Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti

Transkriptio

1 Tunturikerho Kavtsin jäsenlehti 3/2008 Kavtsi Tunturiladun kahdeksas kerho Retkeilyä vuodesta 1972

2 Tunturikerho Kavtsi Jäsenlehti Väärti Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. 3/2008 ilmestymispäivä Painos 600 kpl. Taitto: Jaakko Korvenoja Piirrokset: Jaakko Vasko Paino: Mexan Pohjoinen Oy Jäsenmäärä jäsentä Jäsenmaksut vuonna 2008 ovat: Ensimmäinen perheenjäsen 29,50 euroa Perhejäsenmaksu 47,00 euroa Nuorisojäsen (< 19 vuotta) 16,00 euroa Tunturiladun ainaisjäsenet 6,00 euroa Väärti 4/2008 ilmestyy viikolla 46/2008. Aineisto toimitukseen mennessä: Jaakko Korvenoja Perhejäsenmaksun piiriin kuuluvat samassa osoitteessa asuvat jäsenet. Nuorisojäseniä ovat omassa osoitteessaan asuvat. Nämä maksut sisältävät sekä Kavtsin, Tunturiladun että Suomen Ladun jäsenyydet. Nykyiset jäsenet saavat maksulomakkeen tammikuussa ja uudet muun materiaalin mukana jäsensihteeriltä. Kerhotoimikunta 2008 Puheenjohtaja Pertti Meriläinen, Koulutusvastaava , Varapuheenjohtaja Sirpa Alapuranen, Liikuttaja , Jäsen- ja yhteystietojen muutokset: Ilmoita muutoksista Suomen Ladun toimistoon Latu ja polku -lehteä varten. Kavtsi ja Tunturilatu saavat muutokset väestörekisterikeskuksen kautta automaattisesti, jollet ole kieltänyt tietojen antamista tai muuta ulkomaille. Ilmoita silloin muutos jäsensihteeri Vappu Hietalalle (09) , Tilkankatu 12 B 41, Helsinki, vappu.hietala@welho.com. Kerhoemäntä Liisa Fagerström, (09) , , liisa.fagerstrom@suomiforum.com Pehtori Risto Heinänen, , risto.heinanen@luukku.com Sihteeri Juha Kelkka , tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Postiosoite Tunturikerho Kavtsi / Juha Kelkka Leikkosaarentie 27 B Helsinki Varustemestari Panu Loisa , Panu.loisa@welho.com Internet-osoite Tiedottaja Jaakko Korvenoja , jaakko.korvenoja@helsinki.fi Sähköpostiosoite tunturikerho.kavtsi@kolumbus.fi Sisällysluettelo: Puheenjohtajan poluilta Toimituksen tulilta Tulevat tapahtumat -Retket -Vaellukset -Muut tapahtumat Turinoita tapahtuneista Kerhon palveluita Tulilla kuultua Pankkitili Nordea Maja Inkoo, Kärrikaltio Inkoonrannikkotie 2290 Kannen kuva Kavtsi Ounasjoella

3 PUHEENJOHTAJAN POLUILTA Hei Kavtsilaiset! Kesä vyöryy vauhdilla ja vaihtelevin säin kohti syksyä, mutta nautitaan vielä kesäpäivistä, joita on toivottavasta paljon vielä jäljellä. Menneenä keväänä oli ohjelmaa tarjolla miltei joka lähtöön; oli hiihtoa, patikointia ja bussimatkailua. Kiitokset monien tapahtumien vetäjille ja teille tapahtumiin osallistujille, teitä vartenhan näitä tapahtumia tehdään. Kesäretket ovat täydessä vauhdissa, joistakin tapahtumista lisää tässä lehdessä. Suomen Ladun leiripäiviä vietettiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Tampereella, Tampereen Taivaltajien järjestämänä. Sää oli mitä oli, Suomen tavallista kesäsäätä, mutta päivät olivat säästä huolimatta aivan onnistuneet. Kavtsista osallistui vain yksi joukkue vaelluskisaan? Ehkä ensi vuonna Lappeenrantaan saamme taas vähintään kolme joukkuetta, kun rupeamme jo nyt miettimään joukkueiden kokoonpanoja. Jos kiinnostuksesi heräsi, soittele tai meilaile allekirjoittaneelle. Kerhon syyskokous pidetään Kokouksen asialistalla on perinteisesti kerhon puheenjohtajan valinta. Ehdokkaita voi ilmoittaa minulle. Eipä tällä erää sitten muuta kuin hyvää ja ulkoilullista loppukesää. Terveisin Pertti Meriläinen. 3

4 TOIMITUKSEN TULILTA Tervehdys Väärtin lukijat! Vuoden kolmas lehti on kasassa. Kiitokset siitä kaikille kirjoittajille. Kerhon syksykin näyttää monipuoliselta, joten sieniä ihmetellessä ja kaamosta odotellessa voi vilkaista mita on tarjolla ja kerrata mitä jo tapahtui. Toimituksessa toivomme ja otamme vastaan runsaasti kaikenlaisia juttuja. Tapahtumista tulee lehteen sitä mukaa juttuja kun joku niitä kirjoittaa, eli järjestäjät muistakaa kysyä osallistujista joku kirjoittamaan omanlaisensa jutun. Toivottavaa olisi, että jutut tulisivat suoraan sähköisessä muodossa kirjoitettuna ja jos sattuu olemaan joku kuva niin sellaisen voi laittaa liitteeksi. Toimituksen puolesta, Jaakko TULEVAT TAPAHTUMAT Ilmoittautuessasi kerhon tapahtumiin toivomme sinun kertovan seuraavat tiedot: Tapahtuman nimi, osallistuja, sähköpostiosoite, matkapuhelinnumero, teltta- ja ruokakuntatoivomus, erityisruokavalio, varustepuutteet ja kuljetustarve tai kimppakyytitarjous. Osallistujan nimeä lukuun ottamatta tiedot jäävät ainoastaan tapahtuman järjestäjien käyttöön! Toimintakalenteri Retkeilijän ensiapukurssi Perheviikonloppu TL kesäpäivät Erä SM Kerhoilta Tunturisusivaellus Kerhoviikko Ruskavaellus Viikonloppuvaellus TL susiaiset Kerhoilta Puolipitkä marssi Kerhoilta Kaamosvaellus Pikkujoulut Kerhoilta vk. 15 Kevät 2009 Talvivaellus 4 Kärri Salmi Yläne / Logi Sodankylä Kemihaara - Susi Talas Susi-Talas Sarmitunturi Helvetinjärvi Janakkala / Alppas Syyskokous Espoon rantaraitti Kilpisjärvi Malmi

5 Kerhoillat Kerhoillat pidetään Kampin palvelukeskuksessa, Salomonkatu 21 B, ruokasalissa maanantai-iltoina alkaen. Kokous tai esitelmä alkaa kello Kerhoilloissa perimme 2 euron ovimaksun, jolla katamme illan tila-, ohjelma- ja tarjoilukustannukset. Tarjolla on myös kahvia ja teetä lisukkeiden kera. Muistathan säästää luontoa ja varata kuksan tai kupin mukaasi! Osallistumistilastoja varten muista kirjoittaa nimesi osallistujalistaan. Myös kerhon ulkopuoliset ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme! Nyt sienestämään! Luvassa lienee erinomainen sienivuosi - taas kerran. Tule syksyn ensimmäiseen kerhoiltaan päivittämään sienitietojasi. Kuulet, ja ehkäpä näetkin, mitä herkkuja voimme lähimetsistä tai retkipolkujen varsilta löytää ja miten niitä käyttää (maistiaisia emme kuitenkaan tohdi luvata). Illan vetävät Sienipolkulaiset ry:stä Kirsti Sauna-aho ja Satu Lukkanen Syyskokous ja retkeilyä brittiläisissä kansallispuistoissa KOKOUSKUTSU Tunturikerho Kavtsin syyskokous pidetään maanantaina kello alkaen Kampin palvelukeskuksen ruokasalissa, Salomoninkatu 21 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 :n mukaiset asiat. Tervetuloa! Kerhotoimikunta Retkeilyä brittiläisissä kansallispuistoissa Tasso Lampén kertoo ja näyttää kuvia retkistään neljässä erityyppisestä kansallispuistosta Iso-Britanniassa. Walesin puistoista Pembroke Coast on meren läheisyydessä oleva rannikkopuisto kun taas Snowdonia on vuoristoinen alue, jossa silti on erinomaiset julkiset yhteydet. Erittäin suosittu Peak district taas on Englannissa. Se muodustuu kahdesta osasta: pohjoinen vuoristoinen Dark Peak ja eteläinen kalkkipitoinen maanviljelysvaltainen White Peak. Lisäksi esitys sisältää nostalgiaretken Skotlannin Cairgormsissa, jossa Tasso teki erävaelluksen jo vuonna Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vuoristoisesta alueesta perustettiin Iso-Britannian suurin kansallispuisto Vieraana kirjailija Seppo J Partanen Lapin kulkukeinot ja mitä jälkiä niistä on jäänyt nähtäväksi näille päiville. Tule kuulemaan ja näkemään miten kirjailija Seppo J Partanen vie meidät retkelle luontoon ja menneisyyteen Retkeilytarvikemyynti ja talviset uutuudet Joulukuun kerhoillassa kerhomme jäsen Tommi Avikainen kertoo, mitä retkeilytarvikemyyjän (Lassin retkiaitta) kuuluu tietää tuotteista ja mitä uutuuksia on talvimarkkinoilla tarjolla. 5

6 Retket Perheviikonloppu / Paratiisi Äidit, isät, mummot ja vaarit herätys, ottakaa lapset ja lapsen lapset mukaan ja saapukaa viettämään perheviikonloppua Nuuksioon Salmin Paratiisiin. Viikonloppuna voit kokeilla perhemelontaa, retkeillä lasten kanssa, telttailla, käydä marjassa, leikkiä ja tietenkin syödä eväitä. Paratiisissa on tulipaikka, järvi, sorarantaa, suuri nurmikenttä, parkkipaikka ja wc. Tarvittaessa käytössä on myös puolijoukkueteltta majoittumiseen. Ohjelma alkaa lauantaina 10.00, mutta myöhemminkin ehtii mukaan. Telttapaikat löytyvät parkkipaikan vieressä, joten tavaroita ei tarvitse kantaa pitkälle. Alueella on myös useita lastenvaunukelpoisia ulkoilureittejä. Viimeisetkin viikonlopun viettäjät pääsevät kotimatkalle sunnuntaina Mukaan tarvitset vähintään lapsen tai lapsen lapsen, säänmukaisen asusteen (lapsille suosittelemme jalkineiksi kumisaappaita), makuualustan, makuupussin ja teltan, viikonlopun eväät ja retkikeittimen. Ota myös mukaan lasten pelastusliivit, mikäli sinulta sellaiset löytyy. Paikalle pääset ajamalla Helsingistä noin 35 kilometriä Vihdintietä (120) pohjoiseen. Käänny vasemmalle Salmin opasteiden mukaan. Aja Salmin ulkoilumajan ohitse Poikkipuolisen rantaan Paratiisin telttailualueen parkkipaikalle (osoitteeseen Paratiisintie 167). Lisätietoja paikasta löydät Helsingin kaupungin Liikuntaviraston Internetsivuilta osoitteesta hakusanalla salmi ulkoilualue. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 4.8 mennessä Esa Tervonen, esa.tervonen@eads.com tai Kerhoviikko Susi-Talaksella Kavtsi on pitkästä aikaa varannut Tunturiladun kämpän, Susi-Talaksen, kerholaistensa käyttöön syyskuun viikoksi 38 alkaen lauantaina 13.9 ja päättyen viikon päästä lauantaina Kerho maksaa ko. viikolta aluemaksun, joten jäsenten ei tarvitse maksaa sinä aikana yöpymismaksuja kämpällä viettämistään vuorokausista. Susi-Talas sijaitsee Tsarmitunturin itäpuolella Talasjärven lompoloiden pohjoisrannalla. Sinne pääsee ajamalla ensin Ivalosta Nellimin tietä noin 30 km ja sen jälkeen metsäautotietä n. 12 km Talasjärven pohjoispohjukassa olevalle parkkipaikalle. Tästä on sitten vielä kolmisen kilometriä kävelymatkaa polkua pitkin Susi-Talakselle, joka on hyvin viehättävä vanhasta riihestä tehty kämppä. Alueella on myös sauna ja keittokatos ja telttapaikkoja valita asti niille, jotka eivät halua majoittua kämpän ylisillä. Talaksella voit viikon aikana tehdä monenlaista; koetella kalaonnea, kerätä kaarnikoita ja puolukoita, käydä valloittamassa Tsarmitunturi (411 m), tehdä retkiä muualle lähiympäristöön esim. Tsarmikuusikkoon, joka on Suomen pohjoisin yhtenäinen kuusimetsä, tai olla vaan ja nauttia Lapin ruskasta ja rauhasta, mikä täällä onkin todellista erämaan rauhaa. Saman viikon aikana tapahtuva Juhan ruskaretki tehdään myös Talakselta käsin ja Panun vetämä tunturisusivaellus päättyy sinne viikon lopussa (katso erilliset ilmoitukset). Tsarmitunturin erämaaalueesta löytyy tietoa mm. seuraavasta linkistä erämaa-alueet/tsarmitunturi. Jos Susi-Talas ei ole ennestään tuttu, nyt sinulla on oiva tilaisuus tutustua Tunturiladun erämaisimpaan kämppään. Ja ne, joille se on tuttu, voivat verestää muistojaan mukavassa seurassa. Juna- ja bussimatkojen yhteiskuljetusten järjestelyä varten ilmoittautumiset mennessä Sirpa Alapuraselle, tai sirpa.alapuranen@luukku.com. 6

7 Viikonloppuretki melontaa Helvetinjärvellä Helvetinjärvi ja kolu kutsuu. Lähdemme viettämään melonta-aiheista viikonloppua, on mahdollisuus käydä katsomassa Helvetinkolua sekä halukkaille tarjolla rapsakat löylyt telttasaunassa. Majoitumme Haukkajärven rantaan Haukanhiedan telttailualueelle ja tarkoitus on meloa otsikosta poiketen Haukkajärvellä kiertäen saaret ja lahdelmat, sekä mahdollisesti joessa. Pystytämme puolijoukkueteltan jossa on mahdollisuus yhteismajoitukseen ja kamiinan lämpöön mutta myös omassa teltassa voi yöpyä. Tarjolla on omakustannushintaan lauantaina ja sunnuntaina aamupuuro + marjakeitto ja päivällä keittoruoka, muuten omat eväät. Matkustamme omilla autoilla kimppakyydein ja viemme melontakaluston mukanamme. Lähtö perjantaina ja lähtöajan voi sopia autokunnittain. Ilmoittaudu retkelle mennessä ja kerro osallistutko yhteisruokailuihin ja -majoitukseen, tarvitsetko kyytiä/ voitko tarjota kyydin, tai tarvitsetko kanoottiisi toisen melojan. Kanootittomat voivat kysyä kerhon vuokrakalustoa tai sitten Baazolta. Kyselyt ja ilmoittautumiset mennessä: Baazo Rantanen Risto Heinänen Puolipitkä marssi Espoon rantaraitilla Tämän syksyn puolipitkä marssi patikoidaan Espoon merellisissä rantamaisemissa. Lähdetään liikkeelle Saunalahdesta ja kuljetaan rantaraittia pitkin Otaniemeä kohti. Matkan pituuden voi kukin valita, sillä reitin varrella on useita mahdollisuuksia nousta bussin kyytiin, silloin kun siltä tuntuu. Jos intoa riittää, niin voidaan kävellä aina Tarvaspäähän saakka. Rantaraitin kartta, sitä palvelevat bussipysäkit ja muuta lisätietoa löytyy nettiosoitteesta: (Espoon palvelut -> Liikenne -> Kevyt liikenne -> Rantaraitti). Kokoonnutaan klo 9.00 Saunalahdessa Vanhan Saunalahdentien ja Siirtomaidenkujan risteyksessä. Paikalle pääsee busseilla nro 165, 65 ja 150 ja lähimmät pysäkit ovat Kivenlahdesta päin tultaessa nro E4244 (Kummelitie) ja Kauklahdesta tultaessa nro E4245 (Kummelitie). Varustaudu säänmukaisella vaatetuksella, riittävällä määrällä juotavaa ja päiväeväillä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset Sirpa Alapuranen, p tai sirpa.alapuranen@luukku.com. 7

8 Vaellukset Ruskavaellus Susi-Talaksen kerhoviikon yhteydessä toteutetaan kevyt vaellus Sarmitunturin aluella. Vaellus lähtee sunnuntai-aamuna Talakselta. Sarmitunturin alue on monipuolinen retkeilyalue. Sieltä löytyy muutama avotunturi, vanhaa männikköä, Sarmikuusikko, Pahakuru ja hakkuuaukeita. (runsaasti puolukkaa), joten viikon aikana saadaan hyvä yleiskuva alueen luonnosta. Vaellusreitti on kahdeksikko, eli paluu Talaksen kämppäviikolle on mahdollinen viikon puolivälissä, kuitenkin viimeistään perjantai-illaksi. Talas, Pahakuru, Akanlauttpää, Sarmikuusikko, Iso-Arttajärvi, Vanhapää, Sarmitunturi. Alueen kartta on Sarmijärvi 1:50000, numero Lisätiedot Juha Kelkka , juha.kelkka@fi.abb.com Tunturisusivaellus Kemihaarasta Susi-Talakselle Kavtsi järjestää kerhoviikon yhteydessä tunturisusivaelluksen Kemihaarasta SusiTalakselle. Mukaan mahtuu 8 henkilöä ja tervetulleita ovat sekä kavtsilaiset että muiden tunturikerhojen jäsenet. Vaellus on suunniteltu niin, että se hyväksytään tunturisudeksi aikovalle vaadittuna tunturisusivaelluksena ja susiksi aikovat ovat siten myös etusijalla osallistumaan vaellukselle. Vaellus alkaa Kemihaarasta ja päättyy Tunturiladun SusiTalaksen kämpälle. Suunniteltu reitti kulkee alkumatkasta Kemin-Sompion erämaa-alueella jatkuen Sokostin kautta Urho Kekkosen kansallispuiston poikki Tsarmitunturin erämaaalueelle. Majoittuminen tapahtuu omissa teltoissa. Tavarat ja eväät kannetaan rinkassa. Matkaa kertyy 150 km tai enemmän (20 km/päivä). Reitin maasto on vaihtelevaa: avosoita, jokia, avotunturia ja metsää. Matkanvarrella voidaan tehdä huiputuksia. Matkat järjestetään omakustannushintaan alustavan suunnitelman mukaan juna-bussilla ja taksilla (normaalihintaiset matkat maksavat noin 340 euroa, ryhmäalennuksilla 270 e). Lähtö junalla Helsingistä keskiviikkona klo 19:30 ja paluu Helsinkiin sunnuntaina klo 8:37. Vaihtoehtoisesti voit saapua omilla kyydeillä Rovaniemelle tai Kemijärvelle torstaina klo 8. Vaellukselle osallistujilta edellytetään säännöllistä etukäteisharjoittelua ja aiempaa vaelluskokemusta. Ryhmän vaelluskunto ja varusteet testataan yhteisellä viikonloppuretkellä Varusteiden hankinnassa autetaan tarvittaessa. Ilmoittautumiset sähköpostilla 4.8. mennessä (matkalippujen lunastuspäivä). Panu Loisa, , panu.loisa@welho.com. Kaamosvaellus 2008, viikko 48 Vaellusaika: Lähtö Hgistä pe paluu Hgiin su Retkialue: Kilpisjärvi - Tsahkaljärvi Guonjarvankka -? Kilpisjärvi. Lisäksi tunturikäyntejä. Vaellustapa: Lumitilanteesta johtuen patikoiden, suksilla tai lumikengillä ja varusteet ahkiossa. Majoittuminen: Vaellustelttoihin 2 hengen teltta/ruokakunnin. Paikoin 2 yötä samassa paikassa. Matkustustapa: Juna/linja-auto. Vaelluksen outoudet: Pönttökahvit päivittäin. Ilmoittautumiset: Perjantaihin mennessä Kyösti Lamminjoki, p tai kyosti.lamminjoki@pp.inet.fi 8

9 Muut tapahtumat Paloheinän sauvakävelyt 2008 Kavtsilaiset vetävät taas Paloheinässä sauvakävelyjä sunnuntai- ja tiistai-iltaisin klo alkaen ja välisinä aikoina. Ryhmiä on yleensä kolme, joiden matkat ovat noin 5 km, 6-7 km ja yli 8 km. Kävelyt aloitetaan ja lopetetaan ohjatulla verryttelyllä ja venyttelyllä ja aikaa matkoihin käytetään reilu tunti, eli takaisin ollaan noin klo mennessä. Paloheinästä löytyy paljon monipuolisia reittejä käveltäväksi: hiekkateitä, pururatoja ja metsäpolkuja. Keväällä saniaispolut ja Vantaanjokivarsi rentukkaniittyineen ovat upeita kuljettavia. Tervetuloa joukolla mukaan toivottavat: Tuomo J., Anja R., Anja L., Panu L. ja Sirpa A Tunturiladun eräretkeilyn Ensiapukurssi Maastossa voi aina sattua sairastuminen tai loukkaantuminen. Oletko valmistautunut siihen? Tule viikonlopuksi kartuttamaan taitojasi mukavaan porukkaan hyvien kouluttajien oppiin. Kurssin vetäjänä toimii pelastusliiton ensiavun pääkouluttaja Martti Mäkelä. Kurssimaksu on 75 sisältäen opetuksen, kurssimateriaalin, ruokailun ja saunan.minimiosallistujamäärä on 15 henkilöä. Kurssi vastaa tasoltaan SPR EAI kurssia, joten saat susisuorituksia varten todistuksen ensiapukurssista. Kurssi pidetään Tunturikerho Kavtsin Kärrikaltio kämpässä Inkoossa. Tarvittaessa pyritään järjestämään kurssilaisille Helsingistä kyyti Kärrikaltioon. Ilmoittautumiset mennessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Marita Maula, marita.maula@kolumbus.fi, p

10 TURINOITA TAPAHTUNEISTA Kevätesikkoja ja merikotkia Kavtsin retki Ahvenanmaalle Reitti: Helsinki Kustavi Vuosnainen - Åva - Torsholma Kumlinge - Hummelvik(Vårdö) Geta Eckerö Järsö Maarianhamina Långnäs Kökar Galtby - Helsinki Kevätretken valmistelut alkoivat Marja Lammivaaran suunnitelman mukaisesti jo talvella. Osanottajat ilmoittautuivat hyvin nopeasti ja jonoon jäi useita matkasta kiinnostuneita. Retkeläiset valitsivat etukäteen aiheet, joista he halusivat kertoa matkalla. Saimme retkiohjelman, varusteluettelon ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot kirjallisina etukäteen ja niin matka voi alkaa. Perjantai aamuna puolipilvisessä säässä 30 innokasta luontoihmistä siirsi reppunsa linjaautoon Paavo Nurmen patsaalla ja linja-auto suuntasi Kustavia kohti. Marja kertoi päiväohjelmasta, jaettiin mökkikunnat ja valittiin etukäteen tilattavat ruuat. Puheensorina täytti bussin, ihasteltiin kauniita vihreitä maisemia ja virittäydyttiin lomatunnelmaan. Ahvenanmaahan tutustuminen alkoi Ismo Mussaaren esityksellä Ahvenanmaan itsehallinnosta. Opimme, että ahvenanmaalaisilla on oikeus säätää lakeja omista sisäisistä asioista ja päättää omista tulo- ja menoarvioista. Maakuntapäivät päättää asioista ja se nimittää myöskin Ahvenanmaan hallituksen. Lainsäädäntöoikeus on alueellisessa opetustoimessa, kulttuuriasioissa, terveydenhoidossa ja ympäristöasioissa. Elinkeinoelämän edistäminen, poliisitoimi, posti, radio ja televisio kuuluvat myös alueelliseen itsehallintoon. Itsehallintolakiin tehtäviin muutoksiin tarvitaan Suomen eduskunnan päätös. Ahvenanmaalla on yksi edustaja eduskunnassa. Marita Maula kertoi meille jokamiehen oikeuksista Ahvenanmaalla. Jokamiehen oikeudet eivät ole yhtä laajat kuin Manner-Suomessa. Eroavuutta on mm. kalastamisessa ja telttailussa. Viehekalastus ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, alueellisia kalastuskortteja voi ostaa kaupoista ja kalastus rannalta on kielletty lintujen pesinnän vuoksi. Telttailu ja avotulen teko on kielletty ilman maanomistajan lupaa. Perussääntönö on: älä häiritse tai vahingoita luontoa. Iltapäivällä 260 kilometrin ajomatkan jälkeen saavuimme Kustaviin. Jaloittelemme tunnin verran Vuosnaisissa, josta lautta lähtee Åvaan. Rannassa on hyvin omaleimainen kahvila paikallisine ja tavanomaisine matkamuistoineen. Siirryimme yhteysalus Viggeniin puoleksi tunniksi. Innostuneina kiikaroimme lintuja ja ihastelemme kauniita kallioisia maisemia. Meri oli lähes tyyni ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Ajoimme läpi Brandön kaunista luontoa ja lintuja katsellen. Hannu Maula kertoi, että Ahvenanmaan linnusto on tyypillistä saariston lajistoa. Lågskärin lintuasema, jossa lintujen tarkkailu on aktiivista suuren osan vuodesta, sijaitsee noin 20 kilometriä Maarianhaminasta etelään. Lemlandissa, jonka alueeseen Lågskär kuuluu, oli erään tutkimuksen mukaan 314 lintulajia. Muutama vuosi sitten Juha Laaksonen kirjoitti täältä kirjan Kevät lintusaarella. Matkallamme oli tähän mennessä nähty jo 31 lintulajia. Torsholmista matka jatkui Alfågel-lautalla Kumlingeen. Lautalla söimme maittavan savukala- tai lammasmakkara aterian. Saavuimme Kumlingeen, Remmarina stugor mökkikylään ja majoituimme 4 hengen mökkeihin. Pihapiiristä löytyi erilaisia tuttuja kasveja. Illansuussa jakaannuimme 3 ryhmään; kasvi- ja linturyhmät suunnistivat rantapolulle ja kävelijät Kumlingen kirkolle. Kävelijät kertoivat, että kosteikot olivat keltaisenaan rentukoita ja kevätesikoita. 10

11 Illalla kokoonnuimme alueen kahvilaan, jossa paikallinen kalastaja-biologi Torbjörn Engman kertoi meille simpukkaviljelmistään. Simpukkaviljelmä on hänen kehittämänsä kokeilu kirjolohen rehevöittämän Itämeren puhdistamiseksi typestä ja fosforista. Tutkimusta tukee Ahvenanmaan maakuntahallinto. Engman esitti myös itse sanoittamiaan ja säestämiään lauluja ja kertoi elämästään saarella. Lauantaipäivän alkajaisiksi Tarja Parikka kertoi Kumlingen luonnosta ja asutuksesta. Tunnelmaa kuvaamaan lainaus Tatta Suomisen ja Anneli Majavan reissuvihko kirjoituksesta: Aamu oli hieno, tyyni mutta viileä. Nousimme jo klo 6 aikaiselle linturetkelle. Ruisrääkkä lauloi vaisusti ruovikosta. Näkymät olivat upeat mökkikylään korkealta kalliolta. Väki pyöri aamutoimissaan ja etsittiin kasveja ja lintuja sillan pielestä. Sieltä löytyivät ensimmäiset kevätesikot. Mustakurkku-uikku pari sukelteli rannassa. Aamiainen syötiin lautalla matkalla Kumlingesta Vårdöhön. Matkalla oli aivan peilityyntä ja näkyi valtavia ruokki- ja riskiläparvia aivan lähellä. Prästön kulttuuripolku oli kaunis, vaihteleva ja hikinen. Peukaloinen lauloi meille innokkaasti. Bomarsundin linnan raunioilla Johanna Hankonen kertoi meille hyvin mukaansa tempaavasti linnakkeen historiasta ja lauloimme yhdessä Ja se Oolannin sota oli kauhia, muistoksi saimme laulun sanat monisteena. Kiertelimme alueella kukkia katsellen. Löysimme alueen, jossa oli useita seljakämmeköitä (Adam och Eva), minulle uusi kasvi, jossa samasta lajissa on punainen ja keltainen kämmekän kukka. Seuraava tutustumiskohteemme oli Kastelholman linnan ympäristö. Kuljeskelimme siellä kasvillisuutta ihaillen ja tunnistamista opetellen. Marjatta Varis kertoi Kastelholman linnan historiasta. Kuulimme, että linnan loistokausi ajoittuu luvuille ja 1600 luvun lopulta linna oli vain vankilana. Marja esitteli meille Midsommarstångin ja kertoi seikkaperäisesti Ahvenanmaalle tyypillisen juhannussalon symboliikasta ja merkityksestä saariston asukkaille. Jan Karlsgårdenin ulkomuseossa virkistäydyimme pannukakkukahvilla. Kävimme ruokakaupassa ja matkasimme Geta-vuorelle, jossa kiipesimme näkötorniin ja sitten herkulliselle lohi- tai porsaanfileaterialle. Jälkiruuaksi joimme kahvit pikkuleipien kera. Leivonnainen maistui niin hyvältä, että pyysin emännältä reseptin. Tässä ohje kokeiltavaksi, se on maistunut hyvältä vielä kotona tehtynäkin: 100 g voita 100 g sokeria 1 rkl siirappia 130 g vehnäjauhoja ½ tl ruokasoodaa ½ tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria Paistetaan 180 asteessa minuuttia. Nimiehdotuksia Marjatalta, Kalevilta, Tuulikilta ja Sinikalta: Kinuskitikut, Kinuskitangot, Kinuskiliuskat, Kinuskilastut Ruokailun jälkeen oli reippailun vuoro. Ravintolan vierestä alkoi Peikkopolku, joka on tarkoitettu vuotiaille, mutta ihastutti meitä vähän vanhempiakin. Siellä oli hienoja luolia ja reitti eteni hauskan sadun muodossa. Geta-vuoren polulle kannattaa suunnistaa lastenkin kanssa! Illalla majoituimme Alebo Stugor-mökkeihin Eckerössä. Tatta ja Anneli kirjoittivat, että iltakävelyllä he näkivät kahden lehtokurpan ylittävän soidinlennollaan leirialueen. 11

12 Helluntai ja äitienpäivä Eckerön postitalon pihalla kuuntelimme ensin Leena Oksasen mielenkiintoisen esityksen postilaitoksesta ja postin kulusta Ahvenanmaalla. Suuntasimme sitten kohti Maarianhaminaa. Ohitimme Museolava Pommern in, joka on ainoa alkuperäisessä asussaan säilytetty nelimastoparkki maailmassa. Marja esitteli ajon aikana nähtävyyksiä. Sinikka Kosunen kertoi Maarianhaminasta, jossa asuu reilut 40% koko maakunnan väestöstä. Se on koko Ahvenanmaan politiikan ja elinkeinoelämän keskus. Kaupungin asemakaavan on suunnitellut Lars Sonck. Hän on suunnitellut monia rakennuksia, jotka ovat tänä päivänä Maarianhaminan maamerkkejä, mm. kirkko, merenkulkuoppilaitos, kaupungintalo ja purjehduspaviljonki ovat hänen käsialaansa. Matkan jatkuessa Pauli Hulkkonen esitteli meille tuulivoimaloiden monipuolista tekniikkaa, käytännön sovelluksia ja tuulivoiman käytön tulevaisuuden näkymiä Ahvenanmaalla. Näimme matkallamme paljon tuulimyllyjä ja vuonna 2020 niillä pitäisi saada tuotetuksi 20 % saaren sähköstä. Kaija Niikko kertoi laajasti ahvenanmaalaisista kirjailijoista ja heidän tuotannostaan. Tuli ihan tutustumistarve saaristolaiskirjallisuuteen. Leena Orjatsalo oli tutustunut Ahvenanmaan teollisuuteen ja kuulimme, että teollisuus jalostaa ensisijassa kalaa ja maataloustuotteita. Lisäksi siellä on mm. metalli-, konepaja- ja elektroniikkateollisuutta, puusepänverstaita ja kirjapainoja. Saavuimme Ramsholmen iin, jossa kukkaloisto otti meidät vastaan. Siellä näimme upeita kevätesikko- ja valkovuokkoketoja. Leena Orjatsalo on listannut monia kasveja reissuvihkoon tämän alueen runsaasta tarjonnasta, mm. hammasjuuri(harvinainen), kielon näköinen karhunlaukka, joka maistuu valkosipulilta, kirjava pikarililja, seljakämmekkä, keltavuokko, rentukka ja suomukka. Järsön luonnonsuojelualueella teimme reippaan kävelyn, välillä piti pysähtyä ihastelemaan kukkaloistoa ja kameroiden omistajat kyykkivät innokkaasti lähellä maata. Huomasimme lahden poukamassa lipun, jossa luki Andersudde. Marja kertoi, että sen omistaa liikemies ja tunnettu taiteen kerääjä, joka on Ahvenanmaan rikkain mies. Palasimme Maarianhaminaan ja tutustuimme Ahvenanmaan museoon, jossa Irmeli Eriksson kertoi meille ahvenanmaalaisista taiteilijoista. Katselimme oppaan johdolla museon pysyvän näyttelyn ja köysien takaa Tove Janssonin näyttelyn, jonka prinsessa Viktoria oli tulossa avaamaan parin päivän kuluttua. Katsoimme museossa filmin, joka kertoi Bomarsundin linnoituksen historiaa. Kuulimme, että linnoitusta oli rakennettu 20 vuotta ja se tuhottiin neljässä päivässä. Långnäsista matkasimme Eidern lautalla Kökariin, jossa yövyimme Havspaviljongen in mökeissä. Tuuli humisi ja ravisteli yöllä mökkejä. Paikka oli hyvä, vaikka vessat eivät toimineetkaan. Käki kukkui illalla ja satakieli lauloi yöllä. Bongarit näkivät kaksi hyljettä, kertoi Villasen Anneli. Maanantaina aamiainen Havspaviljongenissa oli erinomainen. Tuulisessa säässä kiertelimme maastossa kaikessa rauhassa ja ihailimme upeita maisemia. Kuulimme Ripsin hyvin valmistellun esityksen Kökarin saaren historiasta, asutuksesta ja nykypäivästä. Kökarin saarella asuu tällä hetkellä 300 henkeä. Ajoimme kirkolle ja fransiskaanikappelille. Kirkossa oli erikoisen kaunis alttaritaulu ja koko kirkko oli remontin jäljiltä hyvin lämminhenkinen. Ripsi järjesti meille molemmissa paikoissa tunnelmallisen musiikkihetken. Eväsvoileivät maistuivat tuulisessa säässä hautausmaarakennuksen portailla. Yhteysalusta odottaessamme Kalevi Kosunen valmensi meitä tulevaan talveen kertomalla retkiluistelusta. Kotimatka alkoi kohti Korppoon Galtby ta tuulen puhaltaessa 15 metriä sekunnissa, puuskissa voimaa oli enemmänkin. Osa ryhmästämme söi laivassa, toinen puoli kulutti aikaa laivan kannalla joko lintuja ihaillen tai selvitäkseen laivan keinuttelussa. 12

13 Bussimatkalla kertasimme tyytyväisinä kokemuksiamme. Lintuhavaintoja oli Hannun kirjauksen mukaan 102, merikotkia joka päivä, erikoisen paljon ruokkeja, riskilöitä ja koirashaahkoja. Siellä oli myöskin muuttomatkalla oleva sinirinta, joka on harvinainen näky tähän aikaan vuodesta. Kasveja kirjattiin 123, erikoisuutena hammasjuuri, suomukka ja kirjava pikarililja, jotka useimmat meistä näkivät ensimmäisen kerran. Kevätesikoita oli hyvin runsaasti. Tyytyväisinä kotiuduimme myöhään illalla. Kiitokset Marjalle hyvin suunnitellusta ja toteutetusta retkestä. Ryhmähenki oli hyvä ja matkan anti erinomainen. Sinikka Kosunen GPS:iä ja clockkeja Laipanmaalla / Risto Heinänen Matkasimme perjantaina paikan päälle kimppakyydeillä. Oma autokuntani eli minä ja Tarja teimme menomatkalla ylimääräisen mutkan Kangasalan Vehoniemenharjulle. Tarkoitus oli löytää maailman syvin suppa eli Punamultalukko jonka mainitaan olevan himpun yli 50 metriä syvän. Harju oli kyllä komea mutta suppaa emme löytäneet, tuollaiseen maailmanluokan nähtävyyteen toivoisi olevan paremmat opasteet. Pääsimme lopulta Laipanmaalle ja leiripaikkaamme Verkkojärven rantaan, teltat pystytimme Kala-Matin laavun lähistölle. Viikonlopun joukkomme eli kaikki yhdeksän henkilöä olimmekin sitten koossa. Illan istuimme nuotiolla ja noudatimme virallista ohjelmaa eli paistoimme ja maistoimme erilaisia nuotiolla tehtyjä leipiä, lettuja sekä tikkupullaa. Aamulla saimme makoilla rauhassa sillä liikkeelle lähtö oli sovittu kymmeneksi. Lopullisen herätyksen antoi lokki huutelullaan. Tuo harvinainen paikallinen laji sai nimekseen herätysclockki. Aamupalan jälkeen läksimme kiertämään eteläistä polkureittiä. Mukaan otimme vain päiväeväät koska palaisimme samaan paikkaan toiseksikin yöksi. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään ja saimme käyttöön gps-laitteen sekä mukaan joukon valokuvia. Tehtävänä oli löytää reitin varrella olevat geokätköt gps:n avulla ja tunnistaa sekä merkitä karttaan valokuvissa olevat paikat. Juuri kun olimme viimeisenä ryhmänä lähdössä, paikalle saapui paikallisia ihmisiä. Yksi mies kertoi reitille näkyvistä kahdesta kalasääsken pesästä, toinen oli asuttu mutta toinen oli näyttänyt hiljaiselta. Mielenkiintoista, tiesimmepä nyt olla tarkkoina pesienkin suhteen. 13

14 Sitten matkaan ja tapahtui seuraavaa: -Hiekkatietä, polku, hakkuuaukea, palokärki, polku, kaunista metsää -"Hei, tässähän on valokuvassa oleva paikka!" -"Järvi, ja geokätkö on, hmm, tuossa! -"Mikäs tuolla latvassa on, joku hökötys? Katsotaanpa kiikarilla.. Sehän on kalasääsken pesä, tuo on se tekopesä josta meille sanottiin ja jonka piti olla asumaton. Mutta kyllä tuolla näkyy emolintu olevan." Ruokatauko pidettiin Pihtilammen eteläpäässä olevalla nuotiopaikalla kauniissa säässä. Ruokailun jälkeen suuntana oli Hirvijärvi, ja Soukkionlahden kiertäen kiipesimme Korppivuorelle. Etsimme aikamme huipulta ja rinteeltä kunnes löysimme tämän geokätkön, se olikin reitin vaikein piilo. Korppivuorelta näkyi lahden yli toinen kalakotkan eli kalasääsken pesä. Sielläkin oltiin kotona, liekö ollut isäntä vaiko emäntä? Taas kuljimme reitillämme silmät tarkkoina josko huomaisimme valokuvissa olevia paikkoja. Seuraavan geokätkön paikkana oli Tulivuori. Gepsi ohjasi meidät vuoren huipulle josta kätkö löytyikin, taas laite neuvoi meidät muutaman metrin tarkkuudella oikeaan paikkaan. Kätkölle saapui myös geokätköilyn harrastaja jolta saimme paljon tietoa asiasta. Vielä kahden kätkön kautta kuljettuamme saavuimme viimeiselle joka olikin mielenkiintoinen paikka. Piilo oli Verkkojärven rannalla aikanaan asuneen Kala-Matin asumuksen raunioissa. Tai rauniot eivät olleet asumuksen, vaan sen suojaksi pystytettyjen kivisten seinien rauniot. Matti oli kuulemma kovasti pelännyt tulta ja sammakoita?? ja suojannut talonsa kiviseinillä. Eteläinen polkureitti oli nyt kierretty, geokätköt löydetty ja valokivatunnistustehtävä tehty, mutta emme vielä päässeet syömään ja laiskottelemaan. Tassu laittoi esille 27 kpl erilaisia kasveja ja kasvinosia jotka meidän piti tunnistaa. Siinä olikin miettimistä, ja täytyy tunnustaa että emme saaneet ihan kaikkia oikein vaikka kasvikirjakin oli apuna. Ehkä puolet meni oikein ja loput päin mäntyä. Iltanuotiolla paistoimme taas erilaisia leipiä ja muuta hyvää. Sunnuntaina aamutoimien jälkeen harjoittelimme suunnistusta. Otimme tarkkaan suuntalukemia suorasta tienpätkästä ja sitten suunnistimme umpimetsässä A:sta B:hen, jokainen oman kompassinsa mukaan. Tässä ilmeni jonkin verran hajontaa vaikka matka ei ollut kovin pitkä. Vielä kävimme löytämässä yhden geokätkön jonka jälkeen palasimme leiriimme Kala-Matin laavulle. Laittelimme päiväruuat ja keskustelimme hetken retkeilyharrastuksen ekologisista vaikutuksista. Sitten majoitteet kasaan ja aloitimme kotimatkan. Laipanmaasta jäi sellainen jälkimaku että sinne täytyy vielä palata. Lauantaina kulkemamme reitti kulki lähes kokonaan vanhemmassa metsässä vaikka suojelualueita siellä ei olekaan. Alue on laajalti asumaton ja rauhallinen ja korkeuserojakin löytyy mukavasti. Kiitos kaikille mukana olleille hyvästä seurasta ja Erityisesti Tassolle ja Panulle, olitte nähneet vaivaa järjestäessänne meille toiminnallisen viikonlopun Iltaretki Tremanskärrin luontopolulle Espoon Kalajärvelle Ryhmä kavtsilaisia kokoontui kesäkuun alussa Tremanskärin luontopolulle. Kiersimme muutaman kilometrin mittaisen suon mukavassa kelissä ja tupasvilla kukki komeasti.se oli mukava pikku iltaretki paikassa, johon aika harva oli aikaisemmin tutustunut. 14

15 Juhannusmelonta / Tarja Parikka Ihanaa tapahtumalistalla melontaa mutta ne kosket vaativa vaellus. Ei muuta kuin Pertille viestiä, että voiko tämmöinen vähäisen melontakokemuksen omaava osallistua. Suunnitteluporukka oli lyönyt päänsä yhteen ja tuumanneet, että voisivat ottaa minut mukaan reissulle melontavaellus alkoi Niesin kylältä (Rovaniemeltä 75 km pohjoiseen) Niesijokea pitkin. Aurinko paistoi lupaavasti. Se ei kuitenkaan halunnut valaista metkaamme koko aikaa vaan kävi välillä pitkillä ruokatauoilla, kuten yhdessä välissä keksimme kutsu pilvistä säätä. Sadetta saimme niskaamme sen verran, että sitä alkoi jo kaipaamaan, kun tuli useamman tunnin pouta aika. Kosket olivat mahtavia. Niitä oli koko reitillä vajaa 50 luokiltaan I ja II. Ensimmäiset kosket menivät sydän kurkussa jännittäen ja viimeiset kuin vanhalta tekijältä. Onneksi etumiehelläni Eilalla oli järki matkassa: uitimme kanoottimme hankalimmat kosket. Suukoski oli kaikille liian kova pala ja rannat mahdottomat uittamiseen. Vedimme kanootteja vajaan kilometrin vanhaa metsätietä pitkin. Vetäminen oli yllättävän helppoa. Varsinkin, kun hyttyset piirittivät meidän koko sukunsa voimalla, niin vetovoimia löytyi todella paljon. Lähtiessämme meitä oli yksitoista. Yhdellä parilla oli tullut virhe kanoottivalinnassa. Lasikuitukanootti oli virhevalinta kiviselle reitille. Pari päätti lopettaa vaelluksen puolessavälissä. Jatkoimme siis neljän avokanootin ja yhden yksikön voimalla. Koko viikon kanoottini pääasiallinen kulkusuunta oli etunokka edessä ja perä takana. Jännitystä ja hauskuutta viikkoon tuli, kun koskissa kivien ansiosta pyörimme vaakatasossa vastapäivään. Ensimmäinen kera oli kauhun paikka, mutta lopulta opimme nauramaan ko. hetkellä. Naisellisen voimakkaalla lantion heilautuksella ja /tai ripeällä jokeen hyppäämisellä säästyimme monesti kanootin kaatumiselta ottaessamme kosketuksia isompiin tai pienempiin kiviin. Pala kaunista Suomea: Niesijoki Meltausjoki Ounasjoki Ruutanapudas. Vaelluksen merenpintakorkeuseroksi tuli 120 m ja matkakilometrejä 110. Lopuksi ei voi muuta sanoa kuin: Kiitos mukavasta koskiseikkailusta! Haluan lisää koskia!! 15

16 Tunturikasveja ja -huippuja Kilpisjärvellä Kasvivaellus tehtiin yhtistyössä Oktan kanssa, joten meitä lähti 14 kasveista ja muusta luonnosta kiinnostunutta matkaan. Kun lähtö tapahtui Norjan puolelta, alussa oli kunnon nousu Lossujärvelle. Maanantaina päästiin varsinaiseen asiaan, eli kasvien hakuun Urtasvaaran rinteiltä. Parhaat kasvupaikat olivat hiukan hakusessa, mutta kyllä sieltä kaikenlaista kivaa löytyi. Osa kasveista oli talven jäljiltä vielä aika pieniä ja nupulla olevia kukkia oli aika hankala tulkita. Tiistaina jatkettiin hiukan pidemmälle Urtasvaaran rinteitä. Uusia löytöjä ei oieastaan tullut. Paluumatkalla näimme Saukon puron viereisessä kivikossa. Oli kolmas aurinkoinen päivä ja aika monella alkoi naama punottaa. Lisäksi hyvä keli herätti ensimmäiset hyttyset. Osa porukasta kävi huiputtamassa Govddosgaisin ja Lossunibban. Keskiviikkona suunnattiin sitten kohti etelää. Ylhäällä 1000m korkeudesta löytyi lampi kivikon keskeltä ja runsaasti jääleinikkejä. Johan on paikka. Sieltä jatkettiin kulkukelvotonta rakkakivikkoa pitkin Kahperusvaaran reunalle. Jotenkin kaikki pääsivät ehjinä läpi. Paikka vaikutti melko köyhältä, joten jatkoimme jo torstaina kalottireitin varteen. Iltapäivän sateesta huolimatta tämä paikka näytti hyvältä kasvipaikalta. Duollehuhputilla oli sitten kunnon kasvipaikka, uusia lajeja ja runsaita kasvustoja. Ilkka ja Roy jatkoivat lähikuvien ottoa. Päivän mittaan prukka levisi oikein kunnolla: Oktalaiset lähtivät kohti Kilpisjärveä. Meitä jäi ylätunturin leiriin 5 vaeltajaa. Lauantaina siirryyttin leiriin Saanajärven päivätuvan viereen. Päivän kohokohta oli matalalla liidellyt kotka. Sunnuntaina oli sitten kasvipäivä Iso-Jehkaksella ja joillakin Saana huipulla käynti. Suunnitelma oli kiertää Jehkas, mutta aika loppui kesken. Onnistuimme käyttämään aamupäiävllä 1,2km matkaan 3 tuntia. Siinä tuli tutkittua aika monta kivenkoloa. Maanantaina saimme taas porukan kasaan ja lähdimme kohti etelää. Kasveja noin 60 lajia kuvattuna Lintuja 27 lajia 16

17 KERHON PALVELUITA Kerhon tarjoamia jäsenetuja Tunturikerho Kavtsi kuuluu Tunturilatuun ja sitä kautta Suomen Latuun. Kavtsin jäsenenä sinulla on näin käytössäsi myös Tunturiladun ja Suomen Ladun jäsenedut. Ne löydät Tunturilatulehdestä, joka ilmestyy neljästi vuodessa ja Latu ja Polusta, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tämän lisäksi Kavtsi tarjoaa jäsenilleen seuraavia jäsenetuja. Kerhoillat Kampin palvelukeskus vuodessa Retket, tapahtumat ja vaellukset Koulutus Jäsentuotteet ja kirjallisuus Kartat Jäsenlehti Väärti Kämppä Kärrikaltio yhdeksän kertaa katso toimintakalenteri kerhon jäsenille alennettuun hintaan jäsenhintaan yhteishankintana alennettuun hintaan neljästi vuodessa sijaitsee Inkoossa Kavtsin jäsenillä on mahdollisuus lunastaa Kärrikaltion kämpän avain yhden jäsenvuoden jälkeen 35 euron hintaan. Uudet jäsenet voivat käyttää kämppää yhdessä jonkun vanhan jäsenen kanssa. 17

18 TULILLA KUULTUA Latotanssit perjantaina Hyvät kanssalatulaiset! Syksy on tulossa, on aika tiedottaa Mäntsälän retken latotansseista. Meillä on mahdollisuus tanssia Hautjärvellä perinteisissä vanhanajan latotansseissa, kuutamolla ja mukavassa tunnelmassa, elävän musiikin tahdissa. Ladossa on myös buffetti, jossa kahvia ja pientä syötävää. Myymme myös arpoja joilla rahoitamme muusikot. Latotanssit ovat perjantaina kello Ajo ohje: Tietä 140 Mäntsälän keskustasta Lahden suuntaan 9 km (TB), josta oikealle tie 1633 Hautjärvi ajetaan 5 km, käännytään oikealle Savijoelle 1 km punainen lato vasemmalla. Lisätietoa Teuvo Peltonen p Ti klo Luento aiheena lumi ja jää Pasilan pääkirjasto, Rautatieläisenkatu 8, sisäänkäynti kellosilta 9:n puolelta Mika Kalakoski kertoo lumesta ja jäästä retkeilijän näkökulmasta omien käytännön kokemustensa pohjalta niin Suomen lapista kuin Grönlannin, Huippuvuorten ja Etelämantereen matkoilta. Luennolla pohditaan matkakuvien siivittämänä miten lumen ja jään ominaisuudet ja yksityiskohdat vaikuttavat varustautumiseen, turvallisuuteen, liikkumiseen, majoittumiseen ja ruuanlaittoon. Onko lumi ja jää haaste vai hahdollisuus retkeilijälle? Mikan työpaikka on Merentutkimuslaitoksella Suomen Etelämanner-logistiikkaryhmän johtajana, erityistehtävänä retkikuntien operatiivinen suunnittelu. Hän on ollut Etelämantereella retkikuntien johtajana ja tutkijoiden kenttäoppaana, melonut ja hiihtovaeltanut Grönlannissa oppaan ja apuoppaan ominaisuudessa sekä ollut Huippuvuorilla tutkimusretkikuntien kenttälogistikkona. Hän on myös kirjoittanut kirjat Ulkoilijan talviturvallisuus ja lumimajoitteet sekä Lumikengät-polku talviseen luontoon. Luento on maksuton yleisötilaisuus, tervetuloa. Järjestäjänä Helsingin Seudun Lapinkävijät ry Toimihenkilöitä kerholle Emäntä Kavtsille Jos jauhopeukaloa hivenenkin kutittaa olet oiva emäntä kerhollemme. Muu kulinaarinen toimikunta on aina auttamassa leipomis ym hommissa. Itselläni tulee syksyllä 6 vuotta täyteen kerhotoimikunnassa, joten uutta verta tarvitaan. Otappa yhteyttä. Liisa Fagerström Taloudenhoitaja Kavtsille Nykyinen Kavtsin taloudenhoitaja on valmis luopumaan tehtävästään sovittuna ajankohtana. Lue tämä, jos homma kiinnostaa sinua. Hommaan kuuluu laskujen maksu ja kirjanpito tilinpäätöksineen. Taloudenhoitaja laatii myös talousarvion yhteistyössä kerhotoimikunnan ja toimihenkilöiden kanssa. Vuodessa kertyy noin tositetta. Toivomuksena on, että voit osallistua kerhotoimikunnan kokouksiin (noin kerran kuukaudessa) sekä kerhon kevät- ja syyskoukouksiin, jotka pidetään kerhoillan yhteydessä. Lisätietoja nykyiseltä taloudenhoitajalta Iitu Gerliniltä, tai iitu.gerlin@kolumbus.fi. 18

19 Islantiin vuoden 2009 kesällä Kavtsi on järjestämässä matkaa Islantiin vuoden 2009 kesällä. Ajankohtana todennäköisesti heinäkuu, sillä se on säiden puolesta paras aika vierailla Sumujen Saarella. Jotta matka parhaiten vastaisi osallistujien tarpeita matkan suunnittelu aloitetaan tällä kyselyllä. Ohjelman laatimisesta vastaan minä, Hannu Tenhunen ja vastuullisena matkajärjestänä tulee toimimaan Peter Pan-matkatoimisto. Matkan kestoksi on ajateltu noin pvä. Hinnasta on liian aikaista puhua mutta Islanti ei ole halpa eikä edes edullinen matkakohde, joten hinta kipuaa varmasti kohden 2000 euroa. - Oletko kiinnostunut lähteämään Islantiin Kavtsin matkalle 2009? Vastaus ei velvoita mutta järjestelyjen helpottamiseksi toivon, että "kyllä" vastauksesi perustuu edes jonkinasteiseen varmuuteen :) - Oletko kiinnostunut enemmän oikeasta vaelluksesta vai "bussiretkestä" vai näiden yhdistelmästä? - Mikä muu kiinnostaisi? Monilla on varmaan mielikuva Islannista ja siitä mitä siellä haluaisi tehdä. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa. Kaikkea ei voi saada eikä kaikkia miellyttää, joten kompromisseja tullaan tekemään mutta toistaiseksi kaikki on mahdollista. Haluatko: - vaeltamaan rinkat selässä, ratsastamaan Islanninhevosella, sukeltamaan, taidenäyttelyyn, diskoon, kuumaan lähteeseen, ostoksille, autolla ympäriinsä, jäätikölle, valaita katsomaan, lintusaarelle, omaa aikaa vai ryhmässä. Lista ei ole mitenkään täydellinen tai kattava, joten kerro minulle millainen olisi ihanne Islannin reissusi. Tulleen palautteen perusteella laadin kattavan mutta realistisen retkiohjelman. Vastaukset voi lähettää suoraan minulle: hannu.tenhunen@gmail.com 19

20 2 PORT PAYÈ FINLANDE Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydetään jäsenlehti palauttamaan osoitteeseen: Vappu Hietala, Tilkankatu 12 B 41, HELSINKI