tai anarkistiselta) työväenliikkeeltä perityn nurjamielisyyden.
|
|
- Juho Kalle Hakola
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LENININ NEUVOJEN SOVELTAMINEN KAPITALISTIMAIDEN KOMMUNISTISTEN PUOLUEIDEN ORGANISAATIOTYÖSSÄ Kommunististen puolueiden bolsevisoiminen ei ole pelkkä organisatorinen tehtävä. Mutta onko bol evisoiminen myöskin organisatorinen tehtävä? Tarvitaanko organisaatiotyössä bolsevisointia? Tarvitaan, siitä ei voi olla epäilystäkään. Samoin kuin kapitalististen maiden kommunistisella liikkeellä on ollut ja osaksi on vielä nykyäänkin voitettavanaan perinteellinen pikkuporvarillinen nurjamielisyys, jolla yleensä suhtaudutaan bolsevistiseen käsitykseen puolueen tehtävistä ja luonteesta, niin myös puolue järjestön rakenteen ja työväen keskuudessa suoritettavan puoluetyön leniniläinen organisaatiometodi kykenee vain vähitellen ja työläästi hälventämään vanhalta pikkuporvarilliselta (sosialidemokraattiselta, ammattikuntahenkiseltä, syndikalistiselta tai anarkistiselta) työväenliikkeeltä perityn nurjamielisyyden. Vielä alun toista vuotta sitten käytiin esimerkiksi Kominternin Norjan osastossa taistelua niin primitiivisestä kysymyksestä kuin että pitääkö puolueen toimia täysin itsenäisenä järjestönä, johon jäsenet liittyvät yksilöllisesti, vai onko puoluetta pidettävä eräänlaisena ammatillisen järjestön poliittisena osastona. Bolsevistinen näkökanta puoluejohdon sentralisaatiota ja puoluekurin organisaatiota sekä kaikkien puolueen jä senten yhtenäistä esiintymistä koskevissa kysymyksissä on ollut tämän tästä kiistan esineenä melkein kaikissa puolueissamme vielä senkin jälkeen, kun II maailmankongressi 84
2 asetti tämän bolsevistisen kannan Kominterniin liittymisen välttämättömäksi ehdoksi. Sisäinen taistelu ei ole kuitenkaan ollut turhaa. Se on monissa maissa lujittanut voimakkaasti puoluekuria, puolueen yhtenäisyyttä ja sentralisaatiota; tässä suhteessa puolueet edustavat nykyään bolsevistisessa mielessä huomattavasti korkeampaa kehitysastetta kuin Kominternin II ja III kongressin aikoina. Se näkyy selvimmin Saksan ja Ranskan puolueissa. Kaikissa kapitalistisissa maissa kuitenkin ilmenee puolueittemme kehityksessä tässä suhteessa eräitä puutteellisuuksia, jotka voidaan poistaa vain vähitellen sitkeällä työllä ja kartuttamalla vallankumouksellista kokemusta. Tov. Leninin aloitteesta organisaatiokysymys otettiin III maailmankongressin esityslistalle erillisenä kysymyksenä. Hän piti tärkeänä sitä, että kiinnitettäisiin vakavaa huomiota jatkuvaan organisatoriseen»pikkutyöhön» vallankumouksellisen puoluetoiminnan eri aloilla. Näiden rivien kirjoittaja sai tehtäväkseen laatia ohjekirjelmän alustavan luonnoksen.* Suoritin tuon tehtävän osaksi tov. Leninin henkilökohtaisten neuvojen, osaksi hänen aikaisemmista artikkeleistaan runsain mitoin löytyvien ohjeiden perusteella. Toveri Lenin kehotti täydentämään luonnoksen monia kohtia, ja minä yhdessä saksalaisen toverin W. Koenenin kanssa tein sen, minkä jälkeen kongressi hyväksyi ohjeet tehtyään niihin organisaatiovaliokunnan ehdotuksesta eräitä vähäisiä korjauksia. Sillä kertaa tuon päätöslauselman sisältämät ohjeet kuitenkin jäivät kuolleeksi kirjaimeksi, ja, syy siihen oli itsessään päätöslauselmassa. Oli erityisen opettavaista, kuinka tov. Lenin arvosteli mainittua päätöslauselmaa viimeisessä puheessaan Kominternin IV kansainvälisessä kongressissa. Hän mm. lausui:»olen tullut siihen käsitykseen, että hyväksymällä tämän päätöslauselman teimme suuren virheen, nimittäin katkaisimme itse itseltämme tien vastaiseen menestykseen.» Mutta samalla tov. Lenin silti tähdensi erityisesti, että ulkomaalaisten tovereiden tulee seurata tuossa päätöslauselmassa esitettyjä ohjeita. Toveri Lenin sanoi, että ulkomaalaisten tulee myös ymmärtää se mitä me olemme kirjoittaneet kommunististen puolueiden järjestörakenteesta ja minkä he ovat allekirjoit- * Ks.»Teesit kommunististen puolueiden rakenteesta ja järjestötoiminnasta», ss
3 taneet lukematta ja asiaa käsittämättä. Sen pitää tulla heidän ensimmäiseksi tehtäväkseen. Tuo päätöslauselma on pantava täytäntöön.»...n yt alkavana ajanjaksona on tärkeintä opiskelu», Lenin selitti.»me» (venäläiset O. K.)»opiskelemme yleensä. Heidän» (ulkomaalaisten tovereiden O.. K.)»taas on opiskeltava siinä erikoisessa mielessä, että he voisivat todella käsittää vallankumouksellisen työn järjestöperiaatteet, rakenteen, menetelmät ja sisällön.» Mikä sitten oli sanotun päätöslauselman virheenä? Toveri Lenin sanoi, että se on»liian venäläinen», että sen»henki on läpeensä venäläinen». Tällä hän ei suinkaan halunnut leimata päätöslauselman heikkoudeksi sitä, että se esitti venäläisten kokemusta. Ei, hän päinvastoin nimenomaisesti kehotti ulkomaalaisia tovereita ottamaan todellista oppia Venäjän vallankumouksen kokemuksesta.»heidän on omaksuttava osa venäläisten kokemuksesta.»»kuten jo sanoin, päätöslauselma on laadittu mainiosti», Lenin selitti,»olen valmis panemaan nimeni sen kaikkien 50 tai useammankin pykälän alle. Mutta me emme ymmärtäneet, miten meidän on esitettävä venäläiset kokemukset ulkomaalaisille. Kaikki, mitä päätöslauselmassa on sanottu, on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Emmekä voi päästä pitemmälle ellemme tätä käsitä.» Leniniläisen metodin yhtenä pääsääntönä on, että ohjeiden täytyy aina olla konkreettisia. Toisin sanoen, jokainen tehtävä on asetettava määrättyä ajankohtaa ja konkreettisia olosuhteita silmälläpitäen. Leniniläisen metodin toisena sääntönä on, että työ pitää mahdollisuuksien mukaan aina keskittää jonkin lähimmän päätehtävän suoritukseen (kun on ensin määritelty keskeinen yleistehtävä ja sen mukaan on sitten suhteutettava keskenään eri työalojen perustehtävät). III kongressin päätöslauselma organisaatiokysymyksestä ei noudattanut kumpaakaan näistä leniniläisen metodin tärkeimmistä säännöistä. Päätöslauselmassa mainitut tehtävät olivat sinänsä oikeita ja tarpeellisia, mutta ne oli esitetty siten, että niissä sovellettiin samaa ja niin muodoin yhtä epätarkkaa mittapuuta jokaisen erillisen kapitalistimaan olosuhteisiin ja jokaisen puolueen ajankohtaisiin tehtäviin. Päätöslauselmassa ei määritelty konkreettisesti, mitkä noista tehtävistä ovat kaikkein kiireellisimpiä ja ensivuoroisia ja mitkä voidaan suorittaa toisessa vuorossa tai 86
4 vielä myöhemmin. Siinä vain esitettiin teoreettisesti, millaisia tehtäviä ylipäänsä saattaa Venäjän bolsevikkipuolueen kokemusten valossa nousta organisaatiotyön alalla kapitalististen maiden puolueiden eteen ennen vallan valtaamista. Päätöslauselma itse asiassa oli organisatorisen bolsevisoinnin teoreettinen ohjelma. Mutta tästä huolimatta päätöslauselma pyrki antamaan käytännöllisiä ohjeita. Siinä oli sen virheellisyys. Mikä oli ulospääsy tästä umpikujasta, miten saada ulkomaalaiset toverit»omaksumaan osa venäläisten kokemuksesta»? Toveri Lenin ei itse kehitellyt tätä kysymystä yksityiskohtaisemmin. Hän lausui vain:»miten se tapahtuu, sitä en tiedä. Kenties esimerkiksi Italian fasistit tekevät meille suuren palveluksen osoittamalla italialaisille, etteivät nämä ole vielä kyllin valistuneita ja ettei heidän maallaan ole vielä takeita mustasotnialaisia vastaan. Siitä saattaa olla suurta hyötyä. Meidän, venäläisten, on niin ikään etsittävä keinoja selvittääksemme ulkomaalaisille tämän päätöslauselman perusajatukset. Muuten he eivät lainkaan pysty täyttämään tätä päätöslauselmaa.» Toveri Leninin mielestä oli siis aloitettava tuon organisaatio-ohjelman»alkeista» ja yksinpä»alkeidenkin» selittämiseksi oli erityisesti»etsittävä keinoja», ilmeisesti kunkin maan ja kunkin puolueen konkreettisista olosuhteista. Kominternin käytännöllisessä toiminnassa hyväksyttiin sitten ensimmäiseksi organisatoriseksi perustehtäväksi puolueiden uudestijärjestäminen tgöpaikkasolujen pohjalta. Tällöin otettiin lähtökohdaksi se puutteellisuus, joka oli kaikissa kapitalistisissa maissa pahimpana esteenä kommunististen puolueiden yrityksille saada laajat työväenjoukot mukaan vallankumoukselliseen toimintaan, nimittäin se, että puolueella ei ollut lujaa järjestöllistä yhteyttä teollisuuslaitoksiin. Toveri Lenin opetti aina, että vallankumouksellista työtä pitää harjoittaa»siellä, missä on joukkoja»*; agitaatio-, propaganda- ja organisaatiotyötä on tehtävä jatkuvasti ennen muuta tehtaissa. Jokaisen tehtaan täy * V. I. Lenin kehotti myös selvittämään III kongressin päätöslauselmassa laajemmin sitä, että on tehtävä joukkotyötä järjestymättömän, keltaisiin liittoihin (mm. II ja IIV2 Internationaaliin) järjestäytyneen proletariaatin sekä ei-proletaciristen työkansan kerrosten keskuudessa. 87
5 tyy muodostua meidän linnoitukseksemme. Se ei ollut tärkeää sosialidemokraattiselle puolueelle, jonka tavoitteena on ollut etupäässä vaalitaistelu; kokemus osoittaa, että sosialidemokraattinen puolue on kyennyt erinomaisesti hankkimaan vaaleissa ääniä alueellisten työväenjärjestöjen kautta. Mutta sellaisten järjestöjen avulla ei voitaisi harjoittaa laajojen joukkojen keskuudessa sitä voimaperäistä agitaatio-, propaganda- ja organisaatiotyötä, jota tarvitaan näiden joukkojen saamiseksi mukaan sellaiseen suureen, kaikkien voimien jännitystä vaativaan liikkeeseen kuin vallankumoustaisteluun. Tämä heikkous ilmeni erittäin havainnollisesti ja muodostui vakavaksi varoitukseksi Saksan vallankumousliikkeessä syksyllä Siihen aikaan Saksan puolueen samoin kuin kaikkien muidenkin kapitalistimaiden kommunististen puolueiden perusjärjestöt olivat vielä pelkkiä alueellisia, teollisuuslaitosten ulkopuolella toimivia osastoja. Puolueita oli tosin kehotettu jo Kominternin II ja III kongressin päätöslauselmissa perustamaan työpaikkasoluja teollisuuslaitoksiin, vaikka kysymystä ei silloin vielä asetettukaan siinä muodossa, että solut tulisivat (alueellisten osastojen asemesta) puoluejärjestön perusyksiköiksi. Tällaisessa, niin sanoakseni suoranaisessa sääntömääräisessä muodossa tehtävä asetettiin vasta vuoden 1924 alussa: solun velvollisuutena on periä jäsenmaksuja, hyväksyä uusia jäseniä, solujen edustajien tulee valita (vastaavissa konferensseissa) paikallis-, piiri- ja kaupunkikomiteat jne., kuten yleensä tehdään Venäjällä. Oliko tämä muoto oikea? Mielestäni se oli sopiva tapa käydä käsiksi asiaan. Lenin itse ei tietääkseni ole milloinkaan ehdottanut työpaikkasoluja näin suoranaisessa sääntömääräisessä järjestyksessä. Puhuessaan III kongressin edellä soluista hän kehotti suoraan harkitsemaan kysymystä vallankumouksellisen toiminnan järjestämisen kannalta eikä sääntöjen kannalta. On silti mahdollista, että tässä tapauksessa nimenomaan se sääntömääräinen asu, jossa organisatorinen tehtävä asetettiin viime vuonna, on muodollisen täsmällisyytensä ja selvyytensä ansiosta osoittautunut tovereillemme kaikkein ymmärrettävimmäksi. Kokemus osoittaa, että nyt työpaikkasolujen perustamistyö on todella ainakin pantu alulle monissa maissa ja siellä täällä Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Puolassa varsin vakavastikin. Siinä ly 88
6 hyessä ajassa, jonka kuluessa tätä uudestijärjestelyä on suoritettu, yksikään kapitalistisessa maailmassa toimivista puolueistamme ei luonnollisestikaan ole vielä ehtinyt uudistaa organisaatiotaan työpaikkasoluperiaatteen mukaisesti. On luonnollista, että tällainen uudestijärjestely on alussa kohdannut myös vastarintaa, kuten sopi odottaakin (tietty järjestöllinen vanhoillisuus on otettava työväenliikkeessä huomioon tosiasiana, joka ei ole kaikissa suhteissa pahakaan). Nykyään solujen perustaminen tuntuu sujuvan yleensä paremmin kuin aikaisemmin. Mutta solujen perustammen ja niiden elävä toiminta ovat vallan eri asioita. Voimmeko katsoa tähän mennessä perustettujen solujen toiminnan jo olevan hyvällä tolalla? Emme voi. Päinvastoin ilmenee, että kaikki lähettämämme solujen työn järjestämistä koskevat selitykset ja ohjeet on toistaiseksi omaksuttu kaikkialla aivan epätyydyttävästä. Sen johdosta on nyt olemassa vaara, ettei jo perustettujen solujen toimintaa saada käyntiin tyydyttävällä tavalla, että ne jäävät elottomiksi instansseiksi ja että suunniteltu perusjärjestöjen uudistaminen kokonaisuudessaan kärsii sen vuoksi vakavan takaiskun. Niin muodoin on selvää, että nyt tulee erityisen tarmokkaasti paljon tarmokkaammin kuin ennen keskittää huomio solujen (sekä myös osastojen) jatkuvan jokapäiväisen toiminnan elvyttämiseen ja järjestämiseen. Tässä ei ole kysymys vain siitä, että solun sellaisenaan tulee olla elinkykyinen. Solun elinkykyisyys ilmenee siinä, että se on ulottanut elävät juurensa syvälle ympäröiviin työväenjoukkoihin. Solun työn täytyy ainakin yhdeksältä kymmenesosaltaan olla joukkojen keskuudessa tehtävää työtä. Ellei solu kykene tekemään sellaista työtä, sillä ei ole olemassaolo-oikeutta. Mutta toisaalta solu kehittää sellaisessa työssä sekä itseään että myös kaikkia jäseniään ja antaa jatkuvasti uusia, vallankumouksellisessa toiminnassa koulutettuja voimia puolueiden aktiivisten johtavien kaadereiden täydennykseksi. III kongressia varten laatimani järjestötoimintaa koskevan päätöslauselmaluonnoksen siitä kohdasta, jossa puhutaan puolueen jäsenten vetämisestä pysyvästi mukaan puoluetyöhön, tov. Lenin kirjoitti minulle seuraavaa:»pitäisi esittää yksityiskohtaisemmin, että useimmissa Lännen legaalisista puolueista puuttuukin juuri sitä. Puut- 89
7 tuu puolueen jokaisen jäsenen jokapäiväistä toimintaa (vallankumouksellista toimintaa). Tämä on peruspaha. Mutta se on tärkeintä.» Mielestäni kaikkien kapitalistisissa maissa toimivien puolueiden kiireellisimpänä tehtävänä on juuri nyt ottaa varteen se, mikä Leninin mielestä oli järjestötyössä tärkeintä. Myös illegaalisten puolueiden. Kominternissä on nyt sellaisia puolueita lukumääräisesti paljon enemmän kuin III kongressin aikana eivätkä nekään ole vielä päässeet siihen, että puolueen jokainen jäsen harjoittaisi päivästä päivään vallankumouksellista työtä. Puhumattakaan enää legaalisten ja puolilegaalisten puolueidemme jäsenistä. Puolueidemme vakinaiset aktiivikaaderit ovat vielä hyvin heikkoja ja myös heidän työnsä kaipaa osittain bolsevisointia. Lisäksi on vielä sellaisiakin kommunistisia puolueita, joissa jokapäiväinen puoluetyö on yksinomaan palkkaasaavien toimitsijoiden varassa (kuten sosialidemokraattisissa puolueissa on jo kauan ollut tapana). Näiden p u o luevirkailijoiden» lisäksi on vielä olemassa vähäinen osa puolueenjäseniä, jotka toimivat valinnallisissa tehtävissä (tavallisesti puoluekomiteoissa ja erilaisissa valiokunnissa) ja nämä jäsenet uhraavat puoluetyöhön, kokouksiin jne. ehkä keskimäärin yhden illan viikossa. Verrattomasti suurempi osa puoluetyöstä jää vakinaisten virkailijain (tai heihin rinnastettavien kansanedustuslaitoksen jäsenten missä näitä on) huoleksi, kun taas sellaisten puolueiden rivijäsenet ovat melkein tyystin passiivisia. Eräissä julkisissa puolueissa tilanne ei enää ole niin kehno. Johtavien kaaderien boläevisointi on useimmissa puolueissa jo aloitettu tai käynnissä, mutta parhaimmissakin puolueissamme (myös illegaalisissa) siinä on edistytty vielä aivan riittämättömästi. Tällainen asiaintila on sitäkin surkuteltavampi, kun vallassa oleva porvaristo käy nykyään useimmissa maissa järjestelmällistä sotaa puolueittemme vakinaisen työntekijäkunnan hävittämiseksi. Niin on asianlaita varsinkin Saksassa, Italiassa, Balkanilla, Puolassa, Itämeren maissa ja Suomessa. Puolueittemme on kasvatettava lyhyessä ajassa riittävästi voimia johtavien kaadereittensa täydennykseksi ja opittava entistä paremmin varjelemaan niitä tuhoamiselta. Kaikkialla puhutaan alituisesta työntekijäin puut- 90
8 teestä. Useimmiten tällaiset puheet ovat vain todistus siitä, ettei osata käyttää käytettävissä olevia voimia eikä järjestää uusien kasvatusta. Kun mitä raskaimpien joukkomenetysten jälkeen syntyy todellinen puute työntekijöistä, näemme joka kerta, kuinka hämmästyttävän nopeasti syvistä riveistä nousee melkein kokonaan uusi miespolvi johtavia työntekijöitä, joilla ei ollut entisen johtajakunnan aikana mahdollisuutta käyttää tehokkaasti kykyjään vallankumouksellisessa työssä. Koska puolueittemme juoksevassa työssä vielä esiintyy vanhasta, ei-vallankumouksellisesta työväenliikkeestä tuttu»virkailijatyyppi» ja, kuten jo tuli sanotuksi, sitä tavataan monissa puolueissa melko runsaasti on sen sijalle tästä lähin ryhdyttävä johdonmukaisesti kasvattamaan uutta vallankumouksellista puoluetgöntekijätygppiä. Entinen työntekijätyyppi oli»vaalipuolueen» virkamies: toimistopäällikkö tai kassanhoitaja, lehtimies, kustantamon johtaja jne., aina tietyn virkapaikan haltija tietyllä paikkakunnalla, tietyssä»yrityksessä», vakinaisella palkalla oleva, hän teki työtään määrätuntien kuluessa piittaamatta rahtuakaan mistään muusta. Häntä ei voitu siirtää toiseen virkaan eikä varsinkaan toiselle paikkakunnalle, ellei hän itse suostunut siirtoon, ja koska yksilölliset pikkuporvarilliset elämänehdot tavallisesti sitoivat hänet kerran valittuun asuinpaikkaan, hän yleensä pysyi samassa virassa kuolemaansa saakka. Venäjän työväenliikkeessä tuollainen»virkailijatyyppi» oli melkein tuntematon. Varsinkin bolsevikit edustivat alun alkaen täysin toisenlaista tyyppiä, he olivat suurimmaksi osaksi puhtaita»ammattivallankumouksellisia», liikkuivat alituisesti tehtaasta tehtaaseen, vankiloista karkotusalueille ja päinvastoin (tai elivät maanpaossa), mutta tekivät tämän ohella kaikkialla jatkuvaa puoluetyötä. Sellaisen koulun käyneiden puoluetyöntekijäin on luultavasti työlästä kuvitella, millaisia vaikeuksia Lännen kommunistinen liike todella kokee johtavien kaaderiensa uudistamisessa, kun sen pitää tehdä puoluekoneistonsa työntekijöistä ja muista puolueen jäsenistä aktiivisia vallankumouksellisia puoluetyöntekijöitä. Kuten edellä näimme, toveri Lenin viittasi siihen, että fasistien harjoittama vaino saattaa osittain koitua meille avuksi tässä asiassa, se voi opettaa meitä selviytymään vaikeuksista. Fasismi on todellakin opettanut puolueitamme 91
9 varsin monipuolisesti, kenties jo niin monipuolisesti, että tänä vuonna onnistumme useimmissa maissa todellakin saamaan solujcmme ja osastojemme toiminnan kunnolla käyntiin. Puoluekaadereittemme tarvittava ja huomattava lisäys on näet sekin saavutettavissa pääasiallisesti solujen ja osastojen toiminnalla. On harkittava, miten tulee järjestää solujen jäsenten jokapäiväinen työ joukkojen keskuudessa ottaen huomioon kunkin maan olosuhteet (voi sattua, että saman maan eri paikkakunnillakin joudutaan soveltamaan erilaisia menettelytapoja toiminnan alullepanemiseksi). Epäilemättä tässä tehtävässä tulee kuitenkin esiin sellaisia puolia, jotka on otettava huomioon kaikkialla. Niinpä esimerkiksi on kaikkialla kiinnitettävä erityinen huomio solun johtoon, solun toimikunnan kokoonpanoon, solun vastaavan järjestäjän (tai sihteerin) valintaan, hänen sekä toimikunnan neuvontaan ja piirikomitean (tai piirijärjestäjän) suorittamaan solun toiminnan säännölliseen tarkkailuun. Eihän voida kuvitella solun toiminnan kehittyvän hyväksi, jos solun toimikunta tai järjestäjä eivät ole tehtäviensä tasalla. Nimenomaan solun järjestäjältä (sihteeriltä) tulee ennen muuta odottaa taitoa valita sopivia tovereita eri toiminnanhaarojen vastaaviksi ohjaajiksi, yhden ammattiosastossa tehtävään työhön, toisen agitaatio- ja propagandatyöhön (erityisesti sanomalehtityöhön), kolmannen nuorisotyöhön, neljännen ehkä ohjaamaan naisten keskuudessa tehtävää työtä jne. Hänen (solun järjestäjän) täytyy osata neuvoa ja ohjata jokaista heistä, seurata ja tarkkailla jatkuvasti heidän toimintaansa, kuulla heidän selontekojaan ja antaa heille uusia ohjeita silti tukahduttamatta tällä kaikella heidän oma-aloitteisuuttaan, vaan päinvastoin vaatien heiltä aina omaa aloitekykyä, herättäen ja ohjaillen sitä. Kukin tällainen ohjaaja on vuorostaan oman toimialansa vastaava järjestäjä ja hänen tulee mahdollisuuksien mukaan ja valikoiden koota sopivista henkilöistä ympärilleen pieni n. 2 5 henkeä käsittävä ryhmä. Jos puolueenjäsenten joukossa ei ole sellaisia työntekijöitä, hän voi ottaa ryhmään parhaita puolueettomiakin. Ohjaaja ryhmänsä vanhimpana esittää ryhmän harkittavaksi ja puntaroitavaksi, miten kunakin ajankohtana voidaan parhaiten vaikuttaa joukkoihin ja yksityisiin työtovereihin, jakaa tehtävät ryhmän jäsenten kesken ja sitten ottaa uudelleen käsiteltäväksi työn tulokset ja edelleen kehittämisen. 92
10 Tässä esitettyä ei mielestäni pidä ymmärtää miksikään kaavaksi, jota olisi sellaisenaan seurattava käytännössä kaikkialla, vaan ainoastaan viitteeksi siitä, miltä puolen tulee käydä käsiksi asiaan, luonnollisesti ottaen kussakin tapauksessa vastaavalla tavalla huomioon kyseisen maan olosuhteet. Ne solujen vakinaiset toiminnanhaarat, joista edellä oli puhe, eivät tietenkään sisällä vielä läheskään kaikkea solun työtä joukkojen keskuudessa. Solun täytyy ennen kaikkea kyetä nostattamaan joukot liikkeelle mielenosoituksiin, vaaleihin ja taisteluihin, sen täytyy osata valmistella näitä taisteluja poliittisesti ja organisatorisesti sekä johtaa niiden aikana työläisiä siten, että he kiintyisivät entistä läheisemmin sitein puolueeseen. Jotta tämä kävisi mahdolliseksi, on nimenomaan jokapäiväisellä sitkeällä»näpertelyllä» puoluetoiminnan tärkeimmillä aloilla (usein pitkäaikaiseen henkilökohtaiseen vaikutukseen turvautuen) yhdistettävä solun juuret erottamattomasti työpaikan työläisjoukkoihin. Sitä paitsi on olemassa huomattavan paljon myös sellaista joukkotyötä, jota työpaikkasolut eivät voi johtaa, ennen muuta se osa (ammattiliitoissa, työväen osuusliikkeissä; urheiluseuroissa, sivistysjärjestöissä ym.) toimivien kommunistinjhmien työstä, jonka johtaminen luonnostaan kuuluu välittömästi korkeammille puolue-elimille, kuten piiri- tai kaupunkikomiteoille ja eräissä tapauksissa jopa maakuntakomiteoille tai KK:lle. Mutta kaikissa osastoissa samoin kuin soluissakin jokapäiväinen joukkotyö on mielestäni tarkoituksenmukaista antaa ohjaajien johtamien pienten ryhmien huoleksi. Ryhmän johdossa pitää kaikkialla olla vastuullinen ohjaaja (joka itse muodostaakin oman ryhmänsä, tietenkin alistaen sen työpaikkasolun, puolueosaston tai lähimmän puolue-elimen vahvistettavaksi). Kaikkialla tulee ottaa tavaksi järjestää ryhmän yhteisiä neuvotteluja, joissa käsitellään jokaisen jäsenen työtä ja työn tuloksia. Kaikkialla tulee ottaa tavaksi säännöllinen selonteko lähimmälle johtoelimelle (jonka ohjeiden mukaisesti ryhmä voi toiminnan laajetessa esim. perustaa uusia ryhmiä omalla toimialallaan). Solujen ja osastojen sisäiset pienet ryhmät puolueen jokapäiväisen laajan joukkotyön eliminä ovat nähdäkseni täysin sopusoinnussa toveri Leninin ajatuksen kanssa. Kuten tiedämme, hän tähdensi useaan otteeseen niiden tarkoituksenmukaisuutta ja tärkeyttä, eikä suinkaan vain Ve- 93
11 näjän puolueen perustamisaikoina, vaan myös Kominterniin liittyneiden länsimaisten puolueiden suhteen. Viittaan tässä vain hänen II kongressia varten kirjoittamiinsa teeseihin Kominternin perustehtävistä ( 9.), täysin Leninin asennetta vastaaviin II kongressin teeseihin kommunistisen puolueen osuudesta ja III kongressin hyväksymään päätöslauselmaan organisaatiokysymyksestä. Toveri Lenin piti erityisen tärkeänä solujen ja osastojen sisäisten ryhmien säännöllisiä selostuksia (jotka esitetään järjestölle ja lähimmälle johtavalle puolue-elimelle) sekä selostusten yhteistä käsittelyä. Hän muistutti meille tästä erikoisesti myös III kongressissa. Ylipäänsä hänen metodinsa pääsääntönä oli: aina ja kaikkialla on välttämättä suoritettava täsmällinen tarkastus. Ilman säännöllistä toimeenpanon tarkastusta vallankumouksellinen työ ei edisty toivotulla tavalla eikä kommunistinen johto muodostu menestykselliseksi. Sen vuoksi hän halusikin ryhmien toiminnan järjestettäväksi sillä tavoin, että se tapahtuisi aina kaksinkertaisen valvonnan alaisena: toisaalta kunkin ryhmän ja solun jäsenet valvovat sitä kollektiivisesti toimintaselostusten käsittelyvaiheessa, ja toisaalta sen tarkastaa lähin johtava puolue-elin, jolle selostukset esitetään. Meillä on vielä liian vähän jokapäiväisen vallankumouksellisen työn suorittajia. Jokaisen puolueemme täytyy kasvattaa heitä paljon enemmän. Illegaalisten puolueittemme jäsenmäärät ovat yleensä pieniä, eivätkä kaikki nämäkään jäsenet vielä ole puolueen aktiivisia työntekijöitä. Legaalisissa ja puolilegaalisissa joukkopuolueissa on turha toivoakaan, että kaikki jäsenet saataisiin yhtäkkiä muuttumaan aktiivisiksi. Mutta jos käydään täydellä tarmolla käsiksi joukkotyön järjestämiseen, niin jokaisessa näistä puolueista voidaan ennen pitkää lisätä jokapäiväisen puoluetyön aktiivisten toimeenpanijoiden lukua ainakin kaksin- tai kolminkertaisesti. Ja se on puolueiden menestyksellisen taistelun välttämätön ehto. Tehtävän suhteen ei siis ole epätietoisuutta: pitää järjestää puolueen jäsenten jokapäiväinen vallankumouksellinen työ joukkojen keskuudessa. Se on vaikea tehtävä, mutta me olemme jo oppineet voittamaan vaikeuksia. Miten nämä vaikeudet ovat voitettavissa kussakin eri maassa, sitä aiomme lähitulevaisuudessa pohtia perusteellisesti organisaationeuvottelussa eri maita edustavien tovereiden 94
12 kanssa. Toivottavasti onnistumme siten konkretisoimaan mainitun ongelman tarkoituksenmukaisesti. Välinpitämätön suhde välttämättömään järjestölliseen»pikkutyöhön» ei ole leninismin hengen mukaista. Sellaista välinpitämättömyyttä on viime vuosina ilmennyt muutamien länsimaisten kommunistipuolueiden riveissä, ja se on melkein aina ollut merkkinä piilevistä pikkuporvarillisista (milloin oikeistolaisista, milloin pseudovasemmistolaisista) poikkeamista. Organisatoriset tehtävät on tietenkin aina alistettava keskeiselle poliittiselle yleistettävälle, sen mukaan ne on asetettava ja sitä niiden on palveltava. Mutta niitä ei pidä väheksyä. Aatteeton organisaatio on sokea, aate ilman organisaatiota voimaton. Aikakauslehti»Kommunistitseski Internatsional», 1925, n:o 2 Suomennettu tätä kokoelmaa varten
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
LisätiedotYHTEENVEDOT VKPrssä ESIINTYNEESTÄ OPPOSITIOSTA 1. OPPOSITION MUODOSTUMINEN UUDEN TALOUSPOLITIIKAN AIKANA
YHTEENVEDOT VKPrssä ESIINTYNEESTÄ OPPOSITIOSTA Kommunistisen Internationaalin V kongressi on asettunut täydellisesti VKP:n Keskuskomitean kannalle sen taistellessa oikeistolaisen puolueopposition edustamaa
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotSuomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929
Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA
LisätiedotEuroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe
EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN PUHE Luxemburg, 21. marraskuuta 2013 ECA/39/13 Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentin Vítor Caldeiran puhe Varainhoitovuoden 2012 vuosikertomusten esittely
LisätiedotTEESIT KOMMUNISTISTEN PUOLUEIDEN RAKENTEESTA JA JÄRJESTÖTOIMINNASTA
OTTO-VILLE KUUSINEN TEESIT KOMMUNISTISTEN PUOLUEIDEN RAKENTEESTA JA JÄRJESTÖTOIMINNASTA Sosialismi.net 2005 I. YLEISTÄ 1) Puolueen järjestörakenteen tulee vastata puolueen toiminnan edellytyksiä ja tarkoitusperiä.
LisätiedotSuomen Kommunistinen Nuorisoliitto 1925-1936
1 Suomen Kommunistinen Nuorisoliitto 1925-1936 Suomen Kommunistisen nuorisoliiton arkisto on vain osa-arkisto. Aineisto on saatu Kansan Arkiston edeltäjään SKP:n arkistoon eri paikoista kuten Suomen Kommunistisen
LisätiedotKOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL
KOMMUNISTISEN INTERNATIONAALIN KAKSIKYMMENVUOTINEN TAIVAL»Ensimmäinen Internationaali laski perustan proletaariselle, kansainväliselle taistelulle sosialismin puolesta. Toinen Internationaali oli kautta,
LisätiedotOsakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt
Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia
LisätiedotSUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT
SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT Suomen Kilparatsastusseuran r. y. SÄÄNNÖT. (Hyväksytyt perustavassa kokouksessa 3 "A> 1930.) Rekisterinumero 17669. 1 Yhdistyksen täydellinen nimi on suomeksi
Lisätiedot1) Puolueen järjestörakenteen tulee vastata puolueen
TEESIT KOMMUNISTISTEN PUOLUEIDEN RAKENTEESTA JA JÄRJESTÖTOIMINNASTA I. YLEISTÄ 1) Puolueen järjestörakenteen tulee vastata puolueen to im innan edellytyksiä ja tarkoitusperiä. Kommunistisen puolueen tulee
Lisätiedot187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen. yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen
574/2018 187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen takia 1.1.2019 alkaen ja sen aiheuttamat toimenpiteet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotAUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN
UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,
LisätiedotSATELLIITTIKLUBEISTA USEIN KYSYTTYÄ
18.2.2016 SATELLIITTIKLUBEISTA USEIN KYSYTTYÄ Satelliittiklubi voisi olla yksi toimiva ratkaisu lisätä jäsenmääräämme, varsinkin nuorten jäsenten määrää. S-klubin perustamiseen tarvitaan minimissään 8
LisätiedotSN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN
LisätiedotPUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) 14408/02 LIMITE PUBLIC PV/CONS 60 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 2463. istunto (YLEISET ASIAT
LisätiedotMaakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen
Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä
LisätiedotKurikan kaupunginhallituksen johtosääntö
1 (5) Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan säännön. 1 Toimiala Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa
LisätiedotYhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.
Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotWaasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896
Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 1 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Kirkkonummi 9.1.2019 KIRDno-2017-1077/00.04.02 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKeskustelukokouksista ja niiden johtamisesta.
aina Keskustelukokouksista ja niiden johtamisesta. Tärkeä olisi että naiset enemmän kuin tähän asti pakottaisivat itsensä puhumaan kokouksissa. Alottakoot pienissä ryhmissä kodeissaan tahi keskustelukursseja
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti
LisätiedotTIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT
TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
Lisätiedot1. Säätiön nimi Säätiön nimi on Lotta Svärd Säätiö - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
SÄÄNNÖT 1 LOTTA SVÄRD SÄÄTIÖ - LOTTA SVÄRD STIFTELSEN SÄÄNNÖT 1. Säätiön nimi Säätiön nimi on - Lotta Svärd Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2. Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena
LisätiedotSuomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt
Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön
Lisätiedot2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja
Kaupunginhallitus 62 19.02.2018 Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten valitseminen 287/00.00.01/2017 KAUPHALL 19.02.2018 62 565/01.011/2016 KAUPHALL 29.05.2017 169 Kuntalaki 71 Yleinen vaalikelpoisuus
LisätiedotEU:n erityisasema kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Kirjeen hyväksyminen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11007/17 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 10430/17 Asia: AGRI 376 AGRIORG 69 OIV 12 EU:n
LisätiedotTalousarvion valvontavaliokunta MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talousarvion valvontavaliokunta 2010/2184(DEC) 3.2.2011 MIETINTÖLUONNOS vastuuvapauden myöntämisestä yhteisön kalastuksenvalvontaviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna
Lisätiedot2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:
Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään
LisätiedotSÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA
3.4 SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA PUHEENJOHTAJAKOKOUKSEN PÄÄTÖS 16. JOULUKUUTA 1999 1 1 artikla Laajennetut työryhmät eivät ole parlamentin elimiä, eivätkä ne näin ollen voi esittää
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotPUOLUEEN SÄÄNNÖT. 5 Puolueen nimen kirjoittaminen. 11 Piirijärjestön tehtävät. 11 Piirijärjestön ja kunnallisjärjestön tehtävät
PUOLUEEN SÄÄNNÖT Esitys kahden puheenjohtajan mallin edellyttämistä sääntömuutoksista Nykyiset säännöt Työryhmän esitys 5 Puolueen nimen kirjoittaminen Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja
Lisätiedot(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
Kunnanhallitus 179 06.06.2017 Valtuusto 63 14.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021 KH 06.06.2017 179 Kuntalain 32 :n mukaan tulee valtuuston suorittaa kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja
LisätiedotTAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa
1 2 TAIDEYLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Taideyliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 11.12.2012 3 4 5 6 7 I LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,
LisätiedotINNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT
1 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.8.2017, Kansallinen Neuvosto 1 PIIRIN NIMI... 2 2 PIIRIKOKOUS... 2 3 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN EHDOLLE ASETTAMINEN... 2 4 PIIRIHALLITUKSEN JÄSENTEN VAALIT...
LisätiedotFinnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki
Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden
LisätiedotJSA-Tekniset ry:n säännöt
JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta
Lisätiedot1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.
Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka
LisätiedotOsio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua)
1 (5) Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) Asiakkaan kysymys Olemme pienehkö yritys, joka myy hiomalaikkoja pääasiassa Suomeen ja Saksaan. Keksintömme liittyy hiomalaitetta
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotUudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus
LisätiedotYLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT
1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund
LisätiedotMARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT
1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu
LisätiedotSUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien
LisätiedotUuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus
Uuden kunnan järjestelytoimikunta (1) Yhdistymissopimus Valtioneuvoston päätöksen jälkeen lääninhallitus asettaa järjestelytoimikunnan, joka asettamisensa jälkeen vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisen
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotLUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki
LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotKolmannen ja neljännen asteen yhtälöistä
Solmu /019 7 Kolmannen neljännen asteen yhtälöistä Esa V. Vesalainen Matematik och statistik, Åbo Akademi Tämän pienen artikkelin tarkoituksena on satuilla hieman algebrallisista yhtälöistä. Erityisesti
Lisätiedotsiis olemassa kaksi aivan erillistä kerrosta: ylä- ja alakerros, jotka esittävät järjestössä täysin erilaista osaa. On ilman muuta ymmärrettävää,
PERISYNTI Vanhan työväenliikkeen järjestörakenteessa oli samanlaista dualismia kuin kapitalistisessa valtiorakenteessakin: toisaalta oli olemassa virkavalta ja toisaalta kansa. Eri maiden työväenpuolueissa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 26/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2016 1 (6) 108 Toimialan palvelukokonaisuuksien ason virkojen täyttömenettely ja kelpoisuusehdot HEL 2016-013422 T 01 01 00 Päätös päätti, että toimialojen palvelukokonaisuuksia
LisätiedotMarco Valli, Laura Agea, Fabio Massimo Castaldo, Eleonora Evi EFDD-ryhmän puolesta
26.3.2019 A8-0182/21 21 3 kohta 3. hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisissä sovitteluissa 19. maaliskuuta 2019 saavutetun yhteisymmärryksen, jonka mukaan määrärahoja lisätään vuoden 2019
LisätiedotKESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ
KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin
LisätiedotYHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36
YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen
LisätiedotNäytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät
ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten
LisätiedotTiedote maalausaikaneuvotteluista
Tiedote maalausaikaneuvotteluista Cab on lähettänyt 17.1.2017 tiedotteen jossa he kertovat että maalausaika tulee muuttumaan 27.4.2017 Tämä 17.1.2017 lähetetty tiedote uusista ajoista on yksin ja ainoastaan
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotINNER WHEEL -KLUBIN SÄÄNNÖT
1 INNER WHEEL -KLUBIN SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.8.2017, Kansallinen Neuvosto 1 KLUBIN NIMI... 2 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU... 2 3 HALLITUS... 2 4 PRESIDENTTI... 2 5 VARAPRESIDENTTI... 3 6 SIHTEERI... 3
LisätiedotHallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö
Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta
LisätiedotLISÄÄ TOIMINNAN VETOVOIMAISUUTTA JA JÄSENMÄÄRÄN KASVUA ESIMERKKINÄ PARTIOLAISET. Ilona Turunen / Zonta International Piiri 20 ry 7.10.
LISÄÄ TOIMINNAN VETOVOIMAISUUTTA JA JÄSENMÄÄRÄN KASVUA ESIMERKKINÄ PARTIOLAISET Ilona Turunen / Zonta International Piiri 20 ry 7.10.2018 LISÄÄ KASVUA - JOKAISEN TULEVAISUUTEEN TÄHYÄVÄN YHTEISÖN TEHTÄVÄ
LisätiedotKOKONAISPALKITSEMISEN JOHTAMINEN
Ylikorkala Anna Hakonen Anu Hakonen Niilo Hulkko-Nyman Kiisa KOKONAISPALKITSEMISEN JOHTAMINEN ohjaa tai ajaudu Alma Talent Helsinki 2018 Copyright 2018 Alma Talent Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2947-7
LisätiedotFiche CdR 4190/2004 (fr fi)hp/at/pk BRYSSEL YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2004 PÄÄLUOKKA VII ALUEIDEN KOMITEA. MÄÄRÄRAHASIIRTO Nro 2/04
SEC( 2004) FINAL BRYSSEL YLEINEN TALOUSARVIO VARAINHOITOVUOSI 2004 PÄÄLUOKKA VII ALUEIDEN KOMITEA MÄÄRÄRAHASIIRTO Nro 2/04 (Varainhoitoasetuksen 24 ja 43 artikla) Fiche CdR 4190/2004 (fr fi)hp/at/pk EUROOPAN
LisätiedotSuomen suurlähetystö Astana
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...
LisätiedotOOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi OOPPERAKOULUTUKSEN KUMMIT Kotipaikka Helsinki Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on tukea Taideyliopiston Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksen
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotHE 21/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta
HE 21/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain 70 ja 108 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelain ajokorttiluvan myöntämistä
LisätiedotTampereen Naisyhdistyksen
Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa
LisätiedotKokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.
Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.
Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena
LisätiedotALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön
LisätiedotInarijärvi-yhdistys ry:n säännöt
Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän
LisätiedotKÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto
Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.
LisätiedotKankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT
Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki (Rekisterinumero 135.917) SÄÄNNÖT 1. Kerhon nimi on Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. ja sen kotipaikka on Kokemäen kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on järjestää
LisätiedotINNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT
1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotLiite 1 Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset
Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset 1 Soveltamisala Tätä hallintosäännön liitettä sovelletaan kunnan luottamushenkilöille kuntalain ja valtuuston päätösten mukaisesti maksettaviin palkkioihin ja
LisätiedotKurssien esivalintaopas lukuvuodelle Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
Kurssien esivalintaopas lukuvuodelle 2019-2020 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio Valitse ja vaikuta! Esivalinnat lukuvuodelle 2019-2020 Lukion opiskelijoilta kerätään esivalinnat kurssivalinnoista
LisätiedotYhdistyspäivä
Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2017 1 (5) 277 Helsingin Musiikkitalo Oy:n osakassopimuksen muuttaminen HEL 2017-001885 T 00 01 05 Päätös päätti hyväksyä Helsingin Musiikkitalo Oy:n osakassopimuksen muuttamisen
LisätiedotEdellyttäen, että edellä mainitut valtuuskunnat poistavat varaumansa, pysyvien edustajien komiteaa ja neuvostoa pyydetään
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. kesäkuuta 2003 (04.06) (OR. en) 9771/03 EUROJUST 12 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.
LisätiedotRuotsinsuomalaisten Naisten Foorumin varsinainen Edustajakokous
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin varsinainen kokous 23.3.2019 Keväällä 2019 on jäseniemme taas aika suunnitella, tavata ja päättää tulevasta toiminnastamme, kun on Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin
LisätiedotTeollisuusdemarien toimintaohje
1 1 Ammattiosaston ryhmätoiminta Ammattiosasto on liiton toiminnan ja järjestäytymisen perusyksikkö, jonka päätehtävä on tukea työpaikkojen edunvalvontaa, järjestämistä ja jäsenhankintaa. 1.1 Ammattiosaston
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotHumanistiset tieteet
Humanistiset tieteet 2013-15 Kielet kuuluvat humanistisiin tieteisiin, joten aluksi tarkastellaan humanistisia tieteitä yleensä. Kielissä on todistusvalinnan kannalta peräti 17 vaihtoehtoa, joista monet
Lisätiedot