Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanasta miestä. Kokemuksia miesten kriisityöstä. Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki"

Transkriptio

1 Sanasta miestä

2

3 Sanasta miestä Kokemuksia miesten kriisityöstä Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki

4 Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 36 Ulkoasu: Markus Itkonen Taitto: Timo Jaakola Kirjapaino: Pekan Offset Oy Helsinki 2006 isbn issn

5 Sisällys Johdanto Jussi Pulli Kriisityötä miesten kanssa Naisistahan täällä puhutaan vai puhutaanko parisuhteista? Antti Palmu & Ari Pusa Miehen ero Ari Pusa Mies kriisissä isyys kriisissä Juha Kilpiä Väkivalta ja väkivaltatyö Kirsi Mustonen & Antti Palmu Seksuaalisuus kohdattavissa Juha Kilpiä Ryhmätoiminta Juha Kilpiä Häpeä, syyllisyys ja suru kriisityön peruselementit Sirpa Hopiavuori Neljä teesiä miestyöstä Antti Palmu Työnohjaus kehittämistyön tukena Sirpa Hopiavuori & Kirsi Mustonen

6 Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi Leo Nyqvist 1 Johdanto Mies, maskuliinisuus ja kriisit Mies vaiko maskuliinisuus kriisissä? Mies ja tunteet Mieheys ja itsekontrolli Miehen ambivalenssi Mies, parisuhde ja vanhemmuus Loppuarvioinnin näkökulmat, arviointitehtävä ja aineistot Arviointinäkökulmat ja arviointitehtävä Aineistot Tutkimuksen tulokset Asiakastilastot Asiakaskysely Asiakkaiden haastattelut Taustaorganisaatioiden käsitykset Miesten kriisikeskuksesta Yhteenveto Miehen kriisit ja mieserityinen apu Teoreettinen ja koettu sukupuoli Miehen epävarmuus Miehen muutos Miesten kriisit ja auttamisjärjestelmä Miten tästä eteenpäin? Jussi Pulli Lähteet Kirjoittajatiedot

7 Johdanto Jussi Pulli Miesten kriisikeskus avasi ovensa Helsingissä vuonna Lajissaan se on ollut Suomen ensimmäinen. Yhteydenottojen määrä, yli kaksituhatta vuosina , on yllättänyt kaikki ja osoittanut, että miehet tarvitsevat kriiseissään mieserityistä apua. Kriisikeskushanke käynnistyi neljän järjestön aloitteesta. Koordinoivana järjestönä toimi Ensi- ja turvakotien liitto sekä muina osallisina A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Y-Säätiö. Viisivuotinen projekti ( ) jaettiin kahden vuoden pilottivaiheeseen ja loppuosaan, jonka suuntaviivat määriteltiin pilottivaiheen arvioinnin pohjalta. Tavoitteena on ollut tarjota miehille apua erilaisissa elämäntilanteisiin liittyvissä kriiseissä ja luoda matalakynnyksinen, joustava ja ennaltaehkäisevä malli miesten kriisien kohtaamiseen. Samalla on haluttu tutkimustietoa miesten tavoista, reaktioista ja hoitoon hakeutumisesta kriiseissä. Yhtenä tavoitteena on ollut vakiinnuttaa kriisikeskus projektiajan päättymisen jälkeen. Kriisikeskukselle vuokrattiin toimitilat Helsingistä Lönnrotinkadulta, jossa keskus toimi kesäkuuhun 2006 asti. Tämän jälkeen se siirtyi Ensi- ja turvakotien liiton toimitiloihin Asemamiehenkadulle. Toiminta-alueena on ollut pääkaupunkiseutu, mutta yhteydenottoja on koko projektin ajan saatu säännöllisesti myös muualta Suomesta. Miehet ovat tulleet keskukseen ajanvarauksella. Yhteydenotot tapahtuvat puhelimitse ja sähköpostitse. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen varataan käyntiaika. Miestä tavataan ensimmäisellä käynnillä työparina, jossa on joko nainen mies-työpari tai mies miestyöpari. Ensimmäisen käynnin jälkeen on sovittu yksilöllisesti jatkokäynneistä kriisikeskukseen tai johonkin muuhun auttajatahoon. Alkuvaiheessa tehtiin muutamia kotikäyntejä, mutta käytäntö osoitti 7

8 asiakkaiden tulevan mieluummin keskukseen. Joustavuutta käyntiaikojen varaamisessa on toteutettu pitämällä kahtena päivänä viikossa iltavastaanottoa. Elämäntilanteeseen liittyvät kriisit on haluttu nähdä hyvin laajana ilmiönä. Siksi projektin alkuvaiheessa mitään kriisejä ei rajattu pois. Pilottijakson jälkeen asiakkaiksi ei kuitenkaan enää ole otettu miehiä, joilla on selkeä päihdeongelma tai jo olemassa oleva psykiatrinen hoitokontakti. Kriisikeskuksessa on työskennellyt projektipäällikkö ja viisi projektityöntekijää. Pohjakoulutukseksi edellytettiin vähintään sosiaalija terveydenhuollon opistotason tutkintoa sekä kokemusta kriisityöstä. Vähimmäisvaatimusten lisäksi työntekijöillä on terapiakoulutuksia, jotka suuntautuvat kriisi- ja traumapsykoterapiaan sekä perheterapiaan. Lisäksi yhdellä työntekijällä on seksuaalipedagogin koulutus. Henkilöstörakennetta suunniteltaessa oli selvää, että kriisikeskuksessa työskentelee mies- ja naistyöntekijöitä. Työntekijöiksi valittiin neljä mies- ja kaksi naistyöntekijää. Työparityöskentelyssä nais- ja miestyöparin käyttö on osoittautunut tehokkaaksi. Hankkeen johto- ja ohjausryhmät tapasivat aluksi erillään mutta pilottivaiheen jälkeen yhdessä. Johtoryhmän jäsenet ovat taustajärjestöjen johtajia. Ryhmä on luonut hankkeen strategiset linjaukset ja valvonut niitä moniammatillisena asiantuntijana. Se on myös seurannut keskuksen toimintaa ja toiminut projektipäällikön tukena. Ohjausryhmään valittiin kriisi-, päihde- ja miestyön asiantuntijoita. Sen tehtäväksi tuli hankkeen sisällöllisen työn ohjaaminen, työskentelymuotojen suunnittelu ja arviointi, tutkimuksen arviointi ja seuranta sekä työntekijöiden konsultointi. Raha-automaattiyhdistyksen viisivuotinen projektirahoitus on turvannut toiminnan kehittämisen ja antanut mahdollisuuksia kokeilla hyvinkin innovatiivisesti erilaisia tapoja auttaa miestä kriisissä. 8

9 * * * Tämä julkaisu kertoo Miesten kriisikeskuksen tähänastisesta toiminnasta, ja se jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kriisikeskuksen työntekijät kertovat kriisityöstä miesten kanssa. Ensin esitellään yleisimpiä kriisikeskuksen asiakkaiden pulmia kuten parisuhdeongelmia, avioeroihin ja väkivaltaan liittyviä kriisejä sekä asiakkaiden kanssa tehtyä kriisityötä. Lisäksi tarkastellaan isyyteen liittyviä kriisin paikkoja ja seksuaalisuutta. Vaikka teksteissä keskitytään tiettyyn problematiikkaan, on hyvä muistaa, että miesten kriiseissä on usein kysymys samanaikaisesti useista eri ongelmista. Kirjoituksissa on kuitenkin haluttu valaista tarkemmin juuri tiettyjä ongelma-alueita. Ensimmäisessä osassa kuvataan myös miehille suunnattua ryhmätoimintaa. Sen jälkeen pohditaan häpeän, syyllisyyden ja surun käsittelyä kriisityössä ja sitten esitellään miestyön teesit eli kriisikeskuksessa hahmottunut tapa tehdä kriisityötä. Lopuksi tarkastellaan työnohjauksen roolia. Toinen osa käsittelee hankkeesta tehtyä arviointitutkimusta ja on Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen professori Leo Nyqvistin käsialaa. Siitä löytyvät myös tarkemmat toimintaa kuvaavat luvut. 9

10

11 KRIISITYÖTÄ MIESTEN KANSSA Miesten kriisikeskuksen loppuarviointi

12 Naisistahan täällä puhutaan vai puhutaanko parisuhteista? Antti Palmu & Ari Pusa Parisuhdeasiat ja -ongelmat ovat lähes jatkuvasti esillä Miesten kriisikeskuksessa. Tapaamisia, joissa parisuhde tai sen puute ei olisi millään lailla esillä, on todella vähän. Joskus olemme kuvanneet asiaa sanomalla, että kriisikeskuksessa puhutaan lähinnä naisista ja suhteesta naispuoliseen kumppaniin. Enemmistö asiakkaista elää heterosuhteessa, mutta myös muutama homomies on käynyt puhumassa parisuhdeasioista. Miehet ovat siis halukkaita puhumaan parisuhteestaan myös terapeuttisessa kontekstissa. Liki 20 prosenttia asiakkaista on nimennyt parisuhdeongelman ensisijaiseksi syyksi yhteydenottoonsa. * Tässä kuvataan ensin asiakkaille tyypillisiä parisuhdeongelmia, jonka jälkeen käsitellään yksilö- ja paritapaamisia kriisikeskuksessa. Tyypillisiä parisuhdeongelmia Hyvän parisuhteen keskeisiä osia ovat avoin vuorovaikutus, kyky antaa ja saada tukea, luottamus sekä toisen kunnioitus. Hyvässä parisuhteessa nähdään toisen erillisyys, pystytään emotionaaliseen ja seksuaaliseen läheisyyteen kunnioittaen samalla toisen rajoja. Lisäksi tarvitaan riittävän yhteinen käsitys parisuhteeseen kuuluvista asioista ja sitoutuminen suhteeseen. Parisuhdeongelmista puhutaan silloin, kun nämä asiat eivät toteudu molempia tai jompaakumpaa puolisoa tyydyttävällä tavalla. Tyypillisiä parisuhdeongelmia ovat vuorovaikutusongelmat, uskottomuus, parisuhteen ja perheen kehitykseen liittyvät kriisit, kuten perheen ja työelämän yhteensovittaminen, seksielämän ongel- 12 Lukuun eivät sisälly erokriisin vuoksi apua hakeneet, koska heidät on tilastoitu omaksi ryhmäkseen.

13 mat (ks. Seksuaalisuus kohdattavissa tässä julkaisussa), mustasukkaisuus ja näihin syihin liittyvät uhkaavat erot. Vuorovaikutusongelmiksi on luokiteltu jatkuva riitely, puhumattomuus ja toisen ymmärtämisen vaikeus. Riitely kuuluu kaikkiin parisuhteisiin, mutta moni mies kokee, että riitely menee liian pitkälle. Riidat laajenevat ohi alkuperäisen aiheen ja menevät henkilökohtaisten ominaisuuksien arvosteluksi. Pahimmillaan riitelyä voisi kuvata henkiseksi väkivallaksi, jossa yritetään epätoivoisesti loukata toista vielä pahemmin kuin on itse tullut loukatuksi. Riitelyn vaikutus lapsiin huolettaa myös. Kun riitely jatkuu samanlaisena noidankehänä, alkavat osapuolet miettiä eroa, ja erolla uhkaamisesta voi tulla uusi ase. Henkisen väkivallan lisäksi myös fyysinen väkivalta voi uhata. Riitelyäkin vaikeampi vuorovaikutusongelma on puhumattomuus. Tällöin toinen tai kumpikaan puoliso ei kykene käsittelemään asioita rakentavasti. Puhumattomuus voi koskea tiettyjä vaikeita asioita tai olla laajempaa kontaktin välttämistä. Puolisot voivat paeta defensiiviseen kieltämiseen ja puhua vain välttämättömistä arkielämän asioista jättäen ulkopuolelle kaiken emotionaalista latausta sisältävän. Kieltämisen ja välttelyn tila voi sopia molemmille, kun asioiden kohtaaminen on liian vaikeaa. Joskus vain toinen puolisoista vaikenee, ja toinen kokee tulevansa tarpeineen ja tunteineen täysin ohitetuksi. Mykkäkoulu voi saada sadistisia piirteitä, kun vaikeneva rankaisee kontaktia yrittävää. Uskottomuus voi olla syy hakea apua ainakin kahdenlaisessa tilanteessa. Uskottomuus on paljastunut ja johtanut akuuttiin kriisiin parisuhteessa, tai uskottomuus ei ole paljastunut, mutta mies kokee tilanteen ahdistavaksi. Jotkut miehet hakevat apua päätöksentekoon: jatkaako vakituisessa suhteessa, vai erotako ja yrittää muuttaa rinnakkaissuhde vakituiseksi? Rinnakkaissuhde on yritys ratkaista ongelma. Ongelma voi liittyä konfliktin tai läheisyyden välttämiseen, seksuaaliseen addiktioon tai minän jakamiseen rationaaliseen ja emotionaaliseen puoleen (split-self). Split-self-tilanteessa mies elää perheessä normien mukaan ja suuntaa emotionaaliset ja seksuaaliset tarpeensa rinnakkaissuhteeseen. Rinnakkaissuhde voi myös olla keino päästä irti vakituisesta parisuhteesta (Brown 2001). Vuonna 1999 rinnakkaissuhteen joskus elämässään solmineiden suomalaismiesten osuus parisuhteessa olleista miehistä oli 34 prosenttia (Haavio-Mannila & Kontula 2001). Uskottomuutta siis 13 Kriisistyötä miesten kanssa

14 esiintyy paljon, ja sillä on huomattavia vaikutuksia. Salailun ja jännittyneen ilmapiirin lisäksi ainakin erot mahdollisine huolto- ja tapaamiskiistoineen vaikuttavat puolison lisäksi myös lapsiin. Julkisuudessa on puhuttu työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudesta. Tämä kuormittaa myös parisuhdetta. Eniten vaikeuden on ajateltu koskettavan naisia, mutta myös miehet kohtaavat saman ongelman. Jossain mielessä voisi myös puhua vaikeudesta sovittaa toiveita ja tavoitteita todellisuuteen. Ihmiset odottavat parisuhteelta nykyään aiempaa enemmän. Parisuhteelta toivotaan asioiden jakamista, turvaa ja kumppanuutta sekä emotionaalista ja seksuaalista kohtaamista. Parisuhteen sisältöön ja kehitykseen liittyvät toiveet eivät kuitenkaan aina kohtaa. Niin nuoret miehet kuin naisetkin miettivät eteenpäin menemistä ja perheen perustamista, valitettavasti usein eri aikaan. Perheelle ja parisuhteelle asetetut suuret toiveet voivatkin kääntyä pettymyksiksi. Pettymyksistä pahimpia on pettyminen puolisoon hän ei ollutkaan kaikkea sitä, mitä tarvitsen. Nuoret vuotiaat miehet ovat usein tilanteessa, jossa elämässä tapahtuu paljon sekä kotona että töissä. Moni mies ymmärtää, että isän osallistuminen lastenhoitoon on tärkeää. Samaan aikaan työura voi olla vahvassa nousussa, ja työyhteisö sekä esimies asettavat omia vaatimuksiaan. Elämän eri alueilta tulevat tarpeet ovat ristiriidassa keskenään, ja mieskin voi kokea syyllisyyttä siitä, että hän osallistuu liian vähän lasten elämään ja kodin töihin. Vähitellen raskas ja harmaa arki vaatii veronsa, ja väsymys sekä masennus alkavat tuntua. Masennus ja parisuhteen vaikeudet näyttävät usein liittyvän yhteen. Joskus lasten kanssa kotona oleva äiti masentuu, joskus töissä käyvä isä. Masennus voi olla hyvin vakavaa, mutta kriisikeskuksen asiakkailla se ei yleensä ole totaalista depressiota, joka vie toimintakyvyn täysin. Masennus voi ilmetä yleisenä haluttomuutena, aloitekyvyttömyytenä ja mielihyvän tunteen häviämisenä. Elämä on näköalatonta ja tuntuu ilottomalta puurtamiselta ilman spontaaniutta. Nuorten perheiden elämää vaikeuttaa usein myös taloudellinen tilanne. Suuret asuntolainat tuovat pakon tunteen. On tehtävä paljon töitä, jotta saadaan lainaa lyhennettyä. Mustasukkaisuus ei ole yksi tunne vaan koostuu huonosta itsetunnosta, epäluottamuksesta, hylkäämisen pelosta ja häpeästä. Mustasukkaisuuden sietäminen vaihtelee parisuhteissa suuresti. Jotkut parit pitävät sitä parisuhteeseen kuuluvana, ja se voidaan kokea välittämisen osoitukseksi. Kaikissa parisuhteissa onkin mukana 14

15 jonkinlaista mustasukkaisuutta. Pahimmillaan mustasukkaisuus on kuitenkin henkistä väkivaltaa, toisen kontrollointia ja vapauden rajoittamista, joka voi muuttua fyysiseksi väkivallaksi. Kriisikeskukseen on alusta asti hakeutunut miehiä, jotka kokevat mustasukkaisuuden ongelmakseen. Parisuhde on saattanut päättyä mustasukkaisuuden takia tai ero uhkaa sen vuoksi. Puoliso on voinut vaatia hoitoon hakeutumista. Monet mustasukkaiset miehet eivät ymmärrä omaa tilannettaan, mutta apua ovat hakeneet myös miehet, jotka kärsivät omasta mustasukkaisuudestaan, ovat ahdistuneita ja etsivät keinoa päästä tunteesta, joka syö parisuhteen pohjaa pois. Mustasukkaisuuden juuret voivat olla hyvin syvällä. Taustalla voi olla traumaattisia menetyksiä, petetyksi tulemisen kokemuksia ja muita pettymyksiä. Yksilö- ja paritapaamiset Asiakkuuden lähtökohtana on miehen avuntarve. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään aina yksilötapaamisena. Näin varmistetaan, että miehen omalle kokemukselle ja kertomukselle on riittävästi tilaa. Tätä toimintatapaa noudatetaan kaikkien miesten kohdalla, myös parisuhdeongelmien vuoksi asiakkaaksi hakeutuvien. Yksilötapaamiset eivät parisuhdeongelmia selviteltäessä kuitenkaan usein riitä, ja siksi tarvittaessa järjestetään paritapaamisia. Yksilötapaamisten ja paritapaamisten sisältö on osittain sama ja osittain erilainen. Usein yksin tuleva mies hakeutuu aluksi miettimään, mitä kannattaisi tehdä. Tilannetta kartoitetaan sekä käytännön asioiden kautta että tunnetasolla. Miehellä voi olla suuri tarve purkaa stressaavaa tilannetta ja saada tarinalleen kuulija. Miehet puhuvat paljon kumppanistaan, ja heidän on tärkeä päästä kertomaan, millaiseksi he puolisonsa kokevat. Vähitellen päästään pohtimaan myös omaa osuutta tilanteen synnyssä. Mitä mies itse on tuonut parisuhteeseen? Onko se tukenut parisuhdetta vai vienyt siltä pohjaa? Mitä mies omalta osaltaan voisi jatkossa tehdä, jotta parisuhde voisi paremmin? Yksilötapaamisissa voi onnistua käsittelemään tilannetta tavalla, joka ei vielä ole mahdollista kumppanin kanssa. Joskus yksilötapaamiset voivat toimia siltana pariterapian aloittamiseen. Mies voi halutessaan tulla kumppaninsa kanssa myös paritapaamiseen. Työntekijät voivat suositella niitä, mutta asiakas määrittää 15 Kriisistyötä miesten kanssa

16 itse, minkälaista apua hän haluaa ottaa vastaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa on väkivallan uhkaa. Silloin paritapaamisia ei yleensä järjestetä. Kriisikeskuksessa ei ole tarkoitus aloittaa pitkää pariterapiaa vaan selvittää parin kanssa tilannetta ja sitä, mitä kumpikin haluaa. Usein jo parisuhteen kartoitus ja ongelman määrittely voivat auttaa pariskuntaa eteenpäin. Pari voi löytää voimavaransa ja keinonsa selvittää ongelmiaan. Pariterapian erityispiirre yksilöterapiaan nähden on siinä, että molempien ollessa paikalla vuorovaikutus saadaan näkyväksi kumpikin osapuoli huomioon ottaen. Neutraali asenne on työn lähtökohta. Mukaan tulleelle puolisolle on erityisen tärkeä selventää, että Miesten kriisikeskuksen pariterapiassa ei toimita miehen puhemiehenä, vaan asiakkaina ovat molemmat puolisot ja ennen kaikkea puolisoiden välinen parisuhde. Pariterapiassa työskentely jakautuu kahteen osaan: interpsyykkiseen ja intrapsyykkiseen. Interpsyykkisessä työskentelyssä pyritään tutkimaan vuorovaikutusta ja vaikuttamaan siihen. Terapeutti auttaa hahmottamaan parin välille syntynyttä negatiivisen vuorovaikutuksen kehää ja muokkaamaan vuorovaikutusta parisuhdetta tukevaan suuntaan. Lisäksi tarvitaan kokemuksellista lähestymistapaa eli yksilön sisäistä, intrapsyykkistä työskentelyä. Kokemuksellinen lähestymistapa tuo terapeutin tärkeimmäksi työkaluksi tunteiden esiin nostamisen ja käsittelyn. Jos tunteiden tasolla ei tapahdu muutosta, parisuhde ei tervehdy. Puolisot prosessoivat omia tunnekokemuksiaan terapeutin kanssa, ja terapeutti pyrkii jatkuvasti uudelleen määrittämään ja laajentamaan näitä kokemuksia (Pinomaa 2004, 16). Sekä yksilö- että paritapaamisissa on käytetty monia terapeuttisia työskentelytapoja. Tässä esitellään lyhyesti kahta usein käytettyä. Sukupuun avulla on käsitelty perhesysteemin rakennetta ja pohdittu suhteita perheenjäseniin niin nykyisessä kuin lapsuuden perheessäkin. Käsittelemällä lapsuuden perheen ihmissuhteita ja vuorovaikutusta on etsitty malleja ja rooleja, jotka vaikuttavat nykyäänkin. Sukupuu on yleensä kiinnostanut asiakkaita, ja joskus se on avannut aivan uusia näkökulmia. Erityisen hyvin sukupuu toimii silloin, kun molemmat puolisot ovat paikalla. Oman puolison tarinan kuuleminen uudella tavalla voi lisätä ymmärrystä tätä kohtaan. Sukupuu onkin voimakas väline, ja joidenkin asiakkaiden kanssa on huomattu, että työskentelyyn tarvitaan suunniteltua enemmän aikaa. Etenkin 16

17 jos perhetausta on hyvin traumaattinen, yhden istunnon aikana ei voi ottaa käsittelyyn liikaa asioita. Reflektointi työparin kanssa on ollut tapa tuoda keskusteluun uusia ääniä. Sen myötä asiakkaan on mahdollisuus kuunnella, mitä terapeutissa herää tapaamisen aikana. Hyvin on toiminut erityisesti se, kun mies-nais-työpari on reflektoinut asiakasparin puhetta eli keskustellut keskustelusta. Näissä tilanteissa kuuluville nousevat naisen ja miehen, työntekijän ja asiakkaan äänet. Tapaamisessa mukanaolijoiden positiot vaihtelevat uusia näkökulmia luovalla tavalla kuuntelijasta puhujaan. Terapeuttien reflektointi tuo esiin sen, että on mahdollista kuunnella toista ymmärtävästi (Varilo & Varilo 1999, 57). Edellä mainittujen menetelmien lisäksi on käytetty esimerkiksi kehämäisen vuorovaikutuksen hahmottamista visuaalisesti, erilaisia kotitehtäviä, terapeuttisten kirjeiden kirjoittamista ja tyhjän tuolin menetelmää. Mitkään menetelmät eivät kuitenkaan auta, ellei tilanne muuten mahdollista kohtaamista. Tarvitaan molemminpuolista sitoutumista ja luottamusta. Työntekijöillä on oltava halu asettua dialogiin ja avoin asenne, joka jättää asiakkaalle tarpeeksi tilaa. Pohdintaa Pariterapeuttinen työskentely on painottunut muutaman käyntikerran pituisiin asiakassuhteisiin. Pidemmät asiakassuhteet ovat poikkeuksia. Monessa tapauksessa kuitenkin muutama käyntikerta on tuonut ongelmille yhteisiä määritelmiä ja paljastanut myös suhteen vahvuuksia. Jumiutuneet vuorovaikutuksen tavat ovat tulleet näkyviksi, ja niihin vaikuttaminen on tullut helpommaksi. Asiakassuhteiden lyhyen keston takia painopiste on ollut vuorovaikutuksessa, mutta myös perhetaustan ja kasvuympäristön vaikutuksia on käsitelty. Asiakkaita on ohjattu pidempään pariterapiaan, jos siihen on arvioinnin jälkeen todettu tarvetta. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi Helsingin kaupungin pari- ja perheterapiayksikön kanssa. Sieltä on myös tarvittaessa ohjattu miehiä yksilökäynneille kriisikeskukseen. Vaikka työntekijän mielestä pari hyötyisi pidemmästä pariterapiasta, ei asiakas tai pari välttämättä ole siihen valmis. Näissäkin tapauksissa positiivinen kokemus kriisikeskuksen lyhyemmästä terapiasta voi kannustaa hakemaan apua myöhemmin, jos tilanne sitä vaatii. 17 Kriisistyötä miesten kanssa

18 Ainakin pääkaupunkiseudulla pariterapiaan tulijoita on jatkuvasti enemmän kuin alan toimijat pystyvät ottamaan vastaan. Yksityisille terapeuteille on helpompi päästä kuin maksuttomaan pariterapiaan, mutta osalle asiakkaista hinta on este. Maksuttomien palveluiden tarjoajiakin on monia, yhtenä tärkeimmistä kirkon perheneuvonta, mutta kysyntä on silti tarjontaa suurempi. Miesten kriisikeskuksen kalenterikin täyttyisi helposti pidempää pariterapiaa tarvitsevista asiakkaista, mutta siihen ei ole syytä mennä. Tarkoitus on tarjota apua miehille ja heidän perheenjäsenilleen ilman pitkiä jonotusaikoja. Pariterapian kysynnän runsautta voi pohtia useasta näkökulmasta. Negatiivisen tulkinnan mukaan parisuhdeongelmia vain on valtavasti. Myönteisempi tulkinta on, että ihmiset ovat heränneet parisuhteen hoidon tärkeyteen. Kriisikeskuksen kokemusten pohjalta voi sanoa, että myös miehet ovat aktiivisia avun hankkimisessa. Keskustelu runsaista avioeroista peittää liian usein alleen sen, että suuri joukko pareja myös hakee apua ajoissa ja onnistuu selvittämään ongelmansa. Parisuhteen kriisit tuovat, kuten kriisit yleensäkin, mahdollisuuden kasvuun ja kehittymiseen yksilönä sekä suhteessa puolisoon. Pettymysten myötä voi muodostua uudenlainen ja aiempaa realistisempi kuva itsestä ja toisesta. Tämä todellisempi kuva avaa mahdollisuuden parisuhteeseen, jossa molemmilla on riittävästi yhteisyyttä ilman, että se uhkaa kummankaan vapautta. 18

19 Miehen ero Ari Pusa Suuri osa asiakkaista tulee Miesten kriisikeskukseen toteutuneen tai uhkaavan eron vuoksi. Se on ollut ensisijaisena tulosyynä liki 30 prosentilla kriisikeskuksen asiakkaista. Enemmistö heistä on elänyt avo- tai avoliitossa, mutta mukana on ollut myös seurustelusuhteesta eronneita. Suurin osa asiakkaista on elänyt heterosuhteessa, mutta muutama asiakas on eronnut homosuhteesta. Seuraavassa tarkastellaan sitä, millaiset asiat miehiä toteutuneissa eroissa mietityttävät ja miten heidän kanssaan on työskennelty. Jätetyt ja jättäjät Eron alulle panijana on usein ollut nainen. Jätettynä mies kokee kriisin syvemmin, ja tällöin kynnys hakeutua kriisikeskukseen on matalampi. Nainen on yleensä oireillut ja miettinyt eroa pitkään, jopa useampia vuosia. Siksi nainen on myös miestä psyykkisesti valmiimpi eroon. Erosta on saatettu puhua monta kertaa, ja suhteen parantamiseksi on ehkä yritettykin tehdä jotain, mutta mies ei ole ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Eropäätöksen varmistuttua on usein liian myöhäistä tehdä mitään. (En tiedä, se tuli vaan kertomaan, että muuttaa pois. On jo hankkinut asunnon ja lähtee lasten kanssa. Tuli täytenä yllätyksenä. Olihan se jo toissa vuonna sanonut, että nyt riittää.) Eron tapahtuessa mies miettii, miksi näin kävi. Mikä meni pieleen? Mies saattaa etsiä syyllistä puolisosta ja on usein riidoissa ex-puolisonsa kanssa. Silti toive jatkosta voi elää miehen mielessä, mikä saattaa hidastaa sopimusten tekoa. Mies voi edelleen kaivata ex-vaimoaan tai perhettään. Järjellä ajatellen hän tietää, ettei paluuta menneeseen ole, mutta silti ristiriitaiset tunteet hämmentävät. 19 Kriisistyötä miesten kanssa

20 Tämä ristiriitaisuus aiheuttaa sen, että mies kokee vaikeuksia uusissa suhteissaan tai ei ehkä kykene solmimaan niitä. (Olihan minulla yksi, mutta ei siitä mitään tullut. Se sanoi, että olen vielä kiinni entisessä. Niinhän se taitaa olla. Kyllä taidan vielä toivoa, että yrittäisimme, lastenkin takia.) Miehen ollessa jättäjä hoitoon hakeudutaan harvemmin. Tällöin koetaan, että tilanne on itse aiheutettu, jolloin ei ole oikeutta voida huonosti. Jos mies hakeutuu kriisikeskukseen, tapaamisissa käsitellään usein syyllisyyttä. Mies kokee aiheuttaneensa pahaa lapsilleen mutta myös kumppanilleen. Eron syy on usein toinen suhde, mutta tyypillisesti taustalla on pitkään jatkunut paha olo suhteessa. Lapset ja ero Lapset jäävät erossa edelleen useammin äidille kuin isälle. Käytännön syistä isä myös yleensä muuttaa pois perheen yhteisestä kodista. Tämä leimaa myös jatkopäätöksiä, osituksia ja lasten huoltajuutta. Isällä on usein huoli lapsistaan (ks. myös Mies kriisissä isyys kriisissä tässä julkaisussa). Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän heidän pelätään kärsivän erosta. Mies pohtii myös omaa asemaansa vanhempana. Etävanhempana ei voi osallistua lasten arkeen niin täysipainoisesti kuin haluaisi, ja miehellä on tunne, että hän on.sivuraiteilla isyydestä. (Tuntuu pahalta, kun ei yhtään tiedä mitä lapsille kuuluu. En auta läksyissä enkä vie harkkoihin. Viikonloppuina ei saa kaikkea selville, se on niin erilaista. Ja ei ne oikein viihdy, kun ei ole pleikkaa eikä nettiä.) Lasten tapaamisia voi aluksi olla vaikea järjestää. Riitaisissa eroissa lapsia saatetaan käyttää omien tarkoitusperien välineenä. Lasten hyvinvointi ja molempien toimiva vanhemmuus taataankin parhaiten eroissa, joissa kyetään tekemään sopimuksia ristiriidoista huolimatta. Lastenvalvoja on usein ensimmäinen viranomainen, jonka kanssa asioidaan. Miehet kokevat yleensä olevansa altavastaajia huoltajuudesta sovittaessa. Yleinen käsitys on, että lapset jäävät poikkeuksetta äidilleen. Jos vanhemmat eivät ole ennakolta päässeet sopimukseen huoltajuudesta, neuvottelut tapaamisista ja elatusmaksuista saattavat kariutua. Näissä tilanteissa mies kokee, etteivät 20

21 viranomaiset kuule häntä. Miehen asenne voi olla jo valmiiksi negatiivinen ja hyökkäävä, jolloin viranomaisten tuki saattaakin jäädä puutteelliseksi. Huoltajuuskiistat oikeudessa ovat pitkiä ja piinallisia kaikille. Ne myös pitkittävät erosta selviytymistä. Lasten etu voi unohtua oikeustoimien kestäessä. Kriisikeskuksessa kuullaan usein, että miehen on huoltajuuskiistojen aikana vaikea saada tavata lastaan. Huoltajuudesta kiisteltäessä toista voidaan syyttää muun muassa väkivaltaisuudesta tai jonkinasteisesta hyväksikäytöstä. Joidenkin miesten kokemuksen mukaan ex-puoliso käyttää viranomaisia hyväkseen saadakseen lapset itselleen. Kaiken lisäksi usein riidellään omaisuudesta. Vallalla ovat katkeruus ja viha. (Alussa en nähnyt lapsia ollenkaan, koska ero oli kuulemma minun syyni ja saisin siitä maksaa. Vasta kun elatusmaksut ja omaisuus saatiin sovittua, niin tapaamiset ovat jotenkin sujuneet.) Arjen rutiinien muutos Ero muuttaa myös arjen rutiinit. Sopeutuminen tyhjään kotiin vie oman aikansa. Miehet kertovat usein uuden asunnon saatuaan, että siellä ei ollut kuin patja lattialla. (Hankin sitten kämpän. En ottanut mukaan kuin vaatteeni. Pysyypä lapsilla koti koossa ja enhän minä paljoa tarvitse.) Miehet kertovat tyypillisesti arjen rutiinien katoamisesta. Lapsille ei enää tarvitse tehdä aamupalaa, eikä muutenkaan ole ruokailuaikoja, joista välittää. Omasta syömisestä ei huolehdita. Jääkaappi täytetään vain joka toinen viikonloppu, kun lapset ovat tulossa. Perheen kanssa tehtävät asiat, kuten kodinhoito, yhteiset harrastukset ja vierailut yhteisten ystävien luo, katoavat eron myötä. Mies voi olla pitkästä aikaa yksin. (Äkkiä ei ollut mitään tekemistä. Kävin vain töissä ja iltaisin tuli istuttua baareissa. En saanut nukuttua ja syöminen jäi. Ei näistä kavereiden kanssa puhuta, nekin on melkein kaikki eronneita.) Yksin jääminen on melko kokonaisvaltainen tunne. Eron jälkeen mies huomaa, ettei hänellä välttämättä ole tukevaa sosiaalista verkostoa. Kriisikeskuksen kokemuksen mukaan miehet puhuvat harvoin parisuhteestaan ja sen ongelmista ystäväpiirissä. Työpaikalla vaikeasta elämäntilanteesta puhuminen on vielä harvinaisempaa. 21 Kriisistyötä miesten kanssa

22 Rutiinien alkaessa hahmottua uudelleen mies saa hiljalleen otteen omasta elämästään. (Mulla oli tavallaan aluksi useita rooleja. Yksi kun olin yksin, ja sitten aivan eri rooli, kun lapset tulivat. Aikansa vei miettiä miten suhtautua exään ja koko tähän balettiin. Hiljalleen alkoi tuntua luontevalta.) Miehisyys ja seksuaalisuus Miehet pohtivat eron tapahtuessa omaa miehisyyttään, joka on eron aikana saattanut kolhiutua. Parisuhteeseen kuulunut seksi ei enää olekaan itsestäänselvyys. Mies joutuu miettimään omaa seksuaalisuuttaan uudestaan. (Mitähän ne naiset minusta ajattelevat?) Moni pohtii, onko hänellä enää koskaan parisuhdetta tai loppuuko seksielämä kokonaan. Usko tulevaisuuteen saattaa tässä vaiheessa olla melko heikoilla. Oma seksuaalisuus askarruttaa päättyneessä suhteessa. Ongelmat seksissä nähdään usein yhtenä eron syynä. (Se jätti mut, kun ei noi sänkyhommat sitä tyydyttäneet.). Parisuhteessa on saattanut olla jo pitkään ongelmia seksissä. Niitä ei välttämättä ole selvitetty eroon päädyttäessä. Ongelmat saattavat seurata miestä uuteen suhteeseen, ja oireina voi olla haluttomuutta tai kyvyttömyyttä. Mies saattaa jopa arastella uuden suhteen aloittamista ollessaan epävarma itsestään. Epäonnistumisen tunne saattaa kasvaa varsinkin siinä vaiheessa, kun kumppanilla on uusi suhde. (Eihän se seksi enää loppuaikoina sujunut. Ensin vaimo ei halunnut ja sitten kun olisi, en enää onnistunut. Kai sillä nyt on kaikki paremmin.) Osa miehistä aloittaa suhteen hyvin pian eron jälkeen. Nämä suhteet ovat usein lyhyitä ja auttavat selviytymään erosta. Niillä haetaan takaisin seksuaalista itsetuntoa ja etsitään vastausta kysymykseen, kelpaanko enää kenellekään. Miehet saattavat kokea saaneensa villit poikamiesvuotensa takaisin. (Olihan se alkuaika melko villiä. Vantaan risteilyllä käytiin joka viikko ja kyllähän sitä seuraa sitten löytyikin. Kivaa se aluksi oli, mutta levottomuus tuli aina uudestaan eikä sitä kauaa jaksanut.) 22

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot