jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille
|
|
- Aki Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille Maanomistaja päättää suonpohjien käytöstä Tärkeät sopimukset ja dokumentit Jälkikäytön suunnittelu Metsänkasvatus Viljely Kosteikot Muut jälkikäyttömuodot
2 M aanomistaja päättää suonpohjien käytöstä Turvetuotannosta vapautuu vuosittain tuhansia hehtaareita suonpohjaa lukuisille eri maanomistajille. Osa turvetuotantoalueista on tuottajien omistamaa ja osa on vuokrattu muilta maanomistajilta. Kitu- tai joutomaasta voi turvetuotannon jälkeen tulla uusien mahdollisuuksien i alue. Monien jälkikäyttövaihtoehtojen iht j joukosta voidaan kullekin ki suonpohjalle löytää parhaat ratkaisut. Jälkikäyttöä kannattaa miettiä turvetuotannon vielä kestäessä Kun turpeen tuotanto ja vuokratulo alueelta on päättymässä, tuottaja tekee tarvittavat jälkihoitotoimet ja luovuttaa alueen takaisin maanomistajalle. Jälkihoitovaiheen tarkoituksena on turvetuotantotoiminnan hallittu lopettaminen. Turvetuottaja vastaa turvetuotantoalueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä. Turvetuottajan ja maanomistajan yhteinen etu on aloittaa turvetuotannosta poistuneella alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteiseksi tai muuhun käyttöön mahdollisimman pian. Turpeen tuotannosta poistuvalla alueella voi toteutua useita jälkikäyttömuotoja, esimerkiksi reuna-alueen metsittäminen ja keskikohdan uudelleen soistaminen. Yksi käyttömuoto sopii harvoin koko tuotantoalueelle. Jälkikäyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Turvetuottajan ja maanomistajan tiivis yhteydenpito jälkikäytöstä onkin tärkeää turvetuotannon viimeisinä vuosina. 2 Ruokohelpin viljelyä ja turvetuotantoa rinnakkain Höystösensuolla. Kuva: Hannu Salo
3 Jälkikäyttö suuntaa turvetuotannon loppuvaihetta Turvetuottaja hakee jälkihoitovaiheen toimenpiteille vahvistuksen ympäristölupavirastolta. Luvan edellyttämät tarkkailu- ja vastuukysymykset voidaan paremmin ottaa huomioon, kun uusi maankäyttömuoto ja myös sen mahdollinen luvanvaraisuus tiedetään. Turvetuotanto, jälkihoitovaihe ja jälkikäyttö ovat osa suon elinkaarta. Suonpohjan käyttömuotoja t - Metsätalous - Peltoviljely: energiakasvit, nurmi, vilja, vihannekset, marjat, yrtit - Soistaminen - Vesittäminen: lintuvedet ja riistakosteikot, luonnonravintolammikot - Muut käyttömuodot: varastoalueet, bioenergian ja kierrätysmateriaalin käsittely, maa-ainesten otto, matkailu ja virkistyskäyttö, urheilu ja muut harrastukset Jälkikäyttötermejä Turvetuotantoalue: Reunaojien rajaama sarkaojitettu ja turpeen tuotantoa varten kuivatettu suoalue. Turvetuotannosta poistettu alue: Alue, jolla turpeen tuotantoa ei enää harjoiteta. Turvetuotannosta poistettu alue voi olla tuotannon tukialueena tai se on jälkihoitovaiheessa tai siirtynyt jälkikäyttöön. Turvetuotantoalueen jälkikäyttö: Turpeen tuotannosta poistetun alueen uusi käyttömuoto, esim. metsitys, lintujärvi, viljely. Samaa tarkoittavat myös turvetuotantoalueen uusiokäyttö ja uusi maankäyttö. Tässä julkaisussa on termiksi valittu jälkikäyttö. Turvetuotantoalueen jälkihoito: Turpeen tuotannosta poisjääneen alueen siistiminen, rakenteiden poistaminen sekä mahdollinen ojitus. Jälkihoitovaihe kestää yleensä hyvin lyhyen ajan. Suonpohja: Turvekerroksen hyödyntämisen jälkeen paljastuva entisen turvetuotantoalueen pohja, jolle jälkikäyttöä suunnitellaan. Pohjamaa: Turvekerroksen alla oleva kivennäismaa. Uudelleen soistuminen: Suonpohjan kasvillisuuden kehittyminen sukkession myötä kohti suoekosysteemiä. Uudelleen soistuminen edellyttää kasvualustan kosteuden lisääntymistä. Uudelleen soistuminen on mahdollista erityisesti pumppauksen avulla kuivatuilla turvetuotantoalueilla. Vesittäminen: Lintujärven, kosteikon tai virkistyskäyttöön sopivan vesialueen muodostaminen turpeen tuotannon jälkeen. 3
4 T ärkeät sopimukset ja dokumentit Ympäristöluvan määräykset sitovat turvetuottajaa Turvetuotannon loppuvaiheen ympäristöluvassa määrätään alueen siistimisestä, tarkkailuista, vesiensuojelusta, vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta sekä mahdollisten vahinkojen korvaamisesta. Tämän jälkihoitovaiheen kesto ja velvoitteet voivat vaihdella sen mukaan, kuinka pian alue saadaan jälkikäyttöön. Maanomistajan edun mukaista on ottaa alue mahdollisimman nopeasti uuteen käyttöön. Jos jälkikäyttöön otetun alueen vesiä ei voida erottaa toiminnassa olevan turvetuotantoalueen vesistä, ne kuormittavat edelleen turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita. Turpeen tuottajan vastuulla on osoittaa tuotannosta tulevat päästöt siten, että ne on erotettavissa jälkikäyttömuodon päästöistä. Turvetuottajan vastuu tuotantoalueesta päättyy, kun vuokrasopimuksen ja ympäristölupamääräysten mukaiset toimet on tehty. Jälkikäyttökin voi olla luvanvaraista toimintaa Maanomistajan on joissakin tapauksissa haettava uudelle maankäytölle lupa. Ympäristöluvan, vesitalousluvan tai maaainesten ottoluvan tarpeesta voi kysyä neuvoa alueellisesta ympäristökeskuksesta tai sijaintikunnan ympäristöviranomaiselta. 4 Jälkihoitovaiheeseen siirtyvää suonpohjaa Kauhajoella. Kuva: Hannu Salo
5 Maanvuokrasopimuksissa huomioitava olosuhteiden muuttuminen Jo turvetuotantoalueen maanvuokrasopimusta solmittaessa on syytä ottaa huomioon mahdollinen olosuhteiden muutos ja turvetuotannon viimeisen ympäristöluvan velvoitteet. Turvetuottajan on esimerkiksi pidettävä vesiensuojelurakenteet hallussaan niin pitkään, että ympäristölupaan liittyvät vastuut voidaan hoitaa. Turvetuottajan ja maanomistajan kannattaa sopia jo etukäteen niistä ehdoista, joilla vuokrasopimusta voidaan tällaisissa tapauksissa muuttaa. Vain sopimuksen selvästi kirjatut ehdot ovat sitovia. Tuotantoaluetta koskevassa maanvuokrasopimuksessa on yleensä sovittu, millaisessa kuivatustilassa alue tulee palauttaa maanomistajalle. Joissakin tapauksissa ehto on ollut, että alueiden tulee soveltua kuivatukseltaan metsänkasvatukseen. Mikäli jo tuotantovaiheen aikana turvetuottajalle selviää, ettei aluetta ole mahdollista palauttaa kuivatukseltaan metsänkasvatukseen soveltuvassa tilassa tai vuokrasopimuksen ehdot muuten vaativat täsmentämistä, tulee toiminnanharjoittajan sopia asiasta maanomistajan kanssa erillisin sopimuksin. Jos tuotantoalueen kuivatuksessa joudutaan turvautumaan pumppaamiseen, alue vettyy turvetuotannon loputtua eikä sen ottaminen esimerkiksi viljelykäyttöön tule onnistumaan. On kaikkien edun mukaista, että tässäkin tapauksessa asiasta sovitaan etukäteen kirjallisesti. Tuotantoalueiden luovutus voi tapahtua vaiheittain, jolloin tuotannosta poistunut alue luovutetaan maanomistajalle, mutta tuotanto jatkuu edelleen osassa tuotantoaluetta. Kun alueita luovutetaan takaisin maanomistajalle, tulisi luovutuksessa kiinnittää huomiota luovutettavien alueiden kuivatusvesien erottamiseen turvetuotantoalueiden kuivatusvesistä. Luovutustilanteen dokumentointi tärkeää Turvetuottajan ja maanomistajan edun mukaista on todeta alueen tila jälkihoitotoimien tultua tehdyksi. Luovutushetken tila kannattaa dokumentoida esimerkiksi ottamalla kuvia kohteista, jotka vuokrasopimuksen ja viimeisen ympäristöluvan velvoitteiden täyttymisen kannalta ovat tärkeitä. Aluetta vuokrannut turvetuottaja ja maanomistaja voivat yhdessä tarkistaa asiat ja kirjata ne luovutuspöytäkirjaan esimerkiksi soveltaen alla olevaa luovutusvaiheen muistilistaa. Luovutusvaiheen muistilista 1. Tilojen rajat ja maanomistajat 2. Maastotarkastus ja tehdyt havainnot, kartat, mahdolliset valokuvat, muistiot ja muu luovutusvaiheen tilannetta havainnollistava aineisto 3. Yleinen kuvaus alueen tilasta takaisinluovutushetkellä 4. Vastuu rakenteista ja kunnossapidosta luovutuksen jälkeen tai rakenteiden poistaminen määräaikaan mennessä 5. Teiden kunnossapitovastuu 6. Ilmoitus vuokrasopimusrasitteiden poistosta käräjäoikeuteen (turvetuottajan tehtävä) 7. Todetaan mahdolliset alkuperäistä vuokrasopimusta tarkentavat sopimukset 8. Jälkikäytön mahdollinen luvanvaraisuus 9. Maanomistajan ilmoitusvelvollisuudet jälkikäyttöön liittyvistä asioista (esim. lannoitukset) 10. Muut asiat Kuva: Hannu Salo Turpeen tuottaja ja suonpohjan omistaja voivat yhdessä tarkistaa takaisinluovutettavat alueet ja tehdä luovutuspöytäkirjan. 5
6 J älkikäytön suunnittelu Turvetuotantoalueen jälkikäyttöä voidaan suunnitella alueen luontaisten edellytysten ja myös toivotun jälkikäyttömuodon näkökulmasta. Näin selviävät realistiset jälkikäyttömuodot. Jälkikäyttöä on hyvä tarkastella aluksi laaja-alaisesti, koska kaikki käyttömuodot eivät välttämättä sovellu turvetuotannosta poistuneelle alueelle. Myös rajanaapurien kuuleminen ja heidän toiveensa sekä käytettävissä olevat resurssit kannattaa muistaa. Suurimmasta osasta turvetuotantoalueita on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) kuntakohtainen turvetutkimusraportti. Turpeen tuotantoa edeltävä tutkimus käsittää yleensä koko suon eikä vain tuotantoon otettua aluetta. Turvetuotantoa varten myönnetty ympäristölupa sisältää myös paljon tietoa alueen luonnosta ja ihmisen toiminnasta (esim. maankäyttö, asutus, elinkeinot). Jälkikäyttövaihtoehtojen valintaan vaikuttavat tekijät 1. Alueen sijainti: ympäröivä maankäyttö, lähiympäristön, asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet, tiestö sekä etäisyys esim. maatilasta / alueella tuotettavan hyödykkeen jatkojalostuspaikasta 2. Jäljellä oleva turvemäärä / tavoiteltava turvekerroksen paksuus ja laatu 3. Suonpohjan (kivennäismaan) ominaisuudet: ravinnetalous, raekoko, muokattavuus jne. 4. Vesitalous, erityisesti alueen pumppukuivatus 5. Alueen pinnanmuodot eli topografia 6. Ympäristönäkökohdat: vesiensuojelu, maisematekijät, haluttujen elinympäristöjen muodostaminen 7. Resurssit: rahoitus, tuet, henkilöstö, aika ym. 8. Yleishyödylliset näkökohdat: esimerkiksi ilmastoasiat ja tulvasuojelu 6
7 Pohjamaalaji ja turvekerroksen paksuus suunnittelun lähtökohtina Turvekerroksen alla olevan mineraalimaan tai kallioperän ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti jälkikäyttöön. Suonpohjan maaperäselvityksellä parannetaan jälkikäytön onnistumisedellytyksiä. Selvästi havaittavat suuret kivet, lohkareisuus ja alueen pinnanmuodot ovat luontevia lähtökohtia jälkikäyttöä suunniteltaessa. GTK:n kuntakohtaisten suotutkimusten yhteydessä tehtyjä pohjamaahavaintoja voi myös hyödyntää. Kun turvekerros on ohentunut niin, että pohjamaalaji näkyy ojissa vesirajan yläpuolella, voidaan silmämääräisesti todeta erilaiset maalajivyöhykkeet ja analysoida kukin niistä erikseen. Suositeltavaa on ottaa vähintään kolme näytettä. Perusselvitys käsittää pohjamaan happamuuden, rikkipitoisuuden ja hienoainespitoisuuden määritykset. Suositeltavaa on myös kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrien selvittäminen. Maaperänäytteitä analysoidaan monissa kaupallisissa laboratorioissa. Yhden näytteen maa-analyysin perushinta on noin Raekoon perusteella voidaan ennustaa metsän kasvua ja erilaisen viljelykäytön onnistumista. Soistaminen voidaan ohjata kohtiin, joissa uuden turvekerroksen kasvu käynnistyy nopeasti, rikkaruohottuminen on vähäistä eikä veden pinnan tason säätäminen vaadi suuria rakentamistöitä. Korkea lannoitustarve ja ympäristön kuormittuminen voivat muodostua esteeksi viljelylle tai metsittämiselle niillä alueilla, joiden maaperässä on sulfi disedimenttejä. Monissa jälkikäyttömuodoissa suonpohjan lannoittaminen on välttämätöntä. Kuva: Lauri Ijäs Pohjamaanäyte otetaan 5 10 cm:n syvyydeltä turpeen ja mineraalimaan rajan alapuolelta 7
8 Geologiset ominaisuudet jälkikäytön suunnittelussa 1. Yksi jälkikäyttömuoto soveltuu harvoin koko turvetuotannosta poistuvalle alueelle. 2. Suonpohjan vyöhykkeet kannattaa selvittää ja suunnitella jälkikäyttö näiden mukaan. 3. Näyte kannattaa ottaa turpeen ja kivennäismaan rajapinnan alapuolelta noin 5 10 cm:n syvyydestä. 4. Pohjamaasta tulee selvittää ainakin happamuus, rikki sekä hienoainepitoisuus (alle 0,06 mm rakeiden osuus). 5. Suonpohjan lohkareisuus ja pinnanmuodot rajaavat käytännössä monien jälkikäyttömuotojen toteutusta. Kuva:Jorma Issakainen Kaliumin puute riuduttaa mäntyä. 8
9 Jälkikäytön talous Maan arvonnousu mahdollista Hyvin suunniteltu ja toteutettu jälkikäyttö mahdollistaa maan arvon nousun. Joutomaasta voidaan tehdä tuottava. Suonpohja on usein helpommin ja monipuolisemmin hyödynnettävissä kuin alue ennen turvetuotantoa. Kuivahkot suonpohjat voidaan muuttaa hyvätuottoisiksi metsä- tai maatalousmaiksi. Pumppukuivatuilla alueilla kosteikot voivat antaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi riistanhoitoon tai matkailukäyttöön. Maan selkeä arvonnousu ja jälkikäyttömahdollisuuksien monipuolisuus kiinnostaakin monia maanomistajia. Riistapellon tai kosteikon tekemiseen ja hoitoon suonpohjalla voivat sitoutua alueella toimivat metsästysseurat tai muut yhdistykset. Yhteistyö voi tarjota mahdollisuuksia myös hankevarojen hakemiseen. Edellytyksenä on, että suunniteltu jälkikäyttö tukee maaseudun kehittämistä tai alueen työllisyyttä. Lisätietoja kannattaa kysellä maaseudun neuvonta- ja kehittämisorganisaatioilta. Jälkikäytöstä aiheutuu myös kustannuksia. Kustannuksia on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti. Kustannuksia ja tukimahdollisuuksia on tarkemmin käsitelty kunkin jälkikäyttömuodon kohdalla. Maaperäselvitysten kustannukset alkavat kolmen näytteen analysointikustannuksista noin 150 eurosta ylöspäin. Maatalouskäytön kustannukset ovat verrattavissa valmiiksi raivatun peltomaan viljelyn aloittamiskustannuksiin, mikäli peruskuivatus on kunnossa. Metsätalouskäytön kustannuksiin vaikuttaa mm. lannoitustarve. Maa- ja metsätalouskäytön kustannukset suonpohjalla kannattaa selvittää aina paikallisesti yhteistyössä alan neuvontajärjestön kanssa. Jälkikäyttö voi joskus vaatia ympäristölupakäsittelyn ja päätöksen sekä toiminnan vaikutusten jatkuvaa tarkkailua. Näistä aiheutuu kustannuksia, jotka vaihtelevat alueen laajuuden ja jälkikäyttömuodon mukaan. Kuva: Hannu Salo 9
10 M etsänkasvatus suonpohjilla Suonpohjan metsittämisen mahdollisuuksista voi kertoa turvetuotannon viimeisinä vuosi- na paljastuva runsas kantojen ja liekopuiden määrä. Arviolta lähes 60% turvetuotantoalu- eista soveltuu hyvin metsänkasvatukseen. Useassa tapauksessa alun perin metsänkasvatukselle sopimaton kitu- tai joutomaa voi parikymmentä vuotta kestävän turvetuotantovaiheen jälkeen soveltua hyvin metsätalouden käyttöön. Kyse on tällöin selkeästä maan arvon noususta. Metsänkasvatuksen tuotto on parhaimmillaan kangasmetsien veroista. Metsittämisen edellytykset 1. Sopiva kuivatustila ja ravinteiden tasapainoinen saanti Metsityksen yhteydessä riittää usein alueen laskuojan kunnosta huolehtiminen ja ojien perkaus tai naveromätästys. Suonpohjalle jäävän turvekerroksen paksuuden tulisi olla vähintään cm, jotta taattaisiin puusukupolven ajaksi riittävä typpivarasto ja aikanaan juurten yhteys kivennäismaahan. 2. Kasvualustan muokkaus tai lannoittaminen fosforia, kaliumia ja booria sisältävillä lannoitteilla Suonpohjalle perustetun metsikön ravinnetilaa on seurattava tarkemmin kuin kivennäismailla. Jatkolannoituksiin on useissa tapauksissa varauduttava. Kuvat: Jorma Issakainen 10 Syksyllä 1994 mätästettyä ja seuraavana keväänä istutettua ja laikkulannoitettua taimikkoa istutusvaiheessa kuvattuna (vas.) ja varttunut, kasvuisa taimikko 13 vuotta myöhemmin. (oik.).
11 Metsänkasvatuksen kustannukset suonpohjalla Metsänkasvatuksen eri työvaiheisiin liittyy aina kustannuksia. Suonpohjilla kustannuksia voi syntyä esimerkiksi pohjamaalajitutkimuksista, vesitalouden parantamisesta, lannoituksesta ja myöhemmin taimikonhoidosta. Paikallinen metsänhoitoyhdistys kertoo lisää tuista ja organisoi käytännön toteutuksen sekä tekee tarvittavat suunnitelmat. Hieskoivun luontainen metsittäminen on selvästi halvin ja luonnonmukaisin metsitysvaihtoehto. Rauduskoivun istuttaminen voi tulla kyseeseen, kun pyritään laadukkaan koivutukin kasvatukseen. Männyn luontainen metsittäminenkin voi onnistua muokatulla tai lannoitetulla suonpohjalla, kun siementävä reunametsä on lähellä. Koivun tai männyn kylvö ovat sopivia varsinkin laajoilla suonpohjilla, joilla siemenpankkina toimivaa reunametsää ei ole. Ennen ensiharvennusta ja ensimmäisiä hakkuutuloja vuoden kuluttua on yleensä varauduttava jatkolannoitukseen, jonka kokonaiskustannukset suonpohjalle perustetussa taimikossa voivat olla /ha alueen koosta ja sijainnista riippuen. Jatkolannoitus toteutetaan puuston kasvun ja terveydentilan mukaan fosforia, kaliumia ja hivenravinteita sisältävällä lannoitteella (esimerkiksi fosforia 40 kg/ha, kaliumia 80 kg/ha ja lisäksi booria). Myös puun tuhkan käytöstä lannoitteena on hyviä kokemuksia. Hirvien talvilaidunalueilla on varauduttava hirvituhoihin, joita lannoittaminen voi lisätä. Ilman maanmuokkausta ja PK-lannoitusta tämä alue on lähes puuton vielä 25 vuotta metsityksen jälkeen. Yhtään istutettua rauduskoivua ei ole jäljellä. Muutamia luontaisesti syntyneitä männyntaimia kasvaa harvakseltaan. Kuvat: Lasse Aro Jos maanomistaja asettaa tavoitteekseen myös biologisen monimuotoisuuden kehittämisen ja aktiivisen luonnonhoidon, hänelle voidaan maksaa aiheutuvista lisäkustannuksista ja taloudellisista menetyksistä korvausta. Erityisen merkittäviä kohteita voidaan maanomistajan hakemuksesta toteuttaa kokonaan valtion tuella ennakkosuunnitelman perusteella. Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä. 11
12 V iljely suonpohjilla Suonpohjan käyttökelpoisuus viljelyssä riippuu mm. jätetyn turvekerroksen paksuudesta, laadusta ja pohjamaasta. Luomutuotantoon suonpohja voi soveltua hyvin ilman siirtymäaikaa. Suonpohjille voidaan hakea normaaleja maataloustukia, mikäli ne vastaavat kasvuolosuhteiltaan peltoa. Tarkempaa tietoa tuista voi antaa paikallinen maataloussihteeri tai piiriagrologi. Ohjeita tilatuista on saatavilla myös Maaseutuviraston verkkosivuilla. Ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen vaikuttaa etäisyys käyttökohteisiin Ruokohelpi vaatii kunnollisen perustamisen ja tasaisen kasvualustan. Hyvää satoa tuottaakseen ruokohelpi vaatii jonkin verran myös lannoittamista. Korjuu tapahtuu keväisin lumen sulamisen jälkeen. Korjuutappioiden välttämiseksi tulee sängen olla mahdollisimman lyhyt. Eniten ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen vaikuttaa kuljetusmatka ruokohelpiä käyttäviin voimalaitoksiin. Tehokkaan korjuun mahdollisuudet sekä viljelyyn myönnetyt tuet vaikuttavat myös ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen. Käytännön viljely- ja korjuuohjeita sekä tietoa sopimuksia tekevistä energiayhtiöistä löytyy esimerkiksi tämän julkaisun takasivulla olevista www-linkeistä. Ruokohelpin viljely suonpohjilla 12 Kuvat: Hannu Salo Ruokohelpin viljely energiakasvina on yleistynyt viime vuosina. Ruokohelpi on monissa tapauksissa erinomainen vaihtoehto suonpohjilla, sillä se - vehreyttää tumman kasvualustansa nopeasti ja maisema muistuttaa peltoa - voidaan vaihtaa suhteellisen helposti muihin viljelykasveihin tai maankäyttöön - sietää hyvin ajoittaista vedenpinnan nousua. Toisaalta sen juuristo on vahva kestämään myös pitkiä poutajaksoja. - ottaa tehokkaasti ja valikoivasti ravinteita varastoiden ne juuriin. - ei yleensä vaadi torjunta-aineiden käyttöä - on kunnollisen perustamisen jälkeen helppo viljeltävä. Yhdellä kylvöllä saadaan satoa vuotta. - on perustamiskustannuksiltaan edullinen eli keskimäärin noin 560 /ha (noin puolet viljapellon perustamisen kustannuksista)
13 Nurmi ja laiduntaminen Nurmen viljely ja laiduntaminen ovat yleisiä suonpohjilla. Suonpohjista voi saada hyvää laidunmaata. Suuret yhtenäiset alat ovat eduksi mahdollistaen suuretkin karjamäärät. Viereinen kuva on Ähtärin Riitasuolta, jossa kesällä 2007 laidunsi 150 emolehmää suonpohjalla noin 90 ha:n alueella. Vilja Silloin kun suonpohjan ominaisuudet, vesitalous ja happamuus ovat suotuisat, on varsinkin kauraa viljelty menestyksellisesti entisillä turvetuotantoalueilla eri puolilla maata. Vihannekset Sipulia, naurista, valkosipulia, keltasipulia, purjoa ja porkkanaa voidaan tuottaa suonpohjalla. Viljelyalustan puhtaus ja rikkaruohottomuus sekä helposti järjestettävä vuoroviljelymahdollisuus ovat eduksi. Yrtit Erilaisten koriste-, mauste- ja yrttikasvien kasvatusta on kokeiltu suonpohjilla onnistuneesti. Yrttiviljelyyn suonpohjalla soveltuvat mm. hurtanminttu, sitruunamelissa, kamomillasaunio ja kurkkuyrtti. Myös lääketeollisuuden hyödyntämiä kasveja, kuten mustuvapajua sekä hunajakasveja, voidaan kasvattaa suonpohjilla. Puhtautensa ja aromipitoisuutensa puolesta yrtti- ja lääkekasvit ovat ensiluokkaisia. Marjat Koealoilla on viljelty erinomaisin tuloksin mm. mansikkaa, pensasmustikkaa, karpaloa, lakkaa ja mesimarjaa. Esimerkiksi mansikat ovat menestyneet suonpohjalla erittäin hyvin. Viereinen kuva on mansikan tervetaimituotannosta MTT:n Läyniönsuolta. Luonnonkarpalon saatavuus ja tuonti ulkomailta ovat toistaiseksi pitäneet karpalon viljelyn kannattamattomana. Kuva: Hannu Salo Kuva: Markus Muhonen Kuva: Pirkko Selin 13
14 K osteikot: soistaminen ja vesittäminen Alaville turvetuotantoalueille nousee vesi usein luontaisesti, kun kuivatus lopetetaan. Suonpohjan vesittämisessä pyritään aktiivisesti aikaansaamaan avoin vesialue. Soistamisessa suonpohjalle halutaan kertyvän turvetta tavoitteena palauttaa alue suoekosysteemiksi. Entinen turvetuotantoalue muuttuu vesipinnan nousun myötä nopeasti. Monipuolisen suokasvilajiston palaaminen alueelle kestää kuitenkin kymmeniä vuosia. Turpeen muodostuminen alkaa lähinnä rahkasammalten ja sarojen jäänteiden kerrostuessa kasvupaikalle. Suonpohjan vesittämiselle on oltava selkeät tavoitteet ja niitä tukeva suunnitelma. Vesittämisellä voidaan tavoitella lintujärven muodostumista, kalankasvatusallasta, virkistyskäyttöä tai ympäröivien alueiden kuivatusvesiä puhdistavaa ja mahdollisesti tulvahuippuja tasaavaa vaikutusta. Lintujärvet ja riistakosteikot Turvekerroksen paksuus, ominaisuudet ja kaasunmuodostusmahdollisuus sekä pohjamaan laatu on otettava huomioon kosteikkoa rakennettaessa. Turve on yleensä syytä poistaa mahdollisimman tarkkaan. Kuva: Hannu Salo Luonnonravintolammikot Suonpohjalle muodostettuja vesialtaita voidaan käyttää luonnonravintolammikoiden tapaan. Luonnonravintolammikko ja läheinen muu kosteikko voivat hyödyttää toisiaan. Linnut voivat laajentaa reviiriään ja saada ravintoa lammikosta. Yrittäjä Timo Korhonen on kasvattanut kuhaa ja taimenta suonpohjalle perustetussa luonnonravintolammikossa Ähtärin Riitasuolla vuodesta Lintujärvi on usein vesitysvaihtoehdoista yksinkertaisin toteuttaa, koska vedenlaatuvaatimukset ja maansiirtotyöt ovat pienemmät kuin virkistyskäytössä tai kalankasvatuksessa. 14 Rantsilan Kurunnevan lintujärvi Kuva: Turveruukki Oy
15 M uita jälkikäyttömuotoja Entisten turvetuotantoalueiden sijainti sallii joissakin tapauksissa meluisankin urheilun. Suonpohjille voisi sijoittaa myös ampumaradan tai muun tasaista aluetta ja hyviä kulkuyhteyksiä edellyttävän harjoitusmaaston. Matkailun ja ulkoilun tarpeiden toteutumista rajoittaa oikeastaan vain suonpohjien sijainti. Poronhoitoalueilla olevat suonpohjat voivat soveltua porojen laitumeksi tai rehun tuotantoon. Turvetuotantoa varten rakennettu kantava tiestö ja ympäröivät avonaiset alueet voivat tarjota mahdollisuuksia puu- ja peltobiomassojen käsittelyyn ja varastointiin. Turvetuotantoalueen valmiiksi koeteltua logistista ketjua kannattaa hyödyntää tällaisissa bioenergiaterminaaleissa varsinkin Itäja Keski-Suomessa, jossa hakkuutähdepotentiaali on suurin. Yhdyskuntien ja maatalouden jätevesien käsittely voi sijoittua entiselle turvetuotantoalueelle. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä suurempia jätteidenkäsittelyalueita. Tiiviistä maalajista muodostunut suonpohja voi sopia tällaiseen tarkoitukseen varsinkin, jos se sijaitsee lähellä pääteitä ja on sopivan kaukana asutuksesta. Maa- ja metsätalouden kuivatusvesien käsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä suonpohjaa ja turvetuotannon jälkeen jääviä vesienkäsittelyrakenteita. Joillakin alueilla suonpohjista muodostetuilla kosteikoilla voi olla merkitystä myös tulvasuojelualtaina. Lupaava mutta vielä toteutumaton mahdollisuus on uhanalaisten kosteikkolajien kasvatus kasvuoloja säädellen. Vesitalouden säätelyä edellyttää myös kasvu- ja ympäristöturpeen puoliviljely. Joskus suon pohjamaa voi olla sopivaa maa- ja kiviainesten ottoon tai rakennusmaaksi teollisuudelle. Suonpohjaa voidaan myös käyttää voimalaitosten tuhkan sijoituspaikkana. Uusia jälkikäyttömuotoja kehitetään jatkuvasti. Höystösensuo toimii nykyään aktiivisena varjo- ja riippuliitopaikkana Keski-Suomessa. Kuva: Mika Pousi 15
16 Suonpohjilla on monia mahdollisuuksia Tämä kirjanen kertoo tiiviissä muodossa tärkeimmät asiat suonpohjan käytöstä turvetuotannon jälkeen. Kirjaseen on koottu erityisesti maanomistajaa palvelevaa perustietoa, ohjeita ja hyviä käytänteitä turvetuotantoalueen jälkikäytöstä. Julkaisu on laadittu yhteistyössä turvetuottajien, eri viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Yksityiskohtaisempaa tietoa saat Turveteollisuusliiton sivuilta osoitteesta > ohjeita > Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö käytännön ohjeita ja mahdollisuuksia Suonpohjien jälkikäytöstä päättää maanomistaja Turvetuotantoalueiden jälkikäytölle on monia vaihtoehtoja Hyvin suunniteltu ja toteutettu jälkikäyttö nostaa maan arvoa Jälkikäytön suunnittelussa kannattaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa Lisätietoja jälkikäytöstä voit löytää esimerkiksi seuraavien linkkien kautta: Turvetutkimusraporteista -> turvepaikka Metsityksestä ja Viljelystä Ruokohelpistä Ympäristöasioista Julkaisija Turveteollisuusliitto ry Toimitus Hannu Salo ja Varpu Savolainen Ulkoasu ja taitto Kimmo Tossavainen/ Mainostoimisto Dekko Ajankohta 1/2008 Painosmäärä 6000 kpl Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere ISBN (nid.)
jälkikäyttö Opas alan toimijoille
T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Opas alan toimijoille Tämä opas ja sen 16-sivuinen tiivistelmä on laadittu yhteistyössä turvetuottajien, eri viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet
LisätiedotSuonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen
Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto
LisätiedotTurvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic
Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö Tausta Jälkikäyttö Suomessa HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle
LisätiedotAjankohtaista turvetuotannossa
Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotTOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista
TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon
LisätiedotEnergiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen
Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen Älyäkkö nää energiaa, Oulu 11.11.2013 Tausta Sisällys Turpeen ja energiapuun käyttö Suonpohjien ominaisuudet Kustannustehokas energiametsän
LisätiedotMiten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotNäkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan
Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan Soidensuojelutyöryhmän kokous 19.11.2013 Hannu Salo aluepäällikkö, MH Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategian sekä VnP:n
LisätiedotSUOPOHJIEN METSITTÄMINEN
SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN & Noora Huotari 2007 2 ALKUSANAT Nämä ohjeet on tuotettu osana Metlan Muhoksen toimintayksikön ja Vapo Oy:n yhteistyönä vuosina 2001-2006 toteutettua Metsähiisi hanketta ja ne
LisätiedotTURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ KUINKA TIETO TAVOITTAA TARVITSEVAN?
TURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ KUINKA TIETO TAVOITTAA TARVITSEVAN? Tiina Vilkkilä Opinnäytetyö Toukokuu 2008 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 5.5.2008 Tekijä(t)
LisätiedotPaljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla
Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla Jyrki Hytönen Arvopilotti työpaja Kaustisilla 28.3 Sisällys Koivun käyttö Koivunlehtien käyttö Koivikon perustaminen suonpohjille
LisätiedotMuuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?
Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotMetsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotPuu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen
Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotKimmo Virtanen ja
TOIMINTASUUNNITELMA PK-YRITTÄJIEN TURVETUOTANNON KEHITTÄMINEN UUSIEN SOIDEN HANKINNAN KEHITTÄMINEN (4.4.) Kimmo Virtanen 7. 11. ja 14. 11. 2006 TURVEVAROJEN KARTOITUS - TUTKIMUSMENETELMÄT GTK:n turveraportteja
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotVoimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla
Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
Lisätiedotkosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)
Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotPuu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotMARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT
MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT Kotimaiset kasvualustat marjoille Mansikat Vadelmat Karhunvatukat Pensasmustikat Ratkaisut terveeseen kasvuun Turvepohjaiset kasvualustat
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotKosteikon rakentaminen eituotannollisena
Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma JÄLKIKÄYTTÖSUUNNITELMA HAUKIVUOREN VALKEISENSOIDEN TUR- VETUOTANTOALUEELLE II
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Joonas Vahvaselkä JÄLKIKÄYTTÖSUUNNITELMA HAUKIVUOREN VALKEISENSOIDEN TUR- VETUOTANTOALUEELLE II Opinnäytetyö 2013 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotPienten turvetuotantoalueiden luvat
Pienten turvetuotantoalueiden luvat Selvitystyö Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta Kauppinen Elsi, VAR ELY Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivät 13.11.2017 Tausta, ympäristönsuojelulain uudistus Uusi
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotTaimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotPakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus
Pakuri metsän musta kulta - Arvokääpien kasvatus 1. 2. 3. Arvokääpien kasvatuksen esittely Miksi kasvattaa arvokääpiä? Miten arvokääpiä kasvatetaan? 3.1 Teoriaa ja tutkimuksia 3.2 Pakurikäävän viljely
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotKestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotKaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus
Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/07/2 Dnro Psy-2006-y-196 Annettu julkipanon jälkeen
1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/07/2 Dnro Psy-2006-y-196 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Joutennevan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelu- ja jälkihoitotoimien
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotTuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.
Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus
LisätiedotPohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.
Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKäytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group
Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotEsiselvitys turvetuotannon jälkikäyttömuodoista ja niiden vesistökuormituksista
P o h j o i s - P o h j a n m a a n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 27 Miia Perälä, Kirsi Kalliokoski ja Tero Väisänen Esiselvitys turvetuotannon jälkikäyttömuodoista ja niiden vesistökuormituksista
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotTurvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi
Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi Sanna Kittamaa 1 ja Anne Tolvanen 2,3 1. Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö, Kaironiementie 15, 39700
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Mattila Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Saija.Mattila@metla.fi puh.010-211 2449 Tutkimuksen taustaa Puuston alkukehitys on heikosti tunnettu ja vaikeimmin ennustettavissa
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 100/07/2 Dnro Psy-2007-y-116 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2007 1 ASIA Rahkon Kupukkanevan turvetuotantoalueen jälkihoitotoimien vahvistaminen, Rantsila LUVAN HAKIJA Turveruukki
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
LisätiedotMetsät, metsätalous ja luonnontuoteala
Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Marko Ämmälä Tammela 5.6.2019 Euroopan metsäpeitteisin valtio Metsät mahdollisuutena Metsät peittävät 33 % Euroopan ja 73% Suomen pinta-alasta Suomessa käytetään
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys
Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys EMV:n infotilaisuus 30.08.2013 Olli Äijälä ja Olli Mäki Esityksen sisältö Selvitystyön toteutus ja tavoitteet.
LisätiedotParempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla
ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen
Lisätiedot