LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN"

Transkriptio

1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN Heidi-Maria Kannas Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö Syyskuu 2008

2 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Tikkurila Sosiaalialan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Heidi-Maria Kannas VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA - KOKEMUKSIA VAPA-VERKOSTON TOIMINNASTA VAPA-VASTAAVIEN SILMIN Vuosi 2008 Sivumäärä 45 Suomessa päihdeongelmat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Päihdeongelmat näyttäytyvät yhä enenevissä määrin myös osana vammaisten henkilöiden elämää. Siitä huolimatta vammaisille henkilöt eivät ole saaneet oikealaista hoitoa ja kuntoutusta heille soveltuvissa ympäristöissä. Vammaisten päihdetyötä on leimannut myös asenteelliset seikat, ja ongelmista on uskallettu puhua avoimesti lyhyen aikaa. Vammaisten päihdetyö on haastavaa työtä, joka vaatii työntekijältä paljon. Työntekijöiden tulisi hallita sekä vammais- että päihdetyön erityisosaamista. Merkityksellinen taho vammaisten päihdeasioiden edistämisessä on ollut Sininauhaliitto. Työ sen sisällä alkoi alkujaan projektiluontoisena, mutta projektien seurauksena perustettiin nykyiset Vapatukipalvelut jatkamaan asioiden eteenpäin viemistä. Vapa-tukipalveluiden merkittävin tehtävä on tarjota tietoa vammaiserityisestä päihdetyöstä, sekä edistää vammais- sekä päihdepalveluiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön parantamiseksi perustettiin Vapa-vastaavien verkosto, jota Vapa-tukipalveluiden työntekijät koordinoivat. Verkostoon kuuluu niin vammais- kuin päihdepuolen organisaatioita, ja sen tavoitteena on välittää tietoa sekä kokemusta toimijoiden välillä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten Vapa-vastaavien verkosto on onnistunut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään Vapavastaavien mielipiteitä, millainen merkitys toiminnalla kaiken kaikkiaan on. Merkitystä arvioitiin erityisesti vammaisten päihdeasioiden edistämisen näkökulmasta. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja siinä keskitytään arviointitiedon tuottamiseen. Tutkielmaa varten haastateltiin seitsemää Vapa-vastaavaa, jotka ovat osa yhteensä kahdeksantoista henkilön Vapa-vastaavien verkostoa. Tutkimustulokset kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Opinnäytetyössä käsitellyiksi teemoiksi nousivat vapavastaavien taustatiedot, vapa-vastaavuustoiminnan tavoitteiden tarkastelu, vapa-vastaavien oma rooli ja työn vaikuttavuus, verkoston koordinointi sekä toiminnan kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että Vapa-vastaavuustoiminta on saanut hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteet ovat toteutuneet jo kohtalaisesti, mutta työtä niiden eteen on vielä tehtävä. Merkittävimmin toiminta oli onnistunut vammaisten päihdetietämyksen ja -kokemuksen jakamisessa. Suurimmaksi haasteeksi koettiin vammaisten päihdetyön osaamisen siirtäminen verkoston ulkopuolelle. Arvioinnin tuloksia Vapa-koordinaattorit sekä Vapavastaavien verkosto voivat hyödyntää toiminnan suuntien hahmottelussa sekä toiminnan kehittämisessä. Avainsanat: vammaisuus, päihdeongelma, päihdehuolto, vammaisten päihteidenkäyttö, Vapa, Vapa-vastaavien verkosto, verkostotyö 2

3 LAUREA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Tikkurila Degree Programme in Social services ABSTRACT Heidi-Maria Kannas SOCIAL WORK WITH INTOXICANT ABUSERS AMONG DISABLED BY NETWORKING - VAPA-RESPONSIBLES EXPERIENCES OF VAPA-NETWORK Year 2008 Pages 45 Intoxicant based problems have increased a lot in the last few decades in Finland. These problems have also become an increasing phenomenon among disabled people. Despite that disabled people haven t received proper treatment and rehabilitation measures in applicable environment. The social work with intoxicant abusers among disabled people has also been marked prejudice and just recently these problems have been discussed openly. Social work with intoxicant abusers among disabled is a demanding job. The employees should have the knowledge of both sectors. The Finnish Blue Ribbon has been a leading organisation in Finland trying to improve the possibilities of disabled people to get help for their issues. It s work began as a project and as the result of the project were today s VAPA-services created to continue the work. The most important goal of the VAPA-services is to provide information on social work with intoxicant abusers that focuses especially on helping disabled and among that to gain cooperation between different social work related organizations. The VAPA-network was established to create this kind of cooperation coordinated by the VAPAresponsibles. The network consists of both disabled and social wrok related organizations and it s goal is to distribute knowledge and experience between different operators. The goal of this thesis is to find out if the VAPA-network has been able to succeed the given goals in it s work. This thesis also looks into the views of the VAPA-responsibles of what kind of significance the whole VAPA-network has. The significance of the VAPA-network in enhancing the social work with intoxicant abusers among disabled was especially evaluated. This thesis uses a qualitative research method and focuses on providing evaluation data. Seven VAPA-responsibles who are a part of the eighteen member VAPA-network were interviewed for the thesis. The research material was collected using theme interview method. The themes processed in this thesis were backround information of the VAPAresponsibles, analyzing the goals of the VAPA-responsibles work, VAPA-responsible s own role in the network and the emphasis of their work, coordination of the network and development and sights for the future. Based on the results of this thesis can be stated that the work of the VAPA-responsibles has had a promising start. The goals that were set in the beginning have been achieved to some extent already, but there is still work to be done. The most remarkable success has been the sharing of information and experiences. The most challenging task according the interviews is to spread the knowledge wider than the network itself. The results of the evaluation can be used in the planning and development of the future work by the VAPA-responsible network. Keywords: disablement, intoxicant abuse, social work with intoxicant abusers, use of intoxicants among disabled, Vapa, Vapa-responsible network, networking 3

4 1 JOHDANTO VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYÄ PÄIHTEET JA NIIDEN ONGELMAKÄYTTÖ Päihdeongelman syntyminen Päihdepalvelut VAMMAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Asenteet ja ennakkoluulot Päihdepalveluiden saavutettavuus ja esteettömyys VAMMAISTEN PÄIHDETYÖ JA SEN KEHITTYMINEN SUOMESSA Vammaisten päihdetyön tukipalvelu ja Vapa-vastaavien verkosto Vapa-tukipalvelun ja Vapa-vastaavien verkoston arviointia VAMMAISTEN PÄIHDETYÖTÄ VERKOSTOITUMALLA TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusongelmat Tutkimuksen metodologia Tutkimusjoukon kuvaus Tutkimusaineiston keräys, käsittely ja analysointi Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Taustatietoja Toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen Vapa-vastaavien roolit ja työn vaikuttavuus Vapa-vastaavien verkoston koordinointi Vapa-vastaavuustoiminnan tulevaisuuden näkymät TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA LÄHTEET

5 1 JOHDANTO Päihteiden käyttö suomessa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Alkoholia on käytetty viimeisen kymmenen vuoden ajan yhä enenevissä määrin. Huumeiden käyttö ei ole kasvanut viime vuosina niin voimakkaasti, mutta edelleenkin 90-luvulla tapahtunut voimakas käytön lisääntyminen näyttäytyy tämän päivän palveluiden tarpeiden kasvuna. Lisääntyneen päihteiden käytön myötä myös päihdeongelmien määrä kasvaa. Ongelmat näyttäytyvät muun muassa terveydellisinä, sosiaalisina sekä turvallisuushaittoina. (Haavisto & Väärälä 2005.) Päihdeongelmat ovat myös vammaisten keskuudessa kasvaneet. Vammaisten päihteidenkäyttö herättää monenlaisia tunteita, ja se on pitkään ollut lähes vaiettu asia. Paljon on kuitenkin tehty jo töitä sen eteen, jotta asiasta pystyttäisiin puhumaan jo ilman leimaamisen pelkoa. Kohta jo 10 vuotta edistyksellistä työtä on tehnyt Sininauhaliitto yhteistyössä eri vammais- tai päihdejärjestöiden kanssa. Työ on alkanut projektimuotoisena, mutta vuodesta 2005 saakka Sininauhaliitolla on toiminut myös oma vammaisten päihdetyön tukipalveluista vastaava Vapayksikkö. Vapa-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat vammais- ja päihdepalveluiden välisen yhteistyö edistäminen ja vammaisten päihdetyön näkyväksi tekeminen. Vammais- ja päihdepalveluiden välisen yhteistyön lisäämiseksi perustettiin yhteistyöverkosto, johon kuuluu molempien alojen ammattilaisia eri työyksiköistä ja työtehtävistä. Kyseinen foorumi on välittänyt tietoa, taitoa ja kokemuksia vammaisten päihteidenkäyttöä koskeviin ongelmiin. Verkosto on myös tietynlainen tukiverkko, jossa tuetaan ja rohkaistaan toisia alalla toimivia. (Vapa- Vammaisten päihdetyön tukipalvelut 2007.) Koska vammaisten päihdeongelmat ovat Suomessa nousseet esille vasta viime vuosina, aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja kirjoituksia löytyy vielä melko vähän. Sen vuoksi kaikki uusi tieto ja sitä käsittelevä materiaali on tarpeellista ja merkittävää. Opinnäytetyöni tavoitteena on, että tekemästäni opinnäytetyöstä hyötyisivät niin alan ammattilaiset kuin opiskelijatkin. Tarkastelen työssäni Vammaisten päihdetyön tukipalveluiden puitteissa järjestettyä Vapavastaavuustoimintaa, ja tarkoituksenani on selvittää Vapa-vastaavien omia mielipiteitä toiminnasta. Tarkoituksena on myös selvittää, ovatko verkoston toiminnalle asetetut tavoitteet heidän mielestään toteutuneet. Tutkielmaani osallistui Vapa-vastaavina toimivia ja eri vammais- ja päihdejärjestöissä työskenteleviä henkilöitä. He muodostavat Vapa-vastaavien verkoston, joka toimii tiedon, taidon ja yhteistoiminnan foorumina vammaisten päihdeasioissa. Järjestöt jotka kuuluvat kyseiseen verkostoon ovat A-klinikkasäätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Aivovammaliitto, Invalidiliitto, Kuurojen Palvelusäätiö, Näkövammaisten keskusliitto ry, Suomen Kuurosokeat ry, AD/HD-Liitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Järvenpään Sosiaalisairaala, CP-liitto, Kymenlaakson erityishuollon ky, Kalliolan Setlementti, Asumispalvelu ASPA, 5

6 Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Kuurojen Liitto ja Autismi- ja Aspergerliitto. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Vapa-työn koordinaattoreiden Heidi Erikssonin ja Liisa Jokelan kanssa. He ovat Vapatukipalvelun erityisasiantuntijoita ja koordinoivat Vapavastaavien verkostoa. Aiheen suunnitteluvaiheessa kävin tapaamassa heitä ja tiedustelin, olisiko heillä ideoita tai tarvetta vammaisten päihdeongelmia koskevan tutkimuksen tekemiseen. Lopulta minun mielenkiinnonkohteistani sekä heidän tarpeistaan syntyi aihe tämän opinnäytetyön tekemiseen. Vapa-koordinaattorit hyödyntävät tutkimusmateriaalia ja myös itse tutkimusta omiin tarpeisiinsa. Vapa-vastaavuustoiminta on toiminut 2005 vuodesta lähtien ja sen puitteissa on tehty yksi arviointikatsaus, joka julkaistiin syyskuussa Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia myös tietynlaisena lisäarviointina heidän toiminnalleen. Aikaisempi arviointi keskittyi tarkastelemaan enemmän koko vapa-tukipalveluiden toimintaa, joten minä keskityn omassa tutkielmassani tarkastelemaan vain Vapa-vastaavuustoimintaa. Työni on laadultaan arviointitutkielma, ja sen arviointikriteereinä käytän Vapa-vastaavuustoiminnalle asetettuja virallisia tavoitteita. 6

7 2 VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYÄ Vammaisuutta on kautta aikojen määritelty eri tavoin. Määrittelyn lähtökohtana on, minkälaista ihmiskäsitystä halutaan korostaa ja kenen näkökulmasta vammaisuutta tarkastellaan. Yleisimmin vammaisuuskäsitettä pyritään määrittelemään joko sosiaalisesti tai lääketieteellisesti. (Kaukola 2000: 33.) Marjo Repo avaa vammaisuus käsitettä kirjassa Esteistä mahdollisuuksiin Vammaistyön perusteet. Hänen mukaansa vammaisuus on rajoite henkilön yleisessä toimintakyvyssä, joka näyttäytyy hänen omasta elinympäristöstään katsottuna. Toimintakyvyssä on siis joko pysyvästi tai pidempiaikaisesti joitain rajoitteita, jotka aiheuttavat henkilölle haasteita selviytyä elinympäristönsä tavallisista askareista ja toiminnoista. (Repo 2004: 9.) Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt vammaisuutta luomansa tautiluokituksen (ICIDH) perusteella vuodesta 1980 asti. Se keskittyy tarkastelemaan sairauden tai vamman aiheuttamia muutoksia seurausvaikutusmallin avulla, johon liittyy kolme eri kohtaa. Määritelmän lähtökohdassa tarkastellaan henkilön fyysistä tai psyykkistä puolta. Vammaisella henkilöllä on jonkinlainen vaurio joko fyysisissä tai psyykkisissä ominaisuuksissaan, ja sen vuoksi hän poikkeaa niin sanotusta normaalista tilasta. Tuo vaurio ja sen laatu vaikuttaa olennaisesti henkilön kykyyn selvitä niin sanotuista normaalitoiminnoista. Vaurion seurauksena henkilöllä voi olla jokin puute tai rajoite toimintakyvyssä. Nämä molemmat eli vaurio ja toimintavajavuus yhdessä saattavat aiheuttaa sen sijaan sosiaalista haittaa, joka on tämän mallin tarkastelussa viimeinen osa. Sosiaalisen haitan suuruus määräytyy lopullisesti sen perusteella millainen ympäristö ja olosuhteet henkilöllä on. Vaikka vaurio, toimintavajavuus ja sosiaalinen haitta ovatkin seuraussuhteessa, niin silti ei voida tehdä varmaa päätelmää siitä, että henkilön vaurion ollessa vakava, niin hänen kokemansa sosiaalisen haitansa olisi myös aina merkittävä. (Repo 2004: 9-11.) WHO:n vammaismääritelmää on voimakkaasti kritisoinut Michael Oliver vuodesta Erityisesti hän on arvostellut sitä, että määritelmä keskittyy tarkastelemaan vammaisuutta pelkästään henkilön yksilöllisten ja lääketieteellisten ominaisuuksien pohjalta. Itse Oliver on määritellyt vammaisuutta 1996 vuodesta alkaen toisenlaisella tavalla. Hän jakaa vammaisuuden sisällön kahteen osaan, yksilölliseen ja sosiaaliseen malliin. Vammaisuuden yksilöllinen malli keskittyy tarkastelemaan vammaisuutta niin sanotun henkilökohtaisen tragedian kautta, joka on lähtöisin vaurion syntymisestä tai olemassaolosta. Yksilöllisessä mallissa henkilön toimintavajavuus johtuu hänen toiminnallisista rajoituksista ja psykologisista menetyksistä, joita vamma aiheuttaa. Siitä seuraa Oliverin mielestä ideologinen ajatus, jonka mukaan vammaisuus on nähtävissä vain jonain negatiivisena ja merkittävänä muutoksena, joka sattuu joidenkin epäonnisten kohdalle. Oliverin sosiaalisessa mallissa vammaisuus onkin enemmän nähtävissä yhteiskunnan määrittelemänä ilmentymänä, jota 7

8 politiikka sanelee. Vammaisten ongelmat johtuvat siitä, että yhteiskunnassa vallitsevat poliittiset linjaukset eivät takaa vammaisille kunnollisia elinolosuhteita ja hyvää elämää. Yhteiskunnassa esiintyy vammaisten syrjintää esimerkiksi kuljetuspalveluissa, koulutuksissa ja työelämässä. Hän selittää, että vammaiset joutuvat syrjinnän kohteeksi ryhmänä, ei niinkään yksilönä. Oliver tuo esille myös näkemyksen, jonka mukaan vammaisuus on myös kulttuurisesti tuotettua. Hänen mukaansa länsimainen kulttuuri on kautta aikojen määritellyt erilaisten vaurioiden olevan epänormaalia, ja kyseisen näkemyksen mukaan niitä tulisi välttää. (Suikkanen 1999: ) Edellä esittämäni vammaisuuden yleisimmät selitysmallit, sekä lääketieteellinen että sosiaalinen, löytyvät lähes kaikesta vammaiskirjallisuudesta. Vehmaksen mukaan useat tutkijat ovat kuitenkin kritisoineet molempia malleja, sillä niiden koetaan pyrkivän selittämään vammaisuutta liian universaalisti. Kritiikin esittäneet henkilöt korostavat, että eri kulttuureissa ja eri historian ajanjaksoina vammaisten henkilöiden kokemukset ovat hyvinkin erilaisia, ja niiden täydellinen selittäminen yhdellä tai kahdella yhtenäisellä teorialla koetaan olevan lähes mahdotonta. Heidän mukaansa on epärealistista ja liian yksinkertaista tarkastella vammaisuutta vain joko elimellisen vamman tai sosiaalisen ilmiön välillä. Kyseisissä malleissa ei huomioida, että vammaisuuden ilmiössä on itse asiassa kyse niin kulttuuristen, biologisten, psykologisten kuin myös sosiaalipoliittisten tekijöiden monimuotoisesta kokonaisuudesta. (Vehmas 2005: 142.) Tämän päivän yhteiskunnassa ihmiset pyrkivät kovin helposti muodostamaan käsityksen niin sanotusta ideaali-ihmisyydestä. Tuo yleinen käsitys muodostuu usein hallitsevan ihmisryhmän kokemusten ja normien mukaisesti. Näkemystä pidetään helposti luonnollisena ja itsestään selvänä, jolloin marginaaliryhmien kokemukset jäävät merkityksettömiksi ja virheellisiksi. Tämä on valitettavaa, sillä eivät ihmiset yleensäkään halua tulla määritellyksi suhteessa johonkin hallitsevaan ihmisryhmään. Eiväthän esimerkiksi naiset halua tulla määritellyksi suhteessa miehiin, ja samalla tavalla eivät myöskään vammaiset halua tulla määritellyksi suhteessa vammattomiin. Kaikki yksilöt tahtovat ennemmin tulla nähdyiksi oman subjektiivisen kokemuksensa valossa, jolloin heidän oman äänensä kuulluksi tuleminen on tärkeää. (Vehmas 2006: 225.) Vammaisten henkilöiden ei siis täydy omaksua ensisijaisesti vammaisen identiteettiä, ja monet heistä rakentavatkin identiteettinsä muiden tekijöiden, kuten esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisuuden, ammatin tai etnisen taustan perusteella (Vehmas 2005: 142,144.). Vammaiset henkilöt ovat ainutlaatuisia yksilöitä omine erityispiirteineen, eikä heitä näin ollen voida kuvata täysin minkään tietyn määritelmän kautta. (Repo 2004: 12.) Tärkeää olisikin pohtia, tarvitseeko vammaisuudesta edes tehdä mitään yleispätevää määritelmää? Ehkä olisikin tärkeämpää ennemmin miettiä niitä keinoja, joiden avulla yhteiskunnassa voidaan 8

9 levittää asenteita ja tietoutta niin, että vammaisuus ei estäisi kohtaamasta ihmistä ensisijaisesti ainutkertaisena yksilönä. 3 PÄIHTEET JA NIIDEN ONGELMAKÄYTTÖ Päihteet voidaan luokitella monella eri tavalla. Stakes määrittelee laillisiksi päihteiksi alkoholin ja tupakan. Myös päihtymistarkoituksessa käytetyt lääkkeet sekä erilaiset liuottimet sekä huumausaineet luokitellaan päihteiksi. Yleiskuvauksen mukaan päihteet ovat kemiallisia aineita, jotka vaikuttavat henkilön keskushermostoon, ja joita käytetään niiden tuottamien psyykkisen vaikutuksen vuoksi. (Stakes neuvoa antavat 2007.) Kun henkilö käyttää useampia päihteitä joko samanaikaisesti tai vuorotellen, puhutaan sekakäytöstä. Monesti sekakäytössä on kyse siitä, että useampaa ainetta samanaikaisesti käyttävä henkilö saavuttaa voimakkaamman päihtymyksen tilan kuin pelkästään yhtä päihdettä käyttäessä. Sekakäytössä piilee vaara, sillä vaikutuksen määrää ei ole ennalta arvattavissa, ja se saattaa olla moninkertainen tai jopa kuolettava. Yleisimmin sekakäyttö tapahtuu alkoholin ja lääkkeiden avulla. (Dahl & Hirschovits 2002: 5.) Suomessa valtapäihde on edelleen alkoholi. Vammaisten henkilöiden päihteiden käytöstä ja käytetyistä aineista ei ole juurikaan tilastoitua tietoa olemassa. Keskityn tässä päihteitä käsittelevässä luvussa hieman tarkemmin alkoholin käyttöön liittyviin seikkoihin, koska alkoholi on päihteistä yleisimmin käytetty ja laillinen päihde. Päihdepalveluiden laatusuositukset opas luokittelee alkoholin riskikäyttäjäksi henkilön, jonka alkoholin kulutus on säännöllistä, ja joka käyttää alkoholia niin paljon, että hänellä on merkittävä riski erilaisiin sairauksiin tai jopa kuolemaan juuri alkoholin käytön vuoksi. Myös runsas kertajuominen luokitellaan riskikäytöksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: 33.) Ongelmakäytöksi alkoholinkäyttö määritellään silloin kun siitä aiheutuu fyysistä tai tajunnallista haittaa tai elämäntilanteen ongelmia. Kun on kyse elämäntilanteiden ongelmista, ongelmat voivat kohdistua esimerkiksi perhe-elämään, omaan henkiseen hyvinvointiin, raha-asioihin tai työelämään. (Havio, Mattila, Sinnemäki, & Syysmeri, 1994: 7, 113.). Päihteiden käyttöön vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset rakenteet ja sosiaalinen kontrolli. Ne voivat joko edistää tai estää päihteiden käyttöä. Ne myös määrittävät osittain sitä, minkä verran ongelmia päihteiden käytöstä aiheutuu. (Ahlström 2003: 24.) 9

10 3.1 Päihdeongelman syntyminen Päihteiden ongelmakäytön syyt ovat hyvin moninaiset, ja niitä ei voida tarkastella vain yhdestä viitekehyksestä katsoen. Käytön syitä tarkasteltaessa on aina huomioitava psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen puoli. Erästä määrittelyä päihdekäyttäytymisen selvittämiseksi, tarjoaa Veikko Granström ja Kimmo Kuoppasalmi kirjassa Päihdelääketiede. Päihteidenkäyttö alkaa aina tilanteesta, jossa henkilö tietoisesti käyttää päihteitä. Päihdettä käytettäessä henkilön keskushermostossa tapahtuu neurokemiallinen tapahtuma, joka näkyy ihmisen psyykkisessä toiminnassa ja käytöksessä. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 30,31,32.) Monilla päihteiden ongelmakäyttäjillä on usein ongelmia psyykkisen tasapainon ylläpitämisessä. Ihmiselle on ominaista, että jos kokee jotain sellaista, mikä vaikuttaa hänen psyykkiseen tasapainoonsa sitä järkyttäen, hän yrittää keinolla millä hyvänsä parantaa tasapainon normaaliksi. Keinot voivat olla joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Ihminen turvautuu psyykkisen tasapainon järkkyessä helposti myös ulkoisiin tekijöihin tasapainon säilyttämiseksi. Ulkoisista tekijöistä yksi esimerkki on juuri päihteet. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 30,31,32.) Päihteiden ongelmakäyttäjillä psyykkiset vaikeudet näyttäytyvät erityisesti heidän itsetunnossa, tunteiden sietokyvyssä, minäkuvassa tai kyvyssä huolehtia omasta itsestään. Koska päihteet antavat usein miellyttävän ja positiivisen vaikutuksen tai kokemuksen, niitä käyttävän henkilön käyttäytyminen alkaa muuttua entistä enemmän päihdehakuiseen suuntaan. Tämä saattaa olla alku päihderiippuvuuden syntymiselle. (Granström & Kuoppasalmi 2003: 29,30-31.) Päihteidenkäytön sosiaaliset syyt ovat moninaiset. Niihin vaikuttavat niin elinympäristö, kuin myös kulttuuri missä eletään. Jokaisen henkilön elämäntapa ja henkilöhistoria nousevat selvästi esille päihteiden ongelmakäytön syitä tarkastellessa. Päihteidenkäytön tarkoituksena voi joillakin henkilöillä olla esimerkiksi sosiaalisen kanssakäymisen rikastuttaminen. Monet muuttuvat päihteitä käytettäessä puheliaammiksi tai estottomimmiksi sosiaalisissa tilanteissa, ja näin ollen päihteistä saatetaan hakea tietynlaista rentoutumista. Tällaisessa tilanteessa henkilö saa aluksi haluamansa vaikutuksen, eli helpotusta sosiaalisiin tilanteisiin, mutta ajan myötä päihteestä saatetaan hakea apua tilanteeseen kuin tilanteeseen. (Anja Koski-Jännes 1998: 32.) Sosiaalisista näkökulmista voidaan tarkastella myös niitä syitä, jotka saattavat olla ongelmakäytön taustalla. Esimerkiksi nuoria päihteiden pariin voivat johtaa esimerkiksi kaveripiiri, halu kokea jännitystä tai rentoutumisen kaipuu. Sen sijaan aikuisten ongelmakäyttöön saattavat johtaa esimerkiksi avioero, läheisen kuolema tai vaikka työpaikan menettäminen. Monesti kriisitilanteet tai elämän käännekohdat voivat olla päihteidenkäyttöön johtavia tapahtumia. (Ahlström 2003: 20.) 10

11 Sosiaalista näkökulmaa voidaan viedä hieman pidemmällekin. Seppo Toiviainen on tuonut päihdeongelmiin liittyen näkemyksen niin sanotusta juoppokulttuurista. Juoppokulttuurissa on hänen mukaansa kyse täysin rationaalisesta toiminnasta, jossa alkoholiongelmaisen henkilön toiminta perustuu loppujen lopuksi vain pelkkään pulloon. Ihmisen ja alkoholin välille linkittyy olennaisesti se kulttuuri missä eletään, tai tässä tapauksessa se kulttuuri missä juodaan. Juoppokulttuuri määrittelee jäsentensä jokaista elämäntoimintoa, sitä voimakkaammin mitä syvemmällä ihminen juoppokulttuurissa on mukana. (Toiviainen 1997: 147,7.) Tämän perusteella voidaankin sanoa, että osa alkoholi- kuin myös muut päihdeongelmaisista saattaa kokea merkitykselliseksi juuri sen kulttuurin ja elämäntavan mikä päihteiden käyttöön liittyy. He voivat saada yhteenkuuluvuudentunnetta tai hyväksyntää juuri siinä yhteisössä, missä he käyttävät päihteitä. Toiviainen esittää vielä näkemyksen, jonka mukaan juoppokulttuuri on murrettavissa vain vaihtamalla se johonkin muuhun tavoitteelliseen, todelliseen, toiminnalliseen vaihtoehtoon. Tavoitteena ei siis enää voi olla pullo eikä myöskään ei-pullo, vaan jokin muu vaihtoehtoinen toimintamalli. Tällöin juoppokulttuuri vaihtuu kokonaan eri kulttuuriin ja ympäristöön. (Toiviainen 1997: 147.) Fysiologisia ja biologisia syitä tarkastellessa huomio painottuu perimään, aineenvaihduntaan ja hermoston toimintaan (Sulkko 2000: 23). Yksilöiden välillä on suuria eroja päihteiden kestokyvyn kasvussa, eli toleranssissa. Toleranssin syntymisessä edellä mainituilla tekijöillä on merkittävä rooli. Aineenvaihdunnallinen toleranssi on seurauksena pitkäaikaisen ja runsaan päihteidenkäytön seurauksena. Tällöin aineenvaihdunta pyrkii päihteen pitoisuuden alentamiseen, ja se tapahtuu käytettävän aineen imeytymiseen, jakautumiseen ja poistumiseen vaikuttamalla. Hermosto toimii päihdettä käytettäessä mukautuvana mekanismina, ja se pyrkii pitämään normaalia toimintaa yllä päihteestä huolimatta. Se käynnistää hermofysiologisia reaktioita, jotka pyrkivät kumoamaan päihteen vaikutuksia. Tämän puolustuskeinon ansiosta päihteen vaikutus pienenee. Näin ollen hermostollinen toleranssi kehittyy nopeasti toistuvan päihteille altistumisen seurauksena. Toleranssi ja fyysinen riippuvuus kuuluvat olennaisesti päihteiden toistuvaan käyttöön. (Kiianmaa & Hyytiä 2003: ) Jo pidemmän aikaa päihdettä käyttäneen henkilön keho alkaa siis eri keinoin mukautua käytettävään päihteeseen. Silloin henkilö kokee olonsa normaalimmaksi aina kun hän on päihteen vaikutuksen alaisena. (Anja Koski-Jännes 1998: 33.) Päihderiippuvuudeksi päihteidenkäyttöä voidaan määritellä silloin, kun henkilö käyttää yhtä tai useampaa päihdyttävää ainetta, ja aineen psyykkisten tai fyysisten vaikutusten vuoksi hän alkaa kokea pakonomaista tarvetta aineen jatkuvalle tai ajoittaiselle käytölle. (Dahl & Hirschovits 2002: 263). Pakonomaisuus riippuvuuden kohdalla tarkoittaa sitä, että henkilölle tulee tarve käyttää päihdettä usein, ja hän kokee myös kyvyttömyyttä sen käytön lopettamiseksi. (Havio ym. 1994: 26). Riippuvuus saattaa ajan kuluessa muuttua kuitenkin enemmän siihen suuntaan, että henkilö ei saa aineesta enää niin voimakkaita mielihyvän kokemuksia, mutta sen tilalle kehittyy pakonomainen tarve lievittää aineesta johtuvia 11

12 vieroitusoireita. Riippuvuudesta johtuva päihteiden käyttö jatkuu usein myös pakonomaisena, vaikka ne aiheuttavatkin henkilölle ongelmia sekä kärsimystä. Riippuvuus pitää sisällään kirjavan määrän erilaisia kielteisiä tunteita kuten häpeää, syyllisyyttä ja katkeruutta. Monesti päihderiippuvainen henkilö kieltää omat ongelmansa ja yrittää peitellä niitä keinolla millä hyvänsä. (Granström & Kuoppasalmi 2003: ) Tässä luvussa olen keskittynyt tarkastelemaan päihdeongelmien syntymistä ja syitä päihteiden ongelmakäytölle. Päihdeongelmien syiden tarkastelun avulla saamme jonkin verran ymmärrystä ongelman luonteesta, mutta niitä pohtimalla ei kuitenkaan saada ratkaisuja kaikkeen. Kuten Tamminen kirjassaan toteaa, päihteiden ongelmakäytön syitä etsimällä ei aina löydetä keinoja päihdeongelman ratkaisemiseksi. (Tamminen 2000: 16.) Lisäksi korostan myös Särkelän näkemystä, jonka mukaan päihdeongelmaisuutta ei pystytä selittämään vain yhdestä näkökulmasta, ei lääketieteen, ei sosiaalitieteen eikä myöskään psykologian näkökulmasta käsin. Päihdeongelma vaikuttaa yksilön koko toimintarakenteeseen, ja jokaisen ihmisen elämässä se painottuu eri tavoin. (Särkelä 1994: 61.) Päihdeongelmaa pohtiessa tuntuu aluksi aivan järjenvastaiselta, että ihmiset käyttävät haittoja aiheuttavia päihteitä. Klaus Weckroth selventää, että tuo kummallinen, ihmisen omaa parasta haittaava toiminta selittyy sillä, että ihmisillä on vähintään kaksi parasta, biologinen ja psykologinen. Ihmisen on vaikea pitää nämä kaksi sopusoinnussa, ja päihteitä käytettäessä tulee tilanteita, joissa joudutaan valitsemaan jompikumpi parhaista. Näin ollen ihminen saattaakin valita päihteiden käytön, joka biologisesti on hänen kannaltaan huono vaihtoehto. Tuon valinnan tehdessään ihminen kokee kuitenkin psykologisessa mielessä hallitsevansa tilanteen, ja näin ollen päihteiden avulla hän voi saada apua vaikeidenkin tilanteiden kestämiseen. Loppujen lopuksi ihminen toimii siis oman selviytymisstrategiansa mukaisesti, ja tuolloin päihteiden käyttöä ei voida nähdä täysin järjettömänä asiana. (Weckroth 1992: 23.) 3.3 Päihdepalvelut Päihdepalveluita ja niiden määräytymistä määrittelee päihdehuoltolaki. Laki määräytyy siten, että kunnat voivat tarjota päihdepalveluita tuottamalla niitä itse, tai hankkimalla palveluita joko muilta kunnilta, kuntayhtymältä, valtiolta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. (Stakes työpapereita 3/2006.) Päihdehuoltolaissa on kohta, jonka mukaan päihdehuoltoa tulee tarjota päihdeongelmaiselle henkilölle ja hänen lähimmäisilleen. Hoidon, avun ja tuen lähtökohtana ovat päihdeongelmaisen ja hänen läheisten tarpeet (L 1986/41: 7 ). Sosiaali- ja terveyshuollossa päihdepalvelut voidaan jakaa kahden palvelumuodon ja neljän eri ryhmän kesken. Niitä ovat yleispalveluihin kuuluvat avo- ja laitoshoitopaikat sekä 12

13 erityispalveluiden piiriin kuuluvat avo- ja laitoshoitopaikat. Yleisiin palveluiden tarjoajiin kuuluvat avohoidon osalta sosiaalitoimistojen sosiaalityö, perusterveydenhuolto sekä psykiatrinen avohoito ja laitoshoidon osalta terveyskeskusten vuodeosastot, yleiset sairaalat ja psykiatriset sairaalat. Erityispalveluissa avohoitoa tarjoavat A-klinikat, nuorisoasemat, huumehoidon erityisyksiköt, päiväkeskukset, muut avomuotoiset toiminnat ja laitoshoitoa sen sijaan tarjoavat kuntoutuslaitokset, katkaisuhoitolaitokset, ensisuojat sekä laitosmuotoiset asumispalveluita tarjoavat yksiköt. (Hakkarainen ym ) Päihdepalveluiden tarjoamista määrää siis päihdehuoltolaki, mutta sen sisältöä ja laatua ohjaa valtakunnallinen päihdepalveluiden laatusuositus. Sen on laatinut Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Suomen kuntaliiton kanssa. Suosituksen tarkoituksena on toimia apuna päihdepalveluita järjestäville tahoille. Se sisältää tietynlaisia linjauksia ja ohjeita, joiden avulla päihdepalveluita järjestävät tahot saavat tukea päihdepalveluiden suunnittelu-, päätöstenteko-, toiminta-, tuottamis- ja kehittämisvaiheisiin. Suosituksen tavoitteena olisi taata lähtökohdat toimiville ja laadukkaille päihdepalveluille. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002: 15.) Päihdepalveluiden laatusuositukset pitävät sisällään periaatteita ja suosituksia. Ne perustuvat suurimmaksi osaksi eettisten, sisällöllisten ja sosiaalisesti oikeudellisten asioiden tarkasteluun. Laatusuositusten lähtökohtana on, että jokaiselle kuntalaiselle on tarjottava laadukasta, yksilöllisten tarpeiden mukaista sekä oikeaan aikaan tarjottua päihdehoitoa ja kuntoutusta, riippumatta siitä missä hän asuu. Myös asiakkaan läheisten avun, tuen ja hoidon tarve tulisi huomioida. Jotta yksilölliset tarpeet huomioidaan tarpeeksi kattavasti, tulisi palveluissa kartoittaa kokonaisvaltaisesti asiakkaan fyysinen ja psyykkinen tila sekä sosiaalinen tilanne ja tuen tarve. Laatusuosituksissa korostetaan sitä, että Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisten palveluiden tulisi vastata päihdeongelmiin kaikilla eri palvelumuodoilla ja tarjota tietoa, tukea ja apua tarpeeksi aktiivisesti. Palveluissa tulisi huomioida asiakkaan oikeusturva ja niitä järjestettäessä myös perus- ja ihmisoikeudet tulisi toteutua. Myös arvot, kuten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, omatoimisuuden tukeminen sekä myös keskinäiseen luottamuksellisuuteen pyrkiminen ovat merkittäviä päämääriä, johon tulisi pyrkiä. Jotta muuttuviin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, päihdepalveluja tulisi kehittää jatkuvasti. Kehittämisessä tulisi kuunnella sekä asiakkaita, eri järjestöjä ja vertaistukiryhmiä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002: 15.) 4 VAMMAISTEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Vammaisten päihteidenkäyttöä tarkastellessa lähtökohtana on se, että heillä tulisi olla yhtäläiset oikeudet käyttää laillisia päihteitä kuin vammattomillakin henkilöillä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen täysi-ikäinen vammainen voi käyttää alkoholia ja tupakkaa 13

14 nautintoaineina siinä missä vammattomatkin. Päihdeongelmien syntyminen tapahtuu myös samalla tavalla niin vammaisilla kuin vammattomillakin henkilöillä. (Eriksson, Hintsa, Kilgast, Merikallio, Savolainen & Talja 2006: 7). Päihdeongelmaisia vammaisia yhdistää monesti tilanne, jossa päihdeongelmaan ei joko puututa tai sitä ei yritetä hoitaa, ja näin ollen koko muu hoito tai kuntoutuminen kärsii. Yhdessä tuettu- opas vammaisten päihdetyöhön kirjassa mainittiin suomessa olleen vuonna 2005 noin päihdeongelmaista vammaista. Nuo luvut ovat noin 5-10 % suomen tuolloisesta noin puolesta miljoonasta vammaisesta. Jos luvut ovat kolme vuotta sitten olleet tuollaisia, voimme vain esittää arvailuja, mitä ne ovat tänä päivänä. Erästä selitystä päihteidenkäytön lisääntymiseen vammaisten keskuudessa voidaan löytää siitä, että vammaisten hoito ja asuminen on muuttunut laitoskeskeisestä entistä integroivampaan suuntaan. Palvelut tarjotaan yhä useammin avopalveluina ja vammaisille annetaan entistä enemmän mahdollisuuksia ja vapautta toimia itsenäisesti. Itsemääräämisoikeus on siis lisääntynyt ja holhoaminen sen sijaan vähentynyt. Suunta on siis yleisesti ottaen parempaan päin, mutta päihdeongelmien osalta asia saattaa monimutkaistua. Yhteiskuntaan integroituminen takaa vammaiselle henkilölle yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet, mutta tuo mukanaan myös samoja haittoja mitä muullakin väestöllä on. Päihteitä käytetään siis entistä enemmän, ja kohtuukäytön ja ongelmakäytön raja muuttuu helposti häilyväksi. (Kilgast 2004.) On myös olemassa päihdeongelmaisia vammaisia, jotka saattavat jäädä kaikkien palveluiden tarjoajien ulottumattomiin. He ovat erityinen haaste vammais- ja päihdetyöntekijöille. (Hintsa 2004.) Vammaisuuden ja päihdeongelmien yhtälöitä on monenlaisia. Seuraavaksi selvennän joitain niistä, ja erityisesti sellaisia tekijöitä, joilla voi olla vaikutusta kunkin vammaryhmän päihteidenongelmien syntymiselle. Vammautuminen itsessään saattaa olla merkittävä päihteiden ongelmakäyttöön johtava tekijä. Henkilö, joka vammautuu myöhemmässä elämänvaiheessa, käy läpi tietynlaisen kriisitilanteen, ja hän kokee vammautumisen myötä joutuvansa jättämään tietyt asiat taakseen. Luopuminen koskee erityisesti niitä asioita, joita hän ei vammautumisen myötä pysty enää tekemään. Tuollaisena hetkenä henkilö saattaa etsiä lohtua juuri päihteistä. (Eriksson, Hintsa, Kilgast, Merikallio, Savolainen & Talja 2006: 7). On myös henkilöitä, jotka ovat olleet päihdeongelmaisia jo ennen vammautumistaan, ja vammautumisen myötä käyttö on jatkunut edelleen. Kolmas ryhmä sen sijaan ovat henkilöt, jotka ovat vammautuneet juuri päihteiden käytön vuoksi. Näin saattaa käydä esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö ei hoida tarpeellisin keinoin pitkäaikaissairauttaan. Esimerkkinä 14

15 mainittakoon diabeteksen hoitamattomuus, ja siitä seuraava näön heikkeneminen. (Eriksson ym. 2006: 24.) Myös kehitysvammaisilla esiintyy päihdeongelmia. Niiden taustalla saattaa olla aivan samanlaisia syitä kuin kellä tahansa muullakin henkilöllä. Monesti kehitysvammaiset päihdeongelmaiset henkilöt ovat lievästi kehitysvammaisia, ja he käyttävät päihteenä useimmiten alkoholia. (Eriksson ym ) Eräs päihdeongelmiin vaikuttava tekijä vammaisten elämässä on esimerkiksi erilaiset siirtymävaiheet. Siirtymävaiheesta hyvä esimerkki on peruskoulun päättäminen. Kehitysvammaisille saattaa muodostua peruskoulun päättämisen ja sen jälkeen alkavan elämän välille tietty epävarmuusaika. Jos kehitysvammainen henkilö ei pääse esimerkiksi mihinkään ammatilliseen tai muuhun jatkokoulutukseen, hänen tukimuotonsa saattavat peruskoulun jälkeen jäädä vähäiseksi. Elämä saattaa muuttua tuolloin radikaalisti. Kouluelämä on ollut turvallista ja siellä on ollut tietyt selkeät päivärutiinit ja sosiaalisia kontakteja. Uudet vaiheet elämässä tuovat usein mukanaan uudenlaisia valintoja ja uusien asioiden omaksumista. Ne ovat kaikki positiivisia asioita, mutta kehitysvammaiselle tai kelle tahansa meistä ne saattavat aluksi tuntua pelottavilta tai jopa epämiellyttäviltä. Myös tukijärjestelmässä saattaa tapahtua muutoksia elämän eri siirtymävaiheissa. Kaikkien edellä mainittujen asioiden seurauksena kehitysvammainen henkilö on erilaisille vaikutuksille altis, ja saattaa ajautua tekemisiin esimerkiksi päihteiden kanssa. (Koskinen 2004: 27,35.) Näkö-, kuulo-, ja liikuntavammaisten päihdeongelmien kohdalla ongelmien taustalta saattaa löytyä samanlaisia tekijöitä. Kaikkien edellä mainittuihin vammoihin saattaa liittyä olennaisesti sosiaalisen kanssakäymisen vaikeus tai vähyys. Tietyt erityispiirteet mitä vamma tuo mukanaan, saattaa vaikeuttaa esimerkiksi henkilön liikkumista uusilla paikoilla ja uusissa tilanteissa. Kontaktien ottaminen toisiin ihmisiin saattaa olla myös hankalaa. Myös omaan identiteettiin liittyvät ongelmat voivat olla päihteidenkäyttöön altistavia tekijöitä. (Eriksson 2006: 15-29) Joissakin tapauksissa vammaisilla voi olla hyvinkin tiiviit sosiaaliset suhteet, jotka monesti muodostuvat omien yhteisöidensä jäsenistä. Esimerkiksi viittomakielisillä on oma yhteisönsä, joka saattaa olla joskus jopa tärkeämpi kuin omista sukulaisista ja ei-viittovista muodostuvat yhteisöt. Nämä erilaiset tiiviit yhteisöt muodostavat ryhmän, joissa näyttäytyy voimakkaasti heidän oma ryhmäkulttuurinsa eli ryhmän omat tavat ja arvot. Niissä tuetaan toisia, ja monet kokevatkin voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta kuuluessaan sellaiseen ryhmään. Sen sijaan ongelmia saattaa aiheuttaa tilanne, jossa joku yhteisön jäsen poikkeaa jollain tavalla normeista, esimerkiksi päihteiden liikakäytön vuoksi. Tällaisissa tilanteissa monet yhteisöt saattavat pyrkiä syrjäyttämään niin sanotun ongelmallisen jäsenen yhteisöstään, ja näin ollen henkilö saattaa jäädä aivan yksin vaikeuksiensa kanssa. (Eriksson ym. 2006: 18) 15

16 4.1 Asenteet ja ennakkoluulot Asenteet ja ennakkoluulot määräävät monesti sen miten vammaisten päihdeongelmiin suhtaudutaan. Jotkut saattavat ajatella, että vammaisten päihteidenkäyttö olisi hyväksyttävämpää kuin ei-vammaisten. Usein koetaan että, heidän syynsä päihteidenkäytölle olisivat oikeutetut sillä perusteella, että heillä on muutenkin jo niin vaikeaa. Jos vammaisen asiakkaan päihteidenkäytölle annetaan hyväksyntä ja itse ongelmaan ei tartuta, asiakas ei saa tarvitsemaansa apua ja palveluita. (Kilgast 2000: 7.) Vammainen asiakas on koettu päihdealalla työskentelevien henkilöiden silmissä usein vieraana ja lähestyminen on ollut vaikeaa. Sen sijaan vammaisten keskuudessa on taas pelätty päihdeongelman puheeksi ottamista leimaamisen pelon vuoksi. (Könkkölä 2003: 5.) Vammaisten päihdetyön osalta huolta on aika ajoin aiheuttanut luulo siitä, että vammaisille luotaisiin omia erityispalveluita erilleen normaaleista palveluista, ja näin ollen se leimaisi koko vammaisten ryhmän. Keskustelua asenteisiin liittyen on herättänyt kysymys, että nähdäänkö vammaisen päihdeongelmaisen hoito ja kuntoutus kannattavana ja arvokkaana vai ei. (Kilgast 2003: 7.) Asenteisiin vaikuttaa suuresti se, millä tavoin vammais- ja päihdetyöntekijät näkevät vammaisen päihdeongelmaisen tilanteen. Antti Särkelä on esittänyt kirjassaan oivallisen esimerkin, jota voidaan hyödyntää myös vammaisten päihdeongelmien tarkastelussa. Hän pohtii esimerkissään sitä, mitä kaikkea voidaan ajatella esimerkiksi käsitteestä asunnoton alkoholisti. Onko asunnoton alkoholisti ensisijaisesti asunnoton sen vuoksi, että tarjolla ei ole riittävästi asuntoja vai onko hän ennemminkin alkoholisti, joka ei alkoholisminsa takia pärjää asuntomarkkinoilla? Lisäksi voidaan pohtia, ovatko hänen alkoholisminsa syyt peräisin jopa asunnottomuudesta? Kaiken kaikkiaan voimme todeta, että se millaisena asia nähdään, vaikuttaa oleellisesti siihen, miten asiakkaaseen suhtaudutaan ja miten häntä pyritään auttamaan. (Särkelä 2001: ) Tämän esimerkin avulla voidaan miettiä, että myös vammaisten päihdetyön kohdalla saattaa olla jollain tavalla sama tilanne. Asiaa voidaan tarkastella monella tavalla ja eri näkökulmista käsin, ja tietyn näkökulman valitseminen vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ongelmia loppujen lopuksi ryhdytään ratkomaan ja millaista tukea ja apua hänelle tarjotaan. 4.2 Päihdepalveluiden saavutettavuus ja esteettömyys Vammaisella päihdeongelmaisella henkilöllä on oikeus päihdepalveluihin ihan niin kuin kenellä tahansa muullakin. Kuten jo aikaisemmin tässä luvussa tuli ilmi, myös vammaisilla esiintyy merkittävissä määrin päihdeongelmia. Silti päihdepalveluiden asiakkaiksi vammaisia ei kuitenkaan hakeudu kovinkaan paljon. Syitä siihen varmasti on monia, mutta merkittävää 16

17 ainakin on päihdepalveluiden saavutettavuus (Eriksson ym. 2006: 30). Päihdepalveluiden saavutettavuus merkitsee sitä, että jokaisella yksilöllä on tasa-arvoiset edellytykset saada tarvitsemaansa päihdehoitoa. Saavutettavuus muodostuu monesta eri tekijästä, mutta pääpiirteissään se on hoitoa, joka on saatavilla ja jokaiselle yksilölle soveltuvaa. Jotta hoito täyttäisi edellä mainitut kriteerit, tulisi kiinnittää huomiota itse palvelun tiedottamiseen ja tarjoamiseen. (Eriksson & Talja 2004: 8.) Monesti asiakkaat eivät ole saaneet oikeanlaista ohjausta ja tietoa päihdepalveluista, koska vammaistyöntekijöiden taidot ja tietämys päihdeasioissa on saattanut olla puutteellista. Myös vammaisille itselleen kohdennettua selkeää materiaalia päihdeasioista ei ole ollut saatavilla. (Eriksson ym. 2006: 30.) Itse päihdehoito tulisi myös tarjota sellaisessa fyysisessä ympäristössä, jossa jokainen asiakas pystyy toimimaan, vaikka hänellä olisi joitain toimintakykyä rajoittavia ominaisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella henkilöllä on mahdollisuus liikkua, nähdä, kuulla, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä saada tietoa omasta erilaisuudestaan huolimatta. Myös hoidon laatu ja tasa-arvoinen kohtelu vaikuttavat siihen onko päihdehoito asiakkaan kannalta saavutettavissa. (Eriksson & Talja 2004: 8.) Vammaisten päihdeongelmat ovat haaste vammaistyöntekijöille ja vammainen asiakas haaste päihdetyöntekijöille. Jos vammais- tai päihdetyön organisaatioissa henkilöstön tiedot, taidot tai yleiset toimintaohjeet ovat puutteellisia, asiakkaan auttaminen saattaa muodostua ongelmalliseksi. Myös epätietoisuus siitä, kuka on vastuussa päihdeongelmallisen asiakkaan hoidosta lisää myös yleistä epävarmuutta. Tärkeää olisi, että henkilöstöä koulutetaan entistä osaavimmiksi vammais- sekä päihdeasioiden osalta. Lähtökohtana täytyy kuitenkin olla se, että jokaisella toimintayksiköillä olisi selkeät käytänteet ja toimintamallit, jotka ohjaisivat henkilöstön toimintaa. (Hintsa 2004: 21.) 5 VAMMAISTEN PÄIHDETYÖ JA SEN KEHITTYMINEN SUOMESSA Vammaisten päihdetyön voidaan katsoa alkaneen suomessa vuonna Alkusysäyksen sille antoi Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojekti, joka oli Sininauhaliiton ja sen yhteistyökumppaneiden kuten Invalidiliiton ja monien muiden vammaisjärjestöiden toteuttama hanke. Hankeen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteet projektissa kohdistui tiedon lisäämiseen päihdeongelmista kärsiville vammaisille, kuin myös heidän läheisilleen. Myös vammaispalveluhenkilökunnan mahdollisuuksia päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamiseksi pyrittiin parantamaan. (Kilgast 2003: 5.) Hankkeessa kartoitettiin kuuden kaupungin päihdepalveluita tarjoavien noin kahdensadan yksikön mahdollisuuksia tarjota palveluitaan vammaisille asiakkaille. Kartoituksessa tarkasteltiin erityisesti yksiköiden fyysisten tilojen soveltuvuutta vammaisille, sekä myös 17

18 selkokielisen materiaalin ja vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen käytöstä vammaisten asiakkaiden kohtaamistilanteissa. (Kilgast 2003: 5.) Tilausta projektin kaltaiselle herättäjälle oli varmasti jo ollut, sen kertoo selvästi projektista saadut tulokset. Suurin saavutus projektin myötä oli varmasti se, että nyt asiasta puhuttiin julkisesti ja mitään kaunistelematta. Aikaisemmin aihetta oli sivutettu, ja päihdeongelmien olemassaoloa varmasti myös peitelty monissakin paikoissa. Nyt kun aihe oli nostettu esille, niin enää ei pelätty että päihdeongelmista puhuminen leimaisi koko vammaisten ryhmän. Vaikka päihdetyö varsinaisesti alkoi vasta projektin myötä, selvää on, että päihdepalveluissa vammaisia henkilöitä on varmasti hoidettu aikaisemminkin. Silloin heidän hoitonsa on kuitenkin saattanut jäädä puutteelliseksi. Siihen vaikuttaneita ja edellisissäkin luvuissa ilmi tulleita seikkoja ovat esimerkiksi puutteelliset tilat, kommunikaatiovaikeudet sekä yleisten toimintaa ohjaavien sääntöjen ja periaatteiden puute. (Kilgast 2004) Vammaisten päihdehaittojen ehkäisyprojektin myötä saatiin aikaiseksi paljon vammaisten päihdeongelmia koskevaa hyödyllistä materiaalia. Erilaiset palveluoppaat ja vammaisille soveltuvat selkokieliset tai pistekirjoitetut materiaalit ja äänikasetit olivat tärkeitä tuotoksia. Aiheelle saatiin tarvittavaa näkyvyyttä ammatti- ja järjestölehdissä julkaistujen kirjoitusten sekä kahden tv- dokumentin avulla. Vammaiset päihdekuntoutujat olivat projektissa mukana kertomassa omista kokemuksistaan, ja heistä muodostettiin myös tukihenkilöverkostoa muille päihderiippuvuuksista toipuville henkilöille. Aiheesta pidettiin myös lukuisia seminaareja sekä pienempimuotoisia tilaisuuksia. (Kilgast 2003: 5.) Projektin lopputuloksena saatiin merkittävä tieto siitä, että vammaisten henkilöiden tarpeita vastaavia päihdekuntoutusyksiköitä ei Suomesta löytynyt juuri montaakaan. Todettiin kuitenkin, että ei tarvitsisi tehdä paljoa töitä, että fyysinen ympäristö saataisiin vammaisille sopiviksi. Myös hoidon kehittäminen nousi selvästi esille. Lisäksi vammaisten päihdeongelmasta puhumisen vaikeus ja ennaltaehkäisevän päihdetyön merkitys korostuivat hankkeen avulla tärkeiksi asioiksi. Projekti poiki vielä merkittäviä yhteistyöverkostoja eri vammaisjärjestöjen sekä päihdepalveluja ja vammaispalveluja tarjoavien tahojen välille. (Kilgast 2003: 6.) Hankkeen jälkeen todettiin, että vammaisten päihdetyössä on kehittämishaasteita enemmänkin ja työtä olisi jatkettava. Sen vuoksi hanke sai jatkoa, ja laajemmassakin mittasuhteessa. (Kilgast 2003: 49.) Vammaisten päihdepalveluiden kehittämisprojekti Vapa oli seuraava valtakunnallinen hanke, jonka Raha-automaattiyhdistys jälleen rahoitti. Sen toteutus keskittyi vuosiin ja hankkeen sisältö muodostui neljästä eri osaprojektista. Niitä olivat A-klinikkasäätiön kuuroille, Kalliolan Setlementin näkövammaisille, Helsingin Diakonissalaitoksen aivo- ja selkäydinvammaisille ja Sininauhaliiton liikunta ja kehitysvammaisille järjestämät 18

19 osaprojektit, joissa keskityttiin oman ryhmän päihdepalveluiden kehittämiseen. Päihdejärjestöiden lisäksi yhdeksän eri vammaisjärjestöä toimi kehittämistyössä myös mukana. Näin ollen molempien alojen asiantuntijat olivat edustettuina. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) Projektin perustan muodosti ajatus, että vammaisille tulisi tarjota soveltuvia palveluita normaalin päihdepalveluiden piiristä, ja että päihdeongelmien asianmukainen tunnistaminen ja kohtaaminen olisi myös vammaistyössä toimivan henkilön velvollisuus. Sen vuoksi tavoitteeksi muodostui tiiviin ja kokonaisvaltaisen verkoston luominen normaalin päihdehoidon ja vammaispalveluiden piiriin. Tarkoituksena oli myös kehittää malleja päihdeja vammaispalveluiden hoitoonohjaukseen sekä erilaisiin koulutuksiin. Työjako projektissa muodostuikin siten, että A-klinikkasäätiö lähti koulutuksen, Helsingin diakonissalaitos vammaiskuntoutuksen kehittämisen, Kalliolan Setlementti päihdetyön kehittämisen ja sininauhaliitto päihdestrategiatyön kehittämisen näkökulmasta liikkeelle. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) Vapa-projekti tuotti kaiken kaikkiaan viisi erilaista mallia vammaisten päihdetyön kehittämiseksi. Niitä olivat koulutusmalli, päihteettömän vammaiskuntoutuksen malli, saavutettavat päihdepalvelut malli, päihdestrategian suunnittelumalli ja monitoimijamalli. Mallien pohjalta tehtiin myös kirja näkyvät, kuuluvat ja saavutettavat päihdepalvelut, jossa perehdytään vammaiserityisen päihdetyöhön ja mallien soveltamiseen eri käyttäjäryhmille. Projektin myötä Raha-automaattiyhdistys myönsi kohdennetun toiminta-avustuksen Vapan valtakunnalliselle tukipalvelulle, jonka tehtävänä oli jatkaa vammaisten päihdetyön tukemista. (Vapa- Vammaisten päihdetyöntukipalvelut 2007.) 5.1 Vammaisten päihdetyön tukipalvelu ja Vapa-vastaavien verkosto Vapa-sana on lyhenne joka tarkoittaa vammaisten päihdetyön tukipalvelua. Tukipalvelu on perustettu vuonna Toiminnan perimmäinen tarkoitus on edistää vammais- ja päihdepalveluiden välistä yhteistyötä ja lisätä vammaisten päihdetyön näkyvyyttä. Yhteistyön lisäämiseksi vapa-toiminta perusti vapa-vastaavien verkoston. Lisäksi toiminnalla on muitakin tavoitteita, kuten asenteisiin vaikuttaminen sekä tiedonsaannin helpottaminen vammaisten päihdetyön osalta. (Vapa- Vammaisten päihdetyön tukipalvelut 2007.) Vapa-vastaavien verkosto on perustettu samana vuonna kuin tukipalvelutkin, eli vuonna Sen ideana on toimia vammais- ja päihdealan ammattilaisten tiedon, osaamisen ja kokemusten kohtauspaikkana. Heidän tehtävänään on jakaa tietoa toisilleen sekä myös verkoston ulkopuolelle. He voivat esimerkillään viedä hyvää, palveluita edistävää ja asenteisiin vaikuttavaa ajatusmallia eteenpäin. Tämän ydinjoukon tarkoituksena on myös 19

20 antaa toisilleen kannustusta ja tukea. Erityisesti omien organisaatioidensa kehittämistyössä tuki voi osoittautua erityisen tärkeäksi. (Eriksson & Jokela 2006.) Vapa-vastaavien verkoston viralliset tavoitteet on määritelty seuraavasti: 1. Osaamisen ja kokemusten jakaminen verkostossa. 2. Osaamisen jakaminen verkoston ulkopuolella. 3. Päihdepalveluiden esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen. 4. Vaikuttamistyö. (Eriksson & Jokela 2006.) 5.2 Vapa-tukipalvelun ja Vapa-vastaavien verkoston arviointia Vapa-tukipalvelun toiminnasta ilmestyi arviointikatsaus syyskuussa Se perustui Vapavastaavien verkostolle tehdylle kyselylle, Vammais- ja päihdetyön neuvottelupäivillä kerättyyn palautteeseen sekä Vapa-tukipalvelun dokumentteihin ja arviointipalaverien muistioihin. Arvioinnissa keskityttiin tarkastelemaan toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Nuo tavoitteet muodostuvat kolmesta päälinjasta; 1. vammais- ja päihdealan yhteistyön edistämisestä, 2. ilmiön tunnettavuuden lisäämisestä ja asenteisiin vaikuttamisesta sekä 3. vammaisten päihdepalveluiden vaivattoman tiedonsaannin edistämisestä. Arviointikriteereinä painottuivat sekä ensimmäinen että kolmas tavoite, joiden osalta tarkasteltiin yhteistyön edistämistä sekä tiedon levittämistä. (Hyttinen 2007.) Arvioinnissa nousi esille, että Vapa-vastaavien verkoston koetaan olevan merkittävin keino vammais- ja päihdetyöntekijöiden yhteistyön edistämiseksi, ja samalla se on myös tärkeä vaikuttamisen väline. Vapa-tukipalvelun päällimmäisin tehtävä on tukea verkostoa, jotta vammaiserityistä päihdetyötä saataisiin juurrutettua osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Arviointitutkimuksessa todetaankin, että Vapa-tukipalvelu ei pysty itsessään muuttamaan vammais- ja päihdetoimijoiden käytäntöjä, mutta verkoston avulla niitä pyritään viemään eteenpäin. Verkoston sisällä tapahtuva eri toimijoiden linkittyminen on myös tärkeä päämäärä. Lisäksi toiminnan keskeinen pyrkimys on, että vastaavat veisivät osaamistaan myös omiin organisaatioihinsa, jolloin toimintaa niiden sisällä pystyttäisiin kehittämään. Vapavastaaville tehdyssä kyselyssä nousi kuitenkin esille, että vammaisten päihdetyötä ei ole saatu vietyä kovinkaan merkittävästi vammais- ja päihdeorganisaatioiden rakenteisiin asti. Eri organisaatiot eivät arvioinnin mukaan ole vielä sisäistäneet sekä sitoutuneet vammaisten päihdetyöhön, mutta jossain määrin sen erityispiirteet ja käytännöt näyttäytyvät kuitenkin niiden työntekijöiden tiedostamisessa, jotka toimivat arjen vuorovaikutustilanteissa. 20

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

VAMMAISTEN PÄIHDETYÖSSÄ RIITTÄÄ HAASTEITA Tavoitteita vuosille 2008 2010

VAMMAISTEN PÄIHDETYÖSSÄ RIITTÄÄ HAASTEITA Tavoitteita vuosille 2008 2010 VAMMAISTEN PÄIHDETYÖSSÄ RIITTÄÄ HAASTEITA Tavoitteita vuosille 2008 2010 Heidi Eriksson ja Liisa Jokela Vammaisten päihdetyön tukipalvelut Sininauhaliitto Syyskuu 2007 Vammaiset edelleen suuremmassa syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE

TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE IKÄÄNTYNEET ALKOHOLI JA LÄÄKKEET Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 2008 Seinäjoki Juha Pekola TAUSTAA KOULUTUSHANKKEELLE Stakesin selvitysten mukaan eläkeikäisten alkoholinkäyttö on yleistynyt vähitellen

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Syrjintä ilmiönä ja sen näyttäytyminen työelämässä Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 2 15.4.2015 3 15.4.2015 4 Syrjintä työelämässä Tietoa monesta lähteestä: viranomaisaineistot, kyselytutkimukset,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.

Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2. Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.2015 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot