Intia. Cargo. muutoksessa NEWS. Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia. > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Intia. Cargo. muutoksessa NEWS. Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia. > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?"

Transkriptio

1 Cargo 3 NEWS DFDS Transport Groupin asiakaslehti 2006 Intia muutoksessa Aasian jättiläisen talous kasvaa pikavauhtia > Kotimaan liikennejärjestelmä uudistettiin > DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle > Euroopan yhdistyminen on lähes valmis > Mihin kaikkia satamia tarvitaan?

2 Cargo NEWS Sisältö Pääkirjoitus Lähdemme Intiaan täysillä DSV:lle oma verkosto Intiaan Yhdistyminen Euroopassa loppusuoralla DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle Markku Luotomaa: Venäjä on positiivinen ongelma Kotimaan liikennejärjestelmä organisoitiin uudelleen Markku Kiesi: Myynnissä katsotaan kokonaisuutta Kuljettajan ammattitutkinto pakolliseksi 2009 Pitkä rannikko, paljon satamia Janos Uotila lyö pitkälle DFDS Transportista DSV Joulu on makuasia PÄÄTOIMITTAJA Hannu Kaila Toimituspäällikkö Ralf Ahlskog TOIMITUSNEUVOSTO Esko Kaasila, Hannu Kaila, Markku Kiesi, Markku Wasenius, Jurkka Mäkelä, Kim Ceder, Tarja Witikka, Ralf Ahlskog Toteutus Markkinointiviestintä Ralf Ahlskog toimittajat Ralf Ahlskog, Kirsi Riipinen valokuvaajat Antero Aaltonen, Janne Aaltonen, Petri Artturi Asikainen, Veijo Aulio JULKAISIJA DFDS Transport Oy PL 142, Vantaa puh PAINO Painotalo Miktor PAINOS PÄÄKI RJOITUS Kuljettajapula uhkaa kuljetusalaa Kuljettajapula on yhä paheneva uhka koko Suomen taloudelle. Kuljetustarpeet kasvavat samaan aikaan kun kuljettajia poistuu eläkkeelle enemmän kuin uusia saadaan tilalle. Sen seurauksena kalustoa seisoo terminaalien parkkipaikoilla. Kasvavan talouden ruuhkahuippuja ei enää kyetä täysipainoisesti hoitamaan, kun keikkakuljettajiakaan ei löydy. Akuutein pula on pääkaupunkiseudun irtoperävaunuliikenteessä. Kuljettajapulaan luo lisähaasteita se, että raskaan kaluston kuljettajille asetetut vaatimukset kiristyvät. Kuljettajan vastuuta muun muassa lastin kuormaamisesta ja vaarallisten aineiden kuljettamisesta on lisätty, ajo- ja lepoaikoja valvotaan entistä tarkemmin ja vuonna 2009 kuljettajilta vaaditaan erillinen tavarankuljetukseen oikeuttava ammattitutkinto. Sen pelätään vaikeuttavan alalle tuloa entisestään. Tutkinto on ehdottomasti nähtävä myös mahdollisuutena, koska se takaa sen, että alalle tulijat ovat ammattilaisia, mikä nostaa vääjäämättä alan arvostusta. Kuljetusalan on itse pidettävä huolta siitä, että ammattitutkinto ja työn vaatimat uudet haasteet luovat positiivisen kierteen, joka houkuttelee nuorisoa alalle. Kuljettajan työn arvostus ei aina ole oikeassa suhteessa siihen liittyvään vastuuseen ja profiilin nostaminen edellyttää myös rahallista satsausta. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät kuitenkaan voi tulla yksinomaan kuljetusalan maksettaviksi, talkoisiin tarvitaan koko kuljetusketju. Alalle tarvitaan jo vuosikymmenen loppuun mennessä yli uutta kuljettajaa. Haaste on kova, kun nuoria tulee vuosittain työelämään vain Uuden lain vaatiman koulutuksen käynnistyessä tullaan näkemään mittavia investointeja muun muassa ajosimulaattoreihin, mikä omalta osaltaan helpottaa ammattiin opiskelua. Jotta käytännöt muodostuisivat mahdollisimman joustaviksi, on toivottavaa, että eduskunta hyväksyy useiden järjestöjen vaatimuksen siitä, että kuljettajien jatkokoulutusta voivat antaa ammattioppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskusten lisäksi pätevöityneet työpaikkakouluttajat. Kuljettajapula koskettaa koko Eurooppaa. Lähialueillamme Venäjällä ja Virossa tilanne ei ole parempi, joten sieltä ei ole odotettavissa ratkaisua Suomen ongelmiin. Alan suurimmat yritykset ja kattojärjestöt ovat jo jonkin aikaa yhdessä pohtineet keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Toimenpiteet ovat toistaiseksi jääneet vähäisiksi. DFDS Transportissa kuljettajapulaa pyritään helpottamaan rakentamalla omaa kuljettajapoolia. Toimintamallia kehitetään yhdessä henkilöstövuokrausyrityksen ja liikennöitsijöiden edustajien kesken. Pyrkimyksenämme on tarjota kuljettajille koulutusta ja vakituista työtä ja näin korottaa kalustomme käyttöastetta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on haaste koko yhteiskunnalle, mikäli talouden pyörät aiotaan pitää liikkeessä jatkossakin. Hannu Kaila varatoimitusjohtaja, DFDS Transport CargoNews 2 2

3 MI ELI PI DE Lähdemme Intiaan täysillä On hyvä, että lähdemme perustamaan omaa konttoriverkostoa Intiaan vasta nyt. Muut isot eurooppalaiset huolintaliikkeet ovat jo valmiiksi raivanneet tietä, joten meidän ei tarvitse lähteä ihan alkutekijöistä. Lähdemme valloittamaan Intiaa nyt täysillä ja uskon menestyvämme siinä vähintään yhtä hyvin kuin muutkin. Intiaan etabloituminen on yhtä vaikeaa kuin mihin tahansa uuteen maahan jalkautuminen. Se vaatii suunnittelua, kulttuuriin tutustumista ja kovaa työtä. Aasiassa ei-sanan sanominen on vaikeaa, mutta nyt yritämme tehdä paikalliselle henkilöstöllemme selväksi, että on parempi kertoa totuus kuin kierrellä sitä. Oma konttoriverkosto antaa edustajaverkostoon verrattuna yhtiöllemme huomattavasti paremmat edellytykset toimia. Konttorimme sijaitsevat strategisesti oikeilla paikoilla, mutta ne eivät tule riittämään. Siksi käytämme alihankkijoita vielä jonkin aikaa. Suomen ja Euroopan kaupankäynti Intiaan kasvaa koko ajan. Eurooppalaiset siirtävät myös tuotantoaan Intiaan samalla tavoin kuin aikaisemmin Kiinaan. Tämä lisää kysyntää myös kuljetuspalveluille. Frans Maas kaupassa saimme erityisesti Itä-Euroopasta uusia Kaukoidän tuojia ja viejiä. Meidän haasteenamme on, että pystymme konsernina hyödyntämään kasvaneen volyymin ja löytämään niille optimaalisimmat reitit. Uusi gateway voisi hyvin olla Suomi, mutta Finnairilla ei ole toistaiseksi riittävästi kapasiteettia ja Suomen terminaalikulut muine sivukustannuksineen eivät ole riittävän kilpailukykyisiä. Suomen ja Euroopan kaupankäynti Intiaan kasvaa koko ajan. Kiinassa aloitimme aikanaan kahdella konttorilla ja nyt niitä on jo kymmenen. Hyvä maine on tuonut uusia asiakkaita ja olemme Kiinan markkinoilla jo merkittävä toimija. Luotan siihen, että Intiassa kehitys tulee olemaan samanlainen. Suomen Air & Sealla on jo nyt säännöllisiä lähetyksiä Intiaan. Tavoitteenamme on kuitenkin laajentaa asiakaskuntaamme ja siinä toivon löytävämme erityisesti uusia tekstiilialan kumppaneita. Suurempi volyymi mahdollistaisi rahdin kontittamisen Intiasta suoraan Suomeen. Nyt rahti kulkee pääasiassa Tanskan kautta, mikä lisää kuljetusaikaa muutamalla päivällä. Intia on onneksi rauhallinen maa, joskin luonnonkatastrofit, kuten tulvat pari vuotta sitten ovat nakertaneet talouden kasvua. Eteenpäin mennään kuitenkin kovaa vauhtia. Kiinaan verrattuna kuljetuksiin tarvittava infrastruktuuri on jopa parempi. Rautatiet ovat kattavat ja terminaalit kohtuullisen nykyaikaisia. Byrokratiaa on purettu ja esimerkiksi Intian osavaltioiden rajat ovat auenneet. Osavaltioiden erisuuruisia rajatullimaksujakin ollaan yhtenäistämässä. Korruptiotakin tietysti esiintyy, mutta koska konsernimme tekee pääasiassa FOB-kauppaa (free on board) olemme melko hyvin kyenneet välttämään maan sisäisistä toimintatavoista johtuvia ongelmia. Sitä mukaa kun ulkomaankauppa Intian kanssa helpottuu, sen helpompaa ja nopeampaa se on myös Intian valtion sisällä. Intian kanssa kauppaa tehneet yritykset tuntevat maan tavat. Jos joku on vasta suunnittelemassa yhteyksien luomista maahan, autamme mielellämme kaikin käytettävissämme olevin keinoin. Kim Ceder toimitusjohtaja Air & Sea 3

4 DSV:lle oma verkosto Intiaan DSV:llä on nyt neljä omaa toimistoa Intiassa: Mumbaissa (ent. Bombay), Bangaloressa, Delhissä ja Chennaissa (ent. Madras). Konttoreiden määrän arvellaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa. Suomalaisille asiakkaille kaupanteko on nyt entistä helpompaa myös siksi, että Finnair avasi lokakuussa ensimmäisenä pohjoiseurooppalaisena lentoyhtiönä suoran reitin Delhiin. Intia pähkinänkuoressa: Pinta-ala: km 2 Luonnonvarat: hiili, kulta, rautamalmi, mangaani, timantit, kromi, titanium, bauksiitti, raakaöljy, kalkki Rajanaapurit: Pakistan, Kiina, Nepal, Bhutan, Myanmar, Bangladesh Asukasluku: 1,1 miljardia (2004 arvio) Pääkaupunki: New Delhi Suurimmat kaupungit: Mumbai (16,4 milj. asukasta), Kolkata (13,2 milj.), Delhi (14 milj.), Chennai (Madras) (6,4 milj.), Hyderabad (5,5 milj.), Bangalore (5,7 milj.), Ahmedabad (4,5 milj.), Pune (3,8 milj.) DSV ryhtyi rakentamaan omaa verkostoaan Intiaan yritysostolla, jossa hankittiin kumppaniksi Seabridge Maritime Agencies Pvt. Ltd. DSV omistaa yhtiöstä 72 prosenttia. Työntekijöitä kaupassa saatiin 25. Vuoden loppuun mennessä henkilöstön määrän odotetaan olevan 50. Jokaisessa toimipisteessä on nyt tanskalainen vetäjä (business development manager) koordinoimassa toimintoja ja integroimassa kahta erilaista yrityskulttuuria. Odotukset Kaukoidän liiketoimintojen kasvusta ovatkin DSV:ssä suuret, sillä Kiina ja Intia ovat kaksi voimakkaimmin kasvavaa kansantaloutta maailmassa. Kiinassa DSV on jo merkittävä huolitsija ja Kiina on myös Intian tärkein kauppakumppani. Omat toimipisteet selkeyttävät ja vakauttavat toimintojamme huomattavasti. Aikaisemmin asioitamme Intiassa hoitivat edustajat, eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla oli kummallakin omansa. Näillä edustajilla oli myös kotimaan toimintaa. Uudessa konseptissamme keskitymme sataprosenttisesti ulkomaan liikenteeseen. Intian sisäiset rahdit hoidetaan alihankkijoilla, Suomen Air & Sean toimitusjohtaja Kim Ceder selvittää. Intian rahtisopimukset tehdään pääsääntöisesti FOB-kauppana (free on board) eli asiakas toimittaa rahdin lähimmälle lentokentälle tai satamaan. Vaihtoehtoja Intian sisäisille kuljetuksille riittää, sillä maassa toimii tuhansia huolintaliikkeitä. Intiasta haetaan orgaanista kasvua DSV konsernin jokaiseen maahan kohdistuu pääkonttorista Tanskasta odotuksia Intian kaupan kasvattamiseksi. Aktiivisimpia maita ovat olleet Englanti ja Ruotsi, mutta toimeliaisuuden odotetaan kasvavan myös muualla. Suomikin tarjoaa nyt entistä parempaa palvelua. Pyrimme luomaan

5 Delhi Mumbai Kasvuodotukset Euroopan luokkaa Bangalore Chennai entistä asiakaslähtöisemmät palvelukonseptit säännöllistä vientiä ja tuontia harjoittaville yrityksille. Varsinkin lentorahdin potentiaali kasvoi kerralla Finnairin aloitettua suorat lennot Delhiin. Matka-aikaa on vain vajaat seitsemän tuntia, Kim Ceder muistuttaa. Nyt perustetut neljä konttoria ovat vasta päänavaus. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä konttoreita uskotaan olevan 6 8. Tarkkaa suunnitelmaa niiden tulevasta sijainnista ei ole. Kasvatamme ensisijaisesti bisnestä. Se merkitsee sitä, että tavaravirtojen kasvu ja liikekumppanit määrittävät sen, minne asetumme. Uudet toimistot eivät välttämättä ole täyden palvelun toimistoja, vaan yhtä hyvin ne voivat olla pelkästään myynti- ja asiakaspalvelutoimistoja, DSV Air & Sean varapääjohtaja Peter M. Larsen sanoo. Larsen uskoo, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä DSV:llä pitäisi olla Intian liikenteessä lähetystä kuukaudessa, kun niitä tällä hetkellä on Jo alkuvuonna 2007 lähetyksiä pitäisi olla tuhat. Kasvun odotetaan syntyvän orgaanisesti nykyisistä ja uusista asiakkaista sekä henkilöstön vaihdoista Euroopan ja Intian välillä. Yritysostot eivät DSV:n johdon mielestä ole jatkossa oikea työkalu Intian markkinoiden valtaamiseen. Poimittua Intia on yritykselle logistinen painajainen. Köyhyyden, korruption ja byrokratian kokee vasta paikan päällä. Kaikesta kuitenkin selviää, kun tuntee oikeat ihmiset. Ne jotka pärjäävät Intiassa, pärjäävät missä tahansa. > Elcotecin toimitusjohtaja Jouni Hartikainen (HS ) Lentorahdissa kilpailuvalttina on aika. Tässä Finnairia auttaa Aasian liikenteessä hyvä maantieteellinen sijainti. Siksi varsinkin kauttakulkurahdin suhteellinen osuus kasvaa eniten. Helsinki on Aasian rahdeissa hyvä väliasema myös Ruotsiin, Venäjään ja Baltiaan meneville rahdeille. > Finnair Cargon toimitusjohtaja Antero Lahtinen (Kauppalehti VIP ) Suomen ja muiden EU-maiden kannalta suurin liiketoimintaa Intiassa estävä ongelma on infrastruktuurin heikkous. Pelkästään tieverkoston parantamiseen tarvitaan heti 50 miljardia dollaria. (Kauppalehti )

6 Intian kauppa kasvaa voimakkaasti Suomen ja Intian välinen kauppa kasvoi nopeammin kuin koko ulkomaankauppa Suomen ja Intian välinen kauppa kääntyi selvään kasvuun vuonna 2004 ja viime vuonna kauppa Intian kanssa lisääntyi koko ulkomaankauppaa selvästi nopeammin. Vienti Intiaan on kehittynyt melko epätasaisesti. Koneiden ja laitteiden osuus viennistä on ollut viime vuosina kahden kolmasosan luokkaa. Tuonti Intiasta on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta. Vaatteiden ja tekstiilituotteiden tuonnin kasvusta huolimatta, niiden osuus koko tuonnista on supistunut jo alle puoleen. Intian osuus Suomen koko vaatetuonnista oli 5 %. Tammi-kesäkuussa viennin arvo Intiaan kohosi 166 milj. euroon eli 55 % viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suuremmaksi. Tuonti kasvoi runsaan neljänneksen ja kohosi 81 milj. euroon. Kauppa oli näin Suomelle 85 milj. euroa ylijäämäistä. Intian osuus Suomen koko viennistä oli alkuvuonna 0,6 % ja tuonnista 0,3 %. Näillä osuuksilla Intia oli Suomen vientimaista 29. suurin ja tuontimaista se oli 35. Suomen ja Intian välinen kauppa vuosina (1 6). Milj. e (1 6) (1 6) Tuonti Vienti Kulttuurierot suuri haaste Intia ei ole helppo markkina-alue ja DSV:llä on siitä vasta pieni siivu. Potentiaalia on sitäkin enemmän. Konsernin meri- ja lentorahtikuljetusten osuudet Intian liikenteestä ovat lähes yhtä suuret ja sellaisena tilanne halutaan pitää jatkossakin. Vielä tärkeämpää on, että myös vienti ja tuonti ovat toistaiseksi hyvin tasapainossa. Tilanne eroaa merkittävästi muista Aasian maista, joista tuonti on hyvin dominoivaa. Euroopasta viedään Intiaan kaikenlaisia tuotteita kulutustavarasta investointihyödykkeisiin. Intialla on näihin tuotteisiin myös varaa, koska maan keskiluokka on voimakkaimmin kasvavaa koko maailmassa. Ei ole olemassa tuoteryhmää tai toimialaa, jonka tuonti tai vienti ei kasvaisi. Suurin haasteemme on integroida Intian bisneskulttuuri ja tavat eurooppalaiseen kulttuuriin ja tapaan toimia. Se on vähän sama asia kuin GinTonicin sekoittaminen. Jos on liikaa giniä, maistuu pahalta ja jos on liikaa tonicia, maistuu yhtä pahalta. On löydettävä oikea suhde, Larsen vertaa. Suomen näkökulmasta katsoen Intian liikenne on ollut poikkeavaa siinä mielessä, että toimintaa ovat pyörittäneet edustajat ja rahti on maksettu Intiaan. Suomessa on kuitenkin totuttu siihen, että narut ovat omissa käsissä. Tähän odotetaan nyt muutosta. Intialaiset ovat kovia myymään. Heidän kaupankäyntikulttuurinsa on paljon vanhempaa kuin suomalaisten ja kaupanhierontaan liittyy monenlaisia kiemuroita. Paikallinen osavaltioittain eroava lainsäädäntö luo myös omat haasteensa. Siksi on tärkeää, että intialaiset konttorimme on miehitetty paikallisilla osaajilla, Kim Ceder sanoo. Tavoitteena suorat rahdit Intiaan Kim Cederin toiveena on saada kappaletavarakontit kulkemaan Intian ja Suomen väliä ilman välisatamia. Tämä toteutuu volyymien kasvaessa. Volyymit kasvavat muun muassa siten, että lähetyksiin kerätään tuotteita myös Intian lähialueilta. Tällaisina koontipisteinä toimivat jo nyt Kiina ja Thaimaa. Ei pidä tuijottaa vain perinteisiä kauppareittejä, vaan tarkkailtava myös mitä Aasian sisäisessä tavaraliikenteessä tapahtuu. Meidän on myös ymmärrettävä, että DSV on nyt kasvanut isommaksi ja se antaa meille mahdollisuuden toimia huomattavasti globaalimmin kuin aikaisemmin. On kuitenkin syytä pitää jalat maassa ja toimia oman identiteettimme ja arvojemme mukaisesti. Se merkitsee muun muassa avointa mieltä ja hyväksyntää intialaisten tavoille tehdä bisnestä, Peter Larsen kiteyttää. 6

7 Yhdistyminen Euroopassa loppusuoralla DFDS Transportin ja Frans Maasin fuusio on edennyt vauhdilla syksyn aikana. Euroopan yksiköt on yhdistetty maittain samalla kun DFDS Transportin entisistä edustajista on luovuttu. Uusi DSV on Euroopan kolmanneksi suurin kuljetusyhtiö, jonka verkosto on nyt kattavampi kuin kummallakaan fuusioidulla yhtiöllä aiemmin. Lähtökohtana kahden yrityksen yhdistymisessä on ollut toimiston perustaminen sinne, missä jompikumpi on jo aiemmin ollut läsnä. Jos on ollut päällekkäisyyksiä, toiminnot on yhdistetty. Kokonaan uusia toimipisteitä uusille paikkakunnille ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa, koska DSV ei halua uudeksi Postiksi. Erityisesti Frans Maasin toimipisteiden elossapysymisen mahdollisuudet ovat parantuneet huomattavasti, koska DFDS Transport on ollut pohjoisessa niin vahva toimija, että se pystyy moninkertaistaman Maasin toimipisteiden volyymin myös etelässä, liikennejohtaja Hannu Lakso sanoo. Yhdistymisen tahtipuikkoa on heilutettu Tanskasta käsin. Lähtökohtana on ollut, että kaikki konsernin palvelut ovat edustettuina jokaisessa toimipisteessä. Fuusion tavoitteena on, että kahden yrityksen yhdistymisen yhteissumma on enemmän kuin kaksi. Kasvuodotukset ovat kovat. Yhdistymisen jälkeen olemme Euroopan kolmanneksi suurin kuljetusyhtiö. Käytettiin mitä mittaria tahansa, niin jokaisella sektorilla olemme vähintään viiden kärjessä ja Pohjoismaissa olemme lähes lyömätön, Hannu Lakso vakuuttaa. DSV:ssä uskotaan suuruuden ekonomian toimivan osittain itseohjautuvasti. Kun ollaan riittävän suuria isoilla markkinoilla, päästään kilpailemaan paremmin myös isoista kansainvälisistä asiakkuuksista. Yhdistyminen luo vakautta Oma verkosto luo vakautta toimintoihin, kun edustajien vaihdoksista johtu- Italia on Suomelle ja koko konsernille tärkeä kauppakumppani Viimeisin ja suurin työ DFDS Transportin ja Frans Maasin Euroopan toimintojen yhdistämisessä on tehty Italiassa. Maan painoarvo on suuri koko konsernille, niin kannattavuudessa kuin volyymeissa mitattuna. Pelkästään Pohjoismaissa lastataan Italiaan meneviä rekkoja lähes kaksisataa viikossa.

8 via turbulensseja ei enää tule. Tavoitteena onkin nyt rakentaa samanlainen toimintamalli jokaiseen maahan ja toimistoon. Siinä onnistuminen edellyttää muun muassa tietojärjestelmien integroimista. Vuosikymmenen loppuun mennessä valmistuvat yhtenäiset tiedonsiirtojärjestelmät tulevat helpottamaan monia asioita. Kun rakenteilla oleva Euroopan kattava elektroninen seurantajärjestelmä saadaan valmiiksi, hallitaan tavaravirtojen kulkua entistä paremmin. Yhteydenpito asiakkaisiin helpottuu ja informaatio kulkee lähes reaaliajassa. Tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan myös monipuolisempia palvelukokonaisuuksia ja tuotteistamaan palveluitamme entistä monipuolisemmin, Lakso lupaa. Integraatio on nyt toteutettu seuraavissa maissa: Italia, Espanja, Portugali, Sveitsi, Itävalta, Unkari, Ranska, Liettua, Puola, Romania, Bulgaria, Beneluxmaat, Pohjoismaat ja Englanti. Saksassa paikallisen liikennöinnin hoitaa vielä toistaiseksi maan kattava IDS-ketju, josta DSV omistaa osan. Turkissa ja Venäjällä järjestelyt ovat vielä kesken molemmat ovat Suomelle erittäin tärkeitä kauppakumppaneita. Air & Sea tutkii uusia reittivaihtoehtoja DSV Air & Seassa pohditaan kuumeisesti, mitä kaupunkeja tullaan käyttämään uusina gateway-pisteinä tai HUBien sijoituspaikkoina niin lento- kuin merirahdille. Lentorahdin tulevina solmukohtina Frankfurt, Maastricht ja Amsterdam ovat selkeitä vaihtoehtoja. Itä- ja Etelä-Euroopan rahtiliikenteeseen tullaan tarvitsemaan myös gateway-pisteitä, mutta niistä päätetään vasta, kun uuden DSV:n tavaravirtojen reitityksistä on saatu enemmän kokemusta. Kasvuodotukset syntyvät orgaanisesta kasvusta ja paikallisista yritysostoista. Strategianamme Air & Seassa on kasvattaa kaikki eurooppalaiset yksikkömme vähintään keskikokoisiksi toimijoiksi omalla markkina-alueellaan. Jos kasvamme isommaksi, otamme sen kiitollisena vastaan. Haluamme vahvistaa asemiamme erityisesti Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa, DSV:n Air & Sean varapääjohtaja Peter M. Larsen sanoo. Larsenin mukaan konsernin työntekijöiden lukumäärällä ei ole merkitystä. Tärkeintä on saada pätevää henkilöstöä ja sellaista, jota ei ehkä ennestään ole. Kasvuodotukset syntyvät orgaanisesta kasvusta ja paikallisista yritysostoista. Tällä hetkellä on erityisen tärkeää huolehtia myös nykyisestä henkilöstöstä, joista kaikki eivät ehkä ole tyytyväisiä fuusion aiheuttamiin muutoksiin. Jotta kasvutavoitteemme toteutuvat, meidän tulee saada verkostomme valmiiksi ja omat toimistot muun muassa Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan. Tärkeintä kuitenkin on, että olemme vahvistaneet asemiamme Euroopassa, mikä merkitsee bisneksen kasvamista myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa. DSV on hyvä vaihtoehto alan suurimmille yrityksille, jotka toimivat yhä teollisemmin. Me emme ole kooltamme läheskään yhtä suuria, emmekä siihen edes pyri. Olemme riittävän globaaleja, mutta silti joustavia. Emme halua olla huono kopio kilpailijoistamme, vaan luoda oman identiteettimme ja pitää kiinni arvoistamme, Peter M. Larsen summaa.... Italia on Suomelle tärkeä kauppakumppani Esimerkiksi kaikki italialaiset viinit kuljetetaan Alkoon DFDS Transportin trailereilla, liikennepäällikkö Hannu Lakso paljastaa. Suomesta Italiaan viedään pääasiassa puu- ja paperiteollisuuden tuotteita, takaisin tuodaan koko elämän kirjo. Parhaiten edustettuna ovat tekniset laitteet, koneteollisuuden tuotteet, autot ja autojen varaosat sekä erilaiset pintamateriaalit, kuten kaakelit ja laatat. Elintarvikkeitakin tuodaan runsaasti, viinien lisäksi muun muassa pastaa ja pizzakastikkeita. Pitkät perinteet Italian liikennöinnistä ovat tuoneet meille osaamista, kuljetukset on saatu viennin ja tuonnin osalta hyvin tasapainoon. Pitkistä ajomatkoista huolimatta toimituksiin menee vain vuorokausi enemmän kuin esimerkiksi Saksaan. Kun tavara lähtee Helsingistä perjantaina, keskiviikkona se on jo jaeltu italialaisille asiakkaille, Lakso selvittää. Kuljetusreitti kulkee yleensä laivalla Helsingistä Travemündeen, sieltä vetoautolla Itävallan kautta Italiaan. Tavazzana con Villavesco Verona Bianconese di Fontevivo Campi Bisenzio DSV-tukikohdat Italiassa.

9 Italia pähkinänkuoressa Kokonaispinta-ala: km 2 Luonnonvarat: marmori, savimineraalit, hieman maakaasuvaroja ja geotermisiä varoja Rajanaapurit: Ranska, Sveitsi, Itävalta, Slovenia Asukasluku: 58,1 miljoonaa (2005) Pääkaupunki: Rooma (2,7 milj. as.) Muita suuria kaupunkeja: Milano (1,3 milj.), Napoli (1,0 milj.), Torino (0,9 milj.), Palermo (0,7 milj.), Genova (0,6 milj.) Vaihtoehtoisesti perävaunu lastataan Travemündessä junaan ja puretaan Veronassa. Itä-Euroopan kautta kulkevia reittejä on tutkittu, mutta ne eivät toistaiseksi ole kilpailukykyisiä kehittymättömän tieverkoston ja puuttuvien raideyhteyksien vuoksi. DSV on voimakkaasti läsnä koko Pohjois-Italiassa. Kaikki palvelut varasto- ja terminaalitoiminnoista lähtien ovat edustettuna nyt Milanossa, Firenzessä, Parmassa, Veronassa ja Torinossa. Kattavaa kotimaan järjestelmää hoidetaan Parmasta käsin. Myyntikonttoreita on lisäksi eri puolilla saapasmaata. Etäisyyksistä johtuen suomalaiset viejät ovat kovilla Italian markkinoilla. Kun kilpaillaan keski-eurooppalaisten tuotteiden kanssa, toimitusaikojen pitää olla kilpailukykyisiä. Sama pätee italialaisiin tuotteisiin Suomen markkinoilla, Lakso kiteyttää.

10 DSV:lle tullibrokerin oikeudet Venäjälle Uuden DSV:n synnyttäminen Venäjälle on suomalaisten tehtävä. Toimipisteitä tulee olemaan ensi alkuun viisi, neljä Moskovassa ja yksi Pietarissa. DSV:llä tulee olemaan myös tullivälittäjän eli tullibrokerin oikeudet. DFDS Transportilla oli ennen fuusiota henkilöstöä Moskovassa parikymmentä, Frans Maasilla huomattavasti enemmän. Yhdistymisen jälkeen DSV:n henkilöstömäärä Venäjällä lähentelee jo kahtasataa. Frans Maasin lähellä lentokenttää sijaitseva Sheremeteyevon toimisto ja DFDS Transportin Vereyskaya Plazan toimipiste yhdistetään osittain. Vereyskaya Plazaan valmistuviin uusiin, noin 400 neliön suuruisiin tiloihin tulee ensi vaiheessa 45 työntekijää. Scheremetjevon lentokentän lähelle jää lähinnä tullausosasto. Solutions-palveluihin keskittynyt Frans Maas Istra OOO sijaitsee Moskovan itäpuolella. Se on aikoinaan syntynyt ja kasvanut Nissanin varaosatoimitusten keskukseksi. DSV Solutionsin nimen nyt käyttöön ottava yksikkö työllistää noin 100 henkeä. Kahteen autoterminaaliin jää muutaman hengen toimistot. Toinen terminaaleista sijaitsee Minskin tien varrella ja toinen Moskovan pohjoispuolella. Venäjän tullilainsäädäntö mahdollistaa nykyisin tuontitullauksen hoitamisen missä vain. Suomesta tuleva tavara olisi siten mielekkäintä tullata jo Pietarissa. Pietariin onkin kaavailtu oman toimipisteen avaamista ZAO North-West Customs Terminaalin yhteyteen. Myös varastotilojen rakentamista tai vuokraamista on suunniteltu. Venäjän toiminnoille uuden ulottuvuuden tuo broker-lisenssi, joka saatiin Frans Maas -kaupan yhteydessä. Lisenssiä halutaan hyödyntää säännöllistä yhteistyötä harjoittavien yritysten kanssa. Broker-lisenssi mahdollistaa sen, että asiakkaamme saavat meiltä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Tämä avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille laajentaa toimintojaan Venäjällä meidän kauttamme, Venäjän liikenteen johtaja Markku Luotomaa sanoo. Odotukset Venäjää kohtaan kasvamassa Olemme olleet Venäjän toiminnoissamme melko konservatiivisia. Frans Maasin fuusio ja markkinoiden odotukset kasvattavat uskoa Venäjän markkinoihin myös pääkonttorissamme Tanskassa. Tästä hyvänä osoituksena pääjohtajamme Kurt K. Larsen kävi jälleen marraskuussa henkilökohtaisesti Moskovassa tutustumassa tilanteeseen, Markku Luotomaa kertoo. Liikennemäärät kasvavat kaikilla Venäjän rajanylityspaikoilla. Kasvuodotuksia ei ole DSV:ssä tarkkaan yksilöity, mutta koko kuljetussektori kasvaa edelleen voimakkaasti lisääntyneen Venäjän kaupan myötä. DSV:ssä kuljetuksia ei ole keskitetty millekään yksittäiselle reitille, vaan jokainen DSV-maa reitittää ja sopii kuljetuksista itsenäisesti. Jokaisella Venäjän rajanylityspaikalla liikennemäärät kasvavat. Suomen rajalla toiminta on tehokkainta ja jonotusajat lyhyempiä kuin muualla. Esimerkiksi Vaalimaan tullista kulkee lähes tuhat rekkaa päivässä. Koskaan eivät asiat ole Venäjällä muuttuneet niin nopeasti kuin kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uusia yrityksiä tulee markkinoille jatkuvasti, tuotantoon investoidaan ja henkilöstön palkat ovat rajussa nousussa. Kuumentuneessa markkinatilanteessa teemme sen minkä pystymme. Kalusto- ja kuljettajapula on Venäjällä miltei pahempi kuin Suomessa, joten yritämme parhaamme päivä kerrallaan, Luotomaa sanoo. Venäjän liikenteen liikennöitsijät ovat nykyisin lähes täysin venäläisiä. DSV käyttää noin kymmentä alihankkijaa, joiden kanssa on tehty vuosisopimus. Sama korvaus maksetaan niin hiljaisina hetkinä kuin ruuhka-aikanakin. Kapasiteetti on ollut syyskusta asti täydessä käytössä, eikä uusilta asiakkailta ole voitu ottaa toimeksiantoja vastaan. Emme ota uusia toimeksiantoja vastaan uusilta asiakkailta ruuhkahuipussa. Kalustomme on niiden asiakkaiden käytössä, jotka ostavat palveluitamme ympäri vuoden. Viime vuonna ruuhka-aikaan autot saattoivat maksaa jopa kolminkertaisesti normaaliin verrattuna. Siihen basaarikauppaan emme lähde, Markku Luotomaa toteaa. 10

11 Pietari Moskova Venäjä on Suomen tärkein vientimaa Vuonna 2005 Suomen kokonaisvienti Venäjälle kasvoi 32 prosenttia ja oli arvoltaan 5,74 mrd. euroa. Venäjä nousi viennin kokonaisarvolla mitattuna Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi. Pk-yritysten viennin arvo oli 981 milj. euroa, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Venäjälle vientiä harjoittaneita pk-yrityksiä oli yli 3000 ja niiden osuus kaikista vientiyrityksistä oli lähes 82 prosenttia. Pienet ja keskisuuret vientiyritykset toimivat useimmiten joko teollisuudessa (994 yritystä) tai tukku- ja vähittäiskaupassa (1512 yritystä). Suurten yritysten osuus Suomen kokonaistuonnista Venäjältä (6,56 mrd. euroa) oli 95 prosenttia eli 6,20 mrd. euroa. Suomen kokonaistuonti Venäjältä kasvoi 23 prosenttia, mikä säilytti Venäjän aseman toiseksi tärkeimpänä tuontimaana myös vuonna

12 Markku Luotomaa: Venäjä on positiivinen ongelma Venäjän liikenteessä mikään ei muutu, vaikka Venäjällä muuttuu kaikki. Julkisuudessa Venäjän rajanylitysongelmat on uutisoitu lähes poikkeuksetta hyvin negatiivisesti. Jutuissa ei ole tuotu esiin sitä tosiasiaa, että ruuhkaongelmat ovat seurausta kovasta kaupankäynnin kasvusta, joka tuo työtä ja hyvinvointia myös tuhansille suomalaisille. Tietenkin uutiset ruuhkista pitävät paikkansa, mutta Suomen ja Venäjän raja-asemat ovat silti parhaiten toimivia väyliä Venäjälle. Ongelmat eivät johdu yksinomaan Venäjän Tullista, vaan kovista kasvukivuista ja venäläisestä byrokratiasta. Kun Suomessa valvonta on keskitetty Tullille ja Rajavartiolaitokselle, naapurin puolella viranomaisia on moninkertainen määrä. Näiden viranomaisten yhteistyön koordinoinnissa on puutteita. Kukaan Venäjällä ei pysty laskemaan kuinka suuret tappiot kuljetuskaluston seisottaminen heidän kansantaloudelleen aiheuttaa. Vuosikausia on puhuttu, että elintasokuilu ei ole millään rajalla niin suuri kuin Suomen ja Venäjän välillä. Venäjällä tapahtuva kehitys kuroo tätä kuilua umpeen. Venäjä on ainoa lähimarkkina-alueemme, jossa on voimakasta kasvua. Ilman kasvua ei olisi myöskään kasvukipuja. Mitä lähemmäksi kaupankäynti maidemme välillä muodostuu ja tavat tulevat tutuiksi, sitä vähemmän on ongelmia. Rajaruuhkat alkoivat jo alkusyksystä eikä loppua näy. Kun kalusto seisoo, markkinoilta häviää kapasiteettia, mikä puolestaan nostaa hintoja. Venäjän sisäinen liikenne on ollut melko kehittymätöntä, mutta nyt sekin on rajussa kasvussa, mikä lisää kuljettajapulaa entisestään. Nuijamaan rajanylityspisteen päällikön, Petri Kukkosen, mukaan heidän kauttaan Venäjän liikennettä säännöllisesti ajavia suomalaiskuljettajia on enää reilu kymmenen. Kuljetukset ovat siirtyneet täysin myös puukuljetuksissa venäläisille ja eestiläisille työlupamiehille. Venäjän kaupasta Suomen osuuden arvellaan olevan kymmenisen prosenttia. Suomen kautta kuljetetaan paljon arvotavaraa ja investointihyödykkeitä Venäjälle. Jossain vaiheessa tuotantolaitoksista alkaa tulla tavaraa myös länteen. Tähän asti paluurahti ei ole kuljetusliikkeitä hirveästi edes kiinnostanut, koska se merkitsisi kuljetussuoritteen alenemista nykytilanteessa entisestään. Tulevaisuudessa on toisin. Kuljetukset Venäjälle kasvavat ainakin tämän vuosikymmenen ajan. Siksi Suomeen rakennettuja välivarastoja ja satamia tarvitaan Venäjän transitossa vielä pitkään. Venäjän kasvu tulee olemaan jatkossakin suomalaisille positiivinen ongelma, josta syntyy haasteita, mahdollisuuksia, työtä ja hyvinvointia. Poimittua Yli neljäsosa Venäjän kokonaistuonnista kulki viime vuonna maahan Suomen kautta. Venäjän tiestö ei pysy liikenteen kasvun mukana. Maassa myydään tänä vuonna 60 prosenttia enemmän autoja kuin viime vuonna. Rekkojen kuljettajat ovat joutuneet odottamaan rajan ylitystä jopa yli kaksi vuorokautta. Venäjän ja Suomen välisen rajan ylitti viime vuonna kuormaautoa tai rekkaa. Yhdeksän kymmenestä niistä oli rekisteröity Venäjälle. Pietarissa on meneillään voimakas investointibuumi. Ulkomaisten investointien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 40 prosenttia. > Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko (Suomen Kuvalehti 43/2006) Jos ajatellaan joustavaa rajanylitystä ja sujuvaa liikennettä Venäjälle, niin minkään näköisiä maksuja ei pidä periä puolin eikä toisin. > Liikenneministeriön liikennepoliittisen osaston ylijohtaja Harri Cavèn (Helsingin Sanomat ) 12

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista pkyrityksistä 11.3. 1.4.2. Kyselyyn

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Logistiikkapäällikkö Markku Hirvonen BPW Kraatz Oy TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Sisältö: Yritysesittelyt

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ?

MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? MIKSI MAANTIEKULJETUKSET OVAT KILPAILUKYKYISIÄ? Luosto Classic Business Forum LIIKENNE JA LOGISTIIKKA Sodankylä 7.8.2015 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Sakari Backlund SKAL ja maanteiden tavaraliikenne

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kustannustehokas hankintaosastosi

Kustannustehokas hankintaosastosi Kustannustehokas hankintaosastosi Helsinki Tel: +358 9 4247 7600 Fax: +358 9 4247 7603 Beijing Tel: +86 10 650 14273 Fax: +86 10 650 14275 Shanghai Tel: +86 21 627 00640 Fax: +86 21 627 00872 Hong Kong

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2007

Osavuosikatsaus 1-6/2007 SYSOPENDIGIA Oyj Osavuosikatsaus 1-6/7 7.8.7 Jari Mielonen Toimitusjohtaja SYSOPENDIGIA Oyj 1 7 SYSOPENDIGIA Plc Katsauskauden liikevaihto (1-6) 7 Liikevaihto, milj 6 5 4 3 1 36,7 5, H1 6 H1 7 Katsauskauden

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot