TIIVISTELMÄ. Kuvataiteellinen toiminta liikkeenjohdon konsulttien tutkimustyön edistämisessä PIRITTA KANTOJÄRVI VIEHELAATIKOISTA RIKOSTARINOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Kuvataiteellinen toiminta liikkeenjohdon konsulttien tutkimustyön edistämisessä PIRITTA KANTOJÄRVI VIEHELAATIKOISTA RIKOSTARINOIHIN"

Transkriptio

1 PIRITTA KANTOJÄRVI VIEHELAATIKOISTA RIKOSTARINOIHIN Kuvataiteellinen toiminta liikkeenjohdon konsulttien tutkimustyön edistämisessä TIIVISTELMÄ TAITEEN MAISTERIN OPINNÄYTETYÖSSÄNI VIEHELAATI- KOISTA RIKOSTARINOIHIN TUTKIN KUVATAITEELLISEN TOI- MINNAN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA LIIKKEENJOH- DON KONSULTTIEN TUTKIMUSTYÖN EDISTÄMISESSÄ. Viime vuosina on julkaistu paljon teoksia kulttuurin merkityksestä liike-elämälle ja liike-elämän tarpeista luovuuden ja innovatiivisuuden lisäämiselle. Tutkimuksia taiteen käytöstä liike-elämässä on kuitenkin tehty vain muutama. Viehelaatikkokurssi oli toimintatutkimus, johon osallistui viisi omasta työstään väitöskirjatutkimusta aloittelevaa konsulttia. Nimitän heitä tutkija-konsulteiksi. Kurssi pohjautui yhteiseen ideointiin ja osallistujien itsensä asettamiin tavoitteisiin. Osallistavuus sopii niin konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen kuin toimintatutkimukselliseen lähestymistapaankin. Toiminnan ideoinnissa käytettiin kehittelemääni viehelaatikkoideointimenetelmää, joka on visuaalisiin virikkeisiin perustuva aivoriihimalli. Viehelaatikkokurssilla pyrittiin kuvataiteellisin menetelmin edistämään tutkija-konsulttien tekemiä tutkimuksia ja tutkimusryhmän toimintaa. Tutkimusten edistymistä tarkasteltiin sen suhteen, paljonko tekstiä syntyi. Viehelaatikkokurssi kesti yhteensä kolme päivää syksyn 2004 aikana. Kuvataiteellinen työskentely pohjautui konsulttien tutkimuskysymyksistään kirjoittamiin rikostarinoihin. Kuvia tehtiin piirtämällä, tietokoneella ja kankaalle painamalla. Kuvista ja toiminnasta käytiin reflektiokeskusteluja. Aineistoni muodostuu toiminnan dokumentaatiosta, lomakevastauksista, sähköposteista ja loppukeskustelusta. Pääasiallinen aineiston analyysitapani on ollut sisällönanalyysi. Tutkija-konsulttien kannalta Viehelaatikkokurssi auttoi selventämään ajatuksia, hahmottamaan kokonaisuutta ja oivaltamaan omia tarpeita. He saivat myös ideoita konsultin työhön. Tutkija-konsulteille jäi kuitenkin päällimmäiseksi kokemus, että tutkimukset eivät edenneet: tekstiä ei syntynyt eivätkä tutkimukset nousseet prioriteettilistojen huipuille. Olennaisin oivallukseni oli, että heidän todellinen tarpeensa olikin itse asiassa ollut tutkimusmotivaation kasvattaminen. Opin, kuinka tärkeää on löytää osallistujien todelliset tarpeet, jotka voivat olla erilaisia tutkimusprosessin eri vaiheissa. Viehelaatikkokurssin toimintatavassa tulisi kehittää tavoitteiden muotoilun tukemista, tehtyjen kuvien ja tutkimuskysymysten linkittämistä sekä lisätä kirjallisia tehtäviä. Suurimmat haasteet taidekasvatuksen ja liike-elämän kohtaamisessa liittyvät luovan prosessin ja tehokkuusajattelun yhteensovittamiseen. Osoittautui kuitenkin, että kuvataiteellisesta toiminnasta voidaan saada työkaluja yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin sekä työyhteisöjen kehittämiseen. Tämä vaatii kuitenkin kuvataidekouluttajalta uudenlaisia prosessin ohjaamisen taitoja ja organisaatioiden ymmärtämistä. Kuvaukseni kohtaamisesta Viehelaatikkokurssilla ja siitä tekemäni johtopäätökset tarjoavat ideoita kuvataidekouluttajien kouluttamiseen, tutkimusten ohjaamisessa käytettävien visuaalisten menetelmien kehittämiseen sekä uusien kohtaamisten suunnitteluun taidekasvatuksen ja liike-elämän välillä. 3

2 Kävely pitkoispuita pitkin kohti Kuusiluotoa suunnittelupäivän aamuna.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 KALASTUSTARINA 6 JOHDANTO 7 I VIEHELAATIKKOKURSSI KOHTAAMISENA 8 Kohti taidekasvatuksen ja yritysmaailman kohtaamispistettä 9 Tutkimuksia taiteen käytöstä organisaatioissa 13 Ennakkokäsityksiä ja taustatietoja tutkija-konsulteista 16 Tutkimuskohteena kohtaamisen haasteet ja mahdollisuudet 23 II VIEHELAATIKKOPEDAGOGIIKKAA 28 Kuvataiteellinen toiminta 29 Konstruktivismi Viehelaatikoiden takana 29 Tutkimuksellinen ja pedagoginen osallistavuus 31 Ennakkokäsityksiä toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista 32 Tutkimusten edistäminen Viehelaatikkokurssin tavoitteena 34 III KUVAUS TUTKIMUSTEN EDISTÄMISESTÄ KUVATAITEELLISELLA TOIMINNALLA 36 Viehelaatikkokurssin suunnittelupäivä 38 Rikostarinoista digitaalisia kuvakollaaseja 49 Tutkimuskysymyksen etsintää kankaanpainolla 57 IV LOPPUTULOKSENA MÄRÄT TULITIKUT JA UUDET AIROT 62 Aineiston analysointitapa 63 Tutkija-konsulttien tuntemuksia tavoitteiden saavuttamisesta 64 Ydintarpeena tutkimuksesta innostuminen ja motivoituminen 68 Toiminnan merkityksen tarkastelua 71 Rikostarinoiden ja kuvien käytön kehittäminen tutkimuksen tekemisen apuna 74 V KUVATAITEELLISEN TOIMINNAN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA 80 Uusien ympäristöjen etsimistä kuvataiteen työkaluille 81 Kuvataidekouluttajan rooli 82 Tavoitekeskeisen kuvataiteellisen toiminnan haasteita liike-elämäkontekstissa 86 Kuvataiteellisen toiminnan mahdollisuuksia yritysten kehityshankkeissa 89 Taidekasvatuksen alan kehittäminen 91 Yhteenveto ja pohdinta 93 EPILOGI 95 ENGLISH SUMMARY 96 LIITTEET 100 LÄHTEET 102

4 KALASTUSTARINA KALASTAJAT LÄHTEVÄT PYYDYSTÄ- MÄÄN MERESTÄ INTOA JA INSPIRAA- TIOTA TUOVAA OTUSTA. 6 Merentutkimusinstituutin viisi kalastajaa olivat kuulleet urbaaneja legendoja meressä elävästä otuksesta, joka antaisi pyydystäjälleen intoa ja inspiraatiota. Legendan mukaan monet olivat yrittäneet saalistaa sitä. Kalastajat halusivat napata tämän otuksen kiinni ja he kokoontuivat suunnittelemaan, miten he saisivat sen käsiinsä. Emma Intojuurella oli Virveliveistämö, jossa hän valmisti kalastusvälineitä, vuokrasi niitä ja järjesti kalastusretkiä. Nyt Intojuuri käveli ympyrää Virveliveistämönsä keskellä. Jos kyseessä olisi ollut sarjakuva, olisi lattiaan alkanut kaivautua pyöreä kouru. Hän oli pitkään yrittänyt kehittää uudenlaista kalastusvenettä, mutta oli päässyt testaamaan sitä vasta uima-altaassa. Nyt hän oli tavannut viisi kalastajaa, jotka halusivat tutustua kalastamiseen ja samalla pyydystää erikoisen kalan. Hän oli päättänyt kokeilla uutta venettään juuri heidän kanssaan. Intojuuri oli kehitellyt monenlaisia onkivapoja ja verkkoja erilaisten kalojen pyydystämiseen. Nyt hän ei tiennyt ihan tarkkaan, mitkä kalastusvälineet tulisi ottaa mukaan. Kyseessä kun ei ollut tavallinen kala vaan veden alla elävä otus, jonka kalastajat arvelivat voivansa pyydystää kalastusvälineillä. Kalastajat ja Emma Intojuuri kokoontuivat rannalle ja lähtivät soutamaan pienellä veneellä avomerelle päin. Sopivalta tuntuvassa paikassa he heittivät verkot, virvelit ja mato-onget veteen. He saivat runsaasti kalaa. Kaloja oli kirjavia ja yksivärisiä, isoja ja pieniä, litteitä ja lonkeroisia. Mukaan mahtui myös pari rapua, ruostunut pyörän rengas ja outo merenpohjan kasvi. Kaloista yksikään ei ollut heidän etsimänsä otus, ja niinpä he heittivät suurimman osan kaloista ja muut pyydyksiin tarttuneet asiat takaisin mereen. Lopuista kaloista he keittivät keittoa retkikeittimellä ja soutivat sitten kylläisinä takaisin. Intojuuri pohti itsekseen, millä välineillä otuksen voisi saada kiinni. Hän palasi Virveliveistämöönsä kehittelemään vanhoista ongista uusia versioita ja parantelemaan venettä. Seuraavalla kerralla kalastajat lähtivät kalastamaan merelle hieman vahvemmalla veneellä. Aluksi he saivat joitakin kaloja, jotka he sitten pilkkoivat pieniksi palasiksi ja tekivät niistä syöttejä saadakseen kiinni isompia kaloja. Kun he saivat isompia kaloja, pilkkoivat he nekin syöteiksi. Näin he saivatkin koko ajan suurempia ja värikkäämpiä kaloja, mutta eivät kovin paljoa. Kaikki ajattelivat, että otusta ei tälläkään kertaa saatu kiinni. Yllättäen jokin hyvin vahva kala tarttui onkeen ja alkoi heiluttaa venettä. Emma Intojuuri oli juuri lisäämässä kahden kalastajan pitelemään onkeen tukirakenteita, kun vene nytkähti voimakkaasti. Kalastajat saivat veneen reunasta kiinni, mutta Emma Intojuuri putosi mereen ja katosi ongen perässä. Maihin saavuttuaan kalastajista tuntui, että he eivät olleet saaneet yhtään saalista. He eivät olleet löytäneet etsimäänsä otusta ja Intojuuri oli mahdollisesti hukkunut. Etsivä saapui pian paikalle selvittämään tapahtumia. KALASTUSSANAKIRJA Kalastustarina on metaforinen johdatus tutkija-konsulttien ja taidekasvattajan kohtaamiseen Viehelaatikkokurssilla. Tarinassa esiintyvien metaforien käännökset: Emma Intojuuri = Alter egoni kuvataidekouluttajana Kalastajat = Tutkija-konsultit Otus meressä = Toiminnalla tavoiteltava ydinseikka, esim. tutkimuskysymys Meri = Toimintaympäristö Vene = Taidekasvatus Kalastus = Tavoitteellinen toiminta Kalastusvälineet = Kuvataiteelliset työskentelytavat, tekniikat ja materiaalit Kalasaalis = Saavutetut asiat ja ajatukset

5 JOHDANTO VIEHELAATIKKOKURSSI OLI SYKSYLLÄ 2004 VETÄMÄNI TOIMINTATUTKIMUKSELLINEN KUVATAIDEKURSSI, JOKA POHJAUTUI SILLE OSALLISTUNEIDEN TUTKIJA-KONSULTTI- EN ITSE ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN JA YHTEISEEN KURSSIN IDEOINTIIN. Viehelaatikkokurssin tavoitteena oli edistää tutkija-konsulttien tekemiä tutkimuksia sekä tutkimusryhmän toimintaa. Tutkimuskysymyksenäni on ollut, mitä haasteita ja mahdollisuuksia kuvataidekouluttajan ja tutkija-konsulttien kohtaamisessa Viehelaatikkokurssilla ilmeni. Tutkimukseni on ollut luonteeltaan kartoittavaa ja ilmiön ymmärtämiseen tähtäävää. Kohtaamiseni tutkija-konsulttien kanssa Viehelaatikkokurssilla on yksi esimerkki taidekasvatuksen ja liike-elämän kohtaamisesta. Luvussa Viehelaatikkokurssi kohtaamisena tuon esille, miksi liike-elämä minua kiinnostaa, ja minkälaisia kohtaamisia aiemmin on jo tapahtunut. Aiheesta on käyty runsaasti keskustelua viime vuosina, mutta varsinaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Kyseisessä kappaleessa esittelen myös Viehelaatikkokurssille osallistuneet konsultit ja heidän muodostamansa tutkimusryhmän sekä omat ennakkokäsitykseni heistä. Kutsun kuvataiteellista toimintaa Viehelaatikkokurssilla viehelaatikkopedagogiikaksi. Tutkija-konsultit osallistuivat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja reflektointiin. Viehelaatikkopedagogiikka-luvussa käyn läpi ajatuksiani oppimisesta ja tutkimisesta sekä ennakkokäsityksiäni toiminnan mahdollisista haasteista ja merkityksistä. Kolmannessa luvussa kuvailen toimintaa Viehelaatikkokurssilla. Kurssi jakautui kolmeen päivään syksyn 2004 aikana. Ensimmäinen päivä oli suunnittelupäivä ja seuraavat kaksi teimme kuvia eri välineillä. Lopputuloksissa tuon esille tutkija-konsulttien kokemuksia kurssista sekä päätelmiäni ryhmän todellisista tarpeista ja syistä, miksi tavoitteita ei koettu saavutetuiksi. Kappaleen lopuksi kokoan yhteen ideoita siitä, kuinka kuvataiteellista työskentelyä voidaan käyttää tutkimusten ohjaamisessa. Lopuksi teen johtopäätöksiä kuvataidekouluttajan roolista ja uuden ympäristön mukanaan tuomista lisävaatimuksista. Pohdin taidekasvatuksen alan kehittämistä kohti vuorovaikutusta liike-elämän kanssa ja sen mukanaan tuomia haasteita muun muassa toiminnan tavoitteiden ja tulosten näkymisen kannalta. Toisaalta tuon myös esille, mitä annettavaa kuvataiteellisella toiminnalla voisi olla liike-elämälle. 7 KAAVIOKUVA KOHTAAMISESTA 1 Mitä Tutkija-konsultit toivat kohtaamiseen A ja mitä siitä itse saivat. 2 Mitä Kuvataidekouluttaja toi kohtaamiseen B ja mitä siitä oppi. 3 Minkälainen kohtaamisesta tuli. C Mitä tässä kohtaamisessa opittiin kohtaamisesta.

6 8 I VIEHELAATIKKOKURSSI KOHTAAMISENA Keskustelua Matin tutkimuksesta kankaanpainopäivän aamuna. ETSIVÄN URANI ALKUMETRIT Lähdin etsimään johtolankoja sijoittamalla tapahtumat laajempaan kontekstiin. Kalatarinan metaforia käyttäen kyse on siitä, miksi kalastuksen voisi nähdä ajankohtaisena ilmiönä, minkälaisia kalastustapoja on käytetty ja miten tällaista kalastusta on tutkittu. Ryhdyin selvittämään Emma Intojuuren 1 katoamista kalastusretkellä. Aluksi halusin tietää enemmän siitä, keitä henkilöt olivat, mitä käytännössä tapahtui ja miksi. Löysin Virveliveistämöstä videonauhoituksia, kasetteja, lomakevastauksia, kurssisuunnitelmia ja Emma Intojuuren lokikirjan. Virveliveistämössä ei rakennettu vieheitä tai vuokrattu veneitä vaan siellä kehiteltiin erilaisia kuvataidekursseja. Kalastus tarkoitti tavoitteellista toimintatapaa ja vene taidekasvatusta. Viehelaatikkokurssi sai nimensä siitä, että kurssin alussa osallistujat suunnittelivat toiminnan pohjautuen virikkeellisiin laatikoihin. Kurssilla kalastusvälineinä olivat vesivärimaalaus, piirtäminen, digitaalinen kuvankäsittely ja kankaanpaino. Kalat tarinassa edustavat eri asioita, ajatuksia ja ideoita, joita toiminnalla saavutettiin tai pyrittiin saavuttamaan. Ajallisesti kalastusretki kesti suunnitteluineen kaksi ja puoli päivää. Kalastajista neljä oli yhden konsultointiyrityksen konsultteja, jotka aloittelivat väitöskirjatutkimuksia, siis tutkija-konsultteja. Viides kalastaja oli professori, neljän muun tutkimusten ohjaaja. He olivat asettaneet Viehelaatikkokurssille tavoitteeksi tutkimusten edistämisen. (Tutkijan ja etsivän yhteyksistä ja tutkimusraportista dekkaritarinana katso Alasuutari 1989.) 1 Emma Intojuuren nimi koostuu epävarmuudesta ja innostumisesta. Mietistely en mä.. kuulostaa empivältä ja Emmalta. Into viittaa innostumiseen ja juuri perinpohjaisuuteen. Kouluttajana koen olevani innostuja ja perusteellinen, mutta toisinaan myös epävarma omasta osaamisestani ja tietomääräni riittävyydestä.

7 KOHTI TAIDEKASVATUKSEN JA YRITYSMAAILMAN KOHTAAMISPISTETTÄ 9 Taidekasvattaja kuvataidekouluttajana 9 Luova hyvinvointiyhteiskunta ja kulttuuriosaaminen 10 TÄSSÄ LUVUSSA KERRON ENSIN, MIKSI KIINNOSTUIN TAIDEKASVATUKSEN JA YRITYSMAAILMAN YHDISTÄMISESTÄ. SITTEN ETSIN VIEHELAATIKKOKURSSIN LINKKEJÄ AJANKOHTAISIIN ILMIÖIHIN TAIDEKASVATUKSEN KENTÄSSÄ JA YH- TEISKUNNASSA YLEISIMMIN. TUON MYÖS ESILLE JO OLEMASSA OLEVAA TOIMIN- TAA JA AIHEESTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA. TUTKIMUKSIA TAITEEN KÄYTÖSTÄ ORGANISAATIOISSA 13 Taiteen käyttö liike-elämässä 13 Taide pedagogisena välineenä 14 Taide ja tiede 15 Taide ja terveys 15 Kuvataideterapia 15 Sponsorointi ja yhteistyö 16 ENNAKKOKÄSITYKSIÄ JA TAUSTATIETOJA TUTKIJA-KONSULTEISTA 16 Yhteistyön aloittaminen tutkija-konsulttien kanssa 17 Kvartaalihumanistinen suhtatuminen liike-elämän edustajiin 17 Kuvaus tutkija-konsulteista 20 Tutkija-konsulttien aiemmat kuvataidekokemukset 22 TUTKIMUSKOHTEENA KOHTAAMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 23 Tutkimuskysymyksen kehittyminen 23 Tapaus- ja toimintatutkimus 24 Tutkimukselliset tavoitteet 25 Aineiston kerääminen ja dokumentointi 26 KOHTI TAIDEKASVATUKSEN JA YRITYSMAAILMAN KOHTAAMISPISTETTÄ TAIDEKASVATTAJA KUVATAIDEKOULUTTAJANA Olen ollut pitkään kiinnostunut löytämään taidekasvatuksen ja yritysmaailman kohtaamispisteitä, ja siksi olen kerännyt monialaisen koulutuksen ja kokemuspohjan. Aloitin organisaatioihin tutustumisensa viisi vuotta sitten johtaessani parin vuoden ajan GASP!-projektia (www.uiah.fi/~gasp), joka sisälsi konseptin tulevaisuuden taidekoulusta. Sittemmin työskentelin kaksi kesää taloushallinnon parissa tekstiiliyrityksessä ja olen ollut aktiivisesti mukana eri järjestöjen hallituksissa ja Taideteollisen korkeakoulun Taidekasvatuksen osaston johtoryhmässä. Taidekasvatuksen opintojen ohella opiskelin vuoden taidehallintoa ja johtamista Utrechtissä ja työyhteisön kehittämistä, liikkeenjohdon konsultointia ja organisaatiopsykologiaa Helsingin Kauppakorkeakoulussa Keväällä 2004 tein opetuskokeiluja useilla erilaisilla ryhmillä testatakseni erilaisia tehtäväkokonaisuuksia ennen Viehelaatikkokurssia. Koekaniineina toimivat niin terveydenhoitajista koostuva Aslak-ryhmä, peruskoululaiset, kauppakorkeakoulun opiskelijat kuin Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hallituskin. Gasp-projektiin liittyi keväällä 2001 myös opetuskokeilu erään graafisen alan yrityksen henkilökunnan kanssa. Näistä kokeiluista vain yhdellä ryhmällä oli ollut mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun itse. Minkälaista taidekasvattajuutta liike-eläm ä tapahtuva taidekasvatus vaatii? Kutsun itseäni kuvataidekouluttajaksi, koska se sopii terminä taidekasvatusta paremmin organisaatioiden toimintaympäristöön. Taidekasvatukselle tyypillistä kenttää ovat peruskoulu, lukio, vapaa kansan sivistystyö, kansalaisopistot, lasten ja nuorten kuvataidekoulut ja muut harrastepiirit. Miksi sitten halusin etsiä taidekasvatukselliselle osaamiselle paikkaa juuri yritysmaailmasta? Pidän haasteista ja uusien asioiden kokeilemisesta. Peruskoulumaailma ei tunnu riittävän minulle. Halusin kokeilla jotain muuta. Uuden kokeilu on aina riski ja siksi jännittävää. Aikuiset tuntuivat haastavalta ja mielen- 9

8 10 kiintoiselta kohderyhmältä, koska heillä on itseäni pidempi elämänkokemus ja usein jonkin alan asiantuntijuus. Uskon, että taidekasvatuksella on enemmän annettavaa yhteiskunnalle kuin se, mitä se pystyy tarjoamaan perinteisen koulumaailmassa ja harrastepiireissä tapahtuvan taidekasvatuksen avulla. Yritysmaailma on kiehtova ja itselleni uusi. Saan virikkeitä ja ideoita kohtaamisista itselle uusissa ympäristöissä. Uskon löytäväni uusia vielä pinnalle nousemattomia merkityksiä ja käyttötarkoituksia. Se jokin muu ja uusi ei välttämättä ole merkityksellisempää tai hienompaa, vaan erilaista. Tämä ei tarkoita, että kaiken taidekasvatuksen tulisi alistua liike-elämän tehokkuusmittareille. Viehelaatikkokurssi oli yksi kokeilu, mitä näiden kahden kentän kohtaamisesta voisi syntyä. Se oli kokeilu yhdestä lähestymistavasta kuvataidekurssien järjestämiseen yritysmaailmassa työskentelevälle ryhmälle. Tästä yhdestä kokeilusta syntynyt aineisto ei kuitenkaan riitä vastaamaan kattavasti kysymykseen, mitä merkitystä taidekasvatuksella voisi liike-elämälle olla. Heinäkuussa 2005 perustin toiminimen Arte Virento (www.artevirento.com). Viehelaatikkokurssi ei suoranaisesti johtanut Arte Virenton liiketoimintasuunnitelmaan, sillä se pohjautuu enemmänkin seminaarityöhöni ja muihin asioihin pidemmällä aikavälillä. Pyrkimykseni on jatkaa kuvataidekurssien kehittämistä liike-elämän tarpeisiin. LUOVA HYVINVOINTIYHTEISKUNTA JA KULTTUURIOSAAMINEN Mistä tarve viedä taidekasvatusta koulujärjestelmän ulkopuolelle lähtee liikkeelle? Rasku-Puttosen ym. mukaan yhteiskunta luo paineita kehittää koulutuksen ja oppimisprosessien organisointia. Koulu ja koulutusorganisaatiot ymmärretään entistä useammin oppijayhteisöiksi, joissa tieto ja asiantuntijuus esiintyy tiimeihin ja verkostoihin paikantuvana yhteisöllisenä osaamisena. Koulutusinstituutiot joutuvat myös kilpailemaan koulun ulkopuolisten ympäristöjen, kuten median ja uuden teknologian kanssa. Tämä pakottaa koulun kehittämään uusia opetus- ja oppimiskäytänteitä. (Rasku-Puttonen ym 2003, 44) Taidekasvattajia ei kouluteta yritysmaailmaa varten, vaikka aikuiskasvatus on opinnoissa huomioitu. Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen osastolla (TKO) tarjottava kansansivistyspainotteinen aikuiskasvatuksen opetus on kuitenkin eittämättä ajasta jäljessä. Liike-elämässä tapahtuva taidekasvatus vaatii tietyntyyppistä taidekasvattajuutta, mutta on epäselvää, mitä se käytännössä on, voisi olla tai mitä sen tulisi olla. Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa sanoi taidekasvatuksen osaston tulosneuvotteluissa , että hän toivoisi koko korkeakoulun toiminnassa luovien alojen taloudellisen potentiaalin hyödyntämistä ja kehittämistä muun muassa miettimällä yrittäjyyden aspekteja opetuksessa. Hänen mukaansa ymmärrystä taiteen liiketoimintaprosesseista tulisi vahvistaa. Yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti, mutta se ei näy opinto-oppaassa. Yrittäjyyden tulisi näkyä opetuksen suunnittelussa uusina urina opettajille. (ks. Fredriksson 2004.) Kehitystä tällä saralla kuinkaan tuskin tapahtuu nopeasti, koska osastolla ei näyttäisi olevan halua siihen. Haluttomuus voi johtua resurssien puutteesta. E-pedagogy MA-ohjelman puitteissa osastolla on tosin vireillä yhteistyötä kaupallisten tahojen kanssa (keskustelu TKOn johtoryhmän kokouksessa ). Taidekasvatuksen osaston ydintehtävä on valmistaa opettajia kouluihin, vaikka tiedostetaankin, että taidekasvattajia tarvitaan myös kouluyhteisön ulkopuolella (TKOn opetussuunnitelma , 4). Yhdistämällä taidekasvatuksen ja liike-elämän olisi mahdollista rakentaa jotain molemmille kentille uutta ja ehkä jopa antoisaa. Kulttuurin ja luovuuden taloudelliset ja yhteiskunnalliset merkitykset ovat nousseet ajankohtaiseen keskusteluun (ks. Wilenius 2004, 15; Brandenburg 2003, 15; Florida 2002, 4; Hautamäki&Karjula ; Rikkinen ; Valtonen ). Tähän on vaikuttanut kilpailun kiristymisen luoma tarve luoville ratkaisuille sekä kyllästyminen tehokkuusajattelun tuomaan yksipuoliseen näkemykseen menestyksen tekijöistä (Wilenius 2004, 193). Opetusministeriössä Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi tehdyn Kulttuuri tietoyhteiskunnassa -strategian yksi painotus on, että kulttuurin edistäminen on taloudellisesti kannattavaa. Strategian osana vuonna 2002 laadittu Valtion taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (TAO) on Wileniuksen mukaan (2004, 35) julkisen sektorin merkittävin panostus luovan toiminnan ja talouden välisen yhteyden syventämiseksi, mutta ohjelman toteuttaminen edellyttäisi resurssien huomattavaa lisäämistä. Taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoite on luovan toiminnan edistäminen. Ohjelmassa taide nähdään keskeisenä osana innovaatioperustaa ja hyvinvoinnin kokonaisuutta. Teknologian rinnalle on tarkoitus nostaa taiteellinen luovuus ja taide tieteen rinnalle. (Taide on mahdollisuuksia 2002,

9 Sitraa kiinnosti kulttuurin merkitys Suomen kilpailukyvylle ja se halusi kartoittaa kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteisiä polkuja ja motiiveja (Wilenius 2004, 5, 7). Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa kulttuurin ja talouden vuorovaikutuksessa piilevät mahdollisuudet kilpailukyvylle (mt. 7, 246). Tutkimus toteutettiin Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja tutkimusprojektin johtaja Markku Wilenius kirjoitti siitä teoksen Luovaan talouteen (2004). Tulevaisuuden menestys on Wileniuksen (2004, 12, 74) mukaan on kiinni yksilöiden ja organisaatioiden luovuuden vapauttamisesta voimavaraksi. Tällä hän oikeastaan tarkoittaa innovaatioita, jotka parantavat kilpailukykyä ja tuottavuutta. Merkittävimmäksi pääomaksi muodostuu intellektuaalinen pääoma eli inhimillisten ominaisuuksien, taitojen, tietojen, kokemusten ja luovuuden yhdistyminen sosiaaliseen pääomaan (mt., 25). Täten kyvyt hyödyntää kulttuurista pääomaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tuotannollisessa toiminnassa sekä inhimillinen ja organisatorinen luovuus tulevat olemaan tulevaisuuden talouden kannalta keskeisiä tekijöitä (mt., 11). Luovuuden liittymistä kulttuuri-ilmiöihin pidetään lähes itsestään selvänä. Viime aikoina on alettu yhä enemmän pohtia, mikä vaikutus kulttuurilla 2 on luovuuteen laajemmin yhteiskunnassa. Simuloiko kulttuuri-ilmiöiden kokeminen kokijan luovuutta? Onko taiteellinen luovuus samanlaista kuin luovuus muussa ongelmanratkaisussa? (Wilenius 2004, 74) Olisi pohdittava, minkälainen kulttuuriosaaminen 3 synnyttää ja edistää luovuutta ja innovatiivisuutta (Wilenius 2004, 11). Kuvataidekurssien voisi kuvitella olevan yksi tapa lähestyä kulttuuriosaamisen kasvattamista yrityksissä. Haaste on kuitenkin siinä, miten kuvataiteellisessa toiminnassa esille nouseva ajattelu siirtyy yrityksen arkeen ja on aidosti hyödynnettävissä. Herää myös kysymys, miten innovaatioita tukevaa kulttuuriosaamista opetetaan. Olisikin syytä pohtia, mikä taidekasvatuksen rooli on huomispäivän yhteiskunnassa. Kulttuurin ja luovuuden yhteiskunnallis merkityks ajankohtais a keskustelussa Yhteiskunnassa pehmeät arvot ovat tulossa muotiin (Niinikoski&Sibelius 2003, 174; Wilenius 2004, 59). Pehmeät arvot ymmärretään helposti kovien taloudellisten arvojen vastakohtana, mutta on kuitenkin olemassa lukuisia tutkimuksia, joissa tuodaan esille henkisen hyvinvoinnin ja kulttuurin harrastamisen taloudellisia merkityksiä. Wilenius (2004, 59, 16) näkee yhteiskunnan kehittyneen arvostamaan erilaisia itsensä toteuttamisen arvoja, mikä näkyy aineettoman pääoman, osaamisen ja kulttuuristen voimavarojen eri muotojen esiin nousemisena. Jos ei vielä käytännössä niin ainakin puheissa yrityksissä halutaan panostaa ihmisten jaksamiseen ja viihtymiseen. Tunnetussa Maslow n tarvehierarkiassa itsensä toteuttamisen tarpeet sijoittuvat hierarkian yläpäähän, aineellisten tarpeiden yläpuolelle. Tuomo Kuosa visioi tulevaisuuden yhteiskunnan tarinayhteiskunnaksi, jossa kilpaillaan siitä, kuka pystyy parhaiten täyttämään tämän tarvehierarkian korkeimman tason. Uusia asioita yhdistelevän luovan talouden markkinoilla yksi keskeisistä kysymyksistä on: miten ihmisille pystytään löytämään uudenlaisia kehittäviä tapoja toteuttaa itseään ja olla luovalla tavalla yhteydessä muihin? Kuosa kirjoittaa, että tarvitsemme uudenlaista ajattelua, joka sekä hyväksyy erilaisuuden ja luovuuden että pystyy hyödyntämään omaleimaisuutta. (Kuosa 2004.) Miten tämä ajattelun avartuminen tapahtuisi käytännössä? Työntekijöiden luovuutta on mielestäni turha kehittää ja pyrkiä hyödyntämään, jos ei ensin aidosti hyväksytä niitä työntekijöitä, jotka jo kokevat itsensä luoviksi ja ilmaisevat itseään muita vapaammin. Myös Darsø (2004, 183) kirjoittaa yritysten peräänkuuluttaneen jo kauan lisää luovuutta ja innovatiivisuutta. Muutosta ei kuitenkaan tunnu tapahtuvan, koska uudet työvälineet ja -tavat eivät sovi yhteen olemassa olevan organisaatiokulttuurin kanssa. Hänen visioimassaan uudenlaisessa yhteiskunnassa luovuus on syvälle organisaatioihin istutettu asennoituminen, jossa monimuotoisuutta arvostetaan ja mahdollisuuksia tarkastellaan eri näkökulmista. (Mp.) 11 2 Wilenius ei tarkemmin määrittele, mitä hän tarkoittaa kulttuurilla. Tekstin perusteella päättelin itse, että hän liittää kulttuuri-käsitteen piiriin teatterin, orkesterit, taidemuseot ja muut kulttuuripalvelut, musiikin ja kuvataiteen harrastamisen, ehkäpä käsityöharrastuksetkin, sekä muotoilun ja taide- ja kulttuuriteollisuuden yleisimminkin. Organisaatiokulttuuri ja tapakulttuuri eivät ole tähän liittyviä asioita. 3 Kulttuuriosaaminen tarkoittaa inhimillisiä kykyjä ja organisatorisia tekijöitä kulttuurisen pääoman hyödyntämisessä tuotannollisessa toiminnassa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kulttuuriosaamista on kulttuurinen lukutaito (merkit, symbolit, tapakoodit), kyky kehittää kulttuuriseen pääomaan liittyviä tuotteita ja kyky synnyttää luovia ja innovatiivisia ratkaisuja tukeva organisaatiokulttuuri. (Wilenius 2004, 11, 14, 59.)

10 12 Kiinnostuksen kasvu kulttuuria kohtaan näkyy yritysten tulossa yhä merkittävämmäksi kohderyhmäksi kulttuurin käyttäjinä sekä yleisenä kävijämäärien kasvuna. Yritykset hankkivat henkilökunnalleen ja asiakkailleen virikkeitä kulttuurielämyksistä. (Niinikoski&Sibelius 2003, 174.) Käsitteitä luovuus ja innovatiivisuus on käytetty yrityskirjallisuudessa liiaksi asti. - - Johtamisvalmiuksia kehitettäessä taiteellinen työskentely ja taiteellinen kokeminen ovat ajankohtaisia johtajakoulutuksen asioita. (Aalto 2003, 32). Teoksessa Forte! Tarinoita taiteen merkityksestä liiketoiminnan kentässä (2003) johtamista verrataan taiteelliseen prosessiin ja puhutaan luovasta prosessista muissakin yhteyksissä kuin taiteilijan ateljeessa, mutta ei kuitenkaan kerrota kuvataidetta itse tekevistä johtajista. Rasittuneet ja vanhenevat työntekijät tarvitsevat työkykyä ylläpitävää toimintaa, ja työnantajan on huolehdittava ei vain heidän fyysisestä kunnostaan vaan myös henkisestä hyvinvoinnista ja kapasiteetista kehittää ja kehittyä, luoda ja oppia uutta. Richard Florida on tullut tunnetuksi teoksellaan Luova luokka (2002). Niin hän (mt.) kuin Wileniuskin (2004, 59) sanovat luovien työntekijöiden äänestävän helposti jaloillaan. Näin ollen työnantajien haasteena on myös työntekijöiden houkuttelu ja yritykseen sitouttaminen. Onko puhe pehmeistä arvoista vain sanahelinää, vai näkyvätkö ne todellisessa arjessa? Sopivatko henkisen hyvinvoinnin tykypäivät kiireisiin tuotantoaikatauluihin ja onko yrityksillä aikaa odottaa luovuutta edistävien toimien vaikeasti mitattavia pitkäaikaisvaikutuksia? Pehmeiden arvojen trendin luulisi antavan mahdollisuuksia myös vaikeammin havaittaviin ja mitattaviin tuloksiin yltävälle kuvataiteelliselle toiminnalle yrityskentässä, mikäli kyse ei ole vain sanahelinästä. Wilenius (2004, 25, 15) perustelee kulttuuriosaamisen eri muotojen nousemista kansainväliseksi kilpailuvaltiksi sillä, että tuotteiden tullessa yhä vähemmän paikasta riippuvaisiksi on Suomi on liian kallis paikka massatuotannolle. On kuitenkin Kuvataiteellinen toiminta ei ole vielä löytänyt paikkaansa Suomen yritysmaailm a. kyseenalaista, näkyykö luovuus työyhteisöjen arjessa ja annetaanko sille mahdollisuuksia. Valtonen (2005) ja Rikkinen (2005) kirjoittavat, kuinka yritysten arjessa luovuudelle ei anneta tilaa, vaikka sen tukemisen merkitys tiedostetaankin. Kauhanen kirjoittaa ( ), että luovana nähty työ ei olekaan luovaa vaan rutinoitunutta ja liiaksi hallinnoitua, mikä ei sovi vapaata ideointia vaativiin asiantuntijatöihin. Puhutaan strategioista saavuttaa luova hyvinvointiyhteiskunta, kilpailukykyä edistävien innovaatioiden tukemisesta ja tarpeesta luovuudelle, mutta valtion painotuksissa kulttuuriosaamisen merkityksen kasvu ei kuitenkaan näy (Wilenius 2004, 16). Vaikkakin on ajankohtaista keskustella kulttuuriteollisuuden merkityksestä, ei sitäkään pitäisi liioitella. Kiinnostus vielä vähäistä ja liittyy tiettyyn osaan kulttuuriteollisuutta. Varauksista huolimatta ujo poika on nyt pyytänyt somaa, mutta usein niin tuittuilevaa tyttöä tanssiin. (Niinikoski&Sibelius 2003, 163.) Yrityksissä tapahtuvan kuvataiteellisen toiminnan suhteen Suomi on vielä lapsen kengissä. Markkinat ovat vasta totuttelemassa uusiin tuuliin eivätkä ole vielä kypsiä tekemään ostopäätöstä kuvataiteelliseen toimintaan panostamisen suhteen. Taiteen ja elinkeinoelämän toiminnallisissa kohtaamisissa Tanska (Darsø 2004), Saksa (mt; von Brandenburg 2003; Kultur Und Arbeit ja Hollanti (www.bedrijfsuitje.nl) näyttäisivät olevan jo aimo askeleen meitä edellä.

11 TUTKIMUKSIA TAITEEN KÄYTÖSTÄ ORGANISAATIOISSA Taiteen ja yritystoiminnan kohtaamiset Suomessa ovat olleet lähinnä kulttuuripalvelujen sponsorointia ja taiteilijana toimimisen näkemistä yrittäjyytenä. Kohtaamista on tapahtunut jonkin verran myös taideterapia- ja virkistystoiminnan merkeissä. Mielenkiintoista on, että tätä opinnäytetyötä tehdessäni kuulin Taideteollisessa korkeakoulussa (Sava, Pohjakallio), että taiteen käytöstä organisaation kehittämisen välineenä ei ole juurikaan tehty tutkimuksia, kun taas Päivi Eriksson Kauppakorkeakoulusta ( ) tuumasi, että taiteen ja liiketoiminnan kohtaaminen on nouseva tutkimusala (ks. myös Learning Lab Denmark dk). Darsøn (2004, 35) mukaan monet ovat tehneet vuosikausia töitä taiteen ja liike-elämän yhteisellä kentällä, mutta siitä ei ole tutkimustietoa, kattavaa kuvausta, teoriaa tai teoreettisia malleja. Kuvataiteellinen toiminta ei ole vielä löytänyt paikkaansa Suomen yritysmaailmassa, oli työmuotona sitten työnohjaus, terapia tai koulutus (Eriksson & Tiittula ; von Brandenburg 2003, 5). Kuvataidetta käytetään organisaatioissa mutta sitä ei ole problematisoitu. Käyttö on ollut intuitiivista. (Sava ) Aiheesta tehdyt tutkimukset olen tässä jaotellut sen mukaan, minkälaisia kohtaamisia taiteen ja organisaatioiden välillä on ollut: taiteen käyttö liike-elämässä, taide pedagogisena välineenä, taide ja tiede, taide ja terveys, taideterapia sekä sponsorointi ja yhteistyö. TAITEEN KÄYTTÖ LIIKE-ELÄMÄSSÄ Lotte Darsø (2004, 14) jaottelee taiteen käytön yrityksissä neljään luokkaan: taiteen käyttö koristeena, viihteenä, välineenä (esim teambuildingissä, innovoinnissa ja ongelmanratkaisussa) ja prosessityökaluna (yhdistettynä kehitysprosesseihin, kulttuuriin, luovuuteen ja markkinointiin). Taiteen koristeellinen käyttö ei välttämättä ole vain sijoitusmielessä tehty hankinta TAPAHTUNEITA KOHTAAMISIA TAITEEN JA LIIKE-ELÄMÄN VÄLILLÄ: Taiteen käyttö liike-elämässä Taide pedagogisena välineenä Taide ja tiede Taide ja terveys Taideterapia Sponsorointi ja yhteistyö Mitä yrityks voivat o ia taiteelta? tai sponsorointia vaan se voi olla myös viestintää. Darsø kertoo yrityksestä, jossa seinällä olevien maalausten tarkoitus oli herättää kysymyksiä ja saada työntekijät pohtimaan ja ih- mettelemään asioita. (Mt., 15.) Välineellinen käyttö on muun muassa ryhmän kehittämistä ryhmämaalauksia tekemällä tai näyttelemällä yhdessä (mt., 44). Darsøn tutkimus Artful Creation (2004) luonnostelee uuden paradigman ääriviivoja. Teos sisältää lukuisia tarinoita taiteen ja liike-elämän kohtaamisesta. Taiteilijoita palkataan yrityksiin provosoimaan ja tuomaan ideoita. Taidetta käytetään muutoksen fasilitoinnissa, organisaatioiden kehittämisessä ja oppimisprosesseissa. Taiteella tarkoitetaan tässä niin kuvataidetta, performansseja, musiikkia kuin teatteriakin. Tutkimusaineisto koostui yli viidestäkymmenestä haastattelusta eri puolilla maailmaa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa ja kuvata Arts-in-business -kenttää ja tarjota tähän teoreettinen viitekehys. (Mt. 18.) Darsø pyrkii myös osoittamaan, kuinka yritykset voivat oppia taiteesta ja miksi se on tärkeää. Hän kuvaa taiteen ja liike-elämän vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista kaaviolla, jossa on neljä aluetta: taiteelliset kyvyt, metaforat, tapahtumat ja tuotteet. Kaaviossa on huomioitu osallistumisen määrä ja laatu sekä moniselitteisyyden aste. (Mt ) Tarkastellessaan tarinoita taiteen käytöstä yrityksissä Darsø sijoittaa edellä mainitut tekijät tähän kaavioon. Mielenkiintoista on se, kuinka tapahtumana alkava asia voi siirtyä kykyjen tai tuotteiden alueelle riippuen siitä, minkälaista oppimista tapahtuu. (Mt., 66.) Lotte Darsø toimii tutkijana tutkimuskonsortiossa The Creative Alliance, joka on perustettu 2001 Learning Lab Denmarkin alaisuuteen. Sen tarkoituksena on tutkia taiteen ja yritysten välisen vuorovaikutuksen tarjoamia oppimismahdollisuuksia ja taiteellista lähestymistapaa organisaatioiden transformaatioissa. (Mt., , 157; ks. Darsø on käsitellyt taiteen ja yritysmaailman kohtaamista myös väitöskirjassaan Innovation in the Making (2001). Tanskassa toimiva ArtLab on järjestänyt vuodesta 2001 lähtien koulutusta työttömille muusikoille, näyttelijöille ja tanssijoille. Koulutuksen tarkoitus on antaa heille mahdollisuus uuteen uraan taiteellisina yrityskonsultteina, parantaa taiteilijoiden osaamista ja kannustaa taiteenalojen väliseen yhteistyöhön. (www.artlab.dk; Darsø 2004, 127) 13

12 14 Taiteen käytöstä liike-elämässä ovat kirjoittaneet myös Cecilia von Brandenburg (2003), Koivunen (2003a) ja Keso & Lehtimäki & Pietiläinen (2003). Cecilia von Brandenburg (2003, 5,13) on taidekasvattaja ja taideterapeutti, joka on tehnyt taiteen ja liike-elämän kohtaamisen kokeiluja 80-luvulta lähtien. Työturvallisuuskeskus tilasi häneltä selvityksen kuvataiteen mahdollisuuksista työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisessa. Tarkoitus oli hahmottaa taiteellisen työskentelyn tarjoamia keinoja työhyvinvoinnin ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tueksi. Aineisto on kerätty kirjallisuudesta ja esimerkeistä ulkomailta. Tavoite oli tarjota uusia näkökulmia keskusteluun ja ideoita Työturvallisuuskeskuksen toiminnan kehittämiseksi. (Mp.) Selvitys on varsin suppea ja Suomesta aineistoa on hyvin niukasti Suomesta. Monet asiat ja käsitteet jäävät ympäripyöreiksi, ja lähdekirjallisuutta oli varsin vähän. Brandenburgin selvityksessä mielenkiintoisinta on kansainvälinen lähdemateriaali ja runsaat tiedot kuvataiteellisen toiminnan käytöstä saksalaisissa yrityksissä. (ks. myös Mäntylä 2003.) Keson, Lehtimäen & Pietiläisen toimittaman teoksen Forte! takakannessa annetaan ymmärtää, että artikkelit tarjoavat eri tulkintoja ja näkökulmia taiteen merkityksestä liiketoiminnalle. Teos heijastelee kuitenkin enemmän liike-elämän kiinnostusta taidetta ja kulttuuria kohtaan kuin olemassa olevaa käytäntöä. Merkitystä haetaan lähinnä taiteellisen prosessin ja johtamisen rinnastamisesta ja luovuudesta yleisesti ottaen sekä kulttuurisponsoroinnista. Niina Koivusen (2003a) väitöskirja sinfoniaorkesterien ja johtamisen yhdistämisestä on asenteelta hieman samanhenkinen siinä, miten taidetta hyödynnetään liike-elämässä. Koivunen on Suomen Akatemian tutkija, joka tutkii johtamisen moninaisia käytäntöjä sinfoniaorkestereissa. Hän ei ole varma, ovatko taidemaailman edustajat hyötyneet liikemaailman edustajien kohtaamisista. Koivunen kirjoittaa pelkäävänsä, että liikemaailma on vienyt heille yhtä tuhoisia tauteja kuin valkoihoiset intiaaneille. Tällaisiksi asioiksi hän nimeää tehokkuuden, tulosajattelun ja markkinavoimat. (Koivunen 2003b, ) Taideteollisessa korkeakoulussa taidekasvatuksen osastolla on tehty kaksi opinnäytetyötä kuvataiteellisesta toiminnasta yrityksissä. Humaliston (1996) opinnäytetyöhön kuului taiteellinen osa ja pedagoginen osa, joka oli puolen vuoden opetuskokeilu viiden yrityksen henkilökunnan taidekerhoissa. Toiminta oli näyttelykäyntejä ja keskustelua, mutta ei kuvien tekemistä. Humalisto tutki nykytaiteen vastaanottamisen opet- tamista ja osallistujien oppimista. Tutkimukseen ei kuulunut ollenkaan sen pohtimista, mitä yritykset tästä saivat irti tai mitä merkitystä nykytaiteen ymmärtämisellä osallistujille oli. Hän itsekin myöntää, että aineistosta ei selviä, missä määrin yksilöllistä kehitystä tapahtui, mutta osallistujien asenteissa oli havaittavissa muutoksia. Aalto ja Kaasinen (1996) tekivät opinnäytetyön taidekasvattajuuden ja yrittäjyyden yhdistämisestä pohtien taidekasvatusta tuotteena. Työ sisälsi opetuskokeilun, joka raportoitiin varsin niukasti ja jäi työssä sivuosaan. Itse olen selvittänyt taidekasvatusseminaarityössäni Tulitaukoja paperisodissa kuvataiteen käyttöä yrityksissä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi (2003). Kartoitin yritysten henkilöstölleen järjestämiä taide- ja kulttuurisuuntautuneita aktiviteetteja ja niiden merkityksiä henkilöstön hyvinvoinnille. Esille tulleet aktiviteetit olivat kovin irrallaan yrityksen toiminnasta ja liittyivät lähinnä virkistystoimintaan. Hieman epäselväksi jäi ymmärretäänkö virkistystoiminta yrityksissä yleisesti ottaen osana henkilöstön koulutus- ja kehityspolitiikkaa vai ei. TAIDE PEDAGOGISENA VÄLINEENÄ Kuvia käytetään pedagogisena apuvälineenä yritysten kehittämis- ja koulutustilaisuuksissa. Kari Nuutinen (ks. 2003, 99) on käyttänyt kuvallista dialogia organisaatioiden kehittämistyössä ja muutosprosessin tukemisessa. Hän tekee parhaillaan Konsultit käyttävät flä itaulupiirustusta, sormivärejä ja taidepostikortteja. väitöstutkimusta visuaalisesta ilmaisusta työnohjausmenetelmänä sekä sen käytöstä osana organisaation innovaatio- ja muutostyötä. Visualisointia (fläppitaulupiirustusta ja kuvakortteja) käytetään esimerkiksi ns. moderaatiomenetelmässä tietojen työstämisen helpottamiseksi (Bauer 2002, 195). Kaikki Viehelaatikkokurssille osallistuneet tutkija-konsultit sanoivat käyttävänsä kuvien tekemistä työssään. Kuvaa käytetään apuna muun muassa terapiamuotona, kehittämisen välineenä ja visiointimuotona. Kuvat ovat opetuksen ja lämmittelyn apuvälineitä. Asiakkaidensa kanssa he tekevät kollaasia, maalaavat sormiväreillä ja vesiväreillä, kuvaavat visioita kuvina, käyttävät valokuvia ja taidepostikortteja. Myös tutkimusten ohjauksessa käytetään kuvia apuvälineenä (Sava ). Bodgan&Biklen (1998, 167) suosittelevat tutkijaa visualisoimaan aineistoaan analyysivaihetta aloittaessaan. Väitöstöiden ohjauksessa kuvataiteellista työskentelyä on Taideteollisessa korkeakoulussa käytetty vähän. Visuali-

13 sointia ja käsitekarttoja tehdään kyllä, ja niillä on yhteyksiä visuaaliseen ajatteluun, mutta niistä ei ole tehty konkreettisia välineitä. (Sava ) TAIDE JA TIEDE Taiteen ja tieteen kohtaamista on pohdittu paljon erityisesti keskusteluissa taidekorkeakoulujen jatkotutkinnoista ja taiteellisen tutkimisen tiedonkäsityksestä (ks. esim. Räsänen 2000 ja Varto & Saarnivaara & Tervahattu 2003). Taidekorkeakoulujen jatko-tutkintojen kehittymisen myötä on löydetty tutkimuksellisia lähestymistapoja, joissa huomioidaan taiteellisen tutkimuksen käsitys tiedosta ja tietämisestä. Vaarana on, että taiteellinen tutkimus akatemisoidaan liiaksi, jolloin estetään toisenlaisen tietämisen löytäminen (Hämäläinen 2003, 62; Sava 1998, 107). Kalle Hamm (2003, 95-96) toteutti Pizzeria Babylon -projektin, jossa hän työskenteli yhdessä iranilaisen maahanmuuttajan kanssa tutkien toiseen kulttuuriin asettumista. Kieliongelmista johtuen he ottivat avuksi havainnollistavan kuvan ja yhteisen taiteellisen työskentelyn. Hamm totesi, että kuvallisen työskentelyn avulla maahanmuuttaja pystyi ilmaisemaan asioita, joihin hänen kielitaitonsa ei riittänyt. (Mp.) Maarit Mäkelä (2003, 128) kirjoittaa taiteen olevan hänelle väline tiedon keräämiseen ja tuottamiseen sekä metodi näin tuotetun tiedon analysoimiseen. Taiteellisessa tutkimuksessaan hän jäsentää ja analysoi savitöidensä kautta kokemustaan naisena (mp.). Päivi Granö (2003) käytti taiteen keinoja tutkiessaan taiteilijoiden lapsuuden ja aikuisuuden yhteyksiä. Taiteellisiin tutkimuksiin saattaisi löytyä perinteistä kirjoittamista luontevampia dokumentoinnin, analysoinnin ja reflektoinnin muotoja. Hämäläinen (2003, 67) kysyykin: Voiko tanssista kirjoittaa tanssimalla samoin kuin kuvasta kirjoittaa piirtämällä?. (Taiteesta tietämisen välineenä ks. s.72.) TAIDE JA TERVEYS Taiteen ja terveyden yhteydestä on tehty tutkimuksia, kuten Suomen Mielenterveysseuran Terveyttä kulttuurista -hanke, joka pohjautui Unescon Arts in Hospital hankkeeseen (Liikanen 2003, Halikon sairaalassa on järjestetty Elämyksiä kulttuurista -projekti , joka toteutettiin yhteistyössä alueen taiteilijoiden, oppilaitosten ja kulttuurijärjestöjen kanssa. (Brandenburg 2003, 23). Myös taiteen ja työhyvinvoinnin yhteydestä sekä taiteen terapeuttisista vaikutuksista on tehty selvityksiä. Cecilia von Brandenburg (2003, 17) kirjoittaa Ruotsissa 1999 tehdystä komiteamietinnöstä, jossa käsiteltiin kulttuurin Pentin maalaus ryhmästä kuvankäsittelypäivänä. Taide on väline tiedon keräämiseen ja tuottamiseen sekä m odi näin tuot un tiedon analysoimiseen. merkitystä terveydelle. Halu lisätä työpaikoille viihtyvyyttä, vaikuttaa stressiin ja lisätä luovuutta perustuu ajatukseen taiteen parantavasta vaikutuksesta. Von Brandenburg kirjoittaa kulttuurin harrastamisen sekä stimuloivan luovuutta ja terveyttä kuin parantavan tuottavuuttakin. Tästä on kuulemma paljon todisteita. Hän kertoo tutkimuksesta, jossa taidekokemusten on nähty parantavan potilaiden tunteiden ilmaisua ja tulkintaa. (Mt., 18.) Ruotsissa päätettiin parantaa mahdollisuuksia saada taiteellisia kokemuksia työpaikoilla, jotta voitaisiin hyödyntää kulttuurin harrastamisen positiivisia vaikutuksia. Ammattitaiteilijat vierailevat työpaikoilla ja työympäristöjen esteettisyyttä parannetaan. Lisääntyneen viihtyvyyden ja luovuuden uskotaan johtavan parempiin työtuloksiin. (Mt., ) Taitelijavierailujen vaikutusta yksilön luovuudelle ei tässä selvityksessä kyseenalaisteta, vaan sitä pidetään itsestään selvänä. KUVATAIDETERAPIA Kuvataiteen käytöstä terapeuttisessa kontekstissa työyhteisöissä on tehty tutkimuksia Suomessakin. Kirsi Lybeck (2003) teki kauppatieteen kandidaatin tutkielman taideterapiasta päiväkodin henkilökunnalle ja jatkaa ymmärtääkseni samasta aihepiiristä pro gradu -tutkielmassaan. Miina Savolainen (2005) käsitteli taiteen maisterin opinnäytetyös- 15

14 Kohtaamisen suurin haaste on kommunikaatiossa. Molempien osapuolten tulisi ymmärtää toistensa ajattelua paremmin, jotta aito vastavuoroisuus olisi mahdollista. sään voimauttavan valokuvauksen antamia mahdollisuuksia lastenkotityttöjen kasvamiseen. Hän on myös järjestänyt sosiaalityöntekijöille koulutusta voimauttavasta valokuvauksesta. Meri-Helga Mantere (1990) on tehnyt lisensiaatin tutkimuksen taideterapiasta. Taideterapiasta on kirjoitettu myös esimerkiksi Sandplay-menetelmästä (Bradway et al 1990) sekä visuaalisesta ja toiminnallisesta työnohjauksesta (Williams 2000). Pirkko Kokkosalo (1997) on toimittanut teoksen taiteesta hoidon voimavarana. Luovuustutkimusten guruna voisi Suomessa pitää Kari Uusikylää (ks. esim ja 1996) ja kansainvälisesti Mihaly Csikszentmihalyita (2005 ja 1996). SPONSOROINTI JA YHTEISTYÖ Kulttuurin sponsorointi ja yhteistyö kulttuurilaitosten kanssa näyttäisi olevan tyypillisin esille noussut liike-elämän ja taiteen kohtaamismuoto. Yritykset sponsoroivat teattereita, juhlaviikkoja, orkestereita, yksittäisiä taiteilijoita ja taideprojekteja niin rahallisesti ja aineellisesti kuin asiantuntijuutta tarjoamalla (Oesch 2002; Jokelainen&Kotiranta ). Käytännössä yritys saattaa viedä asiakkaitaan esimerkiksi yhteistyökumppaninsa konserttiin, mutta henkilökunta ei välttämättä pääse mukaan (Kantojärvi 2003). Esimerkiksi Kansallisteatterissa on järjestetty 2003 Art goes työelämä goes art -seminaari teemalla Kohti luovaa yhteistyötä (Brandenburg 2003, 22). Näiden lukuisten tutkimusten ja selvitysten yhteinen viesti on, että yhteistyössä olennaista on se, että molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan. Suurimpana haasteena kohtaamisissa on ollut kommunikaatio. Molempien osapuolten tulisi ymmärtää toistensa ajattelua paremmin, jotta aito vastavuoroisuus olisi mahdollista. Kulttuuripalvelujen käytön henkisistä ja taloudellisista merkityksistä on tehty monia tutkimuksia, mutta näiden piiriin eivät ole kuuluneet aktivoivat kulttuuritoiminnot, joissa osallistuja tekisi asioita itse. (Ks. esim. Oesch 2002; Viitanen 1999; The Arts and The Quality of Life 1995; Ilmonen 1994) ENNAKKOKÄSITYKSIÄ JA TAUSTATIETOJA TUTKIJA-KONSULTEISTA 16 TÄSSÄ KAPPALEESSA TUON ENSIN ESILLE, MIKSI VALITSIN VIEHELAA- TIKKOKURSSILLE OSALLISTUJIKSI KONSULTIT. SEN JÄLKEEN KERRON, MISSÄ MÄÄRIN ODOTUKSENI HEIS- TÄ VASTASIVAT HEIDÄN KUVAANSA ITSESTÄÄN. (Matti: FM, taideterapiaopiskelija, freelance toimittaja) Konsultti saa mato-ongella peurankin kiinni. Kalastajat lähtivät pyydystämään oliota kalastusvälineillä, vaikka ei ollut varmaa, onko olio kala. Ilmassa oli uteliaisuutta siitä, mitä kalastusvälineillä pystyy merestä saamaan pinnalle. Intojuuri uskoi lujasti siihen, että kalastajat pystyvät käyttämään kalastusvälineitä olion nappaamiseen oli se sitten kala, peura tai saapas.

15 YHTEISTYÖN ALOITTAMINEN TUTKIJA- KONSULTTIEN KANSSA Kiinnostuin liikkeenjohdon konsultoinnin toimialasta Helsingin Kauppakorkeakoulussa opiskellessani. Mietin aluksi, että Viehelaatikkokurssille voisi osallistua mikä tahansa yritys, mutta tulin sitten ajatelleeksi, että toiminnasta on oletettavasti enemmän hyötyä konsulteille kuin jonkin muun toimialan yritykselle (ks. ennakkokäsitykseni toiminnan haasteista ja mahdollisuuksista s.32). Konsultointiyritykselle energiset, ryhmätyötaitoiset ja luovat työntekijät ovat elinehto, kuten myös menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen (Kubr 1996, 701). Richard Florida (2002) luokittelee konsultit luoviin ihmisiin, jotka käyttävät luovuuttaan jatkuvasti ja tarvitsevat vaikutteita ja inspiraatiota luovuutensa ylläpitämiseen. Vaikka Florida ei kirjoitakaan kuvataiteen tekemisestä vaan lähinnä kulttuuripalvelujen käyttämisestä, näen kuvataiteellisen toiminnan yhtenä tapana vahvistaa identiteettiään luovana ihmisenä. Valittuani tutkimukseen mukaan konsultit täsmensin valintaa vielä sellaiseen konsultointiyritykseen, jolla on luovuutta korostava imago. Oletin, että he olisivat halukkaampia osallistumaan kuvataidekurssille kuin muiden konsulttifirmojen konsultit. Tapasin Joonaksen Hän hankki mukaan loput tutkijakonsultit, jotka tapasin kuukautta myöhemmin ( ). Tutkija-konsulteilla olikin selkeää kiinnostusta ja uteliaisuutta kuvataiteellista toimintaa kohtaan. Tämä antoi heille toisenlaiset valmiudet lähteä mukaan Viehelaatikkokurssille kuin ryhmällä, joka on saanut ikäviä kokemuksia peruskoulun kuvataidetunneista ja näkee kuvataiteen turhana. Oletin osallistujilla olevan ennakkokäsityksiä siihen suuntaan, että kuvataiteelliselle toiminnalle on mahdollista löytää oma paikkansa liike-elämässä. Lisäksi oletin konsulttien, jotka työskentelevät konsultointiyrityksessä, jolla on luova imago, haluavan muita konsultteja enemmän konkreettisia työvälineitä ja oppeja, joita he voisivat soveltaa omassa työssään. Sopiessamme toiminnasta en kuitenkaan luvannut antaa heille uusia taiteellisia työvälineitä. Toiminnan oli tarkoitus olla osa muutenkin kokoontuvan ryhmän ohjelmaa. Halusin mukaan sellaisen tiimin, joka on tottunut työskentelemään yhdessä, reflektoimaan työskentelyä ja antamaan palautetta. Näin vältyttäisiin alkavan ryhmän muotoutumiseen ja kasvuun liittyviltä haasteilta (ks. s.67). Työtiimin määritelmäksi ei riittänyt yhteinen tila, vaan työskentely saman projektin kimpussa oli tarpeen. Tutkijakonsulttien osallistuminen Viehelaatikkokurssille oli vapaaehtoista ja riippui jokaisen omasta mielenkiinnosta. Ryhmä (Päivi: KTT, professori) oli toiminut yhdessä vuoden verran ennen Viehelaatikkokurssia ja he myös jatkoivat yhdessä työskentelyä sen jälkeen. SUHTAUTUMINEN LIIKE-ELÄMÄN EDUSTAJIIN Olin saanut käsityksen, että konsulttien maailma on kova ja tehokkuutta vaativa. Tämän arvelin heijastuvan siihen, miten tutkija-konsultit näkevät toiminnan merkityksen. Onko toiminta tarpeeksi tehokasta ollakseen todella merkityksellistä? Käsitykseeni konsultointitoimialasta ja konsulteista vaikutti eniten Kauppakorkeakoulun kurssi Liikkeenjohdon konsultointi. Kurssilla oli paljon konsultteja vierailevina luennoitsijoina. Hieman yllätys oli se, miten monet suhtautuivat konsultointiin ei-oikeana työnä ja rahan nyhtämisenä töistä, jotka asiakkaat voisivat tehdä itse. Ala oli minulle niin vieras, että mielikuvat syntyivät lähinnä vierailijoiden kautta. He vakuuttivat olevansa alan huippuasiantuntijoita ja antoivat ymmärtää, että vain huippuyksilöillä oli asiaa alan työhaastatteluihin. On tavallista, että varsinaisen kenttätutkimuksen alussa tutkija, jonka tieto tutkittavista on vähäistä, on ainakin 17

16 alitajuisesti luonut heistä jonkinlaisen ihannekuvan, johon varsinaisten kohteiden käyttäytymistä verrataan. Siinä vaiheessa tämä ihanteellinen käyttäytymismalli voi olla vain virheellinen, ja sen luominen johtuu tutkijan kokemattomuudesta ja alkuinnostuksesta. Se saa aikaan vahingollisia ja puolueellisia kannanottoja,... (Grönfors 1985, 83) (Pentti: FM, merkonomi) Vasta suunnittelupäivän jälkeen havaitsin itse, että minulle oli syntynyt mielikuva konsulteista tyyppeinä, jotka pystyvät mihin vain millä välineillä tahansa. Tämä oli vaikuttanut suurelta osalta siihen, että kuvittelin heidän pystyvän myös suunnittelemaan taidekurssin sisältöä itselleen ja ainakin määrittelemään itselleen realistiset, yksityiskohtaiset ja mitattavat tavoitteet. Oletukseni oli ollut, että konsultti saa mato-ongella peurankin kiinni. Ajattelin, että antamalla heille välineet he eivät vain suunnittele kurssia vaan myös toimivat niin, että saavat toiminnasta itselleen kaiken hyödyn irti. Konsultointikirjallisuudessa (ks. Kubr 1996, Schein 1988) ja -kurssilla oli tullut moneen kertaan vastaan, miten tavoitteet tulisi muodostaa ja minkälaista on hyvä palautteenanto. Olin kuullut konsulttien olevan varsin kriittinen kohderyhmä, mutta oletin kuitenkin, että tutkija-konsultit osaavat asiantuntijoina pukea kritiikin vastaanotettavaan muotoon. Tämän lisäksi oletin tutkija-konsulttien olevan korkeasti koulutettuja, runsaasti työkokemusta omaavia, korkeapalkkaisia, keski-ikäisiä, kiireisiä ja tehokkuuteen pyrkiviä. 18 HUMANISTINEN IHMISKÄSITYS Ajattelin alunperin, että toimintani taustalla vaikutti humanistinen ihmiskäsitys. Tämä sopii niin toimintatutkimukseen (Suojanen 1992, 20, 24) kuin konstruktivismiinkin (Salhberg 1993, 13). Nimensä mukaisesti humanistisessa ihmiskäsityksessä ihmisen kunnioittaminen on tärkeintä (von Wright 1981, 16). Humanistinen ihmiskäsitys näkee ihmisen uteliaana ja päämäärätietoisena yksilönä (Sahlberg 1993, 13), vapaana ja itseohjautuvasti toimimaan pyrkivänä (Koro 1993, 27). Petäjän ja Koposen (2002, 14) näkemyksen mukaan ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa tapaansa havaita, tulkita ja luoda merkityssisältöjä, muuttaa toimintaansa ja ajatuksiaan. Ihminen on toimiva, ajatteleva ja tunteva subjekti. Ajatukset, tunteet ja tahtoelämä vaikuttavat oppimiseen. Tämän ihmiskäsityksensä he nimeävät konstruktivistiseksi. (Mp.) Se, mitä kutsutaan humanistiseksi asennoitumiseksi, on vaihdellut historian saatossa. Humanismi on ihmisen puolustamista, ihmisen arvoa korostavaa, mutta jokainen aikakausi näkee humanismin omista historiallisista edellytyksistään käsin. Humanistinen näkemys huomioi ihmisen henkiset tarpeet ja yhteyden omaan kulttuuriin, jossa nämä tarpeet ilmenevät eri ihmisillä eri aikoina. (von Wright 1981.) Olennainen piirre humanismissa on sivistyksen näkeminen ihmisyyden korkeimpana ilmauksena. Humanismi ei kuitenkaan arvosta ammattitaitoa sinänsä tieteen ja taiteen aloilla. Tiedot ja taidot muuttuvat sivistykseksi vasta kasvattaessaan ihmisen koko ajattelussaan ja toiminnassaan ilmentämään laajakatseisuutta, objektiivisuutta ja oikeamielisyyttä, jotka johtuvat totuuden vaatimuksesta. Humanismin ihmisihanne ei ole yhden alan taitaja vaan lähellä uomo universalea. (mt., 17) Ponnisteluilla tulisi pyrkiä kohti täydellisyyden ihannetta (mt., 16). Se (kirja) on monessa mielessä ajankohtainen teos, omalla tavallaan ajankuva 2000-luvun alun akateemisuuden arvomaailmasta. Kirjaan tiivistyy aikamme tietoyhteiskunnan ihmisideaali: korkeasti koulutettu, aikaa, projekteja ja omaa elämäänsä tehokkaasti ja rationaalisesti hallitseva tavoitetietoinen asiantuntija. (Jauhiainen 2001, 91)

17 Ihmisideaaliksi on kasvatustieteeseen ilman suurempia arvokeskusteluita omaksuttu yhdysvaltalainen, valkoinen tietämystekniikan miesinsinööri, joka tietämysmaailmassa vihdoinkin vapautuu kehon ajallisesta ja paikallisesta ääreellisyydestä ja jolle ollaan vauhdilla kehittämässä kotimaista olomuotoa. Toisin sanoen tutkija ottaa ihmisen malliksi oman itsensä. Asiantuntijuutena se ilmentää uudenlaista yli-ih- misoppia, jossa korostuu itsensä jatkuvan ylittämisen velvoite ja siihen sitoutuminen. Yli-ihmisyyden referenssiksi on tullut organisaatio, jonka kehittäminen ja palveleminen uutena totalitaarisena auktoriteettina ja ihanteena heijastaa kansallisvaltioiden siirtymistä taka-alalle ja yritysten asettumista uudelleen määriteltyyn eturintamaan. (Heikkinen&Huotari 2001, 182) (Joonas: YTM, NLP, psykodraamaopiskelija, sosiaalipsykologi ja perheterapeutti) Taidekasvatuksessa ei ole tiettyä normaaliutta tai selkeää ihmisstandardia, johon pyrittäisiin taiteellisella ohjaamisella. Ei myöskään ole sosiaalisuuden standardia, jota taidekasvatuksen käytäntö voisi edistää. Kyse on tapaus- ja yksilökohtaisista ratkaisuista. Taidekasvatuksen käytännön ja teorian perusteella näyttää, että taidekasvatustieteen ihmiskäsitys rakentuu siten, että se ei muistuta integraatioon ja sosiaalistamiseen pyrkiviä käytäntöjä ja näitä tutkimaan ja toteuttamaan kehittyneitä tieteenaloja. Rakentuu se kuinka tahansa, rakentuminen on osattava artikuloida. (Varto 2001, 144.) Suhtaudun tutkija-konsultteihin alansa asiantuntijoina. Olin tietoinen siitä, että koulutin henkilöitä, jotka olivat itse kokeneita kouluttajia. Tämä vaikutti odotuksiini ja ennakkokäsityksiini heistä ja heidän toiminnastaan. Oli havaittavissa myös sitä, että en suhtautunut kriittisesti heiltä saamaani tietoon vaan pidin sitä jopa ehdottomana viisautena. Varto (2001, 157) kirjoittaa, että ihmiskäsitys ohjaa toimintaamme eri suuntiin riippuen siitä, ajattelemmeko ihmisestä yleisesti vai yksittäisten, todellisten ihmisten pohjalta. Käsi- Onko toiminta tarpeeksi tehokasta ollakseen konsulteille merkityksellistä? KVARTAALIHUMANISMI Kuvaan liike-elämän ihmiskäsitystä kvartaalihumanistiseksi, kvartaalitalouden ehdoilla rajatuksi humanismiksi. Tämän piiriin tuntuisivat istuvan myös edellä lainatut Jauhiaisen ja Heikkisen & Huotarin kuvaukset. Individualistisessa yhteiskunnassa vaikuttava kvartaalihumanistinen ideaali-ihminen oppii ja haluaa oppia uutta kaiken aikaa. Oppiminen on syvällisempää itse kokemalla kuin sivusta katsoen, ja siksi ideaali-ihminen on aktiivinen uusien kokemusten ja tiedon etsijä. Koska ideaali-ihminen haluaa oppia jatkuvasti lisää, on hänellä useampi korkeakoulututkinto suoritettuna tai työn alla. Hän on aktiivisuudessaan itsenäinen ja riippumaton. Erilaiset riippuvuudet ovat heikkouden merkkejä. Ideaali-ihminen on henkisesti vahva ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Hän arvostaa omaa aikaansa ja käyttää sen tehokkaasti. Hän myös rentoutuu ja virkistyy tehokkaasti. Nämä seikat tekevät ideaali-ihmisestä narsismiin taipuvaisen ja itsekeskeisen suorittajan, joka kiinnittää huomionsa siihen, mitä ihmiset saavat aikaiseksi sen sijaan, että tarkastelisi heitä persoonallisuuksina. Hänen mielestään kaikilla on potentiaalia päätyä ideaali-ihmiseksi, kyse on vain tahdosta. Kvartaalihumanistiset ideaali-ihmiset vaativat itseltään jatkuvaa omien rajojen ylittämistä. He vaativat paljon myös ympäristöltään ja onkin vain ajan kysymys, koska yhteiskunta yksilö kerrallaan kyllästyy ideaalivaatimuksiin. On varsin ymmärrettävää, että ideaali-ihmisten ylitehokas elämä ei kaikkia kiehdo, mutta silloin ideaali-ihminen ajattelee, että hitaammat eivät vain ole oivaltaneet kuinka elämästä saa enemmän irti toimintojaan tehostamalla. Näin ideaali-ihminen jatkaa oman tehokkuutensa mittaamista vuoden jokaisena neljänneksenä ja juoksee syvällisempien elämysten ohi. Siten hän ei opi omakohtaisesti ymmärtämään joutenolemisen merkitystä ajattelun kehittymiselle, luovuudelle ja hyvinvoinnille. Kvartaalitalouden ideaali-ihminen juoksee oravanpyörää ja nauttii siitä. (Kvartaalihumanismin tuomista haasteista ks. s.87.) 19

18 tykseni tutkija-konsulteissa vaikuttaisi pohjautuneen aikaisempiin kokemuksiini konsulteista ja tutkijoista tyyppeinä. Kuitenkin käsitykseni heistä lähenee ideaalimaisuutta, mikä viittaisi ajatteluun ihmisestä yleisellä tasolla, jossa yksittäiset ihmiset ovat vain poikkeamia ideaalista. 20 KUVAUS TUTKIJA-KONSULTEISTA Kuten sosiokulttuurisen innostamisen projekteissa, Viehelaatikkokurssillakin lähtökohtana oli ihmisten arki ja todellinen elämä (Kurki 2000, 148). Jotta siihen olisi mahdollista päästä käsiksi, on yksi suunnittelun etapeista sosiaalisen todellisuuden diagnoosi. Ihmisten tarpeet ja heille tarjoutuvat mahdollisuudet on selvitettävä. Tähän liittyy myös kirjallisuuskartoitus. (Mt., ) Lähtötason kartoitus liittyy myös konstruktivismiin. On selvitettävä osallistujien aikaisemmat kokemukset. Pitää tietää, kenelle on puhumassa, jotta voi puhua kielellä, jota he kykenevät vastaanottamaan. (Suonperä 1993, 17, 53.) Otin tämän huomioon lähettämällä osallistujille ennakkokyselyn (ks. liite: Ensimmäinen kyselylomake) ennen suunnittelupäivää. Käytännössä kuitenkin vain kaksi vastauksista saapui ajoissa, ja pystyin lukemaan ne ennen toiminnan aloittamista. Tämän takia suunnittelupäivän aluksi keskusteltiin tutkija-konsulttien aiemmista kokemuksista ja tavoitteista. Tutkija-konsultit olivat kaikki korkeasti koulutettuja ja heillä oli pitkä työkokemus. Vesa ei vastannut koulutus- ja työtaustaa koskeviin lomakekysymyksiin, mutta kylläkin myöhemmin puhelimitse tehtyyn lisätiedusteluun. Kahdella viidestä oli kaupallisen alan pohjakoulutus. Työkokemuksena kaikilla oli 6-18 vuoden kokemus kouluttajina. Kouluttamisen lisäksi he olivat toimineet valmentajina, työnohjaajina ja konsultteina. (Vesa: DI, psykodraamaohjaaja) TUTKIJA-KONSULTIN TYÖNKUVA Tutkija-konsulteista neljä viidestä ilmoitti suoraan pitävänsä työstään vastauksena ensimmäisen lomakkeen kysymykseen, miksi teet sitä työtä, mitä teet. Vesa kertoi voivansa toteuttaa omia arvojaan työnsä kautta. Päivi sanoi tekevänsä työtään, koska osaa sen, ja koska se on välillä mielenkiintoista ja jopa hauskaa. Pertun, Matin ja Joonaksen vastauksissa tuli esille toisten ihmisten auttaminen motiivina työn tekemiselle. Ohjaan kehitys- ja muutosprosesseja. Tarkoitus on saada asiakkaat tekemään itsensä kannalta tärkeitä aloitteita. - - Työni on sitä, että ihmiset alkavat itse ajattelemaan asioitaan ja työtään, ja ottavat siten enemmän vastuuta asemastaan. Tehtävä on emansipatorinen, vapauttava. (Pentti) Työni on ihmiskeskeistä, prosesseissa mukana olemista, inspiroimista ja valmentamista. Työni on myös luovia prosesseja, silloin kun kirjoitan kirjoja. Ohjaan ryhmiä. (Matti) Ohjaan organisaatioiden, tiimien ja työryhmien ja yksitäisten toimijoiden ja -ryhmien esimerkiksi johtajien kehittämisprosesseja, joissa keskiössä on vuorovaikutus ja suhteet. -- Miellän työni auttamisammatiksi. Se tuntuu mielekkäältä. Saan tehdä tätä ihmisten kanssa sellaisella tavalla, että opin itse joka päivä. Kaiken oleellisen olen oppinut asiakkailtani. (Joonas)

19 Konsultit halusivat tehdä tutkimusta työstään. Alussa oli mielipide eroja sen suhteen, onko kyse ä tuotekehitysprojekti vai hyötynäkökulmista vapaampi tutkimus. TUTKIMUSRYHMÄN HISTORIA Tutkija-konsulttien ryhmä on ollut koossa keväästä 2003 alkaen. Ryhmä syntyi siten, että muutama konsultti oli kiinnostunut tutkimuskeskustyyppisestä lähestymistavasta ja oman työnsä tutkimisesta. Alussa mietittiin rakenne- ja muotoseikkoja ja koottiin yhteen kiinnostuneita. Ensimmäisen puolen vuoden aikana mukana oli myös yksi naisjäsen, mutta hän jäi pois. Historiallisesti vaikuttavaa on ollut se, että ryhmä on perustettu konsulttifirman pohjalle. Tämä on vaikuttanut siten, että alussa syntyi mielipide-eroja sen suhteen, että onko kyseessä tuotekehitysprojekti vai hyötynäkökulmista vapaampi tutkimus. Yksi tutkija-konsulteista kertoi, että alussa oli business-odotuksia, mutta palkattuaan Päivin vetämään heille tutkimusmenetelmäseminaaria ja samalla kehittämään heidän toimintaansa, he ovat tulleet aidosti kohti tutkimustyötä. Nyt ryhmä on enemmän samalla kartalla sen suhteen mitä tutkimus on ja mitä se ottaa ja voi antaa. (Joonas). Ryhmä on olemassa olonsa aikana kiinteytynyt ja muuttunut (Matti). Kaksi kuvaa ryhmää tiiviinä tai intensiivisenä. He tapaavat ohjaajaansa kerran kuussa ja työstävät hänen kanssaan aiheitaan eteenpäin, keskustelevat tutkimuksesta ja metodologisista kysymyksistä. He kaikki tunsivat jo toistensa tutkimusintressit. Yksi konsulteista kirjoitti, että on hyvä, että ryhmässä on ollut pohdiskeluja ja kyseenalaistamista. Historiaa meillä ei paljon ole, mutta olemme sen verran työstäneet yhdessä asioita ja ryhmän toimintaa/tavoitetta, että sitoutuminen alkaa olla hyvällä tasolla (Pentti, lomake 1). Päivi kertoi Viehelaatikkokurssin jälkeen, että he eivät olleet kirjoittaneet paljoa ennen kurssia, vain muutaman sivun. RYHMÄN YHTEISET ARVOT Ensimmäisessä kyselylomakkeessa oli kysymys, minkälaisia arvoja kuki näki ryhmällä olevan ja miten ne ilmenevät käytännössä. Kaikki vastaukset olivat erilaisia. Esille nousivat kannustaminen, yhteisyys ja yksilöllisyys, kiinnostus tutkimustietoon, uteliaisuus, kiinnostus muiden töitä kohtaan, kiinnostus tutkimuksen tekijöiden ja tutkimukseen osallistuvien välisen kuilun madaltamiseen, jonkinlainen toimintatutkimuksellinen lähestymistapa ja se, että halutaan kehittää alaa ja olla mielellään alan kärjessä. Vesa vastasi tähän kysymykseen puhelimessa. Hän näki ryhmän arvoina vapauden, sen, että jokainen etenee omalla rytmillä ja ajatuksella sekä uudistamisen ja kehittämisen halun, mikä näkyy tutkimustyön tekemisenä työn ohessa. AKTIIVISUUS JA HARRASTUKSET Ensimmäisen kyselylomakkeen perusteella tutkija-konsultit eivät tuntuneet pitävän itseään kovin aktiivisina osallistujina. Perhe- ja työelämän lisäksi muihin asioihin ei ollut kovin paljoa aikaa, mutta molemmat pienten lasten isätkin olivat yhden tai useamman yhdistyksen toiminnassa mukana. Yksi ryhmäläisistä kuvasi olevansa pakko-osallistuja ja toinen puolestaan totesi, että ei koe harrastuksiaan harrastuksina vaan elämänä muuten vain. Tutkija-konsulttien harrastuksia olivat: lukeminen, jatko-opiskelu, musiikki, urheilu, luonnossa liikkuminen, lapset, design, elokuvat, teatteri, hirsitalon entisöinti, puutarhajuhlat, taidehengailu näyttelyissä ja vapaa inspiroituminen kaupungilla, hyvät keskustelut ja hulluttelut, haaveilu ja kaihoilu. Matin kuva ryhmästä aamulla, Vesan (keskellä) ja Joonaksen kuvat ryhmästä iltapäivällä suunnittelupäivänä. 21

20 Pentin näkemys ryhmästä aamulla (vasemmalla) ja iltapäivällä suunnittelupäivänä. 22 TUTKIJA-KONSULTTIEN AIEMMAT KUVATAIDEKOKEMUKSET Suunnittelupäivän alussa käydyssä keskustelussa ilmeni, että tutkija-konsultit käyttivät kaikki visuaalistamismenetelmiä omassa työssään (ks. s.14). Tätä edeltäneissä lomakevastauksissa oli kuitenkin ollut vastauksina, että heillä ei ollut kovinkaan paljoa kokemuksia kuvataiteen tekemisestä 4. Kysymisen tapa näissä tilanteissa oli erilainen, mutta toisaalta vastaukset voisi kuulla myös niin, että visuaalistamismenetelmiä ei pidetä kokemuksena kuvataiteen tekemisestä. Kolmella ryhmäläisistä oli kokemusta taideterapiasta ja yksi sanoi sen olevan hänen ainoa kokemuksensa kuvataiteen tekemisestä. Hän sanoi taideterapian olevan kuvataiteen avulla tapahtuvaa prosessointia. Pentti kirjoitti, että koulussa kuvaamataito oli piinallista esittävien kuvien enemmän tai vähemmän onnistunutta yrittelyä, mutta viimeisen viiden vuoden aikana hän on taas maalannut väriky- nillä ja tehnyt kollaaseja. Pentin viimeaikaiset kokemukset ovat poikkeuksetta olleet positiivisia. Värittäminen, piirtäminen ja maalaaminen on ollut terapeuttista, Pentti kertoi. Vesa vastasi, että kuvaa käytetään apuna muun muassa terapiamuotona, kehittämisen välineenä ja visiointimuotona. Hän on itse käyttänyt kollegojen kanssa näistä kahta viimeisintä tapaa. Kysymykseen kokemansa kuvataiteellisen tekemisen merkityksistä Matti vastasi merkityksen itselleen olleen siinä, että hän sai yhteyden sellaiseen osaan itseään, johon ei aiemmin ollut saanut yhteyttä. Hän innostui ja virittyi taideterapiasta. Pentti kirjoitti pyrkineensä piirtämällä tunnistamaan omia toimintapojaan ja ajatuksiaan, mutta merkitys oli ollut pääosin piirtämisprosessin tuomassa nautinnossa. Päivi kirjoitti, että kuvataiteellisella toiminnalla on ollut hänelle aika ajoin paljonkin merkitystä, mutta hänellä on ollut usein myös turhautumia. Joonas vastasi ottaneensa aina joskus spurtteja ja nauttineensa silloin tällöin saamastaan palautteesta, että hänen kannattaisi jatkaa. Voisi sanoa, että tutkija-konsulteilla oli Viehelaatikkokurssille lähtiessään positiivinen asenne toiminnan merkityksestä. 4 Kuvataiteellisen tekemisen tutkijakonsultit määrittelivät melkein minä tahansa kuviin liittyvänä tekemisenä, ajatusten, tunteiden, mielikuvien tietoisena tai tiedostamattomana visualisoimisena, kuvan tekemisenä omaksi tai muiden iloksi, kuvan tekemisen käyttönä välineellisesti esimerkiksi johonkin tunnelmaan pääsemiseksi tai ilosta ilmaista itseään. Päivin näkemys ryhmästä suunnittelupäivän lopussa.

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00)

Työpajat. Doodlaus - tarinallistaminen - dialogi. Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Työpajat Torstai 27.8.2013 3x50min, (8.30, 9.30 ja 11.00) Doodlaus tarinallistaminen dialogi Ag C234 Mitä piirteitä haluaisin vahvistaa itsessäni ja tuoda näkyväksi työssäni? Valokuvan käyttö verme- tapaamisissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen:

Lifeplus. Global Training System. Aloittaminen. Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Lifeplus Global Training System Aloittaminen Nimi: PIN-koodi: Sponsori: Ylempi Diamond-jäsen: Koulutuspyörä Tämän yksinkertaisen pyörän pitäisi antaa sinulle käsitys ensimmäisistä askeleista, joita voit

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä

Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Taiteen jälkiä seuraamassa -taidekokemusten merkityksistä työyhteisöissä Cecilia von Brandenburg Aalto /Arts YH Novia/ ArtGoesWork cecilia.vonbrandenburg@aalto.fi Jäniksen tarina Voimmeko ajatella maailmaa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa.

Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. Sinulle, joka työskentelet ryhmien kanssa. ( Sovellusalueina mm. työnohjaus, kasvatus, koulutus, terapia, taide, seurakuntayö tai muu yhteisöllinen työ. ) TERVETULOA Tarinainstituuttiin! Tarinainstituutti

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Solution Focused Art -kuvataideterapian koulutusohjelma 60 op RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen taideterapiakoulutus on aikuiskoulutusta, joka on tarkoitettu terveys-, sosiaali-, kasvatus-,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot