HANKESUUNNITELMA Klaukkalan harjoitusjäähalli

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Klaukkalan harjoitusjäähalli Nurmijärven kunta, Klaukkalan jäähallin liikelaitos Lepsämäentie 12, Klaukkala

2 HANKESUUNNITELMA 2/26 SISÄLLYS 1 YHTEYSTIEDOT KOHDE TILAAJA HANKESUUNNITTELURYHMÄ LVIAK-tekninen suunnittelu Arkkitehti- ja rakennesuunnittelu VIRANOMAISYHTEYSHENKILÖT Pelastuslaitos, palotarkastaja Nurmijärven kunta TOIMEKSIANTO JA SELVITYKSEN TARKOITUS KOHTEEN TIEDOT PERUSSELVITYKSET TARVESELVITYS Jäähallien tilanne lähikunnissa (vrt Nurmijärvi) Jääurheiluseurat Kurra, Seiskat ja NTL, arvio tuntien määrästä Nurmijärven väestöennuste ikäluokat 0-15 vuotiaat Nurmijärven väestönkasvun ennuste vuosina TARVITTAVAT ESISELVITYKSET JA TUTKIMUKSET TAVOITTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET TEKNISET TAVOITTEET TALOTEKNIIKKA TILAOHJELMA KLAUKKALAN JÄÄHALLIN NYKYISET TILAT NYKYISTEN TILOJEN KORJAUS JA MUUTOSTARVE HARJOITUSHALLIN RAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ LAAJENNUKSEN TILAOHJELMA KAAVALLINEN TILANNE NYKYINEN KAAVA JA KAAVAMUUTOS KUSTANNUKSET AIKATAULU HANKKEEN ETENEMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA RAKENTAMISEN AIKATAULU RAHOITUSSUUNNITELMA KÄYTTÖKUSTANNUSSELVITYS HARJOITUSVUOROJEN MAKSUT (VERTAILU LÄHIKUNNAT) INVESTOINNIN KUSTANNUSVAIKUTUKSET RISKIANALYYSI LIITTEET JA HANKESUUNNITELMAN TIEDOT HANKESUUNNITELMAN LIITTEET HANKESUUNNITELMAN TIEDOT...23 LIITE 1, JÄÄHALLIA KÄYTTÄVIEN SUUREMPIEN SEUROJEN TARKEMPI TOIMINNAN SELVITYS...24 KURRA JUNIORIT RY...24 NURMIJÄRVI SEVEN RINGETTES ASSOCIATION RY NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT NTL RY...26

3 HANKESUUNNITELMA 3/26 1 YHTEYSTIEDOT 1.1 KOHDE Klaukkalan jäähalli Lepsämäentie KLAUKKALA 1.2 TILAAJA Nurmijärven kunta / Klaukkalan jäähallin liikelaitos PL NURMIJÄRVI Antero Lempiö, liikelaitoksen johtaja, liikuntapäällikkö puhelin: sähköposti: antero.lempio@nurmijarvi.fi 1.3 HANKESUUNNITTELURYHMÄ Hannu Kaurenmaa Petri Bemeleit Mika Kivilompolo Martti Reijonen Jukka Tuloisela Anne Ojala Tiina Havumäki Antti Ypyä Hanna Maikola Tarja Salonen Harri Lepolahti Antero Lempiö LVIAK-tekninen suunnittelu Instakon Oy, Vahanen Linnoitustie Helsinki Nurmijärven Taitoluistelijat Nurmijärven Taitoluistelijat Nurmijärven Taitoluistelijat Kurra Juniorit Kurra Juniorit Kurra Juniorit Seven Ringettes Seven Ringettes Seven Ringettes Liikuntalautakunta/Jäähallin liikelaitoksen johtokunta Liikuntalautakunta/Jäähallin liikelaitoksen johtokunta työryhmän sihteeri/jäähallin liikelaitoksen johtaja Yhteyshenkilö: Sähköposti: Atte Perttu atte.perttu@vahanen.com Arkkitehti- ja rakennesuunnittelu Nexon Consulting Oy Sinimäentie 10 C ESPOO

4 HANKESUUNNITELMA 4/26 Yhteyshenkilö: Tomi Hautakangas, rakennusarkkitehti Matkapuhelin: Sähköposti: Arkkitehtisuunnittelu: Rakennesuunnittelu: Tiina Havumäki, arkkitehti SAFA Joni Avikainen, ins. AMK 1.4 VIRANOMAISYHTEYSHENKILÖT Pelastuslaitos, palotarkastaja Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Nurmijärven palolaitos, Palotarkastaja Kalevi Laakkonen Nurmijärven kunta Rakennustarkastaja Heikki Mälkki 1.5 TOIMEKSIANTO JA SELVITYKSEN TARKOITUS Tavoitteena on laatia kunnan päätöksentekoa ja budjetointia varten selvitys harjoitusjäähallin mahdollisesta sijoittamisesta sekä rakentamistavasta Klaukkalan nykyisen jäähallin tontille. Selvityksessä esitetään luonnostasoinen rakennusratkaisu sekä rakentamisessa huomioitavia muita tekijöitä. Selvityksen ovat laatineet hankesuunnittelutyöryhmä yhteistyössä arkkitehti-, rakennesuunnittelija sekä LVIS-suunnittelija. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti talousarviokokouksessaan varata euron investointimäärärahan Klaukkalan harjoitushallin hankesuunnitelman tekemiseksi. Valtuuston tekemän päätöksen jälkeen Klaukkalan jäähallin liikelaitoksen johtokunta (liikuntalautakunta) päätti kokouksessaan perustaa työryhmän selvittämään harjoitusjäähallin rakentamista. Työryhmään valittiin johtokunnan jäsenten lisäksi suurempien jääurheiluseurojen Kurra Juniorit ry:n, Nurmijärven Sevenringettes ry:n ja Nurmijärven Taitoluistelijat ry:n esittämiä edustajia 1.6 KOHTEEN TIEDOT Suunnittelun kohteena on vuonna 1989 rakennetun jäähallin laajennus 2-kenttäiseksi tarvittavine aputiloineen. Nykyinen jäähalli sijaitsee Klaukkalan keskustassa osoitteessa Lepsämäentie 12, korttelissa 3306, rakennuspaikalla nro 3. Tontti sijaitsee YUII, urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella, jossa rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on 2. tontin tehokkuusluku e= 0,40. Nykyisen jäähallin kerrosala on 3350 m 2 ja tilavuus m 3. Nykyinen halli sijaitsee pelto-alueeseen rajoittuvan tontin takaosassa katualueelta katsottuna. Jäähallin kaakkoispuolella naapurina on Klaukkalan tennishalli sekä Lepsämäntien vastakkaisella puolla koulurakennus, Arkadian Lukio. Tiealueen ja hallirakennuksen välissä on hallin pysäköintialue, jolle alkuperäisessä luvassa merkitty autopaikkojen määräksi 133 autopaikkaa (400hengelle, 1ap/3henkeä). Nykyisen hallin kantavat rakenteet ovat liimapuuta, kattopalkit vetoteräksin. Seinät ovat muovipinnoitettua teräsohutlevy elementtejä joissa eristeen paksuus 150mm, U= 0,22W/m2K. Yläpohjassa on Arkolflex 1- kerroskate, eristeenä pontattu, kutistettu EPS- levy 150mm, höyrynsulku ja alapinnassa sinkitty poimulevy 120/0,7. Alapohja on maanvarainen, tiivistetyn sorapatjan päälle on asennettu solumuovi, valettu teräsbetonilaatta n.80mm sekä lattiapäällyste huonetilan mukaan. Väliseinät ovat 1.kerroksessa harkko tai tiilimuurattuja, yläkerran kuivissa tiloissa kipsilevyllä verhoiltu runkoseinä jossa villaa 100mm.

5 HANKESUUNNITELMA 5/26 2 PERUSSELVITYKSET 2.1 TARVESELVITYS Nurmijärven kunta osti Klaukkalan jäähallin rakennuksen Klaukkalan jäähalli Osakeyhtiöltä vuonna Jäähallin siirtyessä kunnalle perustettiin Klaukkalan jäähalli kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on vastannut hallin käyttömenoista ja peruskorjauksista itsenäisenä yksikkönä, kuitenkin siten, että investointi- ja lainanlyhennys avustusta on tarvittu kunnalta vuosittain euroa. Avustuksen suuruus on riippuvainen siitä kuinka mittavia peruskorjauksia on hallilla tehty. Vuosina tehtyjen peruskorjausten kustannukset ovat olleet yhteensä euroa. Harjoitusjäähallin rakentamisentarve on selkeästi liikelaitoksen johtokunnassa todettu ja tätä seikkaa korostavat hanketyöryhmässä tehdyt seuraavat selvitykset: Jäähallien tilanne lähikunnissa (vrt Nurmijärvi) Nurmijärvellä on naapurikuntiin nähden selvästi enemmän asukkaita/jäähalli. Tämän voi selvästi todeta seuraavasta taulukosta. Asukkaita (2009) Pinta-ala (km2) Jäähallit kunnan alueella yhteensä Kunnallisia Yksityisiä Asukkaita / halli Harjoitusryhmiä Nurmijärvi Hyvinkää Järvenpää Kerava Tuusula ,17 ja 20 Vihti Kirkkonummi Järvenpää toisen hallin rakentaminen on alkamassa Kirkkonummi yhtiö suunnittelee harjoitushallin rakentamista Taulukko: Tietoja Uudenmaan kuntien jäähalleista, Jäähallien lukumäärä suhteessa kunnan asukaslukumäärään ja kunnan pinta-alaan.

6 HANKESUUNNITELMA 6/ Jääurheiluseurat Kurra, Seiskat ja NTL, arvio tuntien määrästä Myönnetyt tunnit Tarve Kurra Seiskat NTL Yhteensä Kuva: Nurmijärven kolmen suurimman jääurheiluseuran jääharjoitustuntien tarve ja myönnetyt harjoitustunnit kaudella Taulukossa on selvitetty kolmen suurimman jäähallia käyttävän seuran Kurra Juniorit (jääkiekko), Nur-mijärven Sevenringettes (ringette) ja Nurmijärven Taitoluistelijat (taitoluistelu) tuntimääriä kaudella ja niiden esittämää todellista tarvetta jäävuorojen tarpeesta. Nämä junioriseurat käyttävät tällä hetkellä yhteensä 58 tuntia viikossa mikä on 82 % kokonaistuntimäärästä (= 71 tuntia/viikko). Näiden seurojen todellinen tarve olisi tällä hetkellä 111,5 tuntia viikossa eli tarvetta nykyiseen tuntimäärään on 53,5 tuntia viikossa enemmän. Tilasto osoittavat selvästi harjoitushallin tarpeen. Jäähallia käyttävät kaudella edellä mainittujen lisäksi myös seuraavat ryhmät: Raikko&Riekko Metsäkylän Nouseva G-Voima V-Team NHT Blue Cats NHT miehet Nukla Jihlava Kiekkokarjut Klaukkalan Keskarit TäysKäsi harrastejääkiekko kaukalopallo jääkiekko jääkiekko naisten harrastejääkiekko harrastejääkiekko harrastejääkiekko jääkiekon perheliikuntaa harrastejääkiekko harrastejääkiekko Harrasteryhmien jäävuorot on jouduttu myöntämään todella myöhäiseen aikaan klo tai alkavaksi. Niukoista jäävuoroista johtuen on yleisöluisteluvuorot jouduttu arkisin aloittamaan jo klo Sunnuntaina on yleisöluisteluvuoro klo Harjoitushallin rakentamisen jälkeen vuoroja olisi mahdollista tarjota huomattavasti parempaan aikaan. Päivisin jäähallia käyttävät sekä päiväkodit että koulut liikuntapalveluiden budjettiin varatun määrärahan ansiosta. Kyselyjä jäävuoroista tulee jatkuvasti myös naapurikunnista, joten toisen hallin jäävuorojen täyttäminen ilta ja viikonloppuisin ei tule olemaan ongelma.

7 HANKESUUNNITELMA 7/ Nurmijärven väestöennuste ikäluokat 0-15 vuotiaat 5000 Ikäryhmät 0-15 v Henkilöä v 3-6v 7-12v 13-15v Taulukko: Nurmijärven kunnan väestöennuste, 0-15 vuotiaiden määrän kehitys vuosina Taulukossa on esitetty Nurmijärven kunnan väestöennusteeseen perustuvat tiedot 0-15 vuotiaiden määrän kasvusta vuosina Kaikissa ikäryhmissä kasvua on tarkasteluvälillä jonkin verran. Jäähallin käyttäjistä suurin osa on ikäluokkien 5-15 välillä ja tilasto osoittaa selvästi, että juuri näissä ikäluokissa tulee olemaan kasvua, joten harrastajia jääurheiluun tulee jatkossakin löytymään. Nykyisessä tilanteessa eivät junioriseurat kykene laajentamaan toimintaansa (= ottamaan mukaan lisää harrastajia), koska jäävuoroja ei ole tarpeeksi.

8 HANKESUUNNITELMA 8/ Nurmijärven väestönkasvun ennuste vuosina Nurmijärven väestönkasvu vuosina Taulukko: Nurmijärven kunnan väestöennuste vuosina Väestön kokonaiskasvu tulee Nurmijärvellä olemaan tarkasteluvuosina tasaista. Kun lisäksi tiedetään se tosiseikka, että Nurmijärvelle muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä (vrt. kaavio ) ei harrastajien määrän kasvutavoite ole epärealistinen. 2.2 TARVITTAVAT ESISELVITYKSET JA TUTKIMUKSET Ennen perustamistavan ja mm. alapohjarakenteiden tarkempaa suunnittelua on suoritettava maaperätutkimus.

9 HANKESUUNNITELMA 9/26 3 TAVOITTEET 3.1 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on turvata kunnan asukkaille jääurheilumahdollisuudet harrastus- ja kilpaurheilutasoilla. Nykyisin Klaukkalan jäähallissa toimivat jääurheiluseurat ovat tähän asti pystyneet vain tyydyttävästi tarjoamaan kunnan asukkaille mahdollisuuden harrastaa jääurheilulajeja päiväkoti-ikäisestä seniori-ikäryhmiin. Yleisöluisteluvuorot, seurojen ylläpitämät luistelukoulut, lasten ja nuorten harraste- ja kilpaurheiluryhmät täyttävät tällä hetkellä kaikki jaettavissa olevat jääajat siten, että seurat joutuvat ostamaan lisä-jääaikaa lähikuntien halleista. Viimeisempien tietoja mukaan lisäjääajan saanti naapurikunnista on vähentynyt, koska riittävää määrää vuoroja ei ole saatavissa ja jos joku vuoro saadaan on se huonoon aikaan ja kalliilla hinnalla Yleisöluisteluvuorot ovat jäävuorojen puutteesta johtuen arkisin klo Näin aikaisia vuoroja ei kaikki halukkaat voi käyttää. Viikonlopulla on vain yksi yleisöluisteluvuoro sunnuntaina klo Kaudelle on Nurmijärven Taitoluistelijoille jouduttu myöntämään vuoroja, jotka alkavat arkisin joko klo tai viimeistään klo Tästä on aiheutunut ongelma harrastajien koulutyön osalta, sillä osa lapsista on joutunut pyytämään koulusta vapaata, jotta pääsisivät harjoituksiin. Tämä on aiheuttanut selvän juridisen ongelman. Lasten ja kaikkein nuorimpien ikäluokkien harrastusryhmien säilyminen, luistelukoulujen järjestäminen ja aikuisikäisten harrastajien pitäminen lajissa edellyttää harjoitushallin rakentamista. Nykyinen jäävuorojen tilanne rajoittaa selvästi jääurheiluseurojen toimintaa ja ns. harrasteryhmille ei seuroilla ole mahdollisuutta jäävuoroja varata. Tämä aiheuttaa sen, että vähemmän kilpailullisia tavoitteita hakevat nuoret joiden taito sekä kyky tai perheen elämäntilanne ei mahdollista täyttä satsausta kilpaurheiluun, tippuvat melko varhaisessa vaiheessa pois hyvän harrastuksen parista Nykyisessä tilanteessa Nurmijärven kunta ei pysty tarjoamaan terveellisiä elämäntapoja vain harrastusmielessä joukkueessa pelaaville. Harjoitushallin edellyttämä lisätontintarve on n. 9000m2 nykyisen tontin länsipuolelta. Laajennus sijoittuu nykyisen parkkipaikan kohdalle, jolloin uusi pysäköintialue sijoittuu hallin länsipuolelle ja huoltopiha hallikokonaisuuden itäpuolelle. Suunnitellulle pysäköintialueelle mahtuu n. 200 autopaikkaa ja n. 4 bussipaikkaa, nykyisen parkkipaikan n. 90 autopaikan sijaan. Jäähallin tonttia vastapäätä sijaitsee Klaukkalan yläaste sekä Arkadian Lyseo. Lisäksi hallin välittömässä läheisyydessä on useampi päiväkoti, Klaukkalan koulu ja Klaukkalan urheilualue.

10 HANKESUUNNITELMA 10/ TEKNISET TAVOITTEET Vanha halli on rakennettu P3 luokan paloa hidastavana rakennuksena. Henkilöturvallisuus sekä paloteknisten järjestelmien pitäminen kustannuksiltaan kohtuullisena, ovat ohjanneet hankesuunnitelma ratkaisuun jossa vanha halli on omaa paloaluetta EI60 paloseinällä erotettuna uudisosasta. Hallikokonaisuus suunnitellaan siten, että hallit voivat toimia kokonaisuutena tai kumpikin erikseen. Laajennuksen elinkaaritavoite on rakenteiden osalta 30 vuotta. Harjoitushallin ja nykyisen hallin saneeraukseen liittyvät tarkemmat selvitykset löytyvät tämän hankesuunnitelman liitteistä (1,2,3, ja 4). 3.3 TALOTEKNIIKKA Talotekniset ratkaisut ovat esitetty Instakon LTD// Vahanen Group, Atte Pertun päivätystä LVIAK- hankesuunnitelmassa. Tarkemmat talotekniset suunnitelmat löytyvät liitteestä 5.

11 HANKESUUNNITELMA 11/26 4 TILAOHJELMA 4.1 KLAUKKALAN JÄÄHALLIN NYKYISET TILAT Nykyinen 1.ratainen Klaukkalan jäähalli palvelee koko kuntaa ainoana jäähallina. Jääkaukalo on mitoiltaan n. 30x60m. Käyttöä palvelevia pukukoppeja on 4 kpl, lisäksi kaksi tuomarikoppia. Varastotiloja on yhteensä n. 250 m2, ja ne sijaitsevat puurakenteisen 400 katsojalle mitoitetun katsomon alla. Katsomopaikkojen määrä on nykyiselle harrastustoimintaan painottuvalle jääurheilulle riittävä. Käyttäjien suuren joukkuemäärän takia nykyinen varastotilojen lukumäärä on riittämätön. Hallin 1. kerroksessa on lisäksi alun perin lipunmyyntiä ja toimistokäyttöä varten kaksi tilaa, jotka toimivat tällä hetkellä varasto- ja luistinten teroitustiloina. Wc-tilat ovat 1. kerroksessa riittämättömät, eikä määräysten mukaista inva-wc:tä tällä hetkellä hallissa ole. Esteetöntä käyntiä 2. kerroksen kahvilaan eikä nykyisen hallin katsomoon tällä hetkellä ole. Hallin 2. kerroksessa sijaitsee kahvio keittiötiloineen sekä kaksi neuvottelutilaa, henkilökunnan käytössä on sekä pienehkö toimisto sekä erillinen wc ja siivouskomero kahvion käytävällä. 4.2 NYKYISTEN TILOJEN KORJAUS JA MUUTOSTARVE HARJOITUSHALLIN RAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ Nykyinen jäähalli palvelee tiloiltaan tyydyttävästi käyttöä. Toiminnallisilta ominaisuuksiltaan laajennuksen yhteydessä on tarpeellista uudistaa vanhan hallin pukukoppeihin käynti siten, että käynti niihin on sisääntuloaulasta lähtevältä käytävältä ja kentälle käynti pukukopeista nk. puhtaalta puolelta. Hankesuunnitelmassa on nykyisen hallin 2. kerroksen kahvilaa laajennettu, myös nykyään ahtaiden keittiö ja varastotilojen osalta. Nykyiset sauna ja suihkuhuone on muutettu henkilökunnan sosiaalitiloiksi. Nykyisiä jäähallin tiloja olisi joka tapauksessa peruskorjattava ja osa tästä peruskorjaustarpeesta ratkaistaan laajennuksen yhteydessä. Nämä kustannukset on huomioitu kustannusarviossa. Koska vanha halli ei esteettömyydeltään täytä nykymääräyksiä, olisi se niiltäkin osin korjattava myös siinä tapauksessa että uutta harjoitushallia ei rakennettaisi. Nykyinen halli ei mm. täytä tämän hetkisiä vaatimuksia julkisen tilan esteettömyydestä. Tämä seikka tulee parantumaan myös vanhan hallin osalta laajennuksen yhteydessä.

12 HANKESUUNNITELMA 12/ LAAJENNUKSEN TILAOHJELMA Harjoitushalli sisältää kilpailutoimintaan soveltuvan jääkentän, sekä 2-kerroksisen osan jossa kenttätasolle 4 kpl pukukoppeja sekä tuomarikoppi, varastotilat sisääntulokäytävälle sekä invawc. Laajennuksen 2. kerrokseen on sijoitettu varastotilaa, toimistohuoneet, neuvottelutila sekä liikuntasali seurojen käyttöön. Uusi porras sekä invahissi sijoitetaan uuteen sisäänkäyntihalliin, josta on esteetön käynti uuden hallin parvekkeelle sekä vanhan hallin katsomoon. Hallitila suunnitellaan ainoastaan jääurheilukäyttöön LVIS-tekniikan, akustiikan, tele- ja palotekniikan osalta. Liikuntatilat varustetaan voimistelu/lämmittelyliikunnan tarpeiden mukaisesti ilmanvaihdon osalta. Jäänhoitokoneen huoltotilat sijaitsee vanhassa hallissa johon on ajoyhteys uudesta hallista huoltopihan kautta. Klaukkalan jäähalli ja suunniteltu harjoitusjäähalli Luettelo tiloista sekä niiden huonealat Olevat tilat 1,kerros: Huoneala (m2) Huonetila Nykyinen Uusi 001 Nykyinen sisääntuloaula Jäähallitila, oleva A YleisöWC-tilat 6,5 003B YleisöWC-tilat 7,5 004 Siivouskomero 3,5 005 Pukukoppi, tuomarit 20,5 006 Pukukoppi Suihku ja wc-tila Pukukoppi Pukukoppi Suihku+wc-tila Pukukoppi Valvomo Huolto/ teroitus 14,5 014 Varastot katsomon alla 015 Varastot katsomon alla 016 Tekninen tila 25,5 017 Jääkone 35,5 yht. 2252,5

13 HANKESUUNNITELMA 13/26 Uudet tilat 1.kerros: Huoneala (m2) Huonetila Nykyinen Uusi 101 Aula Harjoitushalli 1945,5 103 Ensiapu 15,5 104 Inva-wc 5,5 105 Käytävä 72,5 106 Varasto 6,5 107 Varasto 7,5 108 Varasto Varasto 8,5 110 Varasto 7,5 111 Varasto 8,5 112 Kuivaushuone/ VS 55,5 113 Varasto 5,5 114 Varasto 5,5 115 Varasto 5,5 116 Varasto 5,5 117 Varasto 4,5 118 Varasto 6,5 119 Varasto 6,5 120 Varasto 6,5 121 Käytävä 39,5 122 Pukukoppi 34,5 123 Suihku Wc 1,5 125 Varasto 2,5 126 Pukukoppi 35,5 127 Suihku 5,5 128 Wc 1,5 129 Pukukoppi 35,5 130 Suihku 5,5 131 Wc 1,5 132 Varasto 2,5 133 Pukukoppi Suihku 5,5 135 Wc 1,5 136 Porrashune 14,5 137 Pukukoppi, tuomarit Wc Suihku Varasto Tekninen tila 6,5 142 Tekninen tila 82 yht. 2642,5

14 HANKESUUNNITELMA 14/26 2. kerros Huoneala (m2) Huonetila Nykyinen Uusi 201 Aula Aula/kahvio 116,5 203 Siivouskomero 3,5 204 WC 5,5 205 Suihku 5,5 206 Henkilökunnan sos.tila 29,5 207 Keittiö ja varastot Neuvotteluhuone Parvekekatsomo 42,5 210 Tsto 18,5 211 Neuvotteluhuone 27,5 212 Liikuntasalit Varasto 21,5 214 Porrashuone P2 11,5 215 Käytävä WC WC 4,5 218 Neuvottelutila 36,5 219 Varasto Tsto 23,5 221 Tsto Tsto 21,5 223 IV-konehuone 83,5 288,5 483 Kaikki tilat Huoneala (m2) Huonetila Nykyinen Uusi Olevat tilat 1,kerros: 2252,5 Uudet tilat 1.kerros: 2642,5 2. kerros 288,5 483 Tilat yhteensä ,5

15 HANKESUUNNITELMA 15/26 5 KAAVALLINEN TILANNE 5.1 NYKYINEN KAAVA JA KAAVAMUUTOS Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kaavamääräysten mukaan Lepsämäentien puolella on 6 m:n levyinen kaista tontista pidettävä rakentamattomana. Tälle alueelle on istutettu koivurivistö kaavamääräyksen mukaisesti. Autopaikkoja on rakennettava urheilutiloille 1ap/3 istuma tai muuta katsomopaikkaa kohden. Eli olevan hallin katsomopaikkojen lisäksi uudessa hallissa tulee olemaan n. 85 seisomapaikkaa + n 3-5 pyörätuolikatsomopaikkaa jonka mukaan autopaikkoja on oltava vähintään 165 kpl. Autopaikkoja ei saa korttelissa sijoittaa rakennusten ja eteläpuolella olevan suoalueen välille. Autopaikkoja on suunnitelmassa yhteensä 200 ja tämän lisäksi 4 linja-auto paikkaa. Tontin itäpuoli on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Hankkeen toteuttamisen edellytyksenä on, että Lepsämäntien varteen suunnitellun asuinalueen kaavan valmistelu käynnistetään ainakin alueella johon harjoitushalli tulee sijoittumaa jo vuoden 2011 aikana.

16 HANKESUUNNITELMA 16/26 6 KUSTANNUKSET 1. Rakennusosat: Alueosat: Talo-osat: Tilaosat: Korjausrakentaminen: Tekniikkaosat (LVIS-suunnittelijan tietojen mukaisesti): Putkijohdot: Ilmanvaihto: Laiteosat: kylmätekniikka: Sähkö: Hanketehtävät: Hankkeen johtotehtävät: Suunnittelutehtävät: Rakentamisen johtotehtävät: Työmaatehtävät: YHTEENSÄ: (alv 0 %) Taulukko: Harjoitusjäähallin kustannukset. Rakennusosien alustavat kustannukset on laskettu Haahtelan Talonrakennuksen kustannustieto 2007-kirjan perusteella, ja arvot on muutettu vastaamaan vuoden 2011 kustannuksia Haahtela-hintaindeksin avulla. Kustannusarvio on tehty hallin B-version luonnoksen perusteella. Kustannusarvio tarkentuu pohjatutkimusten ja toteutussuunnittelun yhteydessä. Hanketehtävien kustannukset on laskettu Haahtelan Talonrakennuksen kustannustieto 2007-kirjan perusteella ja arvot on muutettu vastaamaan vuoden 2011 kustannuksia Haahtela-hintaindeksin avulla. Kustannusarvio ei sisällä maanhankinnasta ja kaavoituksesta johtuvia kustannuksia.

17 HANKESUUNNITELMA 17/26 7 AIKATAULU 7.1 HANKKEEN ETENEMINEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Klaukkalan jäähallin liikelaitoksen johtokunta (liikuntalautakunta) käsittelee hankesuunnitelmaa kokouksessaan ja tekee esityksen investoinnista talousarvion valmisteluun. Harjoitushallin lopulliseen suunnitteluun esitetään vuodelle 2012 määrärahaa. Liikelaitoksen johtokunta tekee esityksen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että hankeen rakentaminen tapahtuisi vuosina , siten että harjoitushalli olisi valmis syksyllä Nurmijärven kunnanvaltuusto tekee päätöksen vuoden 2012 talousarviosta ja vuosien taloussuunnitelmista kokouksessaan Hankkeelle haetaan Opetusministeriön rakentamisavustusta, jos hankeen rakentamiseen on varattuna määrärahat. Avustusanomus tulee tehdä mennessä. Hanketta esitellään päättäjille ja jääurheiluseurojen edustajille kunnantalolla valtuustosalissa klo Harjoitushalli osittain ja uusi hallien P-paikka joudutaan toteuttamaan yksityisen omistuksessa olevalle maalle, joten tarvitaan kunnalta maanosto toimenpiteitä. 7.2 RAKENTAMISEN AIKATAULU Paras rakentamisen aloitusajankohta on keväällä 2013 heti jäähallin toimintakauden jälkeen huhtikuussa. Ensimmäisessä vaiheessa tulee siirtää vesijohto rakentamisen alta ja rakentaa uudet P-paikat, jotta nykyisen jäähallin toiminta on turvattu harjoitushallin rakentamisen ajaksi elokuun 2013 alusta. Harjoitushallia kyetään rakentamaan samaan aikaan kuin nykyisessä hallissa on toimintaa, muta nykyisen hallin tiloihin liittyvät suuremmat korjaukset pystytään tekemään vasta kesällä Harjoitushallin valmistuminen tulee ajoittua kauden alkuun (elokuu). Näin seurat pystyvät jo kauden osalta varautua jäävuorojen lisääntymisen. Jos hanke valmistuu kauden puolivälissä esim. vuoden 2015 alussa, ei kaikkia tarjolla olevia jäävuoroja voida myydä, koska kesken kauden seuroilla ei ole mahdollisuuksia toimintansa laajentamiseen.

18 HANKESUUNNITELMA 18/26 8 RAHOITUSSUUNNITELMA Investoinnin kokonaislainantarve on 4,5 M (alv 0%). Jäähallin investointi rahoitetaan Nurmijärven kunnalta nostettavalla investointilainalla. Tätä lainan tarvetta tulee vähentämään Opetusministeriöltä mahdollisesti saatava rakentamisavustus euroa. Hanke on mukana päivätyssä OPM:n liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmassa Lopullinen rahoitus varmistuu sen jälkeen kun kunnalla on selvät päätökset hankkeen toteutuksesta ja Opetusministeriöltä on haettu avustusta ja lopullinen päätös rahoituksesta on saatu. Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa olevilla hankkeilla on paremmat mahdollisuudet saada avustusta.takaisinmaksu ajaksi on suunniteltu 25 vuotta ja lainan koroksi on laskelmissa asetettu 3,5 %.

19 HANKESUUNNITELMA 19/26 9 KÄYTTÖKUSTANNUSSELVITYS Käyttökustannusselvityksessä on arvioitu muutoksia Klaukkalan jäähallin liikelaitoksen talouteen kun harjoitushalli on rakennettu ja ollut täyden toimintakauden käytössä. Vertailu on tehty liikelaitoksen vuoden 2010 tilinpäätökseen. 9.1 HARJOITUSVUOROJEN MAKSUT (VERTAILU LÄHIKUNNAT) Kuva: Jäävuorojen tyypilliset hinnat ( /h) Uudenmaan alueen kunnissa sijaitsevissa jäähalleissa. Klaukkalan jäähallin tuntihinta on 102 tai 112 /h riippuen harjoitusvuoron ajankohdasta. Jäävuorojen maksut eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Kirkkonummen kunta mm. subventoi jääurheiluseurojen jäähallin maksuja avustuksella seuroille ja yksityiselle jäähalliyhtiölle. Avustus seuroille on noin euroa vuodessa ja kunnanhallituksen määrärahoista tuetaan halliyhtiötä vuosittain noin eurolla. Nurmijärvellä ei ole myönnetty erityistä jääurheiluseurojen avustusta. Nurmijärven kunnan perimät jäävuoromaksut ovat alueellisesti ja myös valtakunnallisesti katsottuna korkeimpia. Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Keravalla kaupungit subventoivat selvästi enemmän jäähallien käyttökustannuksia.

20 HANKESUUNNITELMA 20/26 Tuusulan osalta vertailussa on kunnan kolmesta (3) hallista mukana yksityinen Hyrylässä sijaitseva halli ja Kellokosken halli. 9.2 INVESTOINNIN KUSTANNUSVAIKUTUKSET INVESTOINNIN KUSTANNUSVAIKUTUKSET NYKYHALLIN HARJOITUSHALLI YHTEENSÄ Tilinpäätös 2010 ENNUSTE 2015 LIIKEVAIHTO Jään myynti Jäähallin tilavuokrat Muut vuokratuotot Tuet ja avustukset kunnalta TUOTOT YHTEENSÄ Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut yhteensä KÄYTTÖKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 133 Muille maksetut korkokulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Taulukko: Harjoitusjäähalli-investoinnin kustannusvaikutukset. Jään myynti tuotto ennusteessa on jäänmyyntimäärä arvio, joka on saatu kolmen suurimman jäähallia käyttävän seuralta (kts. perusselvitykset kohta 2.1.). Näiden seurojen jäävuorojen vähimmäismäärä on noin 111 tuntia/viikko. Jäänhinta on molempien hallien osalta laskettu nykyisin käytettävissä olevan jäänhinnan mukaan. Kahden hallin yhteenlaskettu primetime aika on 90 tuntia viikossa. Pelkästään pääseurojen tarve ylittää molempien hallien nk. Prime time ajat (ark , la 9 21, su 9 21). Tässä arviossa on jätetty ulkopuolelle muiden käyttäjäryhmien tarve. Nykytilanteessa ei pystytä myöntämään seuroille niiden vaatimaa jääaikaa. Käyttökustannusselvityksessä suurimmat hyödyt saadaan palveluiden oston osalta, koska kahden hallin jäädyttämisessä ja jäänhoidossa kyetään käyttämään resursseja tehokkaammin (jäänhoitokone, henkilöstö). Toinen halli ei lisää hallinnollisia kustannuksia. Aineissa ja tarvikkeissa suurin menoerä on energiakustannukset. Poistot perustuvat 40 vuoden poistoaikaan ja lainankorot kohdassa 7. mainittujen rahoitusehtojen korkokuluihin. Näillä reunaehdoilla tullaan seuraavaan johtopäätökseen: Jään käyttäjät kattavat jäämaksuilla noin 65 % hallien kokonaiskustannuksista ja 100% hallien muuttuvista kustannuksista (materiaalit ja palvelut ) Kunnan investointiavustuksen kokonaistarve (noin 38 % kokonaiskustannuksista), mikä vastaa hallien rahoituskustannusten ja poistojen määrää. Kunnan investointiavustus nousisi vuoden 2010 tasosta noin puolella. Tällä laskelmalla ylijäämää tulisi euroa. Tällä perusteella kunnan avustuksen määrä voisi olla pienempi, mutta tässä vaiheessa ei ole todellisesta tietoa korosta ja lopullisista rakentamiskustannuksista.

21 HANKESUUNNITELMA 21/26 10 RISKIANALYYSI Harjoitushallin rakentamiseen liittyviä riskitekijöitä on analysoitu kolmessa seuraavassa kaaviossa. Tavoite Keskeiset taloudelliset riskitekijät Lopullinen riski Riskin toteutumiseen vaikuttavat syyt Varautuminen Harjoitushallin toteuttaminen Klaukkalan hallin yhteyteen Tuotot eivät toteudu talousarvion mukaan Muuttuvat kustannukset ylittävät talousarvion Investointi ylittää talousarvion Rahoituskustannukset ylittävät talousarvion Valtion avustus jää saamatta Harrastajat löytävät edullisemmat vaihtoehdon muualta Kustannusinflaatio kiihtyy Rakennuskustannukset karkaavat Korot nousevat Muut hankkeet ovat tärkeämpiä Jääharrastajamäärät vähenevät Riittämätön kilpailutus Kalliit tekniset ja Sijoituspaikkaratkaisut Suunnittelu ei ole Kriteerien mukainen Riittämätön suunnittelu Sitoutetaan seurat toiminnan kehittämiseen Palvelutuottajat ja toimittajat valitaan kilpailutuksen perusteella Energiaa säästävät ratkaisut Huolellinen hankkeen valmistelu ja suunnittelu ja sopiminen Kiinteäkorkoinen laina Lainan lyhennysaikaa pidennetään Kunnan valtuuston päätökset hankkeesta ajoissa. Kunnassa muita OPM:n rahoittamia hankkeita Neuvottelut OPM:n kanssa Riskianalyysia on tehty taloudellisten, keskeisten hankkeeseen liittyvien muiden tekijöiden sekä mitä riskejä rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä olisi sidosryhmille. Harjoitushallin rakentamisinvestointi kilpailee muiden kunnan investointien kanssa. Päättäjien tulee kuitenkin olla tässä asiassa avarakatseisia ja tunnustaa tosiseikat, että jääurheilun olosuhteiden parantamiseen Nurmijärvellä on todella tarvetta. Vertailu lähikuntien olosuhteisiin ja tämän hetkiseen todelliseen tarpeeseen osoittaa selvästi nämä tosiseikat. Ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvät suurimmat haitat syntyvät siitä, että vanhemmat joutuvat kuljettamaan lapsia muiden kuntien halleihin. Tätä tapahtuu jo tällä hetkellä, koska Nurmijärvellä ei ole tarjottavana tarpeeksi harjoitusvuoroja. Jos harjoitushallin rakentamista ei jostain syystä toteuteta, tämä riski lisääntyy. Hallin rakentamisella nykyisen jäähallin viereen saadaan selviä synergiaetuja mm. henkilöstön käytön osalta. Jos halli päätetään hajasijoittaa muualle kuntaan, lisääntyy vanhempien autoilu ja se taas lisää ympäristöriskiä. Tässä tapauksessa ryhmät harjoittelisivat kahdessa paikassa kuntaa ja tämä lisäisi edestakaista autoilua.

22 HANKESUUNNITELMA 22/26 Suurin ja ilmeisin riski siitä, jos harjoitushallia ei rakenneta, kohdistuu jääurheiluseurojen toimintaan. Keskeiset muut hankkeen riskitekijät Tavoite Lopullinen riski Riskin toteutumiseen vaikuttavat syyt Varautuminen Harjoitushallin totetttaminen Klaukkalan hallin yhteyteen Tulokseen vaikuttavat synergiahyödyt eivät toteudu Hanke siirtyy myöhemmäksi Ympäristön kuormitus lisääntyy. Kestävän kehityksen Tavoitteet eivät toteudu Yhteisiä resursseja ei voida käyttää tehokkaasti Kunnan päätökset Hankkeen kannalta negatiiviset Lisäjäätä haetaan Ympäristökunnista CO2 päästöt Seurat eivät voi tehostaa toimintaansa OPM:n rahoitus ei saada Harrastuksen välilliset kustannukset lisääntyvät Investointi ylittää kunnan resurssit Vanhempien ajan käyttö Harjoitushalli rakennetaan nykyisen hallin yhteyteen Kaavan valmistelu ajoissa. Hyvät asiakirjat päätöksenteon tueksi. Harjoitushalli rakennetaan Toimintaa ei voida kehittää ja seurojen toiminta näivettyy. Kunnan kasvutavoitteen toteutumattomuus on erittäin epätodennäköistä ja tilastot osoittavat selvästi, että Nurmijärvellä on jatkossakin paljon sen ikäisiä lapsia ja nuoria, joiden harrastuksiin jääurheilu tulee kuulumaan. Rakentamatta jättäminen vaikuttaa myös Nurmijärven kunnan imagoon kuntalaisille tarjottavien monipuolisten ja riittävien harrastusmahdollisuuksien tarjoajana. Keskeiset riskit sidosryhmille, jos hallia ei toteuteta Lopullinen riski Riskin toteutumiseen vaikuttavat syyt Varautuminen Hankkeesta luopuminen tai merkittävä siirtäminen Kunnan kasvutavoitteet eivät toteudu Puolueiden kannatus muuttuu Sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa Jääurheiluseurat näivettyvät Harrastusmahdollisuuksien vaikutus muuttohalukkuuteen Kielteiset asenteet vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen Kaikille harrastajille ei anneta samoja mahdollisuuksia Jääurheiluseurojen toimintaedellytykset kasvuun puuttuvat Kunnan imago muuttuu liikuntakielteiseksi Päättäjät leimautuvat hankkeen kannattajiin ja vastustajiin Seurat eivät pysty tarjoamaan riittäviä harrastusmahdollisuuksia Päättäjille annetaan hankkeesta riittävästi faktatietoa Hallin rakentamisen myötä tarjonta vastaa kysyntää Turvataan Nurmijärveläisille jääurheiluseuroille hyvät toiminta mahdollisuudet

23 HANKESUUNNITELMA 23/26 11 LIITTEET JA HANKESUUNNITELMAN TIEDOT 11.1 HANKESUUNNITELMAN LIITTEET Liite 1, Jäähallia käyttävien suurempien seurojen tarkempi toiminnan selvitys Liite 2, Asemakaava Liite 3, Luonnospiirustukset; Asemapiirros, pohjakuvat, leikkaukset Liite 4, Rakennustapaselostus Liite 5, Rakennetyypit Liite 6, LVIS-hankesuunnitelma 11.2 HANKESUUNNITELMAN TIEDOT Kuvat, Studio Havumäki Oy Kuvat, Timo Kupiainen Kuvat, Jukka Tuloisela

24 HANKESUUNNITELMA 24/26 LIITE 1, JÄÄHALLIA KÄYTTÄVIEN SUUREMPIEN SEUROJEN TARKEMPI TOIMINNAN SELVITYS KURRA JUNIORIT RY Kurra on jääkiekkoiluun erikoistunut seura. Nykymuodossaan se on liikuttanut Nurmijärveläisiä nuoria vuodesta 1994 asti. Kurran juuret ulottuvat kuitenkin aina 70 -luvulle asti, jolloin Kurralla juniorijoukkueiden lisäksi oli myös miesten edustusjoukkue. Nuorille kiekkoilijan aluille seura haluaa taata kasvattavan, monipuolisesti kehittävän sekä lähellä kotia olevan harrastuksen. Urheilullisen elämäntavan oppimisen lisäksi painotamme lapsen ja nuoren henkistä ja sosiaalista kasvua. Kuten nimestä voi päätellä, Kurra on ja haluaa myös pysyä nimenomaan nurmijärveläisenä seurana, joka tarjoaa kaikille halukkaille mahdollisuuden harrastaa jääkiekkoa Nurmijärvellä. Profiililtaan Kurra on ns. kasvattajaseura, joka ohjaa ja kannustaa kiekkoilijoita eteenpäin jääkiekon parissa, pelaajien omien lahjojen ja halujen mukaisesti. Seurassa on tällä hetkellä 8 ikäkausijoukkuetta, jotka jakaantuvat syntyneisiin, sekä A ja B-juniorit. Lisäksi seurassa toimii kiekkokoulu ja tytöillä on oma joukkue. Vuosittain Kurran eri ikäluokissa harrastajia on noin 300, poikia ja tyttöjä. Ikähaitari on 4-19v. Pääosin pelaajat ovat nurmijärveläisiä. Seuran haluaa tarjota harrastusmahdollisuuden kaikille halukkaille, oli ikä tai harrastuksen vakavuusaste mikä tahansa. Tavoitteena on joukkue jokaisessa ikäluokassa mahdollisimman korkealla sarjatasolla. Se tietäisi, että silloin seurassa olisi noin 400 pelaajaa. Lapsia ja nuoria valmentamassa ja auttamassa seurassa on noin 45 valmentajaa/ohjaajaa. Nykyinen käytössä oleva jäämäärä ei anna tähän mahdollisuutta ja se pakottaa vuotiaat jääkiekonharrastajat hakemaan pelipaikkaa naapurikuntien joukkueista tai lopettamaan jääkiekonpelaamisen. Menestystäkin seura on saavuttanut eri ikäluokissa ja eri sarjatasoilla. Mitaleita on tullut eri sarjatasojen sarjapeleissä ja turnauksissa, mutta menestystä ei seurassa mitata välttämättä sarjataulukoiden kautta, ehkäpä nyt vanhempia A ja B junioreita lukuun ottamatta. Kasvattajaseurana on paljon mukavampi katsoa keitä pelaajia seura on voinut tuuppia eteenpäin harrastuksen parissa. Kurrassa ovat uransa aloittaneet monet SM- liigassakin pelanneet ja vielä pelaavat pelimiehet kuten esimerkiksi Ville Peltonen, Jani Nieminen ja Janne Keränen.

25 HANKESUUNNITELMA 25/26 NURMIJÄRVI SEVEN RINGETTES ASSOCIATION RY. Nurmijärvi Seven Ringettes, Seiskat, on vuonna 2000 perustettu ringetteseura. Ringette on naisille 60-luvulla kehitetty jäällä pelattava joukkuepeli, jossa korostuu hyvä luistelutaito ja yhteispeli. Ringetteä harrastaa Suomessa jo yli 4000 tyttöä 50 eri seurassa. Seiskat on kymmenessä vuodessa kasvanut maamme kymmenen suurimman ringetteseuran joukkoon ja pyrkii edelleen kehittämään toimintaansa siten, että mahdollisimman moni nurmijärvellä asuva tyttö ja nainen voi harrastaa lajia, ikään katsomatta. Tällä hetkellä Seiskoissa ringetteä harrastaa n. 160 tyttöä ikäluokissa 4-15 v. Pelaajat ovat jaettu harjoitus- ja peliryhmiin iän mukaan. Peliryhmiä kaudella on 12 ja heillä yhteensä 24 valmentajaa ja ohjaajaa. Seuran tavoitteena on, että lajin harrastajat voivat pelata Seiskoissa junioritasolta peräti naisten smtasolle saakka. Seura haluaa antaa tytöille ja aikuisille naisille mahdollisuuden harrastaa lajia, jossa onnistumisen elämyksiä saa yhdessä tekemällä omaa taitotasoa kehittäen. Tavoite on mahdollista saavuttaa jos seura pystyy tarjoamaan riittävästi jääaika harrastajille. Seiskat on menestynyt kausina ja hyvin D- (12-13 v) ja C- (14-15 v) nuorten aluesarjoissa voittaen molemmissa mestaruudet. Nuoremmissa ikäluokissa ei vielä pelata sijoituksista. Maaliskuussa 2011pelatussa C-SM-turnauksessa Seiskojen joukkue voitti pronssia. Seuran pelaajia on parina menneenä kautena ollut myös mukana kansallisen Ringetteliiton U16-aluejoukkueissa, joka on pelaajan ensimmäinen askel matkalla kohti maajoukkuetta. Suomi on voittanut ringetten maailmanmestaruuden viidesti, viimeisin Tampereen kotikisoissa 2010.

26 HANKESUUNNITELMA 26/26 NURMIJÄRVEN TAITOLUISTELIJAT NTL RY Nurmijärven Taitoluistelijat ry on Nurmijärven kunnan alueella, erityisesti Klaukkalan jäähallissa, toimiva taitoluisteluseura. Seuran tarkoituksena on koota taitoluisteluharrastajia ja edistää taitoluisteluharrastusta siten, että mahdollisimman moni kuntalainen lapsi, nuori ja aikuinen harrastaisi kunto- tai terveysurheilua edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti kilpa- tai harrastetasolla. Seura perustettiin alun perin vuonna 1985 ja uudestaan vuonna 2009 palvelemaan erityisesti oman kunnan alueen innokkaita luistelijoita. Kaudella seurassa on aloittanut luistelunsa yhteensä 224 lasta, nuorta ja aikuista 11 eri ryhmässä. Luistelijoista kahdeksan on poikia ja yksi mies. Aikuisten ryhmiä on kaksi, yksinluistelu/luistelukouluryhmä sekä muodostelmaluisteluryhmä. Näissä luistelee yhteensä 24 aikuista, osa kahdesti viikossa. Lisäksi 5 aikuista luistelee yhdessä lapsensa kanssa aikuinen-lapsi-luistelussa. Alle kouluikäisiä luistelijoita on 86, nuoria vuotiaita 9. Nurmijärven Taitoluistelijat panostaa erityisesti harrastajaluisteluun. Kaikille halutaan löytää mahdollisuus harrastaa rakastamaansa lajia. Toisille rakkaus lajiin nousee kilpailemisen kautta ja siksi myös kilpailutoimintaan panostetaan resurssien sallimissa määrin. Tulevalla kaudella yksinluistelijat kilpailevat seura- ja aluetasolla, muodostelmaluistelijat tulokkaissa eli avoimen sarjan kilpasarjassa, jossa yläikäraja on 16 vuotta. Viime kaudella sekä yksinluistelijat että muodostelmaluistelijat saavuttivat mitaleita omissa sarjoissaan. Seuran alaisuudessa toimii kaksi iltapäiväkerhoa, joista toinen Klaukkalan jäähallin tiloissa ja toinen Haikalan nuorisotiloissa. Iltapäiväkerholaisia on yhteensä 71. Päätoimisia työntekijöitä seuran palveluksessa on yhteensä 5 kappaletta. Heistä neljä toimii sekä iltapäiväkerhotoiminnassa että valmennustehtävissä. Lisäksi seuralla on tuntipalkkaisia luistelunohjaajia 5 ja iltapäiväkerho-ohjaajia 3. Luistelunohjaajien avustajina toimii 4 jo kouluttautumisen aloittanutta apuohjaajaa. Lisäksi seura on ostanut tanssinopetusta kilpaluistelijoille Liikuntakeskus Balanssilta.

27

28

29

30