Nuorten työttömien terveys ja työttömyyden kesto: Kokemuksia Ruotsista

Transkriptio

1 Nuorten työttömien terveys ja työttömyyden kesto: Kokemuksia Ruotsista YTI-luento, Jukka Pirttilä (+ Caroline Hall ja Linus Liljeberg (IFAU) sekä Kaisa Kotakorpi (TuY))

2 Tässä esitelmässä tutkitaan Ruotsissa vuoden 2007 joulukuussa voimaan tulleen Jobbgaranti ohjelman vaikutuksia työttömyyden kestoon ohjelmassa kaikille alle 25-v työttömille velvoite osallistua aktivointitoimiin erityishuomion kohteena ohjelman mahdollisesti erilaiset vaikutukset taustaltaan erilaisiin nuoriin eroavatko täysin terveiden ja vähemmän terveiden nuorten reaktiot toisistaan?

3 3 motivaatiota 1) nuorisotyöttömyys iso politiikkakysymys Euroopassa 2) kiinnostus työttömien aktivointipolitiikkaan nousussa, tärkeä arvioida sen vaikuttavuutta 3) psykologiassa korostuu ihmisten erilaisuus, johon tässä kiinnitetään paljon huomiota

4 Esitelmän sisältö Johdanto: 3 motivaatiota tarkemmin Jobbgaranti-ohjelma Tutkimusmenetelmä Aineisto ja kuvaileva analyysi Tutkimustuloksia työttömyyden kestosta terveyden mukaan Yhteenveto

5 OSA 1: JOHDANTO

6 Nuorisotyöttömyydestä Vakava ongelma. Esim. viime vuonna Suomi: 19 %, Ruotsi: 23.7 % Syrjäytyneitä v. nuoria (5 % ikäluokasta) Suomessa vuonna 2010 (Myrskylä, 2012) työvoiman tai opiskelun ulkopuoliset nuoret joilla ei peruskoulun jälk. koulutusta Nuorisotakuu voimaan vuoden 2013 alusta jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

7 Nuorisotyöttömyys joissakin EUmaissa (Lähde: Eurostat)

8 Miksi aktivointia? Työttömyysturva toisaalta arvokas vakuutus, toisaalta saattaa pitkittää työttömyyttä (moral hazard) työtön etsii töitä vähemmän aktiivisesti kuin ilman korvausta aktivointi/vastikkeellisuus kasvattaa työnhakijan työkykyä / inhimillistä pääomaa vähentää moral hazard mahdollisuutta jos aktiivinen työnhaku on pakollista kallista aktivointi mahdollistaa korkeamman korvaustason nostamatta työttömyyttä

9 Esimerkkejä aktivoinnista / Aiempaa kirjallisuutta Tanskan malli / flexicurity alhainen irtisanomissuoja, korkea työttömyysturva, paljon aktivointia vastikkeellisuus alkaa 3 kk (9 kk) työttömyyden alusta alle (yli) 30 v Andersen ja Svarer (2007, CESifo Economic Studies) kokoaa tuloksia empiirisistä tutkimuksista korostavat uhkavaikutusta (pre-programme effect): työttömät pyrkivät välttämään aktivoinnin

10 Suomi nuorten alle 25-v yhteiskuntatakuu 2005 Pitkänen ym. (2007, TEM): verrataan alle 25 v työttömiä ennen ja jälkeen uudistuksen työllisyys parantunut, mutta voi olla suhdanteista johtuvaa pitkäaikaistyöttömien aktivointi + kieltäytymisestä mahdolliset sanktiot, 2006 Hämäläinen ym. (2009, TEM): ei uhkavaikutuksia verrattuna vähemmän aikaa työttömänä olleisiin

11 Ruotsi Utvecklinsgarantin alle 25-v nuorille 1998 Carling ja Larsson (Labour Ec, 2005): lisäsi työllisyyttä uhkavaikutuksen kautta, mutta vähensi sitä lukitusvaikutuksen takia. Nettovaikutus hyvin pieni. Tukholman alueen toimeentulotuen saajien aktivointi eri kaupunginosissa eri aikaan Dahlberg ym. (2009): vähensi toimeentulotukikäyttöä 5 % vaikutus erityisen suuri nuorilla ja maahanmuuttajilla

12 Behavioral economics -taustaa Toimiiko perinteinen rationaalisen valinnan teoria hyvin erityisesti osan työttömistä kohdalla? Esim. syrjäytymisuhan alla oleva nuori osaako ottaa huomioon kaikki työllistymisestä seuraavat tulevat hyödyt? (ei, jos lyhytnäköinen ) DellaVigna ja Paserman (2005 J Lab Ec): lyhytnäköiset hakevat töitä vähemmän aktiivisesti pystyykö laskemaan auki kaikki monimutkaisetkin rahallisten kannustinten muutokset? (ei, jos rajoitetusti rationaalinen ) Kiinnostava tutkia heterogeenisiä reaktioita kannustinten muutoksiin esim. koulutuksen, terveydentilan tai äo:n suhteen

13 Mahdollisia tutkimuskysymyksiä Toimiiko aktivointipolitiikka / vastikkeellisuus paremmin kuin pelkkä rahallisten keppien / porkkanoiden kautta ohjaus? näkyykö aktivointitoimissa erilainen reaktio uhkavaikutukseen ja itse aktivointiin reagoivatko vahvat jo ennen aktivointia ja heikommat itse aktivointiin?

14 OSA 2: POLITIIKKAREFORMI

15 Jobbgarantin alkoi joulukuussa 2007 pakollinen aktivointi koski kaikkia niitä, jotka alle 25-v kun työttömyyden alusta kulunut 90 pv (sanktio jos kieltäytyy) aiempaan ohjelmaan (Utvecklingsgarantin) ei enää uusia työttömiä 2007 ero aiempaan uudessa keskitytään nimenomaan työnhakuun toteuttaja työvoimatoimistot, ei kunnat (osalle työttömistä) työttömyyskorvaus alenee nopeammin kuin ennen

16 Ohjelman sisältö Ohjelman ens. vaihe: lähinnä työnhakuneuvontaa, valmennusta työvoimatoimistolta Ohjelman toinen vaihe: myös lyhyitä kursseja ja työhön osoitusta työkokemuksen hankkimiseksi periaatteessa sisällön tulisi olla myös joustava Open unemployment and registration at the PES (3 months) The Youth Job Guarantee: - In-depth assessment and counseling - Job seeking activities with coaching (at least 3 months, normally) The Youth Job Guarantee: - Work experience or training - Job seeking activities at least 4h/week (12 months, max 15 months in total)

17 24-v osallistuvat useammin ohjelmiin kuin vanhemmat työttömät (tässä 2009) Procent år 25 år 0 Program

18 Työttömyyskorvauksen taso Ruotsissa työttömyyskorvaus yleensä: pv: 80%, : 70% aiemmasta palkasta ohjelmaan osallistuville: pv: 80 %, pv: 70 %, : 65 % mutta ei leikkausta jos lapsia vain työttömyyskorvauksen perusosa ansiosidonnainen osa suurempi kuin maksimikorvaustasoon oikeuttava

19 OSA 3: TUTKIMUSMENETELMÄ

20 Menetelmä: Ero eroissa (difference-in-differences) verrataan koeryhmän työttömyyden keston muutosta verrokkiryhmän muutoksen koeryhmä: alle 25-v työttömät verrokkiryhmä: 25-v täyttäneet jotka syntyneet samana vuonna ennen muutosta: tammi-elok muutoksen jälkeen: tammi-elok ja 2009 aineistoon tulevat siis esim. v syntyneet jotka tulivat työttömiksi 2008

21 Identifikaatio = millä oletuksin asetelma paljastaa aidon syyseuraussuhteen politiikkamuutoksesta käyttäytymiseen Identifioiva oletus: estimoimme kausaalivaikutuksen jos samaan aikaan ei tapahtunut mitään mikä olisi vaikuttanut eri lailla koe- ja verrokkiryhmän työllisyyden muutokseen tässä vuodet ja ikä valittu niin, ettei samaan aikaan tapahtunut muita relevantteja politiikkamuutoksia asetelma sallii pysyvät erot koe- ja verrokkiryhmän välillä sekä kaikille yhtenäiset vuosittaiset erot

22 Ero eroissa työttöm. kesto verrokki +25 koeryhmä =-15 ennen reformia reformin jälkeen

23 Estimointi selitettävä muuttuja: aika avoimille työvoimarkkinoille työllistymiseen keskeinen selittäjä: politiikkamuutos erikseen uhkavaikutus (työtön alle 90 pv) ja ohjelman vaikutus (työtön yli 90 pv) mukana iso joukko kontrollimuuttujia käytetään survival (eloonjäänti)-malleja siksi että riskiryhmä tiettynä aikana työttömänä olevat aineisto myös sensuroitu (loppuu ennen kuin joidenkin työttömyys loppuu) ns. Hazard rate = ( ) ( ) estimointi silloin suositeltu malli

24 Estimoitava yhtälö (Cox proportional hazard) (t )= exp missä = young + pre90_after + post90_after + pre90_after young + post90_after young + kontrollit after erikseen kahdelle eri vuodelle, 2008 ja 2009 kontrollit mm. ikä päivinä, sukup., perhesuht., koulutus, alue, työttöm. historia, syntymämaa, aiemmat tulot

25 OSA 4: AINEISTO JA KUVAILEVA ANALYYSI

26 Aineisto koko populaatio työttömyystoimiston rekisteri sairaala- ja lääkerekisteri terveysmittarit psyykelääkkeiden käyttö lääkkeiden määrä aiemmat sairaslomapäivät onko ollut sairaalassa onko ollut psyykkisessä hoidossa

27 All registered, born 1983 All participants Jobbg Treated, 2008 Control, 2008 Age at spellstart+90 days Income from work, SEK, ,417 44,511 95,305 92,621 Fraction, males Comprehensive school Upper secondary school University Country of birth, non-nordic Employed, nov Unemployment insurance take up >0 SEK, Children staying at home <18 year old, Married,

28 Joitakin terveysindikaattoreita Others born in 1983 Others in JG program Treated, 2008 Controls, 2008 (mean) nr_drugs (mean) has_neuro ever_neuro Days on sick leave

29 Työttömyyden kesto Did not have neurodrug year olds year olds Total Had neurodrug 25 year olds year olds Total

30 Kaplan-Meier survival estimates, 2007 Kaplan-Meier survival estimates, analysis time analysis time 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds

31 Survival estimates, 2008 Did not have neurodrug Had neurodrug analysis time 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds analysis time 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds

32 Survival by school finishing status, 2008 Not dropout School dropout analysis time 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds analysis time 95% CI 95% CI young = 25 year olds young = 24 year olds

33 OSA 5: ALUSTAVAT TULOKSET

34 Kaikki (1) (2) VARIABLES no controls with controls young_pre90_ *** 1.114** (0.0460) (0.0529) young_post90_ *** 1.348*** (0.0745) (0.0793) young_pre90_ *** 1.275*** (0.0514) (0.0618) young_post90_ *** 1.744*** (0.0736) (0.100) Observations 83,227 68,568 Robust seeform in parentheses *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1

35 Terveyden mukaan: sick4: enemmän kuin mediaanimäärä sairaspäiviä (1) (2) (3) (4) VARIABLES no controls not sick4 with controls not sick4 no controls sick4 with controls sick4 young_pre90_ *** 1.097* (0.0484) (0.0549) (0.146) (0.185) young_post90_ *** 1.341*** (0.0809) (0.0831) (0.176) (0.237) young_pre90_ *** 1.242*** 1.452** 1.719*** (0.0530) (0.0628) (0.228) (0.302) young_post90_ *** 1.676*** 1.983*** 2.663*** (0.0749) (0.100) (0.393) (0.551) Observations 75,725 61,724 7,502 6,844 Robust seeform in parentheses *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1

36 Koulupudokkuuden mukaan (1) (2) (3) (4) VARIABLES no controls no dropout with controls no dropout no controls dropout with controls dropout young_pre90_ *** 1.114** 1.208* (0.0489) (0.0568) (0.137) (0.142) young_post90_ *** 1.326*** 1.647*** 1.526*** (0.0793) (0.0850) (0.226) (0.225) young_pre90_ *** 1.263*** 1.532*** 1.442** (0.0534) (0.0648) (0.201) (0.210) young_post90_ *** 1.755*** 1.532*** 1.711*** (0.0786) (0.107) (0.230) (0.281) Observations 65,584 53,981 17,642 14,587 Robust seeform in parentheses *** p<0.01, ** p<0.05, * p<0.1

37 Yhteenveto tuloksista Kaikki: ohjelma nopeutti aikaa työllistyä sekä uhkavaikutuksen että varsinaisen aktiovoinnin aikana itse aktivoinnin vaikutus suurempi. Vaikutus suurempi 2009 kuin 2008 vaikutus sama miehille ja naisille ja riippumatta siitä, alennettiinko työttömyyskorvauksia terveyden mukaan: vaikutti sekä vahvoihin että heikkoihin vaikutukset suurempia joidenkin mittareiden mukaan heikommilla ei selvää eroa uhka- ja ohjelmavaikutuksessa terveyden mukaan

38 LOPUKSI

39 Pohdintaa Estimoimme ohjelman syy-seuraussuhteen tietyin, mielestämme uskottavin ehdoin Uutuus: järjestelmällinen tarkastelu työttömien terveydentilan mukaan tulokset alustavia, mutta mielenkiintoista että ohjelma näytti tukevan yhtälailla heikkoja kuin vahvoja ja jopa jonkun verran enemmän heikkoja Sopusoinnussa Dahlberg ym. (2009) tulosten kanssa Jatkossa tarkempi analyysi korvaustason vaikutuksesta terveisiin ja sairaisiin (regression discontinuity) kustannus-hyöty -laskelmia