jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille"

Transkriptio

1 T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Tiivistelmä alan toimijoille Maanomistaja päättää suonpohjien käytöstä Tärkeät sopimukset ja dokumentit Jälkikäytön suunnittelu Metsänkasvatus Viljely Kosteikot Muut jälkikäyttömuodot

2 M aanomistaja päättää suonpohjien käytöstä Turvetuotannosta vapautuu vuosittain tuhansia hehtaareita suonpohjaa lukuisille eri maanomistajille. Osa turvetuotantoalueista on tuottajien omistamaa ja osa on vuokrattu muilta maanomistajilta. Kitu- tai joutomaasta voi turvetuotannon jälkeen tulla uusien mahdollisuuksien i alue. Monien jälkikäyttövaihtoehtojen iht j joukosta voidaan kullekin ki suonpohjalle löytää parhaat ratkaisut. Jälkikäyttöä kannattaa miettiä turvetuotannon vielä kestäessä Kun turpeen tuotanto ja vuokratulo alueelta on päättymässä, tuottaja tekee tarvittavat jälkihoitotoimet ja luovuttaa alueen takaisin maanomistajalle. Jälkihoitovaiheen tarkoituksena on turvetuotantotoiminnan hallittu lopettaminen. Turvetuottaja vastaa turvetuotantoalueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä. Turvetuottajan ja maanomistajan yhteinen etu on aloittaa turvetuotannosta poistuneella alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteiseksi tai muuhun käyttöön mahdollisimman pian. Turpeen tuotannosta poistuvalla alueella voi toteutua useita jälkikäyttömuotoja, esimerkiksi reuna-alueen metsittäminen ja keskikohdan uudelleen soistaminen. Yksi käyttömuoto sopii harvoin koko tuotantoalueelle. Jälkikäyttömuotojen suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Turvetuottajan ja maanomistajan tiivis yhteydenpito jälkikäytöstä onkin tärkeää turvetuotannon viimeisinä vuosina. 2 Ruokohelpin viljelyä ja turvetuotantoa rinnakkain Höystösensuolla. Kuva: Hannu Salo

3 Jälkikäyttö suuntaa turvetuotannon loppuvaihetta Turvetuottaja hakee jälkihoitovaiheen toimenpiteille vahvistuksen ympäristölupavirastolta. Luvan edellyttämät tarkkailu- ja vastuukysymykset voidaan paremmin ottaa huomioon, kun uusi maankäyttömuoto ja myös sen mahdollinen luvanvaraisuus tiedetään. Turvetuotanto, jälkihoitovaihe ja jälkikäyttö ovat osa suon elinkaarta. Suonpohjan käyttömuotoja t - Metsätalous - Peltoviljely: energiakasvit, nurmi, vilja, vihannekset, marjat, yrtit - Soistaminen - Vesittäminen: lintuvedet ja riistakosteikot, luonnonravintolammikot - Muut käyttömuodot: varastoalueet, bioenergian ja kierrätysmateriaalin käsittely, maa-ainesten otto, matkailu ja virkistyskäyttö, urheilu ja muut harrastukset Jälkikäyttötermejä Turvetuotantoalue: Reunaojien rajaama sarkaojitettu ja turpeen tuotantoa varten kuivatettu suoalue. Turvetuotannosta poistettu alue: Alue, jolla turpeen tuotantoa ei enää harjoiteta. Turvetuotannosta poistettu alue voi olla tuotannon tukialueena tai se on jälkihoitovaiheessa tai siirtynyt jälkikäyttöön. Turvetuotantoalueen jälkikäyttö: Turpeen tuotannosta poistetun alueen uusi käyttömuoto, esim. metsitys, lintujärvi, viljely. Samaa tarkoittavat myös turvetuotantoalueen uusiokäyttö ja uusi maankäyttö. Tässä julkaisussa on termiksi valittu jälkikäyttö. Turvetuotantoalueen jälkihoito: Turpeen tuotannosta poisjääneen alueen siistiminen, rakenteiden poistaminen sekä mahdollinen ojitus. Jälkihoitovaihe kestää yleensä hyvin lyhyen ajan. Suonpohja: Turvekerroksen hyödyntämisen jälkeen paljastuva entisen turvetuotantoalueen pohja, jolle jälkikäyttöä suunnitellaan. Pohjamaa: Turvekerroksen alla oleva kivennäismaa. Uudelleen soistuminen: Suonpohjan kasvillisuuden kehittyminen sukkession myötä kohti suoekosysteemiä. Uudelleen soistuminen edellyttää kasvualustan kosteuden lisääntymistä. Uudelleen soistuminen on mahdollista erityisesti pumppauksen avulla kuivatuilla turvetuotantoalueilla. Vesittäminen: Lintujärven, kosteikon tai virkistyskäyttöön sopivan vesialueen muodostaminen turpeen tuotannon jälkeen. 3

4 T ärkeät sopimukset ja dokumentit Ympäristöluvan määräykset sitovat turvetuottajaa Turvetuotannon loppuvaiheen ympäristöluvassa määrätään alueen siistimisestä, tarkkailuista, vesiensuojelusta, vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta sekä mahdollisten vahinkojen korvaamisesta. Tämän jälkihoitovaiheen kesto ja velvoitteet voivat vaihdella sen mukaan, kuinka pian alue saadaan jälkikäyttöön. Maanomistajan edun mukaista on ottaa alue mahdollisimman nopeasti uuteen käyttöön. Jos jälkikäyttöön otetun alueen vesiä ei voida erottaa toiminnassa olevan turvetuotantoalueen vesistä, ne kuormittavat edelleen turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita. Turpeen tuottajan vastuulla on osoittaa tuotannosta tulevat päästöt siten, että ne on erotettavissa jälkikäyttömuodon päästöistä. Turvetuottajan vastuu tuotantoalueesta päättyy, kun vuokrasopimuksen ja ympäristölupamääräysten mukaiset toimet on tehty. Jälkikäyttökin voi olla luvanvaraista toimintaa Maanomistajan on joissakin tapauksissa haettava uudelle maankäytölle lupa. Ympäristöluvan, vesitalousluvan tai maaainesten ottoluvan tarpeesta voi kysyä neuvoa alueellisesta ympäristökeskuksesta tai sijaintikunnan ympäristöviranomaiselta. 4 Jälkihoitovaiheeseen siirtyvää suonpohjaa Kauhajoella. Kuva: Hannu Salo

5 Maanvuokrasopimuksissa huomioitava olosuhteiden muuttuminen Jo turvetuotantoalueen maanvuokrasopimusta solmittaessa on syytä ottaa huomioon mahdollinen olosuhteiden muutos ja turvetuotannon viimeisen ympäristöluvan velvoitteet. Turvetuottajan on esimerkiksi pidettävä vesiensuojelurakenteet hallussaan niin pitkään, että ympäristölupaan liittyvät vastuut voidaan hoitaa. Turvetuottajan ja maanomistajan kannattaa sopia jo etukäteen niistä ehdoista, joilla vuokrasopimusta voidaan tällaisissa tapauksissa muuttaa. Vain sopimuksen selvästi kirjatut ehdot ovat sitovia. Tuotantoaluetta koskevassa maanvuokrasopimuksessa on yleensä sovittu, millaisessa kuivatustilassa alue tulee palauttaa maanomistajalle. Joissakin tapauksissa ehto on ollut, että alueiden tulee soveltua kuivatukseltaan metsänkasvatukseen. Mikäli jo tuotantovaiheen aikana turvetuottajalle selviää, ettei aluetta ole mahdollista palauttaa kuivatukseltaan metsänkasvatukseen soveltuvassa tilassa tai vuokrasopimuksen ehdot muuten vaativat täsmentämistä, tulee toiminnanharjoittajan sopia asiasta maanomistajan kanssa erillisin sopimuksin. Jos tuotantoalueen kuivatuksessa joudutaan turvautumaan pumppaamiseen, alue vettyy turvetuotannon loputtua eikä sen ottaminen esimerkiksi viljelykäyttöön tule onnistumaan. On kaikkien edun mukaista, että tässäkin tapauksessa asiasta sovitaan etukäteen kirjallisesti. Tuotantoalueiden luovutus voi tapahtua vaiheittain, jolloin tuotannosta poistunut alue luovutetaan maanomistajalle, mutta tuotanto jatkuu edelleen osassa tuotantoaluetta. Kun alueita luovutetaan takaisin maanomistajalle, tulisi luovutuksessa kiinnittää huomiota luovutettavien alueiden kuivatusvesien erottamiseen turvetuotantoalueiden kuivatusvesistä. Luovutustilanteen dokumentointi tärkeää Turvetuottajan ja maanomistajan edun mukaista on todeta alueen tila jälkihoitotoimien tultua tehdyksi. Luovutushetken tila kannattaa dokumentoida esimerkiksi ottamalla kuvia kohteista, jotka vuokrasopimuksen ja viimeisen ympäristöluvan velvoitteiden täyttymisen kannalta ovat tärkeitä. Aluetta vuokrannut turvetuottaja ja maanomistaja voivat yhdessä tarkistaa asiat ja kirjata ne luovutuspöytäkirjaan esimerkiksi soveltaen alla olevaa luovutusvaiheen muistilistaa. Luovutusvaiheen muistilista 1. Tilojen rajat ja maanomistajat 2. Maastotarkastus ja tehdyt havainnot, kartat, mahdolliset valokuvat, muistiot ja muu luovutusvaiheen tilannetta havainnollistava aineisto 3. Yleinen kuvaus alueen tilasta takaisinluovutushetkellä 4. Vastuu rakenteista ja kunnossapidosta luovutuksen jälkeen tai rakenteiden poistaminen määräaikaan mennessä 5. Teiden kunnossapitovastuu 6. Ilmoitus vuokrasopimusrasitteiden poistosta käräjäoikeuteen (turvetuottajan tehtävä) 7. Todetaan mahdolliset alkuperäistä vuokrasopimusta tarkentavat sopimukset 8. Jälkikäytön mahdollinen luvanvaraisuus 9. Maanomistajan ilmoitusvelvollisuudet jälkikäyttöön liittyvistä asioista (esim. lannoitukset) 10. Muut asiat Kuva: Hannu Salo Turpeen tuottaja ja suonpohjan omistaja voivat yhdessä tarkistaa takaisinluovutettavat alueet ja tehdä luovutuspöytäkirjan. 5

6 J älkikäytön suunnittelu Turvetuotantoalueen jälkikäyttöä voidaan suunnitella alueen luontaisten edellytysten ja myös toivotun jälkikäyttömuodon näkökulmasta. Näin selviävät realistiset jälkikäyttömuodot. Jälkikäyttöä on hyvä tarkastella aluksi laaja-alaisesti, koska kaikki käyttömuodot eivät välttämättä sovellu turvetuotannosta poistuneelle alueelle. Myös rajanaapurien kuuleminen ja heidän toiveensa sekä käytettävissä olevat resurssit kannattaa muistaa. Suurimmasta osasta turvetuotantoalueita on laadittu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) kuntakohtainen turvetutkimusraportti. Turpeen tuotantoa edeltävä tutkimus käsittää yleensä koko suon eikä vain tuotantoon otettua aluetta. Turvetuotantoa varten myönnetty ympäristölupa sisältää myös paljon tietoa alueen luonnosta ja ihmisen toiminnasta (esim. maankäyttö, asutus, elinkeinot). Jälkikäyttövaihtoehtojen valintaan vaikuttavat tekijät 1. Alueen sijainti: ympäröivä maankäyttö, lähiympäristön, asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet, tiestö sekä etäisyys esim. maatilasta / alueella tuotettavan hyödykkeen jatkojalostuspaikasta 2. Jäljellä oleva turvemäärä / tavoiteltava turvekerroksen paksuus ja laatu 3. Suonpohjan (kivennäismaan) ominaisuudet: ravinnetalous, raekoko, muokattavuus jne. 4. Vesitalous, erityisesti alueen pumppukuivatus 5. Alueen pinnanmuodot eli topografia 6. Ympäristönäkökohdat: vesiensuojelu, maisematekijät, haluttujen elinympäristöjen muodostaminen 7. Resurssit: rahoitus, tuet, henkilöstö, aika ym. 8. Yleishyödylliset näkökohdat: esimerkiksi ilmastoasiat ja tulvasuojelu 6

7 Pohjamaalaji ja turvekerroksen paksuus suunnittelun lähtökohtina Turvekerroksen alla olevan mineraalimaan tai kallioperän ominaisuudet vaikuttavat ratkaisevasti jälkikäyttöön. Suonpohjan maaperäselvityksellä parannetaan jälkikäytön onnistumisedellytyksiä. Selvästi havaittavat suuret kivet, lohkareisuus ja alueen pinnanmuodot ovat luontevia lähtökohtia jälkikäyttöä suunniteltaessa. GTK:n kuntakohtaisten suotutkimusten yhteydessä tehtyjä pohjamaahavaintoja voi myös hyödyntää. Kun turvekerros on ohentunut niin, että pohjamaalaji näkyy ojissa vesirajan yläpuolella, voidaan silmämääräisesti todeta erilaiset maalajivyöhykkeet ja analysoida kukin niistä erikseen. Suositeltavaa on ottaa vähintään kolme näytettä. Perusselvitys käsittää pohjamaan happamuuden, rikkipitoisuuden ja hienoainespitoisuuden määritykset. Suositeltavaa on myös kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrien selvittäminen. Maaperänäytteitä analysoidaan monissa kaupallisissa laboratorioissa. Yhden näytteen maa-analyysin perushinta on noin Raekoon perusteella voidaan ennustaa metsän kasvua ja erilaisen viljelykäytön onnistumista. Soistaminen voidaan ohjata kohtiin, joissa uuden turvekerroksen kasvu käynnistyy nopeasti, rikkaruohottuminen on vähäistä eikä veden pinnan tason säätäminen vaadi suuria rakentamistöitä. Korkea lannoitustarve ja ympäristön kuormittuminen voivat muodostua esteeksi viljelylle tai metsittämiselle niillä alueilla, joiden maaperässä on sulfi disedimenttejä. Monissa jälkikäyttömuodoissa suonpohjan lannoittaminen on välttämätöntä. Kuva: Lauri Ijäs Pohjamaanäyte otetaan 5 10 cm:n syvyydeltä turpeen ja mineraalimaan rajan alapuolelta 7

8 Geologiset ominaisuudet jälkikäytön suunnittelussa 1. Yksi jälkikäyttömuoto soveltuu harvoin koko turvetuotannosta poistuvalle alueelle. 2. Suonpohjan vyöhykkeet kannattaa selvittää ja suunnitella jälkikäyttö näiden mukaan. 3. Näyte kannattaa ottaa turpeen ja kivennäismaan rajapinnan alapuolelta noin 5 10 cm:n syvyydestä. 4. Pohjamaasta tulee selvittää ainakin happamuus, rikki sekä hienoainepitoisuus (alle 0,06 mm rakeiden osuus). 5. Suonpohjan lohkareisuus ja pinnanmuodot rajaavat käytännössä monien jälkikäyttömuotojen toteutusta. Kuva:Jorma Issakainen Kaliumin puute riuduttaa mäntyä. 8

9 Jälkikäytön talous Maan arvonnousu mahdollista Hyvin suunniteltu ja toteutettu jälkikäyttö mahdollistaa maan arvon nousun. Joutomaasta voidaan tehdä tuottava. Suonpohja on usein helpommin ja monipuolisemmin hyödynnettävissä kuin alue ennen turvetuotantoa. Kuivahkot suonpohjat voidaan muuttaa hyvätuottoisiksi metsä- tai maatalousmaiksi. Pumppukuivatuilla alueilla kosteikot voivat antaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi riistanhoitoon tai matkailukäyttöön. Maan selkeä arvonnousu ja jälkikäyttömahdollisuuksien monipuolisuus kiinnostaakin monia maanomistajia. Riistapellon tai kosteikon tekemiseen ja hoitoon suonpohjalla voivat sitoutua alueella toimivat metsästysseurat tai muut yhdistykset. Yhteistyö voi tarjota mahdollisuuksia myös hankevarojen hakemiseen. Edellytyksenä on, että suunniteltu jälkikäyttö tukee maaseudun kehittämistä tai alueen työllisyyttä. Lisätietoja kannattaa kysellä maaseudun neuvonta- ja kehittämisorganisaatioilta. Jälkikäytöstä aiheutuu myös kustannuksia. Kustannuksia on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti. Kustannuksia ja tukimahdollisuuksia on tarkemmin käsitelty kunkin jälkikäyttömuodon kohdalla. Maaperäselvitysten kustannukset alkavat kolmen näytteen analysointikustannuksista noin 150 eurosta ylöspäin. Maatalouskäytön kustannukset ovat verrattavissa valmiiksi raivatun peltomaan viljelyn aloittamiskustannuksiin, mikäli peruskuivatus on kunnossa. Metsätalouskäytön kustannuksiin vaikuttaa mm. lannoitustarve. Maa- ja metsätalouskäytön kustannukset suonpohjalla kannattaa selvittää aina paikallisesti yhteistyössä alan neuvontajärjestön kanssa. Jälkikäyttö voi joskus vaatia ympäristölupakäsittelyn ja päätöksen sekä toiminnan vaikutusten jatkuvaa tarkkailua. Näistä aiheutuu kustannuksia, jotka vaihtelevat alueen laajuuden ja jälkikäyttömuodon mukaan. Kuva: Hannu Salo 9

10 M etsänkasvatus suonpohjilla Suonpohjan metsittämisen mahdollisuuksista voi kertoa turvetuotannon viimeisinä vuosi- na paljastuva runsas kantojen ja liekopuiden määrä. Arviolta lähes 60% turvetuotantoalu- eista soveltuu hyvin metsänkasvatukseen. Useassa tapauksessa alun perin metsänkasvatukselle sopimaton kitu- tai joutomaa voi parikymmentä vuotta kestävän turvetuotantovaiheen jälkeen soveltua hyvin metsätalouden käyttöön. Kyse on tällöin selkeästä maan arvon noususta. Metsänkasvatuksen tuotto on parhaimmillaan kangasmetsien veroista. Metsittämisen edellytykset 1. Sopiva kuivatustila ja ravinteiden tasapainoinen saanti Metsityksen yhteydessä riittää usein alueen laskuojan kunnosta huolehtiminen ja ojien perkaus tai naveromätästys. Suonpohjalle jäävän turvekerroksen paksuuden tulisi olla vähintään cm, jotta taattaisiin puusukupolven ajaksi riittävä typpivarasto ja aikanaan juurten yhteys kivennäismaahan. 2. Kasvualustan muokkaus tai lannoittaminen fosforia, kaliumia ja booria sisältävillä lannoitteilla Suonpohjalle perustetun metsikön ravinnetilaa on seurattava tarkemmin kuin kivennäismailla. Jatkolannoituksiin on useissa tapauksissa varauduttava. Kuvat: Jorma Issakainen 10 Syksyllä 1994 mätästettyä ja seuraavana keväänä istutettua ja laikkulannoitettua taimikkoa istutusvaiheessa kuvattuna (vas.) ja varttunut, kasvuisa taimikko 13 vuotta myöhemmin. (oik.).

11 Metsänkasvatuksen kustannukset suonpohjalla Metsänkasvatuksen eri työvaiheisiin liittyy aina kustannuksia. Suonpohjilla kustannuksia voi syntyä esimerkiksi pohjamaalajitutkimuksista, vesitalouden parantamisesta, lannoituksesta ja myöhemmin taimikonhoidosta. Paikallinen metsänhoitoyhdistys kertoo lisää tuista ja organisoi käytännön toteutuksen sekä tekee tarvittavat suunnitelmat. Hieskoivun luontainen metsittäminen on selvästi halvin ja luonnonmukaisin metsitysvaihtoehto. Rauduskoivun istuttaminen voi tulla kyseeseen, kun pyritään laadukkaan koivutukin kasvatukseen. Männyn luontainen metsittäminenkin voi onnistua muokatulla tai lannoitetulla suonpohjalla, kun siementävä reunametsä on lähellä. Koivun tai männyn kylvö ovat sopivia varsinkin laajoilla suonpohjilla, joilla siemenpankkina toimivaa reunametsää ei ole. Ennen ensiharvennusta ja ensimmäisiä hakkuutuloja vuoden kuluttua on yleensä varauduttava jatkolannoitukseen, jonka kokonaiskustannukset suonpohjalle perustetussa taimikossa voivat olla /ha alueen koosta ja sijainnista riippuen. Jatkolannoitus toteutetaan puuston kasvun ja terveydentilan mukaan fosforia, kaliumia ja hivenravinteita sisältävällä lannoitteella (esimerkiksi fosforia 40 kg/ha, kaliumia 80 kg/ha ja lisäksi booria). Myös puun tuhkan käytöstä lannoitteena on hyviä kokemuksia. Hirvien talvilaidunalueilla on varauduttava hirvituhoihin, joita lannoittaminen voi lisätä. Ilman maanmuokkausta ja PK-lannoitusta tämä alue on lähes puuton vielä 25 vuotta metsityksen jälkeen. Yhtään istutettua rauduskoivua ei ole jäljellä. Muutamia luontaisesti syntyneitä männyntaimia kasvaa harvakseltaan. Kuvat: Lasse Aro Jos maanomistaja asettaa tavoitteekseen myös biologisen monimuotoisuuden kehittämisen ja aktiivisen luonnonhoidon, hänelle voidaan maksaa aiheutuvista lisäkustannuksista ja taloudellisista menetyksistä korvausta. Erityisen merkittäviä kohteita voidaan maanomistajan hakemuksesta toteuttaa kokonaan valtion tuella ennakkosuunnitelman perusteella. Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä. 11

12 V iljely suonpohjilla Suonpohjan käyttökelpoisuus viljelyssä riippuu mm. jätetyn turvekerroksen paksuudesta, laadusta ja pohjamaasta. Luomutuotantoon suonpohja voi soveltua hyvin ilman siirtymäaikaa. Suonpohjille voidaan hakea normaaleja maataloustukia, mikäli ne vastaavat kasvuolosuhteiltaan peltoa. Tarkempaa tietoa tuista voi antaa paikallinen maataloussihteeri tai piiriagrologi. Ohjeita tilatuista on saatavilla myös Maaseutuviraston verkkosivuilla. Ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen vaikuttaa etäisyys käyttökohteisiin Ruokohelpi vaatii kunnollisen perustamisen ja tasaisen kasvualustan. Hyvää satoa tuottaakseen ruokohelpi vaatii jonkin verran myös lannoittamista. Korjuu tapahtuu keväisin lumen sulamisen jälkeen. Korjuutappioiden välttämiseksi tulee sängen olla mahdollisimman lyhyt. Eniten ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen vaikuttaa kuljetusmatka ruokohelpiä käyttäviin voimalaitoksiin. Tehokkaan korjuun mahdollisuudet sekä viljelyyn myönnetyt tuet vaikuttavat myös ruokohelpin viljelyn kannattavuuteen. Käytännön viljely- ja korjuuohjeita sekä tietoa sopimuksia tekevistä energiayhtiöistä löytyy esimerkiksi tämän julkaisun takasivulla olevista www-linkeistä. Ruokohelpin viljely suonpohjilla 12 Kuvat: Hannu Salo Ruokohelpin viljely energiakasvina on yleistynyt viime vuosina. Ruokohelpi on monissa tapauksissa erinomainen vaihtoehto suonpohjilla, sillä se - vehreyttää tumman kasvualustansa nopeasti ja maisema muistuttaa peltoa - voidaan vaihtaa suhteellisen helposti muihin viljelykasveihin tai maankäyttöön - sietää hyvin ajoittaista vedenpinnan nousua. Toisaalta sen juuristo on vahva kestämään myös pitkiä poutajaksoja. - ottaa tehokkaasti ja valikoivasti ravinteita varastoiden ne juuriin. - ei yleensä vaadi torjunta-aineiden käyttöä - on kunnollisen perustamisen jälkeen helppo viljeltävä. Yhdellä kylvöllä saadaan satoa vuotta. - on perustamiskustannuksiltaan edullinen eli keskimäärin noin 560 /ha (noin puolet viljapellon perustamisen kustannuksista)

13 Nurmi ja laiduntaminen Nurmen viljely ja laiduntaminen ovat yleisiä suonpohjilla. Suonpohjista voi saada hyvää laidunmaata. Suuret yhtenäiset alat ovat eduksi mahdollistaen suuretkin karjamäärät. Viereinen kuva on Ähtärin Riitasuolta, jossa kesällä 2007 laidunsi 150 emolehmää suonpohjalla noin 90 ha:n alueella. Vilja Silloin kun suonpohjan ominaisuudet, vesitalous ja happamuus ovat suotuisat, on varsinkin kauraa viljelty menestyksellisesti entisillä turvetuotantoalueilla eri puolilla maata. Vihannekset Sipulia, naurista, valkosipulia, keltasipulia, purjoa ja porkkanaa voidaan tuottaa suonpohjalla. Viljelyalustan puhtaus ja rikkaruohottomuus sekä helposti järjestettävä vuoroviljelymahdollisuus ovat eduksi. Yrtit Erilaisten koriste-, mauste- ja yrttikasvien kasvatusta on kokeiltu suonpohjilla onnistuneesti. Yrttiviljelyyn suonpohjalla soveltuvat mm. hurtanminttu, sitruunamelissa, kamomillasaunio ja kurkkuyrtti. Myös lääketeollisuuden hyödyntämiä kasveja, kuten mustuvapajua sekä hunajakasveja, voidaan kasvattaa suonpohjilla. Puhtautensa ja aromipitoisuutensa puolesta yrtti- ja lääkekasvit ovat ensiluokkaisia. Marjat Koealoilla on viljelty erinomaisin tuloksin mm. mansikkaa, pensasmustikkaa, karpaloa, lakkaa ja mesimarjaa. Esimerkiksi mansikat ovat menestyneet suonpohjalla erittäin hyvin. Viereinen kuva on mansikan tervetaimituotannosta MTT:n Läyniönsuolta. Luonnonkarpalon saatavuus ja tuonti ulkomailta ovat toistaiseksi pitäneet karpalon viljelyn kannattamattomana. Kuva: Hannu Salo Kuva: Markus Muhonen Kuva: Pirkko Selin 13

14 K osteikot: soistaminen ja vesittäminen Alaville turvetuotantoalueille nousee vesi usein luontaisesti, kun kuivatus lopetetaan. Suonpohjan vesittämisessä pyritään aktiivisesti aikaansaamaan avoin vesialue. Soistamisessa suonpohjalle halutaan kertyvän turvetta tavoitteena palauttaa alue suoekosysteemiksi. Entinen turvetuotantoalue muuttuu vesipinnan nousun myötä nopeasti. Monipuolisen suokasvilajiston palaaminen alueelle kestää kuitenkin kymmeniä vuosia. Turpeen muodostuminen alkaa lähinnä rahkasammalten ja sarojen jäänteiden kerrostuessa kasvupaikalle. Suonpohjan vesittämiselle on oltava selkeät tavoitteet ja niitä tukeva suunnitelma. Vesittämisellä voidaan tavoitella lintujärven muodostumista, kalankasvatusallasta, virkistyskäyttöä tai ympäröivien alueiden kuivatusvesiä puhdistavaa ja mahdollisesti tulvahuippuja tasaavaa vaikutusta. Lintujärvet ja riistakosteikot Turvekerroksen paksuus, ominaisuudet ja kaasunmuodostusmahdollisuus sekä pohjamaan laatu on otettava huomioon kosteikkoa rakennettaessa. Turve on yleensä syytä poistaa mahdollisimman tarkkaan. Kuva: Hannu Salo Luonnonravintolammikot Suonpohjalle muodostettuja vesialtaita voidaan käyttää luonnonravintolammikoiden tapaan. Luonnonravintolammikko ja läheinen muu kosteikko voivat hyödyttää toisiaan. Linnut voivat laajentaa reviiriään ja saada ravintoa lammikosta. Yrittäjä Timo Korhonen on kasvattanut kuhaa ja taimenta suonpohjalle perustetussa luonnonravintolammikossa Ähtärin Riitasuolla vuodesta Lintujärvi on usein vesitysvaihtoehdoista yksinkertaisin toteuttaa, koska vedenlaatuvaatimukset ja maansiirtotyöt ovat pienemmät kuin virkistyskäytössä tai kalankasvatuksessa. 14 Rantsilan Kurunnevan lintujärvi Kuva: Turveruukki Oy

15 M uita jälkikäyttömuotoja Entisten turvetuotantoalueiden sijainti sallii joissakin tapauksissa meluisankin urheilun. Suonpohjille voisi sijoittaa myös ampumaradan tai muun tasaista aluetta ja hyviä kulkuyhteyksiä edellyttävän harjoitusmaaston. Matkailun ja ulkoilun tarpeiden toteutumista rajoittaa oikeastaan vain suonpohjien sijainti. Poronhoitoalueilla olevat suonpohjat voivat soveltua porojen laitumeksi tai rehun tuotantoon. Turvetuotantoa varten rakennettu kantava tiestö ja ympäröivät avonaiset alueet voivat tarjota mahdollisuuksia puu- ja peltobiomassojen käsittelyyn ja varastointiin. Turvetuotantoalueen valmiiksi koeteltua logistista ketjua kannattaa hyödyntää tällaisissa bioenergiaterminaaleissa varsinkin Itäja Keski-Suomessa, jossa hakkuutähdepotentiaali on suurin. Yhdyskuntien ja maatalouden jätevesien käsittely voi sijoittua entiselle turvetuotantoalueelle. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä suurempia jätteidenkäsittelyalueita. Tiiviistä maalajista muodostunut suonpohja voi sopia tällaiseen tarkoitukseen varsinkin, jos se sijaitsee lähellä pääteitä ja on sopivan kaukana asutuksesta. Maa- ja metsätalouden kuivatusvesien käsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä suonpohjaa ja turvetuotannon jälkeen jääviä vesienkäsittelyrakenteita. Joillakin alueilla suonpohjista muodostetuilla kosteikoilla voi olla merkitystä myös tulvasuojelualtaina. Lupaava mutta vielä toteutumaton mahdollisuus on uhanalaisten kosteikkolajien kasvatus kasvuoloja säädellen. Vesitalouden säätelyä edellyttää myös kasvu- ja ympäristöturpeen puoliviljely. Joskus suon pohjamaa voi olla sopivaa maa- ja kiviainesten ottoon tai rakennusmaaksi teollisuudelle. Suonpohjaa voidaan myös käyttää voimalaitosten tuhkan sijoituspaikkana. Uusia jälkikäyttömuotoja kehitetään jatkuvasti. Höystösensuo toimii nykyään aktiivisena varjo- ja riippuliitopaikkana Keski-Suomessa. Kuva: Mika Pousi 15

16 Suonpohjilla on monia mahdollisuuksia Tämä kirjanen kertoo tiiviissä muodossa tärkeimmät asiat suonpohjan käytöstä turvetuotannon jälkeen. Kirjaseen on koottu erityisesti maanomistajaa palvelevaa perustietoa, ohjeita ja hyviä käytänteitä turvetuotantoalueen jälkikäytöstä. Julkaisu on laadittu yhteistyössä turvetuottajien, eri viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Yksityiskohtaisempaa tietoa saat Turveteollisuusliiton sivuilta osoitteesta > ohjeita > Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö käytännön ohjeita ja mahdollisuuksia Suonpohjien jälkikäytöstä päättää maanomistaja Turvetuotantoalueiden jälkikäytölle on monia vaihtoehtoja Hyvin suunniteltu ja toteutettu jälkikäyttö nostaa maan arvoa Jälkikäytön suunnittelussa kannattaa tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa Lisätietoja jälkikäytöstä voit löytää esimerkiksi seuraavien linkkien kautta: Turvetutkimusraporteista -> turvepaikka Metsityksestä ja Viljelystä Ruokohelpistä Ympäristöasioista Julkaisija Turveteollisuusliitto ry Toimitus Hannu Salo ja Varpu Savolainen Ulkoasu ja taitto Kimmo Tossavainen/ Mainostoimisto Dekko Ajankohta 1/2008 Painosmäärä 6000 kpl Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere ISBN (nid.)

jälkikäyttö Opas alan toimijoille

jälkikäyttö Opas alan toimijoille T urvetuotantoalueiden jälkikäyttö Opas alan toimijoille Tämä opas ja sen 16-sivuinen tiivistelmä on laadittu yhteistyössä turvetuottajien, eri viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Hanketta ovat rahoittaneet

Lisätiedot

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1 Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Lisätiedot

Ajankohtaista turvetuotannossa

Ajankohtaista turvetuotannossa Ajankohtaista turvetuotannossa Turvetuotannon jälkihoito ja jälkikäyttö Tarkkailut Muuta ajankohtaista 1 Jälkikäyttö ja jälkihoito -tuottajan vastuu ja toiminnan lopettamiseen liittyvät asiat lupamenettelyssä

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN

SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN & Noora Huotari 2007 2 ALKUSANAT Nämä ohjeet on tuotettu osana Metlan Muhoksen toimintayksikön ja Vapo Oy:n yhteistyönä vuosina 2001-2006 toteutettua Metsähiisi hanketta ja ne

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla 411 103 61 48 suojavyöhyke 2 51 108 luonnon monimuotoisuus maisema perinnebiotooppi luomu pohjavesialueen pelt.vilj. valumavesien käsittely

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi

Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi Sanna Kittamaa 1 ja Anne Tolvanen 2,3 1. Metsäntutkimuslaitos, Parkanon yksikkö, Kaironiementie 15, 39700

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Turvetuotannon tarve 2020

Turvetuotannon tarve 2020 Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua? Tuula Piri & Heli Viiri Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012, Helsinki Juurikääpä

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot