OPINNÄYTETYÖ. Sipilän tilan taimikonhoito kesä kevät 2015

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ Sipilän tilan taimikonhoito kesä kevät 2015 Hämeen Ammatti-instituutti, metsuri / Metsäpalvelujen tuottaja perustutkinto Aikuiset

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 3 Taustatietoa... 4 Työlajikuvaus... 5 Työkalut... 6 Toteutus... 7 TaimIkon vauriot... 9 Kustannusten muodostuminen Omavalvonta Työpäiväkirja Lähteet Loppusanat

3 TIIVISTELMÄ Tässä opinnäytetyössä kuvataan Sipilä -nimisen tilan kuvion 88 taimikonhoito. Kuviolle on istutettu vuonna kuusia r/ha tiheydellä. Metsäsuunnitelmassa on mainittu tavoitetiheydeksi 1500 r/ha + lisäpuulajina Rauduskoivu. Taimikonhoito aloitettiin toukokuussa 2014 ja saatiin valmiiksi kesäkuussa Kuvio on pinta-alaltaan 10,2 ha ja sen metsäpohja on hyvin ravinteikas, lehtomainen pohja. Koealojen perusteella kasvamaan jäi r/ha, josta noin 10 % koivua. Lisäksi joitakin riistatiheikköjä jätettiin sellaisiin paikkoihin, joissa kasvatettava puuaines oli huonokuntoista tai puuttui kokonaan. Poistuma koealojen perusteella vaihteli rungosta runkoon hehtaarilta. keskiarvoksi tuli runkoa hehtaarilta kantoläpimitan ollessa 2,8 cm. Kuvioilla antoivat osaamisen näytön myös Jarmo Nasila, Ville Nasila, Pasi Savolainen ja Jenni Ketoja-Keskipasma. Suuret kiitokset heille avusta, näitä kuvioita hoitaessani. Työtä aloittaessa raivaussahatyöskentely oli jäänyt koululla tehtyihin töihin sekä heinän niittoon kesämökillä. Alkuun työ oli raivaussahan käytön opettelua, niin tekniikan kuin ergonomian osalta. Isoimpana opettelun aiheena kuitenkin olivat kehon ja lihasten huolto. Palautuminen fyysisesti raskaan työpäivän ja helteellä työskentelyn jälkeen oli hetkittäin aika olematonta. Alkuun jaksaminen oli muutama tunti päivässä ja 3 päivää viikossa. Kertaalleen elimistön kuivumisesta johtuva huono-olo ja heikotus pakottivat lopettamaan työt. Lisäksi kesäkuussa heikon lihashuollon aiheuttama pohjelihaksen repeytyminen aiheutti kuuden viikon ehdottoman levon, jonka jälkeen alkoi kuntoutus. Elokuun lopulla tuli vielä kolmen peräkkäisen keuhkokuumeen aiheuttama katko töihin. Marraskuulla aloitettiin toinen kuvio ja tämä jäi talveksi odottamaan. Töitä jatkoin tällä kuviolla toukokuun puolivälin aikoihin. jolloin lehti alkoi olla puussa. Kuviota hoitaessa vastaan tuli alueita, joiden taimissa oli kasvuhäiriöitä. Niiden selvittelyn kautta opiskelin myös taimikoissa yleensä esiintyvien kasvuhäiriöiden syitä, sekä ravinteiden puuttumisesta aiheutuvia kasvuhäiriöitä. 3

4 TAUSTATIETOA Sipilän tilan omistaa Korsisaari metsäyhtymä. Tilan omistavat Korsisaaren Metsäyhtymän osakkaat Timo, Jouko, Antti ja Mikko Korsisaari. He ovat tehneet metsätilan hoidosta sopimuksen Metsä- Groupin kanssa. Tilan koko pinta-ala on 34,2 ha, josta tehtävien kuvioiden pinta-ala on 13,8 ha. Tässä työssä keskitytään isoimman kuvion 88, joka on pinta-alaltaan 10,2 ha, suoritukseen. Opaskasvien perusteella työskentely tapahtuu lehtomaiselle kankaalle istutetussa kuusikossa. Istutustiheys vuonna 2002 on ollut 1700 tainta hehtaarille. Tehtävää vastaanottaessa sain oheisen sähköpostin Antti korsisaarelta: Keskusteltuani omistajien kanssa, päädyin siihen, että tämä on hyvä harjoitustyö. Työn palkkioksi sovimme heidän hankkivan työkalun ja polttoaineet. Palkkaa työstä en tarvinnut, koska opiskelin päätoimisesti valtion koulutusrahaston maksamalla aikuiskoulutusrahalla. Sain mukaani oheisen kuviokartan. En ollut käynyt paikanpäällä, enkä aiemmin tehnyt taimikonhoitoja, joten suostuin ottamaan annetun tehtävän: kuvioiden A88, A82,A78 taimikon hoito ja A87 varhaisperkaus. Kuvio A88 pinta-alaltaan 10,2 hehtaaria ja siinä kasvatettava pääpuulaji on Kuusi. Tavoitetiheys 1700 r / ha. Istutus on tehty v ja varhaisperkaus v. 2004, jonka jälkeen kuviolla ei ole tehtyjä toimenpiteitä. 4

5 kuviokartta Ensi kosketus kuusitaimikkoon lehdettömään aikaan. TYÖLAJIKUVAUS Taimikon hoito työlajina on metsurien perustyötä, joka tehdään raivaussahalla. Koneellista taimikonhoitoakin on jo menestyksekkäästi kokeiltu ja uskon sen lisääntyvän etenkin isoilla taimikonhoitokuvioilla. Kuusen taimikonhoito tehdään sen ollessa 2-4 metrin korkuista ja, yleensä pyritään puun/taimen hehtaaritiheydeksi. Taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jäävät parhaat puun alut, poistetaan vaurioituneet ja heikompilaatuiset sekä poistetaan kilpailevat ja kasvua haittaavat puut. Pois raivatut rungot jätetään paikalleen maatumaan ja antamaan lisäravinnetta kasvavalle metsälle. Raivauksen edetessä seurataan taimikon kuntoa. Mahdollisia vaurioita voivat olla peura-/hirvivahingot, pakkas- ja lumivauriot sekä erilaiset muut kasvua haittaavat taudit ja ravinnepuutokset. Myös mahdollisen täydennysistutuksen tarve arvioidaan. Kun vaurioihin reagoidaan riittävän aikaisessa vaiheessa, ei istutus- ja kasvatustyö mene hukkaan. Metsurityönä suoritetun taimikon hoidon etuna onkin juuri tuo taimikon tarkkailu ja yleensä parempi laatuharvennus. 5

6 TYÖKALUT Perustyökaluna käytin työssäni STIHL FS 460 C-EM KW,( M-Tronicilla (M), ErgoStartilla (E), lyhyt runkoputki (K) ja kahvalämmityksellä (W)). Vahva 2,2 kw raivaussaha, johon vaihdoin vakiohalkaisijaltaan 200 mm terän tilalle 225 mm halkaisijaltaan olevan terän. Ainoa haitta teränvaihdosta oli että kiihtyvyys hieman pieneni mutta toisaalta kaatojen suuntaukseen tuoma helpotus ja käsiteltävyys lisääntyivät huomattavasti. Kasvanut leikkuunopeus helpotti työtä entisestään. Kahvanlämmitystä opin arvostamaan viileinä sadepäivinä, kun käsineet pysyivät kuivina. Saha toimi moitteettomasti koko työn ajan. Valjaina sahan mukana tingittiin ns. Pro valjaat joiden istuvuus lukuisten säätömahdollisuuksien ansiosta olivat erinomaiset, toisena vaihtoehtona olivat Husqwarna XT valjaat. Valjaisiin olisin toivonut paikkaa viilalle sekä juomapullolle. Eväsrepun luona oli mukana varaterä sekä tulppa ja muut työkalut. Polttoaineena käytin Neste BE 4T pienmoottoribensiiniä, jonka itse sekoitin STIHL HP Super kaksitahtimoottoriöljy 1:50 suhteella. Bensiinin ostin omiin kannuihin Eläintarhan nesteeltä, Helsingistä, josta ko. bensiiniä saa pumpulta kohtuullisen hintaan. Koko kuvion hoidossa kului noin 140 litraa bensiiniä ja 2,5 litraa öljyä. Paikannuksessa oli suuri apu -sovelluksesta ja työajan seurannassa puhelin -sovelluksesta. 6

7 TOTEUTUS Tehtävän saatuani, lähdin maastoon tekemään ensin kartoitusta kuvioiden ja kiinteistöjenrajojen suhteen. Samalla kartoitin mahdolliset arvokkaat elinympäristöt. Tässä kohtaa huomasin, että työ tulee viemään huomattavasti aikaa. Taimikosta oli vaikea havaita kasvavia kuusia, jotka olivat noin 2,5 metristä, koska koivut ja muut lehtipuulajikkeet olivat valloittaneet taimikon. Lehtipuu oli pituudeltaan 3-5 metristä ja tiheää. näkymä ensi alkuun Ensimmäinen viikko meni kartoittaessa kuvion rajoja ja tehden kulku-uraa autolta kuvion perukoille. Matkaa tuli hieman reilu 900 metriä. Alkuun tein töitä 2 tankillista päivässä ja sain tehtyä muutaman tuhat neliötä. Kesä 2014 olikin sitten kovien helteiden kesä, joten työt aloittelin siinä klo 5 aikoihin aamulla. Jo puolenpäivän jälkeen oli työt lopetettava kun kuumuus vei voimia. Väsyneenä päivän töistä, en jaksanut enää kiinnittää huomiota kehon hoitoon, vaan venyttely ja nestetasapainon hoitaminen jäi vähemmälle huomiolle. Se kostautui jo parissa viikossa, nestehukan aiheuttama kuivuminen pakotti viikon lepoon. Lihashuollon laiminlyönti johti myös oikean pohjelihaksen repeämiseen ja sen seurauksena 6 viikon pakolliseen lepoon. Näistä vastoinkäymisistä oppineena kunnollinen lihasten lämmittely ennen töiden aloitusta ja venyttelyt päivän päätteeksi tulivat ihan tavaksi. 7

8 Nestehukkaa torjuin juomalla nestettä jokaisen raivaussahan tankkauksen yhteydessä. Mukana työtä tehdessä oli 2,5 dl:n juomapullo, jonka olin täyttänyt nesteytyskäyttöön tarkoitetulla lääkejuomalla, tarkoituksena ehkäistä elimistön laimeneminen runsaan vedenjuomisen seurauksena. Koska raivattava alue oli suuri, jaoin kuviokartalle kuvion pienempiin osiin, jotta työ olisi jotenkin hahmoteltavissa ja tavoitteellisempaa. Jaossa huomioin maaston muodot. Tavoitekuviot tein siten, että pääsisin mahdollisuuksien mukaan etenemään rinteen suuntaisesti ja välttämään mäkien nousemisen ja laskeutumisen työtä tehdessä. Työn suoritin lohkojen numerointijärjestyksessä Kuvio lohkotus Maaperältään kuvio on lehtomainen kangas, sillä koko alueella kasvaa lehdon opaskasveja mm. lehtokuusamaa, tuomea, taikinanmarjaa ja näsiää. Taimikon istutustiheyden ollessa harva (1700 r/ha), en juuri voinut suorittaa laatuharvennusta. Lähestulkoon kaikki kasvavat kuuset oli jätettävä, jotta pääsin tavoitetiheyteen. Tavoitetiheydeksi määriteltiin kuusta / ha lisäksi rauduskoivua n 500 r/ha. 8

9 Opinnäytetyö Työtä aloittaessani minulla ei ollut käytössä metsänhoitosuunnitelmaa ja se lisäsi omalta osaltaan työn haasteellisuutta. Raivauksen alussa pidin melko tarkkaa kirjanpitoa ja omavalvontaa lähes joka tankillisen jälkeen, mutta loppua kohden aloin luottamaan omaan silmään tiheyden määrittelyssä. Kuviolla kävivät myös harjoittelemassa raivaussahan käyttöä Jarmo, Ville, Eemeli, ja Niina Nasila, sekä Pasi Savolainen ja Jenni Ketoja-Keskipasma, Jenni ja Pasi myös antoivat näytön tällä kuviolla. Mielestäni jätimme jälkeemme hyvin kasvukykykyisen ja laadukkaasti harvennetun kuusikon kasvamaan. Muutaman vuoden päästä näemme mitä olemme saaneet aikaan. TAIMIKON VAURIOT Työn edetessä eteeni tuli laaja alue, n 1,5 ha, jolla kuusissa esiintyi monilatvaisuutta useana vuotena peräkkäin ja neulasetkaan eivät näyttäneet aivan terveiltä. Innostuin tutkimaan ja kyselemään, mikä tällaisen ilmiön voisi aiheuttaa. Timo Hurskainen kertoi mahdollisesta ravinnepuutoksesta tai peuravauriosta. Peuravaurion sulki pois se, että monilatvaisuutta esiintyi myös 2,5 m korkeissa taimissa. Kuusentuomiruoste olisi yksi mahdollinen syy, sillä viereisellä kuviolla esiintyi runsaasti tuomia. Kuusentuomiruosteen taas sulki pois se, että latvukset eivät olleet neulasista mustuneet vaikka olivatkin spiraalimaiset. Vaurioituneiden kuusien neulaset kun olivat pitkiä ja paksuja. Päädyin ilmoittamaan isännille, että taimikon tietylle osalle pitäisi mahdollisesti suorittaa boorilannoitus ja ottamaan yhteyttä vaikka metsänhoitoyhdistykseen, joka varmistaisi todellisen syyn neulasanalyysillä. Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy lisää tietoja eri metsätuhoaiheuttajien tunnistamisesta ja torjunnasta. ( Ravinnevika? Geenivirhe? Vastaan tuli myös yksittäisiä epämuodostuneita kuusia, jotka vain kaadettiin. 9

10 KUSTANNUSTEN MUODOSTUMINEN Koealojen perusteella työntekijälle maksettava korvaus olisi 729,78 / ha. Yrittäjänä toimiessani oikeampi veloitus tulisi olemaan n / ha + ALV, tämä kattaisi myös työntekijän vakuutukset ja muut työnantajan velvoitteet. Näillä hinnoilla kuitenkaan harva metsänomistaja teettäisi näitä töitä. Varsinkin kun metsä tuottaa seuraavan kerran tuloja vasta noin 30 vuoden kuluttua ensiharvennuksen yhteydessä, ja siitä noin 30 vuoden kuluttua päätehakkuun yhteydessä, jolloin kuuset ovat noin 75 vuotta vanhoja. 10

11 OMAVALVONTA Monilla työmailla työn teettäjä vaatii täytettävän omavalvontapöytäkirjoja, joista selkeästi voidaan todentaa tehdyn työn laadullinen taso. Metlalta löytyy taimikonhoidon omavalvontamittauspohja, joka on helposti täytettävä ja selkeästi luettava. 11

12 TYÖPÄIVÄKIRJA päivä matka kesto keskisyke energia Huom km 1:47: km 1:02: km 0:43: km 0:50: Kuivuminen km 2:54: km 0:51: km 2:42: km 4:04: km 1:20: km 0:56: km 2:54: km 0:45: km 2:45: km 7:30: km 3:18: km 3:32: km 2:06: km 1:00: Pohjelihas poikki km 1:32: km 2:42: km 4:10: km 2:54: km 3:28: km 0:14: km 0:58: km 0:17: km 2:06: km 3:19: km 3:00: km 0:26: km 1:29: km 3:11: keuhkokuume km 0:39: km 2:47: km 1:59: km 1:19: km 3:17: km 3:29: km 2:27: km 1:42: keuhkokuume km 2:54: km 0:00: km 0:00:00 0 keuhkokuume km 1:59: km 0:10:

13 km 1:28: km 0:21: km 4:00: km 0:58: km 1:50: km 6:00: km 3:14: km 0:27: km 7:30: km 3:55: NÄYTTÖ km 1:15: NÄYTTÖ km 1:56: km 6:00: km 7:00: km 3:00: km 1:36: km 5:00: km 7:18: km 6:34: km 6:00: km 3:30: km 3:50: km 3:53: km 2:41: km 1:24: km 1:04: km 2:53: km 5:22: km 2:18: km 1:08: km 2:01: km 1:22: km 1:03: km 1:16: km 1:19: km 0:32: km 0:01: km 1:17: km 1:21: km 1:37: km 1:53: km 6:00: km 2:52: km 1:43: km 1:08: km 4:09: km 5:00: km 4:00: km 1:45: Yhteensä 237:40:

14 LÄHTEET LOPPUSANAT Koulu antoi hyvät eväät metsurin ammattiin. vastoinkäymisten suhteen ei koulukaan voi antaa valmiita vastauksia, enkä alkuun niitä osannut ennakoidakaan. Opin siis paljon enemmän, kuin alkuun oletin. Opin huolehtimaan itsestäni ja työkunnostani paremmin. Opin ottamaan selvää, silloin kun jokin asia jää askarruttamaan, kuten huomatessani taimikon voivan paikka paikoin huonosti. Kiitos kaikille, jotka osallistuivat tämän työn valmiiksi saattamiseen ja etenkin perheen tuesta ja motivoimisesta koulua käydessäni. Hurskaisen Timolle erityinen kiitos niistä arvokkaista vinkeistä, joita olen opiskeluni aikana häneltä saanut liittyen metsurin ammattiin ja siinä piileviin vaaratekijöihin ja nikseihin. Opettajille ja kanssaoppilaille kiitos kannustuksesta, ilman teidän tukeanne en kirjoittelisi nyt näitä viimeisiä virkkeitä ennen mahdollista valmistumistani. Valmis hoidettu taimikko 14