METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA"

Transkriptio

1 METSIEN HIILINIELUJEN TODENNETTAVUUS KIOTON PÖYTÄ- KIRJAN SOVELTAMISESSA Helsinki

2 TIIVISTELMÄ ESIPUHE IV VI 1. TAUSTAA 1 2. KIOTON PÖYTÄKIRJA Sopimuksen sisältö Toteutus- ja seurantajärjestelmät Kioton mekanismit 3 3. NYKYTILAN ANALYYSI JA MITTAUS Metsiin sitoutunut hiili Hiilen kierto metsissä Mittaus METSÄT HIILINIELUINA Käsittely Kioton pöytäkirjassa Metsätalouden vaikutuskanavat Kioton pöytäkirjan kannalta HIILINIELUJEN LASKENTA METSÄTALOUDESSA Yleistä ARD-toiminnan hiilitasevaikutus Muut metsätalouden toimenpiteet METSÄTALOUDEN ERITYISKYSYMYKSET JA OLOSUHTEET Luonnontuhot Metsätalouden suhdannevaihtelut Bioenergia NIELUJEN VERIFIOINTI Kioton pöytäkirjan määrittelyt Projektinielujen verifiointi Olemassa olevien metsien hiilinielujen verifiointi Mittausongelmia ja hyvitysosuus Ryhmäverifiointi HIILINIELUT JA KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN SERTIFIOINTI KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSMALLI VERIFIOINNILLE SUOMESSA Kytkentä kestävän metsätalouden sertifiointiin Verifioinnin sisältö ja kattavuus Järjestelmän rakenne Metsäkeskuksen alueella tapahtuva verifiointi Metsänhoitoyhdistyksen alueella tapahtuva verifiointi Verifiointi yksittäisen metsänomistajan tasolla NIELUKAUPPA METSÄTALOUDEN KANNALTA Järjestelmän kehittäminen Hiilen omistus 47 i

3 11. VAIKUTUKSET SUOMEN METSÄTALOUTEEN JA KANSAINVÄLISEEN KILPAILUASETELMAAN Kansallinen metsäpolitiikka Kilpailukyky JATKOKEHITTELY JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kansainvälinen kehitystyö Kansallisen järjestelmän kehittäminen Tutkimus ja menetelmien kehittäminen 50 Kuvaluettelo Kuva 2.1 Kioton joustavuusmekanismit 5 Kuva 3.1 Metsän hiilenkierto 8 Kuva 3.2 Yksittäisen puun sitoman hiilen muutos 9 Kuva 3.3 Metsikön sitoman hiilen määrä puustossa ja maaperässä 10 Kuva 4.1 Boreaalisen vyöhykkeen hiilinielujen vuotuinen muutos eri Kuva 5.1 laskentatavoilla 15 Kumulatiivinen ARD-toiminnan hiilitasevaikutus kahdella laskentatavalla 21 Kuva 7.1 Hiilinieluprojektin sertifiointi 27 Kuva 7.2 Nieluprojektin laadullisen tarkastelun osapuolet 29 Kuva 9.1 Hiiliverifiointijärjestelmän osapuolet 36 Kuva 9.2 Kuva 9.3 Kuva 9.4 Taulukkoluettelo Metsäkeskuksen alueella tapahtuva hiilinielujen verifiointi ja kauppa: toimintamalliesimerkki 41 Metsänhoitoyhdistyksen alueella tapahtuva hiilinielujen verifiointi ja kauppa: toimintamalliesimerkki 42 Yksittäisen metsänomistajan tasolla tapahtuva hiilinielujen verifiointi ja kauppa: toimintamalliesimerkki 44 Taulukko 3.1 Hiilivarannot eri kasvillisuusvyöhykkeillä 6 Taulukko 4.1 Metsätalouden toimenpiteiden asema eri sopimuspuolille 17 Taulukko 5.1 Pellonmetsityksen hiilinielut, kaksi vaihtoehtoa, Taulukko 5.2 Metsänuudistamisen hiilinielut, kolme vaihtoehtoa, Taulukko 5.3 ARD-toiminnan kokonaisvaikutus 20 Taulukko 5.4 Kansallisen metsäohjelman mukainen Suomen metsätalouden CO 2 -tase Taulukko 5.5 Eräiden yksittäisten metsätalouden toimenpiteiden vaikutus hiilen sitoutumiseen Taulukko 7.1 Arviot kestävän metsätalouden sertifioinnin kustannukset eri toteutusmalleilla 31 Taulukko 8.1 Kestävän metsätalouden sertifioinnin hiilitasevaikutus 34 Liitteet Liite 1 Liite 2 Kestävän metsätalouden kriteerien hiilinieluvaikutus Nielukaupan käytännön järjestelyt esimerkkejä ii

4 Lyhenteet A ARD CAS CDM CERU CO 2 CoP COV D EMAS ERU EU FIM FLOW FSC IET IPCC ISO JI LULUCF MMM OECD PEFC PROD R SBSTA SGS SKH STOX UNCED UNFCCC USD VMI YK Afforestation (paljaan maan metsitys) Afforestation-reforestation-deforestation (paljaan maan metsitysuudelleenmetsitys-metsien häviäminen) Carbon Accounting Standard Clean Development Mechanism (puhtaan kehityksen mekanismi Certified Emission Reduction Unit (sertifioitu päästörajoitusyksikkö) hiilidioksidi Conference of the Parties (osapuolikokous) Carbon Offset Verification Deforestation (metsien häviäminen) Environmental Management and Audit Scheme Emission Reduction Unit (päästörajoitusyksikkö) Euroopan unioni Suomen markka ilmakehän päästöjen lähestymistapa Forest Stewardship Council International Emissions Trading (kansainvälinen päästökauppa) International Panel on Climate Change (Kansainvälinen ilmastopaneli) International Standards Organization Joint Implementation (yhteistoteutus) Land-Use, Land-Use Change and Forestry Maa- ja metsätalousministeriö Organization for Economic Cooperation and Development Pan European Forest Certification tuotannonlähestymistapa Reforestation (uudelleenmetsitys) Subsidiary Body for Scientific and Technical Advice (tieteellisteknillinen alakomitea) Societé General de Surveillance Suurin kestävä hakkuusuunnite hiilivarantomuutokseen perustuva laskentatapa United Nations Conference on Environment and Development (YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi) United Nations Framework Convention for Climate Change (YK:n ilmastosopimus) Yhdysvaltain dollari Valtakunnan metsien inventointi Yhdistyneet kansakunnat iii

5 TIIVISTELMÄ Kioton pöytäkirja asetti Suomelle osana EU:n kuplaa velvollisuuden rajoittaa kasvihuonekaasupäästönsä ensimmäisellä sitoumuskaudella ( ) vuonna 1990 vallinneelle tasolle. Pääasiallisena keinona tulee olla päästöjen vähentäminen kotimaassa. Mailla, jotka ovat sitoutuneet päästörajoituksiin (ns. liite I-maat), on mahdollisuus kattaa osa päästövelvoitteestaan toteuttamalla projekteja muissa maissa (yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi) tai kasvattamalla nieluja (eli lisäämällä hiilen sitoutumista biomassaan, ennen kaikkea metsiin). Vaihtoehtoisten menetelmien tavoitteena on laskea Kioton pöytäkirjan toteutuksesta syntyviä kustannuksia. Pääsääntöisenä menetelmänä tulee kuitenkin olla päästöjen vähentäminen maissa itsessään. Suurin osa metsien hiilestä on sitoutunut maaperään. Maailmanlaajuisesti noin 80 % hiilestä on maaperässä, mutta Suomessa osuus on jopa 90 %. Maanpäälliseen kasvustoon, ennen kaikkea runkopuuhun, sitoutuneen hiilen määrä voidaan arvioida melko tarkasti, mutta maaperän hiilen mittaamisessa on enemmän vaikeutta. Kioton pöytäkirja ei suorasanaisesti määrittele, kuinka metsiin sitoutuneen hiilen määrän muutokset tulisi sisällyttää kansalliseen hiilikirjanpitoon. Perusasetelmana on laskea ainoastaan maankäyttömuotojen muutos, eli metsitys vähennettynä metsien häviämisellä. Suomen kohdalla tämä aikaansaa päästölähteen, koska maassamme metsiä muutetaan rakennusmaaksi ym. enemmän kuin peltoja metsitetään. Absoluuttisesti mitattuna vaikutus on kuitenkin pieni. Mikäli hiilinielut tulevat osaksi Kioton pöytäkirjan toteutusmekanismeja, tulee laatia järjestelmä, jonka avulla voidaan varmentaa (verifioida) nielujen olemassaolo sekä sitoutuneen hiilen määrä. Tarkastuksen tulee olla säännöllistä, avointa, puolueetonta sekä perustua sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyväksyttyihin normeihin. Hiilinielujen verifiointi käsittelee samankaltaisia asioita kuin kestävän metsätalouden sertifiointikin. Nieluverifioinnin järjestelyissä tulee mahdollisimman pitkälle hyödyntää olemassaolevaa sertifiointijärjestelmää. Itse järjestelmiä ei kuitenkaan voi yhdistää, koska hiilinielujen verifiointi on valtiosopimuksen toteuttamiseen liittyvää laillisuusvalvontaa kun sertifiointi puolestaan on vapaaehtoinen markkinaprosessi. Sertifioinnin tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää siten, että sertifioitujen metsien katsotaan, a priori, täyttävän verifioinnin laadulliset kriteerit (pysyvyys, lainmukaisuus, kestävä kehitys jne.) ja itse verifiointitarkastus kattaisi pelkästään itse nieluvaikutuksen mittaamisen. Yksittäisten metsänomistajien (pl. valtio ja metsäteollisuusyritykset) mailla hakkuut aikaansaavat suuria muutoksia metsien hiilivarannoissa. Tämän vuoksi on perusteltua hiilinieluverifioinnissa, aivan kuten kestävän metsätalouden sertifioinnissakin, pääsääntöisesti pyrkiä metsäkeskuksen alueella tapahtuvaan ryhmäverifiointiin. Laajalla alueella tapahtuva tarkastelu tasoittaa vuosittaisia vaihteluja, laskee metsälökohtaisia kustannuksia sekä tarjoaa turvan yksittäisille tahoille. Metsien nielut tulevat osaksi nielukauppajärjestelmää, jossa päästölähteet (energialaitokset, teollisuus ym.) ostavat verifioituja nieluyksiköitä kompensoimaan kasvihuonekaasujen päästöjään. Näin hiilinieluista tulee uusi tuotos metsätaloudelle. Tietoa markkinoilla muodostuvasta sidotun hiilitonnin hinnasta ei vielä ole, mutta luultavasti nielukauppa ei suomalaisissa olosuhteissa muodostu merkittäväksi tulonlähteeksi yksityismetsätaloudelle. Mittaukseen ja nielujen määritelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi järjestelmän alkuvaiheessa on perusteltua laskea ainoastaan osa mitatusta nielusta verifioitavaksi nieluksi. Menetelmien kehittyessä voidaan osuutta nostaa. iv

6 Hiilinieluista ei muodostune merkittävää muuttujaa maamme metsäpolitiikassa. Nielujen asema riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka tehokkaasti teollisuus Suomessa ja koko EU:ssa pystyy omin toimenpitein rajoittamaan päästöjään ja minkälaisiksi kustannukset muodostuvat. Jos teollisuus pystyy kustannustehokkaasti rajoittamaan omia päästöjään, ei metsien nieluille tule runsaasti kysyntää. Nielujen sisällyttäminen Kioton pöytäkirjan toteutukseen edellyttää vielä runsaasti kansainvälisiä neuvotteluja termien määrittelemiseksi ja mallien laatimiseksi. Suomen kannattaa kuitenkin valmistua "etupainotteisesti", jotta meillä olisi kansallinen valmius niin päästökauppaan kuin nieluhankkeisiinkin sitten kun järjestelmät hyväksytään osaksi pöytäkirjan toteutusta. Hyvissä ajoin toteutettu kansallinen mallijärjestelmä voi muodostua malliksi, jonka mukaan kansainvälisiä järjestelmiä kehitetään. v

7 ESIPUHE Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi kattaa vuodet ja jo tätä ennen, vuonna 2005, tulee allekirjoittajamaiden osoittaa selvää edistymistä pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamisessa. Osana Suomen kansallisen ilmastopolitiikan valmistelua ja toteutusta, kauppa- ja teollisuusministeriö, yhdessä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sekä Metsäteollisuus ry:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa tilasi konsulttiselvityksen Indufor Oy:ltä tarkastelemaan metsien hiilinieluja osana Kioton pöytäkirjan toteutusta. Tarkastelun tuli kattaa niin kotimaiset toimet kuin ns. Kioton mekanismit (yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismikin). Pääpainon tuli kuitenkin olla kotimaisen hiilinielupolitiikan ja -verifioinnin parametrien määrittelyssä. Tässä raportissa esitetty malli maassamme toteutettavan hiilinielu- ja -verifiointijärjestelmän rakenteeksi on tämän hetkiseen neuvottelutilanteeseen ja sen mukaisiin oletuksiin perustuva esimerkki toimivasta järjestelmästä. Seuraavan osapuolikokouksen (CoP 6) Haagissa, Hollannissa odotetaan tekevän merkittäviä linjaratkaisuja myös nielujen suhteen. Tämä tulee luonnollisesti vaikuttamaan myös kansallisten järjestelmien toteutukseen. Raportissa esitetty alueellisen hiiliverifioinnin malli on hahmotelma erääksi toimivaksi malliksi. Sitä tulee pitää lähinnä keskustelualoitteena ja pohjana kansalliselle kehitystyölle. Huolimatta osallistumisestaan raportin kommentointiin, eivät selvityksen tilaajat ole vastuussa ehdotuksen sisällöstä, joka on syntynyt konsulttityönä. vi

8 1. TAUSTAA Fossiilisten polttoaineiden palamisen ja eräiden maankäyttömuotojen muutoksen yhteydessä syntyneen hiilidioksidin (CO 2 ) määrän kasvu johtaa niin sanottuun kasvihuoneilmiöön eli ilmakehän keskilämpötilan kasvuun. Hiilidioksidin lisäksi myös eräät muut kaasut (esimerkiksi metaani ja dityppioksidi) toimivat kasvihuonekaasuina, eli estävät auringosta tulevan säteilyn heijastumisen takaisin avaruuteen. Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (United Nations Conference on Environment and Development, UNCED, 1992) allekirjoitettiin kansainvälinen ilmastosopimus (United Nations Framework Convention for Climate Change, UNFCCC), jolla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Keskeisinä keinoina on sekä päästöjen rajoitukset että nielujen ja varastojen (eli kasveihin, maaperään ja meriin sitoutunut hiili) suojelu ja kasvattaminen. Sopimus kattaa sekä teollisuus- että kehitysmaat ja kaikki sitoutuvat toimimaan ilmastomuutosta vastaan. Huomattava osa kasvihuonekaasupäästöistä on teollisuusmaiden käyttämistä fossiilisista polttoaineista peräisin. Tämän vuoksi, ja maiden parempien taloudellisen mahdollisuuksien vuoksi varsinaiset kasvihuonekaasujen päästörajoitukset on asetettu ainoastaan teollisuusmaille (ml. Itä- ja Keski-Euroopan siirtymätalousmaat). Tämä on aiheuttanut myöhemmin keskustelua, sillä suurimmat kehitysmaat (esimerkiksi Kiina, Intia ja Brasilia) ovat absoluuttisesti suuria ja kasvavia kasvihuonekaasujen päästäjiä, vaikka henkeä kohden polttoaineiden käyttö onkin vähäistä. Tilannetta pahentaa maiden usein vanhanaikaiset tuotantolaitokset, joissa on alhaiset hyötysuhteet. Jo ennen UNCEDia, YK:n ympäristöohjelma ja Maailman ilmatieteen järjestö olivat vuonna 1988 perustaneet tieteellisen yhteistyöelimen (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) ilmastonmuutoksen seuraamiseksi ja tieteellisen raportoinnin laatimiseksi. IPCC:n toiminta on jakaantunut kolmeen työryhmään, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen tieteellistä taustaa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä sen torjuntaa. UNFCCC:n toteutumista seurataan vuotuisissa osapuolikokouksissa (Conference of the Parties, CoP), joissa tieteellisen tutkimuksen tuloksia käsitellään myös niiden politiikkavaikutusten osalta sekä hahmotellaan prosessin jatkoa. Varsinaiset osapuolia sitovat päätökset tehdään näissä kokouksissa. UNFCCC:llä on valmistelevia alakomiteoita, joissa valmistellaan sopimuksen toteutuksen teknisiä malleja. Tieteellisteknisen alakomitean (Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice, SBSTA) tehtävänä on valmistella tieteelliseltä sektorilta (esim. IPCC) saatua informaatiota toteutettaviksi malleiksi. Huomattava osa osapuolikokouksessa käsiteltävistä teknisistä ratkaisuista asiallisesti ratkaistaan alakomiteoissa. Alakomiteat ovatkin avoimia kaikille osallistujamaille ja niissä on usein asiantuntija/virkamiestason edustus kun varsinaisissa osapuolikokouksissa on myös poliittisen tason edustusta. 1

9 2. KIOTON PÖYTÄKIRJA 2.1 Sopimuksen sisältö Kansainvälisessä ilmastosopimuksessa sovittiin ainoastaan ilmastopolitiikan tavoitteista ja prosesseista. Sopimuksessa ei ollut sitovia määrällisiä tavoitteita. Ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ja sopimuksen tarkentamiseksi laadittiinkin Kiotossa, Japanissa joulukuussa 1997 pidetyssä CoP 3:ssa kansainvälinen sopimus, jolla pyritään rajoittamaan kaikkien kuuden kasvihuonekaasun päästöjä ilmakehään sekä lisäämään hiilen sitoutumista pois ilmakehästä (nieluja). Sopimuksessa OECD-maat (teollisuusmaat) ja Itä- ja Keski-Euroopan siirtymätalousmaat sitoutuvat laskemaan kasvihuonekaasupäästönsä 95 %:in vuoden 1990 tasosta ns. ensimmäisenä tarkastelujaksona vuosina Eri maille asetettiin erilaisia tavoitteita, kuitenkin niin, että keskimääräisenä tavoitetasona on 5 % alle vuoden 1990 tason. Euroopan unioni toimi neuvotteluissa "yhdellä äänellä", eli puheenjohtajamaa edusti kaikkia maita ja maille määrättiin yksi yhteinen vähennystavoite (ns. kupla). Tavoitteeksi tuli 8 % vähennys koko kuplassa. Tämän saavuttamiseksi on arvioitu vaadittavan noin 14 %:n vähennystä päästöissä verrattuna siihen, ettei mitään päästörajoituksia toteuteta 1. Se, miten tavoite jaettiin eri jäsenmaille, sovittiin erikseen unionin sisäisissä neuvotteluissa. Koska maassamme oli jo tehty energiankäytön tehokkuutta lisääviä investointeja, Suomen osalle määriteltiin tavoitteeksi vakauttaa päästöt vuoden 1990 tasolle. Tavoitteen tulee toteutua ensimmäisenä ns. velvoitekautena vuosina Tänä aikana päästöjen tulee keskimäärin olla rajoitustavoitteen mukainen. Keskimääräisellä tavoitetasolla tasoitetaan talouden suhdannevaihtelusta johtuvia vuotuisia päästövaihteluja. Viiden vuoden tarkastelujakso on kuitenkin niin lyhyt, ettei se kata koko suhdannekiertoa. Vuoden 2012 jälkeen alkanee uusi laskenta (lopullista sopimusta ei vielä ole tehty), joten allekirjoittajamaat joutuvat tekemään päästörajoituksia, vaikka ensimmäiselle kaudelle osuisikin laskusuhdanne. Keskeiset Kioton pöytäkirjat artiklat Artikla 2: Kaikki allekirjoittaneet teollisuusmaat (ns. liite I-maat) sitoutuvat rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja vahvistamaan hiilinieluja. Keinoina ovat esimerkiksi: energian käytön tehostaminen, nielujen tehostaminen metsätalouden toimenpitein, päästörajoitukset liikenteessä, kasvihuonepäästöjä edistävien tukiaisten ym. poistaminen. Artikla 3: Liite I-maat sitoutuvat vähentämään yhteisiä päästöjään 5 % vuoden 1990 tasosta vuosien tarkastelujaksolle (artikla 3.1). Todennettavaa kehitystä tulee tapahtua jo vuoteen 2005 mennessä (artikla 3.2). Nielujen lisäämisestä mainitaan erikseen eräät metsätalouden toimenpiteet. Tarkastelussa otetaan huomioon metsäpinta-alan nettomuutokset, jolloin mukaan lasketaan vuoden 1990 jälkeen tapahtunut metsittäminen (afforestation), uudelleenmetsittäminen (reforestation) ja metsäpinta-alan väheneminen (deforestation) 2 (artikla 3.3). Muitakin ihmisen aikaansaamia muutoksia luonnon hiilivaroissa tullaan myös huomioimaan, mutta hyväksyttävät menetelmät päätetään myöhemmin. Näiden toimenpiteiden tulee kuitenkin olla todennettavissa (artikla 3.4). Hyväksyttävissä ovat vuoden 1990 jälkeiset toimenpiteet, jotka sitovat hiiltä tarkastelujaksolla. Tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi allekirjoittajamaiden tulee laatia selvitys sitoutuneen hiilen varannoista vuonna 1990 (artikla 3.4). 1 EU (2000) 2 Pöytäkirjan tekstissä ei anneta määritelmää näille toimenpiteille. Hallitustenvälisen ilmastopanelin, IPCC:n erikoisraportti tarjoaa pohjan määritelmien soveltamiseen. 2

10 Artikla 4: Allekirjoittajamaat voivat toteuttaa rajoituksensa myös yhdessä (esim. EU:n kupla). Artikla 5: Allekirjoittajamaat perustavat kansalliset kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmät. Artikla käsittelee päästöjen ja nielujen laskentajärjestelmiä. Artikla 6: Mahdollistaa hankkeiden yhteistoteutuksen (kts. luku 2.3). Artikla 12: Määrittelee puhtaan kehityksen mekanismin (kts. luku 2.3). Artikla 17: Mahdollistaa päästöoikeuksien kaupan (kts. luku 2.3). Muut artiklat käsittelevät pääosin raportointia ja pöytäkirjan toimeenpanoa sekä hallinnollisia järjestelyjä. 2.2 Toteutus- ja seurantajärjestelmät Kioton pöytäkirjan toteutuksessa yhdistyvät kahden suunnan intressit: puhtaan tieteelliset ratkaisumallit ja poliittisesti toteutettavissa olevat ratkaisut. IPCC ja SBSTA ovat laatineet yhteistyössä teknisiä erikoisraportteja, joissa esitetään ja kehitetään sopimuksen toteutusmalleja. Näistä metsän hiilinielujen kannalta tärkeä on metsämaan hiilinieluja käsittelevä ns. LULUCF-raportti (Land Use, Land-use Change and Forestry, 2000), joka esittää IPCC:n hyväksymän näkemyksen maankäytön, sen muutosten ja metsätalouden merkityksestä Kioton velvoitteiden täyttämisessä. Raportti ei varsinaisesti ota kantaa siihen, kuinka laskenta tulisi ratkaista vaan käsittelee lähinnä eri vaihtoehtojen implikaatioita. YK:n ilmastosopimuksessa kaikki maat velvoitettiin raportoimaan omista kasvihuonekaasupäästöistään ja -nieluistaan. Liite I-maiden raportoinnille on asetettu tarkat sisällölliset vaatimukset. Muiden maiden tulee antaa yleisempiä raportteja toimenpiteistä kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseksi. Raportoinnissa käsitellään myös ilmaston muutokseen liittyviä kansallisia toteutus- ja tutkimusohjelmia. Raportointi tapahtuu muutaman vuoden välein. Tämän lisäksi laaditaan vuosittaiset kasvihuonekaasuinventaariot. Kansalliset raportit tarkistetaan UNFCCC:n sihteeristössä, jotta raportoitu tieto olisi vertailukelpoista muiden maiden kanssa. Vertailukelpoisuuden takaamiseksi IPCC on laatinut ohjeet raportoinnille, jonka tulee sisältää tiedot kuluneen vuoden muutoksista keskeisissä indikaattoreissa. Käsiteltäviin mittareihin metsätalouden ja maankäytön osalta kuuluvat mm: muutokset puuston kokonaistilavuudessa (metsät ja metsien ulkopuolinen puusto) metsämaan ja ruohikoiden muutos muiksi maankäyttöluokiksi (esim. maatalousmaa, tiestö, asuinalueet) talouskäytössä olevan maan heitteillejättö ja muuttuminen ruohikkoalueiksi ja luonnonmetsiksi maaperään sitoutuneen hiilen varantojen muutos maankäytön muutosten seurauksena Kioton mekanismit Kioton pöytäkirjan perusajatuksena on rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään sekä lisätä hiilen nieluja ja varastoja kaikissa allekirjoittajamaissa. Kustannustehokkuuden edistämiseksi sopimus kuitenkin sallii kansainvälisen yhteistyön, jolla maat voivat edistää päästövähennyshankkeita muiden maiden alueilla. Toisin kuin esimerkiksi happamilla sateilla, kasvihuonekaasuillahan ei ole paikallista ulottuvuutta, eli ratkaisevaa on kaasujen määrä koko ilmakehässä eikä paikallisia eroja ole. 3 Kankaanhuhta ja Tomppo (2000) 3

11 Joustavuutta ja kustannustehokkuutta edistäviä mahdollisuuksia kutsutaan Kioton mekanismeiksi, ja niitä on kolme: 1. yhteistoteutus (engl. joint implementation, JI), jossa eri liite 1-maat voivat toteuttaa hankkeita yhteisesti, jolloin molemmat maat saavat hyötyä. Käytännössä hankkeet ovat lähinnä läntisten teollisuusmaiden siirtymätalousmaissa rahoittamia päästörajoitus- ja nieluhankkeita. 2. puhtaan kehityksen mekanismi (engl. clean development mechanism, CDM) muistuttaa yhteistoteutusta, mutta se tapahtuu teollisuusmaan ja kehitysmaan välillä ja on aina projektikohtaista. Kehitysmaillahan ei ole päästörajoitevelvollisuutta, mutta ne saavat hankkeista niiden positiivisen kehitysvaikutuksen. 4 Yhteistoteutuksesta poiketen, Kioton pöytäkirja ei mainitse nieluhankkeita osana mekanismia. Näiden kiistanalainen asema onkin parhaillaan keskeisessä asemassa neuvotteluissa. 3. kansainvälinen päästökauppa (engl. international emissions trading, IET) mahdollistaa tavoitteitaan enemmän päästöjä vähentäneen (tai nieluja mahdollisesti lisänneen) maan myydä säästöään maalle, joka ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Tämä on mahdollista ainoastaan teollisuusmaiden kesken. 5 Myös nielujen sisällyttäminen Kioton pöytäkirjaan voidaan tulkita joustavuutta lisääväksi tekijäksi. Kaikkia mekanismeja voidaan käyttää ainoastaan täydentämään kansallisia velvoitteita, niillä ei voi täysin ratkaista kaikkia allekirjoittajamaan rajoitusvelvoitteita. Mekanismien yleisiä periaatteita esitetään kuvassa Kehitysmaille on kuitenkin asetettu kvalitatiivinen velvoite edesauttaa kasvihuonekaasurajoitusten tavoitteiden toteutumista. 5 Tämä on kansainvälisen päästökaupan periaate, kansallisella tasolla voidaan myös käydä päästökauppaa, jolloin yrityksen käyvät kauppaa omien päästökiintiöiden osalta (kts. luku 10). 4

12 Kuva 2.1 Kioton joustavuusmekanismit (Läntinen) teollisuusmaa Siirtymätalousmaa Hyvitys* Hyvitys* Rahoitus Päästöjen väheneminen tai nielun kasvu Projekti Nielu- tai päästörajoitushanke * Rahoitussopimuksessa sovitaan päästöjen jako osapuolten kesken Yhteistoteutus (Joint Implementation, JI) (Läntinen) teollisuusmaa Kehitysmaa Hyvitys Kehitysvaikutus Rahoitus Päästöjen väheneminen Projekti Päästörajoitushanke Puhtaan kehityksen mekanismi (Clean Development Mechanism, CDM) Maa A Korvaus Maa B Todelliset päästöt Päästökiintiöt Päästökiintiöylijäämä Kansainvälinen päästökauppa (International emission trading, IET) Osapuolina valtiot tai mahdollisesti yksittäiset yritykset 5

13 3. NYKYTILAN ANALYYSI JA MITTAUS 3.1 Metsiin sitoutunut hiili Maailman hiilivarannosta on huomattavan paljon sitoutunut biomassaan ja vesiin. Metsillä onkin keskeinen asema ilmakehän hiilenkierrossa. Metsät peittävät noin kolmanneksen maapallon maapinta-alasta, mutta niihin on kuitenkin sitoutunut 77% maanpäälliseen biomassaan sitoutuneesta hiilestä. Maanpäällisen puuston lisäksi myös metsien maaperään on sitoutunut suuret määrät hiiltä. Metsämaiden maaperässä on hiukan yli puolet maaperään sitoutuneesta kokonaishiilimäärästä. Keskimäärin viidennes hiilestä on sitoutunut kasvillisuuteen. Vaihtelut eri kasvillisuusvyöhykkeiden välillä ovat kuitenkin suuria, kuten taulukosta 3.1 ilmenee: Taulukko 3.1 Hiilivarannot eri kasvillisuusvyöhykkeillä Hiilivarannosta Kasvillisuuden Pinta-ala kasvillisuudessa maaperässä osuus gigatonnia CO 2 milj. km 2 trooppiset metsät % 1,8 lauhkea vyöhyke % 1,0 pohjoiset havumetsät % 1,4 tundra % 1,0 viljelymaa % 1,6 muut % 8,4 keskimäärin/yhteensä % 15,1 Lähde: IPCC (2000) Suomen hiilivarat ovat muiden boreaalisten maiden tapaan runsaasti sitoutuneet maaperään, jossa on lähes 90% metsiemme hiilivarannosta. Eniten hiiltä on sitoutunut turpeeseen ( milj. tonnia CO 2 vastaava määrä) ja seuraavaksi eniten kangasmetsien maaperään ( milj. tonnia CO 2 ). Puustossa oleva hiili (noin 2600 milj. tonnia CO 2 ) muodostaa noin 11% metsien kokonaishiilestä. 6 Verrattuna puustossa olevan hiilen mittaukseen, maaperän hiilen arviointi on epäluotettavampaa. Suurten absoluuttisten määrien vuoksi pienetkin suhteelliset muutokset hiilen määrässä vastaavat merkittäviä absoluuttisia määriä. Maamme fossiilisten polttoaineiden vuotuiset hiilidioksidipäästöt (teollisuus, liikenne, energiantuotanto, jne.) olivat 1990-luvulla miljoonaa CO 2 -tonnia ja kokonaiskasvihuonekaasupäästöt noin 75 miljoonaa CO 2 -tonnia vastaavat. Tällöin selvästi alle 1 %:n muutos maaperän hiilivaroissa vastaisi koko vuotuista fossiilista päästömäärää. 6 Kauppi (1997) 6

14 Muutoksia metsiin sitoutuneessa hiilessä tapahtuu jatkuvasti, puuthan kasvavat ja kuolevat koko ajan. Nettomääräisiä muutoksia tapahtuu, kun metsäpinta-ala muuttuu, metsien rakenne muuttuu tai harjoitettu metsätalous muuttaa metsiin sitoutuneen hiilen määrää. Nykyään suurin osa maapallon metsien katoamisesta tapahtuu trooppisissa metsissä, joiden häviäminen aiheuttaa noin 6020 milj. tonnin CO 2 -päästöt. Tämä vastaa noin ¼ fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista päästöistä (noin milj. t-co 2 ). Pohjoisten lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen metsien puuvarojen lisääntyminen puolestaan sitoo 2700 milj. tonnia hiilidioksidia. Metsäpinta-alan pieneneminen on siis maailmanlaajuisessa mitassa hiilidioksidin nettolähde 7. Metsillä on kuitenkin huomattava potentiaali hiilen sitomisessa. 3.2 Hiilen kierto metsissä Metsän hiilikierto tunnetaan rakenteeltaan melko hyvin mutta määrälliset tiedot ovat, varsinkin maaperän hiilen osalta, vielä sangen puutteelliset. Metsien fyysisellä ympäristöllä, aikaisemmalla käsittelyllä ja kasvillisuudella on vaikutuksensa metsän hiilen kiertoon, joten jokaisella metsäalueella on erilainen hiilitase ja -dynamiikka. Lisäksi laajassa mittakaavassa kasvihuonekaasujen päästöillä on vuorovaikutteinen vaikutus: kasvihuonekaasujen aiheuttama hiilidioksidin määrän kasvu ja lämpötilan nousu muuttaa metsien hiilisykliä. 8 Metsien puut ovat hiilen kierroltaan erilaisia muihin kasveihin verrattuna, koska kasvaessaan puuhun muodostuu sydänpuuta ja oksia, jotka eivät aktiivisesti osallistu puun elintoimintoihin (soluhengitys), mutteivät myöskään hajoa ennen koko puun kuolemaa. Kasvavan metsän puusto on hiilen nielu, koska kasvussa sitoutuu hiiltä enemmän kuin hengityksessä vapautuu. Tosin sukkession lopulla metsä on hyvin hiili nettokasvun ollessa vähäistä. Vanhemmiten yksittäisenkin puun hiilitase voi muodostua lähteeksi, eli puun osia hajoaa nopeammin kuin uusia kasvaa. Metsä hiilenkierto kokonaisuudessaan on esitetty kuvassa IPCC (2000) 8 Luvun 3.2 lähteenä Nikinmaa ym. (2000) 7

15 Kuva 3.1 Metsän hiilenkierto Ilmakehä puuston kasvu yhteyttäminen tuotteiden hajoaminen (nopea polttopuulla, sahatavaralla voi olla hidas) Runkopuu hakkuut Puupohjaiset tuotteet (kasvien) hengitys Lehdet Oksat Juuret metsäpalot kuolleiden puun osien putoaminen maahan Maaperän eliöstö Maaperän orgaaninen aines sitoutuminen maaperään ja huuhtoutuminen Maaperän hiilivaranto on suuresti riippuvainen metsän aikaisemmasta käsittelystä, koska hiilen sitoutumisen ja vapautumisen nopeudet ovat hyvin erilaiset. Maaperään sekä tulee että sieltä vapautuu hiiltä, mutta eri tahtiin. Edellinen on lähinnä riippuvainen maan päällisen kasvuston määrästä ja jälkimmäinen mm. hajoavan materiaalin määrästä. Mikäli maaperässä on vähän orgaanista materiaalia, kasvustosta tuleva orgaanisen aineen hiili varastoituu maaperään ja siten maaperä on nielu. Aineksen määrän kasvaessa myös hajoaminen lisääntyy ja ajan myötä maaperä saavuttaa vakaan tilan, jossa hiilen kierto maaperästä on nettovaikutukseltaan nolla. Mikäli maanpäällinen puusto katoaa (l. orgaanisen aineen tulo loppuu) muuttuu maaperä hiilen lähteeksi. Metsän käsittelyn historialla on huomattavan vaikutus maaperän hiileen ja samankaltaisen puuston alla olevat maaperät voivat olla hiilivaikutuksiltaan hyvinkin erilaisia. Esimerkiksi itäisen Suomen vanhoilla kaskimailla on maaperässä "hiilivajaus", koska viime vuosisadan alkupuolelle jatkunut kaskeaminen esti hiilen kumuloitumisen maaperään. Yksittäisen puun kasvaessa hiiltä sitoutuu aluksi nopeasti, mutta ajan myötä sitoutuminen hidastuu. Puun kuoltua se hajoaa ja hiiltä vapautuu, kuitenkin yleensä hitaammin kuin hiiltä on kasvussa sitoutunut. Koko elinkaaren aikana nettovaikutus on luonnollisesti nolla, kaikki sitoutunut hiili vapautuu (kuva 3.2). Koko metsälön tasolla uusi puusukupolvi voi kasvaa nopeammin kuin edellinen hajoaa. Tällöin maahan varastoituu hiiltä ja koko metsän hiilivaranto kasvaa. 8

16 Kuva 3.2 Yksittäisen puun sitoman hiilen muutos hiilen määrän muutos < lähde nielu > aika (t) Talousmetsien käsittelyllä vaikutetaan metsän rakenteeseen ja sukkessioon. Kasvattamalla eriikäisiä metsiköitä jäljitellään luonnonsukkessiota ja puustoon sitoutuneen hiilen määrä vaihtelee jonkin verran, mutta pysyy keskimäärin samana. Samanikäisten metsien kasvatuksessa puustoon sitoutuneen hiilen määrä luonnollisesti vaihtelee suuresti, uudistushakkuun jälkeen ei maanpäällistä hiilivarantoa juuri ole. Hakkuutähteiden myötä maaperän hiilivarannossa tapahtuu kasvua, joka kuitenkaan metsien kokonaishiilen kannalta ei ole suurta. Eri metsänkäsittelymenetelmien keskinäisistä eroista metsän sitoman hiilen määrässä ei ole tarkkaa tutkimustietoa. (kuva 3.3) 9

17 Kuva 3.3 Metsikön sitoman hiilen määrä puustossa ja maaperässä < maanperän hiilivaranto kasvaa maanpäällinen hiilivaranto kasvaa > Maanpäällinen Maanalainen Samanikäinen metsä Eri-ikäinen metsä aika (t) Riippumatta yksittäisen metsälön käsittelyvaihtoehdoista, tarkastelualueen kasvaessa (esimerkiksi metsäkeskuksen alueeksi) kokonaisrakenne muuttuu tasaisemmaksi. Summattaessa lukuisia uudistuskierron eri vaiheessa olevia metsälöitä erot tasoittuvat. Hakkuiden vaikutuksesta maaperän hiilivarantoihin ei ole yksiselitteistä tutkimustietoa. Toisaalta hakkuutähteet lisäävät maaperän hiiltä ainakin väliaikaisesti, mutta puuston poistuminen kasvattaa maan lämpötilaa, jonka seurauksena hengitys ja hiilen vapautuminen kiihtyy. Hengitys kiihtyy eksponentiaalisesti kaksinkertaistuen jokaista 10 C:ta kohden. Tuntemalla sekä puuston että maaperän hiilen dynamiikka, voitaisiin laatia metsien käsittelymalli, joka maksimoi hiilen sitoutumisen. Edistämällä hiilen sitoutumista maaperään (esim. lannoittamalla ja estämällä hiilen vapautumista) saavutetaan uusi, aikaisempaa korkeampi taso sitoutuneen hiilen määrälle. Mikäli hakkuille oletetaan hiilivaikutus tai päästöt määritellään ainakin pienemmäksi kuin sitoutuneen hiilen määrä metsänkasvatusmalli, joka maksimoi kasvun eikä vähennä maaperän hiilivarantoa, maksimoi myös hiilen sitoutumisen. 3.3 Mittaus Riippumatta valittavasta hiilinielujen määritelmästä ja laskentatavoista, ilmastosopimus edellyttää, että valtioiden tulee pystyä mittaamaan hiilivarannoissa tapahtuvat muutokset. LULUCF-raportti käsittelee hyville mittausmenetelmille kuuluvia ominaisuuksia, mutta varsinaisia ohjeita metsien hiilinielujen mittaamiseksi ei kuitenkaan aseteta. Yleisesti tunnustetaan kuitenkin kolme peruslähtökohtaa: 10

18 kustannukset nousevat mittaustarkkuuden ja maaston/metsän monimuotoisuuden myötä, käytännössä joudutaan käyttämään eri menetelmien (suorat mittaukset, tehdyt toimenpiteet, mallitus jne.) yhdistelmiä, ja maanpäällisten hiilivarantojen muutokset voidaan käytettävissä olevilla menetelmillä mitata kohtuullisella tarkkuudella mutta maaperän hiilivarannot ovat hankalampia mitata. Mittaamisen saama lopullinen muoto onkin lähinnä riippuvainen siitä, minkälaisen määrittelyn Kioton sopimuksen osapuolet antavat eri maankäyttömuotoihin ja metsänkäsittelyyn liittyville käsitteille ja mitä loppujen lopuksi mitataan. Erityisesti artiklan 3.4 erityistoimenpiteiden saamat määrittelyt vaikuttavat mittausten toteuttamiseen samaan muotoon. IPCC:n (2000) mukaan liite-i mailla, Suomi mukaan lukien, on pääsääntöisesti riittävä biologis-tekninen tietämys, jolla voidaan määrittää puustoon sitoutuneen hiilen määrässä tapahtuneet muutokset viiden vuoden tarkastelujaksolla sopimuksen vaatimalla tarkkuudella. Maaperän hiilen mittaamisessa on enemmän epävarmuustekijöitä, mutta siinä tapahtuvat suhteelliset muutokset ovat pienempiä. Käyttämällä soveltuvia otanta- ja mallitusmenetelmiä, voidaan saada riittävän hyvä kuva myös maaperän hiilen muutoksista. Koska tarvittavia määrittelyjä ei ole vielä tehty, ne maat, joilla ei ole tarvittavaa tietämystä ja valmiuksia metsävarojen ja niiden muutosten analysointiin, voivat joutua vaikeuksiin pyrkiessään saada järjestelmiä käyntiin ennen ensimmäisen sitoumuskauden alkua. Kaikki maat joutuvat muokkaamaan nykyisiä inventointimenetelmiään vastaamaan hiilitaseen määrittelyn vaatimuksia ennen kuin niitä voidaan käytännössä soveltaa. Tämä tulee olemaan suuri haaste, koska artikloiden 3.3 ja 3.4 sisällön tarkkaa tulkintaa ei ole vielä saatu aikaiseksi ja laskentamenetelmien tulisi olla valmiina viimeistään vuonna 2008, todennäköisesti jo sitä ennen. Perustietojen keräämisen jälkeen joudutaan kehittämään menetelmiä hiilitaseseurantaan. Varsinkin metsävarojen osalta ne tullevat perustumaan osin kaukokartoitusmenetelmien käyttöön. Esimerkki 1 Metsän hiilivirran mittaaminen Metsän hiilitasetta voidaan mitata kolmella tavalla: 1) suora CO 2 -mittaus 2) metsän sisäisten prosessien CO 2 -mallintaminen 3) hiilivarannon muutoksen mittaaminen Metsäalueen kokonaishiilipäästöjen määrittämiseksi pitää lisäksi arvioida metsän kehityksen ja kasvillisuuden dynamiikkaa, ja metsän rakenne ja kokonaispinta-ala. 1) Suora CO 2-mittaus Suorassa kaasuvirran mittauksessa mitataan metsään asennetuilla antureilla hiilidioksidin virtaa ilmakehän ja kasvien välillä. Menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti viime aikoina ja tämä on tarkin käytettävissä oleva menetelmä kaasuvirran mittaamiseksi. Käytössä on kaksi menetelmää: suora kaasuvirran mittaus ja eri kaasujen pitoisuuksia korkeusvarianssia selvittävä mittaus. Valittava menetelmä on riippuvainen mitattavan alueen tuulisuudesta ja metsän rakenteesta. Ongelma suorassa mittauksessa on havaintoasemien perustamisen ja ylläpidon kalleus. Suomessa on ainoastaan kolme kiinteää mittausasemaa ja yksi siirrettävä on rakenteilla. Euroopassa kaiken kaikkiaan asemia on 20. Etelä-Suomen metsien kattavan asemaverkoston on arvioitu vaativan noin 10 aseman perustamisen (kustannukset à 0,5-1,0 miljoonaa mk). Tällöin saataisiin kattava seuranta 11

19 alueen metsiin. Tämän hetkiset mittausasemat on perustettu tieteellistä tutkimusta varten. Suora CO 2 - mittaus mahdollistaa metsien kaasuvirroissa tapahtuvien muutosten mittaamisen ja sen avulla voidaan "kalibroida" karkeampia mittareita. 2) Metsän sisäisten prosessien CO 2-mallintaminen/ekofysiologiset mittaukset Mallittamalla metsissä tapahtuvat hiilitaseeseen vaikuttavat prosessit ja laskemalla niiden hiilivaikutus, saadaan koko metsän nettohiilitaseen kehitys: C = n i= 1 Z i * ci * A jossa C on kokonaishiilen muutos Z i on prosessi i:n määrä/ha c i on prosessin i ominaisnettohiilenkulutus A on kokonaispinta-ala Laajojen metsäpinta-alojen jakaminen homogeenisiin lohkoihin, joille määritetään nettohiilihiilivirrat, on valtava urakka. Tähänastinen metsäekologinen tutkimus kuitenkin mahdollistaa metsien mallintamisen, jonka avulla saavutetaan kohtuullinen tarkkuus. Yhdistämällä tieto metsäalueen kasvillisuudesta, kaasuvirroista ja metsän kehityksestä saadaan tieto metsäalueen hiilitaseen kehityksestä varsinkin maanpäällisen hiilen osalta. Verrattuna suoriin CO 2 -mittauksiin, mallintamisen antamia tuloksia on helpompi yleistää. Metsäekosysteemien lokeroiminen ja ao. lokeroiden "hiilivakioiden" käyttö mahdollistaa samojen tulosten käytön monilla eri alueilla. Edellytyksenä on jako lokeroihin ja että jokaiselle lokeromallille on saatu määritettyä "hiilivakio". Mallintamisen tarkkuus tulee varmentaa otoksiin perustuvilla tarkemmilla mittauksilla, joissa selvitetään lokerojaon oikeellisuus ja vakioiden soveltuvuus. Toisaalta mallintaminen on määritelmällisesti epätarkempaa kuin suora mittaus, tuleehan lohkojen määrittämisestä lisävirhelähde samoin kuin vakioiden soveltuvuudesta. Järjestelmän ylläpito vaatii myös laajempia kenttätöitä kuin perinteiset metsäninventointi- ja metsätalouden suunnittelumenetelmät. 3) Hiilivarannon muutoksen mittaaminen Kolmas mittausmenetelmä perustuu hiilivarannon muutoksen mittaamiseen: hiilen määrä mitataan tarkastelukauden alussa ja lopussa, ja erotus on hiilivarannon nettomuutos. Tietoa hiilivarannon muutoksen dynamiikasta ei saada, ainoastaan kahden staattisen tilan erotus (ex post). C = jossa n i= 1 ( V i V i,2,1 ) V i,t on metsän/puuston osan i (runkopuu, oksat, maaperä jne.) hiilivaranto ajankohdalla t Maanpäällisen puuston, varsinkin runkopuun, tilavuuden määrittäminen tunnetaan nykyään hyvin. Maaperän ja pintakasvillisuuden hiilivarantojen määrittäminen tunnetaan heikommin. Menetelmän keskeinen etu on helppo liitettävyys nykyisiin metsäsuunnittelun ja inventoinnin käytäntöihin. Keskeinen ongelma on hiilivarannon pienet suhteelliset muutokset verrattuna kokonaishiilivarantoon. Pienetkin mittausvirheet voivat johtaa näennäisesti suuriin muutoksiin hiilivarannossa. Mittaustarkkuus paranee tarkastelualueiden koon kasvaessa. Alueellisella tasolla (yli 1000 km 2 ) metsän maanpäälliset kokonaishiilivarannot voidaan mitata noin 10 %:n tarkkuudella ja runkopuu vielä tarkemmin. Pienemmillä alueilla epätarkkuus kasvaa nopeasti ja kuvioittaisella tasolla joudutaan hyväksymään % harha, jonka lisäksi voi tulla itse mittaustapahtumasta syntyvä systemaattinen virhe Nykyisen tieteellisen tutkimuksen valossa näyttää todennäköiseltä, ettei maaperän hiilivarojen laskennassa tulla pääsemään vastaavalle tasolle kuin maanpäällisen puun, varsinkin runkopuun mittauksessa. Vertailtaessa kolmea menetelmää havaitaan kustannusten korreloivan suoraan mittaustarkkuuden kanssa. Tämän vuoksi ei menetelmiä voi pitää toisilleen vaihtoehtoisina, vaan toisiaan täydentävinä. Tarkat suorat mittaukset antavat metsän hiilidynamiikasta perustietoa, jota tarvitaan muiden, 12

20 kustannuksilta alhaisempien menetelmien parametrien määrittelyssä. Käytännön hiilinieluverifioinnissa voidaan eri mittausmenetelmät huomioida määriteltäessä metsänomistajalle hyvitettäviä nieluja. Lähde: Nikinmaa ym. (2000) Myös tuotteisiin sitoutuneen hiilen mittaamisessa on avoimia kysymyksiä, joiden ratkaisu edellyttää sekä teknisiä että poliittisia ratkaisuja. Nykyinen IPCC:n laskentamalli ei lainkaan huomioi tuotteisiin sitoutunutta hiiltä, vaan katsoo sen ikään kuin vapautuneen välittömästi hakkuiden yhteydessä. Esimerkki 2 Tuotteisiin sitoutunut hiili Niin puuraaka-aineen ja puutuotteiden vientiä kuin tuontia harjoittavienkin maiden kuten Suomen osalta keskeinen kysymys tuotteisiin sitoutuneen hiilen osalta on se, minkä maan hyväksi valtioiden rajat ylittäneeseen metsäteollisuustuotteeseen sitoutunut hiili lasketaan: tuottaneen maan (Suomi) vai tuotteen ostaneen maan (esim. Saksa) hyväksi. Pohjimmiltaan laskentamalleja on neljä: (1) Kansainvälisen ilmastopaneelin peruslähestymistapa, jossa oletetaan, että kaikki puunkorjuussa kaadettava puumassa hajoaa heti, eli tuotteisiin ei sitoudu lainkaan hiiltä. Tämä lähestymistapa ikään kuin unohtaa kaikki tuotteiden aiheuttamat hiilivirrat, ja niihin liittyvät ajalliset muutokset. (2) Hiilivarantomuutokseen perustuva lähestymistapa (STOX) pohjautuu hiilivarannon muutoksiin sekä metsässä että tuotteissa. Lopullinen tase on metsän varantojen muutosten ja tuotteiden käyttöön sitoutuneiden varantojen muutosten summa. Tarkastelu tapahtuu kunkin kansallisvaltion rajojen sisällä. (3) Tuotannon lähestymistapa (PROD) pohjautuu myös varannon muutoksien mutta tässä tarkastelutavassa valmistettujen (ja vietyjen) tuotteiden hiilen varastomuutokset ovat tuottajamaan hiilitaseessa. Esim. Hollantiin viety sahatavara, joka on siellä käytetty puutalon rakentamiseen, säilyy Suomen hiilitaseessa niin kauan, kunnes siihen sitoutunut hiili vapautuu. Tällöin se lasketaan Suomen päästöihin. (4) Ilmakehän päästöjen lähestymistapa (FLOW) poikkeaa edellisistä tavoista siinä, ettei se kohdistu varantojen muutoksiin vaan keskittyy tuotanto- ja kulutussysteemin ja ilmakehän väliseen rajapintaan eli hiilidioksidin virtoihin sisään tai ulos ilmakehästä seurantajakson (esim. yleensä vuosi) aikana. Tuotteiden huomioonottaminen lisäisi merkittävästi metsäsektorin hiilitaseen positiivisuutta. Varantomuutokseen perustuva tarkastelun (STOX) vaikutus on kuitenkin kahta muuta vaihtoehtoa ratkaisevasti pienempi. FLOW-laskenta voi selkeydestään huolimatta johtaa maailmanlaajuisen metsäteollisuustuotteiden kaupan esteisiin. Ostajamaa ottaa vastuulleen koko tuotteisiin sitoutuneen hiilivarannon ja siitä aikanaan syntyvät päästöt. Tuodut puutuotteet eivät muodosta nielua tuojalle, ainoastaan viejälle. Tällöin Kioton sitoumukset voisivat johtaa puutuotteiden substituuttien suosimiseen ostajamaissa, jolloin laskennallisia päästöjä ei syntyisi tuojamaan hiilitaseeseen. STOX-menetelmässä asiat ovat toisin: puutuotteita tuova maa kasvattaa rajojensa sisäpuolella olevaa hiilivarastoa, joka lasketaan hiilen nieluksi. Kun tuote hajoaa ilmakehään, lasketaan tämä päästöksi. Koko tuontipuutuotteen elinkaaren yli tarkasteltuna varastomenetelmä on hiili, koska tuonnin kautta kasvatettu hiilivarasto luokitellaan nieluksi toisin kuin virtamenetelmässä. Varastomenetelmä kannustaa sekä varastojen kasvattamiseen että puutuotteiden suosimiseen niin metsätaloutta harjoittavissa kuin metsätuotteita tuovissa maissa. PROD-menetelmässä kaikki tuotteisiin sitoutunut hiili on tuottajamaan vastuulla. Tällöin tuojamaalla ei ole kiihoketta puun säästeliääseen (vähäpäästöiseen) käyttöön. Viejämaan näkökulmasta taas tieto vietyjen tuotteiden kohtalosta jää epäselväksi eikä laskentatapa voi tehokkaasti palvella viejämaan kansallista suunnittelua. Saattaa olla, että vastuukysymyksen ja laskennan ulottaminen yli kansallisrajojen ei sovi hyvin kummankaan kaupankäynnin osapuolen politiikkaan. Lähde: Castrén ja Simula (2000) 13

21 4. METSÄT HIILINIELUINA 4.1 Käsittely Kioton pöytäkirjassa Päästörajoitusten on katsottu olevan pääasiallinen keino Kioton rajoitusten toteuttamiseksi. Nielut, samoin kuin kolme lisämekanismia, ovat ainoastaan täydentäviä menetelmiä päästörajoitusten kustannustehokkaan toteutuksen turvaamiseksi. Euroopan unioni on painottanut tätä näkemystä, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, joka on ajanut monenkeskisten mekanismien kehittämistä. Kuitenkin myös EU on tunnustanut hiilinielujen merkittävän aseman Ministerineuvoston Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys maataloudessa julkilausumassa vuodelta Suomessa vastaavan näkemyksen esitti Maa- ja metsätalousministeriön Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan metsien hiilivarastoja ja nieluja käsittelevä työryhmä (ns. Nielutyöryhmä) muistiossaan. 9 Raportissa todetaan nielujen olevan väliaikainen ratkaisu ja suurimpien haasteiden olevan fossiilisten polttoaineiden päästöjen rajoittamisessa. Kioton pöytäkirjassa käsitellään metsiä hiilen nieluina Artiklassa 3.3, jossa sanotaan: Näiden [Kioton pöytäkirjan] artikloiden täyttymistä tarkasteltaessa huomioidaan päästöjen nettomuutokset. Lisäksi huomioidaan maankäyttömuutoksiin ja metsätalouden toimenpiteisiin perustuvat, mitattavissa ja verifioitavissa olevat muutokset hiilivarannossa. Näiden metsätalouden toimenpiteiden aikaansaamien nielujen tulee perustua vuoden 1990 jälkeiseen paljaan maan metsitykseen, uudelleenmetsitykseen tai metsien häviämiseen 10. Hiilinielujen merkitys Kioton tavoitteiden saavuttamisessa on riippuvainen siitä, mikä tulkinta käsitteille uudelleenmetsittäminen (engl. reforestation), paljaan maan metsittäminen (afforestation) ja metsien häviäminen (deforestation) annetaan 11. Suomen kannalta keskeinen kysymys on myös kuinka hakkuu uudistaminen -ketjua käsitellään hiilitasetta laskettaessa sekä sisältääkö tarkastelu myös maaperän hiilivaraston muutoksen. Kansallisten järjestelmien kehittämisen kannalta ongelmallista on se, että nielulaskennan vaikutuksista tehdyt arviot ovat vasta alustavia. Suomen nielutyöryhmä toteaa, että ennen jatkokehittelyä esimerkiksi sopimuksen terminologia tulee määritellä tarkemmin. Osapuolten tulee myös sopia käytettävistä laskentatavoista ja raportointia on kehitettävä. 12 Laskentatavoilla tulee olemaan erilaisia vaikutuksia eri maille. Artiklan 3.3 suppea tulkinta suosii maita, joilla on runsaasti metsityspotentiaalia, kun taas runsasmetsäisissä maissa (kuten Suomi) metsäpinta-alan marginaalinen pieneneminen rakentamisen myötä johtaa laskennallisiin päästöihin, vaikka metsiin kokonaisuudessaan sitoutuisikin entistä enemmän hiiltä. Nielutyöryhmä asetti Suomen tavoitteiksi saada aikaan laskentajärjestelmä, joka on sopusoinnussa muiden yhteiskuntakehityksen vaatimusten, kuten kestävän maa- ja metsätalouden edistämisen kanssa. Järjestelmän rakenteelliseksi tavoitteeksi asetettiin se, että järjestelmä perustuisi metsien kokonaishiilivarannon muutoksiin. Lisäksi työryhmä korosti yhteensopivuutta jo olemassa olevien mittaus- ja tilastointijärjestelmien kanssa (kansalliset ja kansainväliset metsäinventoinnit ja metsävarojen arviointijärjestelmät). 9 MMM Sopimus ei määrittele, kuinka nämä termit tulee tulkita, eikä se myöskään selvästi määrittele mikä katsotaan metsäksi. 11 Englanninkielisten termien pohjalta näiden yhteisvaikutukselle käytetään usein lyhennettä ARD-toiminnan vaikutukset. 12 MMM

22 Kansainvälinen ilmastopaneeli arvioi eri laskentatapojen vaikutuksia boreaalisen vyöhykkeen metsiin sitoutuneen hiilen määriin. Eri laskentaperiaatteilla saatiin huomattavia eroja, kuten kuvassa 4.1 esitetään. Metsityksellä voi laskennallisesti olla huomattava hiilinieluja vähentävä vaikutus, hakataanhan puusto ennen uudelleenmetsitystä. Analyysiä kuitenkin voitaisiin jatkaa ottamalla huomioon tuotteisiin sitoutunut hiili. Tällöin laskennalliset päästöt olisivat huomattavasti pienemmät kuin malleissa, joissa hakkuut lasketaan suoraan päästöiksi. Esimerkiksi IPCC:n laskentamalleissa ei kuitenkaan huomioida tuotteisiin sitoutunutta hiiltä, vaan katsotaan, että kaikki hakattu puusto muuttuu hiilidioksidiksi välittömästi. 13 IPCC:n laskentamalli ei lainkaan huomioi uudistamisen jälkeen tapahtuvaa metsitystä, jolla hyvitetään hakkuissa vapautuvaa hiiltä. Kuva 4.1 Boreaalisen vyöhykkeen hiilinielujen vuotuinen muutos eri laskentatavoilla Milj. tonnia CO FAO I FAO II FAO aktiviteetti IPCC Laskentamalli Metsitys Metsien häviäminen i) FAO aktiviteetti: hakkuissa poistunutta puuta ei lasketa päästöksi ja ainoastaan istutetut puut huomioidaan laskennassa, kasvu nieluna ja poistuma päästönä ii) FAO I: hiilivarannon muutos tarkastelujaksolla huomioidaan, jolloin hakkuissa poistunut puusto lasketaan päästöksi iii) FAO II: hiilivarannon muutokset istutuksen alun ja raportointikauden lopun välillä huomioidaan. Ero aktiviteettipohjaiseen tarkasteluun on edellisestä puusukupolvesta metsään jääneen orgaanisen aineen (hakkuutähteiden) sisällyttäminen laskentaan iv) IPCC: ainoastaan maankäytön muutokset otetaan tarkasteluun mukaan Lähde: IPCC (2000) 13 Tuotteisiin sitoutunut hiili, kts. sivu

23 Metsien asemaa hiilinieluina ei ole käsitelty selvästi Kioton pöytäkirjassa ja asiaa on tarvinnut jatkokäsitellä pöytäkirjan toteutusmenetelmiä käsittelevissä työryhmissä. Viimeksi EU:n ympäristöministerit kesäkuussa 2000 päättivät tavoitteesta saada metsät mukaan hiilinielujen laskentaan. Ongelmia on kuitenkin tuottanut pöytäkirjan vaatimus nielumuutoksen perustumisesta ihmistoiminnan tuloksiin, nielujen asema puhtaan kehityksen mekanismissa sekä laskennan metodologia ja perustason määrittely. Ongelmana pidetään myös vuotojen (engl. leakage) vaaraa: koska laskentamenetelmät eivät koskaan voi olla täysin kattavia voidaan joutua tilanteeseen, jossa rekisteröitävä nielukasvu (tai päästön väheneminen) yhtäällä johtaa rekisteröimättömään päästöön lisääntymiseen toisaalla. Tällöin ei todellista päästövähenemistä tapahtuisi. Tilanne voi syntyä jos esim. fossiilisia polttoaineita korvataan kestämättömästi tuotetulla puupolttoaineella. Vaikka nielujen lisäämistä ei olekaan mainittu osana puhtaan kehityksen mekanismia, maailmalla on toteutettu kokeiluhankkeita, joissa länsimaiset, ennen kaikkea energia-alan, yritykset ovat perustaneet metsityshankkeita kehitysmaihin kasvattaakseen hiilinieluja. Suomessa esimerkiksi Fortum on osallistunut Maailmanpankin hiilirahaston rahoitukseen sekä ilmoittanut tutkivansa mahdollisuuksia osallistua suoraan hiilinieluhankkeisiin niin kehitys- kuin siirtymätaloudenkin maissa. 4.2 Metsätalouden vaikutuskanavat Kioton pöytäkirjan kannalta Metsätaloudelle voidaan esittää kolme roolia Kioton tavoitteiden toteutumisessa. Osa näistä mekanismeista on selvästi esitetty pöytäkirjassa ja osa on yhä kehittelyn alaisena. Kaikista ei myöskään ole tehty selväsanaisia poliittisia päätöksiä ja osan määrittelyyn liittyy vielä ratkaisemattomia metodologisista ongelmia. Vaikutuskanavat ovat edellä esitetyn mukaisesti: a) metsitys (uudelleen- ja paljaan maan metsitys), mainittu artiklassa 3.3 b) metsien häviäminen, mainittu artiklassa 3.3 c) kestävän metsätalouden toimenpiteet, ei mainittu suoraan, voidaan kuitenkin tulkita sisältyvän artiklaan 3.4. Vastaavalla tavalla voidaan tunnistaa kolme eri maantieteellistä toiminta-aluetta (maaryhmää): i) läntiset teollisuusmaat (liite I-maita, joille on asetettu rajoitustavoite) ii) siirtymätalouden maat (liite I-maita, joille on asetettu rajoitustavoite) iii) kehitysmaat (ei määrällistä rajoitustavoitetta) Kioton pöytäkirjan toteutuksella metsätalouden keinoin on erilaiset vaikutukset eri maaryhmille. Taulukossa 4.1 esitetään metsätalouden hiilinielujen vaikutusmatriisi. 16

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa

YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa Timo Karjalainen Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous Kioton pöytäkirjassa e e m t a YK:n ilmastosopimus YK:n ilmastokokouksessa Rio de Janeirossa solmittiin vuonna 1992 ilmastosopimus (United

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA SUOMEN METSÄT ILMASTONEUVOTTELUISSA JA -SOPIMUKSISSA Metsätieteen päivä 2012 31.10.2012 Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen 1 Ilmastosopimus 1992 Rion ympäristökokouksessa neuvoteltiin kolme merkittävää

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Maa ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot Tutkimusryhmä MTT: Kristiina Regina, Martti Esala, Helena Kahiluoto, Heikki Lehtonen, Jouni Nousiainen, Taru Palosuo, Marketta

Lisätiedot

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän

Lisätiedot

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Metsät ja ilmastodiplomatia Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Ilmastonmuutos? Ilmastotavoitteet Metsät, maankäyttösektori ja Suomen kasvihuonekaasuinventaario Ilmastotavoitteet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team. Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja

Lisätiedot

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti Veli Pohjonen Kustavi Biotaloustapahtuma 27. elokuuta, 2017 Pohjoiset, kestävän kehityksen aurinkokennomme Suomi 100 maailman pisin ja tarkin metsän

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos (Metla) YMPÄRISTÖTIEDON FOORUMIN AAMUKAHVIT: Suomi, maankäytön muutokset ja

Lisätiedot

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa Kati Kulovesi, kansainvälisen oikeuden professori ja CCEEL:in johtaja Kati Kulovesi Kansainvälinen ilmastopolitiikka + Kansainvälisen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012 Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet

Lisätiedot

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta Hollola 4.11.2016 Hannes Tuohiniitty Esityksen sisältö Bioenergian rooli tällä hetkellä Pariisin ilmastosopimuksen merkitys Kestävä bioenergia

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta Harri Laurikka 28.10.2013 Esityksen sisältö Ilmastoneuvottelut ennen Varsovaa Varsovan kokous 2013-2015 kontekstissa Keskeisiä neuvottelukysymyksiä Katsaus kantoihin

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1. Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.2016 Ilmastopaneelin selvitystyön tekijät Hankkeen johtoryhmä - Jyri Seppälä

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot