TUTKE-lausuntotiivistelmät

Transkriptio

1 1 TUTKE-lausuntotiivistelmät 1. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Lausunnossa vaaditaan taide, kulttuuri ja estetiikan opintoja läpileikkaavasti kaikille ammatillisen koulutuksen aloille sekä pakollisina että valinnaisina tutkinnon osina. Perusteena on ammattityön esteettinen vaatimustaso sekä kuvalliset viestintä ja vuorovaikutustaidot. Taide ja kulttuuri eivät saa jäädä tutkintojärjestelmän uudistuksen vuoksi vähemmälle huomiolle. Esteettisen laadun vaatimustason nostaminen tulee tuoda mukaan kaikkien alojen ammattikoulutukseen. Vaikka kaikilla osaamisalueilla ei ole suoria esteettisiä yhteyksiä ja vaikka päähuomio olisikin käytettävyydessä ja toimintavarmuudessa, näkyvät esteettiset ulottuvuudet näilläkin aloilla materiaalien tuntemuksena, osaavuuden ja taitavuuden arvostuksena sekä haluna viimeisteltyyn ja kunnianhimoiseen, esteettisesti ja ekologisesti kestävään lopputulokseen. Kyse on arvotietoisuudesta (esteettisen ja eettisen yhteys), josta nousee myös ammattiylpeys, oman työn arvon näkeminen muunakin kuin vain taloudellisena välttämättömyytenä. Ammattiylpeyden kehittyminen on tärkeä osa kaikkien ammattialojen ammattitaitoa ja myös oleellinen kilpailuvaltti työn markkinointiin liittyvissä kysymyksissä. Se liittyy lisäksi erottamattomasti työhyvinvointiin. Visuaalisen ja esteettisen taju on kaikessa viestintä ja vuorovaikutusosaamisessa keskeistä. Se liittyy ihmisen aistiseen (= esteettiseen) perustaan, ymmärrettäväksi tekemisen ja ymmärrettäväksi tulemisen kykyyn. Tämän vuoksi se on välttämätön ammattitaito riippumatta siitä, valmistuuko ammatillisen peruskoulutuksen myötä yrittäjäksi tai palkansaajaksi työ ja elinkeinoelämään. 2. Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Rehtorit ry Ehdotetut muutokset lakiin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta selkiyttävät aiempaa lainsäädäntöä. Lakimuutokset ja tutkintojärjestelmän kehittäminen edellyttävät toteutuakseen säädösmuutoksia myös ammatillisen peruskoulutuksen rahoitukseen. Mikäli rajaus nuoriin ja aikuisiin jätetään pois laista ammatillisesta peruskoulutuksesta ja laista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, on syytä varmistaa, että näyttötutkintona suoritettaville ammatillisille perustutkinnoille jää riittävästi toiminta ja rahoitusresursseja. Yhdistyksen mukaan kaikkia ammatillisia perustutkintoja tulee voida suorittaa myös näyttötutkintoina. Ehdotettu lakimuutos ammatillisesta aikuiskoulutuksesta selkiyttää tutkintojen suorittamisen ja valmistavan koulutuksen toteuttamisen rooleja ja vastuunjakoa. Samaten se selkiyttää eri toimijoiden vastuut henkilökohtaistamisen eri vaiheissa. Ohjauksen määrittelyä on syytä edelleen täsmentää, ja puhua opinto ohjauksen sijaan opintojen ohjauksesta, joka soveltuu paremmin ammatilliseen aikuiskoulutukseen. 3. Ammatillisten erityisoppilaitosten verkosto 4. Ammattiliitto Pro Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän tulee jatkossakin kytkeytyä tiiviisti työelämän osaamistarpeisiin. Tässä keskeistä on tutkintojen riittävä laaja alaisuus ja hyödynnettävyys useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Työelämän näkökulmasta on kriittistä varmistaa koulutuksen saatavuus myös

2 2 pienillä ja pitkälle erikoistuneilla aloilla. Suomessa on erityisesti teollisuudessa paljon sellaisia pieniä aloja, jotka uhkaavat siirtää toimintansa ja työpaikat muualle, ellei osaavaa työvoimaa ole Suomessa tarjolla. Tämän vuoksi on huolehdittava erityisesti siitä, ettei tutkintojen yhdenmukaistaminen johda koulutustehtävän siirtämiseen yhteiskunnalta yrityksille. Työelämässä tarvitaan monenlaista osaamista ja osaamistarpeita olisi tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, joka pitää sisällään niin ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen kuin korkeakoulutuksenkin. Lisäksi Pro kiirehtii alakohtaisen tarkastelun käynnistämistä. Työnjohtokoulutus tulee kytkeä vahvasti tähän jatkovalmisteluun työnjohtokoulutuskokeilun ohjausryhmän esityksen pohjalta. 5. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 6. Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK kannattaa ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteesta säätämistä yhdellä asetuksella sekä käsitteistön yhtenäistämistä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa. Esitykset, että tutkintorakenteen muuttamista koskevan prosessin osalta Opetushallituksen rooli kirjattaisiin lakiin tai että Opetushallitus päättäisi kaikkien tutkintotyyppien osalta tutkintonimikkeet tutkinnon perusteissa, eivät tuo tutkintorakenteen valmisteluprosessiin riittävästi työelämän kaipaamaa joustavuutta. Tutkintorakennetta koskevat muutosesitykset tehdään tänä päivänä käytännössä kerran vuodessa, kun tavoitteena tulisi olla jatkuvasti päivittyvä prosessi. EK esittää, että yrittäjyyden edistäminen lisätään lain 2 :ään (koulutuksen tarkoitus). EK kannattaa esitystä, että osaamispisteet tulevat ensivaiheessa käyttöön ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa. Kun osaamispisteistä on saatu käytännön kokemusta, tulisi tavoitteena olla siirtyminen samaan järjestelmään myös näyttötutkintojen osalta. EK pitää välttämättömänä, että tutkinnon osien pisteytys tehdään yhteistyössä koulutustoimikuntien sekä alakohtaisten työelämän edustajien kanssa. Koulutusluokittelun uudistamista koskevaa keskustelua on käyty TUTKE2 hankkeen aikana liian vähän. EK pitää erittäin tärkeänä, että TUTKE1 hankkeessa esitetyn klusteriluokittelun kehittämismahdollisuuksia vielä selvitetään yhteistyössä työelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se tukee tutkinnon suorittamista vaiheittain TUTKE esityksen mukaisesti. Ammatillinen peruskoulutus, yhteiset tutkinnot osat: Tieto ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen osaamisalue istuisi luontevammin viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osaan kuin matemaattis luonnontieteellinen osaaminen tutkinnon osaan. EK ehdottaa, että viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osa alue vieraat kielet muutettaisiin vieraat kielet ja kulttuurien tuntemus osa alueeksi. EK esittää, että yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavaan osaamiskokonaisuuteen otetaan mukaan talouteen liittyvä osaaminen. 7. Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry 8. Elintarvikealan koulutustoimikunta

3 3 9. Energia alan koulutustoimikunta 10. Etelä Savon Koulutus Oy Hallituksen esittämillä lakimuutoksilla tutkintorakenteen uudistamiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Tutkinnon osien korostaminen tukee joustavuutta ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista. Koulutuksen rahoituksen on jatkossa tuettava mahdollisuutta tutkinnon osien suorittamiseen. Kaksi osittain päällekkäistä ammatillista perustutkintokoulutusta koskevaa järjestelmää voi jarruttaa ammatillisen perustutkintokoulutuksen yhtenäistämistä. Tutkintorakenteen säätely yhden asetuksen mukaan entisen kahden sijasta on hyvä kehitysaskel. Osaamispiste termin sijaan käytettävä mieluummin termiä opintopiste. Mitoitusperusteen muutos, yhteisten tutkinnon osien uudistus ja tutkinnon perusteiden uudistus olisi hyvä tehdä samanaikaisesti, jotta vältetään moninkertainen työ. Tutkinnon osien suhteellisen painoarvon määrittelyssä tulisi huomioida se, että yhden tutkinnon osaaminen tarjoaa mahdollisuuden työllistyä erilaisiin työtehtäviin. Painotuksia arvioitaessa tulisi muistaa myös alueelliset erot. Yhteisten tutkinnon osien kokoaminen laajemmiksi osaamisalueiksi nykyisen pilkkoutuneiden tutkinnon osien sijaan ja yhteisten tutkinnon osien integrointi laajasti ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin on erittäin tärkeää. 11. Finanssialan Keskusliitto FK 12. Graafisen suunnittelun ammattilaisten järjestö Grafia ry 13. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 14. Helsingin kaupunki Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön ehdotetut muutokset ovat pääasiassa kannatettavia ja oikeansuuntaisia. Osaamisperusteisuuteen siirtyminen on hyvä asia, mutta tämä täytyy huomioida sekä opettajien koulutuksessa että opinto ohjaukseen suunnatuissa resursseissa. Myös rahoituksen perusteita on syytä muuttaa vastaamaan paremmin ehdotettuja uudistuksia. Yhteisten opintojen koonti laajemmiksi tutkinnon osiksi on hyvä asia työelämälähtöisyytensä takia, mutta asettaa haasteita opettajien rekrytoinnille ja työnjaolle. Ehdotetut muutokset herättävät kysymyksiä myös Opetushallituksen roolista suhteessa koulutuksen järjestäjään. Aikataulu uudistuksille on liian tiukka ja aiheuttaa haasteita käytännön toimintaan. 15. Hyria koulutus Oy

4 4 16. Jalasjärven kunta Tutkintojärjestelmän on vastattava joustavasti työelämän tarpeisiin ja kyettävä uudistumaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. On hyvä, että perustutkinnoissa uudeksi pakolliseksi osa alueeksi tulee tieto ja viestintätekniikka. Tutkinnon perusteissa pitää pystyä rajaamaan selkeästi tutkinnossa osoitettava osaaminen. Muista tutkinnoista otettavien osien kohdalla on syytä tehdä rajauksia, joilla ohjataan tutkinnonsuorittajaa valitsemaan muista tutkinnoista hyödyllisiä ja ammattia tukevia tutkinnon osia. Asetettaessa uusia vaatimuksia koulutuksen järjestäjälle tulee kiinnittää huomiota myös taloudelliseen resursointiin. Jatkotyön kannalta on tärkeää, että tutkintoja tarkastellaan alakohtaisissa työryhmissä. 17. Johtamisen tutkintotoimikunta 18. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 19. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Esitys pääosin hyvä. Tutkintorakenteessa käytettävän terminologian yhtenäistäminen tärkeää. Käsitteiden tutkinnon perusteet, osaamisala ja tutkinnon osa yhtenäisyys sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona suoritettavissa tutkinnoissa sekä osaamispiste käsitteen käyttöönotto ammatillisessa peruskoulutuksessa täydentävät osaamisperusteisuuden lisäämistä. Muutoksessa askarruttaa Voimaantulo ja Kaikkien muutosten voimaantulo yhdellä kertaa olisi helpompi opetuksen suunnittelun ja uudistusten toimeenpanon kannalta. Ammatillisista tutkinnon osista voidaan osoittaa enintään 15 osaamispistettä vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Tämä asetuksen kohta on kuvattu epäselvästi. Työssäoppiminen on menetelmä, miten sitä voidaan määritellä osaamispisteinä ilman aikasidonnaisuutta. Yhteiset tutkinnon osat jatko opintokelpoisuuden ja jatko opintovalmiuksien varmistaminen (elinikäisen oppimisen periaate), jos tutkinnon perusteissa yhteisiä tutkinnon osia tutkintokohtaistetaan voimakkaasti. Vapaasti valittavista tutkinnon osista poistuu mm. ohjattu harrastustoiminta sekä hallituksen esityksen tekstiosassa korostettu arkioppimisen kautta hankittu osaaminen. Tämä kaventaa yksilöllisyyttä ja henkilökohtaisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämistä osana omaa opintopolkua. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat on siirretty vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan arvioida ammattiosaamisen näytöillä. Tukeeko muutos työelämän kanssa toteutettavaa osaamisen arviointia? Osaamispiste käsitteen käyttöönotto näyttötutkintoina suoritettavissa tutkinnoissa olisi syytä selvittää tai ainakin kartoittaa sen käyttöönottoon mahdollisesti liittyvät esteet. 20. Kajaanin kaupunki

5 5 21. Kaustisen evankelinen opisto Ammatillista koulututusta koskevassa lakiehdotuksessa on täsmennetty ja tarkennettu asioita hyvin. Vaikka esityksessä tuodaan esille, ettei lisäkustannuksia syntyisi koulutuksen järjestäjille, syntyy kustannuksia muun muassa yksilöllisten opintopolkumallien rakentamisesta, ECVET järjestelmään siirtymisestä, henkilöstön kouluttautumisesta, uusien työmenetelmien käyttöönottamisesta ja opiskelijan ohjauksesta yksilölliselle oppimispolulle. 22. Kemian alan sekä paperi ja puualan koulutustoimikunta 23. Kemianteollisuus ry TUTKE2 työryhmän luonnos kuulemistilaisuuteen vie nähdäksemme koulutusjärjestelmäuudistusta oikeaan suuntaan. Työelämän kannalta olisi tärkeää, että työ saadaan nyt nopeasti valmiiksi, jotta voimavarat voidaan keskittää ammatillisen koulutuksen käytäntöjen, tutkintojen sisältöjen ja toiminnan laadun kehittämiseen. 24. Keski Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Lainsäädäntömuutos selkiyttää toimintaa ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintojen toteuttamisessa ja ohjeistamisessa käytännön tasolla. Osaamisperustaisuus ohjaa ammattitaidon saavuttamista ja oppimista oikeaan ja tuloksekkaaseen suuntaan. Osaamispisteet termi on hyvä. Joustavuus tutkintojen muodostumisessa tukee opiskelijan motivaatiota ja antaa mahdollisuutta paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaan suunniteltaviin koulutuksiin. Toisaalta vain yksi pakollinen ammatillinen tutkinnon osa ei välttämättä anna riittävän syvää ja kattavaa ammatillista osaamispohjaa. Ohjauksen merkitys kasvaa opiskelijan tutkinnon rakentamisessa. Yhteisissä opinnoissa oppiaineiden kytkeminen laajemmiksi tutkinnon osiksi on hyvä asia. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen vapaavalintaisuuden osalta herää kysymys, saavatko opiskelijat opintojensa aikana mahdollisuutta laajentaa maailmankuvaansa ja luoda valmiuksia oman hyvinvointinsa tukemiseen opiskelijoina ja myöhemmin ammatissa, sekä se, tukeeko ammatillinen koulutus jatkossa riittävästi kulttuurisensitiivisyyttä ja valmiuksia selvitä globaalissa maailmassa ja yhdentyneessä Euroopassa. Vapaasti valittavien tutkinnon osien laajuuden väheneminen ja näiden tutkinnon osien ammatillisuuspainotteisuuden lisääntyminen huolestuttaa. Myös tämä saattaa vähentää opiskelijan mahdollisuuksia laajentaa osaamistaan hänelle vahvoilla osa alueilla ja hänen tulevaisuudensuunnitelmiinsa liittyen (esim. yhdistelmäopinnot ja jatko opintotavoitteet). Rahoitusjärjestelmää tulee kehittää joustavia opintopolkuja eri koulutusmuotojen yhdistämistä tukevaan suuntaan. 25. Keski Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 26. Kiinteistöalan koulutussäätiö Lausuntomme tukee tutkintorakenteiden uudistamista ja selkeyttä sekä ehdottaa ammattitutkintojen käyttämisen tekemistä näkyvämmäksi korkeakouluasteen elinikäisen oppimisen polkuina. Edellä mainittu tarkoittaa korkea asteen ammattitutkintojen ottamista käyttöön erillisenä kokonaisuutena, joka

6 6 vahvistaa työelämälähtöisyyttä, syventää teoreettista osaamista, parantaa tiedon soveltamiskyvykkyyttä ja luo edellytykset tutkintojen osien kehittämiselle. Ehdotamme, että tutkinnot vastaisivat myös entistä enemmän pätevyysvaatimuksia. Ehdotamme myös tutkinnoille päivitysvelvoitetta silloin, kun ne on otettu pätevyyden perustaksi. 27. Kiinteistö ja kotityöpalvelun koulutustoimikunta Lakien yhdistämistä tulee vielä pohtia. Laaja alaiset tutkinnot soveltuvat alalle, osaamisalat mahdollistavat eri tarpeiden huomioon ottamisen. Valinnaisuutta on oltava, mutta opiskelijan/tutkinnon suorittajan perusosaaminen on taattava. Osaamispisteet on otettava käyttöön myös näyttötutkinnoissa. Kuvattu prosessi ei esitetyn tosi elämän esimerkin valossa vastaa tutkintojärjestelmän joustavuuden ja reagointikyvyn tarpeisiin. Yhteistyön mahdollistumiseksi ja sen suunnitelmallisuuden vahvistamiseksi on luotava yhteinen toimintatapa tutkintojen ja tutkintojen perusteiden kehittämiseen. Työelämätaitoihin liittyvää osaamista on vahvistettava. Työvaltaista opiskelua on edistettävä. 28. Kirkkohallitus ja Kirkon työmarkkinalaitos Esitykset ammatillisten tutkintojen muodostumisesta, erityisesti mahdollisuus määrittää tutkintoon kuuluvien pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien määrät ja suoritusjärjestys myös osaamisaloittain, on tärkeitä säänneltyjen ammattien näkökulmasta. ECVET osaamispisteet tulisi ottaa käyttöön kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa tutkinnon suoritustavasta riippumatta. Määritettäessä tutkinnon osan osaamispisteitä tutkinnon perusteisiin on keskeistä, että saman tutkinnon eri osaamisalojen sekä lähialojen tutkintojen osien painoarvon määrittelyn kriteerit ovat riittävän samankaltaiset. Ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lakiesitykseen ehdotetut tarkennukset, jotka liittyvät henkilökohtaistamiseen sekä opiskelijan oikeuteen saada opinto ohjausta, ovat tärkeitä niiden tutkintojen näkökulmasta, joissa noudatetaan ns. SORA lainsäädäntöä. Lakiesitykseen palautettava koulutuksen tarkoitusta ja tavoitetta koskeviin kohtiin termi valmiudet toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. 29. Kone ja metallialan koulutustoimikunta (Ilmoitus lausunnon puuttumisesta). 30. Koulutuskuntayhtymä Lappia 31. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö Tutkintojen mitoittaminen osaamisperusteisesti ja muualla hankitun osaamisen hyödyntäminen myös perustutkintojen suorittamisessa on hyvä uudistus. Samalla tutkinnot voidaan helposti mi

7 7 toittaa eurooppalaiseen ECVET järjestelmään sopiviksi ja lisätä liikkuvuutta koulutuksessa ja työelämässä. ECVET pisteiden määrittelyssä haasteellista on jokaisen tutkinnon ja tutkinnon osan tarkastelu erikseen ja tutkinnon laajuuden mukaisesti. Maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutuksen valmentavan koulutuksen yhdistäminen yhtenäiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaksi koulutukseksi ei ota riittävästi huomion maahanmuuttajakohderyhmän erityistarpeita, kokemustaustaa, kielitaitoa ja ikää. Käytännössä koulutuksen toteutuksessa joudutaan ottamaan huomioon ko. erityistarpeet, jotka nostavat koulutuksen järjestämisen kustannuksia. Suomen kielen heikko taso on merkittävin este maahanmuuttajien työllistymiselle ja se vaarantuu esityksen myötä. Ammatillisen peruskoulutuksen tulee tuottaa yhtenäiset, kullakin alalla tarvittavat perustaidot ja tiettyä tasalaatuisuutta koulutuksen jälkeen. Työmarkkinoiden ja työllistämisen näkökulmasta on tutkinnon suorittaneiden ydinammattitaito turvattava. Tutkinnon suorittaminen vaiheittain osa kerrallaan ja yhteistyössä työelämän kanssa on ammattitaitoa ja työllistymistä edistävä malli. Tutkintojen muodostaminen tai muuttaminen lisäämällä tutkintojen osaamisaloja ja tutkinnon osia on joustavaa ja antaa paljon liikkumavaraa sekä koulutuksen järjestämisessä että koulutettavien henkilökohtaistamisessa ja osaamisen kohdentamisessa. Lisäksi se vähentää tutkinnon perusteiden uudistamiseen liittyvää hallintoa ja lyhentää siihen käytettävää aikaa. Eri tutkintotyyppien kriteerien määrittäminen on tarpeen, mutta samalla tulee muistaa alojen erilaisuus ja tutkintojen erilaiset tehtävät alan osaamisen kehittämisessä. Joillakin aloilla ammattitutkinnon luonne on ns. alalletulotutkinto, jota ei ole tarkoituksenmukaista keinotekoisesti muuttaa. Työelämän muuttuvien tarpeiden huomioimisessa muu kuin nykyinen tutkintojen perusteiden muutosprosessi on tarpeen. Perustutkintojen sekä ammatti ja erikoisammattitutkintojen käsitteistön yhtenäistäminen yhtenäistää ammatillisen koulutuksen kenttää ja lähentää opetussuunnitelmaperusteista ja näyttötutkintoperusteista järjestämistapaa toisiinsa. Samalla myös siirtyminen valtionosuusjärjestelmästä oppisopimusjärjestelmään helpottuu. 32. Kuntaliitto, Kuntatyönantajat 33. Kuntoutus ja liikunta alan koulutustoimikunta 34. Kuvataideopettajat ry Kuvataideopettajat ry katsoo, että toteutuessaan ehdotetussa muodossa lakiesitysluonnos tarkoittaa yhteisten taide ja kulttuuriopintojen loppua ammatillisessa koulutuksessa. Esitys on tulkittavissa niin, että taiteen ja kulttuurin lukutaidot eivät tulevaisuudessa enää kuulu ammatillisen koulutusväylän valinneiden nuorten yleissivistykseen ja siten kansalaistaitoihin. Kuvataideopettajat ry esittää tutkintojärjestelmän kehittämiseksi ja esityksen muuttamiseksi kolme asiaa: Esitystä tulee korjata siten, että taide ja kulttuuri on ammatilliseen perustutkintoon sisältyvän yhteisen tutkinnon osan pakollinen osa alue. Esitystä tulee korjata siten, että taide ja kulttuuri on ammatilliseen perustutkintoon sisältyvän yhteisen tutkinnon osan pakollinen osa alue myös 18 vuotta täyttäneille opintonsa aloittaneille opiskelijoille.

8 8 Esitystä tulee korjata siten, että ammatilliseen perustutkintoon sisältyvään yhteiseen tutkinnon osaan viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tulee sisällyttää mediaosaamisen ja kulttuurin osaalue. 35. Kuvataiteen koulutustoimikunta Yhteisen tutkinnon osan sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen osa alueen taide ja kulttuuri tulee sisältyä pakollisena osa alueena yhteisiin tutkinnon osiin. Osaamispisteet tulee ammatillisen peruskoulutuksen lisäksi ottaa käyttöön myös näyttötutkinnoissa. Tutkintojen tulee olla laaja alaisia. Vakiintuneita tutkintojen nimiä tai tutkintonimikkeitä ei tule muuttaa. 36. Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta 37. Lapsi ja perhetyön tutkintotoimikunta Säänneltyjen ammattien kohdalla tutkinnon muodostumisen sekä pakollisten ja valinnaisten tutkinnon osien ja osaamisalojen tutkintokohtainen määrittäminen on tärkeää. Tässä tulee ottaa huomioon työelämän tarpeet ja edellytykset. Tietyissä ammateissa (erityisesti säännellyt ammatit) edellytetään laaja alaista osaamista ja erikoisosaamista. On tärkeää, että osaamispisteiden laajuutta voidaan määritellä tutkintokohtaisesti työelämän ja ammattitaitovaatimusten perusteella. ECVET osaamispisteet on tärkeää ottaa käyttöön ammatillisissa tutkinnoissa tutkinnon suoritustavasta huolimatta. 38. Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta Opintojen laajuutta kuvaava käsite tulee olla kaikissa koulutusasteissa sama. Lisäksi ammatti ja erikoisammattitutkintojen laajuus tule kuvata samalla käsitteellä. Ammatti ja erikoisammattitutkinnot tulee huomioida kelpoisuuslainsäädännössä. 39. Liiketalouden tutkintotoimikunta 40. Liikunnan tutkintotoimikunta 41. Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan näkemyksen mukaan esityksen keskeiset tavoitteet ja ehdotukset tukevat koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksia sekä vahvistavat ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta, tukevat joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistävät aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa On kuitenkin huomattava, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia myös koulutuksen järjestäjien toimintaan. Esimerkiksi joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentaminen ja mahdollistaminen edellyttää koulutuksen järjestäjältä

9 9 koulutuksen ja opetuksen rakenteistamista ja tuotteistamista sekä sähköisten työvälineiden kehittämistä henkilökohtaistamisen hallintaan opintohallintojärjestelmän uudistamista OKM:n laatiman kansallisen opintohallinnon viitearkkitehtuurin sekä OPH:n oppijan verkkopalveluiden vaatimusten mukaiseksi tietohallinnon yhteentoimivuuden rakentamista OPH:n rajapintavaatimusten mukaisesti henkilöstön kouluttamista uusiin toimintamalleihin. Uusien toimintamallien käyttöönotto ja sähköiseen asiointiin siirtyminen vaativat myös OKM:n, OPH:n ja koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön merkittävää uudistustyötä. Tässä työssä on ensiarvoista OKM:n/OPH:n ohjaava ja tukeva rooli, jonka avulla pystytään muodostamaan kansallisesti yhdenmukaiset toimintamallit, jotka mahdollistavat oppijoille tasavertaiset opiskelumahdollisuudet koko maassa. 42. Lääkealan tutkintotoimikunta 43. Maa ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry 44. Markkinointi instituutin kannatusyhdistys ry Ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen ja lakien synkronointi keskenään on tervetullut uudistus. Erityisesti on kuitenkin huolehdittava siitä, että näyttötutkintoina suoritettavien perustutkintojen kohdalla lainsäädäntö ei aiheuta tulkinnanvaraisuutta käytännön toiminnassa. Ammatillisten tutkintojen vertailukelpoisuus ja asemointi koko koulutusjärjestelmässä on työelämän kannalta tärkeä asia niin työantajien kuin työntekijöiden näkökulmasta. Tutkintojen määritelmät ja tutkintonimikkeet edesauttavat tätä, mutta uuden pisteytysjärjestelmän tuominen jo yleisesti tunnettujen opintopisteiden rinnalle tullee hämärtämään niiden vertailua käytännön elämässä. Näyttötutkintoja koskevan lainsäädännön selkeyttäminen tukee hyvin koulutuksen järjestäjien käytännön työtä. 45. Matkailu ja ravintolapalvelut MARA ry 46. Meijerialan tutkintotoimikunta 47. Merenkulkualan koulutustoimikunta 48. Metsäkonealan tutkintotoimikunta 49. Metsätalouden koulutustoimikunta Tutkintojen ja tutkintonimikkeiden tulee olla jatkossakin riittävän selkeät, työelämälähtöiset ja ammattia kuvaavat. Määritelmään ammatillisen koulutuksen tarkoituksesta tulisi lisätä yrittäjyyden edistäminen.

10 10 Työssäoppiminen on hyvä oppimismuoto ja sitä tulisi olla riittävästi, mutta on syytä huolehtia siitä, että oppilaitokset osallistuvat riittävästi opiskelijoiden ohjaukseen. Tutkintojen joustava suorittaminen ja henkilökohtaiset opintopolut ovat hyvä asia, jota tutkintojen perusteiden ja oppilaitosten käytäntöjen tulee edesauttaa. Osaamispisteytyksen ei tule johtaa tutkintojen suorittamisaikojen pidentymiseen eikä yksilöllisten opintopolkujen heikentymiseen. Osaamispisteytys tulee tehdä yhteistyössä työelämän kanssa. 50. Nuohousalan tutkintotoimikunta 51. Nuoriso ja vapaa ajanohjauksen tutkintotoimikunta 52. Omnia 53. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Aikataulu on liian tiukka, ja toimeenpanon suunniteltu ajoittuminen samaan aikaan suurien määrärahaleikkausten kanssa estää laadukkaan toteuttamisen. Ammatillisen koulutuksen monet muut muutokset ovat meneillään samaan aikaan. Toimintaympäristössä ja toimintatavoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat aina opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Muutoksiin ja uudistuksiin on oltava riittävät resurssit ja aikaa. Opiskelijalle oma opiskeluaika on ainutkertaista. Koulutuksen on oltava lupausten mukaista ja laadukasta riippumatta siitä, mikä uudistuksen vaihe on menossa. Opetuksen edellytykset on oltava kunnossa myös muutostilanteissa. Esitykseen sisältyvien muutosten ja uudistuksen laadukas toteuttaminen edellyttää opetuksen ja ohjauksen määristä säätämistä. Nuorten ammatillisen koulutuksen osalta tämä merkitsee seuraavaa resursointia: 32 h/ov (22 h/osaamispiste) 16 opiskelijaa/ryhmä 200 opiskelijaa/ opinto ohjaaja Esitys yhteisten opintojen kokoamisesta laajemmiksi osiksi on kannatettavaa. Osiot ovat työelämälähtöisiä ja ammatillisia opintoja tukevia. Jatko opintovalmiuksien ja elinikäisen oppimisen valmiuksien antaminen pitää kuitenkin varmistaa niin, että koko tutkinnon suorittaneella on opiskelun edellyttämät taidot ja realistiset mahdollisuudet opiskelun jatkamiseen. Opiskelijoille on oltava tarjolla opintoja ja niihin liittyen opetusta ja ohjausta niin, että tutkinnon suorittaneella on vankka osaaminen, jonka avulla voi siirtyä työelämään tai jatko opintoihin. Koulutuksen on edellisen lisäksi annettava sellaiset elinikäisen oppimisen taidot, joiden avulla voi liikkua työelämän muutoksissa ja uran eri vaiheissa. Aikuisten näyttötutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen keskiössä on henkilökohtaistaminen ja ohjaus. Aikuisten osaamisen ja koulutuksen tarve on kasvanut ja heidän taustansa opiskelun alkaessa ovat moninaiset.

11 11 Opiskelun joustavuuden ja osuvuuden edellytyksenä on henkilökohtaistaminen opintojen alussa. Ohjauksen saatavuus ja laatu turvataan, kun ohjattavien määrä on kohtuullinen. OAJ on tuonut esille henkilökohtaistamisen onnistumisen edellytyksenä olevan 30 opiskelijaa ohjaajaa kohden. Lausunnolla olevat linjaukset aiheuttavat ammatilliseen koulutukseen merkittävästi lisäkustannuksia, jotka on otettava huomioon, kun kustannusvaikutuksia arvioidaan. Oheinen listaus on vain osa tästä kokonaisuudesta. 54. Opetushallitus 55. Opetus, ohjaus ja kasvatusalan koulutustoimikunta Koulutustoimikunta pitää esityksiä nykyistä lainsäädäntöä pääosin parantavina ja joustavoittavina. Opiskelijan oikeus opetukseen ja ohjaukseen on keskeistä valinnaisuuden lisääntyessä. Tämä tarkoittaa myös opetuksen ja ohjauksen riittävää resursointia tulevassa rahoitusmallissa. Opinto ohjauksesta on annettava tarkemmat määräykset tulevien kriteerien pohjalta. Osaamispisteet on ulotettava myös näyttötutkintoina suoritettaviin tutkintoihin. Sosiaalisen ja kulttuurillisen (parempi muoto: kulttuurisen) osaamisen korin osien pakollisuudet ja valinnaisuudet vaativat vielä täsmennystä ja vahvistusta. Osa alueet ovat tärkeitä monilla aloilla. Työelämätaitojen osuus on myös varmistettava riittävän laajana. Aikataulu lakien uudistuksilla on liian tiukka laadukkaan muutoksen läpiviemiseen. Jos muutokset tulisivat voimaan , yhteisten tutkinnon osien ryhmittelyn uudistus tulisi samaan aikaan kuin suunniteltu ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asemointi ja yhdistyminen. Eriaikainen voimaantulo on sekavaa sekä opiskelijoiden että koulutuksen järjestäjien kannalta. 56. Oulun kaupunki 57. Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Kannatetaan Osaamisen työelämävastaavuus Ammatillisuuden vahvistuminen Jäntevämpi HOPS ja ehyempi tutkinto Osaamisalueet koulutusohjelmien sijaan Luopuminen ikäsidonnaisista termeistä ja tutkinnon osista Osaaminen yläkäsitteenä: selkeytyvä arvioiminen ja osaamisesta yksi todistus Yksilölliset opintopolut Osaamispiste yleiseurooppalaisena osaamisen kuvaajana Tutkinnon minimivaatimus: vähintään yksi pakollinen ja yksi valinnainen tutkinnon osa Valinnaisuuden lisääntyminen ja sen likeisempi kytkös ammatillisuuteen Yhteisten tutkinnon osien integrointi tutkinnon tai osaamisalueen ammatillisiin tutkinnon osiin, mikäli se toteutetaan tavoitteellisesti Ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opettajien yhteistyö tutkinnon osia onnistuneesti integroitaessa Työkyvyn ylläpitämisen osaaminen tukee elämänhallintaa

12 12 Vapaasti valittavat tutkinnon osat tukevat aiempaa selvemmin ammattitaitovaatimuksia ja ammatillista kehittymistä Henkilökohtainen opiskeluohjelma myös muussa kuin tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa Vastustustetaan Oppisopimuskoulutukseen ei välttämättä sisältyisi työkyvyn ylläpitämisen osaamista, ellei työnantaja huolehdi siitä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Kehittämisehdotus Tutkinnon tavoitteiden suhteellisen lisäyksen pitäisi kohdistua ammatillisiin tutkinnon osiin. Valinnaisuuden lisääntyminen ja likeisempi kytkeminen ammatillisuuteen tulee ottaa huomioon myös työpaikkaohjaajien kouluttamisessa. Pakollisia yrittäjyysopintoja pitäisi olla enemmän, jotta opiskelijan pelko yrittäjyyttä kohtaan ei johtuisi ainakaan tietämättömyydestä. Olisi huolehdittava siitä, että työelämässä tarvittavan osaamisen opintoja olisi vielä viimeisenäkin opiskeluvuotena. Virkamiestyöryhmä ja ohjausryhmä voisivat työstää pohjaesitystä samanaikaisesti sosiaalisen median keinoja käyttäen. Muuta huomioitavaa Ohjauksen tarve kasvaa mm. yksilöllistyvien opintopolkujen takia sekä tutkinnon osien muuttuessa. Lisäresurssia tarvitaan yli 180 opintopistettä ylittävien tutkinnon osien toteuttamiseen. Kustannusvaikutuksia syntyy yhteisten tutkinnon osien integroimisesta tutkinnon tai osaamisalueen sisällä. Koulutuksen järjestäjän opetusjärjestelyjen on tuettava ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien integroimista. Toteutuuko yhteisten tutkinnon osien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen molempiin suuntiin ammatillisen ja lukiokoulutuksen kesken? Miten jatko opintokelpoisuus turvataan uusissa yhteisissä tutkinnon osissa ja integroinnin lisääntyessä? Tieto ja viestintätekniikan pakollisuudesta seuraa vaikutuksia opettajien työhön ja tuntimääriin. Aiemmin vapaasti valittaviin opintoihin luettu vapaampi osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on joissakin tapauksissa saattanut olla oljenkorrenomainen apu osaamisen kasvun kipukohdissa painiskelevalle opiskelijalle, kun opintosuoritukset ovat nytkähtäneet eteenpäin ehkä juuri tutkinnon valmistumisen kriittisimmällä hetkellä. On huolehdittava siitä, että näyttötutkintojen pisteittäminen ei lisää muodollisen suorituksen määrän säätelyä. 58. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Hyvää Valinnaisuuden lisääminen tutkinnon osissa on oikea kehityssuunta. ECVET pohjainen osaamispiste on toimiva mittari. Perustutkinnon rakenne sekä siihen sisältyvät yhteiskunta ja työelämätaitoihin sekä työkyvyn ylläpitoon liittyvät osat ovat hyviä.

13 13 Ajatus tekemistä kuvaavista tutkintojen ja osaamisalojen nimistä on oikea. Huonoa Tutkintojen määrää tulisi rohkeammin vähentää ja painopisteen olla osaamisalojen kehittämisessä. Esitys ei puutu koulutusalajakoon, jota pitäisi kehittää TUTKE1 loppuraportin mukaisesti klusteripohjalta. Jotta tutkintojärjestelmää voidaan dynaamisesti muokata työelämän muutosten mukaan, pitäisi OPH:lla olla valta muuttaa määräyksellä myös tutkintojen nimiä. Opiskelijan tulisi ensisijaisesti suorittaa koko tutkinto, ei vain sen osia. Täydennyskoulutuksen tulisi tapahtua muissa foorumeissa kuin tutkintojärjestelmän puitteissa. 59. Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymä Esityksessä esitetyt periaatteet ovat oikeansuuntaisia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi: osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys, tutkinnon osiin perustuvat rakenteet, eri tutkintotyppien tarkempi määrittely, uudistettu valma, valinnaisuuden lisääminen sekä yksilölliset ja joustavat opintopolut. Osaamispisteisiin siirtyminen alkaen on koulutuksen järjestäjille mahdotonta, etenkin kun osaamispisteytetyt tutkinnon perusteet julkaistaan vasta maaliskuussa Lisäksi on vaikea ymmärtää sitä, että ensimmäisessä vaiheessa tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit ja kohteet eivät muutu, mutta mitoitus muuttuu. Kertooko tämä siitä, että nykyinen opintoviikkomitoitus ei ole kohdallaanen suhteessa ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin? Koulutuksen laadusta tunnettu Pohjois Karjalan koulutuskuntayhtymä ehdottaa osaamispisteisiin siirtymistä alkaen. Tällöin meillä on mahdollisuus valmistella ja ennen kaikkea ottaa hallitusti käyttöön osaamisperusteisuus osaamispisteineen ammatillisessa koulutuksessa. Yhteisten tutkinnon osien uudistamisen yhteydessä on varmistettava ja taattava ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden jatko opintoihin hakeutumisen mahdollisuudet. On selvitettävä, miten uudistus vaikuttaa jatko opintoihin hakeutuvien hakupisteisiin, etenkin korkeakoulujen opiskelijavalinnassa. Sinällään pidämme yhteisten tutkinnon osien uudistamisesitystä oikeansuuntaisena. Tutkinnon suorittamisen mahdollistaminen tutkinnon osa kerrallaan on sinänsä hyvä periaate. Käytännössä siitä voi seurata se, että työmarkkinoilla on aiempaa enemmän tiettyjä tutkinnon osia suorittaneita työnhakijoita, jotka eivät ole suorittaneet ammatillista tutkintoa. Toisin sanoen uudistus ei lisää ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrää, vaan päinvastoin vähentää sitä. Toki ymmärrämme sen, että osaaminen on tutkintoa tärkeämpää, mutta tällä hetkellä vielä työmarkkinoilla pärjääminen edellyttää, että yksilö on suorittanut vähintään peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Jos halutaan saavuttaa tasalaatuisuutta ja taata opiskelijoiden tasavertainen kohtelu, tulisi eri tutkintotyyppien väliset suhteet määritellä johdonmukaisesti ja saman logiikan mukaan huolimatta siitä, että työelämän vaatimukset ovat eri toimialoilla erilaiset. Näkemyksemme mukaan tutkintotyyppien yhdenmukainen määrittely toimialasta riippumatta ei estä koulutuksen työelämälähtöisyyden ja läheisyyden toteutumista ja kyseisen alan työelämätarpeiden muutoksiin vastaamista. On huomattava, että esitykseen sisältyvä linjaus valinnaisuudesta ja joustavista, yksilöllisistä poluista koulutuksen toteuttamisessa voi heikentää ammatillisen koulutuksen taloudellisuutta ja tehokkuutta, vaikka yksilöllisyys ja joustavuus ovatkin yksilön kannalta nykyistä parempi vaihtoehto, etenkin jos kyseinen yksilö on oppimishaluinen ja tavoitetietoinen.

14 14 Esitetyt uudistukset ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi merkitsevät pedagogisia sekä rakenteita ja prosesseja koskevia muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestäjille. On olennaista, että suunniteltujen muutosten tekemiseen on riittävästi aikaa ja myös resursseja, jotta kykenemme tarjoamaan laadukasta, osaamisperusteista ja yksilölliset tarpeet huomioivaa ammatillista koulutusta. 60. Puhdistuspalvelualan työnjohdon tutkintotoimikunta 61. Raision seudun koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen tulee jatkossakin kyetä tarjoamaan ammattialaan kiinteästi sidoksissa olevia opintopolkuja. Ammatillisessa koulutuksessa yhteiset tutkinnon osat liittyvät ammattialan vaatimuksiin, eivät yleisiin osaamisvaatimuksiin. Asetuksessa ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta on selkeitä kustannusvaikutuksia ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaan mm. henkilöstön määrän ja rakenteen lisäksi opettajien pätevyyden ja osaamisen laajentamisen sekä laiteinvestointien ja teknologian uusimistarpeen osalta. 62. Rakennusteollisuus RT 63. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Laki ja asetusesitykset ovat yleisesti selkiytyneet ja tukevat 2000 luvulla tehdyn kehittämisen tuloksia. Termien ja käsitteiden yhdenmukaistaminen on perusteltua ja selkiyttää koulutuksen järjestäjän ja työelämän välistä yhteistyötä. Esitämme säädösuudistukseen jo tässä vaiheessa kirjattavaksi aikuisten liikkuvuuden tukemisen, ulkomailla hankitun osaamisen mahdollisuuden ja ECVETin käyttöönoton. Opintoviikoista osaamispisteisiin: Esitämme, että aikaisemmin tutkintonsa aloittaneet suorittavat sen opintoviikkoina loppuun saakka. Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ja osaamispisteet: Paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien osaamispisteiden määrittäminen esitetään koulutuksen järjestäjien määriteltäväksi. Tämä vapaus lisää kirjavuutta tutkinnon osien kokoon. Yhteiset opinnot: Yhteisten opintojen ammatillisiin opintoihin integroimisen sijaan ammatillisiin opintoihin tarvitaan lisää yhteisten opintojen soveltamista. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen: Suomessa tarvitaan luovuutta ja monikulttuurisissa työympäristöissä ja yhteisöissä toimivia tulevaisuuden ammattilaisia, joita juuri ammatillisesta koulutuksesta valmistuu. Esityksen mukaan sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen tutkinnon osa esitetään valinnaiseksi tai pakolliseksi, jos työelämän tarpeet sitä välttämättä edellyttävät. Mikäli opiskelija vaihtaa opintojensa välillä tutkintoa, erilaiset pakollisuusvaateet yhteisissä opinnoissa pidentävät opintoaikaa. Tutkinnon muodostumissääntö: Esityksessä tutkinnon osa voi kuulua vain yksittäiseen tutkintoon tai olla yhteinen useille tutkinnoille. Tutkintojen monimuotoisuuden mahdollistamiseksi toivomme tutkinnon osien olevan yhteisiä mahdollisimman monelle tutkinnolle.

15 15 Opetushallitus ja tutkintotoimikunnat: Esitämme, että lainsäädäntöön kirjataan tutkintotoimikuntien roolista seuraavaa: Tutkintotoimikunnat toimivat Opetushallituksen alaisena luottamushenkilöelimenä. Opetushallitus antaa tutkintotoimikunnille ohjeet erillisenä määräyksenä. Tällä selkiytetään ja yhtenäistetään tutkintotoimikuntien ja koulutuksen järjestäjien yhteistyötä. 64. Sastamalan koulutuskuntayhtymä 65. Sivistystyönantajat ry Ehdotettu uusi tutkinto järjestelmä on päälinjauksiltaan kannatettava ja edesauttaa ammatillisen koulutuksen kehittämistä. Uudistusta toteutettaessa on kuitenkin varmistettava se, että koulutuksen järjestäjille taataan riittävät resurssin huolehtia uudistuksesta seuraavista lisääntyneistä vastuista ja tehtävistä. 66. Sosiaali ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyö on edennyt hyvään suuntaan. Erityisen hyvänä Tehy pitää alakohtaisten säädösten huomioon ottamista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Luonnoksessa on vielä korostettu tutkintojen osittaisen suorittamisen mahdollisuutta. Tehyn kanta on se, että lähtökohtana tulee aina olla alalle soveltuvuuden arviointi ja koko tutkinnon suorittaminen. Sosiaali ja terveysalalla osittaisilla tutkinnoilla työllistyminen on suoraan kytköksissä potilas, asiakasja työturvallisuuteen. Kaikilla alan ammatillisen tutkinnon suorittaneilla tulee olla sen tasoinen osaaminen, että he voivat toimia itselleen, asiakkaille ja potilaille turvallisella tavalla sosiaali ja terveysalan työyhteisöissä. Ammatillisen koulutuksen yhdenmukaistaminen kautta linjan asetustasolta tutkinnon perusteissa käytettäviin käsitteisiin selventää tilannetta huomattavasti. Tämä on tärkeää opiskelijoiden, tutkinnon suorittajien, työelämän ohjaajien, arvioijien ja kaikkien muiden toimijoiden kannalta. Nyt on vielä kytkettävä rahoitus ym. uudistukset tutkintojärjestelmän kehittämiseen siten, että koulutuksen järjestäminen ja tutkintojen suorittaminen ovat kaikissa vaiheissa laadukkaita ja yksilöiden oikeusturva toteutuu. Luonnoksessa ei ole käsitelty oppisopimuskoulutukseen liittyviä erityiskysymyksiä keväällä kuulemistilaisuudessa esitetyistä perustelluista kannanotoista poiketen. Oppisopimus on koulutusmuotona sellainen, että siihen tulee ehdottomasti saada täsmennystä ja sen erityispiirteet kaikkineen tulee ottaa huomioon. Oppisopimuksella ammatillisia tutkintoja suorittavat ovat hyvin usein työpaikoilla henkilöstöksi laskettavaa työvoimaa, ja opiskelijan status ei toteudu. Oppisopimuskoulutukseen liittyvien säädösten uudistaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian. Kokonaisuutena Tehy pitää tehtyä luonnosta hallituksen esitykseksi hyvänä ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseksi. Edellä luetellut yksittäiset korjausesitykset ovat tarpeen sosiaali ja terveysalan tutkinnoissa. Tehy ja yhteistyöjäsenjärjestömme tarjoavat asiantuntemuksensa mielellään käyttöön alakohtaisia tutkintorakennepäätöksiä valmisteltaessa. 67. Sosiaali ja terveysalan tutkintotoimikunta Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistyö on edennyt hyvään suuntaan. Sosiaali ja terveysalan tutkintotoimikunta pitää alakohtaisten säädösten huomioon ottamista ammatillisen koulutuksen kehittämisessä todella hyvänä uudistuksena.

16 16 Luonnoksessa on vielä korostettu tutkintojen osittaisen suorittamisen mahdollisuutta. Sosiaali ja terveysalalla osittaisilla tutkinnoilla työllistyminen on suoraan kytköksissä potilas, asiakas ja työturvallisuuteen. Kaikilla alan ammatillisen tutkinnon suorittaneilla tulee olla sen tasoinen osaaminen, että he voivat toimia itselleen, asiakkaille ja potilaille turvallisella tavalla sosiaali ja terveysalan työyhteisöissä. Ammatillisen koulutuksen yhdenmukaistaminen kautta linjan asetustasolta tutkinnon perusteissa käytettäviin käsitteisiin selventää tilannetta huomattavasti. Tämä on tärkeää opiskelijoiden, tutkinnon suorittajien, työelämän ohjaajien, arvioijien ja kaikkien muiden toimijoiden kannalta. Luonnoksessa painotetaan yritysten ja muiden työpaikkojen osallistumista koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, jotta ammatillinen koulutus todella vastaisi työelämän tarpeita. Asia sinänsä on tavoiteltava, ja se on ollut mainintana ammatillisen koulutuksen yhteydessä jo parikymmentä vuotta. Nyt olisi tärkeää miettiä, millä resursseilla työelämän edustajat voivat todellisuudessa tuohon työhön osallistua ja tuoda esityksiä konkreettisemmalle tasolle. Tutkintotoimikuntatyössä usein havaittavaa asiaa ei suoranaisesti käsitellä lausunnoilla olevassa esityksessä. Kolmikantaisuuteen perustuvassa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä jää liian usein todellinen kolmikantainen osaamisen arviointi toteutumatta. Tähän asiaan tulisi luoda näyttötutkintojen järjestämissopimuksia järeämpiä keinoja. Luonnoksessa ei ole käsitelty oppisopimuskoulutukseen liittyviä erityiskysymyksiä. Oppisopimus on koulutusmuotona sellainen, että siihen tulee ehdottomasti saada täsmennystä ja sen erityispiirteet kaikkineen tulee ottaa huomioon. Oppisopimuksella ammatillisia tutkintoja suorittavat ovat hyvin usein työpaikoilla henkilöstöksi laskettavaa työvoimaa, ja opiskelijan status ei toteudu. Oppisopimuskoulutukseen liittyvien säädösten uudistaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian. Sosiaali ja terveysalan tutkintotoimikunta pitää tehtyä luonnosta hallituksen esitykseksi hyvänä kokonaisuutena ammatillisen tutkintorakenteen kehittämiseksi. Alakohtaisesti tarvitaan vielä tässä lausunnossa esitettyjä täsmennyksiä. Tutkintotoimikunta on mielellään käytettävissä alakohtaisia tutkintorakenne esityksiä valmisteltaessa. 68. Suomen ammattiin opiskelevien liitto (SAKKI) ry 69. Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 70. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry 71. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry 72. Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry 73. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto Kiitämme valmisteluryhmää laadukkaasta ja kattavasta esityksestä. Kannatamme esitystä ja sen tavoitteita. Toteamme muutosten suunnan olevan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukainen

17 17 ja mahdollistavan paremmin muutosten ennakoinnin ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisen. Kannatamme opetus ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen työnjaon selkiyttämistä. Esitämme, että yhteisten tutkinnon osien neljän osa alueen temaattisia kokonaisuuksia ja osaamistavoitteita tarkistettaisiin yhtenäisemmäksi työelämässä tunnistettavien osaamisten näkökulmasta. Toteamme, että meneillään on samanaikaisesti monenlaista muutosta, jotka aiheuttavat koulutuksen järjestäjille kustannuksia, mutta joiden kokonaisvaikutusta on vaikea hahmottaa ja ennakoida. Valmisteluille tulee antaa riittävästi aikaa, ja muutosten tulee olla hallittuja huomioiden riittävät resurssit. Esitämme, että rahoitusjärjestelmään tarvittavat muutokset integroidaan ja aikataulutetaan tukemaan esityksen tavoitteita joustavuuden, valinnaisuuden ja yksilöllisten opinto ja tutkintopolkujen mahdollistamiseksi. Toivomme, ettei näin laajaa ja huolella valmisteltua esitystä vesitetä kiirehtimällä käyttöönottovaihetta. Osaamispisteiden tavoiteltua määräytymistä kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan ei voida laadukkaasti toteuttaa mennessä. Muutosten jaksottaminen vuoden välein tapahtuvaksi lisää myös muutosten käyttöönottokustannuksia. Oppilaitoksissa on ylimenokauden osalta vähintään kolmenlaisia opetussuunnitelmia (ov pohjainen, ov*1,5 osaamispistepohjainen+vapaasti valittavat 15 osaamispistettä sekä lopullinen yhteiset opinnot sisältävä ops, jossa yhteiset tutkinnon osat 35 ja vapaasti valittavat 10 osaamispistettä). Esitämme, että muutokset astuvat kaikki samalla kertaa voimaan , jotta niiden laadukkaaseen käyttöönottoon jää riittävästi aikaa, ja toivottavasti uudistuksilla on myös rahoitusjärjestelmän tuki. 74. Suomen lähi ja perushoitajaliitto, SuPer ry 75. Suomen merimies unioni SMU ry 76. Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry 77. Suomen Yrittäjät 78. Sähköalojen ammattiliitto ry ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry* Emme näe tarpeelliseksi opintoviikkokäsitteen muuttamista osaamispisteiksi, mutta jos näin tullaan tekemään, tulee määritellä tarkasti opintoviikkokäsitteen suhde osaamispisteisiin. Muutettaessa opintoviikkoja osaamispisteiksi käytetään kerrointa 1,5, ja muutettaessa osaamispisteitä opintoviikoiksi käytetään jakajana lukuarvoa 1,5. Esitämme yhteisten tutkintojen osien laajuuden säilyttämistä 30 osaamispisteessä ja vapaasti valittavien osien 15 osaamispisteessä. Lisäksi esitämme, että yhteisessä tutkinnon osassa viestintä ja vuorovaikutusosaamisen laajuutena säilytetään 12 osaamispistettä, matemaattis luonnontiellisen osan laajuus kasvatetaan 12 osaamispisteeseen, yhteiskunta ja työelämäosaamisen laajuudeksi 4 osaamispistettä sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen laajuudeksi 2 osaamispistettä. Esitämme, että työssäoppimisen laajuutta määriteltäessä määritellään työssäoppimiselle sekä alaettä yläraja. Esitämme ko. rajoiksi osaamispistettä. Esitämme, että ammatti ja erikoisammattitutkintojen määrittelykohdissa määritelmiä laajennetaan seuraavilla lisälausekkeilla:

18 18 Ammattitutkinto voi joillain aloilla merkitä sitä, että ammattitutkinnon suorittajalla tulee olla alan perustutkintotason osaaminen ja riittävä työkokemus, jotta hän voi suoriutua alan ammattitutkinnon vaatimuksista. Tutkinnon perusteita näille aloille määriteltäessä voidaan samassa yhteydessä tarkemmin määritellä vaadittavasta työkokemuksen sisällöstä ja/tai määrästä. Erikoisammattitutkinto voi joillain aloilla merkitä sitä, että erikoisammattitutkinnon suorittajalla tulee olla alan perustutkintotason osaaminen ja riittävä työkokemus, jotta hän voi suoriutua alan erikoisammattitutkinnon vaatimuksista. Tutkinnon perusteita näille aloille määriteltäessä voidaan samassa yhteydessä tarkemmin määritellä vaadittavasta työkokemuksen sisällöstä ja/tai määrästä. 79. Sähköasennuksen tutkintotoimikunta 80. Sähkö ja teleurakoitsijaliitto STUL ry* Sama kuin Sähkö ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 2. asteen oppilaitosyhteistyöryhmä* Sama kuin Sähköverkkoalan ammattitutkintotoimikunta Esitämme, että ammatti ja erikoisammattitutkintojen määrittelykohdissa määritelmiä laajennetaan seuraavilla lisälausekkeilla: Ammattitutkinto voi joillain aloilla merkitä sitä, että ammattitutkinnon suorittajalla tulee olla alan perustutkintotason osaaminen ja riittävä työkokemus, jotta hän voi suoriutua alan ammattitutkinnon vaatimuksista. Tutkinnon perusteita näille aloille määriteltäessä tulee voida määrittää tutkintoon tulevalta henkilöltä vaadittava koulutus ja työkokemus. Tutkinnon perusteisiin tulee voida sisällyttää alakohtaisesti lainsäädännön ja muiden säädösten vaatimuksia, mikäli niissä on määritelty henkilön osaamiseen ja pätevyyteen liittyviä asioita. Erikoisammattitutkinto voi joillain aloilla merkitä sitä, että erikoisammattitutkinnon suorittajalla tulee olla alan perustutkintotason sekä ammattitutkinnon osaaminen ja riittävä työkokemus, jotta hän voi suoriutua alan erikoisammattitutkinnon vaatimuksista. Tutkinnon perusteita näille aloille määriteltäessä tulee voida määrittää tutkintoon tulevalta henkilöltä vaadittava koulutus ja työkokemus. Tutkinnon perusteisiin tulee voida sisällyttää alakohtaisesti lainsäädännön ja muiden säädösten vaatimuksia, mikäli niissä on määritelty henkilön osaamiseen ja pätevyyteen liittyviä asioita. 83. Tampereen kaupunki 84. Terveysalan koulutustoimikunta 85. Turun kaupunki Positiivisina näemme esityksen ajatukset selkeyttää ammatillisesta koulutuksesta annettua lainsäädäntöä, vahvistaa tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja siirtyä laajuuksien määrittelyssä osaamispisteiden käyttöön. Nimikkeiden yhtenäistäminen helpottaa myös rakenteen ymmärtämistä. Hyvänä pidämme esitystä yhteisten opintojen uudistamisesta ja työkyvyn ylläpitämisen lisäämisestä pakollisiin opintoihin. Samoin eri valmistavien ja valmentavien koulutusten yhdistämisen näemme hyvänä asiana.

19 19 Erittäin kriittisesti suhtaudumme aikatauluun osaamispisteisiin siirtymiseksi. Muutos aiheuttaa oppilaitostasolla runsaasti työtä ja vaikuttaa opettajien seuraavan lukuvuoden työnjakoon, jota pitäisi alkaa tehdä helmi maaliskuussa. Kriittisesti suhtaudumme myös siihen, että rinnakkain käytettäisiin sekä opintoviikkoja että osaamispisteitä. 86. Työterveyslaitos Ammatillisen tutkinnon laajuutta ja asetuksessa määritettyä kolmivuotisuutta on syytä tarkastella työurien pidentämisen kannalta ja pohtia koulutuspoliittisia keinoja nuorten työurien pidentämiseen. Eri tutkintomuotojen laajuus tulee kuvata yhteneväisesti. Ammatillisen peruskoulutuksen siirtyessä ECVET järjestelmän mukaiseen mitoitusperusteeseen tutkinnon osien suhteissa tulisi painottua ensisijaisesti ammatilliset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat ja vasta toissijaisesti yhteiset tutkinnon osat. Työelämässä tarvittavan osaamisen ja työkyvyn ylläpitämisen pakollisuuden lisäksi yhteisten tutkinnon osaan tulisi lisätä pakolliseksi toimialakohtainen työkyvyn ylläpitäminen. 87. Urheiluopistojen yhdistys ry 88. Vantaan kaupunki Vantaan kaupunki toteaa lausunnossaan, että luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta on pääsääntöisesti oikeansuuntainen. Tutkinnon laajuuden mitoittaminen opintoviikkojen sijaan osaamispisteinä on kannatettava muutos. Osaamispisteet tulisi kuitenkin ottaa samaan aikaan käyttöön myös ammatti ja erikoisammattitutkinnoissa sekä näyttötutkintona suoritettavissa perustutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjille tulee varata riittävä aika osaamispistejärjestelmän muutoksen edellyttämiin toimenpiteisiin, kuten opiskelijahallintojärjestelmien päivittämiseen. Lisäksi osaamispistejärjestelmämuutoksen kustannusvaikutukset tulisi arvioida. Tutkinnon suorittamisaikojen määrittelystä luopuminen lisää joustavuutta tutkinnon suorittamisajoissa, mutta sen vaikutukset rahoitukseen ja opiskelupaikkojen mitoitukseen tulisi arvioida. Nykyinen kahden laskentapäivän käyttö opiskelijamäärien tilastoseurannassa ei enää jatkossa toimi riittävän todenmukaisena rahoituksen mittarina, vaan siirtymistä esimerkiksi tutkintosuoritusten seurantaan tulisi selvittää. Tutkinnon osien vahvistaminen, yhteisten opintojen kokoaminen neljäksi laajemmaksi tutkinnon osaksi ja tutkintonimikkeiden täsmennykset ovat kannatettavia uudistuksia. Vapaasti valittavien tutkinnon osien suhteellisen määrän vähentämiseen suhtaudutaan varauksella, koska vapaasti valittavien aineiden tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijalle oman tutkinnon monipuolistaminen ja valmiuksien parantaminen. Valinnaisuuden lisääminen ammatillisissa ja yhteisissä tutkinnonosissa on kannatettava uudistus. Vantaan kaupunki esittää, että ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon suorittamistapaa tulisi uudistaa. Jatko opintokelpoisuuden hankkiminen ei ole tarkoituksenmukaista kaikkien opiskelijoiden kohdalla. Tutkinnon suorittamislaajuuden valitseminen joko lyhyempänä tai pidempänä tulisi mahdollistaa opiskelijoille. Näin toimien vähennettäisiin opintojen keskeyttämisiä ja lisättäisiin toisen asteen tutkinnon suorittaneiden määrää. Käytännössä tämä tarkoittaisi mahdolli

20 20 suutta suorittaa lyhyempi tutkinto kahdessa vuodessa, jota voi myöhemmin täydentää jatko opintoihin suuntaavilla opinnoilla, jotka lisäisivät tutkinnon suorittamisaikaa yhdellä vuodella. Opetushallituksen valtuudet normiohjaukseen tulee rajata ja yksilöidä tarkemmin. Periaatteelliset asiat tulee kirjata lakiin. Opetushallituksen roolin tulisi koulutuksen järjestäjän näkökulmasta olla määräysten sijaan tiedolla ja suosituksilla ohjaamista. Vantaan kaupunki on huolissaan esityksen tiukasta aikataulusta ja sen vaikutuksista koulutuksen järjestäjien toimintakustannuksiin. Nykyisessä taloustilanteessa esitysten kustannusvaikutusten kriittinen arviointi on välttämätöntä. Uudistukset eivät saa lisätä koulutuksen järjestäjän kustannuksia, tai sitten uudistusten tulisi vaikuttaa yksikköhinnan korotuksiin. Koulutuksen järjestäjän toiminnan kannalta haasteena on myös lakien ja asetusten kaksi eri voimaantuloaikaa. 89. Valtiovarainministeriö 90. Viestintäalan koulutustoimikunta Kehittämistavoitteet ovat hyviä. Säädösten yhdistämistä tulisi vielä pohtia. Viestintäalalle on mahdollista rakentaa esityksen mukaiset laaja alaiset tutkinnot. Valinnaisuuden vahvistamista tulee edistää. Osaamispisteet tulisi ottaa käyttöön myös näyttötutkinnoissa. Tieto ja viestintätekniikan (yhteiset opinnot) tulee olla pakollinen osa alue. Rahoituslainsäädäntö olisi uudistettava mahdollistamaan tutkinto järjestelmän tavoitteet. 91. Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto ry 92. Yrkesakademin i Österbotten