Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen"

Transkriptio

1 Koneellinen kitkentä Timo Tomperi Arto Väänänen

2 Taimikonhoidon tavoite Turvata taimikon jatkokehitys Männyn-, kuusen- ja koivun kasvatuksen päätavoitteena on hyvälaatuisen, järeän puun tuottaminen Laadun vaikutus lopputuotteen arvoon on erittäin suuri.

3 Kitkentä taimikonhoitomenetelmänä Kuusen- ja männyntaimikoiden kasvuedellytysten parantaminen Lehtipuiden aiheuttaman varjostuksen vähentäminen. Lähellä kasvavan lehtipuun aiheuttaman mekaanisen vaurioriskin poistaminen. Parannetaan kasvuedellytyksiä juuristokilpailua vähentämällä. Tilajärjestyksen optimoinnilla vaikutetaan alueella kasvavan puuston määrään. Taimikon tiheydellä vaikutetaan puiden rakenteeseen ja kehitysedellytyksiin. Kitkentämenetelmällä toteutettu taimikonhoito vähentää koivun juurivesomista merkittävästi. Kitkentämenetelmällä toteutettu taimikon varhaishoito

4 Tiheyden vaikutus taimen rakenteeseen Vapaassa tilassa oleva taimi kasvaa pituutta ja kasvattaa myös voimakkaita alaoksia. Vastaavasti tiheässä kasvavan taimen alaoksat jäävät heikoiksi Täydennykseksi aukkopaikkoihin pyritään jättämään siemensyntyisiä rauduskoivuja

5 Suunnittelu Ajolinjojen suunnittelua ohjaa mm. tiet, maastonmuodot ja kohteen rajaukset. Äestäen perustetuissa männyn taimikoissa voidaan ajaa äesjäljen suuntaisesti. Jos pääpuulajin taimikko on hyvin tiheä, ajolinjojen paikalla ei juuri ole merkitystä.

6 Työkohteen näkyvyys Pintakasvillisuuden määrä ja vuodenaika vaikuttavat työkohteen näkemisen laatuun Kohteilla, joissa on runsaasti peittävää kasvillisuutta, kitkentä kannattaa suorittaa puiden ollessa lehdettömiä. Karuimmilla kohteilla, joiden lehtipuumäärä on vähäisempi, kitkentää voidaan tehdä myös kesäaikaan

7 Vuodenaika Maanpinnan jäätyminen Taimet ovat hauraampia ja voivat olla myös lujemmin maassa kiinni jäätymisen takia Kitkentä vaikeutuu poistettavien puiden mukana lrtoavan pintakerroksen vuoksi Lumi Lumi heikentää tartuntapintojen pitokykyä Maanpinnan jäätymisen jälkeen juuriston mukaan tarttuu paljon maan pintakerrosta.

8 Maaperän vaikutus työskentelyyn Parhaita ovat kivennäismaiden kitkentätyömaat Siemensyntyiset puut irtoavat maasta kohtuullisella voimalla, ilman maakönttää

9 Maaperän vaikutus työskentelyyn Soistuneet kankaat ja turvemaat Kokemusten perusteella kitkeminen soveltuu huonosti soistuneiden kankaiden - ja turvemaiden taimikon varhaishoitoon Poistettavien lehtipuun kitkentä irroittaa mukanaan usein myös kasvatettavia taimia. Usein turv la on heikosti kantavia kohtia. Ojien ylitykset ja sarkaleveydet tulee ottaa suunnittelussa huomioon Ojien päällä ajaminen ei ole suotavaa. Reunat sortuvat ja ojat tukkeentuvat helposti

10 Koneellisen taimikon varhaishoidon kalenteri Kuva: Arto Väänänen Toteutukseen vaikuttaa lumi, maan jäätyminen ja peittävän kasvillisuuden määrä

11 Eri lehtipuulajien kitkeminen Pihlaja. Erittäin pihlajavaltaisia kuvioita vältetään. Pihlajat jätetään luonnon monimuotoisuuden ja riistan vuoksi kitkemättä kohdissa, joissa niistä ei ole haittaa Hieskoivu on pajujen ohella helpoin poistettava Rauduskoivu on hyvä kitkettävä. Hyvän siemensyntyisen rauduskoivun voi jättää täydennykseksi aukkopaikkaan Leppä katkeaa kitkennässä muita puulajeja helpommin. Kohteissa, joissa on runsaasti leppää, tulee välttää tarpeettoman suuren puristus (hydraulisen) paineen käyttöä Lähde: Kukkonen

12 Taimikon ikä Kuusen ikä. Kuusentaimikon kitkentäperkaus on ajankohtaista 4 5 vuotta istutuksen jälkeen. Tällöin taimikossa yleensä on jo poistettavissa sitä haittaava lehtipuusto, eivätkä kuuset vielä tässä aiheessa ole liian suuria. Sopiva männyn pituus on noin metri, jolloin kylvöstä on kulunut 6-8 vuotta. Kuivankankaan männyntaimikko, joka on istutettu 4 vuotta sitten. Alue on juuri ennen istutusta raivattu raivaussahalla, jonka jälkeen se on vesonut umpeen. Männyntaimikon pituus vaihtelee 20cm ja 50cm välillä.

13 Männyn kitkentä Lehtipuita voi jättää kohtiin, joissa männyn uudistuminen on epäonnistunut. Vähäarvoista lehtipuustoa kasvavat aukkopaikat voidaan myös jättää käsittelemättä. Niistäkin tulee kuitenkin poistaa selvästi mäntyä pidemmät lehtipuut. Männyn kitkennässä poistetaan lehtipuiden lisäksi myös ylimääräiset männyn taimet. Männyistä vähintään kpl / ha, tulee kasvaa vapaana kilpailijoista vähintään metrin säteellä Noin neljänneksen männyn taimista voi jättää kasvamaan toisen männyn taimen kanssa parina tai noin kolmen taimen ryhmänä. Nämä lasketaan runkoluvussa yhtenä joukkokäsittely-yksikkönä. Kuivahkon kankaan männyn taimikossa kitkennällä tavoitellaan rungon kasvatustiheyttä hehtaarilla. (Lähde: Kukkonen)

14 Poistettavien puiden koko Jotta työskentely olisi mahdollisimman tehokasta, poistettavan puuston tulisi olla 0,5-1,5 metriä pitkää. Tällöin kohteen näkyvyys on hyvä ja taimet on helppo erottaa poistettavista puista. Poistettavien puiden koko vaikuttaa tuottavuuteen. Koon kasvaessa tuottavuus laskee Taimet jotka jäävät ajolinjan keskelle taipuvat eivätkä katkea. Yli 1,5 metrinen taimikko on liian pitkä kitkettäväksi, koska työkohteen näkyvyys huononee, ja pitkät taimet katkevat koneen alla Tämän kokoisen (noin 70 cm) taimen juuret ovat jo tarpeeksi vahvat kestämään, vaikka vierestä otetaan toinen puu juurineen.

15 Kantovesa Kantovesasyntyisten koivujen poistaminen kitkentämenetelmällä tuottaa ongelmia

16 Kasvatettavien taimien määrä Tiheys Ylitiheänä kasvava taimikko harvennetaan kitkennän yhteydessä Istutettuja kuusentaimia, joita tulisi kitkentävaiheessa olla noin kpl / ha Kuivahkon kankaan männyn taimikossa kitkennällä tavoitellaan rungon kasvatustiheyttä hehtaarilla. Tällöin männyt kasvavat ensiharvennukseen mennessä ainespuumittoihin. Männyntaimikossa ei suositella yli kpl hehtaarilla suurempaa kasvatustiheyttä. Esimerkkikohteella, Mänty 3000 tainta / ha ja kuusi 2000 tainta / ha

17 Luonnonhoito Kohteen monimuotoisuuden perusta luodaan jo taimikonhoidon yhteydessä. Monimuotoisuuden huomioiminen voidaan tehdä puuntuotannon tavoitteista tinkimättä Yleensä luonnonhoito ei aiheuta lisätyötä. Käytännössä luonnonhoito merkitsee kaavamaisen työn korvaamista taimien kehitystä edistävällä työllä. Kohteilla vältetään liiallista perkaamista ja siistimistä. Metsälaki määrittää pienvesien lähialueet erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi

18 Luonnonhoito, monimuotoisuus Havupuutaimikoiden monimuotoisuutta voidaan lisätä lehtipuusekoituksen avulla. Lehtipuita suositusten mukaan tulisi olla %. Kuusikon kasvu ei kärsi alle 20 % lehtipuusekoituksesta. Lehtipuut pyritään jättämään aukkopaikkoihin ja lehtipuut eivät saa olla pitempiä kuin havupuun taimet. Jalot lehtipuut ja katajat säästetään. Myös suurempia yksittäisiä lehtipuita on suositeltavaa jättää. Männyntaimikoihin ei kuitenkaan tule jättää haapoja, koska ne edistävät haitallisen versoruostesienen leviämistä. Eläimet ja linnut tarvitsevat suojapaikkoja, joten pienet lehtipuuryhmät suositellaan suojeltaviksi. Taimikonhoitotöiden ulkopuolelle suositellaan jätettäviksi mm. kosteikot ja kalliot. Kitkentätyössä muurahaispesät ja kelot kierretään.

19 Maaperän vaikutus työskentelyyn Kivikkoiset kohteet Isot, harvassa olevat kivet. Tällaisessa kivikossa ajaminen on melkein mahdotonta. Taimetkaan eivät kivien päällä kasva, jolloin harvalukuisten taimien yli-ajamista on vältettävä kaikin keinoin. Pintakivikkoisuus estää kitkentäkehikon alas laskemista, mikä vaikeuttaa lyhyiden lehtipuiden kitkemistä.

20 Maaperän muodon vaikutus työskentelyyn Rinteet Rinteessä työskentely hidastuu kun normaalit liikealueet eivät enää ole käytettykelpoisia, kuten esim. sivuttaisliike on tehtävä varovaisemmin. Työlaitteen asettelu on myös oma asiansa. Tasaisella maalla työlaite on valmiiksi työskentelyasennossa, mutta rinteessä vesoihin tartuttaessa työlaitteen kulmaa on muutettava maahan tukemalla. Kuvat: Arto Väänänen

21 Maaperän muodon vaikutus työskentelyyn Rinteessä ajo Nosturin, etenkin käännön voima vähenee koneen ollessa kallistuneena. Tällöin uraväliä ei aina voida pitää 10 metrissä. Ajaminen rinteessä poikkeaa tavallisesta ajosta muutamin kohdin. Työtä pyritään tekemään ylärinteeseen, mutta loivaan alarinteeseenkin voi tehdä Vältetään työskentelyä sivukaltevilla Suoraan ajaminen ei onnistu aina, jolloin uran leveys kasvaa, eli taimia tallautuu tavallista enemmän Myös koneen kääntösäde kasvaa Ylärinteeseen ajettaessa, auringon suuntaan on vaara häikäistyä, jolloin työskentely on lähes mahdotonta. Kuva: Arto Väänänen

22 Työlaite, Naarva perkaaja P25 Valmistaja Pentin Paja. Perkausala yhdellä liikkeellä 2,5m². Kuvissa oleva laite painaa 460 kg ja uusin versio 590 kg Ohjausjärjestelmänä peruskoneen oma ohjaus. Pentin Paja

23 Työmalli Aloitus Työ aloitetaan ajamalla kone työpisteelle Kuva: Arto Väänänen

24 Työmalli Vaihe 1 Kitkeminen aloitetaan ajolinjalta. Kuva: Arto Väänänen Turhaa työetäisyyttä kulkusuuntaan kannattaa välttää. Poistaminen tehdään järjestyksessä, aloittaen läheltä siirtyen ulommas ja palaten lähelle.

25 Työmalli Vaihe 2 Työ sivuilla tehdään kahdessa linjassa. Kuva: Arto Väänänen Vesojen ja poistettavien taimien kitkemistä jatketaan koneen lähellä Kiertäen kauemmas, jatkaen edellistä vastakkaiseen suuntaan

26 Työmalli Vaihe 3 Kitkemistä jatketaan edelleen koneen toisella puolella Kuva: Arto Väänänen

27 Työmalli Valmis työpiste Jos pääpuulajista muodostunut taimikko ei ole tarpeeksi tiheä, aukkokohtiin voi jättää koivuja Kun vesakko ja ylimääräiset taimet on poistettu, jäljelle jäävän taimikon pitäisi olla työohjeen mukainen Kuva: Arto Väänänen

28 Työmalli Uusi työpiste Työtä jatketaan ja uudelle työpisteelle siirrytään 7-10 metrin päähän. Kuva: Arto Väänänen

29 Kitkennän työvaiheet Aloitus Työlaite (avattu) siirretään vesojen päälle Työlaite (avataan), lasketaan alas ja leuat suljetaan. Tartunnan tehostamiseksi laite voidaan laskea maahan saakka.

30 Kitkennän työvaiheet Kitkeminen Työlaitetta nostetaan ja nosturia käännetään samalla, niin vesat nousevat maasta juurineen. Kun vesat on nostettu ne pudotetaan jo tehdylle alueelle, jossa se ei ole työn esteenä. Pudotusta ei tehdä taimien päälle. Kuva: Arto Väänänen

31 Työliikkeiden määrä Työliikkeiden määrä on suorassa suhteessa kitkennän tehokkuuteen Liikkeiden määrään voidaan vaikuttaa työlaitteen asettelun avulla. Kuva: Arto Väänänen Kitkentä suoritetaan mahdollisimman vähillä liikkeillä.

32 Työliikkeiden määrä Taivutus Tilanne jossa vesat ovat taimea pitempiä kasvavat lähes kiinni taimessa Työliikkeiden määrää voidaan vähentää poistettavan taimen taivutuksen avulla Kuva: Arto Väänänen

33 Työliikkeiden määrä Taivutus Kuvat: Arto Väänänen Soveltuu parhaiten tilanteeseen, jossa jätettävän taimen lähellä kasvavat poistettavat vesat ovat taimea pitempiä Vesat voi poistaa laskemalla työlaitteen niiden päälle ja taivuttamalla vesoja taimesta poispäin

34 Työliikkeiden määrä Kuvat: Arto Väänänen Kannattaa miettiä, miten työlaitteen asettelu vaikuttaa työpisteen työliikkeiden määrään

35 Kitkennän kikat Jotkin kitkennän kohteet ovat vaikeasti tavoitettavissa tai muuten vaikeasti poistettavia. Tällöin voi käyttää joitakin kikkoja. Kitkentä kerroksittain Tätä kikkaa voi käyttää, jos vesakko kasvaa kahdessa tai useammassa kerroksessa. Kitkentä tehdään aivan normaalisti, mutta ensin poistetaan pidemmät vesat Ja toisella nostolla, helpommin saatavilla olevat pienet vesat. Kuvat: Arto Väänänen

36 Kitkennän kikat Vesojen taitto Pitkät vesat on helpompi kitkeä kun ne taittaa, jolloin katkeamisen vaara pienenee. Kuvat: Arto Väänänen

37 Taimen katkaisu Katkaisu soveltuu parhaiten kuusen ja männyn poistoon Kuvat: Arto Väänänen Murtuvat helpommin kuin koivut Juurivesomista ei havupuilla tapahdu Vaurioitunut havupuu ei jatka kasvua katkenneesta kohdasta

38 Suurien puiden poisto Kitkentälaitteella voidaan poistaa myös suuria puita. (pituus 10m) Suuren puun juuristo on tiukassa, joten sen irti vetäminen vaatii ensin puun kaatamisen. Kitkentälaitteella tartutaan puusta kiinni ja puomia käyttämällä joko vedetään tai työnnetään puu nurin. Kuvat: Arto Väänänen

39 Suurien puiden poisto Kaadon jälkeen vedetään kaadettua puuta maata pitkin sen verran, että sen juuristoyhteydet katkeavat. Kuva: Arto Väänänen

40 Suurten puiden poistaminen kasvatettavan puun vierestä Juuripaakkujen mukana voi lähteä ympäröivää maata levymäisenä muodostelmana ja kasvatettavakin puu sen mukana. Tällöin kannattaa tarttua poistettavaan lehtipuuryhmän reunimmaisiin osa kerrallaan ja vetää niitä sivulle päin. Kuvat: Arto Väänänen

41 Omavalvonta Tavoitteena on oman työn laadunseuranta sekä hyvään työn tarkkuuteen oppiminen Nykyisin laatumittaus tehdään voimassa olevien taimikonhoito-ohjeiden mukaisesti. Taimikonhoito-ohjeet ovat laatumittauksen kriteereitä. Laadunseurantaa tehdään 5,64 metrin säteisellä ympyräkoealoilla, jolloin koealan hehtaarikohtainen yleistyskerroin on 100. Tarkkaan laadunmittaukseen tarvitaan vähintään 7 10 ympyräkoealaa, tasaisesti eripuolilla kuviota. Mittaukseen kuluvan työajan vuoksi kuljettajan tekemään omalaadunseurantaan riittää 1 2 koealaa työvuoron aikana. (Lähde: Kukkonen) Kuva: Arto Väänänen Käytännön työssä omalaadunseurantaan mitataan 1 2 koealaa työvuoron aikana Kuusentaimikon kitkentäperkaus

42 Omavalvonta, kuusen kitkentä Laatuarvosana Arvosanan Tyydyttävä tai Heikko saaneissa kohteissa joudutaan tekemään ennen ensiharvennusta jonkinlainen metsurityö joko taimikonhoito tai ennakkoraivaus. Laatuarvosanan Hyvä saaneissa kohteissa kitkentätyö on onnistunut hyvin ja tällöin metsikkö kasvaa taloudellisesti kannattavaan ensiharvennukseen saakka ilman myöhempää raivaussahatyötä. Ympyräkoealan kuuset luokitellaan luokkiin Vapautetut kuuset Kitkennässä kuolleet kuuset Kitkennässä vaurioituneet kuuset Lehtipuiden piiskaamaksi joutuneet kuuset Alakynteen jäävät kuuset (Lähde: Kukkonen)

43 Omavalvonta, kuusen kitkentä Vapautetut kuuset Nämä kuuset kasvavat kitkennän jälkeen täysin tai lähes täysin ilman lehtipuukilpailua. Ne ottavat kitkentäperkauksessa vapautetut kasvuresurssit tehokkaasti käyttöön ja säilyttävät valta-asemansa ilman myöhempää taimikonhoitoa. Vapautettujen kuusten joukosta valitaan tulevissa kasvatushakkuissa kasvamaan jätettävät metsikön arvokkaimmat puut. Määritelmä: Kuusi, joka ei kuulu seuraaviin luokkiin: Kitkennässä kuolleet kuuset Kitkennässä vaurioituneet kuuset Lehtipuiden piiskaamaksi joutuvat kuuset Alakynteen jäävät kuuset (Lähde: Kukkonen)

44 Omavalvonta, kuusen kitkentä Kitkennässä kuolleet kuuset Näiden takia arvokkaan tuotantopuuston määrä on vähentynyt kitkennässä. Tavoitteena voidaan pitää, että kitkennässä kuolee alle 5 % runkoluvusta. Määritelmä: Kuusi, joka on koneen yliajamana kuollut tai se on kitketty poistettavien lehtipuiden mukana tai muuten vaurioitunut kitkennässä niin pahasti, ettei siitä kasva ensiharvennukseen edes kuitupuuta. Kitkennässä vaurioituneet kuuset Näiden takia ensiharvennuksessa on vähemmän valinnanvaraa kasvamaan jätettävissä puissa. Kitkennässä vaurioituneet kuuset kasvatetaan kuitupuuksi ja poistetaan ensiharvennuksessa. Määritelmä: Kuusi, jonka runkoa tai latvusta on koneen yliajo tai kitkentälaite vaurioittanut, mutta joka on siitä huolimatta elinvoimainen ja kasvaa kuitupuuksi. (Lähde: Kukkonen)

45 Omavalvonta, kuusen kitkentä Lehtipuiden piiskaamaksi joutuvat kuuset Näiden takia joudutaan tekemään joko taimikonhoito tai ennakkoraivaus Jos lehtipuuta ei poisteta, on riskinä kuusen rungon vaurioituminen. Tästä johtuen kyseistä kuusta ei voi kasvattaa laadukkaaksi tukkipuuksi asti vaan se poistetaan ensiharvennuksessa. Määritelmä: Kuusi, jonka vieressä 40 cm säteellä kasvaa lehtipuu, joka on vähintään puolet kyseisen kuusen pituudesta (Lähde: Kukkonen) Lehtipuiden piiskaamaksi joutuva kuusi. Kuvassa kaksi ensimmäistä kuusta ovat vapaasti kasvavia kuusia, mutta kolmannen kuusen vieressä on liian pitkä lehtipuu

46 Omavalvonta, kuusen kitkentä Alakynteen jäävät kuuset Nämä aiheuttavat tulevan taimikonhoitotarpeen. Alakynteen jäävät kuuset eivät selviä ensiharvennukseen asti ilman hoitoa, sillä ympäröivät lehtipuut vievät kuuselta kasvuresursseja ja hidastavat kuusen kasvua liikaa. Määritelmä: Kuusi, jonka läheisyydessä 100 cm säteellä kasvaa vähintään viisi lehtipuuta. Lehtipuilla ei ole alamittaa vaan kaikki havaitut lasketaan. Lehtipuu, joka on vähintään kuusen pituinen, lasketaan kolmena (Lähde: Kukkonen) Alakynteen jäävä kuusi. Kuvassa vasemmalla on rajatapaus vapaasti kasvavasta kuusesta, kun metrin säteellä kasvaa neljä lehtipuuta ja viides lehtipuu rajautuu metrin säteen ulkopuolelle. Kuvassa oikealla oleva kuusi jää alakynteen, sillä metrin säteellä on kolme lehtipuuta ja niistä pisin lasketaan kolmena.

47 Lähteet Kukkonen, M. Kuusentaimikon kitkentäperkaus: Työn suunnittelu, toteutus ja laadunseuranta. Saatavissa:

48 Linkkejä Pentin Paja UPM Metsämaailma ut/koneellinen-kitkenta.aspx

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Koneellinen taimikonhoito

Koneellinen taimikonhoito Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa hoidetaan n. 150 000 hehtaaria taimikoita vuodessa. Taimikonhoidon koneellistamisaste on käytettävän konekannan perusteella

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus JOHDANTO Oppaassa esitellään lyhyesti koneellista taimikonhoitoa, siinä nykyään käytettäviä laitteita sekä koneellisen taimikonhoidon käyttöönoton kannalta oleellisinta tietoa kohdevalinnasta ja toimintatavoista.

Lisätiedot

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishankeen raportti Mikael Kukkonen Projektipäällikkö Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikonhoidon perusteet. Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013 TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Uudistamistuloksen varmistaminen

Uudistamistuloksen varmistaminen Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema Metsänhoitotöiden

Lisätiedot

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016 Toimintaa metsiin Pirkanmaalle tiedonvälityshanke Esitys perustuu Luken kevään 2016 seminaarisarjaan sekä kirjaan Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset

Lisätiedot

Energiapuun kasvatus

Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 1/2011 (746) BIOENERGIA Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS Metsurin tekemään siirtelykaatoon

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Metsänhoitotöiden koneellistaminen -hanke KONEELLINEN TAIMIKONHOITO Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Tela-alustaisen peruskoneen ja leikkaavan työlaitteen perustyömalli

Tela-alustaisen peruskoneen ja leikkaavan työlaitteen perustyömalli Tela-alustaisen peruskoneen ja leikkaavan työlaitteen perustyömalli Timo Tomperi Ammattiopisto Valtimo Sisältö Kohdevalinta Perustyömalli Perustyömallin muutokset Työpiste Kohdevalinta Tarkastelunäkökulma

Lisätiedot

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Piia Ivakko KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 OPINNÄYTETYÖ Maaliskuu

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense.

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä 9.10.2014. Marja-Leena Mentula MenSe Oy 9.10.2014 www.mense. MenSe -raivauspää sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen Käyttöpäivä 9.10.2014 MenSe Oy Perustettu 1996 Tuotantotilat Kaakkois-Suomessa Taavetissa. Suunnittelu,valmistus ja myynti. Konepaja

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela 16/211 Tausta ja tavoite Metsänhoidon koneellistamiselle laadittiin vuonna 29 tavoitetila 1. Visio

Lisätiedot

Toimitus nro 2012-425376 1 (7) Dnro MMLm/16387/33/2012

Toimitus nro 2012-425376 1 (7) Dnro MMLm/16387/33/2012 Toimitus nro 2012-425376 1 (7) HALTUUNOTTOKATSELMUKSEN PÖYTÄKIRJA Kohde: Kantatien nro 68 liikenneturvallisuuden parantaminen, liittymäjärjestelyt välillä Alajärvi, Hoisko - Alajärvi/Vimpeli kuntaraja,

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot