Kulttuurimatka Helsinkiin

Transkriptio

1 Kulttuurimatka Helsinkiin ti - ke Matkaohjelma on seuraava: Tiistai Lähtö klo: Iisalmesta kohti Helsinkiä. Ruokailemme menomatkalla Ravintola Punaisen Piipun kievarissa noutopöydästä. Matka jatkuu Helsinkiin, mikäli ennätämme, majoittuminen Sokos Hotelli Presidenttiin 2 hengen huoneisiin ennen Ateneumin näyttelyä, muutoin näyttelyn jälkeen. Opastettu tutustuminen Ateneumissa Eero Järnefeltin näyttelyyn alkaen (kesto opastettuna 1 tunti) Tämän jälkeen aikaa tutustua Linnan Aarteet näyttelyyn (taidetta Presidentinlinnasta) Sitten onkin aika käydä hotellilla, koska näytelmä OMATUNTO alkaa Helsingin Kaupunginteatterilla klo: 19:00 Teatterin jälkeen paluu hotellille. Keskiviikko Aamiaisen jälkeen klo: suuntaamme kohti Tuusulan Rantatietä. Tutustumme Akateemikko, säveltäjä Joonas Kokkosen taiteilijakotiin taiteilijapari Elina Viitailan ja Antti A. Pesosen upealla opastuksella. Kuulemme konsertin aikana lauluja, jotka liittyvät Tuusulan Rantatiellä olleisiin taiteilijoihin ja taiteilijakoteihin. Kahvit ja kahvileipää. 10:00-12:00 Jatkamme kulttuurikierrosta seuraavaan kohteeseen, Järvenpään taidemuseoon. Saamme nauttia opastetusta Venny Soldan-Brofeldt näyttelystä klo: Jatkamme matkaa Heinolaan, missä ruokailemme n osalle tutussa Cafe Heilassa. Pöytiintarjoilu. Täällä on mahdollisuus ostoksiin, erilaisia lahjatavaroita, lähiruokaa, leipää yms Jatkamme mukavaa tahtia takaisin kotiin, pysähtyen tarpeen tullen sopivilla paikoilla. Paikkoja matkalle 40 ensimmäiselle, mikäli tulijoita on enemmän kysytään lisäpaikkoja. Varaukset viimeistään mennessä: tapani.oravainen@pohjolanmatka.fi, pirjo.partanen@pohjolanmatka.fi puh: , puhelun hinta: 8,35 snt/puh+8snt/min, matkapuh. 8,35snt/puh+17snt/min HINTA: 197 / hlö minimi väh. 40 matkustajaa 207 / hlö minimi väh. 35 matkustajaa 217 / hlö minimi väh. 30 matkustajaa Jos laskutamme ryhmää, emme peri palvelumaksua, yksittäisistä varauksista perimme 10 palvelumaksun

2 Ateneum Eero Järnefelt Eero Järnefelt kuuluu Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiin taiteilijoihin. Hänet tunnetaan parhaiten Kolin jylhien näkymien kuvaajana sekä henkilö- ja muotokuvien taitajana. Myös Tuusulanjärven rannalla sijaitseva ateljeekoti Suviranta ja sitä ympäröivä luonto sekä perheenjäsenet olivat taiteilijalle läheisiä aiheita. Näyttelykokonaisuus jakautuu kahteen osaan: museon kolmannen kerroksen kahdessa salissa on esillä valikoima Järnefeltin tunnetuimpia maalauksia ja Ateneumin ensimmäisen kerroksen kahdessa salissa puolestaan on esillä piirustuksia, luonnoskirjoja ja grafiikkaa. Esillä on 150 teosta Ateneumin omista kokoelmista, Järvenpään, Helsingin, Turun ja Hämeenlinnan taidemuseoista, Ainolasta, Taidesäätiö Meritasta sekä yksityiskokoelmista. Ateneumin intendentin Heikki Malmen suunnitteleman näyttelyn teemoja ovat Koli ja erämaan maisemat, kansankuvaus, henkilö- ja muotokuvat sekä taiteilijan ateljeekoti Suviranta Tuusulanjärven rannalla. Taiteilijan syntymästä tulee kuluvan vuoden marraskuussa kuluneeksi 150 vuotta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Eero Järnefeltin seuran kanssa. Näyttelyn yhteydessä julkaistava kirja keskittyy Järnefeltin taidegrafiikkaan; kirjassa on kuvineen luetteloituna Järnefeltin koko graafinen tuotanto. Eero Järnefelt ( ) Maisemamaalauksella oli alusta lähtien keskeinen asema Eero Järnefeltin tuotannossa. Lyyrinen suhde luontoon näkyi varsinkin hänen pienissä, luonnon yksityiskohtia kuvaavissa teoksissaan. Kolin laelta yli Pielisjärven avautuvia jylhiä näkymiä Järnefelt kuvasi lähes kuolemaansa asti. Kolin maisemissa korostuu syksy, mutta kaikki vuodenajat tavalla tai toisella esiintyvät Järnefeltin teoksissa. Hän oli ulkoilmamaalareiden tavoin kiinnostunut erilaisista sääilmiöistä ja valaistusefekteistä. Järnefelt maalasi pilviaiheita jo opiskellessaan Pietarin taideakatemiassa ja eri vuorokaudenaikoina ja sääolosuhteissa kuvattujen pilvien aihe kiehtoi häntä läpi koko elämän. Näyttelyssä pilvet on koottu 20 teosta käsittäväksi kokonaisuudeksi, aamun pilvistä iltaruskoon. Eero Järnefelt oli myös erityisen lahjakas muotokuvaaja, joka saavutti suorastaan aikansa virallisen muotokuvamaalarin aseman. Järnefelt oli objektiivinen ja terävänäköinen tarkkailija mutta samalla syvällinen ihmiskuvaaja. Ateneumin näyttelyssä ovat esillä mm. edustusmuotokuvat historiantutkija J.R. Danielson- Kalmarista sekä vapaaherra Johan Philip Palménista. Virallisten edustusmuotokuvien rinnalla nähdään lämpimiä ja herkkiä muotokuvia taiteilijan puolisosta Saimista, heidän viidestä lapsestaan ja muista suvun piiriin kuuluvista henkilöistä. Tuotannon henkilökohtaisempi ja intiimimpi puoli välittyy maalauksista, piirustuksista ja grafiikantöistä, joita Järnefelt teki Tuusulanjärven rannalla sijaitsevassa ateljeekodissaan Suvirannassa. Taiteilijan tuotannossa on myös monia teoksia, joissa on mukana satiiria ja huumoria, mikä on varsin harvinainen piirre suomalaisessa taiteessa.

3 Object 1 Venny Soldan-Brofeldt 150-v Juhlanäyttely kertoo Venny Soldan-Brofeldtin ( ) tarinan nuoresta boheemista tytöstä rohkeaksi naistaiteilijaksi ja taiteen monitaituriksi. Venny Soldan-Brofeldt syntyi 1863 Helsingissä August ja Marie Soldanin boheemiin ja vapaamieliseen perheeseen. Isä, rahapajanjohtaja, August Soldan ( ) tuki tyttärensä taideopintoja vahvasti sekä kasvatti lapsensa eli "variksenpoikansa" herbartilaiseen kasvatusfilosofiaan pohjaten. Isän kantavana ajatuksena oli hyväntahtoisuus. Näin Soldan-Brofeldt sai jo lapsuudessaan ennakkoluulottoman ja rohkean alun elämälleen. Taideopinnot alkoivat Suomen Taideyhdistyksen piirustusluokalla 1880 ja jatkuivat Pietarissa sekä Pariisissa Pariisin opiskeluvuosia Soldan-Brofeldt on muistellut elämänsä onnellisimpina. Pariisista Venny matkusti yksin Espanjaan ja jopa Tunisiaan - uskaltamatta kertoa siitä suoraan edes perheelleen. Palattuaan kotimaahan Soldan-Brofeldt tutustui kirjailija Juhani Ahoon, jonka kanssa solmi avioliiton syksyllä Suomenmielisyys yhtä lailla kuin kansainvälisyys, riippumattomuus ja itsenäinen taiteilijuus yhdistivät paria. Venny kuvailikin itseään: " Olen maallisissa asioissa anarkisti, moraalisissa peloton ja taloudellisissa mieletön." Ajatuksena oli elää rohkeasti ja boheemisti turhaa moralisointia kaihtaen. Nämä ajatukset joutuivat koetukselle Juhani Ahon rakastuttua Vennyn pikkusisareen Tilly Soldaniin ja perheen elämän muodostuttua jo viitisen vuotta avioitumisen jälkeen omanlaisekseen kolmioliitoksi. Ennakkoluulottomuus ja rohkeus leimaavat myös Soldan-Brofedtin taidetta. Aikalaisille hän oli ennen kaikkea kansan ja herännäisyyden kuvaaja, kun taas myöhemmin hän on noussut esiin aistillisena rantaelämän ja merimaiseman kuvaajana. Pioneerityö lastenkirjojen kuvittajana, Taidetta kouluihin -yhdistyksen perustajana, Unioni Naisasialiitossa, Nuoren Suomen piirissä sekä vanhempana - omien poikiensa elokuvatuotannossa että Lallukan taiteilijatalon suunnittelussa on ainutlaatuista suomalaisen taiteen kentällä. Järvenpään taidemuseossa on nähtävillä yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta.

4 HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI OMATUNTO Rooleissa: Santeri Kinnunen, Lotta Lindroos, Ursula Salo, Johannes Holopainen, Mika Piispa, Jussi Puhakka, Iikka Forss Ohjaus Laura Jäntti Lavastus Sampo Pyhälä Puvut Sari Salmela Valosuunnittelu William Iles Äänisuunnittelu Antero Mansikka Naamiointi Tuula Kuittinen Kampaukset Taina Tervo

5 KAHDEN SISAREN ANSA On Jussi-niminen mies, vaimo Venny, tämän sisar Tilly ja kolmikolla kolme poikaa. On kansalliskirjailija ja kansalaissota. Tästä Lauri Sipari kirjoitti näytelmän Omatunto. Kymmenisen vuotta sitten Yleisradion tv-ykkönen tuotti Venny-nimisen draamasarjan. Liisa Urpelainen kirjoitti ja hänen puolisonsa Lauri Sipari oli mukana dramaturgina. Tarina kertoi kolmen ihmisen ansasta, triangelidraamasta, jonka osapuolina olivat Juhani Aho, hänen taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldt ja tämän pikkusisko Tilly Soldan. Taustalla hehkui Suomen taiteen kulta-aika ja sen palavat aatteet. Aho rakasti kumpaakin sisarta, sai vaimonsa kanssa kaksi poikaa ja kälynsä kanssa yhden. Sarjan keskiössä oli Venny, joka oli vahva, ymmärsi ja piti huolta pikkusiskostaan niin kuin aina ennenkin. Aihe jäi kiinnostamaan ja teatteri-ihminen kun olen, pohditutti, että tässä on kamarinäytelmän ainekset, sanoo kirjailija Lauri Sipari. Alkoi syntyä Omatunto-näytelmä, jossa on kuusi keskeistä roolia: isä, kaksi äitiä ja heidän kolme poikaansa. Näytelmän ensi-ilta on osuvasti ystävänpäivänä helmikuussa Aikajana yltää vuosien 1891 ja 1937 välille. Kehyskertomuksena kulkee poikien hanke tehdä isänsä Juha-kirjasta elokuva. Jussi ja Tilly ovat silloin jo kuolleet, kumpikin alle 60-vuotiaina, Venny elää 81-vuotiaaksi, vuoteen LIBERAALIN KÄRSIMYS Kun olin kirjoittanut näytelmää huomattavan pitkälle, huomasin, että tämä on melkein Jussi-näytelmä. Jos rautalangasta vääntää, Jussilla on siinä oikeastaan kaksi tilannetta: ihmissuhdeansa ja kansalaissota, jossa siinäkin kaikki vaihtoehdot ovat huonoja, Sipari sanoo. Kolmiodraama on väsyttävä tilanne, vaikka kuinka yritettäisiin sopia, että näin se menee. Se on aina luolan perältä asti tunnistettava asetelma, hankala ja vaikea, silloinkin kun osapuolet eivät ole lähisukua. Kansalaissodassa kaikki kärjistyy ja siinä kärsivät nimenomaan Jussin tyyppiset ihmiset, syntymäliberaalit ja vapaamieliset. Sodan realiteetti lävistää jokaisen, se jakaa ihmiset kulkee perheen halki tässä tapauksessa. Minulla on sellainen kuva, että kansalaissota oli Jussille ankara henkinen koettelemus, eikä hän sen jälkeen enää löytänyt entiselleen, Sipari miettii. Kirjailija sanoo, että näytelmä ei ole dokumentaarinen eikä näköispatsas. Siinä on Jussi-niminen mies, jonka elämäntilanteessa on yhtymäkohtia samannimiseen kirjailijaan. Hyvänsuopa Jussi, jonka on vaikea tehdä päätöksiä ja joka ei halua loukata ketään. Hän nääntyy ristiriitoihinsa. Sipari jatkaa, että varmaan historian Aho on huomattavasti monisärmäisempi ihminen, niin kuin oikeat ihmiset aina ovat. Sipari sanoo luottavansa katsojan älyyn muu lähtökohta olisi masentava. Minusta teatterintekijän kannattaa lähteä siitä, että katsojat ovat vähintään yhtä fiksuja kuin hän ja tietävät monesta asiasta paljon enemmän ja teatterintekijä toivon mukaan tietää draaman tekemisestä. OMATUNTO Juhani Aho kirjoitti saaristolaisromaanin Omatunto. Siinä omantunnon tuskia aiheuttaa maihin ajautunut arvolasti. Näytelmällä ei ole tekemistä romaanin kanssa, mutta nimen idea löytyi sieltä. Tämä sana ja käsite vaivaavat näytelmän ihmisiä, varsinkin Jussia alusta loppuun asti, puhuttiin siitä tai ei. Suomen sana moraalin mittarille on omatunto, ruotsiksi se on samvete, ja monissa muissakin kielissä se viittaa yhteisöön. Siparin Omantunnon ohjaa Laura Jäntti, Jussina on Santeri Kinnunen, Venny on Ursula Salo, Tilly Lotta Lindroos. Kirjailija on valintoihin hyvin tyytyväinen: Jäntin hän on tuntenut niin kauan kuin tämä on alalla ollut. Farssimestari Kinnusen hän näki Kauppamatkustajan kuoleman poikana, hienon tekstin hienossa roolissa ja ajatteli nyt heti, että oikean ikäinen ja hyvä näyttelijä Jussiksi. Sipari on lukenut Ahon kirjat useaan kertaan. Ja vaikka sieltä on jotain saattanut tarttuakin, näytelmän ihmiset puhuvat selkeää yleiskieltä, ehkä vähän arkaaisempaa kuin nykyään. Mihin Juhani Ahon kirjaan palaat? Pidän Papin tyttärestä ja Papin rouvasta ne ovat minusta Suomen kirjallisuushistorian hienoimpia kirjoja melkein. Pidän nuoruuden pitkistä novelleista ja Juhasta. Takatalvessa, Panussa, näissä myöhemmissä Aho on selvästi mukavuusalueensa ulkopuolella ja kirjoittaa velvollisuudentuntoisesti kansalliskirjallisuutta. Tuntuu, ettei hän jaksa enää, elämä on rynnännyt jonnekin, eikä sitä enää tavoita. Huippuaikansa menettäminen voi tuntua apealta. Teksti Raila Kinnunen kirjoittaja on Apu-lehden toimittaja