LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN Heidi-Maria Kannas Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö Syyskuu 2008

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Heidi-Maria Kannas VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN Vuosi 2008 Sivumäärä 45 Suomessa päihdeongelmat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Päihdeongelmat näyttäytyvät yhä enenevissä määrin myös osana vammaisten henkilöiden elämää. Siitä huolimatta vammaisille henkilöt eivät ole saaneet oikealaista hoitoa ja kuntoutusta heille soveltuvissa ympäristöissä. Vammaisten päihdetyötä on leimannut myös asenteelliset seikat, ja ongelmista on uskallettu puhua avoimesti lyhyen aikaa. Vammaisten päihdetyö on haastavaa työtä, joka vaatii työntekijältä paljon. Työntekijöiden tulisi hallita sekä vammais- että päihdetyön erityisosaamista. Merkityksellinen taho vammaisten päihdeasioiden edistämisessä on ollut Sininauhaliitto. Työ sen sisällä alkoi alkujaan projektiluontoisena, mutta projektien seurauksena perustettiin nykyiset Vapatukipalvelut jatkamaan asioiden eteenpäin viemistä. Vapa-tukipalveluiden merkittävin tehtävä on tarjota tietoa vammaiserityisestä päihdetyöstä, sekä edistää vammais- sekä päihdepalveluiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön parantamiseksi perustettiin Vapa-vastaavien verkosto, jota Vapa-tukipalveluiden työntekijät koordinoivat. Verkostoon kuuluu niin vammais- kuin päihdepuolen organisaatioita, ja sen tavoitteena on välittää tietoa sekä kokemusta toimijoiden välillä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten Vapa-vastaavien verkosto on onnistunut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään Vapavastaavien mielipiteitä, millainen merkitys toiminnalla kaiken kaikkiaan on. Merkitystä arvioitiin erityisesti vammaisten päihdeasioiden edistämisen näkökulmasta. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja siinä keskitytään arviointitiedon tuottamiseen. Tutkielmaa varten haastateltiin seitsemää Vapa-vastaavaa, jotka ovat osa yhteensä kahdeksantoista henkilön Vapa-vastaavien verkostoa. Tutkimustulokset kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Opinnäytetyössä käsitellyiksi teemoiksi nousivat vapavastaavien taustatiedot, vapa-vastaavuustoiminnan tavoitteiden tarkastelu, vapa-vastaavien oma rooli ja työn vaikuttavuus, verkoston koordinointi sekä toiminnan kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että Vapa-vastaavuustoiminta on saanut hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteet ovat toteutuneet jo kohtalaisesti, mutta työtä niiden eteen on vielä tehtävä. Merkittävimmin toiminta oli onnistunut vammaisten päihdetietämyksen ja -kokemuksen jakamisessa. Suurimmaksi haasteeksi koettiin vammaisten päihdetyön osaamisen siirtäminen verkoston ulkopuolelle. Arvioinnin tuloksia Vapa-koordinaattorit sekä Vapavastaavien verkosto voivat hyödyntää toiminnan suuntien hahmottelussa sekä toiminnan kehittämisessä. Avainsanat: vammaisuus, päihdeongelma, päihdehuolto, vammaisten päihteidenkäyttö, Vapa, Vapa-vastaavien verkosto, verkostotyö 2

3 LAUREA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Tikkurila Degree Programme in Social services ABSTRACT Heidi-Maria Kannas SOCIAL WORK WITH INTOXICANT ABUSERS AMONG DISABLED BY NETWORKING - VAPA-RESPONSIBLES EXPERIENCES OF VAPA-NETWORK Year 2008 Pages 45 Intoxicant based problems have increased a lot in the last few decades in Finland. These problems have also become an increasing phenomenon among disabled people. Despite that disabled people haven t received proper treatment and rehabilitation measures in applicable environment. The social work with intoxicant abusers among disabled people has also been marked prejudice and just recently these problems have been discussed openly. Social work with intoxicant abusers among disabled is a demanding job. The employees should have the knowledge of both sectors. The Finnish Blue Ribbon has been a leading organisation in Finland trying to improve the possibilities of disabled people to get help for their issues. It s work began as a project and as the result of the project were today s VAPA-services created to continue the work. The most important goal of the VAPA-services is to provide information on social work with intoxicant abusers that focuses especially on helping disabled and among that to gain cooperation between different social work related organizations. The VAPA-network was established to create this kind of cooperation coordinated by the VAPAresponsibles. The network consists of both disabled and social wrok related organizations and it s goal is to distribute knowledge and experience between different operators. The goal of this thesis is to find out if the VAPA-network has been able to succeed the given goals in it s work. This thesis also looks into the views of the VAPA-responsibles of what kind of significance the whole VAPA-network has. The significance of the VAPA-network in enhancing the social work with intoxicant abusers among disabled was especially evaluated. This thesis uses a qualitative research method and focuses on providing evaluation data. Seven VAPA-responsibles who are a part of the eighteen member VAPA-network were interviewed for the thesis. The research material was collected using theme interview method. The themes processed in this thesis were backround information of the VAPAresponsibles, analyzing the goals of the VAPA-responsibles work, VAPA-responsible s own role in the network and the emphasis of their work, coordination of the network and development and sights for the future. Based on the results of this thesis can be stated that the work of the VAPA-responsibles has had a promising start. The goals that were set in the beginning have been achieved to some extent already, but there is still work to be done. The most remarkable success has been the sharing of information and experiences. The most challenging task according the interviews is to spread the knowledge wider than the network itself. The results of the evaluation can be used in the planning and development of the future work by the VAPA-responsible network. Keywords: disablement, intoxicant abuse, social work with intoxicant abusers, use of intoxicants among disabled, Vapa, Vapa-responsible network, networking 3

4 1 JOHDANTO VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYÄ PÄIHTEET JA NIIDEN ONGELMAKÄYTTÖ Päihdeongelman syntyminen Päihdepalvelut VAMMAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Asenteet ja ennakkoluulot Päihdepalveluiden saavutettavuus ja esteettömyys VAMMAISTEN PÄIHDETYÖ JA SEN KEHITTYMINEN SUOMESSA Vammaisten päihdetyön tukipalvelu ja Vapa-vastaavien verkosto Vapa-tukipalvelun ja Vapa-vastaavien verkoston arviointia VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimuksen metodologia Tutkimusjoukon kuvaus Tutkimusaineiston keräys, käsittely ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Taustatietoja Toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen Vapa-vastaavien roolit ja työn vaikuttavuus Vapa-vastaavien verkoston koordinointi Vapa-vastaavuustoiminnan tulevaisuuden näkymät TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET

5 1 JOHDANTO Päihteiden käyttö suomessa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Alkoholia on käytetty viimeisen kymmenen vuoden ajan yhä enenevissä määrin. Huumeiden käyttö ei ole kasvanut viime vuosina niin voimakkaasti, mutta edelleenkin 90-luvulla tapahtunut voimakas käytön lisääntyminen näyttäytyy tämän päivän palveluiden tarpeiden kasvuna. Lisääntyneen päihteiden käytön myötä myös päihdeongelmien määrä kasvaa. Ongelmat näyttäytyvät muun muassa terveydellisinä, sosiaalisina sekä turvallisuushaittoina. (Haavisto & Väärälä 2005.) Päihdeongelmat ovat myös vammaisten keskuudessa kasvaneet. Vammaisten päihteidenkäyttö herättää monenlaisia tunteita, ja se on pitkään ollut lähes vaiettu asia. Paljon on kuitenkin tehty jo töitä sen eteen, jotta asiasta pystyttäisiin puhumaan jo ilman leimaamisen pelkoa. Kohta jo 10 vuotta edistyksellistä työtä on tehnyt Sininauhaliitto yhteistyössä eri vammais- tai päihdejärjestöiden kanssa. Työ on alkanut projektimuotoisena, mutta vuodesta 2005 saakka Sininauhaliitolla on toiminut myös oma vammaisten päihdetyön tukipalveluista vastaava Vapayksikkö. Vapa-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat vammais- ja päihdepalveluiden välisen yhteistyö edistäminen ja vammaisten päihdetyön näkyväksi tekeminen. Vammais- ja päihdepalveluiden välisen yhteistyön lisäämiseksi perustettiin yhteistyöverkosto, johon kuuluu molempien alojen ammattilaisia eri työyksiköistä ja työtehtävistä. Kyseinen foorumi on välittänyt tietoa, taitoa ja kokemuksia vammaisten päihteidenkäyttöä koskeviin ongelmiin. Verkosto on myös tietynlainen tukiverkko, jossa tuetaan ja rohkaistaan toisia alalla toimivia. (Vapa- Vammaisten päihdetyön tukipalvelut 2007.) Koska vammaisten päihdeongelmat ovat Suomessa nousseet esille vasta viime vuosina, aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kirjoituksia löytyy vielä melko vähän. Sen vuoksi kaikki uusi tieto ja sitä käsittelevä materiaali on tarpeellista ja merkittävää. Opinnäytetyöni tavoitteena on, että tekemästäni opinnäytetyöstä hyötyisivät niin alan ammattilaiset kuin opiskelijatkin. Tarkastelen työssäni Vammaisten päihdetyön tukipalveluiden puitteissa järjestettyä Vapavastaavuustoimintaa, ja tarkoituksenani on selvittää Vapa-vastaavien omia mielipiteitä toiminnasta. Tarkoituksena on myös selvittää, ovatko verkoston toiminnalle asetetut tavoitteet heidän mielestään toteutuneet. Tutkielmaani osallistui Vapa-vastaavina toimivia ja eri vammais- ja päihdejärjestöissä työskenteleviä henkilöitä. He muodostavat Vapa-vastaavien verkoston, joka toimii tiedon, taidon ja yhteistoiminnan foorumina vammaisten päihdeasioissa. Järjestöt jotka kuuluvat kyseiseen verkostoon ovat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Aivovammaliitto, Invalidiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten keskusliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, AD/HD-Liitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Järvenpään Sosiaalisairaala, CP-liitto, Kymenlaakson erityishuollon ky, Kalliolan Setlementti, Asumispalvelu ASPA, 5

6 Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Liitto ja Autismi- ja Aspergerliitto. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vapa-työn koordinaattoreiden Heidi Erikssonin ja Liisa Jokelan kanssa. He ovat Vapatukipalvelun erityisasiantuntijoita ja koordinoivat Vapavastaavien verkostoa. Aiheen suunnitteluvaiheessa kävin tapaamassa heitä ja tiedustelin, olisiko heillä ideoita tai tarvetta vammaisten päihdeongelmia koskevan tutkimuksen tekemiseen. Lopulta minun mielenkiinnonkohteistani sekä heidän tarpeistaan syntyi aihe tämän opinnäytetyön tekemiseen. Vapa-koordinaattorit hyödyntävät tutkimusmateriaalia ja myös itse tutkimusta omiin tarpeisiinsa. Vapa-vastaavuustoiminta on toiminut 2005 vuodesta lähtien ja sen puitteissa on tehty yksi arviointikatsaus, joka julkaistiin syyskuussa Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia myös tietynlaisena lisäarviointina heidän toiminnalleen. Aikaisempi arviointi keskittyi tarkastelemaan enemmän koko vapa-tukipalveluiden toimintaa, joten minä keskityn omassa tutkielmassani tarkastelemaan vain Vapa-vastaavuustoimintaa. Työni on laadultaan arviointitutkielma, ja sen arviointikriteereinä käytän Vapa-vastaavuustoiminnalle asetettuja virallisia tavoitteita. 6

7 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYÄ Vammaisuutta on kautta aikojen määritelty eri tavoin. Määrittelyn lähtökohtana on, minkälaista ihmiskäsitystä halutaan korostaa ja kenen näkökulmasta vammaisuutta tarkastellaan. Yleisimmin vammaisuuskäsitettä pyritään määrittelemään joko sosiaalisesti tai lääketieteellisesti. (Kaukola 2000: 33.) Marjo Repo avaa vammaisuus käsitettä kirjassa Esteistä mahdollisuuksiin Vammaistyön perusteet. Hänen mukaansa vammaisuus on rajoite henkilön yleisessä toimintakyvyssä, joka näyttäytyy hänen omasta elinympäristöstään katsottuna. Toimintakyvyssä on siis joko pysyvästi tai pidempiaikaisesti joitain rajoitteita, jotka aiheuttavat henkilölle haasteita selviytyä elinympäristönsä tavallisista askareista ja toiminnoista. (Repo 2004: 9.) Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt vammaisuutta luomansa tautiluokituksen (ICIDH) perusteella vuodesta 1980 asti. Se keskittyy tarkastelemaan sairauden tai vamman aiheuttamia muutoksia seurausvaikutusmallin avulla, johon liittyy kolme eri kohtaa. Määritelmän lähtökohdassa tarkastellaan henkilön fyysistä tai psyykkistä puolta. Vammaisella henkilöllä on jonkinlainen vaurio joko fyysisissä tai psyykkisissä ominaisuuksissaan, ja sen vuoksi hän poikkeaa niin sanotusta normaalista tilasta. Tuo vaurio ja sen laatu vaikuttaa olennaisesti henkilön kykyyn selvitä niin sanotuista normaalitoiminnoista. Vaurion seurauksena henkilöllä voi olla jokin puute tai rajoite toimintakyvyssä. Nämä molemmat eli vaurio ja toimintavajavuus yhdessä saattavat aiheuttaa sen sijaan sosiaalista haittaa, joka on tämän mallin tarkastelussa viimeinen osa. Sosiaalisen haitan suuruus määräytyy lopullisesti sen perusteella millainen ympäristö ja olosuhteet henkilöllä on. Vaikka vaurio, toimintavajavuus ja sosiaalinen haitta ovatkin seuraussuhteessa, niin silti ei voida tehdä varmaa päätelmää siitä, että henkilön vaurion ollessa vakava, niin hänen kokemansa sosiaalisen haitansa olisi myös aina merkittävä. (Repo 2004: 9-11.) WHO:n vammaismääritelmää on voimakkaasti kritisoinut Michael Oliver vuodesta Erityisesti hän on arvostellut sitä, että määritelmä keskittyy tarkastelemaan vammaisuutta pelkästään henkilön yksilöllisten ja lääketieteellisten ominaisuuksien pohjalta. Itse Oliver on määritellyt vammaisuutta 1996 vuodesta alkaen toisenlaisella tavalla. Hän jakaa vammaisuuden sisällön kahteen osaan, yksilölliseen ja sosiaaliseen malliin. Vammaisuuden yksilöllinen malli keskittyy tarkastelemaan vammaisuutta niin sanotun henkilökohtaisen tragedian kautta, joka on lähtöisin vaurion syntymisestä tai olemassaolosta. Yksilöllisessä mallissa henkilön toimintavajavuus johtuu hänen toiminnallisista rajoituksista ja psykologisista menetyksistä, joita vamma aiheuttaa. Siitä seuraa Oliverin mielestä ideologinen ajatus, jonka mukaan vammaisuus on nähtävissä vain jonain negatiivisena ja merkittävänä muutoksena, joka sattuu joidenkin epäonnisten kohdalle. Oliverin sosiaalisessa mallissa vammaisuus onkin enemmän nähtävissä yhteiskunnan määrittelemänä ilmentymänä, jota 7

8 politiikka sanelee. Vammaisten ongelmat johtuvat siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat poliittiset linjaukset eivät takaa vammaisille kunnollisia elinolosuhteita ja hyvää elämää. Yhteiskunnassa esiintyy vammaisten syrjintää esimerkiksi kuljetuspalveluissa, koulutuksissa ja työelämässä. Hän selittää, että vammaiset joutuvat syrjinnän kohteeksi ryhmänä, ei niinkään yksilönä. Oliver tuo esille myös näkemyksen, jonka mukaan vammaisuus on myös kulttuurisesti tuotettua. Hänen mukaansa länsimainen kulttuuri on kautta aikojen määritellyt erilaisten vaurioiden olevan epänormaalia, ja kyseisen näkemyksen mukaan niitä tulisi välttää. (Suikkanen 1999: ) Edellä esittämäni vammaisuuden yleisimmät selitysmallit, sekä lääketieteellinen että sosiaalinen, löytyvät lähes kaikesta vammaiskirjallisuudesta. Vehmaksen mukaan useat tutkijat ovat kuitenkin kritisoineet molempia malleja, sillä niiden koetaan pyrkivän selittämään vammaisuutta liian universaalisti. Kritiikin esittäneet henkilöt korostavat, että eri kulttuureissa ja eri historian ajanjaksoina vammaisten henkilöiden kokemukset ovat hyvinkin erilaisia, ja niiden täydellinen selittäminen yhdellä tai kahdella yhtenäisellä teorialla koetaan olevan lähes mahdotonta. Heidän mukaansa on epärealistista ja liian yksinkertaista tarkastella vammaisuutta vain joko elimellisen vamman tai sosiaalisen ilmiön välillä. Kyseisissä malleissa ei huomioida, että vammaisuuden ilmiössä on itse asiassa kyse niin kulttuuristen, biologisten, psykologisten kuin myös sosiaalipoliittisten tekijöiden monimuotoisesta kokonaisuudesta. (Vehmas 2005: 142.) Tämän päivän yhteiskunnassa ihmiset pyrkivät kovin helposti muodostamaan käsityksen niin sanotusta ideaali-ihmisyydestä. Tuo yleinen käsitys muodostuu usein hallitsevan ihmisryhmän kokemusten ja normien mukaisesti. Näkemystä pidetään helposti luonnollisena ja itsestään selvänä, jolloin marginaaliryhmien kokemukset jäävät merkityksettömiksi ja virheellisiksi. Tämä on valitettavaa, sillä eivät ihmiset yleensäkään halua tulla määritellyksi suhteessa johonkin hallitsevaan ihmisryhmään. Eiväthän esimerkiksi naiset halua tulla määritellyksi suhteessa miehiin, ja samalla tavalla eivät myöskään vammaiset halua tulla määritellyksi suhteessa vammattomiin. Kaikki yksilöt tahtovat ennemmin tulla nähdyiksi oman subjektiivisen kokemuksensa valossa, jolloin heidän oman äänensä kuulluksi tuleminen on tärkeää. (Vehmas 2006: 225.) Vammaisten henkilöiden ei siis täydy omaksua ensisijaisesti vammaisen identiteettiä, ja monet heistä rakentavatkin identiteettinsä muiden tekijöiden, kuten esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, ammatin tai etnisen taustan perusteella (Vehmas 2005: 142,144.). Vammaiset henkilöt ovat ainutlaatuisia yksilöitä omine erityispiirteineen, eikä heitä näin ollen voida kuvata täysin minkään tietyn määritelmän kautta. (Repo 2004: 12.) Tärkeää olisikin pohtia, tarvitseeko vammaisuudesta edes tehdä mitään yleispätevää määritelmää? Ehkä olisikin tärkeämpää ennemmin miettiä niitä keinoja, joiden avulla yhteiskunnassa voidaan 8

9 levittää asenteita ja tietoutta niin, että vammaisuus ei estäisi kohtaamasta ihmistä ensisijaisesti ainutkertaisena yksilönä. 3 PÄIHTEET JA NIIDEN ONGELMAKÄYTTÖ Päihteet voidaan luokitella monella eri tavalla. Stakes määrittelee laillisiksi päihteiksi alkoholin ja tupakan. Myös päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet sekä erilaiset liuottimet sekä huumausaineet luokitellaan päihteiksi. Yleiskuvauksen mukaan päihteet ovat kemiallisia aineita, jotka vaikuttavat henkilön keskushermostoon, ja joita käytetään niiden tuottamien psyykkisen vaikutuksen vuoksi. (Stakes neuvoa antavat 2007.) Kun henkilö käyttää useampia päihteitä joko samanaikaisesti tai vuorotellen, puhutaan sekakäytöstä. Monesti sekakäytössä on kyse siitä, että useampaa ainetta samanaikaisesti käyttävä henkilö saavuttaa voimakkaamman päihtymyksen tilan kuin pelkästään yhtä päihdettä käyttäessä. Sekakäytössä piilee vaara, sillä vaikutuksen määrää ei ole ennalta arvattavissa, ja se saattaa olla moninkertainen tai jopa kuolettava. Yleisimmin sekakäyttö tapahtuu alkoholin ja lääkkeiden avulla. (Dahl & Hirschovits 2002: 5.) Suomessa valtapäihde on edelleen alkoholi. Vammaisten henkilöiden päihteiden käytöstä ja käytetyistä aineista ei ole juurikaan tilastoitua tietoa olemassa. Keskityn tässä päihteitä käsittelevässä luvussa hieman tarkemmin alkoholin käyttöön liittyviin seikkoihin, koska alkoholi on päihteistä yleisimmin käytetty ja laillinen päihde. Päihdepalveluiden laatusuositukset opas luokittelee alkoholin riskikäyttäjäksi henkilön, jonka alkoholin kulutus on säännöllistä, ja joka käyttää alkoholia niin paljon, että hänellä on merkittävä riski erilaisiin sairauksiin tai jopa kuolemaan juuri alkoholin käytön vuoksi. Myös runsas kertajuominen luokitellaan riskikäytöksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 33.) Ongelmakäytöksi alkoholinkäyttö määritellään silloin kun siitä aiheutuu fyysistä tai tajunnallista haittaa tai elämäntilanteen ongelmia. Kun on kyse elämäntilanteiden ongelmista, ongelmat voivat kohdistua esimerkiksi perhe-elämään, omaan henkiseen hyvinvointiin, raha-asioihin tai työelämään. (Havio, Mattila, Sinnemäki, & Syysmeri, 1994: 7, 113.). Päihteiden käyttöön vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset rakenteet ja sosiaalinen kontrolli. Ne voivat joko edistää tai estää päihteiden käyttöä. Ne myös määrittävät osittain sitä, minkä verran ongelmia päihteiden käytöstä aiheutuu. (Ahlström 2003: 24.) 9

10 3.1 Päihdeongelman syntyminen Päihteiden ongelmakäytön syyt ovat hyvin moninaiset, ja niitä ei voida tarkastella vain yhdestä viitekehyksestä katsoen. Käytön syitä tarkasteltaessa on aina huomioitava psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen puoli. Erästä määrittelyä päihdekäyttäytymisen selvittämiseksi, tarjoaa Veikko Granström ja Kimmo Kuoppasalmi kirjassa Päihdelääketiede. Päihteidenkäyttö alkaa aina tilanteesta, jossa henkilö tietoisesti käyttää päihteitä. Päihdettä käytettäessä henkilön keskushermostossa tapahtuu neurokemiallinen tapahtuma, joka näkyy ihmisen psyykkisessä toiminnassa ja käytöksessä. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 30,31,32.) Monilla päihteiden ongelmakäyttäjillä on usein ongelmia psyykkisen tasapainon ylläpitämisessä. Ihmiselle on ominaista, että jos kokee jotain sellaista, mikä vaikuttaa hänen psyykkiseen tasapainoonsa sitä järkyttäen, hän yrittää keinolla millä hyvänsä parantaa tasapainon normaaliksi. Keinot voivat olla joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Ihminen turvautuu psyykkisen tasapainon järkkyessä helposti myös ulkoisiin tekijöihin tasapainon säilyttämiseksi. Ulkoisista tekijöistä yksi esimerkki on juuri päihteet. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 30,31,32.) Päihteiden ongelmakäyttäjillä psyykkiset vaikeudet näyttäytyvät erityisesti heidän itsetunnossa, tunteiden sietokyvyssä, minäkuvassa tai kyvyssä huolehtia omasta itsestään. Koska päihteet antavat usein miellyttävän ja positiivisen vaikutuksen tai kokemuksen, niitä käyttävän henkilön käyttäytyminen alkaa muuttua entistä enemmän päihdehakuiseen suuntaan. Tämä saattaa olla alku päihderiippuvuuden syntymiselle. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 29,30-31.) Päihteidenkäytön sosiaaliset syyt ovat moninaiset. Niihin vaikuttavat niin elinympäristö, kuin myös kulttuuri missä eletään. Jokaisen henkilön elämäntapa ja henkilöhistoria nousevat selvästi esille päihteiden ongelmakäytön syitä tarkastellessa. Päihteidenkäytön tarkoituksena voi joillakin henkilöillä olla esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen rikastuttaminen. Monet muuttuvat päihteitä käytettäessä puheliaammiksi tai estottomimmiksi sosiaalisissa tilanteissa, ja näin ollen päihteistä saatetaan hakea tietynlaista rentoutumista. Tällaisessa tilanteessa henkilö saa aluksi haluamansa vaikutuksen, eli helpotusta sosiaalisiin tilanteisiin, mutta ajan myötä päihteestä saatetaan hakea apua tilanteeseen kuin tilanteeseen. (Anja Koski-Jännes 1998: 32.) Sosiaalisista näkökulmista voidaan tarkastella myös niitä syitä, jotka saattavat olla ongelmakäytön taustalla. Esimerkiksi nuoria päihteiden pariin voivat johtaa esimerkiksi kaveripiiri, halu kokea jännitystä tai rentoutumisen kaipuu. Sen sijaan aikuisten ongelmakäyttöön saattavat johtaa esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai vaikka työpaikan menettäminen. Monesti kriisitilanteet tai elämän käännekohdat voivat olla päihteidenkäyttöön johtavia tapahtumia. (Ahlström 2003: 20.) 10

11 Sosiaalista näkökulmaa voidaan viedä hieman pidemmällekin. Seppo Toiviainen on tuonut päihdeongelmiin liittyen näkemyksen niin sanotusta juoppokulttuurista. Juoppokulttuurissa on hänen mukaansa kyse täysin rationaalisesta toiminnasta, jossa alkoholiongelmaisen henkilön toiminta perustuu loppujen lopuksi vain pelkkään pulloon. Ihmisen ja alkoholin välille linkittyy olennaisesti se kulttuuri missä eletään, tai tässä tapauksessa se kulttuuri missä juodaan. Juoppokulttuuri määrittelee jäsentensä jokaista elämäntoimintoa, sitä voimakkaammin mitä syvemmällä ihminen juoppokulttuurissa on mukana. (Toiviainen 1997: 147,7.) Tämän perusteella voidaankin sanoa, että osa alkoholi- kuin myös muut päihdeongelmaisista saattaa kokea merkitykselliseksi juuri sen kulttuurin ja elämäntavan mikä päihteiden käyttöön liittyy. He voivat saada yhteenkuuluvuudentunnetta tai hyväksyntää juuri siinä yhteisössä, missä he käyttävät päihteitä. Toiviainen esittää vielä näkemyksen, jonka mukaan juoppokulttuuri on murrettavissa vain vaihtamalla se johonkin muuhun tavoitteelliseen, todelliseen, toiminnalliseen vaihtoehtoon. Tavoitteena ei siis enää voi olla pullo eikä myöskään ei-pullo, vaan jokin muu vaihtoehtoinen toimintamalli. Tällöin juoppokulttuuri vaihtuu kokonaan eri kulttuuriin ja ympäristöön. (Toiviainen 1997: 147.) Fysiologisia ja biologisia syitä tarkastellessa huomio painottuu perimään, aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan (Sulkko 2000: 23). Yksilöiden välillä on suuria eroja päihteiden kestokyvyn kasvussa, eli toleranssissa. Toleranssin syntymisessä edellä mainituilla tekijöillä on merkittävä rooli. Aineenvaihdunnallinen toleranssi on seurauksena pitkäaikaisen ja runsaan päihteidenkäytön seurauksena. Tällöin aineenvaihdunta pyrkii päihteen pitoisuuden alentamiseen, ja se tapahtuu käytettävän aineen imeytymiseen, jakautumiseen ja poistumiseen vaikuttamalla. Hermosto toimii päihdettä käytettäessä mukautuvana mekanismina, ja se pyrkii pitämään normaalia toimintaa yllä päihteestä huolimatta. Se käynnistää hermofysiologisia reaktioita, jotka pyrkivät kumoamaan päihteen vaikutuksia. Tämän puolustuskeinon ansiosta päihteen vaikutus pienenee. Näin ollen hermostollinen toleranssi kehittyy nopeasti toistuvan päihteille altistumisen seurauksena. Toleranssi ja fyysinen riippuvuus kuuluvat olennaisesti päihteiden toistuvaan käyttöön. (Kiianmaa & Hyytiä 2003: ) Jo pidemmän aikaa päihdettä käyttäneen henkilön keho alkaa siis eri keinoin mukautua käytettävään päihteeseen. Silloin henkilö kokee olonsa normaalimmaksi aina kun hän on päihteen vaikutuksen alaisena. (Anja Koski-Jännes 1998: 33.) Päihderiippuvuudeksi päihteidenkäyttöä voidaan määritellä silloin, kun henkilö käyttää yhtä tai useampaa päihdyttävää ainetta, ja aineen psyykkisten tai fyysisten vaikutusten vuoksi hän alkaa kokea pakonomaista tarvetta aineen jatkuvalle tai ajoittaiselle käytölle. (Dahl & Hirschovits 2002: 263). Pakonomaisuus riippuvuuden kohdalla tarkoittaa sitä, että henkilölle tulee tarve käyttää päihdettä usein, ja hän kokee myös kyvyttömyyttä sen käytön lopettamiseksi. (Havio ym. 1994: 26). Riippuvuus saattaa ajan kuluessa muuttua kuitenkin enemmän siihen suuntaan, että henkilö ei saa aineesta enää niin voimakkaita mielihyvän kokemuksia, mutta sen tilalle kehittyy pakonomainen tarve lievittää aineesta johtuvia 11

12 vieroitusoireita. Riippuvuudesta johtuva päihteiden käyttö jatkuu usein myös pakonomaisena, vaikka ne aiheuttavatkin henkilölle ongelmia sekä kärsimystä. Riippuvuus pitää sisällään kirjavan määrän erilaisia kielteisiä tunteita kuten häpeää, syyllisyyttä ja katkeruutta. Monesti päihderiippuvainen henkilö kieltää omat ongelmansa ja yrittää peitellä niitä keinolla millä hyvänsä. (Granström & Kuoppasalmi 2003: ) Tässä luvussa olen keskittynyt tarkastelemaan päihdeongelmien syntymistä ja syitä päihteiden ongelmakäytölle. Päihdeongelmien syiden tarkastelun avulla saamme jonkin verran ymmärrystä ongelman luonteesta, mutta niitä pohtimalla ei kuitenkaan saada ratkaisuja kaikkeen. Kuten Tamminen kirjassaan toteaa, päihteiden ongelmakäytön syitä etsimällä ei aina löydetä keinoja päihdeongelman ratkaisemiseksi. (Tamminen 2000: 16.) Lisäksi korostan myös Särkelän näkemystä, jonka mukaan päihdeongelmaisuutta ei pystytä selittämään vain yhdestä näkökulmasta, ei lääketieteen, ei sosiaalitieteen eikä myöskään psykologian näkökulmasta käsin. Päihdeongelma vaikuttaa yksilön koko toimintarakenteeseen, ja jokaisen ihmisen elämässä se painottuu eri tavoin. (Särkelä 1994: 61.) Päihdeongelmaa pohtiessa tuntuu aluksi aivan järjenvastaiselta, että ihmiset käyttävät haittoja aiheuttavia päihteitä. Klaus Weckroth selventää, että tuo kummallinen, ihmisen omaa parasta haittaava toiminta selittyy sillä, että ihmisillä on vähintään kaksi parasta, biologinen ja psykologinen. Ihmisen on vaikea pitää nämä kaksi sopusoinnussa, ja päihteitä käytettäessä tulee tilanteita, joissa joudutaan valitsemaan jompikumpi parhaista. Näin ollen ihminen saattaakin valita päihteiden käytön, joka biologisesti on hänen kannaltaan huono vaihtoehto. Tuon valinnan tehdessään ihminen kokee kuitenkin psykologisessa mielessä hallitsevansa tilanteen, ja näin ollen päihteiden avulla hän voi saada apua vaikeidenkin tilanteiden kestämiseen. Loppujen lopuksi ihminen toimii siis oman selviytymisstrategiansa mukaisesti, ja tuolloin päihteiden käyttöä ei voida nähdä täysin järjettömänä asiana. (Weckroth 1992: 23.) 3.3 Päihdepalvelut Päihdepalveluita ja niiden määräytymistä määrittelee päihdehuoltolaki. Laki määräytyy siten, että kunnat voivat tarjota päihdepalveluita tuottamalla niitä itse, tai hankkimalla palveluita joko muilta kunnilta, kuntayhtymältä, valtiolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Stakes työpapereita 3/2006.) Päihdehuoltolaissa on kohta, jonka mukaan päihdehuoltoa tulee tarjota päihdeongelmaiselle henkilölle ja hänen lähimmäisilleen. Hoidon, avun ja tuen lähtökohtana ovat päihdeongelmaisen ja hänen läheisten tarpeet (L 1986/41: 7 ). Sosiaali- ja terveyshuollossa päihdepalvelut voidaan jakaa kahden palvelumuodon ja neljän eri ryhmän kesken. Niitä ovat yleispalveluihin kuuluvat avo- ja laitoshoitopaikat sekä 12

13 erityispalveluiden piiriin kuuluvat avo- ja laitoshoitopaikat. Yleisiin palveluiden tarjoajiin kuuluvat avohoidon osalta sosiaalitoimistojen sosiaalityö, perusterveydenhuolto sekä psykiatrinen avohoito ja laitoshoidon osalta terveyskeskusten vuodeosastot, yleiset sairaalat ja psykiatriset sairaalat. Erityispalveluissa avohoitoa tarjoavat A-klinikat, nuorisoasemat, huumehoidon erityisyksiköt, päiväkeskukset, muut avomuotoiset toiminnat ja laitoshoitoa sen sijaan tarjoavat kuntoutuslaitokset, katkaisuhoitolaitokset, ensisuojat sekä laitosmuotoiset asumispalveluita tarjoavat yksiköt. (Hakkarainen ym ) Päihdepalveluiden tarjoamista määrää siis päihdehuoltolaki, mutta sen sisältöä ja laatua ohjaa valtakunnallinen päihdepalveluiden laatusuositus. Sen on laatinut Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa. Suosituksen tarkoituksena on toimia apuna päihdepalveluita järjestäville tahoille. Se sisältää tietynlaisia linjauksia ja ohjeita, joiden avulla päihdepalveluita järjestävät tahot saavat tukea päihdepalveluiden suunnittelu-, päätöstenteko-, toiminta-, tuottamis- ja kehittämisvaiheisiin. Suosituksen tavoitteena olisi taata lähtökohdat toimiville ja laadukkaille päihdepalveluille. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002: 15.) Päihdepalveluiden laatusuositukset pitävät sisällään periaatteita ja suosituksia. Ne perustuvat suurimmaksi osaksi eettisten, sisällöllisten ja sosiaalisesti oikeudellisten asioiden tarkasteluun. Laatusuositusten lähtökohtana on, että jokaiselle kuntalaiselle on tarjottava laadukasta, yksilöllisten tarpeiden mukaista sekä oikeaan aikaan tarjottua päihdehoitoa ja kuntoutusta, riippumatta siitä missä hän asuu. Myös asiakkaan läheisten avun, tuen ja hoidon tarve tulisi huomioida. Jotta yksilölliset tarpeet huomioidaan tarpeeksi kattavasti, tulisi palveluissa kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysinen ja psyykkinen tila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Laatusuosituksissa korostetaan sitä, että Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palveluiden tulisi vastata päihdeongelmiin kaikilla eri palvelumuodoilla ja tarjota tietoa, tukea ja apua tarpeeksi aktiivisesti. Palveluissa tulisi huomioida asiakkaan oikeusturva ja niitä järjestettäessä myös perus- ja ihmisoikeudet tulisi toteutua. Myös arvot, kuten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen sekä myös keskinäiseen luottamuksellisuuteen pyrkiminen ovat merkittäviä päämääriä, johon tulisi pyrkiä. Jotta muuttuviin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, päihdepalveluja tulisi kehittää jatkuvasti. Kehittämisessä tulisi kuunnella sekä asiakkaita, eri järjestöjä ja vertaistukiryhmiä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002: 15.) 4 VAMMAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Vammaisten päihteidenkäyttöä tarkastellessa lähtökohtana on se, että heillä tulisi olla yhtäläiset oikeudet käyttää laillisia päihteitä kuin vammattomillakin henkilöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen täysi-ikäinen vammainen voi käyttää alkoholia ja tupakkaa 13

14 nautintoaineina siinä missä vammattomatkin. Päihdeongelmien syntyminen tapahtuu myös samalla tavalla niin vammaisilla kuin vammattomillakin henkilöillä. (Eriksson, Hintsa, Kilgast, Merikallio, Savolainen & Talja 2006: 7). Päihdeongelmaisia vammaisia yhdistää monesti tilanne, jossa päihdeongelmaan ei joko puututa tai sitä ei yritetä hoitaa, ja näin ollen koko muu hoito tai kuntoutuminen kärsii. Yhdessä tuettu- opas vammaisten päihdetyöhön kirjassa mainittiin suomessa olleen vuonna 2005 noin päihdeongelmaista vammaista. Nuo luvut ovat noin 5-10 % suomen tuolloisesta noin puolesta miljoonasta vammaisesta. Jos luvut ovat kolme vuotta sitten olleet tuollaisia, voimme vain esittää arvailuja, mitä ne ovat tänä päivänä. Erästä selitystä päihteidenkäytön lisääntymiseen vammaisten keskuudessa voidaan löytää siitä, että vammaisten hoito ja asuminen on muuttunut laitoskeskeisestä entistä integroivampaan suuntaan. Palvelut tarjotaan yhä useammin avopalveluina ja vammaisille annetaan entistä enemmän mahdollisuuksia ja vapautta toimia itsenäisesti. Itsemääräämisoikeus on siis lisääntynyt ja holhoaminen sen sijaan vähentynyt. Suunta on siis yleisesti ottaen parempaan päin, mutta päihdeongelmien osalta asia saattaa monimutkaistua. Yhteiskuntaan integroituminen takaa vammaiselle henkilölle yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet, mutta tuo mukanaan myös samoja haittoja mitä muullakin väestöllä on. Päihteitä käytetään siis entistä enemmän, ja kohtuukäytön ja ongelmakäytön raja muuttuu helposti häilyväksi. (Kilgast 2004.) On myös olemassa päihdeongelmaisia vammaisia, jotka saattavat jäädä kaikkien palveluiden tarjoajien ulottumattomiin. He ovat erityinen haaste vammais- ja päihdetyöntekijöille. (Hintsa 2004.) Vammaisuuden ja päihdeongelmien yhtälöitä on monenlaisia. Seuraavaksi selvennän joitain niistä, ja erityisesti sellaisia tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta kunkin vammaryhmän päihteidenongelmien syntymiselle. Vammautuminen itsessään saattaa olla merkittävä päihteiden ongelmakäyttöön johtava tekijä. Henkilö, joka vammautuu myöhemmässä elämänvaiheessa, käy läpi tietynlaisen kriisitilanteen, ja hän kokee vammautumisen myötä joutuvansa jättämään tietyt asiat taakseen. Luopuminen koskee erityisesti niitä asioita, joita hän ei vammautumisen myötä pysty enää tekemään. Tuollaisena hetkenä henkilö saattaa etsiä lohtua juuri päihteistä. (Eriksson, Hintsa, Kilgast, Merikallio, Savolainen & Talja 2006: 7). On myös henkilöitä, jotka ovat olleet päihdeongelmaisia jo ennen vammautumistaan, ja vammautumisen myötä käyttö on jatkunut edelleen. Kolmas ryhmä sen sijaan ovat henkilöt, jotka ovat vammautuneet juuri päihteiden käytön vuoksi. Näin saattaa käydä esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö ei hoida tarpeellisin keinoin pitkäaikaissairauttaan. Esimerkkinä 14

15 mainittakoon diabeteksen hoitamattomuus, ja siitä seuraava näön heikkeneminen. (Eriksson ym. 2006: 24.) Myös kehitysvammaisilla esiintyy päihdeongelmia. Niiden taustalla saattaa olla aivan samanlaisia syitä kuin kellä tahansa muullakin henkilöllä. Monesti kehitysvammaiset päihdeongelmaiset henkilöt ovat lievästi kehitysvammaisia, ja he käyttävät päihteenä useimmiten alkoholia. (Eriksson ym ) Eräs päihdeongelmiin vaikuttava tekijä vammaisten elämässä on esimerkiksi erilaiset siirtymävaiheet. Siirtymävaiheesta hyvä esimerkki on peruskoulun päättäminen. Kehitysvammaisille saattaa muodostua peruskoulun päättämisen ja sen jälkeen alkavan elämän välille tietty epävarmuusaika. Jos kehitysvammainen henkilö ei pääse esimerkiksi mihinkään ammatilliseen tai muuhun jatkokoulutukseen, hänen tukimuotonsa saattavat peruskoulun jälkeen jäädä vähäiseksi. Elämä saattaa muuttua tuolloin radikaalisti. Kouluelämä on ollut turvallista ja siellä on ollut tietyt selkeät päivärutiinit ja sosiaalisia kontakteja. Uudet vaiheet elämässä tuovat usein mukanaan uudenlaisia valintoja ja uusien asioiden omaksumista. Ne ovat kaikki positiivisia asioita, mutta kehitysvammaiselle tai kelle tahansa meistä ne saattavat aluksi tuntua pelottavilta tai jopa epämiellyttäviltä. Myös tukijärjestelmässä saattaa tapahtua muutoksia elämän eri siirtymävaiheissa. Kaikkien edellä mainittujen asioiden seurauksena kehitysvammainen henkilö on erilaisille vaikutuksille altis, ja saattaa ajautua tekemisiin esimerkiksi päihteiden kanssa. (Koskinen 2004: 27,35.) Näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisten päihdeongelmien kohdalla ongelmien taustalta saattaa löytyä samanlaisia tekijöitä. Kaikkien edellä mainittuihin vammoihin saattaa liittyä olennaisesti sosiaalisen kanssakäymisen vaikeus tai vähyys. Tietyt erityispiirteet mitä vamma tuo mukanaan, saattaa vaikeuttaa esimerkiksi henkilön liikkumista uusilla paikoilla ja uusissa tilanteissa. Kontaktien ottaminen toisiin ihmisiin saattaa olla myös hankalaa. Myös omaan identiteettiin liittyvät ongelmat voivat olla päihteidenkäyttöön altistavia tekijöitä. (Eriksson 2006: 15-29) Joissakin tapauksissa vammaisilla voi olla hyvinkin tiiviit sosiaaliset suhteet, jotka monesti muodostuvat omien yhteisöidensä jäsenistä. Esimerkiksi viittomakielisillä on oma yhteisönsä, joka saattaa olla joskus jopa tärkeämpi kuin omista sukulaisista ja ei-viittovista muodostuvat yhteisöt. Nämä erilaiset tiiviit yhteisöt muodostavat ryhmän, joissa näyttäytyy voimakkaasti heidän oma ryhmäkulttuurinsa eli ryhmän omat tavat ja arvot. Niissä tuetaan toisia, ja monet kokevatkin voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta kuuluessaan sellaiseen ryhmään. Sen sijaan ongelmia saattaa aiheuttaa tilanne, jossa joku yhteisön jäsen poikkeaa jollain tavalla normeista, esimerkiksi päihteiden liikakäytön vuoksi. Tällaisissa tilanteissa monet yhteisöt saattavat pyrkiä syrjäyttämään niin sanotun ongelmallisen jäsenen yhteisöstään, ja näin ollen henkilö saattaa jäädä aivan yksin vaikeuksiensa kanssa. (Eriksson ym. 2006: 18) 15

16 4.1 Asenteet ja ennakkoluulot Asenteet ja ennakkoluulot määräävät monesti sen miten vammaisten päihdeongelmiin suhtaudutaan. Jotkut saattavat ajatella, että vammaisten päihteidenkäyttö olisi hyväksyttävämpää kuin ei-vammaisten. Usein koetaan että, heidän syynsä päihteidenkäytölle olisivat oikeutetut sillä perusteella, että heillä on muutenkin jo niin vaikeaa. Jos vammaisen asiakkaan päihteidenkäytölle annetaan hyväksyntä ja itse ongelmaan ei tartuta, asiakas ei saa tarvitsemaansa apua ja palveluita. (Kilgast 2000: 7.) Vammainen asiakas on koettu päihdealalla työskentelevien henkilöiden silmissä usein vieraana ja lähestyminen on ollut vaikeaa. Sen sijaan vammaisten keskuudessa on taas pelätty päihdeongelman puheeksi ottamista leimaamisen pelon vuoksi. (Könkkölä 2003: 5.) Vammaisten päihdetyön osalta huolta on aika ajoin aiheuttanut luulo siitä, että vammaisille luotaisiin omia erityispalveluita erilleen normaaleista palveluista, ja näin ollen se leimaisi koko vammaisten ryhmän. Keskustelua asenteisiin liittyen on herättänyt kysymys, että nähdäänkö vammaisen päihdeongelmaisen hoito ja kuntoutus kannattavana ja arvokkaana vai ei. (Kilgast 2003: 7.) Asenteisiin vaikuttaa suuresti se, millä tavoin vammais- ja päihdetyöntekijät näkevät vammaisen päihdeongelmaisen tilanteen. Antti Särkelä on esittänyt kirjassaan oivallisen esimerkin, jota voidaan hyödyntää myös vammaisten päihdeongelmien tarkastelussa. Hän pohtii esimerkissään sitä, mitä kaikkea voidaan ajatella esimerkiksi käsitteestä asunnoton alkoholisti. Onko asunnoton alkoholisti ensisijaisesti asunnoton sen vuoksi, että tarjolla ei ole riittävästi asuntoja vai onko hän ennemminkin alkoholisti, joka ei alkoholisminsa takia pärjää asuntomarkkinoilla? Lisäksi voidaan pohtia, ovatko hänen alkoholisminsa syyt peräisin jopa asunnottomuudesta? Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että se millaisena asia nähdään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten asiakkaaseen suhtaudutaan ja miten häntä pyritään auttamaan. (Särkelä 2001: ) Tämän esimerkin avulla voidaan miettiä, että myös vammaisten päihdetyön kohdalla saattaa olla jollain tavalla sama tilanne. Asiaa voidaan tarkastella monella tavalla ja eri näkökulmista käsin, ja tietyn näkökulman valitseminen vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ongelmia loppujen lopuksi ryhdytään ratkomaan ja millaista tukea ja apua hänelle tarjotaan. 4.2 Päihdepalveluiden saavutettavuus ja esteettömyys Vammaisella päihdeongelmaisella henkilöllä on oikeus päihdepalveluihin ihan niin kuin kenellä tahansa muullakin. Kuten jo aikaisemmin tässä luvussa tuli ilmi, myös vammaisilla esiintyy merkittävissä määrin päihdeongelmia. Silti päihdepalveluiden asiakkaiksi vammaisia ei kuitenkaan hakeudu kovinkaan paljon. Syitä siihen varmasti on monia, mutta merkittävää 16

17 ainakin on päihdepalveluiden saavutettavuus (Eriksson ym. 2006: 30). Päihdepalveluiden saavutettavuus merkitsee sitä, että jokaisella yksilöllä on tasa-arvoiset edellytykset saada tarvitsemaansa päihdehoitoa. Saavutettavuus muodostuu monesta eri tekijästä, mutta pääpiirteissään se on hoitoa, joka on saatavilla ja jokaiselle yksilölle soveltuvaa. Jotta hoito täyttäisi edellä mainitut kriteerit, tulisi kiinnittää huomiota itse palvelun tiedottamiseen ja tarjoamiseen. (Eriksson & Talja 2004: 8.) Monesti asiakkaat eivät ole saaneet oikeanlaista ohjausta ja tietoa päihdepalveluista, koska vammaistyöntekijöiden taidot ja tietämys päihdeasioissa on saattanut olla puutteellista. Myös vammaisille itselleen kohdennettua selkeää materiaalia päihdeasioista ei ole ollut saatavilla. (Eriksson ym. 2006: 30.) Itse päihdehoito tulisi myös tarjota sellaisessa fyysisessä ympäristössä, jossa jokainen asiakas pystyy toimimaan, vaikka hänellä olisi joitain toimintakykyä rajoittavia ominaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella henkilöllä on mahdollisuus liikkua, nähdä, kuulla, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä saada tietoa omasta erilaisuudestaan huolimatta. Myös hoidon laatu ja tasa-arvoinen kohtelu vaikuttavat siihen onko päihdehoito asiakkaan kannalta saavutettavissa. (Eriksson & Talja 2004: 8.) Vammaisten päihdeongelmat ovat haaste vammaistyöntekijöille ja vammainen asiakas haaste päihdetyöntekijöille. Jos vammais- tai päihdetyön organisaatioissa henkilöstön tiedot, taidot tai yleiset toimintaohjeet ovat puutteellisia, asiakkaan auttaminen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Myös epätietoisuus siitä, kuka on vastuussa päihdeongelmallisen asiakkaan hoidosta lisää myös yleistä epävarmuutta. Tärkeää olisi, että henkilöstöä koulutetaan entistä osaavimmiksi vammais- sekä päihdeasioiden osalta. Lähtökohtana täytyy kuitenkin olla se, että jokaisella toimintayksiköillä olisi selkeät käytänteet ja toimintamallit, jotka ohjaisivat henkilöstön toimintaa. (Hintsa 2004: 21.) 5 VAMMAISTEN PÄIHDETYÖ JA SEN KEHITTYMINEN SUOMESSA Vammaisten päihdetyön voidaan katsoa alkaneen suomessa vuonna Alkusysäyksen sille antoi Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojekti, joka oli Sininauhaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden kuten Invalidiliiton ja monien muiden vammaisjärjestöiden toteuttama hanke. Hankeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteet projektissa kohdistui tiedon lisäämiseen päihdeongelmista kärsiville vammaisille, kuin myös heidän läheisilleen. Myös vammaispalveluhenkilökunnan mahdollisuuksia päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamiseksi pyrittiin parantamaan. (Kilgast 2003: 5.) Hankkeessa kartoitettiin kuuden kaupungin päihdepalveluita tarjoavien noin kahdensadan yksikön mahdollisuuksia tarjota palveluitaan vammaisille asiakkaille. Kartoituksessa tarkasteltiin erityisesti yksiköiden fyysisten tilojen soveltuvuutta vammaisille, sekä myös 17

18 selkokielisen materiaalin ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen käytöstä vammaisten asiakkaiden kohtaamistilanteissa. (Kilgast 2003: 5.) Tilausta projektin kaltaiselle herättäjälle oli varmasti jo ollut, sen kertoo selvästi projektista saadut tulokset. Suurin saavutus projektin myötä oli varmasti se, että nyt asiasta puhuttiin julkisesti ja mitään kaunistelematta. Aikaisemmin aihetta oli sivutettu, ja päihdeongelmien olemassaoloa varmasti myös peitelty monissakin paikoissa. Nyt kun aihe oli nostettu esille, niin enää ei pelätty että päihdeongelmista puhuminen leimaisi koko vammaisten ryhmän. Vaikka päihdetyö varsinaisesti alkoi vasta projektin myötä, selvää on, että päihdepalveluissa vammaisia henkilöitä on varmasti hoidettu aikaisemminkin. Silloin heidän hoitonsa on kuitenkin saattanut jäädä puutteelliseksi. Siihen vaikuttaneita ja edellisissäkin luvuissa ilmi tulleita seikkoja ovat esimerkiksi puutteelliset tilat, kommunikaatiovaikeudet sekä yleisten toimintaa ohjaavien sääntöjen ja periaatteiden puute. (Kilgast 2004) Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojektin myötä saatiin aikaiseksi paljon vammaisten päihdeongelmia koskevaa hyödyllistä materiaalia. Erilaiset palveluoppaat ja vammaisille soveltuvat selkokieliset tai pistekirjoitetut materiaalit ja äänikasetit olivat tärkeitä tuotoksia. Aiheelle saatiin tarvittavaa näkyvyyttä ammatti- ja järjestölehdissä julkaistujen kirjoitusten sekä kahden tv- dokumentin avulla. Vammaiset päihdekuntoutujat olivat projektissa mukana kertomassa omista kokemuksistaan, ja heistä muodostettiin myös tukihenkilöverkostoa muille päihderiippuvuuksista toipuville henkilöille. Aiheesta pidettiin myös lukuisia seminaareja sekä pienempimuotoisia tilaisuuksia. (Kilgast 2003: 5.) Projektin lopputuloksena saatiin merkittävä tieto siitä, että vammaisten henkilöiden tarpeita vastaavia päihdekuntoutusyksiköitä ei Suomesta löytynyt juuri montaakaan. Todettiin kuitenkin, että ei tarvitsisi tehdä paljoa töitä, että fyysinen ympäristö saataisiin vammaisille sopiviksi. Myös hoidon kehittäminen nousi selvästi esille. Lisäksi vammaisten päihdeongelmasta puhumisen vaikeus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön merkitys korostuivat hankkeen avulla tärkeiksi asioiksi. Projekti poiki vielä merkittäviä yhteistyöverkostoja eri vammaisjärjestöjen sekä päihdepalveluja ja vammaispalveluja tarjoavien tahojen välille. (Kilgast 2003: 6.) Hankkeen jälkeen todettiin, että vammaisten päihdetyössä on kehittämishaasteita enemmänkin ja työtä olisi jatkettava. Sen vuoksi hanke sai jatkoa, ja laajemmassakin mittasuhteessa. (Kilgast 2003: 49.) Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa oli seuraava valtakunnallinen hanke, jonka Raha-automaattiyhdistys jälleen rahoitti. Sen toteutus keskittyi vuosiin ja hankkeen sisältö muodostui neljästä eri osaprojektista. Niitä olivat A-klinikkasäätiön kuuroille, Kalliolan Setlementin näkövammaisille, Helsingin Diakonissalaitoksen aivo- ja selkäydinvammaisille ja Sininauhaliiton liikunta ja kehitysvammaisille järjestämät 18

19 osaprojektit, joissa keskityttiin oman ryhmän päihdepalveluiden kehittämiseen. Päihdejärjestöiden lisäksi yhdeksän eri vammaisjärjestöä toimi kehittämistyössä myös mukana. Näin ollen molempien alojen asiantuntijat olivat edustettuina. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) Projektin perustan muodosti ajatus, että vammaisille tulisi tarjota soveltuvia palveluita normaalin päihdepalveluiden piiristä, ja että päihdeongelmien asianmukainen tunnistaminen ja kohtaaminen olisi myös vammaistyössä toimivan henkilön velvollisuus. Sen vuoksi tavoitteeksi muodostui tiiviin ja kokonaisvaltaisen verkoston luominen normaalin päihdehoidon ja vammaispalveluiden piiriin. Tarkoituksena oli myös kehittää malleja päihdeja vammaispalveluiden hoitoonohjaukseen sekä erilaisiin koulutuksiin. Työjako projektissa muodostuikin siten, että A-klinikkasäätiö lähti koulutuksen, Helsingin diakonissalaitos vammaiskuntoutuksen kehittämisen, Kalliolan Setlementti päihdetyön kehittämisen ja sininauhaliitto päihdestrategiatyön kehittämisen näkökulmasta liikkeelle. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) Vapa-projekti tuotti kaiken kaikkiaan viisi erilaista mallia vammaisten päihdetyön kehittämiseksi. Niitä olivat koulutusmalli, päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli, saavutettavat päihdepalvelut malli, päihdestrategian suunnittelumalli ja monitoimijamalli. Mallien pohjalta tehtiin myös kirja näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut, jossa perehdytään vammaiserityisen päihdetyöhön ja mallien soveltamiseen eri käyttäjäryhmille. Projektin myötä Raha-automaattiyhdistys myönsi kohdennetun toiminta-avustuksen Vapan valtakunnalliselle tukipalvelulle, jonka tehtävänä oli jatkaa vammaisten päihdetyön tukemista. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) 5.1 Vammaisten päihdetyön tukipalvelu ja Vapa-vastaavien verkosto Vapa-sana on lyhenne joka tarkoittaa vammaisten päihdetyön tukipalvelua. Tukipalvelu on perustettu vuonna Toiminnan perimmäinen tarkoitus on edistää vammais- ja päihdepalveluiden välistä yhteistyötä ja lisätä vammaisten päihdetyön näkyvyyttä. Yhteistyön lisäämiseksi vapa-toiminta perusti vapa-vastaavien verkoston. Lisäksi toiminnalla on muitakin tavoitteita, kuten asenteisiin vaikuttaminen sekä tiedonsaannin helpottaminen vammaisten päihdetyön osalta. (Vapa- Vammaisten päihdetyön tukipalvelut 2007.) Vapa-vastaavien verkosto on perustettu samana vuonna kuin tukipalvelutkin, eli vuonna Sen ideana on toimia vammais- ja päihdealan ammattilaisten tiedon, osaamisen ja kokemusten kohtauspaikkana. Heidän tehtävänään on jakaa tietoa toisilleen sekä myös verkoston ulkopuolelle. He voivat esimerkillään viedä hyvää, palveluita edistävää ja asenteisiin vaikuttavaa ajatusmallia eteenpäin. Tämän ydinjoukon tarkoituksena on myös 19

20 antaa toisilleen kannustusta ja tukea. Erityisesti omien organisaatioidensa kehittämistyössä tuki voi osoittautua erityisen tärkeäksi. (Eriksson & Jokela 2006.) Vapa-vastaavien verkoston viralliset tavoitteet on määritelty seuraavasti: 1. Osaamisen ja kokemusten jakaminen verkostossa. 2. Osaamisen jakaminen verkoston ulkopuolella. 3. Päihdepalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen. 4. Vaikuttamistyö. (Eriksson & Jokela 2006.) 5.2 Vapa-tukipalvelun ja Vapa-vastaavien verkoston arviointia Vapa-tukipalvelun toiminnasta ilmestyi arviointikatsaus syyskuussa Se perustui Vapavastaavien verkostolle tehdylle kyselylle, Vammais- ja päihdetyön neuvottelupäivillä kerättyyn palautteeseen sekä Vapa-tukipalvelun dokumentteihin ja arviointipalaverien muistioihin. Arvioinnissa keskityttiin tarkastelemaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Nuo tavoitteet muodostuvat kolmesta päälinjasta; 1. vammais- ja päihdealan yhteistyön edistämisestä, 2. ilmiön tunnettavuuden lisäämisestä ja asenteisiin vaikuttamisesta sekä 3. vammaisten päihdepalveluiden vaivattoman tiedonsaannin edistämisestä. Arviointikriteereinä painottuivat sekä ensimmäinen että kolmas tavoite, joiden osalta tarkasteltiin yhteistyön edistämistä sekä tiedon levittämistä. (Hyttinen 2007.) Arvioinnissa nousi esille, että Vapa-vastaavien verkoston koetaan olevan merkittävin keino vammais- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyön edistämiseksi, ja samalla se on myös tärkeä vaikuttamisen väline. Vapa-tukipalvelun päällimmäisin tehtävä on tukea verkostoa, jotta vammaiserityistä päihdetyötä saataisiin juurrutettua osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Arviointitutkimuksessa todetaankin, että Vapa-tukipalvelu ei pysty itsessään muuttamaan vammais- ja päihdetoimijoiden käytäntöjä, mutta verkoston avulla niitä pyritään viemään eteenpäin. Verkoston sisällä tapahtuva eri toimijoiden linkittyminen on myös tärkeä päämäärä. Lisäksi toiminnan keskeinen pyrkimys on, että vastaavat veisivät osaamistaan myös omiin organisaatioihinsa, jolloin toimintaa niiden sisällä pystyttäisiin kehittämään. Vapavastaaville tehdyssä kyselyssä nousi kuitenkin esille, että vammaisten päihdetyötä ei ole saatu vietyä kovinkaan merkittävästi vammais- ja päihdeorganisaatioiden rakenteisiin asti. Eri organisaatiot eivät arvioinnin mukaan ole vielä sisäistäneet sekä sitoutuneet vammaisten päihdetyöhön, mutta jossain määrin sen erityispiirteet ja käytännöt näyttäytyvät kuitenkin niiden työntekijöiden tiedostamisessa, jotka toimivat arjen vuorovaikutustilanteissa. 20

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015

NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 NEUROLOGISTEN VAMMAISJÄRJESTÖJEN JA EDUSKUNNAN VAMMAISASIOIDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KESKUSTELUTILAISUUS KANSALAISINFO 11.3.2015 Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen Suomen CP-liitto ry tomi.kaasinen@cp-liitto.fi

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija

Veijo Notkola, projektin johtaja Harri Lindblom, esteettömyysasiantuntija Esteetön ja yhdenvertainen Golfympäristö hanke esteettömän Golfympäristön edistämiseksi ja selvitys esteettömyydestä Golfkentillä Suomessa vuosina 2016-2018. Suomen HCP Golf Ry Veijo Notkola, projektin

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot