OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin"

Transkriptio

1 VAIKUTUSARVIOINTI 16X Upossarpiota (Alisma wahlenbergii) muun vesikasvillisuuden seassa OULUN KAUPUNKI Merialueen osayleiskaavaehdotus Vaikutukset luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 1 Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 2 2 UHEX-REKISTERITIEDOT Suojelustatukset 2 3 UPOSSARPIO Tietoa lajista Esiintymät ja vaikutusarviointi 5 4 NELILEHTIVESIKUUSI Tietoa lajista Esiintymät ja vaikutusarviointi 7 5 RUIJANESIKKO Tietoa lajista Esiintymät ja vaikutusarviointi 9 6 VIITASAMMAKKO Tietoa lajista Esiintymät ja vaikutusarviointi 11 7 YHTEENVETO 12 8 LÄHTEET 13 LIITTEET VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN Liite 1 Huikun alueelta havaitut luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajien esiintymät Liite 2 Riutunkarin alueelta havaitut luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajien esiintymät Pöyry Finland Oy Sari Ylitulkkila, FM Ella Kilpeläinen, FM Yhteystiedot: Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A OULU Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Tel Fax

4 1

5 1 TEHTÄVÄN KUVAUS Tässä selvityksessä on arvioitu merialueen osayleiskaavoitukseen liittyen Huikun (Hailuoto) ja Riutunkarin (Oulunsalo) satama- ja matkailupalvelualueiden vaikutuksia tiukkaa suojelua vaativiin luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin. Selvityksen sisällöstä on sovittu työneuvottelussa ( ) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön ja Tilaajan kanssa. Satama-alueilla tai muualla kaava-alueella tiedetään esiintyvän neljää luontodirektiivin liitteiden IV a ja b mukaista lajia (upossarpio, nelilehtivesikuusi, ruijanesikko ja viitasammakko). Vaikutusarviointi on laadittu olemassa oleviin tietoihin pohjautuen, eikä siihen ole kuulunut maastotöitä. 2 UHEX-REKISTERITIEDOT Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämät uhanalaisrekisterin tiedot tarkistettiin Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tiedostoista (Jouni Näpänkangas ). Sekä Huikun että Riutunkarin alueilta on runsaasti esiintymätietoja uhanalaisten ja muutoin huomioitavien lajien esiintymistä. Tässä vaikutusarvioinnissa on huomioitu seuraavat tiukasti suojellut lajit (suojelustatukset - luku 2.1): laji dir IV (a) dir IV (b) rauh. erit. IUCN vastuu Alisma wahlenbergii upossarpio X X X EN X Hippuris tetraphylla nelilehtivesikuusi X X EN X Primula nutans subsp. finmarchica ruijanesikko X X VU X Rana arvalis viitasammakko X X LC 2 Lajiesiintymien sijainti on esitetty raportin liitekartoilla 1 ja 2. Epävarmat (mahdollisesti hävinneet) esiintymät on merkitty kartoille?-merkillä. 2.1 Suojelustatukset Luontodirektiivin liitteen IV lajit Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteissä IV (a - eläimet) ja (b - kasvit) luetellut lajit ovat tiukasti suojeltuja. Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset löytyvät luonnonsuojelulaista (160/1997; 6:49 ). Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Lisäksi em. eläinlajeihin ja liitteessä IV (b) tarkoitettuihin kasvilajeihin kuuluvan yksilön, sen osan tai johdannaisen hallussapito, kuljetus, myyminen ja vaihtaminen sekä tarjoaminen myytäväksi ja vaihdettavaksi on kielletty. Sama koskee lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettuja lintuja (joitakin poikkeuksia). ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa rauhoitusmääräyksistä. Poikkeaminen direktiivilajeja koskevista rauhoitussäännöksistä voidaan myöntää jos lajin suotuisa suojelun taso säilyy, vaihtoehtoista ratkaisua ei ole ja jokin luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan alakohtien 1-e perusteista täyttyy. Merialueen osayleiskaavan tapauksessa voisi tulla kyseeseen alakohta c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista

6 syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle. Kynnys poikkeamisluvan myöntämiseen on varsin korkealla, mikä kannattaa huomioida kaikissa suunnitelmia laadittaessa. 3 Rauhoitetut lajit Lajien rauhoituksesta on säädetty luonnonsuojelulaissa (1096/1996, 6:39 ja 6:42 ), rauhoitetut lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997, 5:20 ) liitteissä 3a-3c. Rauhoitetun eläimen tahallinen tappaminen tai pyydystäminen on kiellettyä. Kiellettyä on myös pesien, munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen. Rauhoitettuja eläimiä ei saa tahallaan häiritä, etenkään niiden lisääntymisaikana ja tärkeillä muutonaikaisilla levähdysalueilla. Lisäksi luonto- ja lintudirektiivit säätelevät lajien hallussapitoa ja kauppaa. Lintujen pesäpuut ovat rauhoitettuja kun viranomainen on merkinnyt ne. Suurten petolintujen, kuten kotkien ja kalasääsken pesäpuu on aina rauhoitettu, mikäli pesä on säännöllisessä käytössä ja selvästi nähtävissä. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Sama koskee soveltuvin osin rauhoitetun kasvilajin siemeniä. ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa eläin- tai kasvilajin rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Poikkeukset eivät kuitenkaan koske EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja eläimiä, liitteessä IV (b) mainittuja kasveja eivätkä lintudirektiivin artiklassa 1 mainittuja lintuja. Näiden lajien rauhoitusmääräyksistä voidaan poiketa vain luonto- ja lintudirektiiveissä mainituin perustein (Valtion ympäristöhallinto 2014). Erityisesti suojeltavat lajit Näiden uhanalaisten lajien häviämisuhka on ilmeinen. Statuksesta on säädetty luonnonsuojelulaissa (1096/1996, 6:47 ) ja suojeltavat lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997, 5:22 ) liitteessä 4. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kielto tulee voimaan, kun ELY-keskus on rajannut esiintymän ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Tarvittaessa Ympäristöministeriö laatii ohjelman erityisesti suojeltavan lajin kannan elvyttämiseksi. Uhanalaiset lajit Lajeista, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut, on säädetty luonnonsuojelulaissa (1096/1996, 6:46 ). Uhanalaiset lajit on lueteltu luonnonsuojeluasetuksen (160/1997, 5:21 ) liitteessä 4.

7 4 Uhanalaisten lajien kansainvälinen IUCN-luokitus on seuraava: IUCN-luokka suomennos selite CR Critically Endangered äärimmäisen uhanalainen Lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta EN Endangered erittäin uhanalainen Lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta VU Vulnerable vaarantunut Lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta NT Near Threatened silmälläpidettävä Taantuneita tai harvinaisia lajeja, jotka eivät aivan täytä uhanalaisen kriteerejä. Voivat olla myös huonosti tunnettuja lajeja. LC Least Concern elinvoimainen Laji hyvin tunnettu. Kanta runsas tai vakaa. Uhanalaisten lajien osalta ei luonnonsuojelulaissa ole esitetty suojeluvaateita. Lajiesiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäyttöä suunniteltaessa osana luonnon monimuotoisuutta. Suomen kansainväliset vastuulajit Vastuulajien Euroopan kannasta vähintään % on maassamme. Näiden lajien säilymisessä Suomella voidaan katsoa olevan merkittävä kansainvälinen vastuu. Vastuulajistatuksella ei ole lainsäädännöllistä perustaa; maankäyttöä suunniteltaessa vastuulajiesiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan osana luonnon monimuotoisuutta. 3 UPOSSARPIO 3.1 Tietoa lajista Upossarpio Alisma wahlenbergii on monivuotinen, cm korkea ja ilmeisesti melko lyhytikäinen uposkasvi. Laji kasvaa matalassa (5-40 cm) murtovedessä pehmeällä siltti-, savi- tai hiekkapohjalla. Upossarpio suosii suojaisia rantoja, kaislikon aukkoja ja pieniä rantalampia. Pinnanmuodoista riippuen maankohoamisrannikon kasvupaikat säilyvät lajille soveliaina vaihtelevan pituisia aikoja. Maankohoamisrannikolla esiintymispaikat ovat tyypillisesti lyhytikäisiä, jopa vain joitakin kymmeniä vuosia. Upossarpio saattaa kadota laajaltakin ranta-alueelta luonnollisen rannan kehityksen seurauksena, toisaalta myös uusia kasvupaikkoja syntyy periaatteessa jatkuvasti. Upossarpion siemenellinen uudistuminen on tehokasta ja lajilla on ilmeisesti pitkäikäinen siemenvarasto (Ulvinen 1997b; Ilmonen ym. 2001). Upossarpiokasvustojen koko vaihtelee muutamista neliömetreistä tai aareista jopa kilometrien pituisiin rantoja myötäileviin, enemmän tai vähemmän yhtenäisiin esiintymisalueisiin. Erillisten populaatioiden yksilömäärät vaihtelevat muutamista yli tuhansiin, jopa satoihin tuhansiin. Esiintymien yksilömäärissä voi olla suurta vuotuista vaihtelua (Ulvinen 1997b; Ilmonen ym. 2001). Itämeren alueelle kotoperäisen lajin pääesiintymisalue on Perämeren itärannalla. Suomessa on valtaosa maailman upossarpiokannasta; lajin Euroopan kannasta n. 80 % on arvioitu olevan maassamme. Upossarpiolla on ollut Suomessa arviolta hieman yli sata esiintymää, joista on jäljellä noin 70. Laji on selvästi taantunut ja sen

8 levinneisyysalue on supistunut huomattavasti Perämeren eteläosien (Vaasa) ja Suomenlahden Pyhtään esiintymien hävittyä. (Ulvinen 1997b; Ilmonen ym. 2001). Upossarpion nykyesiintymät ovat keskittyneet Raahen ja Kemin välille. Vahvimmat kannat ovat Hailuodon ja Liminganlahden ympäristöissä. Suurimmat, yli tuhannen yksilön esiintymät sijaitsevat Kalajoen Vihaslahdella, Raahen Kultalanlahdella ja Pitkälläkarilla, Siikajoen Varesäikällä ja Karinkannassa, Liminganlahdella Lumijoen kunnan alueella, Hailuodossa Kaarannokalla, Petsamon-Ulkokarvon alueella, Hailuodon pohjoisrannalla sekä Iin Praavanlahdella. Lajilla on esiintymiä myös Oulussa (Ilmonen ym. 2001). Upossarpion elinympäristöjä uhkaavat rantarakentaminen ja vesiväylien perkaaminen sekä ennen kaikkea laidunnuksen loppumisen ja vesien rehevöitymisen myötä lisääntyvä ruovikoituminen. Myös merenpohjan liettyminen on lajille haitallista. Ilmastonmuutokseen liittyen uhkatekijöinä nähdään talvien leudontumisesta, mahdollisesta jääeroosion häviämisestä sekä merenpinnan noususta aiheutuva rantojen muuttuminen niin, ettei upossarpiolle välttämättömiä avoimia kasvupaikkoja ole saatavilla. Muutokset upossarpion kasvupaikoilla ja kasvustoissa voivat olla varsin nopeita ja merkittäviä; laji on heikko kilpailija (Ulvinen 1997b; Ilmonen ym. 2001; Suomen ympäristökeskus 2014). Upossarpion suojelutaso on arvioitu luokkaan epäsuotuisa riittämätön, paraneva. Lajin esiintymistä hieman yli puolet on suojeltu eikä aluerauhoituksia pidetä riittävinä. Natura 2000 verkosto on parantanut lajin suojelutasoa, mutta alueellisia puutteita on jäänyt erityisesti levinneisyysalueen ääripäihin. Ranta-alueiden kasvillisuuden, erityisesti ruovikoitumisen, sekä merenpohjan ja veden laadun seuranta ovat tarpeen, jotta upossarpion elinympäristöjen mahdolliseen heikentymiseen voidaan puuttua ajoissa (Ilmonen ym. 2001; Suomen ympäristökeskus 2014). 3.2 Esiintymät ja vaikutusarviointi Huikku Huikun rantavyöhykkeen edustalta on tehty runsaasti upossarpiohavaintoja. Lajin löydetyt esiintymät ovat erikokoisia ja esiintymätiedot ovat pääosin tuoreita. Upossarpion esiintymiä on havaittu varsinaisen rantavyöhykkeen lisäksi vuonna 2011 jopa lauttarannasta, muokatulta satama-alueelta, jolle on läjitetty mm. ruoppausmassoja. Kaavaehdotukseen rajatulla satama-alueella (LS) upossarpioesiintymiä on lisäksi rajauksen länsiosassa ranta-alueen edustalla. Satamatoimintojen alueelle suunnitellut toimet voivat aiheutua suoria vaikutuksia lajin esiintymiin, mikäli rakentaminen kohdistuu esiintymien alueelle tällöin esiintymiä voi jopa hävitä. Epäsuoria vaikutuksia voi aiheutua, mikäli esim. ruoppausalueelta leviää vesimassan mukana ruoppausainesta upossarpion esiintymispaikalle. Koska tarkempia suunnitelmia satamatoimintojen alueelle ei tässä vaiheessa ole, tuleekin vaikutusarviointi tiukasti suojelluille lajeille tehdä suunnitelmien tarkennuttua. Tällöin tulee kysymykseen myös mahdollisen poikkeusluvan hakemisen tarve. Kaavamääräyksiin LS-alueen osalta on syytä merkitä vaikutusarvioinnin tarve sekä mahdollisen poikkeusluvan hakeminen. Riutunkari Riutun edustalta uhanalaisrekisterissä on muutamia havaintoja erikokoisista upossarpioesiintymistä. Havainnot ovat tuoreita (vuosilta ). Lisää 5

9 upossarpion esiintymiä tiedetään olevan etelän suunnassa Liminganlahden Naturaalueelle (FI ) kuuluvalla ranta-alueella. Kesällä 2014 tehdyissä inventoinneissa löydettiin Riutun etelärannan edustalta laajalta vyöhykkeeltä upossarpion esiintymiä (Ella Kilpeläinen, Pöyry Finland Oy). Näitä esiintymätietoja ei ole vielä merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään rekisteriin, havaintoalue on esitetty rasterilla liitekartalla 2. Ranta-alue on merkitty kaavaehdotukseen kaavamerkinnöillä V/s (Virkistysalue, jolla ympäristö säilytetään) sekä RM (Matkailupalvelujen alue). Matkailupalvelujen alueen vaikutukset upossarpioesiintymiin on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. RM-alueen osalta tiukasti suojellun lajin esiintyminen alueen edustalla olisi syytä lisätä kaavamääräyksiin. Kaavaehdotukseen rajattuun Riutunkarin satama-alueeseen (LS) nähden lähimmät havaitut upossarpion esiintymät sijaitsevat noin 350 m etäisyydellä satamaaluerajauksen kaakkoispuolella. 6 Suomella on erityinen vastuu upossarpion säilyttämisessä maassamme on jopa 80 % uposkasvin Euroopan kannasta. Taantuneen lajin esiintymäpaikat maankohoamisrannikolla ovat tyypillisesti lyhytikäisiä. Upossarpion esiintymistä on selvitetty erityisen hyvin Hailuodossa, jossa on tehty paljon selvityksiä pitkällä aikavälillä. Esiintymien laajuus ja yksilömäärä vaihtelevat vuodesta toiseen yhden vuoden inventoinnit eivät riitä kertomaan esiintymän todellisesta tilasta. Lajille potentiaaliset paikat ja kokonaistilanne ovat kuitenkin tiedossa (Tupuna Kovanen ). Upossarpiosta on tehty useita esiintymähavaintoja molemmilta selvitysalueilta. Erityisen runsaana laji esiintyy Huikun edustalla, missä sitä esiintyy jopa lauttarannan muokatulla ja ruopatulla satama-alueella. Jotta satamatoimintojen sekä matkailupalvelu alueen vaikutuksia upossarpioesiintymiin olisi mahdollista arvioida tarkasti, tulisi mahdollisista hankkeista olla käytettävissä tarkempaa tietoa. Vaikutuksia tuleekin arvioitava myöhemmin tapauskohtaisesti. Vaikutusarviointi on laadittava, mikäli upossarpion tunnetuille esiintymispaikoille tai niiden lähiympäristöön kohdistetaan toimia kuten ruoppauksia tai muuta vesirakentamista. Hankkeista voi aiheutua suoria vaikutuksia lajin esiintymiin, mikäli rakentaminen kohdistuu esiintymien alueelle tällöin esiintymiä voi jopa hävitä. Epäsuoria vaikutuksia voi aiheutua, mikäli esim. ruoppausalueelta leviää vesimassan mukana ruoppausainesta upossarpion esiintymispaikalle. Hankkeita suunniteltaessa kannattaa huomioida, että kynnys poikkeuslupien myöntämiseen on korkealla.

10 7 4 NELILEHTIVESIKUUSI 4.1 Tietoa lajista Nelilehtivesikuusi (Hippuris tetraphylla) on ruijanesikkoryhmään kuuluva, monivuotinen vesikasvi. Laji risteytyy yleisen lamparevesikuusen (Hippuris vulgaris) sekä kantalajeista muodostuneen risteymän, rannikkovesikuusen (H. x lanceolata) kanssa (Suomen ympäristökeskus 2014). Nelilehtivesikuusen kasvupaikat ovat niukkasuolaisen murtoveden pehmeäpohjaisia ruovikon ja saraikon aukkopaikkoja sekä laidunnettujen rantaniittyjen matalavetisiä lampareita. Laji suosii suojaisia lahtia ja erityisesti laajoja, hienoaineksisia rantoja (Hämet-Ahti 1998; Ilmonen 2001). Suomessa on arvioitu olevan n. 30 % nelilehtivesikuusen Euroopan kannasta. Nelilehtivesikuusta on kasvanut aiemmin harvakseltaan lähes koko Suomen rannikolla. Viime vuosikymmeninä laji on taantunut voimakkaasti, nykyesiintymät sijaitsevat valtaosin Perämeren pohjukan rannikolla ja saarissa. Suurin osa lajin tunnetuista esiintymistä on suojeltu, 76 % lajin havaintopaikoista sijaitsee Natura-alueilla. Lajiin liittyvässä tietämyksessä on kuitenkin puutteita, lisäksi nelilehtivesikuusen vuosien väliset kannanvaihtelut ovat huomattavat (Ilmonen 2001; Suomen ympäristökeskus 2014; Valtion ympäristöhallinto 2014). Nelilehtivesikuusen suojelutaso on arvioitu luokkaan epäsuotuisa riittämätön, heikkenevä. Lajin uhkatekijöitä ovat rantaniittyjen perinteisen laidunnuskäytön loppuminen ja ruovikoituminen, rantojen rakentaminen, Itämeren rehevöityminen sekä kasvien välinen kilpailu ja risteytyminen; risteymä on nelilehtivesikuusta vahvempi sekä kilpailussa että leviämisessä. Yksittäisten esiintymien osalta myös talvehtiminen voi joinakin vuosina häiriintyä, jos merivesi laskee jään alla ja rantalieju pääsee jäätymään. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on arveltu muuttavan kasvupaikkojen jääolosuhteita. Uusia, laajoja nelilehtivesikuusiesiintymiä on löydetty harvakseltaan lähinnä ulompaa mereltä saarilta, joille maankohoaminen synnyttää uutta kasvualustaa (Ilmonen 2001; Uotila 1997; Suomen ympäristökeskus 2014). 4.2 Esiintymät ja vaikutusarviointi Huikku Nelilehtivesikuusta on havaittu vuonna 2013 Hailuodon lauttarantaan kulkevan tien läheisyydestä noin kahden aarin alueella. Kasvupaikka on rantaniittyä, jossa on halkaisijaltaan parin metrin kokoisia fladoja eli maankohoamisrannalle kuroutuvia lampareita. Esiintymä on kuvattu hyvinvoivaksi ja suhteellisen runsaaksi (n. 30 yksilöä/m 2 ). Runsaan linnuston on arvioitu lisäävän alueen ravinteikkuutta ja pitävän kasvillisuuden matalana. Nelilehtivesikuusiesiintymä sijaitsee noin 100 m kaavaehdotukseen rajatun satamaalueen luoteispuolella, noin 350 m etäisyydellä varsinaisesta satamasta. Sataman alueella tapahtuvista toimenpiteistä ei arvioida aiheutuvan suoria vaikutuksia satamaan vievän tien pohjoispuolella sijaitsevalle nelilehtivesikuusen esiintymälle. Myöskään epäsuoria vaikutuksia kuten esim. mahdollisiin ruoppauksiin liittyvää ruoppausmassojen leviämistä kasvupaikalle ei pidetä todennäköisenä, sillä esiintymä sijoittuu satamaalueen suhteen suojaan maantien vastakkaiselle puolelle.

11 Nelilehtivesikuusen esiintymäalueelle on kaavaehdotuksessa sijoitettu V/s-alue (Luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalue), jonka kaavamerkinnässä luontoarvot on huomioitu. Noin 50 metriä esiintymisalueen eteläpuolelta kulkee kaavaankin merkitty moottorikelkkailureitti. Em. nelilehtivesikuusiesiintymän luoteispuolelta, samalta rantaniityltä on tehty vuonna 1998 havainto yhdestä nelilehtivesikuusen versosta. Esiintymää etsittiin tuloksetta v ja on todennäköistä, että esiintymä on hävinnyt. Kasvupaikka on kuitenkin säilynyt lajille soveltuvana. Satama-alueella tapahtuvista toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia tälle kauempana rantaviivasta sijoittuvalle kasvupaikalle. Riutunkari Riutunkarin kaava-alueelta ei ole tehty havaintoja nelilehtivesikuusesta. Lähin uhanalaisrekisterissä oleva havainto sijoittuu Riutunkainaloon Liminganlahden Naturaalueelle (FI ), n. 1,2 km etäisyydelle satama-alueesta ja n. 600 m etäisyydelle matkailupalveluiden alueesta. Pitkän etäisyyden takia näiden alueiden toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia tälle nelilehtivesikuusen esiintymälle. 8 Nelilehtivesikuusi on viime vuosikymmeninä voimakkaasti taantunut. Lajilla on useita uhkatekijöitä, joista merkittävin on sopivien kasvupaikkojen umpeenkasvu. Nelilehtivesikuusella on tiedossa oleva esiintymä Huikun kaava-alueella (kaavamerkintä V/s). Satamatoiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia rantaniityllä, satamaan vievän tien pohjoispuolella sijaitsevalle esiintymälle. Liminganlahden Natura-alueella sijaitsevalle nelilehtivesikuusiesiintymälle ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia Riutunkarin satama- ja matkailupalvelujen alueiden toiminnoista pitkästä etäisyydestä johtuen. On huomioitava, että nelilehtivesikuusen kasvupaikat ovat maankohoamisen vuoksi suhteellisen lyhytikäisiä - kasvi siirtyy siementen ja juurakon kappaleiden avulla etenevän rannan perässä uusiin lampareisiin (Uotila 1997). 5 RUIJANESIKKO 5.1 Tietoa lajista Ruijanesikko (Primula nutans subsp. finmarchica) on monivuotinen 6-20 cm korkea esikkokasvi (Kuva 1). Lajin kasvupaikat Perämeren maankohoamisrannikon matalakasvuisilla, hiesuisilla merenrantaniityillä peittyvät ajoittain kokonaan veden alle ja muuttuvat ajan mittaan sopimattomiksi maan kohotessa ja kasvillisuuden umpeutuessa. Karjanlaidunnus on aiemmin ylläpitänyt ruijanesikon tarvitsemia matalakasvuisia sukkessiovaiheita. Laji onkin kärsinyt rantalaidunnuksen vähenemisen aiheuttamasta rantaniittyjen ruovikoitumisesta ja pensoittumisesta. Umpeenkasvua kiihdyttää myös Itämeren rehevöityminen. Parhaiten ruijanesikon kasvupaikat näyttävät

12 säilyvän saarilla, joissa umpeenkasvu on vähäisempää (Ulvinen 1997a; Hämet-Ahti ym. 1998; Ilmonen ym. 2001). Monirotuisen ruijanesikon muunnos P. nutans var. jokelae kasvaa Pohjois-Venäjällä, Vienanmerellä ja Perämeren rannoilla sekä Ruotsin että Suomen puolella. Suomessa arvioidaan olevan n % ruijanesikon Euroopan kannasta. Noin neljäsosa ruijanesikon tunnetuista esiintymistä on hävinnyt 1900-luvulla ja taantumiskehitys on jatkunut myös 2000-luvun puolella. Rantojen umpeenkasvun lisäksi lajia uhkaa rantarakentaminen. Tulevaisuudessa myös ilmastonmuutokseen liittyvät merenpinnan ja jääolojen muutokset nähdään mahdollisina uhkatekijöinä (Ilmonen ym. 2001; Suomen ympäristökeskus 2014). Ruijanesikon suojelutaso on arvioitu luokkaan epäsuotuisa riittämätön, vakaa (Suomen ympäristökeskus 2014). Lähes puolet lajin esiintymistä on suojeltu. Suojelutarve keskittyy etenkin saariin, joissa lajin säilyminen on todennäköisempää. Erityisesti mannerrantojen esiintymispaikoilla on kiinnitettävä erityisestä huomiota elinympäristöjen hoitoon ja seurantaan (Ilmonen ym. 2001; Suomen ympäristökeskus 2014). 9 Kuva 1. Ruijanesikko. 5.2 Esiintymät ja vaikutusarviointi Huikku Huikun kaava-alueelta ei ole havaintotietoja ruijanesikon esiintymistä.

13 Riutunkari Riutunkarin kaava-alueelta uhanalaisrekisterissä on kaksi ruijanesikon esiintymätietoa. Lauttarantaan vievän tien läheisyydessä sijaitseva ruijanesikkoesiintymä (Riutunkainalo a) on todennäköisesti hävinnyt. Alueella on havaittu useita versoja vuonna 2000, mutta vuosina 2008 ja 2011 tehdyillä tarkastuskäynneillä lajia ei ole havaittu. Satamatoiminnoista ei aiheutuisi vaikutuksia tälle lauttarantaan vievän tien läheisyydessä sijaitsevalle esiintymispaikalle. Matkailupalvelujen alue sijaitsee esiintymän välittömässä läheisyydessä. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset mahdolliseen esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. Kaava-alueen rajalla, Liminganlahden Natura-alueen (FI ) läheisyydessä sijaitseva ruijanesikon esiintymispaikka (Riutunkainalo b) on tarkistettu viimeksi vuonna 2009, jolloin paikalta löydettiin neljä kukkivaa ruijanesikkoa. Esiintymä sijaitsee 1,2 km satama-alueelta ja n. 500 m matkailupalvelujen alueelta kaakkoon. Pitkän etäisyyden takia näiden alueiden toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia tälle ruijanesikon esiintymälle. 10 Merenrantaniittyjen umpeenkasvun takia taantunut ruijanesikko hyötyisi merenranta-alueiden laiduntamisesta ja niitosta. Huikun kaava-alueelta ei ole tiedossa ruijanesikon esiintymiä. Riutun kaava-alueella, Liminganlahden Natura-alueen rajan läheisyydessä on tiedossa oleva ruijanesikon esiintymä. Pitkän etäisyyden takia satama-alueen toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia esiintymälle. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset mahdolliseen esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. Maankohoamisen vuoksi ruijanesikon kasvupaikat merenrantaniityillä muuttuvat ajan kuluessa, laji leviää uusille kasvupaikoille sekä kasvullisesti että siementen avulla. 6 VIITASAMMAKKO 6.1 Tietoa lajista Viitasammakkoa (Rana arvalis) esiintyy lähes koko maassamme, lajin runsaus vaihtelee harvasta melko runsaaseen. Pohjois-Suomessa viitasammakko on harvalukuisempi kuin Keski-Suomessa, jossa se on monin paikoin jopa tavallista sammakkoa yleisempi. Viitasammakko elää kosteissa elinympäristöissä, etenkin rehevillä rannoilla ja soilla. Yleensä viitasammakon kutu alkaa Etelä-Suomessa noin 20. huhtikuuta ja pohjoiseen mentäessä myöhemmin (Terhivuo, Sierla ym mukaan). Vuosina Pöyry Finland Oy on selvittänyt kymmeniin hankkeisiin liittyen viitasammakkojen esiintymistä erilaisissa elinympäristöissä. Havaintojen mukaan lajin esiintymisen tärkein edellytys on sopivien luhtaisten rantojen olemassaolo elinalueella. Viitasammakko kutee monesti samoissa vesissä kuin sammakkokin, mutta se ei

14 kuitenkaan kude mataliin, helposti kuivuviin ojiin ja allikoihin. Toisaalta viitasammakko kutee merialueemme tulvalampareissa ja murtovesilahdissa. Viitasammakko talvehtii maassamme ilmeisesti yksinomaan vesien pohjissa, sekä makeassa että murtovedessä. Viitasammakko suosii talvehtimispaikkana suurempia lampia ja järviä. Viitasammakko on varsin paikkauskollinen, mutta yksilöt voivat vaeltaa jopa yhden kilometrin matkan lisääntymislammeltaan (Kovar ym. 2009). Suomen EU:n komissiolle toimittaman vuosien tilannetta kuvaavan lajiraportin sekä valmisteilla olevan lajiraportin mukaan viitasammakon suojelutason kokonaisarvio on suotuisa. Myös lajin levinneisyysalueen, kokonaispopulaatiotilanteen, elinympäristökehityksen sekä lajin tulevaisuuden näkymien arvioitiin olevan suotuisia (Suomen ympäristökeskus 2014). 6.2 Esiintymät ja vaikutusarviointi Huikku Huikun alueelta uhanalaisten lajien rekisteritiedoissa on yksi vuosituhannen vaihteessa tehty havainto lauttarannan tuntumassa, tien etelänpuoleisella ranta-alueella soidintaneista viitasammakoista. Ranta-alue sijaitsee satama-alueen edustalla, noin 500 m etäisyydellä varsinaisesta satamasta. Satama-alueelle kohdistuvista toiminnoista kuten mahdollisista ruoppauksista ja sataman käytöstä ei aiheudu suoria vaikutuksia havaitulle viitasammakon elinympäristölle. Havainto sijoittuu V/s-alue (Luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalue), jonka kaavamerkinnässä luontoarvot on huomioitu. Riutunkari Riutunkarista uhanalaisrekisteriin on dokumentoitu yksi keväällä 2001 tien eteläpuolelta lampareiselta ruovikkoalueelta tehty havainto viitasammakon soidinääntelystä. Havainto sijoittuu V/s-alue (Luonnonmukaisena säilytettävä virkistysalue), jonka kaavamerkinnässä luontoarvot on huomioitu. Havaittu esiintymä sijoittuu n. 900 m satama-alueen kaakkoispuolelle, lauttarantaan vievän tien eteläpuolelle. Pitkän etäisyyden ja suojaisen sijainnin takia satamatoiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia tälle viitasammakon havaitulle esiintymispaikalle. Matkailupalvelujen alue sijaitsee esiintymän välittömässä läheisyydessä. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. Vuodelta 2000 uhanalaisrekisterin tiedoissa on lisäksi yksi paikkatiedoltaan epätarkka viitasammakkohavainto, jonka arvellaan sijoittuvan Natura-alueeseen (Liminganlahti FI ) kuuluvan Pajulahden rannalle. Lähes kolmen kilometrin etäisyyden takia kaava-alueelle sijoittuvista toiminnoista ei aiheudu vaikutuksia Pajulahden alueelle. 11

15 12 UHEX-rekisteriin Huikun ja Riutunkarin alueilta kirjatut viitasammakkohavainnot ovat melko vanhoja satunnaishavaintoja. Molemmilla merenranta-alueilla on viitasammakolle potentiaalisia rantaniittyjen luhtaisia painanteita ja lampareita - lajin esiintyminen alueilla on todennäköistä. Tuoreiden ja täsmällisten esiintymistietojen selvittämiseksi alueilla suositellaan tehtävän viitasammakon soidinaikaan ajoitettu viitasammakkokartoitus. Huikun satama-alueen edustalla on viitasammakon elinympäristö. Satamaalueelle kohdistuvista toiminnoista kuten mahdollisista ruoppauksista ja sataman käytöstä ei aiheudu suoria vaikutuksia havaitulle viitasammakon elinympäristölle. Riutunkarin satama-alueilla tapahtuvista toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia etäällä rantavyöhykkeellä havaitulle viitasammakkojen elinympäristölle. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. 7 YHTEENVETO Selvityksessä arvioitiin olemassa oleviin tietoihin pohjautuen merialueen osayleiskaavan Huikun (Hailuoto) ja Riutunkarin (Oulunsalo) satama- ja matkailupalvelualueiden vaikutuksia tiukkaa suojelua vaativiin luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeihin. Näillä alueella tiedetään esiintyvän neljää luontodirektiivin liitteiden IV a ja b mukaista lajia (upossarpio, nelilehtivesikuusi, ruijanesikko ja viitasammakko). Luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajit on tiukasti suojeltu. Yksilöitä eikä esiintymäpaikkaa saa hävittää tai heikentää. Rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen voidaan myöntää poikkeuslupa yksittäistapauksissa. Poikkeaminen direktiivilajeja koskevista rauhoitussäännöksistä voidaan myöntää jos lajin suotuisa suojelun taso säilyy ja vaihtoehtoista ratkaisua ei ole ja jokin luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan alakohtien 1-e perusteista täyttyy. Upossarpiota esiintyy sekä Huikun, että Riutunkarin alueilla. Erityisen runsaana laji esiintyy Huikun edustalla, missä sitä esiintyy jopa lauttarannan muokatulla ja ruopatulla satama-alueella. Jotta satamatoimintojen sekä matkailupalvelu alueen vaikutuksia upossarpioesiintymiin olisi mahdollista arvioida tarkasti, tulisi mahdollisista hankkeista olla käytettävissä tarkempaa tietoa. Vaikutuksia tuleekin arvioitava myöhemmin tapauskohtaisesti. Vaikutusarviointi on laadittava, mikäli upossarpion tunnetuille esiintymispaikoille tai niiden lähiympäristöön kohdistetaan toimia kuten ruoppauksia tai muuta vesirakentamista. Kaavamääräyksiin on Huikun LS-alueen osalta syytä merkitä vaikutusarvioinnin tarve sekä mahdollisen poikkeusluvan hakeminen. Riutunkarin RMalueen osalta tiukasti suojellun lajin esiintyminen alueen edustalla olisi syytä lisätä kaavamääräyksiin. Nelilehtivesikuusella on tiedossa oleva esiintymä Huikun kaava-alueella (kaavamerkintä V/s). Satamatoiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia rantaniityllä, satamaan vievän tien pohjoispuolella sijaitsevalle esiintymälle.

16 8 LÄHTEET Liminganlahden Natura-alueella sijaitsevalle nelilehtivesikuusiesiintymälle ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia Riutunkarin satama- ja matkailupalvelujen alueiden toiminnoista pitkästä etäisyydestä johtuen. Ruijanesikolla ei ole tiedossa olevia esiintymiä Huikun kaava-alueelta. Riutun kaavaalueella, Liminganlahden Natura-alueen rajan läheisyydessä on tiedossa oleva ruijanesikon esiintymä. Pitkän etäisyyden takia satama-alueen toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia esiintymälle. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset mahdolliseen esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. Tiedossa olevat viitasammakkohavainnot Huikun ja Riutunkarin alueilta ovat melko vanhoja satunnaishavaintoja. Huikun satama-alueen edustalla on viitasammakon elinympäristö. Satama-alueelle kohdistuvista toiminnoista kuten mahdollisista ruoppauksista ja sataman käytöstä ei aiheudu suoria vaikutuksia havaitulle viitasammakon elinympäristölle. Riutunkarin satama-alueilla tapahtuvista toiminnoista ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia etäällä rantavyöhykkeellä havaitulle viitasammakkojen elinympäristölle. Matkailupalvelujen alueen vaikutukset esiintymään on syytä arvioida erikseen kun alueen suunnittelu tarkentuu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (2001): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat 510. Kovar, R, Brabec, M, Vita, R, Bocek, R. 2009: Spring migration distances of some Central European amphibian species. Amphibia-Reptilia, Vol. 30, No. 3., pp Luonnonsuojelulaki 1096/1996. Luontodirektiivi Neuvoston direktiivi 92/43/ETY; luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta; EYVL 1992 L 206. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla L., Lammi, E., Mannila, J. ja Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. Suomen ympäristökeskus 2014: Nelilehtivesikuusi. Päivitetty Ruijanesikko. Päivitetty Upossarpio. Päivitetty Viitasammakko. Päivitetty Terhivuo T., henkilökohtainen tiedonanto. Teoksessa Sierla ym. (2004): Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö sarja, nro 742. Ympäristöministeriö, Helsinki s. 13

17 Ulvinen 1997a: Ruijanesikko Strandviva. Teoksessa: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ulvinen 1997b: Upossarpio Småsvalting. Teoksessa: Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Uotila, P. 1997: Nelilehtivesikuusi Bred hästsvans. Valtion ympäristöhallinto 2014: Lajikohtaiset raportit. Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta Valtion ympäristöhallinto 2014: Rauhoitetut lajit. Internet-osoitteessa: 14

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5

Lisätiedot

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi

9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys 16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö

Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Viitasammakkoselvitys

Viitasammakkoselvitys Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi

SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133

Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 tietolomake lajit Tiina Laitinen, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Pohjanailakki Silene involucrata (Cham. & Schltdl.) Bocquet ssp. tenella

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

LIITE 2 Natura-arvioinnin tarvehankinta

LIITE 2 Natura-arvioinnin tarvehankinta Vesitalouslupahakemus Merikaapelin asentaminen Siikajoki-Hailuoto Elenia Oy ENV776 LIITE 2 Natura-arvioinnin tarvehankinta VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo Tampellan esplanadi 2, FI-33100

Lisätiedot

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO KEHRÄÄJÄSELVITYS 2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18892P002 Tiina Mäkelä Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tuulivoimapuiston

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä jatkoraportti

Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä jatkoraportti Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä 2012 - jatkoraportti Timo Metsänen 14.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen. viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lisäalueiden viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 19/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.

Voimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Pro Hanhikivi ry 8.12.2009 Laitatie 14, 86110 Parhalahti pro.hanhikivi@omanetti.fi Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel BELGIA SG-PLAINTES@ec.europa.eu Kantelu

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä

Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä HT, tutkijatohtori Nina V. Nygren FM, tutkija Jarmo Saarikivi HT, tutkijatohtori Jere Nieminen 11.12.2015 http://tutkimusosuuskunta.fi

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS

KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Kemijärven Nuolivaaran tuulipuiston viitasammakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 62/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä

Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa

Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja

Lisätiedot

Viitasammakkokartoitus Lahden ja Nastolan Kymijärvellä ja Kärkjärvellä 2011

Viitasammakkokartoitus Lahden ja Nastolan Kymijärvellä ja Kärkjärvellä 2011 Viitasammakkokartoitus Lahden ja Nastolan Kymijärvellä ja Kärkjärvellä 2011 Timo Metsänen 31.7.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3 2 ALUEEN

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen

PAATOS POKELYI99/07 01/2014. annettu julkipanon jalkeen j PAATOS POKELYI99/07 01/2014 Elinkeino- liikenne- ja annettu julkipanon jalkeen ym paristo keskus 28.4.2015 ASIA Päätös erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määräämisestä KOHDE Erityisesti

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit 2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

HAILUODON STRATEGISEN YLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

HAILUODON STRATEGISEN YLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 14.4.2016 HAILUODON KUNTA HAILUODON STRATEGISEN YLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 14.4.2016 Laatija Tarkastaja Antje Neumann Tapani Pirinen, Merja Isteri Hyväksyjä Kuvaus Kansikuva Hailuodon

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot