Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki"

Transkriptio

1 Sanasta miestä

2

3 Sanasta miestä Kokemuksia miesten kriisityöstä Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki

4 Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 36 Ulkoasu: Markus Itkonen Taitto: Timo Jaakola Kirjapaino: Pekan Offset Oy Helsinki 2006 isbn issn

5 Sisällys Johdanto Jussi Pulli Kriisityötä miesten kanssa Naisistahan täällä puhutaan vai puhutaanko parisuhteista? Antti Palmu & Ari Pusa Miehen ero Ari Pusa Mies kriisissä isyys kriisissä Juha Kilpiä Väkivalta ja väkivaltatyö Kirsi Mustonen & Antti Palmu Seksuaalisuus kohdattavissa Juha Kilpiä Ryhmätoiminta Juha Kilpiä Häpeä, syyllisyys ja suru kriisityön peruselementit Sirpa Hopiavuori Neljä teesiä miestyöstä Antti Palmu Työnohjaus kehittämistyön tukena Sirpa Hopiavuori & Kirsi Mustonen

6 Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi Leo Nyqvist 1 Johdanto Mies, maskuliinisuus ja kriisit Mies vaiko maskuliinisuus kriisissä? Mies ja tunteet Mieheys ja itsekontrolli Miehen ambivalenssi Mies, parisuhde ja vanhemmuus Loppuarvioinnin näkökulmat, arviointitehtävä ja aineistot Arviointinäkökulmat ja arviointitehtävä Aineistot Tutkimuksen tulokset Asiakastilastot Asiakaskysely Asiakkaiden haastattelut Taustaorganisaatioiden käsitykset Miesten kriisikeskuksesta Yhteenveto Miehen kriisit ja mieserityinen apu Teoreettinen ja koettu sukupuoli Miehen epävarmuus Miehen muutos Miesten kriisit ja auttamisjärjestelmä Miten tästä eteenpäin? Jussi Pulli Lähteet Kirjoittajatiedot

7 Johdanto Jussi Pulli Miesten kriisikeskus avasi ovensa Helsingissä vuonna Lajissaan se on ollut Suomen ensimmäinen. Yhteydenottojen määrä, yli kaksituhatta vuosina , on yllättänyt kaikki ja osoittanut, että miehet tarvitsevat kriiseissään mieserityistä apua. Kriisikeskushanke käynnistyi neljän järjestön aloitteesta. Koordinoivana järjestönä toimi Ensi- ja turvakotien liitto sekä muina osallisina A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Y-Säätiö. Viisivuotinen projekti ( ) jaettiin kahden vuoden pilottivaiheeseen ja loppuosaan, jonka suuntaviivat määriteltiin pilottivaiheen arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on ollut tarjota miehille apua erilaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kriiseissä ja luoda matalakynnyksinen, joustava ja ennaltaehkäisevä malli miesten kriisien kohtaamiseen. Samalla on haluttu tutkimustietoa miesten tavoista, reaktioista ja hoitoon hakeutumisesta kriiseissä. Yhtenä tavoitteena on ollut vakiinnuttaa kriisikeskus projektiajan päättymisen jälkeen. Kriisikeskukselle vuokrattiin toimitilat Helsingistä Lönnrotinkadulta, jossa keskus toimi kesäkuuhun 2006 asti. Tämän jälkeen se siirtyi Ensi- ja turvakotien liiton toimitiloihin Asemamiehenkadulle. Toiminta-alueena on ollut pääkaupunkiseutu, mutta yhteydenottoja on koko projektin ajan saatu säännöllisesti myös muualta Suomesta. Miehet ovat tulleet keskukseen ajanvarauksella. Yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse ja sähköpostitse. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen varataan käyntiaika. Miestä tavataan ensimmäisellä käynnillä työparina, jossa on joko nainen mies-työpari tai mies miestyöpari. Ensimmäisen käynnin jälkeen on sovittu yksilöllisesti jatkokäynneistä kriisikeskukseen tai johonkin muuhun auttajatahoon. Alkuvaiheessa tehtiin muutamia kotikäyntejä, mutta käytäntö osoitti 7

8 asiakkaiden tulevan mieluummin keskukseen. Joustavuutta käyntiaikojen varaamisessa on toteutettu pitämällä kahtena päivänä viikossa iltavastaanottoa. Elämäntilanteeseen liittyvät kriisit on haluttu nähdä hyvin laajana ilmiönä. Siksi projektin alkuvaiheessa mitään kriisejä ei rajattu pois. Pilottijakson jälkeen asiakkaiksi ei kuitenkaan enää ole otettu miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma tai jo olemassa oleva psykiatrinen hoitokontakti. Kriisikeskuksessa on työskennellyt projektipäällikkö ja viisi projektityöntekijää. Pohjakoulutukseksi edellytettiin vähintään sosiaalija terveydenhuollon opistotason tutkintoa sekä kokemusta kriisityöstä. Vähimmäisvaatimusten lisäksi työntekijöillä on terapiakoulutuksia, jotka suuntautuvat kriisi- ja traumapsykoterapiaan sekä perheterapiaan. Lisäksi yhdellä työntekijällä on seksuaalipedagogin koulutus. Henkilöstörakennetta suunniteltaessa oli selvää, että kriisikeskuksessa työskentelee mies- ja naistyöntekijöitä. Työntekijöiksi valittiin neljä mies- ja kaksi naistyöntekijää. Työparityöskentelyssä nais- ja miestyöparin käyttö on osoittautunut tehokkaaksi. Hankkeen johto- ja ohjausryhmät tapasivat aluksi erillään mutta pilottivaiheen jälkeen yhdessä. Johtoryhmän jäsenet ovat taustajärjestöjen johtajia. Ryhmä on luonut hankkeen strategiset linjaukset ja valvonut niitä moniammatillisena asiantuntijana. Se on myös seurannut keskuksen toimintaa ja toiminut projektipäällikön tukena. Ohjausryhmään valittiin kriisi-, päihde- ja miestyön asiantuntijoita. Sen tehtäväksi tuli hankkeen sisällöllisen työn ohjaaminen, työskentelymuotojen suunnittelu ja arviointi, tutkimuksen arviointi ja seuranta sekä työntekijöiden konsultointi. Raha-automaattiyhdistyksen viisivuotinen projektirahoitus on turvannut toiminnan kehittämisen ja antanut mahdollisuuksia kokeilla hyvinkin innovatiivisesti erilaisia tapoja auttaa miestä kriisissä. 8

9 * * * Tämä julkaisu kertoo Miesten kriisikeskuksen tähänastisesta toiminnasta, ja se jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kriisikeskuksen työntekijät kertovat kriisityöstä miesten kanssa. Ensin esitellään yleisimpiä kriisikeskuksen asiakkaiden pulmia kuten parisuhdeongelmia, avioeroihin ja väkivaltaan liittyviä kriisejä sekä asiakkaiden kanssa tehtyä kriisityötä. Lisäksi tarkastellaan isyyteen liittyviä kriisin paikkoja ja seksuaalisuutta. Vaikka teksteissä keskitytään tiettyyn problematiikkaan, on hyvä muistaa, että miesten kriiseissä on usein kysymys samanaikaisesti useista eri ongelmista. Kirjoituksissa on kuitenkin haluttu valaista tarkemmin juuri tiettyjä ongelma-alueita. Ensimmäisessä osassa kuvataan myös miehille suunnattua ryhmätoimintaa. Sen jälkeen pohditaan häpeän, syyllisyyden ja surun käsittelyä kriisityössä ja sitten esitellään miestyön teesit eli kriisikeskuksessa hahmottunut tapa tehdä kriisityötä. Lopuksi tarkastellaan työnohjauksen roolia. Toinen osa käsittelee hankkeesta tehtyä arviointitutkimusta ja on Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen professori Leo Nyqvistin käsialaa. Siitä löytyvät myös tarkemmat toimintaa kuvaavat luvut. 9

10

11 KRIISITYÖTÄ MIESTEN KANSSA Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi

12 Naisistahan täällä puhutaan vai puhutaanko parisuhteista? Antti Palmu & Ari Pusa Parisuhdeasiat ja -ongelmat ovat lähes jatkuvasti esillä Miesten kriisikeskuksessa. Tapaamisia, joissa parisuhde tai sen puute ei olisi millään lailla esillä, on todella vähän. Joskus olemme kuvanneet asiaa sanomalla, että kriisikeskuksessa puhutaan lähinnä naisista ja suhteesta naispuoliseen kumppaniin. Enemmistö asiakkaista elää heterosuhteessa, mutta myös muutama homomies on käynyt puhumassa parisuhdeasioista. Miehet ovat siis halukkaita puhumaan parisuhteestaan myös terapeuttisessa kontekstissa. Liki 20 prosenttia asiakkaista on nimennyt parisuhdeongelman ensisijaiseksi syyksi yhteydenottoonsa. * Tässä kuvataan ensin asiakkaille tyypillisiä parisuhdeongelmia, jonka jälkeen käsitellään yksilö- ja paritapaamisia kriisikeskuksessa. Tyypillisiä parisuhdeongelmia Hyvän parisuhteen keskeisiä osia ovat avoin vuorovaikutus, kyky antaa ja saada tukea, luottamus sekä toisen kunnioitus. Hyvässä parisuhteessa nähdään toisen erillisyys, pystytään emotionaaliseen ja seksuaaliseen läheisyyteen kunnioittaen samalla toisen rajoja. Lisäksi tarvitaan riittävän yhteinen käsitys parisuhteeseen kuuluvista asioista ja sitoutuminen suhteeseen. Parisuhdeongelmista puhutaan silloin, kun nämä asiat eivät toteudu molempia tai jompaakumpaa puolisoa tyydyttävällä tavalla. Tyypillisiä parisuhdeongelmia ovat vuorovaikutusongelmat, uskottomuus, parisuhteen ja perheen kehitykseen liittyvät kriisit, kuten perheen ja työelämän yhteensovittaminen, seksielämän ongel- 12 Lukuun eivät sisälly erokriisin vuoksi apua hakeneet, koska heidät on tilastoitu omaksi ryhmäkseen.

13 mat (ks. Seksuaalisuus kohdattavissa tässä julkaisussa), mustasukkaisuus ja näihin syihin liittyvät uhkaavat erot. Vuorovaikutusongelmiksi on luokiteltu jatkuva riitely, puhumattomuus ja toisen ymmärtämisen vaikeus. Riitely kuuluu kaikkiin parisuhteisiin, mutta moni mies kokee, että riitely menee liian pitkälle. Riidat laajenevat ohi alkuperäisen aiheen ja menevät henkilökohtaisten ominaisuuksien arvosteluksi. Pahimmillaan riitelyä voisi kuvata henkiseksi väkivallaksi, jossa yritetään epätoivoisesti loukata toista vielä pahemmin kuin on itse tullut loukatuksi. Riitelyn vaikutus lapsiin huolettaa myös. Kun riitely jatkuu samanlaisena noidankehänä, alkavat osapuolet miettiä eroa, ja erolla uhkaamisesta voi tulla uusi ase. Henkisen väkivallan lisäksi myös fyysinen väkivalta voi uhata. Riitelyäkin vaikeampi vuorovaikutusongelma on puhumattomuus. Tällöin toinen tai kumpikaan puoliso ei kykene käsittelemään asioita rakentavasti. Puhumattomuus voi koskea tiettyjä vaikeita asioita tai olla laajempaa kontaktin välttämistä. Puolisot voivat paeta defensiiviseen kieltämiseen ja puhua vain välttämättömistä arkielämän asioista jättäen ulkopuolelle kaiken emotionaalista latausta sisältävän. Kieltämisen ja välttelyn tila voi sopia molemmille, kun asioiden kohtaaminen on liian vaikeaa. Joskus vain toinen puolisoista vaikenee, ja toinen kokee tulevansa tarpeineen ja tunteineen täysin ohitetuksi. Mykkäkoulu voi saada sadistisia piirteitä, kun vaikeneva rankaisee kontaktia yrittävää. Uskottomuus voi olla syy hakea apua ainakin kahdenlaisessa tilanteessa. Uskottomuus on paljastunut ja johtanut akuuttiin kriisiin parisuhteessa, tai uskottomuus ei ole paljastunut, mutta mies kokee tilanteen ahdistavaksi. Jotkut miehet hakevat apua päätöksentekoon: jatkaako vakituisessa suhteessa, vai erotako ja yrittää muuttaa rinnakkaissuhde vakituiseksi? Rinnakkaissuhde on yritys ratkaista ongelma. Ongelma voi liittyä konfliktin tai läheisyyden välttämiseen, seksuaaliseen addiktioon tai minän jakamiseen rationaaliseen ja emotionaaliseen puoleen (split-self). Split-self-tilanteessa mies elää perheessä normien mukaan ja suuntaa emotionaaliset ja seksuaaliset tarpeensa rinnakkaissuhteeseen. Rinnakkaissuhde voi myös olla keino päästä irti vakituisesta parisuhteesta (Brown 2001). Vuonna 1999 rinnakkaissuhteen joskus elämässään solmineiden suomalaismiesten osuus parisuhteessa olleista miehistä oli 34 prosenttia (Haavio-Mannila & Kontula 2001). Uskottomuutta siis 13 Kriisistyötä miesten kanssa

14 esiintyy paljon, ja sillä on huomattavia vaikutuksia. Salailun ja jännittyneen ilmapiirin lisäksi ainakin erot mahdollisine huolto- ja tapaamiskiistoineen vaikuttavat puolison lisäksi myös lapsiin. Julkisuudessa on puhuttu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudesta. Tämä kuormittaa myös parisuhdetta. Eniten vaikeuden on ajateltu koskettavan naisia, mutta myös miehet kohtaavat saman ongelman. Jossain mielessä voisi myös puhua vaikeudesta sovittaa toiveita ja tavoitteita todellisuuteen. Ihmiset odottavat parisuhteelta nykyään aiempaa enemmän. Parisuhteelta toivotaan asioiden jakamista, turvaa ja kumppanuutta sekä emotionaalista ja seksuaalista kohtaamista. Parisuhteen sisältöön ja kehitykseen liittyvät toiveet eivät kuitenkaan aina kohtaa. Niin nuoret miehet kuin naisetkin miettivät eteenpäin menemistä ja perheen perustamista, valitettavasti usein eri aikaan. Perheelle ja parisuhteelle asetetut suuret toiveet voivatkin kääntyä pettymyksiksi. Pettymyksistä pahimpia on pettyminen puolisoon hän ei ollutkaan kaikkea sitä, mitä tarvitsen. Nuoret vuotiaat miehet ovat usein tilanteessa, jossa elämässä tapahtuu paljon sekä kotona että töissä. Moni mies ymmärtää, että isän osallistuminen lastenhoitoon on tärkeää. Samaan aikaan työura voi olla vahvassa nousussa, ja työyhteisö sekä esimies asettavat omia vaatimuksiaan. Elämän eri alueilta tulevat tarpeet ovat ristiriidassa keskenään, ja mieskin voi kokea syyllisyyttä siitä, että hän osallistuu liian vähän lasten elämään ja kodin töihin. Vähitellen raskas ja harmaa arki vaatii veronsa, ja väsymys sekä masennus alkavat tuntua. Masennus ja parisuhteen vaikeudet näyttävät usein liittyvän yhteen. Joskus lasten kanssa kotona oleva äiti masentuu, joskus töissä käyvä isä. Masennus voi olla hyvin vakavaa, mutta kriisikeskuksen asiakkailla se ei yleensä ole totaalista depressiota, joka vie toimintakyvyn täysin. Masennus voi ilmetä yleisenä haluttomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja mielihyvän tunteen häviämisenä. Elämä on näköalatonta ja tuntuu ilottomalta puurtamiselta ilman spontaaniutta. Nuorten perheiden elämää vaikeuttaa usein myös taloudellinen tilanne. Suuret asuntolainat tuovat pakon tunteen. On tehtävä paljon töitä, jotta saadaan lainaa lyhennettyä. Mustasukkaisuus ei ole yksi tunne vaan koostuu huonosta itsetunnosta, epäluottamuksesta, hylkäämisen pelosta ja häpeästä. Mustasukkaisuuden sietäminen vaihtelee parisuhteissa suuresti. Jotkut parit pitävät sitä parisuhteeseen kuuluvana, ja se voidaan kokea välittämisen osoitukseksi. Kaikissa parisuhteissa onkin mukana 14

15 jonkinlaista mustasukkaisuutta. Pahimmillaan mustasukkaisuus on kuitenkin henkistä väkivaltaa, toisen kontrollointia ja vapauden rajoittamista, joka voi muuttua fyysiseksi väkivallaksi. Kriisikeskukseen on alusta asti hakeutunut miehiä, jotka kokevat mustasukkaisuuden ongelmakseen. Parisuhde on saattanut päättyä mustasukkaisuuden takia tai ero uhkaa sen vuoksi. Puoliso on voinut vaatia hoitoon hakeutumista. Monet mustasukkaiset miehet eivät ymmärrä omaa tilannettaan, mutta apua ovat hakeneet myös miehet, jotka kärsivät omasta mustasukkaisuudestaan, ovat ahdistuneita ja etsivät keinoa päästä tunteesta, joka syö parisuhteen pohjaa pois. Mustasukkaisuuden juuret voivat olla hyvin syvällä. Taustalla voi olla traumaattisia menetyksiä, petetyksi tulemisen kokemuksia ja muita pettymyksiä. Yksilö- ja paritapaamiset Asiakkuuden lähtökohtana on miehen avuntarve. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään aina yksilötapaamisena. Näin varmistetaan, että miehen omalle kokemukselle ja kertomukselle on riittävästi tilaa. Tätä toimintatapaa noudatetaan kaikkien miesten kohdalla, myös parisuhdeongelmien vuoksi asiakkaaksi hakeutuvien. Yksilötapaamiset eivät parisuhdeongelmia selviteltäessä kuitenkaan usein riitä, ja siksi tarvittaessa järjestetään paritapaamisia. Yksilötapaamisten ja paritapaamisten sisältö on osittain sama ja osittain erilainen. Usein yksin tuleva mies hakeutuu aluksi miettimään, mitä kannattaisi tehdä. Tilannetta kartoitetaan sekä käytännön asioiden kautta että tunnetasolla. Miehellä voi olla suuri tarve purkaa stressaavaa tilannetta ja saada tarinalleen kuulija. Miehet puhuvat paljon kumppanistaan, ja heidän on tärkeä päästä kertomaan, millaiseksi he puolisonsa kokevat. Vähitellen päästään pohtimaan myös omaa osuutta tilanteen synnyssä. Mitä mies itse on tuonut parisuhteeseen? Onko se tukenut parisuhdetta vai vienyt siltä pohjaa? Mitä mies omalta osaltaan voisi jatkossa tehdä, jotta parisuhde voisi paremmin? Yksilötapaamisissa voi onnistua käsittelemään tilannetta tavalla, joka ei vielä ole mahdollista kumppanin kanssa. Joskus yksilötapaamiset voivat toimia siltana pariterapian aloittamiseen. Mies voi halutessaan tulla kumppaninsa kanssa myös paritapaamiseen. Työntekijät voivat suositella niitä, mutta asiakas määrittää 15 Kriisistyötä miesten kanssa

16 itse, minkälaista apua hän haluaa ottaa vastaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa on väkivallan uhkaa. Silloin paritapaamisia ei yleensä järjestetä. Kriisikeskuksessa ei ole tarkoitus aloittaa pitkää pariterapiaa vaan selvittää parin kanssa tilannetta ja sitä, mitä kumpikin haluaa. Usein jo parisuhteen kartoitus ja ongelman määrittely voivat auttaa pariskuntaa eteenpäin. Pari voi löytää voimavaransa ja keinonsa selvittää ongelmiaan. Pariterapian erityispiirre yksilöterapiaan nähden on siinä, että molempien ollessa paikalla vuorovaikutus saadaan näkyväksi kumpikin osapuoli huomioon ottaen. Neutraali asenne on työn lähtökohta. Mukaan tulleelle puolisolle on erityisen tärkeä selventää, että Miesten kriisikeskuksen pariterapiassa ei toimita miehen puhemiehenä, vaan asiakkaina ovat molemmat puolisot ja ennen kaikkea puolisoiden välinen parisuhde. Pariterapiassa työskentely jakautuu kahteen osaan: interpsyykkiseen ja intrapsyykkiseen. Interpsyykkisessä työskentelyssä pyritään tutkimaan vuorovaikutusta ja vaikuttamaan siihen. Terapeutti auttaa hahmottamaan parin välille syntynyttä negatiivisen vuorovaikutuksen kehää ja muokkaamaan vuorovaikutusta parisuhdetta tukevaan suuntaan. Lisäksi tarvitaan kokemuksellista lähestymistapaa eli yksilön sisäistä, intrapsyykkistä työskentelyä. Kokemuksellinen lähestymistapa tuo terapeutin tärkeimmäksi työkaluksi tunteiden esiin nostamisen ja käsittelyn. Jos tunteiden tasolla ei tapahdu muutosta, parisuhde ei tervehdy. Puolisot prosessoivat omia tunnekokemuksiaan terapeutin kanssa, ja terapeutti pyrkii jatkuvasti uudelleen määrittämään ja laajentamaan näitä kokemuksia (Pinomaa 2004, 16). Sekä yksilö- että paritapaamisissa on käytetty monia terapeuttisia työskentelytapoja. Tässä esitellään lyhyesti kahta usein käytettyä. Sukupuun avulla on käsitelty perhesysteemin rakennetta ja pohdittu suhteita perheenjäseniin niin nykyisessä kuin lapsuuden perheessäkin. Käsittelemällä lapsuuden perheen ihmissuhteita ja vuorovaikutusta on etsitty malleja ja rooleja, jotka vaikuttavat nykyäänkin. Sukupuu on yleensä kiinnostanut asiakkaita, ja joskus se on avannut aivan uusia näkökulmia. Erityisen hyvin sukupuu toimii silloin, kun molemmat puolisot ovat paikalla. Oman puolison tarinan kuuleminen uudella tavalla voi lisätä ymmärrystä tätä kohtaan. Sukupuu onkin voimakas väline, ja joidenkin asiakkaiden kanssa on huomattu, että työskentelyyn tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa. Etenkin 16

17 jos perhetausta on hyvin traumaattinen, yhden istunnon aikana ei voi ottaa käsittelyyn liikaa asioita. Reflektointi työparin kanssa on ollut tapa tuoda keskusteluun uusia ääniä. Sen myötä asiakkaan on mahdollisuus kuunnella, mitä terapeutissa herää tapaamisen aikana. Hyvin on toiminut erityisesti se, kun mies-nais-työpari on reflektoinut asiakasparin puhetta eli keskustellut keskustelusta. Näissä tilanteissa kuuluville nousevat naisen ja miehen, työntekijän ja asiakkaan äänet. Tapaamisessa mukanaolijoiden positiot vaihtelevat uusia näkökulmia luovalla tavalla kuuntelijasta puhujaan. Terapeuttien reflektointi tuo esiin sen, että on mahdollista kuunnella toista ymmärtävästi (Varilo & Varilo 1999, 57). Edellä mainittujen menetelmien lisäksi on käytetty esimerkiksi kehämäisen vuorovaikutuksen hahmottamista visuaalisesti, erilaisia kotitehtäviä, terapeuttisten kirjeiden kirjoittamista ja tyhjän tuolin menetelmää. Mitkään menetelmät eivät kuitenkaan auta, ellei tilanne muuten mahdollista kohtaamista. Tarvitaan molemminpuolista sitoutumista ja luottamusta. Työntekijöillä on oltava halu asettua dialogiin ja avoin asenne, joka jättää asiakkaalle tarpeeksi tilaa. Pohdintaa Pariterapeuttinen työskentely on painottunut muutaman käyntikerran pituisiin asiakassuhteisiin. Pidemmät asiakassuhteet ovat poikkeuksia. Monessa tapauksessa kuitenkin muutama käyntikerta on tuonut ongelmille yhteisiä määritelmiä ja paljastanut myös suhteen vahvuuksia. Jumiutuneet vuorovaikutuksen tavat ovat tulleet näkyviksi, ja niihin vaikuttaminen on tullut helpommaksi. Asiakassuhteiden lyhyen keston takia painopiste on ollut vuorovaikutuksessa, mutta myös perhetaustan ja kasvuympäristön vaikutuksia on käsitelty. Asiakkaita on ohjattu pidempään pariterapiaan, jos siihen on arvioinnin jälkeen todettu tarvetta. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Helsingin kaupungin pari- ja perheterapiayksikön kanssa. Sieltä on myös tarvittaessa ohjattu miehiä yksilökäynneille kriisikeskukseen. Vaikka työntekijän mielestä pari hyötyisi pidemmästä pariterapiasta, ei asiakas tai pari välttämättä ole siihen valmis. Näissäkin tapauksissa positiivinen kokemus kriisikeskuksen lyhyemmästä terapiasta voi kannustaa hakemaan apua myöhemmin, jos tilanne sitä vaatii. 17 Kriisistyötä miesten kanssa

18 Ainakin pääkaupunkiseudulla pariterapiaan tulijoita on jatkuvasti enemmän kuin alan toimijat pystyvät ottamaan vastaan. Yksityisille terapeuteille on helpompi päästä kuin maksuttomaan pariterapiaan, mutta osalle asiakkaista hinta on este. Maksuttomien palveluiden tarjoajiakin on monia, yhtenä tärkeimmistä kirkon perheneuvonta, mutta kysyntä on silti tarjontaa suurempi. Miesten kriisikeskuksen kalenterikin täyttyisi helposti pidempää pariterapiaa tarvitsevista asiakkaista, mutta siihen ei ole syytä mennä. Tarkoitus on tarjota apua miehille ja heidän perheenjäsenilleen ilman pitkiä jonotusaikoja. Pariterapian kysynnän runsautta voi pohtia useasta näkökulmasta. Negatiivisen tulkinnan mukaan parisuhdeongelmia vain on valtavasti. Myönteisempi tulkinta on, että ihmiset ovat heränneet parisuhteen hoidon tärkeyteen. Kriisikeskuksen kokemusten pohjalta voi sanoa, että myös miehet ovat aktiivisia avun hankkimisessa. Keskustelu runsaista avioeroista peittää liian usein alleen sen, että suuri joukko pareja myös hakee apua ajoissa ja onnistuu selvittämään ongelmansa. Parisuhteen kriisit tuovat, kuten kriisit yleensäkin, mahdollisuuden kasvuun ja kehittymiseen yksilönä sekä suhteessa puolisoon. Pettymysten myötä voi muodostua uudenlainen ja aiempaa realistisempi kuva itsestä ja toisesta. Tämä todellisempi kuva avaa mahdollisuuden parisuhteeseen, jossa molemmilla on riittävästi yhteisyyttä ilman, että se uhkaa kummankaan vapautta. 18

19 Miehen ero Ari Pusa Suuri osa asiakkaista tulee Miesten kriisikeskukseen toteutuneen tai uhkaavan eron vuoksi. Se on ollut ensisijaisena tulosyynä liki 30 prosentilla kriisikeskuksen asiakkaista. Enemmistö heistä on elänyt avo- tai avoliitossa, mutta mukana on ollut myös seurustelusuhteesta eronneita. Suurin osa asiakkaista on elänyt heterosuhteessa, mutta muutama asiakas on eronnut homosuhteesta. Seuraavassa tarkastellaan sitä, millaiset asiat miehiä toteutuneissa eroissa mietityttävät ja miten heidän kanssaan on työskennelty. Jätetyt ja jättäjät Eron alulle panijana on usein ollut nainen. Jätettynä mies kokee kriisin syvemmin, ja tällöin kynnys hakeutua kriisikeskukseen on matalampi. Nainen on yleensä oireillut ja miettinyt eroa pitkään, jopa useampia vuosia. Siksi nainen on myös miestä psyykkisesti valmiimpi eroon. Erosta on saatettu puhua monta kertaa, ja suhteen parantamiseksi on ehkä yritettykin tehdä jotain, mutta mies ei ole ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Eropäätöksen varmistuttua on usein liian myöhäistä tehdä mitään. (En tiedä, se tuli vaan kertomaan, että muuttaa pois. On jo hankkinut asunnon ja lähtee lasten kanssa. Tuli täytenä yllätyksenä. Olihan se jo toissa vuonna sanonut, että nyt riittää.) Eron tapahtuessa mies miettii, miksi näin kävi. Mikä meni pieleen? Mies saattaa etsiä syyllistä puolisosta ja on usein riidoissa ex-puolisonsa kanssa. Silti toive jatkosta voi elää miehen mielessä, mikä saattaa hidastaa sopimusten tekoa. Mies voi edelleen kaivata ex-vaimoaan tai perhettään. Järjellä ajatellen hän tietää, ettei paluuta menneeseen ole, mutta silti ristiriitaiset tunteet hämmentävät. 19 Kriisistyötä miesten kanssa

20 Tämä ristiriitaisuus aiheuttaa sen, että mies kokee vaikeuksia uusissa suhteissaan tai ei ehkä kykene solmimaan niitä. (Olihan minulla yksi, mutta ei siitä mitään tullut. Se sanoi, että olen vielä kiinni entisessä. Niinhän se taitaa olla. Kyllä taidan vielä toivoa, että yrittäisimme, lastenkin takia.) Miehen ollessa jättäjä hoitoon hakeudutaan harvemmin. Tällöin koetaan, että tilanne on itse aiheutettu, jolloin ei ole oikeutta voida huonosti. Jos mies hakeutuu kriisikeskukseen, tapaamisissa käsitellään usein syyllisyyttä. Mies kokee aiheuttaneensa pahaa lapsilleen mutta myös kumppanilleen. Eron syy on usein toinen suhde, mutta tyypillisesti taustalla on pitkään jatkunut paha olo suhteessa. Lapset ja ero Lapset jäävät erossa edelleen useammin äidille kuin isälle. Käytännön syistä isä myös yleensä muuttaa pois perheen yhteisestä kodista. Tämä leimaa myös jatkopäätöksiä, osituksia ja lasten huoltajuutta. Isällä on usein huoli lapsistaan (ks. myös Mies kriisissä isyys kriisissä tässä julkaisussa). Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän heidän pelätään kärsivän erosta. Mies pohtii myös omaa asemaansa vanhempana. Etävanhempana ei voi osallistua lasten arkeen niin täysipainoisesti kuin haluaisi, ja miehellä on tunne, että hän on.sivuraiteilla isyydestä. (Tuntuu pahalta, kun ei yhtään tiedä mitä lapsille kuuluu. En auta läksyissä enkä vie harkkoihin. Viikonloppuina ei saa kaikkea selville, se on niin erilaista. Ja ei ne oikein viihdy, kun ei ole pleikkaa eikä nettiä.) Lasten tapaamisia voi aluksi olla vaikea järjestää. Riitaisissa eroissa lapsia saatetaan käyttää omien tarkoitusperien välineenä. Lasten hyvinvointi ja molempien toimiva vanhemmuus taataankin parhaiten eroissa, joissa kyetään tekemään sopimuksia ristiriidoista huolimatta. Lastenvalvoja on usein ensimmäinen viranomainen, jonka kanssa asioidaan. Miehet kokevat yleensä olevansa altavastaajia huoltajuudesta sovittaessa. Yleinen käsitys on, että lapset jäävät poikkeuksetta äidilleen. Jos vanhemmat eivät ole ennakolta päässeet sopimukseen huoltajuudesta, neuvottelut tapaamisista ja elatusmaksuista saattavat kariutua. Näissä tilanteissa mies kokee, etteivät 20

21 viranomaiset kuule häntä. Miehen asenne voi olla jo valmiiksi negatiivinen ja hyökkäävä, jolloin viranomaisten tuki saattaakin jäädä puutteelliseksi. Huoltajuuskiistat oikeudessa ovat pitkiä ja piinallisia kaikille. Ne myös pitkittävät erosta selviytymistä. Lasten etu voi unohtua oikeustoimien kestäessä. Kriisikeskuksessa kuullaan usein, että miehen on huoltajuuskiistojen aikana vaikea saada tavata lastaan. Huoltajuudesta kiisteltäessä toista voidaan syyttää muun muassa väkivaltaisuudesta tai jonkinasteisesta hyväksikäytöstä. Joidenkin miesten kokemuksen mukaan ex-puoliso käyttää viranomaisia hyväkseen saadakseen lapset itselleen. Kaiken lisäksi usein riidellään omaisuudesta. Vallalla ovat katkeruus ja viha. (Alussa en nähnyt lapsia ollenkaan, koska ero oli kuulemma minun syyni ja saisin siitä maksaa. Vasta kun elatusmaksut ja omaisuus saatiin sovittua, niin tapaamiset ovat jotenkin sujuneet.) Arjen rutiinien muutos Ero muuttaa myös arjen rutiinit. Sopeutuminen tyhjään kotiin vie oman aikansa. Miehet kertovat usein uuden asunnon saatuaan, että siellä ei ollut kuin patja lattialla. (Hankin sitten kämpän. En ottanut mukaan kuin vaatteeni. Pysyypä lapsilla koti koossa ja enhän minä paljoa tarvitse.) Miehet kertovat tyypillisesti arjen rutiinien katoamisesta. Lapsille ei enää tarvitse tehdä aamupalaa, eikä muutenkaan ole ruokailuaikoja, joista välittää. Omasta syömisestä ei huolehdita. Jääkaappi täytetään vain joka toinen viikonloppu, kun lapset ovat tulossa. Perheen kanssa tehtävät asiat, kuten kodinhoito, yhteiset harrastukset ja vierailut yhteisten ystävien luo, katoavat eron myötä. Mies voi olla pitkästä aikaa yksin. (Äkkiä ei ollut mitään tekemistä. Kävin vain töissä ja iltaisin tuli istuttua baareissa. En saanut nukuttua ja syöminen jäi. Ei näistä kavereiden kanssa puhuta, nekin on melkein kaikki eronneita.) Yksin jääminen on melko kokonaisvaltainen tunne. Eron jälkeen mies huomaa, ettei hänellä välttämättä ole tukevaa sosiaalista verkostoa. Kriisikeskuksen kokemuksen mukaan miehet puhuvat harvoin parisuhteestaan ja sen ongelmista ystäväpiirissä. Työpaikalla vaikeasta elämäntilanteesta puhuminen on vielä harvinaisempaa. 21 Kriisistyötä miesten kanssa

22 Rutiinien alkaessa hahmottua uudelleen mies saa hiljalleen otteen omasta elämästään. (Mulla oli tavallaan aluksi useita rooleja. Yksi kun olin yksin, ja sitten aivan eri rooli, kun lapset tulivat. Aikansa vei miettiä miten suhtautua exään ja koko tähän balettiin. Hiljalleen alkoi tuntua luontevalta.) Miehisyys ja seksuaalisuus Miehet pohtivat eron tapahtuessa omaa miehisyyttään, joka on eron aikana saattanut kolhiutua. Parisuhteeseen kuulunut seksi ei enää olekaan itsestäänselvyys. Mies joutuu miettimään omaa seksuaalisuuttaan uudestaan. (Mitähän ne naiset minusta ajattelevat?) Moni pohtii, onko hänellä enää koskaan parisuhdetta tai loppuuko seksielämä kokonaan. Usko tulevaisuuteen saattaa tässä vaiheessa olla melko heikoilla. Oma seksuaalisuus askarruttaa päättyneessä suhteessa. Ongelmat seksissä nähdään usein yhtenä eron syynä. (Se jätti mut, kun ei noi sänkyhommat sitä tyydyttäneet.). Parisuhteessa on saattanut olla jo pitkään ongelmia seksissä. Niitä ei välttämättä ole selvitetty eroon päädyttäessä. Ongelmat saattavat seurata miestä uuteen suhteeseen, ja oireina voi olla haluttomuutta tai kyvyttömyyttä. Mies saattaa jopa arastella uuden suhteen aloittamista ollessaan epävarma itsestään. Epäonnistumisen tunne saattaa kasvaa varsinkin siinä vaiheessa, kun kumppanilla on uusi suhde. (Eihän se seksi enää loppuaikoina sujunut. Ensin vaimo ei halunnut ja sitten kun olisi, en enää onnistunut. Kai sillä nyt on kaikki paremmin.) Osa miehistä aloittaa suhteen hyvin pian eron jälkeen. Nämä suhteet ovat usein lyhyitä ja auttavat selviytymään erosta. Niillä haetaan takaisin seksuaalista itsetuntoa ja etsitään vastausta kysymykseen, kelpaanko enää kenellekään. Miehet saattavat kokea saaneensa villit poikamiesvuotensa takaisin. (Olihan se alkuaika melko villiä. Vantaan risteilyllä käytiin joka viikko ja kyllähän sitä seuraa sitten löytyikin. Kivaa se aluksi oli, mutta levottomuus tuli aina uudestaan eikä sitä kauaa jaksanut.) 22

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot