Kouvolan vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristö

Transkriptio

1 Kouvolan vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristö Tutkimushankkeen loppuraportti Matti Kuittinen ja Kristjana Aðalgeirsdóttir 0

2 Sisällysluettelo 1 Käytetyt lyhenteet ja symbolit Tiivistelmä Taustaa Vähähiilisyyden arviointi ja seuranta Kouvolassa Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa Jatkoehdotukset Lähdeluettelo ja linkit

3 1 Käytetyt lyhenteet ja symbolit CO2 Hiilidioksidi CO2e Hiilidioksidiekvivalentti (kasvihuonekaasun ilmastoa lämmittävä vaikutus muunnettuna hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi) E-luku EK EN EPD EU FInZEB GPP GWP ISO LCA nzeb ROK U-arvo Energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden (RakMK D3) Euroopan komissio Eurooppalainen standardi (Europäische Norm) Ympäristöseloste (Environmental Product Declaration) Euroopan unioni Tutkimushanke, joka määrittelee lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat Suomessa Vihreät julkiset hankinnat (Green Public Procurement) Ilmastoa lämmittävä vaikutus (Global Warming Potential) International Organization for Standardization Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment) Lähes nollaenergiarakennus (nearly Zero Energy Building) Rakennusosien kustannuksia (vuosittainen julkaisu) Rakennusosan lämmönjohtavuus 2

4 Tiivistelmä 2 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ehdotuksia vähähiilisen puurakentamisen osaamisen ja laadun kehittämiseksi Kouvolan alueella. Tärkeimmäksi vertailutavaksi ehdotetaan rakennuksen energiatehokkuuden, hiilijalanjäljen ja rakennuskulujen yhteisvaikutuksen optimointa ns. triathlon-mallin mukaan. Oppimisympäristöt ovat rakennuskohteita, joiden toteuttamisen myötä vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja laatu kehittyvät. Kohteiksi ehdotetaan Brankkarin puukerrostaloa, Haanojan Pihan pientaloaluetta ja Korian Pioneeripuiston asuntomessualuetta. Rakennusten ympäristövaikutusten ohella suositellaan myös pihojen hiilinieluvaikutuksen huomioimista osana vähähiilistä aluerakentamista. Koska puutarhanhoito on monelle tärkeä harrastus, se voi toimia porttina vähähiilisiin elämantapoihin. Myös Suomen oloissa pihoilla on merkitystä alueiden ympäristövaikutuksiin. Tekemällä määrätietoisia toimenpiteitä esitetyissä kohteissa Kouvolan alue voi kehittyä kansainvälisesti kiinnostavaksi esimerkiksi kokonaisvaltaisesta vähähiilisen rakentamisen osaamisesta. Työryhmä: Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos Kristjana Adalgeirsdóttir Matti Kuittinen (vastaava tutkija) Kouvola Innovation Oy Kehittämispäällikkö Vesa Junttila Projektipäällikkö Tero Hasu 3

5 3 Taustaa Tämä raportti on osa Kouvola Innovationin tekemää kehityshanketta Ihmeen Särmää Rakentamista (ISR). Raporttiin on tiivistetty havainnot sellaisista rakennuskohteista, joissa lähivuosina voitaisiin toteuttaa ISR-hankkeen tavoitteiden mukaista puurakentamisen osaamisen ja laadunvarmistuksen menetelmien kehittämistä. Näkökulma osaamisen ja laadunvarmistuksen kehittämiseen on rakentamisen vähähiilisyys. Sen taustalla on ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät EU-ohjelmat, erityisesti vähähiilisen talouden tiekartta (EK, 2011), resurssitehokkuuden tiekartta (EK, 2014) sekä rakennusten energiatehokkuutta käsittelevä EPBD-direktiivi (EK, 2010). Lisäksi on huomattavaa, että uusittu hankintadirektiivi (EK, 2014) mahdollistaa ympäristökriteerien vahvemman huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Puurakentaminen voi merkittävästi pienentää rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä, kuten lukuisat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet (Kuittinen, 2014; Takano, 2014; Ruuska ym., 2012; Gustavsson ym., 2011). Rakennusmateriaalien valmistuksen osuus rakennuksen koko elinkaaren päästöistä on kasvamassa sitä myötä, kun rakennusten käytön aikainen energiatehokkuus paranee (Dodoo, 2013). Siksi rakennuksen koko elinkaari tulee ottaa huomioon, eikä keskittyä pelkästään käytönaikaisen energiatehokkuuden parantamiseen. Jos panostamme vain uusien rakennusten energiatehokkuuden maksimointiin, voimme rakennusteknisillä valinnoilla aiheuttaa hiilipiikin, jonka hyvittäminen parantuneen energiatehokkuuden kautta voi kestää vuosikymmeniä (Heinonen ym., 2012). Vaikka puurunkoisilla rakennuksilla on etuja vähähiilisessä rakentamisessa, on rakennus aina kokoelma erilaisia materiaaleja. Oleellista olisikin lisätä rakentamisen ammattilaisten ja toteuttajien ymmärrystä siitä, miten eri ratkaisut vaikuttavat rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen. Tätä kautta voidaan valita kuhunkin kohteeseen optimaaliset rakenteet, eristeet, verhoukset ja talotekniset ratkaisut. Raportissa esitellään ensin Kouvolalle ehdotettu vähähiilisyyden seuranta- ja arviointimenetelmä. Sen jälkeen kuvataan kolme kouvolalaista kohdetta, jonne voitaisiin toteuttaa lähivuosina vähähiilistä rakentamista. Osassa niistä on aineksia kansainvälisesti kiinnostaviksi ja uraauurtaviksi vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöiksi. 4

6 Vähähiilisyyden arviointi ja seuranta Kouvolassa 4 Vähähiilisyyden arviointi ja seuranta Kouvolassa 4.1 Arvioidaan energiatehokkuutta ja materiaalien valmistusta Vähähiilisyydellä tarkoitetaan tässä raportissa rakennuksen elinkaaren hiilidioksidiekvivalenttipäästöjen (CO2e) sellaista tasoa, joka on alhaisempi kuin tavanomaisessa rakentamisessa. Rakennuksen elinkaaren eri moduulit on esitetty kaaviossa 1. Moduulit pohjautuvat eurooppalaiseen standardisarjaan EN15643 (CEN, 2011). Suosittelemme, että Kouvolassa vähähiilisyyden kehittäminen aloitettaisiin rakennuksen energiatehokkuuden (moduuli B6) ja rakennusmateriaalien valmistuksen (moduulit A1-3) kokonaisvaikutusta optimoimalla. Nämä kaksi elinkaaren vaihetta aiheuttavat nykytiedon valossa suurimmat ilmastovaikutukset. Tulevaisuudessa myös rakennuksen elinkaaren muut vaiheet tulisi ottaa huomioon. Lisäksi tulisi käyttää valmistusvaiheen päästöjen arvioinnissa rakennustuotekohtaisia ympäristöselosteita (EPD) tilastotietojen sijaan. Kaavio 1: Rakennuksen elinkaaren vaiheet EN mukaan. Keltaisella merkityt moduulit suositellaan Kouvolassa tehtävän vähähiilisen rakentamisen seurantaan. 5

7 4.2 Triathlon-ajattelu: optimoidaan rakennuksen energiatehokkuus, hiilijalanjälki ja hinta Vähähiilisyyttä arvioitaessa tulisi välttää kapeakatseinen vain yhden ympäristöindikaattorin vertailu. Sen vuoksi ehdotamme hiilitehokkuuden ja hiilitaloudellisuuden optimointia rakennuksen elinkaaren aikana. Kolmea eri osa-aluetta optimoiva triathlon-ajattelu varmistaa joustavan ja tapauskohtaisesti parhaan vaihtoehdon löytymisen. Rakennuksen tai alueen ympäristösuorituskykyä voidaan parantaa kohdistamalla kehitystoimet niihin osa-alueisiin, jotka kyseisessä kohteessa ovat helpoiten parannettavissa. Hiilitehokkuus kuvaa materiaalien valmistuksen ja talon energiankulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen yhteisvaikutusta. Hiilitaloudellisuus kuvaa rakennuksen energiankulutuksen, rakennuskustannusten ja materiaalien hiilijalanjäljen yhteisvaikutusta. Kaava 1 esittää laskentamenetelmän. Kaava 1. Hiilitehokkuuden ja hiilitaloudellisuuden laskenta (Kuittinen, 2015). Ylläolevissa kaavoissa hyödynnetään jo olemassaolevia lukuja. Rakennuksen E-luku lasketaan energiatodistusta varten. Rakennuskustannuksista tehdään lähes poikkeuksetta arvio ennen rakentamispäätöstä, olipa toteuttaja yksityishenkilö, yritys tai julkinen toimija. Uusi vertailutieto on C-luku. Se voidaan helpoimmin laskea määräluetteloiden pohjalta. Urakkaa varten laaditut määräluettelot sisältävät yksityiskohtaiset arviot tarvittavien rakennusmateriaalien määristä. Hiilijalanjälkilaskentaa varten kunkin materiaalin määrä muutetaan painoksi kertomalla materiaalin määräluettelossa ilmoitettu tilavuus sen tiheydellä. Tämän jälkeen paino kerrotaan hiilijalanjälkikertoimella, joka saadaan esimerkiksi avoimesta ICE-tietokannasta (University of Bath, 2011). 4.3 Pihojen hiilinielut huomioitava Sen lisäksi että rakennuksen ympäristövaikutukset arvioidaan, suosittelemme tontin huomiointia vähähiilisyyden tarkastelussa. Rakennuksen ympäristöarvioinnissa tulee standardin EN (CEN, 2011) tulkinnan mukaan huomioida kaikki tontin rajojen sisäpuolella tehtävät toimenpiteet, mutta kasvillisuus jätetään yleensä tarkastelun ulkopuolelle. Olisi kuitenkin perusteltua, että etenkin pientaloalueilla pihan kasvillisuuden ja maaperän hiilinieluvaikutus otettaisiin mukaan arviointiin. Niiden ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus voi olla paljon aiemmin oletettua tärkeämpi myös 6

8 Vähähiilisyyden arviointi ja seuranta Kouvolassa kaupunkimaisessa rakennetussa ympäristössä (Davies ym., 2011; Edmondson ym., 2013; Kuittinen, 2014). Erityisesti pientalojen pihojen hiilitaloudellisuutta voitaisiin arvioida käyttämällä lähtötietoina rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä ja kustannuksia sekä lisäämällä tähän kasvillisuuden hiilinieluvaikutus. Kun kasvit kasvavat, ne sitovat ilmakehän hiilidioksidista hiiliatomit omaan biomassaansa. Tämän hiilen määrä kasvaa ajan myötä myös maaperässä juuriston ja kasvinosien kertyessä maaperään eloperäiseksi hiileksi. Kasvillisuuden lisäksi pihojen materiaaleilla voi olla hiiltä varastoivia ja hiiltä sitovia vaikutuksia. Puiset rakenteet varastoivat hiiltä käyttöikänsä ajan. Betonipinnat karbonoituvat ilmakehän hiilidioksidin reagoidessa sementin ainesosien kanssa. Karbonoitumisen kautta betoniin hitaasti sitoutuvan hiilen määrä voidaan laskea esim. Lagerbladin (2005) menetelmän kautta. Toistaiseksi pihoja ei ole systemaattisesti seurattu osana rakennetun ympäristön vähähiilisyyden optimointia. Puutarhan hoitaminen on kuitenkin monelle mieluinen harrastus. Sen myönteisten ilmastovaikutusten ymmärrettäväksi tekeminen voisikin tarjota uuden väylän vähähiiliseen elämäntapaan totuttelussa. 7

9 5 Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa Ehdotamme Kouvolasta kolmea kohdetta vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöiksi: - Haanojan pientaloalue - Korian Pioneeripuiston asuntomessualue - Brankkarin puukerrostalohanke Myös muissa kohteissa voidaan soveltaa vähähiilisyyden arviointia ja optimointia. Erityisesti rakennuselementtejä valmistavat tuotantolaitokset olisivat kiinnostava oppimisympäristö. Rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laatimisen ohessa saadaan merkittävästi tietoa tuotteen valmistusprosessin tehostamismahdollisuuksista. Koska tuotantoprosessin energian säästäminen on sekä talouden että ilmaston kannalta järkevää, voisi oppimisympäristöä laajentaa rakennuksista myös tuotantolaitoksiin. Seuraavassa esitellään yllä mainitut oppimisympäristöt ja niissä seurattaviksi suositellut vähähiilisen rakentamisen teemat. 8

10 Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa Haanojan Piha Paikka: Korttelit Kaupunkiosa 8 Kouvola Pinta-ala: m2 Kaava: Lainvoimainen asemakaava, hyväksytty Alueelle on osoitettu asemakaavassa yhteensä 17 pientalotonttia, joiden koot ovat m²:n välillä. Alueesta tavoitellaan pienimittakaavaista kaupunkipientalojen aluetta. Asuinrakennuksen rakennusoikeus on 170 k-m² ja tämän lisäksi tontille saadaan rakentaa enintään 50 k-m² autonsäilytystiloja ja talousrakennuksia. Etäisyydet: (km) Keskustaan Kouluun Päiväkotiin Terveyskeskukseen Palvelutaloon Kauppaan Puistoon/metsään Liikuntapaikkaan Kumulatiivinen asiointimatka yhteensä 1,3 0,5 0,25 1,9 0,15 0,6 0,1 0,3 5,1 9

11 H1. Rakennusten hiilitaloudellisuus E-luvun ja hiilijalanjäljen vertailu rakennuskustannuksiin tuottaisi tässä kohteessa tilastollisesti merkittävää tietoa, koska tontit, perustusolot ja rakennusten koot ovat keskenään vertailukelpoiset. Perustietoa voitaisiin koota seuraavista lähteistä: - E-luku: energiatodistus - C-luku (hiilijalanjälki: RH1-lomakkeesta rakennuksen runkomateriaali > keskimääräinen hiilijalanjälki Aallon tutkimustiedoista - Rakennuskustannukset: rakentajan oma ilmoitus tai Pientaloteollisuus ry:n tilastotiedot H2. Pihojen hiilinielut Pihat ovat lähes saman kokoiset. Tämä mahdollistaisi ekosysteemipalveluiden hiilinieluvaikutuksen arvioinnin. Vertailulla olisi kansainvälistä uutuusarvoa, etenkin jos siihen voitaisiin liittää asumispreferenssien haastattelututkimus. Kuinka paljon pihan valinnoilla voitaisiin pienentää nzeb-talon elinkaaren hiilijalanjälkeä? Perustietoa voidaan koota seuraavista lähteistä: - Pihan C-luku (hiilijalanjälki) ja hiilinielupotentiaali: Eri pientalopihojen keskimääräiset arvot Aallon tutkimustiedosta - Pihan kustannukset: Esimerkkipihojen suunnitelmat ( H3. Asumispreferenssitutkimus Rakennuksen ja pihan toteutuskustannukset voitaisiin kerätä asukkailta seurantatutkimuksena esim. vuosi käyttöönotto-tarkastuksesta. Tiedoilla voitaisiin arvioida hiilitaloudellisuutta sekä energiataloudellisuutta. Seurantatutkimuksena voitaisiin selvittää millä perusteilla asukkaat tekivät rakentamisvalintoja. Kysymysten aihealueita: - Millä keinoin asukas katsoo parhaiten voivansa pienentään asumisen päästöjä? - Millainen näkemys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen hiilijalanjälkeen asukkaalla on? - Minkälaista tukea talon suunnittelijat ja toteuttajat ovat antaneet vähähiilisyyteen? - Ovatko ympäristöystävällisyyteen tähtäävät ratkaisut olleet kalliimpia tai hankalampia kuin tavanomaiset? Vastaukset voitaisiin kerätä asukkaiden sosio-ekonomisen profiilin mukaan ja työstää rakennuttajaohjauksen aineistoksi. 10

12 Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa Brankkarin puukerrostalo Paikka: Korttelit 1013 Kaupunginosa 1 Kouvola Pinta-ala: Kaava: 7800 m 2 Asemakaavan kaavamuutos käynnistyy 2015 vuoden aikana ja kaava mahdollistaisi puukerrostalon rakentamisen alueelle. Vuokrattava huoneistoala 1348 hum 2 (asunnot 908 hum 2, toimistot 440 hum 2 ) Kokonaishuoneistoala 1727 hum 2 (sisältä kellarin 158 hum 2 ) Kerrosala 1762 hum 2 Bruttoala 2014 hum 2 Tehokuusluku 0,76 (vuokrattava huoneistoala / kerrosala) Etäisyydet (km) Keskustaan 0,5 Kouluun 0,7 Päiväkotiin 0,3 Terveyskeskukseen 1,0 Palvelutaloon 0,4 Kauppaan 0,2 Puistoon/metsään 0,15 Liikuntapaikkaan 0,5 Kumulatiivinen asiointimatka yhteensä 3,7 11

13 B1. Puukerrostalon runkovaihtoehtojen hiilitaloudellisuus Puurakennejärjestelmien hiilijalanjäljen ja hinnan vertailu tarjouspyyntövaiheessa. Vertailuun tarvittava aineisto: - Määräluettelo Talo 80- tai Talo 2000-nimikkeistön mukaan - Tarjottujen tuotteiden ympäristöselosteet (jos on olemassa) - Tarjoushinta tuoteryhmittäin tai kokonaishinta (voidaan tarvittaessa suojata tutkimuksen tekijän ja tarjouksen jättäjän välisellä NDA-sopimuksella, jottei yritysten kate- tai hinnoittelutietoja vuoda ostajalle) - Arvio vaihtoehtoisen järjestelmien toteutusajasta B2. Aurinkoenergia vuokratalossa Lähes nollaenergia-talon energiaratkaisut voitaisiin liittää osaksi vuokrakonseptia. Hyviä käytäntöjä voitaisiin vertailla esim. Berliinistä ja Hannoverista. Sovellettavia teemoja voivat olla: - Huoneistokohtainen energiakiintiö, joka kuuluu vuokraan. Ylimenevä osa maksetaan. Huoneistossa mittari joka näyttää paljonko energiaa on kulunut. Mittari voi myös opastaa asumistottumusten vaikutuksesta energiatehokkuuteen. - Vuokrattava aurinkopaneeli rakennuksen julkisivussa tai katolla. Aurinkopaneelin tai keräimen kuukausihinta voidaan hinnoitella siten, että se kannustaa vuokralaisia sijoittamaan omaan uusiutuvaan energiantuottoon ostoenergian sijasta. B3. Kaupunkipihan hiilinielujen maksimointi Kerrostalon pihalla on pientalon pihaan verrattuna yleensä vähäemmän mahdollisuuksia sitoa ilmakehän hiiltä maaperän eloperäiseksi hiileksi tai kasvillisuuteen. Toisaalta kerrostalojen pihoilla voidaan käyttää betonipintoja, jotka voidaan suunnitella karbonoitumista edistäviksi sellaisessa kohteissa, joissa karbonoitumisesta ei ole rakennusteknistä tai esteettistä haittaa. Tutkittavia teemoja: - Kerrostalopihan kasvillisuuden kautta saatava maksimaalinen hiilen sidonta ja rakennuksen kesäaikainen viilennys lehdistön varjostuksen kautta - Betonipintojen suunnittelu elinkaaren karbonoitumispotentiaalin optimoimiseksi 12

14 Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa Korian Pioneeripuiston asuntomessut Paikka: Korttelit 703, 704, 705, 709, 710 (nykyisen kaavan mukaan) Kaupunginosa 52 Kouvola Pinta-ala: m2 Kaava: Osa yleiskaava menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa Sen jälkeen käynnistetään alueen asemakaavan laadinta. Täydennysrakentamisen määräksi arvioidaan tässä vaiheessa: Kerrostalot 3 kpl, kerrosala yht k-m2 ja rivitalot 1 kpl, kerrosala 1090 k-m2 (nykyinen asemakaava jo mahdollistaa) sekä pientalot 38 kpl (kerrosalat: 30 tonttia x 300 k-m2 ja 8 tonttia x 200 k-m2, kerrosluku 1-2) Etäisyydet: (km) Keskustaan Kouluun Päiväkotiin Terveyskeskukseen Palvelutaloon Kauppaan Puistoon/metsään Liikuntapaikkaan Kumulatiivinen asiointimatka yhteensä 5,8 0,7 0,3 0,6 0,6 0,6 0,1 0,2 8,9 13

15 K1. Hiilijalanjälki mukaan messutietoihin Asuntomessutalojen hinta ja E-luku esitetään jo nyt. Hiilijalanjäljen lisääminen mukaan vertailuun olisi pieni askel pientaloteollisuudelle, mutta suuri askel kuluttajien rakentamisvalintojen ohjaamiseen. Hiilijalanjälki voitaisiin esittää "triathlon-ajattelun mukaisesti kunkin talon kohde-esittelyn ohessa. Median kanssa voitaisiin tehdä kattavampi pientalojen hiilitaloudellisuutta käsittelevä messujulkaisu (esim. Tekniikan maailma). On mahdollista, että messuvuonna 2019 hiilijalanjälkitiedon liittämisestä pakolliseksi osaksi rakennustuotteen CE-merkintää on jo säädetty Euroopan komissiossa. K2. Paikallisten energialähteiden hyödyntäminen Messualueen sijainti mahdollistaisi paikallisten uusituvien energiamuotojen käytön osana energian vähähiilisyyttä. Mahdollisia energiakokeiluja olisivat: - Jokiveden käyttö etenkin rakennusten vapaajäähdytyksessä - Pilaantuneiden maa-ainesten vaihdon yhteydessä toteutettava yhteinen maalämpöratkaisu esim. osuuskuntapohjaisesti - Mikro-CHP-laitoksen toteutus alueelle ja puutalojen valmistuksessa syntyvät polttokelpoisen jätteen hakettaminen bioenergiaksi. K3. Tee osa itse! Kustannustehokkuutta edesauttavat uudet hartiapankkiratkaisujen tutkiminen. Paikallinen yrittäjä voisi osallistua omatoimirakentamiseen tarjoamalla hallitilaa ja laitteita vuokralle. Osa hankinnoista voitaisiin tehdä yhteistilauksena, jolloin yksikköhinnoissa säästettäisiin. K4. Aalto-yliopiston asuntomessujen tutkimusteemat Arkkitehtuuri - Vähähiilisen rakentamisen suunnittelu- ja toteutusketjun demonstrointi - Vähähiilisen rakentamisen ohjeistus rakennuttajaperheille sekä rakennusliikkeille ja suunnittelijoille Rakennustekniikka - Sisäilmasto ja funktionaaliset rakennustarvikkeet. Materiaalien ja pintaratkaisujen vaikutus sisäilmaston laatuun. - Kosteusvaurioiden aiheuttamat biologiset prosessit erilaisissa rakennusaineissa ja nollaenergiarakenteissa. 14

16 Vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöt Kouvolassa - Rakennusfysiikka, toimiva rakenteiden lämpö-, kosteus- ja ilmatekniikka matalaenergiaratkaisuissa pyrittäessä terveellisiin ja pitkäikäisiin asumisratkaisuihin. - Rakennettavuus ja toteutettavuus matalaenergiaratkaisuissa. - Resurssitehokkuus, rakenne-, talo- ja tuotantotekniset mahdollisuudet pyrittäessä pienentämään hiilijalanjälkeä asuntorakentamisessa. - Perustaminen, integroidut, joustavat ja muunneltavat edulliset asuinrakennusten plusenergiaratkaisut. Energiatekniikka - Tarvittavat tekniset ratkaisut rakennusten nzeb-tavoitteisiin ja niiden toiminta käytännössä: saavutetaanko ratkaisuilla asetetut energiankulutustavoitteet? - Sisäilmasto ja lämpöolosuhteet: Miten myös nzeb-rakennuksissa taataan hyvä sisäympäristön laatu? - Talotekniikkaratkaisujen toiminnallisuus ja käytettävyys: Ovatko järjestelmät luotettavia ja osaavatko asukkaat käyttää niitä? - Energiatehokkaat alueratkaisut (aurinkosähkö/lämpö): Mikä on todellinen aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuus nzebrakennuksissa? K5. Pihojen hiilinielut Kuten ehdotettu Haanojan Pihan pientaloalueen kohdalla. 15

17 6 Jatkoehdotukset Suositukset Kouvolan kaupungille vähähiilisen rakentamisen oppimisympäristöjen toteuttamiseen: 1. Käynnistetään pientalorakentamisen vähähiilisyyden neuvontapalvelu kouluttamalla rakennuslupaviranomaiset. 2. Esitellään vähähiilisen rakentamisen triathlon-malli asuntomessuilla a. Sisällytetään vähähiilisyyden kolme osa-aluetta tontinhakukilpailun kriteereiksi. b. Järjestetään sekä rakennuttajaperheille että rakentamisen ammattilaisille vähähiilisen rakentamisen koulutustilaisuuksia ennen asuntomessuja. c. Dokumentoidaan tulokset ja julkaistaan ne soveltuvin osin messumedioiden kautta. 3. Toteutetaan Brankkarin puukerrostalon kohdalla vaihtoehtoisten puurakennejärjestelmien hiilitehokkuuden ja taloudellisuuden vertailu. 4. Toteutetaan vähähiilisen pientalorakentamisen seurantatutkimus Haanojan Pihan alueella. 5. Mahdollistetaan pihojen ja kasvillisuuden hiilinielupotentiaalia rakennustapaohjeilla, kaavamääräyksillä ja neuvonnalla Pioneeripuiston, Haanojan Pihan ja Brankkarin kohteissa. Kootaan havainnot suosituksiksi sekä rakennusvalvonnan että kaupungin teknisen toimialan omaan käyttöön. 6. Jalkautetaan em. toimenpiteiden tulokset ja kokemukset osaksi kaupungin toimijoiden julkisten hankintojen ympäristökriteerejä. 7. Laaditaan ja toteutetaan selkeä viestintäsuunnitelmä: www-sivustot ja blogit Painetut esitteet Infopiste rakennuspaikoilla ja asuntomessulla Kohdevierailut yhteystyöyrityksissä Sosiaalinen media käyttöön: instagram, tweet ja facebook Webkamerat rakennuspaikoilla 16

18 Lähdeluettelo ja linkit 7 Lähdeluettelo ja linkit Käytetyt tieteelliset lähteet CEN - European Committee for Standardization (2011) EN :2011. Sustainability of construction works. Framework for the assessment of environmental performance. Davies, Z. ym. (2011) Mapping an urban ecosystem service: quantifying above-ground carbon storage at a city-wide scale. Journal of Applied Ecology 48, pp European Commission (2011), Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions, Roadmap to a Resource Efficient Europe, COM(2011) 571. European Commission (2014), Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions on Resource Efficiency opportunities in the Building Sector, COM(2014) 445. Directive 2010/31/EU of the European Parliament and of the council of 19 May 2010 on the energy performance of buildings (recast). Edmondson, J. ym. (2013) Land-cover effects on soil organic carbon stocks in a European city. Science of the Total Environment 472, pp Heinonen J. ym. (2012) Are the greenhouse gas implications of new residential developments understood wrongly? Energies 12. Kuittinen, M. (2014) Istuta puita, hyvität hiilipäästöt. Puu Wood Holz Bois 2:2014. Lagerblad, B. (2005), Carbon dioxide uptake during concrete life cycle State of the art, CBI Report 2:2005. Stockholm. ISBN Ruuska ym. (2012) Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset. Selvitys rakennusmateriaalien vaikutuksesta rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin. Ympäristöministeriön raportteja 8/2013. Takano, A., Hughes, M. ja Winter, S. (2014) A multidisciplinary approach to sustainable building material selection: A case study in a Finnish context. Building and Environment 82;

19 Hyödyllisiä linkkejä Puuinfo. Puu vähähiilisessä rakentamisessa. Wood in Carbon Efficient Construction - Tools, methods and applications. (2013) Editors: Matti Kuittinen, Alice Ludvig, Gerhard Weiss. Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas Ilmasto-opas.fi - monimuotoinen ilmastonmuutostieto Kuntien hiilitasekartoitus osa 1 Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon Kuntien hiilitasekartoitus osa 2 Hiilitaselaskuri ja toimenpidevalikoima Euroopan Unioni (2010). Vihreä infrastruktuuri. 18