Intia. Cargo. muutoksessa NEWS. Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia. > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intia. Cargo. muutoksessa NEWS. Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia. > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?"

Transkriptio

1 Cargo 3 NEWS DFDS Transport Groupin asiakaslehti 2006 Intia muutoksessa Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia > Kotimaan liikennejärjestelmä uudistettiin > DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle > Euroopan yhdistyminen on lähes valmis > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?

2 Cargo NEWS Sisältö Pääkirjoitus Lähdemme Intiaan täysillä DSV:lle oma verkosto Intiaan Yhdistyminen Euroopassa loppusuoralla DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle Markku Luotomaa: Venäjä on positiivinen ongelma Kotimaan liikennejärjestelmä organisoitiin uudelleen Markku Kiesi: Myynnissä katsotaan kokonaisuutta Kuljettajan ammattitutkinto pakolliseksi 2009 Pitkä rannikko, paljon satamia Janos Uotila lyö pitkälle DFDS Transportista DSV Joulu on makuasia PÄÄTOIMITTAJA Hannu Kaila Toimituspäällikkö Ralf Ahlskog TOIMITUSNEUVOSTO Esko Kaasila, Hannu Kaila, Markku Kiesi, Markku Wasenius, Jurkka Mäkelä, Kim Ceder, Tarja Witikka, Ralf Ahlskog Toteutus Markkinointiviestintä Ralf Ahlskog toimittajat Ralf Ahlskog, Kirsi Riipinen valokuvaajat Antero Aaltonen, Janne Aaltonen, Petri Artturi Asikainen, Veijo Aulio JULKAISIJA DFDS Transport Oy PL 142, Vantaa puh PAINO Painotalo Miktor PAINOS PÄÄKI RJOITUS Kuljettajapula uhkaa kuljetusalaa Kuljettajapula on yhä paheneva uhka koko Suomen taloudelle. Kuljetustarpeet kasvavat samaan aikaan kun kuljettajia poistuu eläkkeelle enemmän kuin uusia saadaan tilalle. Sen seurauksena kalustoa seisoo terminaalien parkkipaikoilla. Kasvavan talouden ruuhkahuippuja ei enää kyetä täysipainoisesti hoitamaan, kun keikkakuljettajiakaan ei löydy. Akuutein pula on pääkaupunkiseudun irtoperävaunuliikenteessä. Kuljettajapulaan luo lisähaasteita se, että raskaan kaluston kuljettajille asetetut vaatimukset kiristyvät. Kuljettajan vastuuta muun muassa lastin kuormaamisesta ja vaarallisten aineiden kuljettamisesta on lisätty, ajo- ja lepoaikoja valvotaan entistä tarkemmin ja vuonna 2009 kuljettajilta vaaditaan erillinen tavarankuljetukseen oikeuttava ammattitutkinto. Sen pelätään vaikeuttavan alalle tuloa entisestään. Tutkinto on ehdottomasti nähtävä myös mahdollisuutena, koska se takaa sen, että alalle tulijat ovat ammattilaisia, mikä nostaa vääjäämättä alan arvostusta. Kuljetusalan on itse pidettävä huolta siitä, että ammattitutkinto ja työn vaatimat uudet haasteet luovat positiivisen kierteen, joka houkuttelee nuorisoa alalle. Kuljettajan työn arvostus ei aina ole oikeassa suhteessa siihen liittyvään vastuuseen ja profiilin nostaminen edellyttää myös rahallista satsausta. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät kuitenkaan voi tulla yksinomaan kuljetusalan maksettaviksi, talkoisiin tarvitaan koko kuljetusketju. Alalle tarvitaan jo vuosikymmenen loppuun mennessä yli uutta kuljettajaa. Haaste on kova, kun nuoria tulee vuosittain työelämään vain Uuden lain vaatiman koulutuksen käynnistyessä tullaan näkemään mittavia investointeja muun muassa ajosimulaattoreihin, mikä omalta osaltaan helpottaa ammattiin opiskelua. Jotta käytännöt muodostuisivat mahdollisimman joustaviksi, on toivottavaa, että eduskunta hyväksyy useiden järjestöjen vaatimuksen siitä, että kuljettajien jatkokoulutusta voivat antaa ammattioppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten lisäksi pätevöityneet työpaikkakouluttajat. Kuljettajapula koskettaa koko Eurooppaa. Lähialueillamme Venäjällä ja Virossa tilanne ei ole parempi, joten sieltä ei ole odotettavissa ratkaisua Suomen ongelmiin. Alan suurimmat yritykset ja kattojärjestöt ovat jo jonkin aikaa yhdessä pohtineet keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Toimenpiteet ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. DFDS Transportissa kuljettajapulaa pyritään helpottamaan rakentamalla omaa kuljettajapoolia. Toimintamallia kehitetään yhdessä henkilöstövuokrausyrityksen ja liikennöitsijöiden edustajien kesken. Pyrkimyksenämme on tarjota kuljettajille koulutusta ja vakituista työtä ja näin korottaa kalustomme käyttöastetta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on haaste koko yhteiskunnalle, mikäli talouden pyörät aiotaan pitää liikkeessä jatkossakin. Hannu Kaila varatoimitusjohtaja, DFDS Transport CargoNews 2 2

3 MI ELI PI DE Lähdemme Intiaan täysillä On hyvä, että lähdemme perustamaan omaa konttoriverkostoa Intiaan vasta nyt. Muut isot eurooppalaiset huolintaliikkeet ovat jo valmiiksi raivanneet tietä, joten meidän ei tarvitse lähteä ihan alkutekijöistä. Lähdemme valloittamaan Intiaa nyt täysillä ja uskon menestyvämme siinä vähintään yhtä hyvin kuin muutkin. Intiaan etabloituminen on yhtä vaikeaa kuin mihin tahansa uuteen maahan jalkautuminen. Se vaatii suunnittelua, kulttuuriin tutustumista ja kovaa työtä. Aasiassa ei-sanan sanominen on vaikeaa, mutta nyt yritämme tehdä paikalliselle henkilöstöllemme selväksi, että on parempi kertoa totuus kuin kierrellä sitä. Oma konttoriverkosto antaa edustajaverkostoon verrattuna yhtiöllemme huomattavasti paremmat edellytykset toimia. Konttorimme sijaitsevat strategisesti oikeilla paikoilla, mutta ne eivät tule riittämään. Siksi käytämme alihankkijoita vielä jonkin aikaa. Suomen ja Euroopan kaupankäynti Intiaan kasvaa koko ajan. Eurooppalaiset siirtävät myös tuotantoaan Intiaan samalla tavoin kuin aikaisemmin Kiinaan. Tämä lisää kysyntää myös kuljetuspalveluille. Frans Maas kaupassa saimme erityisesti Itä-Euroopasta uusia Kaukoidän tuojia ja viejiä. Meidän haasteenamme on, että pystymme konsernina hyödyntämään kasvaneen volyymin ja löytämään niille optimaalisimmat reitit. Uusi gateway voisi hyvin olla Suomi, mutta Finnairilla ei ole toistaiseksi riittävästi kapasiteettia ja Suomen terminaalikulut muine sivukustannuksineen eivät ole riittävän kilpailukykyisiä. Suomen ja Euroopan kaupankäynti Intiaan kasvaa koko ajan. Kiinassa aloitimme aikanaan kahdella konttorilla ja nyt niitä on jo kymmenen. Hyvä maine on tuonut uusia asiakkaita ja olemme Kiinan markkinoilla jo merkittävä toimija. Luotan siihen, että Intiassa kehitys tulee olemaan samanlainen. Suomen Air & Sealla on jo nyt säännöllisiä lähetyksiä Intiaan. Tavoitteenamme on kuitenkin laajentaa asiakaskuntaamme ja siinä toivon löytävämme erityisesti uusia tekstiilialan kumppaneita. Suurempi volyymi mahdollistaisi rahdin kontittamisen Intiasta suoraan Suomeen. Nyt rahti kulkee pääasiassa Tanskan kautta, mikä lisää kuljetusaikaa muutamalla päivällä. Intia on onneksi rauhallinen maa, joskin luonnonkatastrofit, kuten tulvat pari vuotta sitten ovat nakertaneet talouden kasvua. Eteenpäin mennään kuitenkin kovaa vauhtia. Kiinaan verrattuna kuljetuksiin tarvittava infrastruktuuri on jopa parempi. Rautatiet ovat kattavat ja terminaalit kohtuullisen nykyaikaisia. Byrokratiaa on purettu ja esimerkiksi Intian osavaltioiden rajat ovat auenneet. Osavaltioiden erisuuruisia rajatullimaksujakin ollaan yhtenäistämässä. Korruptiotakin tietysti esiintyy, mutta koska konsernimme tekee pääasiassa FOB-kauppaa (free on board) olemme melko hyvin kyenneet välttämään maan sisäisistä toimintatavoista johtuvia ongelmia. Sitä mukaa kun ulkomaankauppa Intian kanssa helpottuu, sen helpompaa ja nopeampaa se on myös Intian valtion sisällä. Intian kanssa kauppaa tehneet yritykset tuntevat maan tavat. Jos joku on vasta suunnittelemassa yhteyksien luomista maahan, autamme mielellämme kaikin käytettävissämme olevin keinoin. Kim Ceder toimitusjohtaja Air & Sea 3

4 DSV:lle oma verkosto Intiaan DSV:llä on nyt neljä omaa toimistoa Intiassa: Mumbaissa (ent. Bombay), Bangaloressa, Delhissä ja Chennaissa (ent. Madras). Konttoreiden määrän arvellaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa. Suomalaisille asiakkaille kaupanteko on nyt entistä helpompaa myös siksi, että Finnair avasi lokakuussa ensimmäisenä pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä suoran reitin Delhiin. Intia pähkinänkuoressa: Pinta-ala: km 2 Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti, raakaöljy, kalkki Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh Asukasluku: 1,1 miljardia (2004 arvio) Pääkaupunki: New Delhi Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14 milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.) DSV ryhtyi rakentamaan omaa verkostoaan Intiaan yritysostolla, jossa hankittiin kumppaniksi Seabridge Maritime Agencies Pvt. Ltd. DSV omistaa yhtiöstä 72 prosenttia. Työntekijöitä kaupassa saatiin 25. Vuoden loppuun mennessä henkilöstön määrän odotetaan olevan 50. Jokaisessa toimipisteessä on nyt tanskalainen vetäjä (business development manager) koordinoimassa toimintoja ja integroimassa kahta erilaista yrityskulttuuria. Odotukset Kaukoidän liiketoimintojen kasvusta ovatkin DSV:ssä suuret, sillä Kiina ja Intia ovat kaksi voimakkaimmin kasvavaa kansantaloutta maailmassa. Kiinassa DSV on jo merkittävä huolitsija ja Kiina on myös Intian tärkein kauppakumppani. Omat toimipisteet selkeyttävät ja vakauttavat toimintojamme huomattavasti. Aikaisemmin asioitamme Intiassa hoitivat edustajat, eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla oli kummallakin omansa. Näillä edustajilla oli myös kotimaan toimintaa. Uudessa konseptissamme keskitymme sataprosenttisesti ulkomaan liikenteeseen. Intian sisäiset rahdit hoidetaan alihankkijoilla, Suomen Air & Sean toimitusjohtaja Kim Ceder selvittää. Intian rahtisopimukset tehdään pääsääntöisesti FOB-kauppana (free on board) eli asiakas toimittaa rahdin lähimmälle lentokentälle tai satamaan. Vaihtoehtoja Intian sisäisille kuljetuksille riittää, sillä maassa toimii tuhansia huolintaliikkeitä. Intiasta haetaan orgaanista kasvua DSV konsernin jokaiseen maahan kohdistuu pääkonttorista Tanskasta odotuksia Intian kaupan kasvattamiseksi. Aktiivisimpia maita ovat olleet Englanti ja Ruotsi, mutta toimeliaisuuden odotetaan kasvavan myös muualla. Suomikin tarjoaa nyt entistä parempaa palvelua. Pyrimme luomaan

5 Delhi Mumbai Kasvuodotukset Euroopan luokkaa Bangalore Chennai entistä asiakaslähtöisemmät palvelukonseptit säännöllistä vientiä ja tuontia harjoittaville yrityksille. Varsinkin lentorahdin potentiaali kasvoi kerralla Finnairin aloitettua suorat lennot Delhiin. Matka-aikaa on vain vajaat seitsemän tuntia, Kim Ceder muistuttaa. Nyt perustetut neljä konttoria ovat vasta päänavaus. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä konttoreita uskotaan olevan 6 8. Tarkkaa suunnitelmaa niiden tulevasta sijainnista ei ole. Kasvatamme ensisijaisesti bisnestä. Se merkitsee sitä, että tavaravirtojen kasvu ja liikekumppanit määrittävät sen, minne asetumme. Uudet toimistot eivät välttämättä ole täyden palvelun toimistoja, vaan yhtä hyvin ne voivat olla pelkästään myynti- ja asiakaspalvelutoimistoja, DSV Air & Sean varapääjohtaja Peter M. Larsen sanoo. Larsen uskoo, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä DSV:llä pitäisi olla Intian liikenteessä lähetystä kuukaudessa, kun niitä tällä hetkellä on Jo alkuvuonna 2007 lähetyksiä pitäisi olla tuhat. Kasvun odotetaan syntyvän orgaanisesti nykyisistä ja uusista asiakkaista sekä henkilöstön vaihdoista Euroopan ja Intian välillä. Yritysostot eivät DSV:n johdon mielestä ole jatkossa oikea työkalu Intian markkinoiden valtaamiseen. Poimittua Intia on yritykselle logistinen painajainen. Köyhyyden, korruption ja byrokratian kokee vasta paikan päällä. Kaikesta kuitenkin selviää, kun tuntee oikeat ihmiset. Ne jotka pärjäävät Intiassa, pärjäävät missä tahansa. > Elcotecin toimitusjohtaja Jouni Hartikainen (HS ) Lentorahdissa kilpailuvalttina on aika. Tässä Finnairia auttaa Aasian liikenteessä hyvä maantieteellinen sijainti. Siksi varsinkin kauttakulkurahdin suhteellinen osuus kasvaa eniten. Helsinki on Aasian rahdeissa hyvä väliasema myös Ruotsiin, Venäjään ja Baltiaan meneville rahdeille. > Finnair Cargon toimitusjohtaja Antero Lahtinen (Kauppalehti VIP ) Suomen ja muiden EU-maiden kannalta suurin liiketoimintaa Intiassa estävä ongelma on infrastruktuurin heikkous. Pelkästään tieverkoston parantamiseen tarvitaan heti 50 miljardia dollaria. (Kauppalehti )

6 Intian kauppa kasvaa voimakkaasti Suomen ja Intian välinen kauppa kasvoi nopeammin kuin koko ulkomaankauppa Suomen ja Intian välinen kauppa kääntyi selvään kasvuun vuonna 2004 ja viime vuonna kauppa Intian kanssa lisääntyi koko ulkomaankauppaa selvästi nopeammin. Vienti Intiaan on kehittynyt melko epätasaisesti. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä on ollut viime vuosina kahden kolmasosan luokkaa. Tuonti Intiasta on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta. Vaatteiden ja tekstiilituotteiden tuonnin kasvusta huolimatta, niiden osuus koko tuonnista on supistunut jo alle puoleen. Intian osuus Suomen koko vaatetuonnista oli 5 %. Tammi-kesäkuussa viennin arvo Intiaan kohosi 166 milj. euroon eli 55 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Tuonti kasvoi runsaan neljänneksen ja kohosi 81 milj. euroon. Kauppa oli näin Suomelle 85 milj. euroa ylijäämäistä. Intian osuus Suomen koko viennistä oli alkuvuonna 0,6 % ja tuonnista 0,3 %. Näillä osuuksilla Intia oli Suomen vientimaista 29. suurin ja tuontimaista se oli 35. Suomen ja Intian välinen kauppa vuosina (1 6). Milj. e (1 6) (1 6) Tuonti Vienti Kulttuurierot suuri haaste Intia ei ole helppo markkina-alue ja DSV:llä on siitä vasta pieni siivu. Potentiaalia on sitäkin enemmän. Konsernin meri- ja lentorahtikuljetusten osuudet Intian liikenteestä ovat lähes yhtä suuret ja sellaisena tilanne halutaan pitää jatkossakin. Vielä tärkeämpää on, että myös vienti ja tuonti ovat toistaiseksi hyvin tasapainossa. Tilanne eroaa merkittävästi muista Aasian maista, joista tuonti on hyvin dominoivaa. Euroopasta viedään Intiaan kaikenlaisia tuotteita kulutustavarasta investointihyödykkeisiin. Intialla on näihin tuotteisiin myös varaa, koska maan keskiluokka on voimakkaimmin kasvavaa koko maailmassa. Ei ole olemassa tuoteryhmää tai toimialaa, jonka tuonti tai vienti ei kasvaisi. Suurin haasteemme on integroida Intian bisneskulttuuri ja tavat eurooppalaiseen kulttuuriin ja tapaan toimia. Se on vähän sama asia kuin GinTonicin sekoittaminen. Jos on liikaa giniä, maistuu pahalta ja jos on liikaa tonicia, maistuu yhtä pahalta. On löydettävä oikea suhde, Larsen vertaa. Suomen näkökulmasta katsoen Intian liikenne on ollut poikkeavaa siinä mielessä, että toimintaa ovat pyörittäneet edustajat ja rahti on maksettu Intiaan. Suomessa on kuitenkin totuttu siihen, että narut ovat omissa käsissä. Tähän odotetaan nyt muutosta. Intialaiset ovat kovia myymään. Heidän kaupankäyntikulttuurinsa on paljon vanhempaa kuin suomalaisten ja kaupanhierontaan liittyy monenlaisia kiemuroita. Paikallinen osavaltioittain eroava lainsäädäntö luo myös omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että intialaiset konttorimme on miehitetty paikallisilla osaajilla, Kim Ceder sanoo. Tavoitteena suorat rahdit Intiaan Kim Cederin toiveena on saada kappaletavarakontit kulkemaan Intian ja Suomen väliä ilman välisatamia. Tämä toteutuu volyymien kasvaessa. Volyymit kasvavat muun muassa siten, että lähetyksiin kerätään tuotteita myös Intian lähialueilta. Tällaisina koontipisteinä toimivat jo nyt Kiina ja Thaimaa. Ei pidä tuijottaa vain perinteisiä kauppareittejä, vaan tarkkailtava myös mitä Aasian sisäisessä tavaraliikenteessä tapahtuu. Meidän on myös ymmärrettävä, että DSV on nyt kasvanut isommaksi ja se antaa meille mahdollisuuden toimia huomattavasti globaalimmin kuin aikaisemmin. On kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja toimia oman identiteettimme ja arvojemme mukaisesti. Se merkitsee muun muassa avointa mieltä ja hyväksyntää intialaisten tavoille tehdä bisnestä, Peter Larsen kiteyttää. 6

7 Yhdistyminen Euroopassa loppusuoralla DFDS Transportin ja Frans Maasin fuusio on edennyt vauhdilla syksyn aikana. Euroopan yksiköt on yhdistetty maittain samalla kun DFDS Transportin entisistä edustajista on luovuttu. Uusi DSV on Euroopan kolmanneksi suurin kuljetusyhtiö, jonka verkosto on nyt kattavampi kuin kummallakaan fuusioidulla yhtiöllä aiemmin. Lähtökohtana kahden yrityksen yhdistymisessä on ollut toimiston perustaminen sinne, missä jompikumpi on jo aiemmin ollut läsnä. Jos on ollut päällekkäisyyksiä, toiminnot on yhdistetty. Kokonaan uusia toimipisteitä uusille paikkakunnille ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa, koska DSV ei halua uudeksi Postiksi. Erityisesti Frans Maasin toimipisteiden elossapysymisen mahdollisuudet ovat parantuneet huomattavasti, koska DFDS Transport on ollut pohjoisessa niin vahva toimija, että se pystyy moninkertaistaman Maasin toimipisteiden volyymin myös etelässä, liikennejohtaja Hannu Lakso sanoo. Yhdistymisen tahtipuikkoa on heilutettu Tanskasta käsin. Lähtökohtana on ollut, että kaikki konsernin palvelut ovat edustettuina jokaisessa toimipisteessä. Fuusion tavoitteena on, että kahden yrityksen yhdistymisen yhteissumma on enemmän kuin kaksi. Kasvuodotukset ovat kovat. Yhdistymisen jälkeen olemme Euroopan kolmanneksi suurin kuljetusyhtiö. Käytettiin mitä mittaria tahansa, niin jokaisella sektorilla olemme vähintään viiden kärjessä ja Pohjoismaissa olemme lähes lyömätön, Hannu Lakso vakuuttaa. DSV:ssä uskotaan suuruuden ekonomian toimivan osittain itseohjautuvasti. Kun ollaan riittävän suuria isoilla markkinoilla, päästään kilpailemaan paremmin myös isoista kansainvälisistä asiakkuuksista. Yhdistyminen luo vakautta Oma verkosto luo vakautta toimintoihin, kun edustajien vaihdoksista johtu- Italia on Suomelle ja koko konsernille tärkeä kauppakumppani Viimeisin ja suurin työ DFDS Transportin ja Frans Maasin Euroopan toimintojen yhdistämisessä on tehty Italiassa. Maan painoarvo on suuri koko konsernille, niin kannattavuudessa kuin volyymeissa mitattuna. Pelkästään Pohjoismaissa lastataan Italiaan meneviä rekkoja lähes kaksisataa viikossa.

8 via turbulensseja ei enää tule. Tavoitteena onkin nyt rakentaa samanlainen toimintamalli jokaiseen maahan ja toimistoon. Siinä onnistuminen edellyttää muun muassa tietojärjestelmien integroimista. Vuosikymmenen loppuun mennessä valmistuvat yhtenäiset tiedonsiirtojärjestelmät tulevat helpottamaan monia asioita. Kun rakenteilla oleva Euroopan kattava elektroninen seurantajärjestelmä saadaan valmiiksi, hallitaan tavaravirtojen kulkua entistä paremmin. Yhteydenpito asiakkaisiin helpottuu ja informaatio kulkee lähes reaaliajassa. Tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan myös monipuolisempia palvelukokonaisuuksia ja tuotteistamaan palveluitamme entistä monipuolisemmin, Lakso lupaa. Integraatio on nyt toteutettu seuraavissa maissa: Italia, Espanja, Portugali, Sveitsi, Itävalta, Unkari, Ranska, Liettua, Puola, Romania, Bulgaria, Beneluxmaat, Pohjoismaat ja Englanti. Saksassa paikallisen liikennöinnin hoitaa vielä toistaiseksi maan kattava IDS-ketju, josta DSV omistaa osan. Turkissa ja Venäjällä järjestelyt ovat vielä kesken molemmat ovat Suomelle erittäin tärkeitä kauppakumppaneita. Air & Sea tutkii uusia reittivaihtoehtoja DSV Air & Seassa pohditaan kuumeisesti, mitä kaupunkeja tullaan käyttämään uusina gateway-pisteinä tai HUBien sijoituspaikkoina niin lento- kuin merirahdille. Lentorahdin tulevina solmukohtina Frankfurt, Maastricht ja Amsterdam ovat selkeitä vaihtoehtoja. Itä- ja Etelä-Euroopan rahtiliikenteeseen tullaan tarvitsemaan myös gateway-pisteitä, mutta niistä päätetään vasta, kun uuden DSV:n tavaravirtojen reitityksistä on saatu enemmän kokemusta. Kasvuodotukset syntyvät orgaanisesta kasvusta ja paikallisista yritysostoista. Strategianamme Air & Seassa on kasvattaa kaikki eurooppalaiset yksikkömme vähintään keskikokoisiksi toimijoiksi omalla markkina-alueellaan. Jos kasvamme isommaksi, otamme sen kiitollisena vastaan. Haluamme vahvistaa asemiamme erityisesti Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa, DSV:n Air & Sean varapääjohtaja Peter M. Larsen sanoo. Larsenin mukaan konsernin työntekijöiden lukumäärällä ei ole merkitystä. Tärkeintä on saada pätevää henkilöstöä ja sellaista, jota ei ehkä ennestään ole. Kasvuodotukset syntyvät orgaanisesta kasvusta ja paikallisista yritysostoista. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää huolehtia myös nykyisestä henkilöstöstä, joista kaikki eivät ehkä ole tyytyväisiä fuusion aiheuttamiin muutoksiin. Jotta kasvutavoitteemme toteutuvat, meidän tulee saada verkostomme valmiiksi ja omat toimistot muun muassa Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan. Tärkeintä kuitenkin on, että olemme vahvistaneet asemiamme Euroopassa, mikä merkitsee bisneksen kasvamista myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa. DSV on hyvä vaihtoehto alan suurimmille yrityksille, jotka toimivat yhä teollisemmin. Me emme ole kooltamme läheskään yhtä suuria, emmekä siihen edes pyri. Olemme riittävän globaaleja, mutta silti joustavia. Emme halua olla huono kopio kilpailijoistamme, vaan luoda oman identiteettimme ja pitää kiinni arvoistamme, Peter M. Larsen summaa.... Italia on Suomelle tärkeä kauppakumppani Esimerkiksi kaikki italialaiset viinit kuljetetaan Alkoon DFDS Transportin trailereilla, liikennepäällikkö Hannu Lakso paljastaa. Suomesta Italiaan viedään pääasiassa puu- ja paperiteollisuuden tuotteita, takaisin tuodaan koko elämän kirjo. Parhaiten edustettuna ovat tekniset laitteet, koneteollisuuden tuotteet, autot ja autojen varaosat sekä erilaiset pintamateriaalit, kuten kaakelit ja laatat. Elintarvikkeitakin tuodaan runsaasti, viinien lisäksi muun muassa pastaa ja pizzakastikkeita. Pitkät perinteet Italian liikennöinnistä ovat tuoneet meille osaamista, kuljetukset on saatu viennin ja tuonnin osalta hyvin tasapainoon. Pitkistä ajomatkoista huolimatta toimituksiin menee vain vuorokausi enemmän kuin esimerkiksi Saksaan. Kun tavara lähtee Helsingistä perjantaina, keskiviikkona se on jo jaeltu italialaisille asiakkaille, Lakso selvittää. Kuljetusreitti kulkee yleensä laivalla Helsingistä Travemündeen, sieltä vetoautolla Itävallan kautta Italiaan. Tavazzana con Villavesco Verona Bianconese di Fontevivo Campi Bisenzio DSV-tukikohdat Italiassa.

9 Italia pähkinänkuoressa Kokonaispinta-ala: km 2 Luonnonvarat: marmori, savimineraalit, hieman maakaasuvaroja ja geotermisiä varoja Rajanaapurit: Ranska, Sveitsi, Itävalta, Slovenia Asukasluku: 58,1 miljoonaa (2005) Pääkaupunki: Rooma (2,7 milj. as.) Muita suuria kaupunkeja: Milano (1,3 milj.), Napoli (1,0 milj.), Torino (0,9 milj.), Palermo (0,7 milj.), Genova (0,6 milj.) Vaihtoehtoisesti perävaunu lastataan Travemündessä junaan ja puretaan Veronassa. Itä-Euroopan kautta kulkevia reittejä on tutkittu, mutta ne eivät toistaiseksi ole kilpailukykyisiä kehittymättömän tieverkoston ja puuttuvien raideyhteyksien vuoksi. DSV on voimakkaasti läsnä koko Pohjois-Italiassa. Kaikki palvelut varasto- ja terminaalitoiminnoista lähtien ovat edustettuna nyt Milanossa, Firenzessä, Parmassa, Veronassa ja Torinossa. Kattavaa kotimaan järjestelmää hoidetaan Parmasta käsin. Myyntikonttoreita on lisäksi eri puolilla saapasmaata. Etäisyyksistä johtuen suomalaiset viejät ovat kovilla Italian markkinoilla. Kun kilpaillaan keski-eurooppalaisten tuotteiden kanssa, toimitusaikojen pitää olla kilpailukykyisiä. Sama pätee italialaisiin tuotteisiin Suomen markkinoilla, Lakso kiteyttää.

10 DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle Uuden DSV:n synnyttäminen Venäjälle on suomalaisten tehtävä. Toimipisteitä tulee olemaan ensi alkuun viisi, neljä Moskovassa ja yksi Pietarissa. DSV:llä tulee olemaan myös tullivälittäjän eli tullibrokerin oikeudet. DFDS Transportilla oli ennen fuusiota henkilöstöä Moskovassa parikymmentä, Frans Maasilla huomattavasti enemmän. Yhdistymisen jälkeen DSV:n henkilöstömäärä Venäjällä lähentelee jo kahtasataa. Frans Maasin lähellä lentokenttää sijaitseva Sheremeteyevon toimisto ja DFDS Transportin Vereyskaya Plazan toimipiste yhdistetään osittain. Vereyskaya Plazaan valmistuviin uusiin, noin 400 neliön suuruisiin tiloihin tulee ensi vaiheessa 45 työntekijää. Scheremetjevon lentokentän lähelle jää lähinnä tullausosasto. Solutions-palveluihin keskittynyt Frans Maas Istra OOO sijaitsee Moskovan itäpuolella. Se on aikoinaan syntynyt ja kasvanut Nissanin varaosatoimitusten keskukseksi. DSV Solutionsin nimen nyt käyttöön ottava yksikkö työllistää noin 100 henkeä. Kahteen autoterminaaliin jää muutaman hengen toimistot. Toinen terminaaleista sijaitsee Minskin tien varrella ja toinen Moskovan pohjoispuolella. Venäjän tullilainsäädäntö mahdollistaa nykyisin tuontitullauksen hoitamisen missä vain. Suomesta tuleva tavara olisi siten mielekkäintä tullata jo Pietarissa. Pietariin onkin kaavailtu oman toimipisteen avaamista ZAO North-West Customs Terminaalin yhteyteen. Myös varastotilojen rakentamista tai vuokraamista on suunniteltu. Venäjän toiminnoille uuden ulottuvuuden tuo broker-lisenssi, joka saatiin Frans Maas -kaupan yhteydessä. Lisenssiä halutaan hyödyntää säännöllistä yhteistyötä harjoittavien yritysten kanssa. Broker-lisenssi mahdollistaa sen, että asiakkaamme saavat meiltä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille laajentaa toimintojaan Venäjällä meidän kauttamme, Venäjän liikenteen johtaja Markku Luotomaa sanoo. Odotukset Venäjää kohtaan kasvamassa Olemme olleet Venäjän toiminnoissamme melko konservatiivisia. Frans Maasin fuusio ja markkinoiden odotukset kasvattavat uskoa Venäjän markkinoihin myös pääkonttorissamme Tanskassa. Tästä hyvänä osoituksena pääjohtajamme Kurt K. Larsen kävi jälleen marraskuussa henkilökohtaisesti Moskovassa tutustumassa tilanteeseen, Markku Luotomaa kertoo. Liikennemäärät kasvavat kaikilla Venäjän rajanylityspaikoilla. Kasvuodotuksia ei ole DSV:ssä tarkkaan yksilöity, mutta koko kuljetussektori kasvaa edelleen voimakkaasti lisääntyneen Venäjän kaupan myötä. DSV:ssä kuljetuksia ei ole keskitetty millekään yksittäiselle reitille, vaan jokainen DSV-maa reitittää ja sopii kuljetuksista itsenäisesti. Jokaisella Venäjän rajanylityspaikalla liikennemäärät kasvavat. Suomen rajalla toiminta on tehokkainta ja jonotusajat lyhyempiä kuin muualla. Esimerkiksi Vaalimaan tullista kulkee lähes tuhat rekkaa päivässä. Koskaan eivät asiat ole Venäjällä muuttuneet niin nopeasti kuin kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uusia yrityksiä tulee markkinoille jatkuvasti, tuotantoon investoidaan ja henkilöstön palkat ovat rajussa nousussa. Kuumentuneessa markkinatilanteessa teemme sen minkä pystymme. Kalusto- ja kuljettajapula on Venäjällä miltei pahempi kuin Suomessa, joten yritämme parhaamme päivä kerrallaan, Luotomaa sanoo. Venäjän liikenteen liikennöitsijät ovat nykyisin lähes täysin venäläisiä. DSV käyttää noin kymmentä alihankkijaa, joiden kanssa on tehty vuosisopimus. Sama korvaus maksetaan niin hiljaisina hetkinä kuin ruuhka-aikanakin. Kapasiteetti on ollut syyskusta asti täydessä käytössä, eikä uusilta asiakkailta ole voitu ottaa toimeksiantoja vastaan. Emme ota uusia toimeksiantoja vastaan uusilta asiakkailta ruuhkahuipussa. Kalustomme on niiden asiakkaiden käytössä, jotka ostavat palveluitamme ympäri vuoden. Viime vuonna ruuhka-aikaan autot saattoivat maksaa jopa kolminkertaisesti normaaliin verrattuna. Siihen basaarikauppaan emme lähde, Markku Luotomaa toteaa. 10

11 Pietari Moskova Venäjä on Suomen tärkein vientimaa Vuonna 2005 Suomen kokonaisvienti Venäjälle kasvoi 32 prosenttia ja oli arvoltaan 5,74 mrd. euroa. Venäjä nousi viennin kokonaisarvolla mitattuna Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi. Pk-yritysten viennin arvo oli 981 milj. euroa, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Venäjälle vientiä harjoittaneita pk-yrityksiä oli yli 3000 ja niiden osuus kaikista vientiyrityksistä oli lähes 82 prosenttia. Pienet ja keskisuuret vientiyritykset toimivat useimmiten joko teollisuudessa (994 yritystä) tai tukku- ja vähittäiskaupassa (1512 yritystä). Suurten yritysten osuus Suomen kokonaistuonnista Venäjältä (6,56 mrd. euroa) oli 95 prosenttia eli 6,20 mrd. euroa. Suomen kokonaistuonti Venäjältä kasvoi 23 prosenttia, mikä säilytti Venäjän aseman toiseksi tärkeimpänä tuontimaana myös vuonna

12 Markku Luotomaa: Venäjä on positiivinen ongelma Venäjän liikenteessä mikään ei muutu, vaikka Venäjällä muuttuu kaikki. Julkisuudessa Venäjän rajanylitysongelmat on uutisoitu lähes poikkeuksetta hyvin negatiivisesti. Jutuissa ei ole tuotu esiin sitä tosiasiaa, että ruuhkaongelmat ovat seurausta kovasta kaupankäynnin kasvusta, joka tuo työtä ja hyvinvointia myös tuhansille suomalaisille. Tietenkin uutiset ruuhkista pitävät paikkansa, mutta Suomen ja Venäjän raja-asemat ovat silti parhaiten toimivia väyliä Venäjälle. Ongelmat eivät johdu yksinomaan Venäjän Tullista, vaan kovista kasvukivuista ja venäläisestä byrokratiasta. Kun Suomessa valvonta on keskitetty Tullille ja Rajavartiolaitokselle, naapurin puolella viranomaisia on moninkertainen määrä. Näiden viranomaisten yhteistyön koordinoinnissa on puutteita. Kukaan Venäjällä ei pysty laskemaan kuinka suuret tappiot kuljetuskaluston seisottaminen heidän kansantaloudelleen aiheuttaa. Vuosikausia on puhuttu, että elintasokuilu ei ole millään rajalla niin suuri kuin Suomen ja Venäjän välillä. Venäjällä tapahtuva kehitys kuroo tätä kuilua umpeen. Venäjä on ainoa lähimarkkina-alueemme, jossa on voimakasta kasvua. Ilman kasvua ei olisi myöskään kasvukipuja. Mitä lähemmäksi kaupankäynti maidemme välillä muodostuu ja tavat tulevat tutuiksi, sitä vähemmän on ongelmia. Rajaruuhkat alkoivat jo alkusyksystä eikä loppua näy. Kun kalusto seisoo, markkinoilta häviää kapasiteettia, mikä puolestaan nostaa hintoja. Venäjän sisäinen liikenne on ollut melko kehittymätöntä, mutta nyt sekin on rajussa kasvussa, mikä lisää kuljettajapulaa entisestään. Nuijamaan rajanylityspisteen päällikön, Petri Kukkosen, mukaan heidän kauttaan Venäjän liikennettä säännöllisesti ajavia suomalaiskuljettajia on enää reilu kymmenen. Kuljetukset ovat siirtyneet täysin myös puukuljetuksissa venäläisille ja eestiläisille työlupamiehille. Venäjän kaupasta Suomen osuuden arvellaan olevan kymmenisen prosenttia. Suomen kautta kuljetetaan paljon arvotavaraa ja investointihyödykkeitä Venäjälle. Jossain vaiheessa tuotantolaitoksista alkaa tulla tavaraa myös länteen. Tähän asti paluurahti ei ole kuljetusliikkeitä hirveästi edes kiinnostanut, koska se merkitsisi kuljetussuoritteen alenemista nykytilanteessa entisestään. Tulevaisuudessa on toisin. Kuljetukset Venäjälle kasvavat ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Siksi Suomeen rakennettuja välivarastoja ja satamia tarvitaan Venäjän transitossa vielä pitkään. Venäjän kasvu tulee olemaan jatkossakin suomalaisille positiivinen ongelma, josta syntyy haasteita, mahdollisuuksia, työtä ja hyvinvointia. Poimittua Yli neljäsosa Venäjän kokonaistuonnista kulki viime vuonna maahan Suomen kautta. Venäjän tiestö ei pysy liikenteen kasvun mukana. Maassa myydään tänä vuonna 60 prosenttia enemmän autoja kuin viime vuonna. Rekkojen kuljettajat ovat joutuneet odottamaan rajan ylitystä jopa yli kaksi vuorokautta. Venäjän ja Suomen välisen rajan ylitti viime vuonna kuormaautoa tai rekkaa. Yhdeksän kymmenestä niistä oli rekisteröity Venäjälle. Pietarissa on meneillään voimakas investointibuumi. Ulkomaisten investointien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 40 prosenttia. > Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko (Suomen Kuvalehti 43/2006) Jos ajatellaan joustavaa rajanylitystä ja sujuvaa liikennettä Venäjälle, niin minkään näköisiä maksuja ei pidä periä puolin eikä toisin. > Liikenneministeriön liikennepoliittisen osaston ylijohtaja Harri Cavèn (Helsingin Sanomat ) 12

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Pöllänen, Marko 2016 P2P Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Marko Pöllänen P2P, Liiketalous Käyttöopas Lokakuu, 2016 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

Tulli tiedottaa. Tullen informerar Customs Information. VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi

Tulli tiedottaa. Tullen informerar Customs Information. VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information Julkaistavissa 7.2.217 klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä kasvoi merkittävästi

Lisätiedot

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja

Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Petri Rolig toimitusjohtaja 4.8.2011 4.8.2011 1 Uusi pyyhintäkuitukankaiden globaali markkinajohtaja Suominen on allekirjoittanut sopimuksen Ahlstrom

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Wood Broker to the World!

Wood Broker to the World! Woodmarketnet Oy Woodmarketnet Oy Venture Capital Day - 13.1.2000 Ydinbisneksemme on elektronisen kaupankäynnin ratkaisujen tuottaminen saha- ja puutavara-alan kansalliseen ja kansainväliseen kauppaan

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot