulo Toiminta-ajatuksen mukaan Ravakan tarkoituksena on tukea Kolmen Ajan Rannikon maaseudun asukkaiden mahdollisuuksia työllistyä ja turvata riittävät lähipalvelut alueella. Toiminnan kehittämisessä on erityisen tärkeää yhteistyö alueen yritysten ja alueella kehittämistyötä tekevien organisaatioiden kanssa. Kolmen Ajan Rannikon kehittämisohjelmalla voidaan vain rajoitetusti vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen. Alla olevat kehittämistoimet on valittu siten, että ne paikallisen toimintaryhmän roolin rajoissa mahdollisimman tehokkaasti tukisivat muiden kehittäjäorganisaatioiden tekemää työtä. Tavoitteena on luoda uusia ansaintamahdollisuuksia myös tukemalla uusien ideoiden ja harrastusten kehittämistä tuotteiksi ja edelleen yritystoiminnaksi. Toiminta kohdistetaan erityisesti heikossa taloudellisessa asemassa oleviin. Mikroyritysten yhteistyöverkostojen toiminnan kehittämistä ja yhteistä markkinointia tuetaan tavoitteena työllistymismahdollisuuksien lisääntyminen. Tavoitteena on myös tukea ohjelmasta joidenkin matkailu- ja vapaa-ajan kohteiden kunnostamista ja hoitoa sekä pienimuotoista rakentamista. Ohjelmakauden päättyessä tavoitteena on, että alueella on monipuoliset toimeentulomahdollisuudet ja riittävät lähipalvelut. Nelikenttäanalyysin mukaan Kolmen Ajan Rannikon heikkouksina toimeentulomahdollisuuksien parantamisen suhteen ovat yrittäjähengen puuttuminen, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus ja turha 13

14 vaatimattomuus. Uhkana on se, että yhteiskunta edelleenkin karsii ja etäännyttää palveluja, kasvintuotantotuet supistuvat ja alueelliset ristiriidat kärjistyvät. Vahvuutena toimeentulomahdollisuuksien lisäämisessä nähdään toiminta-alueen tiiviys. Mahdollisuuksia toimintaympäristössä tarjoaa läheinen kaupunkikolmio, voimakas teolliseen toimintaan perustuva talouskasvu alueella ja kasvava hoivapalvelujen kysyntä. Ravakka tarjoaa ohjelmassaan rahoitusta seuraavanlaisille toimeentulomahdollisuuksiin vaikuttaville kehittämishankkeille sivuelinkeinoon tähtäävän idean kehittelyn tukeminen harrastuksesta ammatiksi -kehitystyön tukeminen, erityisesti naisten elinkeinotoimintaan liittyvän verkottumisen ja yhteisen markkinoinnin tukeminen etätyömahdollisuuksien tukeminen/laajakaistayhteyksien yhteiskäyttö työssäkäyntimahdollisuuksien tukeminen, erityisesti nuorten lähipalvelujen turvaaminen, palvelutarveselvitykset ja palvelusuunnitelmat pienimuotoisten matkailu- ja vapaa-ajan käytössä olevien kohteiden kunnostukset yrittäjyyskasvatus, yrittäjähenki yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvä pienimuotoinen koulutus Määrälliset tavoitteet uusia sivuelinkeinoideoita 15 kpl uusia tai toimintaansa kehittäneitä verkostoja 5 kpl parantuneet etätyömahdollisuudet 5 kpl luodut työtilaisuudet 30 htv näistä naisia 60 % alle 30-vuotiaita 30 % palvelutarveselvitykset ja -suunnitelmat 25 kpl koulutusta 800 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 1. ja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen seuraavista toimenpiteistä: 111. Osaaminen ja koulutus maa-, metsä- ja elintarviketaloudessa 123. Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 124 Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi 311. Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) 312. Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen, 313. Matkailun kehittäminen 321. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 14

15 Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 3 Kulttuurien kohtauspaikka Ravakan toiminnan yhtenä tarkoituksena on tukea alueen vapaa-ajan asukkaiden kytkeytymistä paikalliseen toimintaan sekä lisätä ja monipuolistaa kaupungeissa asuvien ihmisten kiinnostusta alueeseen. Kansainvälistä toimintaa on tarkoitus lisätä toisaalta tukeutumalla alueella jo työskentelevään ulkomaiseen väestöön ja toisaalta tukemalla alueella toimivien yhteisöjen kansainvälisten yhteyksien lisääntymistä. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen tavoitteena on myös lisätä nuorten viihtymistä alueella. Taloudellista tasa-arvoa edistetään mm. tukemalla tietokoneen käytön mahdollistamista nuorille, joilla ei ole kotona tietokonetta. Tavoitteena on, että ohjelmakauden päättyessä Kolmen Ajan Rannikko muodostaa tiiviiseen maaseutu-kaupunki-vuorovaikutukseen perustuvan kulttuurien kohtauspaikan, jonka toiminnassa on erityisesti huomioitu naisten, lasten ja nuorten tarpeet. Toiminnan kehittäminen perustuu hyvään kulttuuriperinnön ja oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Monet toimenpiteen rahoitettavista hankkeista tukevat myös uusien toimeentulomahdollisuuksien syntymistä. Vaikeuksia kulttuurien kohtauspaikan kehittämisessä tulevat aiheuttamaan nuorison huono viihtyminen alueella, muutoksen pelko, luovan aktiivisuuden ja aidon yhteistyön harvinaisuus sekä turha vaatimattomuus. Vahvuutena haasteisiin vastaamisessa ovat saaristo, meri ja hyvin hoidettu maaseutu sekä vahva kulttuuriperintö. Mahdollisuuksia kehittämiseen tarjoaa läheinen kaupunkikolmio ja maaseutuun liittyvän harrastus- ja matkailutoiminnan lisääntyminen. Myös Ravakan toiminta-alueelle sijoittuva, mittava kansainvälinen rakennuskohde luo mahdollisuuksia kulttuurien kohtauspaikan kansainväliseen kehittämiseen samoin kuin alueella, myös maaseudulla, jatkuvasti lisääntyvä ulkomainen työvoima. Kehitystyössä Ravakka tekee yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen ja yritysten kanssa. Niiden kansainvälisten suhteiden kehittämistä tuetaan ohjelmasta. 15

16 Tärkeää hankkeiden toteuttamisessa on perinteen kestävä hyödyntäminen. Ravakka on ohjelmarahoituksella mukana toimintaryhmien yhteisessä kan- sainvälistymistoiminnassa. Ravakka tarjoaa rahoitusta seuraavanlaisille kulttuurien kohtauspaikan kehittymistä tukeville hankkeille Määrälliset tavoitteet asumismahdollisuuksien edistäminen ja markkinointi mukaan lukien yhteisö- ja ekologisen asumisen kehittäminen tuotteiden markkinointi vapaa-ajan asukkaiden integrointi matkailijoiden, vapaa-ajan viettäjien ja maahanmuuttajien ohjelmapalvelut ja niiden markkinointi mukaan lukien leirikoulutoiminta mikroyritysten yhteistyöryhmien osallistuminen kansainväliseen toimintaan ja sen kehittämiseen ryhmien väliset maaseutu-kaupunkiystävyyssuhteet, erityisesti nuorten osalta yhdistysten ja ryhmien kansainvälisten ystävyyssuhteiden luominen ja syventäminen, erityisesti nuorten osalta maahanmuuttajien ja muiden ulkomaista syntyperää olevien väestöryhmien maaseutusuhteen kehittäminen vieraisiin kulttuureihin ja kieliin perehdyttävä pienimuotoinen koulutus kohde- ja paikallisopaskoulutus tietoverkkoyhteyksien yhteiskäyttö (nuoret, kansainvälisyys, kaupunki-maaseutu vuorovaikutus) markkinointiaineistot 8 kpl markkinointitilaisuudet 7 kpl esitellyt kohteet 10 kpl uudet tai kehitetyt palvelut 8 kpl koulutus 800 tuntia tietoverkkojen hyödyntämishankkeet 5 kpl uudet tai vahvistetut kansainväliset yhteydet 10 kpl yhteisöasumiskokeilu 1 kpl Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2, 3 ja 4 seuraavista toimenpiteistä 313. Matkailun kehittäminen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 16

17 Kolmen Ajan Rannikon toimenpide 4 Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö Ravakan kehittämistoiminnan yhtenä tarkoituksena on, että Kolmen Ajan Ran- maaseudulla voidaan elää toimivassa, turvallisessa ja viihtyisässä ympä- nikon ristössä. Osan ympäristön viihtyisyydestä muodostavat hyvin hoidetut kulttuuriperintöön liittyvät alueet, rakennukset ja rakenteet. Tavoitteena on, että toiminnan kehittäminen perustuu hyvään oman ympäristön tuntemukseen ja kunnioitukseen. Maaseudun kulttuuriperinnön kerääminen ja esille saattaminen sekä mahdolli- tuotteistaminen koulutuksen, vapaa-ajan ja matkailun käyttöön on edel- nen leen ohjelmaan sisältyvää toimintaa, mikä osaltaan myös tukee toimentulomahdollisuuksien kasvamista. Luonnon- ja kulttuuriperintöasioihin vaikuttavina uhkatekijöinä ovat mahdolliset alueelliset ristiriidat ja se, että kasvintuotantotukien supistuminen saattaa vähentää maataloustuotantoa ja siten vähentää peltojen perinteistä käyttöä (perinnebiotoopit). Vahvuutena toiminnassa voidaan hyödyntää meren, saariston ja hyvin hoidetun maaseudun vetovoimaa, vahvaa kulttuuriperintöä ja kylä- ja yhdistystoimintaa. Laajempi alueellinen yhteistoiminta luo uusia mahdollisuuksia. Ravakka tekee yhteistyötä alueen järjestöjen ja kylien kans- Kehittämistyössä sa. Ravakka on mukana Varsinais-Suomen toimintaryhmien yhteisen ympäristöak- palkkaamisessa. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta tivaattorin maatilaa hyödyntämään erityisympäristötukea esim. arvokkaiden perinnebiotooppien perustamiseen ja hoitoon tai löytää tällaisille kohteille sopiva yhdistys silloin, kun tila ei itse voi huolehtia hoidosta. Ohjelmasta rahoitetaan seuraavanlaisia kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimi- ja hyödyntämiseen liittyviä seen hankkeita 17

18 perinnebiotooppien kunnostus perinnebiotooppien hoito rakennus- ja muun kulttuuriperinnön kohteiden kartoitukset, parannus- esittelykuntoon saattaminen ja tuotteistus suunnitelmat ja korjaukset perinteen keräys, aineistojen pienimuotoinen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvä kurssitoiminta Määrälliset tavoitteet: kunnostetut ja hoidetut luontokohteet 50 ha matkailu- ja vapaa-ajankohteiden kunnostukset 15 kpl (ha/m) kulttuuriperinnön toimenpiteiden kohteita 40 kpl suunnitellut kunnostustoimenpiteet 30 kpl koulutustunnit 500 tuntia Tuki toimenpiteen hankkeille ohjataan valtakunnallisen maaseutuohjelman toimintalinjojen 2. ja 3. seuraavista toimenpiteistä: 214. Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito, perinnebiotooppien hoito 216. Ei-tuotannolliset investoinnit (Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen) 312 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 323. Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäminen 331. Koulutus ja osaaminen 421. Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö 18

19 Aktivointi, koordinointi ja hallinto Ravakka noudattaa ohjelman toteutuksessa valtakunnallisen maaseutuohjelman neljännen toimintalinjan, Leader-toimintatapa, linjauksia. Aktivointi, koordinointi ja hallinto rahoitetaan toimenpiteestä 431. Toimintaraha. Ohjelmatyön käytännön toimenpiteistä vastaa edelleenkin kahden työntekijän toimisto. Ohjelmarutiinien lisäksi toimisto vastaa Kolmen Ajan Rannikon perusaktivoinnista sekä tukee neuvonnalla hankeideoiden rahoituksen etsintää silloin, kun hankkeet eivät sovellu maaseutuohjelmasta rahoitettaviksi. Hallintoon käytetään 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta. Alueelle on erityisen tärkeää, että toimintaraha on 20 % ohjelman julkisesta rahoituksesta, koska toiminta tapahtuu kahden maakunnan ja kahden TE-keskuksen alueella ja toimijoiden verkottaminen yli maakuntarajan on tärkeä osa toimintaa. Toimintaryhmä voi hakea hallintohankkeen lisäksi erilaisia aktivointi- ja kehittämishankkeita. Uudella ohjelmakaudella tavoitteena on toteuttaa koordinaatiohankkeita, jossa toimintaryhmä itse tekee päätökset pienistä alahankkeista. Koordinaatiohanke yksinkertaistaa maaseudun asukkaan näkökulmasta tuen hakua, vähentää byrokratiaa ja mahdollistavaa pienehköt lyhyet hankkeet. 3.3 Rahoitus toimenpiteittäin Kokonaisrahoitus jakautuu hallinto- ja koordinaatio-rahoituksen vähentämisen jälkeen Kolmen Ajan Rannikon toimenpiteisiin arviolta seuraavasti 1. Vahvat, omaehtoiset toimijat 15 % 2. Paraneva toimeentulo 25 % 3. Kulttuurien kohtauspaik ka 30 % 4. Näkyvä luonnon- ja kulttuuriperintö 30 % 19

20 3.4 Rahoitussuunnitelma Koko ohjelmakauden rahoitus Rahoitus yhteensä julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus Rahoitus kansallisen maaseutuohjelman toimintalinjoit- tain toimintalinja julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio yksityinen luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio yksityinen rahana luontoissuoritus toimintalinja julkinen EU + valtio kunta yksityinen rahana luontoissuoritus hallinto julkinen EU + valtio kunta Ohjelman liitteenä on vuositason rahoitustaulukko. (Liite 2) Laskennallisena asukasmääränä käytetään asukasta koko ohjelmakauden ajan. Kuntaraha on 2,07 euroa / vuosi / asukas. Kuntaraha laskutetaan 20

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Leader-työn tulokset 2013 Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.5.2014 Esityksen sisältö 1. Valintamenettely - aikataulu -

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Peräpohjolan Leader ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Yleistä Peräpohjolan Leader ry toteuttaa paikallisen kehittämisen strategiaa Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017

ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETELÄISEN PÄIJÄT-HÄMEEN MAASEUDUN KEHITTÄMISYHDISTYS ETPÄHÄ RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2017 ETPÄHÄ RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 1. Yleistä Eteläisen Päijät-Hämeen toimintaryhmä ETPÄHÄ

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot