TUTKIMUSRAPORTTI SISÄILMASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS METSOLA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄMEENLINNA

Transkriptio

1 TUTKIUSRAPORTTI SISÄILASTON JA RAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS ETSOLA KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

2 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Koulurakennus etsola on rakennettu vuonna 1972 ja perusparannettu vuonna Rakennukseen on tehty rakenne- ja kosteustekninen korjaustarveselvitys sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden arvioimiseksi. Pohjakerroksessa ja 1. kerroksessa maanvastaisten alapohja- ja seinärakenteiden kosteustekninen kunto on tyydyttävä. uovipintaisten lattiapäällysteiden kosteusteknistä kuntoa suositellaan seurattavan säännöllisesti. Alapohjaan asennetut salaojien tarkastusluukkujen kannet suositellaan tiivistettävän ilmatiiviiksi. Pohjakerroksen tiloissa K01 ja K02 havaitun maaperämäisen hajun on arvioitu aiheutuvan alapohjarakenteen tiivistämättömistä läpivienneistä maapohjaan. Tiloissa K01 ja K02 suositellaan, että alapohjarakenteen läpiviennit sekä liittymäkohdat kantaviin seinä- ja pilarirakenteisiin tiivistetään ilmatiiviiksi. Korjaustoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttöön ottoa. Ulkoseinärakenteiden pinta- ja sisäosat ovat olleet tutkituilta osin kuivia ja kosteusteknisesti kunnossa. Ulkoseinien liittymiä lattiaan ja ikkunarakenteisiin on tiivistetty perusparannuksessa tiivistemassakorjauksilla, mikä vähentää laajempien tiivistyskorjausten kiireellisyyttä. Liikuntasalin ja auditorion ikkunoiden ulkopuitteiden vesitiiveys julkisivuihin on heikko muihin ikkunarakenteisiin verrattuna. Em. ikkunaliittymät ulkoseiniin suositellaan tiivistettäväksi julkisivupintojen vesitiiveyden säilyttämiseksi. Kerrosten 1 ja 2 välipohjarakenteiden kunto on arvioitu hyväksi, eikä niihin ole arvioitu kohdistuvan kiireellisiä korjaustöitä. Vesikatto- ja yläpohjarakenteiden kunto on pääosin hyvä, eikä laajoille korjaustoimenpiteille ole tarvetta. Likaiset kattovesiviemäreiden säleiköt suositellaan puhdistettavaksi kiireellisesti. Aulan K09 kohdalla kattoikkunoiden ja vesikaton liittymät suositellaan tiivistettäväksi. Lisäksi aulan pilari- ja palkkiliittymän vanhat vesivalumajäljet kattoikkunan alla tulee puhdistaa ja pinnoittaa uudelleen. Rakennuksessa on tutkittu sisäilman epäpuhtaustekijöitä sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen osalta pistokoeluontoisesti. Sisäilman VOC-yhdistepitoisuudet olivat ohjeistuksiin verrattuna normaalit. Tilassa K02 pinnoille laskeutumien mineraalikuitujen pitoisuuksissa havaittiin vähäinen poikkeama yhdessä tutkitussa näytemaljassa (1/4 näyte). Tuloksen perusteella pölyn laatua suositellaan tarkastettavan tilassa / rakennuksessa tehtyjen ilmanvaihto- ja rakenneteknisten korjausten sekä tilojen peruspuhdistuksen valmistuttua. Rakennuksen ja ulkoilman väliset paine-erovaihtelut ovat olleet pääosin ohjeistusten mukaisella tasolla tilan K38 paine-erovaihtelua lukuun ottamatta. Tilaa K38 palvelevan ilmanvaihtokoneen toiminta ja aikaohjelma suositellaan tarkastettavaksi. Ilmanvaihtojärjestelmän huolto- ja säätötoimenpiteiden yhteydessä suositellaan huomioitavaksi, että tuloilmalaitteiden ilmavirta ei suuntaudu suoraan luokka- ja toimistotilojen työpisteille ja aiheuta vedon tuntemuksia. TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

3 Rakennuksen rakenteisiin ja taloteknisiin järjestelmien liittyy riskitekijöitä, jotka suositellaan korjattavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa sisäilman laatua varmistavana toimenpiteinä. Edellä mainitun kaltainen laaja korjaustoimenpide on esimerkiksi alapohja- ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden sisäpintojen liitoskohtien ja läpivientien saattaminen täysin ilmatiiviiksi tiivistyskorjauksilla. Rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta ja taloteknisten järjestelmien kuntoa tulee seurata rakennuksen käytön aikana. ikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Tilojen käyttäjäkokemuksia voidaan seurata esimerkiksi ns. ennakoivan sisäilmatyöryhmän muodossa. Toimenpide-ehdotukset ennen tilojen käyttöön ottoa (syksy 2015): - tiloissa K01 ja K02 alapohjan rakenneliittymien ja läpivientien tiivistys ilmatiiviiksi esim. Ardex- vedeneristetuotteilla - alapohjan tarkastusluukkujen kannet tiivistetään kaasutiiviiksi - yläpohjan YP1 kattoikkunoiden liittymät vesikattoon tiivistetään. - liikuntasalin ja auditorion ikkunoiden ulkopuitteiden tiivistyskorjaus. - tiloissa K08 ja K09 alapohjan patterisyvennykset puhdistetaan. Auditorion K08 alustila peruspuhdistetaan. Aulan K09 ruostunut lämpöpatteriliitos korjataan ja putkiläpiviennit maatäyttöön tiivistetään - putkitunnelin avoimet läpiviennit tulpataan ja putkieristeen liitoskohta tarkastetaan vanhan kosteusjäljen osalta. Putkitunneliin varastoidut ja jätetyt tavarat poistetaan - vesikattoviemäreiden säleiköt puhdistetaan roskasta - aulan K09 katon pilari- ja palkkiliittymän vanhat kosteusjäljet puhdistetaan ja pinnoitetaan uudelleen - ilmanvaihtojärjestelmään ehdotetut toimenpiteet erillisen raportin mukaisessa laajuudessa - kaikkien tilojen tasopintojen (ala-, keski- ja yläpinnat) peruspuhdistus Pidemmällä aikavälillä (2-5 vuoden sisällä ja ennen peruskorjausta) ehdotetut toimenpiteet on esitetty raportissa rakennekohtaisesti. TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

4 Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 ALAPOHJAT RAKENNE TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 10 3 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT RAKENNE TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 17 4 VÄLIPOHJAT RAKENNE TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 19 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO RAKENNE TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT 23 6 IKKUNAT YLEISTÄ ILANVAIHTO YLEISTÄ TUTKIUSTULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET SALAOJA-, VESI- JA VIEÄRIVERKOSTO YLEISTÄ TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI SISÄILAN LAATUTUTKIUKSET Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI LIITTEET 27 1 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

5 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Tilaaja: etsola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos ika etsäalho PL Hämeenlinna Sähköposti: Lähtötiedot: Kaksi kerroksinen koulurakennus etsola on rakennettu vuonna 1972 ja peruskorjattu vuonna Asuntolatiloja on muutettu toimistokäyttöön vuonna Rakennuksessa on betonirakenteinen pilari-palkkirunko. Ulkoseinät ovat pääosin betonisandwich- tai kuorielementtejä. Ulkoseinissä on myös puuverhoiltuja osia. Välipohjat ovat pääosin massiivibetonilaattoja ja paikoin rakennuksessa on TT-betonilaattoja. Yläpohjassa on TT-betonilaatta, jonka päällä on mineraalivillaeriste, kevytsora, betonilaatta ja huopakate. Alapohjat ovat maanvaraisia betonilaattoja, joissa eristeenä on pääosin kevytsoraa. Kohteeseen on tehty vuonna 2014 korjaustarvearvio, jossa on arvioitu tarkastettaviksi rakenteiksi ulkoseinien alaosat, liikuntasalin lattia ja läpivientien ilmatiiveys. Kohteeseen on ehdotettu korjaus- ja huoltotöitä mm. julkisivusaumojen ja vesikaton osalta. Kohteeseen on tehty ilmanvaihdon kuntotutkimus WSP Finland Oy:n toimesta erillisenä tutkimustyönä. Kuva 1. Rakennuksen etsola poikkileikkaus väliltä E-F Rakennuksessa vuosina 2010, 2013 ja 2014 tehdyissä sisäilman mikrobimäärityksissä ei ole todettu poikkeamia. Tutkimuksia on tehty tiloissa 164,173, musiikkiluokka ja liikuntasali. 2 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

6 Tutkimustavoite: Tutkimusryhmä: Rakennus on ammattikorkeakoulun käytössä kesään 2015 asti, jonka jälkeen tilat on tarkoitus ottaa yläkoulun käyttöön syksyllä 2015 muutoin paitsi asuntolatilojen osalta. Ennen tilojen käyttötarkoituksen muutosta ja käyttöön ottoa on pyydetty selvitettävän rakennuksen rakenteiden kosteustekninen kunto sisäilman laadun kannalta ja arvioida korjaustoimenpiteiden tarve ja laajuus ennen tilojen käyttöönottoa. Tutkimusraportti toimii lähtötietona korjaussuunnittelulle ja tilojen käytettävyyden arvioinnille. Tutkimusraportti pohjautuu kohteessa tehtyyn katselmukseen, sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimuksiin, kiinteistön omistajan edustajalta saatuihin tietoihin sekä rakennuksessa aikaisempien tehtyihin sisäilmasto- ja kosteusteknisiin tutkimusraportteihin ja rakennepiirustuksiin. Tutkimuksissa on selvitetty rakenteiden kosteutta ja ilmatiiveyttä, rakennusmateriaalien mikrobipitoisuuksia, sisäilman haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia. Tutkimuksen tekijöinä olivat Elisa Koskinen, arkku Sillanpää, Sanni Kietäväinen, Juha Tanner ja Niko Laakso. Tutkimukset tehtiin Käytettävissä olleet asiakirjat: rakennepiirustuksia, v. 1993, Ins.tsto Kasurinen & Helminen Oy korjaustarvearvio , Linnan kiinteistökehitys Oy sisäilmaston mikrobitutkimus , Vistark Oy testausseloste , Vistark Oy sisäilmaston mikrobitutkimus , Vistark Oy ilmanvaihdon kuntotutkimus, v.2015, WSP Finland Oy 3 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

7 2 ALAPOHJAT Kuva 2. Pohjakerroksen alapohjarakenteet pohjakuvassa Kuva 3. Ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteet pohjakuvassa 4 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

8 2.1 RAKENNE AP1, alapohjarakenne yleensä (alkuperäinen alapohja) 1. lattiapinnoite ks. liite 3. liikuntasalissa koolattu puulattia osittain tervapaperin päälle, välissä mineraalivillaeriste 100 mm 2. betonilaatta 80 mm 3. maatäyttö (hiekka, sora) Kuva 4. Liikuntasalin kohdalla maanvarainen betonilaatta on kostea. Puurakenteisten pintarakenteiden kosteus oli tavanomaisella tasolla, eikä kosteus ole vaurioittanut puurakenteista lattiapintaa. Rakenteen puukoolauksien kosteusrasituksen vaikutusta vähentää tervapaperi betonilaatan ja puukoolausten välissä. AP2 tiloissa K01-K05, K08, K09 1. lattiapinnoite ks. liite alkuperäinen betonilaatta n. 80 mm 3. maatäyttö (hiekka, sora) Kuva 5. Tiloissa K01 ja K02 havaittiin aistinvaraisesti maaperämäistä / mikrobiperäistä hajua. Hajun on arvioitu kulkeutuvan huoneilmaan alapohjalaattaan AP2 upotettujen sähkörasioiden tiivistämättömien läpivientien kautta. Lattia- ja seinän liittymäkohdissa ei tunnistettu vastaavaa hajua. AP3 väestönsuoja- ja varasto, K16 1. lattiapinnoite ks. liite teräsbetonilaatta 250 mm 3. maatäyttö (hiekka, sora) 5 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

9 AP4 pääsisäänkäynti 1. betonilaatat 2. kiinnityslaasti 3. teräsbetonilaatta 80 mm 4. suojapaperi 5. kevennystäyttö mm 6. teräsbetonilaatta 180 mm 7. routalevy 50 mm 8. soratäyttö Putkitunneli, kellarikerros 1. betonirakenteiset seinät ja lattia (tarkastuspisteessä T1 alueella alapohjassa soratäyttö) Kuvat Putkikanaalissa todettiin tulppaamattomia ja tiivistämättömiä läpivientejä. Putkien eristeissä oli paikallisesti vanhoja vesivuotojälkiä. Putkitunnelitilaan on jätetty rakentamisen aikaista jätettä ja tavaraa. Putkikanaalista ei todettu merkkiainekaasukokeella ilmavuotoja ensimmäisen kerroksen tiloihin. 6 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

10 AP7, tiloissa K08 ja K09 1. lattiapinnoite ks. liite liittolaatta 100 mm, harkko- tai teräspilarit 3. ilmatila (n. 0,5-1 m) 4. Alapohjarakenne AP2 Kuvat 6-9. Auditoriotilassa K08 (kuvat yllä) ja aulassa K09 (kuvat alla) on asennettu peruskorjauksessa alapohjarakenteen AP2 päälle betonirakenteinen liittolaattarakenne. Auditoriotilan alustilaan ja patterisyvennyksiin oli aistinvaraisesti arvioituna kertynyt runsaasti pölyä ja likaa. 7 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

11 2.2 TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT 8 (27) Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto Tutkittujen alapohjarakenteiden ja niiden pintamateriaalien kunto on ollut pääosin hyvä. Lattiapäällysteissä on ollut havaittavissa normaalista käytöstä aiheutunutta kulumista. Kosteusmittaustulokset ja pohjakuvamerkinnät on esitetty liitteissä AP1: Pohjakerroksessa tiloissa K22-30 ja K14 alueella todettiin maanvaraisen lattian (AP1) pinnassa pintakosteudenilmaisimella kohonneita pintakosteuslukuarvoja muihin tutkittaviin tiloihin nähden. Korkeimmat lukemat mitattiin kantavien seinälinjojen läheisyydestä. Kosteuden arvioidaan siirtyvän maaperästä lattiarakenteeseen. Tilojen K22-30 alueella on pääosin muovipintainen lattiapäällyste. aaperän ja betonirakenteen kosteus arvioidaan tasaantuvan vesihöyryä huonosti läpäisevien lattiapintamateriaalien alle, mikä voi vaurioittaa pidemmällä aikavälillä lattiapäällysteitä. Rakennuksen tiilisalaojaputkien tarkastuskaivot sijaitsevat käytävän K17 linjassa. Salaojat olivat tarkastelluilta osin kuivat, pölyiset ja ne sijaitsivat noin 0,2-1,0 m lattiapinnan tasosta. Salaojien edellisestä huollosta ei ole tietoa. Ensimmäisen kerroksen liikuntasalin alueella (tilat 141, 113) maanvaraisen alapohjan betonilaatan suhteellinen kosteus oli 40 mm syvyydessä 84 % ja 80 mm syvyydessä 90 %. aanvaraisen alapohjalaatan päälle koolatulla puulattiarakenteella on suuri riski vaurioitua liiallisesta kosteudesta. Aistinvaraisesti ja puupiikkimittarilla arvioituna alapohjan kosteus ei ole vaurioittanut liikuntasalin lattiarakennetta. Puulattiarakenteen vaurioitumista on vähentänyt puukoolausten ja alapohjalaatan väliin paikoin asennettu tervapaperi. Liikuntasalin mineraalivillaeristeessä ei myöskään todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa (liite 1. materiaalinäyte R6). Keittiötilojen 106, 107 ja 111 kohonneiden pintakosteuslukuarvojen arvioidaan aiheutuvan tiloissa käytetystä lattiapäällystemateriaalista, eikä rakenteen kosteudesta. AP2/AP7 Auditorion K08 lattia tekniseen alustilaan on ja aulan K09 patterisyvennyksiin on jätetty rakentamisen aikaista jätettä ja niiden lattiapinnoilla on runsaasti pölyä. Aulan K09 patterisyvennyksessä lähellä käytävää K17 patteriputken liitoskohta oli lähes putkiruostunut. Kellarikerroksen putkitunneli Putkitunnelin betonirakenteiset seinä- ja lattiapinnat olivat pintakosteudenilmaisimella arvioituna kosteat. Betonirakenteiden pinnoilla ei todettu yksittäistä tulppaamatonta putkiläpivientiä ja yksittäisen putkiliitoksen TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

12 eristemateriaalien kosteusjälkiä lukuun ottamatta kosteuden aiheuttamia jälkiä. Alapohjarakenteiden ilmatiiveys Alapohjarakenteen liittymiä kantaviin seinärakenteisiin on tiivistetty pääosin elastisella silikonimassalla, mikä vähentää ilmavuotojen määrää maaperästä. Silikonimassa kuitenkin kutistuu kuivuessaan, jolloin sen ilmanpitävyys heikkenee. Alapohjarakenteiden liittymäkohdat kantaviin seinärakenteisiin ja läpivienteihin olisi varmempaa tiivistää vedeneristetuotteilla, joiden kuivumiskutistuminen ja ilmanpitävyys on huomattavasti varmempaa. erkkiainekoetulokset on esitetty liitteissä AP1-AP2 Alapohjarakenteen läpiviennit ja tarkastusluukkujen kannet mm. salaojat eivät ole ilmatiiviitä. AP2 Tilojen K01 ja K02 alueella alapohjan AP2 sähköjohtoläpivientien liittymistä havaittiin kulkeutuvan voimakasta maaperän hajua, joka tunnistettiin tilojen huoneilmassa. Putkitunneli 2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Putkitunnelista ei todettu ilmavuotoja yläpuolisiin ns. puhtaampana pidettäviin tiloihin. AP1-AP4, AP7 ja putkitunneli Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto Alapohjarakenteiden kosteustekninen kunto on tyydyttävä. Tiloissa K22-30 sekä yleisesti maanvastaisissa alapohjarakenteissa (AP1, AP2) muovimattopäällysteillä sekä niiden liima- ja tasoiteaineilla on suuri riski vaurioitua pidemmällä aikavälillä maaperän suuren kosteudentuoton takia. uovimaton vesihöyrynvastus on suhteellisen suuri, jolloin maaperästä siirtyvä kosteus tasaantuu muovimattopäällysteen alle. Tutkimusten perusteella muovimattopäällysteet eivät edellytä vielä kiireellisiä toimenpiteitä. Jatkotoimenpiteenä suositellaan, että maanvastaisten alapohjarakenteiden lattiapäällysteiden kosteusteknistä kuntoa seurataan. Lattiapäällysteet suositellaan vaihdettavaksi viimeistään noin 10 vuoden sisällä niiden teknisen käyttöiän päättyessä. aanvastaisten alapohjarakenteiden lattiapinnoitteena tulisi käyttää ensisijaisesti hyvin kosteutta kestäviä ja vesihöyryä läpäiseviä pintamateriaaleja kaikkien tilojen osalta. 9 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

13 10 (27) Liikuntasalitilojen kosteustekninen kunto ei edellytä nykyisellään kiireellisiä jatkotoimenpiteitä. Lattiarakenteen kosteusteknistä kuntoa suositellaan seurattavan säännöllisesti. Liikuntasalin lattiaan kohdistuvien riskitekijöiden takia lattian uusimista paremmin kosteutta kestävillä materiaaleilla suositellaan harkittavaksi viimeistään rakennuksen peruskorjausvaiheessa. Tilan K14 (AP1) ja putkitunnelin betonirakenteiset pinnat läpäisevät vesihöyryä muovimattopäällysteitä paremmin, jolloin niiden kosteustekninen toimivuus arvioidaan nykyisellään riittäväksi nykyisessä käyttötarkoituksessa. Tilojen K08 ja K09 patterisyvennykset ja alustilat sekä putkitunneli suositellaan puhdistettavaksi rakentamisen aikaisesta jätteestä ja pölystä. Putkitunnelin tulppaamaton läpivienti tulee korjata. Putkien eristeissä olevien vesivalumajälkien takia suositellaan, että kyseisten putkiliitosten tiiveys tarkastetaan. Alapohjarakenteiden ilmatiiveys Alapohjarakenteiden liittymäkohdat kantaviin seinä- ja pilarirakenteisiin sekä läpiviennit ei ole toteutettu ilmatiiviisti, jolloin maaperästä voi kulkeutua epäpuhtauksia ja hajuja epätiiviiden liitoskohtien kautta huoneilmaan. Tutkitussa rakennuksessa ilman kulkeutumisen mahdollisuutta maaperästä alapohjarakenteen ja seinärakenteiden liittymäkohtien kautta huoneilmaan vähentää osassa luokkatiloja tehdyt lattia- ja seinäliittymien silikonimassatiivistykset. Alapohjarakenteiden liittymäkohdat kantaviin seinärakenteisiin, ulkoseiniin ja läpiviennit tulisi ensisijaisesti tiivistää ilmatiiviiksi vedeneristetuotteilla. Alapohjarakenteiden liittymien ja läpivientien tiivistyskorjaukset suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttöön ottoa tiloissa K01 ja K02, joissa havaittiin läpivientien kautta kulkeutuvan maaperähajua huoneilmaan. Lisäksi alapohjan tarkastusluukkuihin tulee tiivistää ilmatiiviiksi, auditorion K08 alustila ja tilojen K08 ja 09 patterisyvennykset tulee puhdistaa ja patterisyvennyksien läpivientien liittymät maaperään tulee tiivistää. uilta osin alapohjarakenteiden liittymien ja läpivientien tiivistys ilmatiiviiksi tehdään 2-5 vuoden kuluessa tai viimeistään rakennuksen seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Korjausten kiireellisyyttä arvioidaan tilojen käyttö kokemusten ja havaintojen perusteella. 2.4 JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - tiloissa K01 ja K02 alapohjan liittymien ja läpientien tiivistäminen ilmatiiviiksi esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja tiivistystyön laatu tarkastetaan merkkiainekaasukokeella TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

14 - alapohjan tarkastusluukut mm. käytävällä K17 tiivistetään ilmatiiviiksi - putkitunnelin avoimien putkiläpivientien tulppaus ja putkiliitoksen tarkastus vesijälkien kohdalla. - aulan K08 patterisyvennyksessä lämpöpatterin vesiputkien liitosten korjaus ruostuneilta / vuotaneilta osin. - tilojen K08 ja K09 patterisyvennykset, auditorion K08 alustilan sekä putkitunnelin perussiivous pölystä ja ylimääräisestä tavarasta. Siivous suositellaan tehtäväksi vuosittain. 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - maanvastaisten alapohjarakenteiden kosteuden seuranta pistokoeluontoisesti. - kaikkien alapohjarakenteiden liittymät ulkoseiniin ja kantaviin seinärakenteisiin sekä alapohjan läpiviennit tulee tiivistää ilmatiiviiksi, esim. Ardex- tiivistysmenetelmällä. Tiivistystoimenpiteet tehdään erillisen suunnitelman mukaan ja tiivistystyön laatu tarkastetaan merkkiainekaasukokeella. Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - muovimatolla, muovilaatoilla ja maalilla pinnoitettujen alapohjien pintarakenteet sekä märkätilojen pinnat uusitaan betonilaatan pintaan asti. Pintamateriaaleiksi suositellaan riittävän vesihöyrynläpäisykyisiä, kuten kuivapuristelaatoilla. Pintarakenne uusitaan tilan käyttötarkoitukseen sopivilla materiaaleilla huomioiden rakenteen riittävä lämmöneristys ja kosteudeneristys. - liikuntasalitilojen lattiarakenteiden uusiminen. - vesi- ja viemäriverkoston kuntotutkimus. - putkitunnelin läpivientien tiivistäminen ilmatiiviiksi. Putkitunneli voidaan yrittää alipaineistaa huonetiloihin nähden erillisillä poistoilmapuhaltimilla. 11 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

15 3 ULKOSEINÄT JA KANTAVAT VÄLISEINÄT Kuva 10. Pohjakerroksen ulkoseinärakenteet pohjakuvassa Kuva kerroksen ulkoseinärakenteet pohjakuvassa. Kuva kerroksen ulkoseinärakenteet pohjakuvassa 12 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

16 3.1 RAKENNE Pohjakerros, maanpaineseinä KS1 1. maali, sisäpinta 2. betoni 150 mm (väestönsuojassa mm) 3. bitumisively 4. maatäyttö (soraa, multaista hiekkaa) Kuva 13. aanpaineseinät KS1 olivat tutkituilta osin kuivia. aatäyttö oli rakenneavauksen RA1 kohdalla märkää. Seinärakenteessa on vedeneristeenä käytettyä bitumisivelyä, joka on estänyt kosteuden siirtymistä maaperästä seinärakenteen sisäosiin. US1, pohjakerros, 1-2 kerros (pitkät julkisivut, nauhaelementit) 1. maali, sisäpinta 2. teräsbetoni 80 mm 3. mineraalivillaeriste 90 mm 4. teräsbetoni 70 mm Kuva 14. Rakenteen kunto tarkastettiin tilasta 110. Rakenteessa ei todettu aistinvaraisesti ja kosteusmittauksilla viitteitä kosteuden aiheuttamista vaurioista. 13 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

17 US2, pohjakerros, 1-2 kerros (pitkät julkisivut, pilarit) 1. maali, sisäpinta 2. pilari 3. mineraalivillaeriste 90 mm 4. teräsbetonikuorielementti 70 mm US3, pohjakerros, 1-2 kerros (päätyseinät) 1. maali, sisäpinta 2. paikalla valettu teräsbetoni 150 mm 3. mineraalivillaeriste 100 mm 4. tuuletusrako 15 mm 5. teräsbetonikuorielementti 70 mm Kuva 15. Teräsbetonikuorielementtien saumat rakoilivat, jolloin niiden kautta voi päästä kosteutta rakenteeseen. 14 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

18 US4, pohjakerros, 1-2 kerros (pitkät julkisivut, alaosat) 1. maali, sisäpinta 2. kalkkihiekkakivitiili 130 mm 3. mineraalivillaeriste 100 mm 4. teräsbetonivalu 120 mm Kuva 16. Ulkoseinärakenteen alaosa on osittain maanpinnan tason alapuolella. Tilan K.38 kohdalta tarkasteltuna (avaus RA3) ulkoseinärakenteen eriste on asennettu lattiatason alapuolelle. Eristetilaan on jätetty rakentamisen aikaista puujätettä. Tutkitut rakenteet olivat kuivat, eikä niissä ei havaittu poikkeavaa kosteutta. Eriste- ja puumateriaalissa ei todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa. US5, pohjakerros, tilat K01-K05 1. maali, sisäpinta 2. kantava teräsbetoniseinä 150 mm 3. lämpöeriste, styrox 100 mm 4. teräsbetonivalu 120 mm Kantavat väliseinät ja pilarit yleensä Kantavat väliseinärakenteet ovat tiili- tai betonirakenteisia. Kantavat väliseinä- ja pilarirakenteet alkavat alapohjalaatan alapuolelta. 15 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

19 3.2 TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT Kosteustekninen kunto US1-US5, KS1 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoseinärakenteet ja niiden sisäpinnat olivat pintakosteus- ja porareikäkosteusmittauksien perusteella kuivat. Ulkoseinärakenteiden sisäpinnoilla ja tutkituilta osin eristemateriaaleissa ei ole todettu kosteuden aiheuttamia vauriojälkiä. Ulkoseinärakenteissa US3 ja US4 eristekerrokset jatkuvat lattia- ja maanpinnan tason alapuolelle, jolloin niillä on riski kastua maaperästä rakenteisiin siirtyvän kosteuden takia. Tutkimusten perusteella sokkelirakenteiden ulkopintojen vedeneristys (bitumisively rakennepiirustusten mukaan) on estänyt kosteuden siirtymisen sisäpuolisiin rakenteisiin. Tilan K38 kohdalta tarkasteltuna ulkoseinärakenteen US4 mineraalivillaeristeissä ja eristetilaan jätetyssä puujätteessä ei ole todettu poikkeavaa mikrobikasvustoa ohjeellisiin arvoihin nähden (liite 1.). Näytteitä otettiin lattiatason ala- ja yläpuolelta. Kosteusmittaustulokset ja kosteusmittauspaikat on esitetty liitteissä 1-3. Julkisivusaumat ovat paikoin avoimia, jolloin ulkoseinien ulkopintojen vesitiiveys on heikentynyt. Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveys Ulkoseinärakenteiden liittymiä ikkuna-, pilari- ja alapohjarakenteisiin sekä läpivientejä ei ole rakennettu ilmatiiviiksi. Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä on parannettu edellisessä perusparannuksessa ikkuna- ja seinäliittymien osalta polyuretaanivaahtotiivistyksellä ja seinä- ja lattialiittymiä osalta silikonimassauksella. Tehtyjen merkkiainekaasututkimusten perusteella ulkoseinärakenteiden liittymät ja läpiviennit eivät ole täysin ilma- ja kaasutiiviitä huonetiloihin nähden. Väliseinärakenteissa oli havaittavissa yksittäisiä diagonaalisia halkeamia. Pohjapiirustusten mukaan tilojen 163, alueella sekä tilojen ja välillä on hormirakenteita. erkkiainekoetutkimukset on esitetty liitteissä Ulkoseinärakenteiden saattaminen ilmatiiviiksi edellyttää laajoja tiivistyskorjaustoimenpiteitä. Toimenpiteiden kiireellisyyttä vähentää se, ettei rakenteissa ole havaittu kosteuden aiheuttamia vaurioita. Rakennusmateriaaleista irtoavat epäpuhtaudet, kuten eristepöly ja 16 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

20 rakenteisiin vuosikymmenten saatossa kertynyt pöly, voivat kuitenkin heikentää sisäilman laatua. 3.4 JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - väliseinien yksittäiset halkeamat tasoitetaan ja maalataan 2-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - julkisivusaumojen uusiminen - ulkoseinärakenteiden kosteuden seuranta pistokoeluontoisesti maanvastaisissa rakenteissa. - maanvastaisten ulkoseinärakenteiden sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tulee tiivistää ilmatiiviiksi vedeneristetuotteilla. tiivistyskorjauksien kiireellisyyttä arvioidaan tilojen käyttöön liitettyjen kokemusten perusteella - sokkelin ulkopinnat huolletaan Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - ylempien kerrosten ulkoseinärakenteiden sisäkuoren liittymät alapohjaan, ikkunarakenteisiin, kantaviin seiniin, pilareihin ja läpivienteihin tulee tiivistää ilmatiiviiksi vedeneristetuotteilla. Halkeamat rapatussa sisäkuoressa korjataan. - kantavien väliseinärakenteiden liittymät hormirakenteisiin tulee tiivistää ilmatiiviiksi. Halkeamat sisärappauksissa etenkin hormirakenteiden kohdalla tulee korjata. Seinäpinnat maalataan tiivistyskorjauksien kiireellisyyttä arvioidaan tilojen käyttöön liitettyjen kokemusten perusteella - uudet tasoitepinnat maalataan vesihöyryä läpäisevällä maalilla. 17 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

21 4 VÄLIPOHJAT Kuva 17. Kerroksen 1 välipohjarakenteet pohjakuvassa. 4.1 RAKENNE Kuva 18. Kerroksen 2 välipohjarakenteet pohjakuvassa. VP1, alkuperäinen massiivinen välipohja 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. pintabetonilaatta mm 3. teräsbetonilaatta 180 mm VP2, alkuperäinen TT-laattavälipohja 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. pintabetonilaatta 3. TT-laatta, kannen paksuus 45 m 18 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

22 VP3, väestönsuojan katto 1. lattiapäällyste (ks. liite 3) 2. pintabetonilaatta mm 3. teräsbetonilaatta 550 mm 4.2 TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Kosteustekninen kunto ja ilmatiiveys Välipohjarakenteissa ja niiden lattiapäällysteissä ei todettu aistinvaraisesti ja pintakosteudenilmaisimella arvioituna poikkeavaa kosteutta. Lattiapäällysteissä oli nähtävissä vähäisesti normaalin kulumisen jälkiä. Lattiapinnoilla ja tilojen yläpinnoilla (mm. valaisimien pinnat) havaittiin paikoin kerääntynyttä pölyä. Lattian liittymät ulkoseiniin eivät ole merkkiainetutkimusten perusteella ilmatiiviitä. Kerrosten väliset läpivientireiät eivät ole kaikilta osin tiiviitä, jolloin ilman kulkeutuminen eri kerrosten välillä on mahdollista. Välipohjarakenteiden kosteustekninen kunto oli yleisesti hyvä pintojen vähäistä kulumista lukuun ottamatta. Tasopinnoille paikoin kertyneen pölyn takia kaikki tasopinnat (ylä-, keski- ja alapinnat) suositellaan peruspuhdistettavaksi säännöllisesti. Välipohjarakenteiden liittymät ulkoseinärakenteisiin ja välipohjien läpivientireiät tulee tiivistää ilmatiiviiksi viimeistään rakennuksen seuraavassa peruskorjausvaiheessa. 4.4 JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - tasopintojen peruspuhdistus 1-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - märkätilojen saumausmassojen uusiminen Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - muovipintaiset lattiapäällysteet ja katon akustiikkalevyt suositellaan uusittavaksi peruskorjauksen yhteydessä. Lattiapäällysteet uusitaan betonipintaan asti. - märkätiloihin asennetaan nykymääräysten mukaiset vedeneristeet ja kallistukset. 19 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

23 - välipohjan liittymät ulkoseinärakenteisiin ja välipohjien läpiviennit tiivistetään. 5 YLÄPOHJAT JA VESIKATTO Kuva 19. Yläpohjarakenteet 1. kerroksessa Kuva 20. Yläpohjarakenteet 2. kerroksessa 20 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

24 5.1 RAKENNE YP1, yläpohjarakenne tilojen K08 ja K09 kohdalla 1. bitumihuopa, suojana singeli 2. pintabetonilaatta mm 3. kevytsoraeriste mm 4. TT-laatat, kannen paksuus 75 mm Kuvat 21 ja 22. Aulatilan K09 kohdalla kattoikkunoiden ja katon liittymän alapuolella on vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä pilarin- ja palkin liittymän maalipinnassa. Kattoikkunoiden pinnoille oli kerääntynyt levää ja vesikatolla oli lammikoitunut paikoin vettä vuonna 1993 asennetun iv-konehuoneen ympärille. Edellisessä perusparannuksessa on uusittu räystäs- ja juuripellit, uusittu vesikate ja poistettu singeli. YP2, 2. kerroksessa mm. liikuntasalin kohdalla ja YP4, 1. kerros 1. bitumihuopa 2. raakaponttilaudoitus 3. kattotuolit 4. tuuletusväli mm 5. mineraalivillaeriste 6. TT-laatat mm YP3, 1-2 kerroksessa, mm. oppilasasuntojen katto 1. bitumihuopa 2. raakaponttilaudoitus 3. kattotuolit 4. tuuletusväli 5. mineraalivillaeriste 6. teräsbetonilaatta 160 mm 21 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

25 22 (27) Kuvat YP2 (kuvat yllä) ja YP4 (kuva alla). Yläpohjarakenteiden kosteusteknisessä kunnossa ja tuulettuvuudessa ei havaittu puutteita. Vesikatto tuulettuu räystäiden ja erillisten alipaineventtiilien kautta. Vesikatteen bitumikermissä ei havaittu reikiä tai epäjatkuvuuskohtia, mutta vesikatolle lammikoituu paikoin vettä. Kattoviemäreiden säleiköt olivat suurimmaksi osaksi tukossa 5.2 TUTKIUSTULOKSET JA TEHDYT HAVAINNOT YP1, YP2, YP3 ja YP4 Yläpohjarakenteen puurakenteet ovat kohteeseen tehdyn katselmuksen perusteella pääosin kunnossa. Vesikate oli aistinvaraisesti tarkasteltuna kunnossa. Bitumikermi jatkuu räystäiden tippanokkapellin alle yhtenäisenä. Vesikaton vähäinen kallistus ja osittain tukkeutuneet kattoviemärisuodattimet aiheuttivat lammikoitumista. TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

26 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Aulan K09 pilari- ja palkkiliittymässä todettiin vanha kosteusvalumajälki maalipinnassa. Rakenne ei ollut pintakostea. Vesivuodon arvioidaan kulkeutuvan kattoikkunan ja vesikaton YP1 liittymän epäjatkuvuuskohdasta. liittymästä. Yläpohjarakenteiden kosteustekninen kunto ja tuulettuvuus arvioidaan pääosin hyväksi. Yläpohjan YP1 paikallinen vesivuotojälki tilan K09 pilari- ja palkkiliittymässä ja vesikaton kattoikkunoiden liittymät tulee korjata kiireellisesti. Vesikatteella arvioidaan olevan vielä teknistä käyttöikää noin 20 vuotta jäljellä säännöllisesti huollettuna. 5.4 JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUKSESSA HUOIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Ennen tilojen käyttöön ottoa (kesä-syksy 2015) - vesikaton huoltotyöt mm. kattosäleiköt suodattimien puhdistus - vesikaton (YP1) ja kattoikkunoiden liittymien tiivistyskorjaus - tilassa K09 pilari- ja palkkiliittymän vesivuotojäljen puhdistus betonirakenteen pintaan asti ja uudelleen pinnoitus 1-5 vuoden sisällä tehtävät toimenpiteet - märkätilojen saumausmassojen uusiminen Yli 10 vuoden päästä tehtävät toimenpiteet / peruskorjausvaiheessa - vesikaton uusiminen - katon läpivientien tiivistys sisätilojen puolelta 23 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

27 6 IKKUNAT 6.1 YLEISTÄ 7 ILANVAIHTO 7.1 YLEISTÄ 7.2 TUTKIUSTULOKSET Kuvat Liikuntasalin (kuva vasen) ja auditorion (kuva oikea) ikkunarakenteiden kunto ja vesitiiveys ovat heikkoja. Liikuntasalin puurakenteiset ikkunakarmit ovat osittain lahonneet. Auditorion metallikarmiset ikkunat on asennettu julkisivupinnan ulkopuolelle, ikkunoiden saumausmassat ovat huonokuntoiset. olemmissa ikkunarakenteissa on suuri riski, että kosteutta pääsee rakenteen sisällä ikkunan ja ulkoseinän epäjatkuvuuskohdista. Pitkien julkisivujen ikkunoiden ja niiden puurakenteisten väliosien kunto arvioidaan tyydyttäväksi eivätkä ne edellytä kiireellisiä korjaustoimenpiteitä. Liikuntasalin puurakenteiset ikkunat ja auditorion metallikarmiset ikkunat suositellaan huoltokorjattavaksi kiireellisesti vähintään tiivistysten osalta, jotta vesi ei pääse seinärakenteen sisälle. Liikuntasalin puurakenteiset ikkunat voidaan harkita uusittavaksi kokonaan, koska niiden lämpötekniset ominaisuudet arvioidaan myös heikoksi. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan, kunnon ja puhtauden on arvioinut WSP Finland Oy erillisessä tutkimusraportissa. Ilmanvaihtojärjestelmän laiteosat on esitetty puhdistettavaksi. Ilmanvaihtojärjestelmän mineraalivillaiset äänieristemateriaalit on esitetty poistettavaksi. PAINE-EROSEURANTA 24 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

28 Rakennuksessa on seurattu tilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa jatkuvatoimisilla seurantalaitteilla Paine-eroseurantakuvaajat on esitetty liitteessä 5 ja mittareiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Tilojen ja ulkoilman väliset paine-erot vaihtelivat keskimäärin ympärivuorokautisesti välillä +/- 5 pascalia, paitsi tilassa K38 todettiin iltayöaikaan noin 40 pascalia alipainetta. Rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden ovat olleet Suomen rakentamismääräyskokoelman D2 ohjearvojen vuodelta 2012 mukaisella tasolla (alipaineisuus alle 30 Pascalia), paitsi tilassa K JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIENPIDE-EHDOTUKSET Jatkossa ilmanvaihtolaitteiden toimintaa ja kuntoa seurataan säännöllisesti. Rakennuksen paine-eroja suositellaan seurattavaksi ilmanvaihtojärjestelmän huolto- ja säätötöiden yhteydessä etenkin tilassa K38. Rakennuksen ja ulkoilman väliset paine-erot tulisi pysyä suositeltujen ohjearvojen tasolla ja lähes yhtä suurina ympärivuorokautisesti, jolloin suuria paine-erovaihteluja ei pääse muodostumaan. Pinnoittamatonta mineraalivillaa ei suositella enää käytettävän äänenvaimentimina niistä tuloilmaan mahdollisesti irtoavien mineraalikuitupölyn takia. Luokka- ja toimistotilojen työpisteiden sijainnissa suositellaan huomioitavan tuloilman suuntautuminen, niin ettei se kohdistu suoraan työskentelyalueella ja aiheuta vedon tuntemuksia. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa koko rakennuksen ilmatiiveyteen ja siten myös rakennuksessa vallitseviin painesuhteisiin, mikä tulee ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmien säätötöissä. 8 SALAOJA-, VESI- JA VIEÄRIVERKOSTO 8.1 YLEISTÄ Vesi-, viemäri- ja salaojaverkoston kunnosta ei ole tietoa. Vesi- ja viemäriverkoston kunto suositellaan tarkastettavaksi ennen seuraavaa peruskorjausta. Putkitunnelin putkiläpivientien liitosten kunto suositellaan tarkastettavaksi putkieristeessä havaitun vanhan vesivuotojäljen takia. ärkätilojen lattiakaivot suositellaan säännöllisesti esimerkiksi viikoittain täytettäväksi, jotta niiden hajulukot eivät pääse kuivumaan ja tiloihin ei aiheudu viemärimäistä hajua. 25 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

29 9 TULOKSET JA TULOSTEN ARVIOINTI 9.1 SISÄILAN LAATUTUTKIUKSET SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET 26 (27) Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista 155 ja 207 yhden näytteenottokerran aikana. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC arvot vaihtelivat välillä 8,9-18 µg/m 3. Pitoisuudet olivat Työterveyslaitoksen toimistotiloille ehdottaman ohjeellisen tason (250 µg/m 3 ) alapuolella ja normaalina pidettävät. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa korkeampina pitoisuuksina (yhdisteestä riippuen 5-10 µg/m 3 tai korkeampina pitoisuuksina) todettiin tilassa 207 (bentsaldehydi 5,1 µg/m 3 ), joka voi viitata tilassa käytettyihin puhdistusaineisiin, tilan käyttöön tai tilan rakennusmateriaaleihin. Yksittäisen yhdisteen pitoisuudella ei arvioida olevan laajempaa merkitystä tilan sisäilman laatuun PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla harjoitusstudiotilassa K02 kahdessa näytteenottopisteessä. Tilasta otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tutkitun tilan K02 näytteiden mineraalikuitupitoisuudet olivat pääosin (3/4 näytteistä) normaalit ja tavanomaisena pidettävät. ineraalikuitupitoisuudet olivat menetelmän määritysrajan tasolla 0,07 kpl/cm 2 tai sen alapuolella. Näytteessä PPK1 (mediatilan isompi puoli) mineraalikuitupitoisuus ylitti vähäisesti Työterveyslaitoksen ohjeellisen tason 0,20 kpl/cm 2 yhden näytemaljan osalta. Poikkeama mineraalikuitupitoisuudessa voi viitata rakenteiden tai ilmanvaihdon eristemateriaaleista ajoittain irtoaviin kuituihin tai tilojen käyttöön (pinnoille ajan saatossa kertyneen pölyn kulkeutumiseen näytealustoihin tilan käytön aikana). Tilan K02 tasopinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuusmittaukset suositellaan uusittavaksi, kun tilassa on tehty tasopintojen peruspuhdistus. Ilmanvaihtojärjestelmän eristemateriaalien vaikutusta sisäilman mineraalikuitupitoisuuksiin voidaan arvioida esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän huoltotoimenpiteiden ja rakenneteknisten korjaustöiden valmistuttua. 10 TILOJEN KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI Rakenteisiin ja ilmanvaihtojärjestelmään kohdistuvat kiireelliseksi arvioidut korjaus- ja huoltotoimenpiteet suositellaan tehtäväksi ennen tilojen käyttöön ottoa syksyllä Rakennuksen rakenteisiin ja taloteknisiin järjestelmien liittyvät muut riskitekijät suositellaan korjattavaksi viimeistään peruskorjausvaiheessa sisäilman laatua varmistavana toimenpiteinä. Edellä mainitun kaltainen laaja korjaustoimenpide TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

30 on esimerkiksi alapohja- ulkoseinä- ja välipohjarakenteiden sisäpintojen liitoskohtien ja läpivientien saattaminen täysin ilmatiiviiksi tiivistyskorjauksilla. Laajempien korjaustoimenpiteiden mm. koko rakennuksen rakenneliittymien tiivistämisen kiireellisyyttä vähentää se, ettei rakenteiden kosteusteknisessä kunnossa ole havaittu merkittäviä poikkeamia. Rakenteiden kosteustekninen toimivuutta ja taloteknisten järjestelmien kuntoa suositellaan seurattavan rakennuksen käytön aikana. ikäli tilojen rakenteissa ja taloteknisissä järjestelmissä havaitaan puutteita tai tilojen käyttötarkoitus muuttuu nykyisestä oleellisesti, tulee tiloihin kohdistaa tarkentavat jatkoselvitykset ja korjaukset. Tilojen käyttöön liittyviä kokemuksia ja tehtyjen toimenpiteiden edistymistä voidaan seurata esimerkiksi ennakoivan sisäilmatyöryhmän toimesta. Helsingissä, 18. toukokuuta 2015 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Elisa Koskinen F, rakennusterveysasiantuntija projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, Yksikön johtaja raportin tarkastaja 11 LIITTEET Liite 1. Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet Liitteet ittaustulokset (kosteus, materiaalinäytteet, sisäilma) ittauspisteet pohjakuvissa Pintakosteuskartoitus ja lattiamateriaalit pohjakuvissa erkkiainekokeet Paine-eroseurannan kuvaajat Rakenneavauspaikat pohjakuvissa Rakennetyypit pohjakuvissa 27 (27) TUTKIUSRAPORTTI KORKEAKOULUNKATU 6, HÄEENLINNA

31 ITTAUSTULOKSET etsola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen seinä-/katto-/lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. ittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Pintakosteuskartoituksen tulokset on merkitty pohjakuviin liitteissä Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen kosteus mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. ittalaitteina olivat Vaisalan HI41-näyttölaitteet ja HP44-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%), absoluuttinen kosteus (g/m 3 ) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Reiät porattiin ja mittaukset suoritettiin ittauspisteet on esitetty pohjakuvissa liitteessä 2. ittauspiste Tila/ krs/kuvaus Rakenneosa ittauspisteen sijainti Kuvaus Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Abs.kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 K.14 kellari maanvastainen seinä 0,5 m lattiasta betoni betoni ,5 21,6 siivousvarasto täyttö laatan alla huoneilma ,8 5,0 21,5 22,1 K2 K.14 kellari maanvarainen lattia 0,2 m ulkoseinästä betoni betoni ,9 20,9 siivousvarasto täyttö laatan alla huoneilma ,9 5,0 20,7 22,1 K3 K.38 ulkoseinä 0,5 m lattiasta tiili ,5 kellari tiili ,1 luokkahuone huoneilma 23 3,9 19,6 K4 K.38 kellari maanvarainen lattia 0,5 m ulkoseinästä betoni betoni ,7 19,6 luokkahuone täyttö laatan alla ,6 19,4 huoneilma 23 3,9 19,6 K5 112 ulkoseinä 0,5 m lattiasta tiili ,1 1.krs tiili ,8 ruokasali eriste ,0 20,4 huoneilma 20 3,9 22,2 K krs maanvarainen lattia 0,5 m ulkoseinästä betoni betoni ,1 20,8 ruokasali täyttö laatan alla ,2 20,4 huoneilma 20 3,9 22,2 SWECO

32 ITTAUSTULOKSET etsola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ ittauspiste Tila/ krs/kuvaus Rakenneosa ittauspisteen sijainti Kuvaus Reiän syvyys, mm Suhteellinen kosteus, % Abs.kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K krs maanvarainen lattia 0,3 m väliseinästä betoni betoni ,8 15,6 20,2 19,9 liikuntasali huoneilma ,2 6,0 19,6 22,1 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. ittalaitteina olivat Vaisalan HI41-näyttölaitteet ja HP44-mittapäät. ittaukset tehtiin ittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. ittauspiste Tila Rakenneosa ittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK1 K.01 maanvarainen lattia videoneuvottelutila, kellarikerros ,3 18,3 VK2 K.01 maanvarainen lattia videoneuvottelutila, kellarikerros ,3 18,6 K.01 huoneilma videoneuvottelutila, kellarikerros ,6 20,4 VK3 K.02 maanvarainenlattia studio, kellarikerros ,2 21,3 VK4 K.02 maanvarainenlattia studio, kellarikerros ,1 20,0 K.02 huoneilma studio, kellarikerros ,4 20,7 Sääolosuhteet Sääolosuhteet ( Hämeenlinna) tutkimusajankohtana ovat olleet keskimäärin seuraavat: Pvm Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Tuulen suunta Tuulen nopeus, m/s Pilvisyys vaihteleva 3,9 selkeää länsi 1,7 selkeää Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti etropolilab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 155 Opintotoimisto, 1. krs V2 207 Opettajien toimistohuone, 2. krs ,9 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: SWECO

33 ITTAUSTULOKSET etsola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,2 1,4 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 1,2 1,4 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 4,5 * Alkaanit yhteensä 4,5 - Terpeenit: Pineeni 0,4 Delta-3-kareeni 0,2 Terpeenit yhteensä 0,6 Karbonyylit: Heptanaali 0,1 * 0,2 * Oktanaali 1,7 Nonanaali 0,5 * 3,6 Dekanaali 0,3 * 0,5 * Bentsaldehydi 2,0 5,1 Asetofenoni 0,7 * 1,0 * Karbonyylit yhteensä 3,6 12,1 Esterit: Etyyliasetaatti 1,0 1,0 Butyyliasetaatti 0,1 0,2 Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri 1,3 2,6 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri 2,7 Esterit yhteensä 2,4 6,5 Alkoholit: Alkoholi- ja fenolieetterit: Butanoli 0,8 Bentsyylialkoholi 2,4 * 2-Etyyli-1-heksanoli 0,9 1,7 Fenoli 1,6 1,9 Alkoholit yhteensä 2,5 6,8 2-Butoksietanoli 0,3 0,4 Alkoholi- ja fenolieetterit yhteensä 0,3 0,4 uut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani 0,8 * Etikkahappo 2,0 * 2,4 * Heksaanihappo, kapronihappo 0,2 * Orgaaniia happoja muita 0,5 * 0,9 * uut yhdisteet yhteensä 2,5 4,3 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 17,0 32,1 * ääritetty tolueenina. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yh- SWECO

34 ITTAUSTULOKSET etsola, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna Liite 1 AP14_ disteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Sisäilman haihtuville orgaanisille yhdisteille ei ole ohjearvoa. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC -pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 250 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin mediatiloissa geeliteippilevyjen avulla. Kummastakin mittauspisteestä otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Näytteitä kerättiin (17 vrk) ajan. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: 4 Näytteen-ottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika ineraalikuidut, kpl/cm 2 PPK1 K.02 Harjoitusstudio, mediatilan isompi puoli PPK2 K.02 Harjoitusstudio, mediatilan toimistopuoli ,21 alle 0,07 0,07 alle 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen ohjearvoksi (säännöllisesti siivottavat pinnat) on ehdotettu 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2011). Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin etropolilab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g Sädesienet, kpl/g 2 R4.1 R4.2 R4.3 Aula, vahtimestari 110 Aula, vahtimestari 110 Aula, vahtimestari 110 Villa. US alaosa, 500 mm lattiatasosta alle 100 alle 100 Villa. US alaosa, lattiatason alapuolella alle 100 alle 100 Puujäte. US, lattiatason alapuolella alle 100 alle 100 R6 Liikuntasali 141 Villa. Liikuntasali, varaston lattia Aspergillus sp. Chrysosporium / Geomyces sp. Penicillium sp. steriilit * kosteusvaurioindikaattori 100 Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaan rakennusmateriaalissa on - sienikasvustoa, jos näytteen sieni-itiöpitoisuus on suurempi kuin kpl/g, - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g ja aktinomykeettikasvustoa (sädesienikasvustoa), jos aktinomykeettipitoisuus (sädesienipitoisuus) on suurempi kuin 500 kpl/g. SWECO

35 K.14 ITTAUSPISTEET JA ERKINTÖJEN SELITYKSET : PPK PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT K KOSTEUSITTAUSPISTE, porareikämenetelmä PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET VK KOSTEUSITTAUSPISTE, viiltomenetelmä VK1 K.01 VK3 PPK2 K.02 PPK1 VK2 VK4 K1 K2 K.38 K.22 PS1 K4 K3 PS2 etsola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna pohjakerros AP14_ LIITE 2.1

36 154 ITTAUSPISTEET JA ERKINTÖJEN SELITYKSET : V K PS VOC, SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET KOSTEUSITTAUSPISTE, porareikämenetelmä PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET K5 K6 PS5 112 K PS3 155 V1 PS4 etsola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 1. kerros AP14_ LIITE 2.2

37 ITTAUSPISTEET JA ERKINTÖJEN SELITYKSET : V PS VOC, SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET 201 PS7 207 V2 PS8 230 PS6 etsola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 2. kerros AP14_ LIITE 2.3

38 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, ERKINTÖJEN SELITYKSET : Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 90 tai enemmän Lattiapäällyste: = UOVIATTO/-LAATTA B = BETONI, B = OSAIIKKIBETONILAATTA T = TEKSTIILIATTO T T T T T K = KLINKKERILAATTA T T B K K B B B K K K K K B B B B K B etsola, korkeakoulunkatu 6 AP14_ Hämeenlinna pohjakerros LIITE 3.1

39 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, ERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa 90 tai enemmän Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä 90 tai enemmän AB P P Lattiapäällyste: = UOVIATTO/-LAATTA K = KLINKKERILAATTA P P = PARKETTI AB = AKRYYLIBETONI Seinän alaosa, alle 0,5 m korkeuteen asti P etsola, Korkeakoulunkatu 6 AP14_ Hämeenlinna 1. kerros LIITE

40 PINTAKOSTEUSKARTOITUS, ERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo lattiassa alle 80 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lukuarvo seinässä Lattiapäällyste: = UOVIATTO/-LAATTA etsola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna 2. kerros AP14_ LIITE 3.3

41 SALAOJAPUTKIEN ERKKIAINEKOKEET EI HAVAINTOJA ERKKIAINEKAASUSTA 0 Pa ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKITTÄVÄ VUOTOKOHTA XX Pa ERKKIAINEKAASU TARKASTUSLUUKUSTA SALAOJAAN PAINE-ERO JA ILAVIRTAUKSEN SUUNTA (hetkellinen kertamittaus) etsola, Korkeakoulunkatu 6 Hämeenlinna kellarikerros AP14_ LIITE 4.1