RAKENNUSTEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENNUSTEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU"

Transkriptio

1 RAKENNUSTEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU Katsaus 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Matti Kuittinen,

2 SISÄLLYS Osa 1 Taustat Menetelmät Vertaillut rakennukset Työn rajoitukset ja epävarmuustekijät Osa 2 Esittelykalvot Tilaaja Rakennustuoteteollisuus ry Puutuotejaosto Tekijä Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Puh Osa 3 Suositukset jatkotoimiksi

3 Osa 1 TAUSTAT

4 Tavoitteet Tässä selvityksessä on pyritty vertailemaan 2000-luvulla tehtyjä tutkimuksia, joissa on laskettu eri runkomateriaalien vaikutusta rakennuksen ilmastovaikutuksiin. Ilmastovaikutuksilla tarkoitetaan tässä ilmastonmuutosta haitallisesti kiihdyttäviä päästöjä tai siihen epäsuorasti mutta kiinteästi vaikuttavia ympäristövaikutuksia (kuten primäärienergian tarvetta tai resurssitehokkuutta). Tarkoituksena on ollut selvittää, miten puurunkoisten vaihtoehtojen tulokset eroavat muista runkomateriaaleista eri tutkijoiden laatimissa tutkimuksissa. Tätä selvitystä varten kerättyjen tutkimusten lähtökohdat ja tavoitteet ovat olleet keskenään erilaisia, eikä niitä voi suoraan vertailla toisiinsa. Siksi tuloksia ei ole pyritty yhdistämään toisiinsa, vaan osoittamaan eri tutkimuksissa havaittujen rakennusmateriaalien ilmastovaikutusten yleiset trendit. Rakennustuotteiden vertailua tulisi suorittaa vain silloin, kun ne täyttävät saman toiminallisen tehtävän (EN15804). Tätä periaatetta ei kaikkien koottujen tutkimusten kohdalla ole voitu täydellisesti todentaa, koska tutkimukset eivät yleensä perustu standardien mukaisiin rakennustuotteiden ympäristöselosteisiin, vaan ovat luonteeltaan tieteellisiä. Tämän vuoksi tässä selvityksessä voidaan vain todeta eri tutkimustulosten yleinen suunta, eikä esittää väittämiä eri rakennusmateriaalien ilmastovaikutusten paremmuudesta spesifissä kohteessa. Kohdekohtainen tarkastelu tulee aina tehdä huomioiden kohteen toiminnalliset vaatimukset sekä vertailua varten valittujen rakennustuotteiden ympäristötietojen laatu.

5 Menetelmät Vertailuun on etsitty 2000-luvulla tehtyjä rakennusten ympäristövaikutusten arviointeja. Tiedot on kerätty kirjallisuudesta, seminaariesityksistä ja verkkolähteistä. Lähteet on mainittu kunkin tapaustutkimuksen ohessa. Vertailtuja ilmastovaikutuksia olivat tässä selvityksessä: Rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt (kgco2e) elinkaaren eri vaiheissa Rakennuksen primäärienergiantarve elinkaaren eri vaiheissa (MJ tai kwh) Luonnonvarojen käyttö elinkaaren eri vaiheissa (kg) Rakennuksen E-luku (kwh/m 2 a) Aineistoa läpikäytäessä osoittautui, että vain kasvihuonekaasupäästöistä eli hiilijalanjäljestä löytyy kattavasti tietoa. Muista ilmastovaikutuksista tietoa oli dokumentoitu satunnaisesti. Tässä raportissa keskitytään sen vuoksi kasvihuonekaasupäästöihin ja primäärienergian tarpeeseen. Vertailuun valitut ympäristövaikutukset ovat vain osa standardin EN mukaisia ympäristöindikaattoreita. Tämän vertailun lähtökohtana oli selvittää rakennusmateriaalien vaikutusta ilmastonmuutokseen ja tarkastelu rajattiin sen vuoksi keskeisiin indikaattoreihin. On huomionarvoista, että standardeihin pohjautuvia vertailevia tutkimuksia on vielä hyvin vähän. Osasyynä tähän on se, että viimeisimmät EN-standardit ovat vasta olleet käytössä muutaman vuoden ajan. Lisäksi niitä ei ole tarkoitettu tieteelliseen käyttöön vaan ainoastaan rakennusten ympäristöselosteiden ja teknisten ympäristövertailujen laatimisen ohjeiksi. Molempia näkökulmia tarvitaan, jotta rakentamisen ympäristövaikutuksia saataisiin vähennettyä.

6 VERTAILLUT RAKENNUKSET Nr. Maa Projekti Vertailu Rakennustyyppi 1 UK Bridport 2013 Kerrostalo 2 UK Murray Grove 2011 Kerrostalo 3 Ruotsi Wälludden 2013 Kerrostalo 4 Suomi Metlan tutkimuskeskus 2006 Toimistotalo 5 Suomi PuuEra 2012 Kerrostalo 6 Puola Energiatehokkaat pientalot 2013 Omakotitalo 7 Italia Centro Sociale 2008 Julkinen rakennus 8 Italia Nidi Nel Verde 2009 Julkinen rakennus 9 Ruotsi Trähus Kerrostalo 10 Kanada Tyyppitalojen vertailu 2004 Omakotitalo 11 USA Tyyppitalo Minneapoliksessa 2004 Omakotitalo 12 USA Tyyppitalo Atlantassa 2004 Omakotitalo 13 Saksa Energiatehokas pientalo 2004 Omakotitalo 14 Ruotsi Kerrostalo 2004 Kerrostalo 15 Ruotsi Kerrostalokortteli 2004 Kerrostalo 16 Ruotsi Trä Kerrostalo 17 Itävalta Nollaenergiatalo 2014 Omakotitalo 18 Suomi Passiivitalo Tervakukka 2012 Omakotitalo

7 Rajoitukset ja epävarmuustekijät Tieteelliset julkaisut ovat yleensä vertaisarvioituja. Siksi niiden tuloksia voidaan pitää luotettavina, vaikka ne eivät noudatakaan standardin mukaisia laskentatapoja. Osassa raporteista on annettu tulokset numeraalisesti. Osassa tulokset on esitetty pylväsdiagrammeina ilman numeroita. Jälkimmäisissä tapauksissa luvut on arvioitu graafisesti. Tästä aiheutuu pieniä epätarkkuuksia, mutta tulosten keskinäinen järjestys ei muutu. Vaikuttaa todennäköiseltä, ettei eri tutkimusten taustalla ole yhdenmukaisesti sovellettu EN- tai ISO-standardien ohjeita rakennusten tai rakennustuotteiden ympäristövertailuun. Suurelta osin tämä johtunee siitä, ettei rakennusten ympäristöarvioinnin standardeja (esim. EN15643, EN15978, EN15804, EN16485, ISO14067) ole ollut vielä käytettävissä tutkimusten laatimisen aikaan. Vaikka standardit ohjaavatkin ympäristöselosteiden laatimista ja rakennusten teknistä ympäristöarviointia, ei niillä ole ohjaavaa tai velvoittavaa vaikutusta tieteelliseen työhön. Useimpien taustaraporttien tarkoitus ei ole ollut laatia standardien mukaisia ympäristölaskelmia vaan tarkastella rakennuksia tieteellisestä näkökulmasta. Tämä selvitys ei ole markkinointiviestintään tarkoitettu ympäristöväittämä. Tämän selvityksen tulkinta tulee tehdä käyttäen alkuperäisiä tutkimustuloksia, jotka on ilmoitettu lähdeluettelossa.

8 Osa 2 ESITTELYKALVOT

9 Miten eri rakennusmateriaalit vaikuttavat hiilijalanjälkeen? Euroopassa ja USA:ssa on tehty lukuisia toisistaan riippumattomia tutkimuksia rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjäljestä ja primäärienergian tarpeesta. Vertailtujen 15 tutkimuksen valossa voidaan sanoa, että puurungon ilmastovaikutukset vaikuttavat olevan pienimmät, riippumatta laskentatavasta tai laskennan rajauksista. Kuva: Matti Kuittinen

10 Tulosten esitystapa Tiivistelmä tutkimuksen sisällöstä. Kohteen valokuva ja kuvan lähde. Tutkimuksen tulokset esitettynä prosenttiosuuksina. Lähdeviite ja linkki. Tutkimuksessa selvitettyjen elinkaaren vaiheitten rajaus. Mukana olevat elinkaaren on tummennettu.

11 Rakennuksen elinkaaren moduulit standardin EN15978 mukaan A1-3 A4-5 B C D TUOTEVAIHE RAKENTAMINEN KÄYTTÖVAIHE PURKUVAIHE LISÄTIEDOT A1 Raaka-aineen hankinta A2 Kuljetus valmistukseen A4 Kuljetus työmaalle A5 Työmaatoiminnot B1 Tuotteen käyttö rakennuksessa B2 Kunnossapito B5 Laajamittaiset korjaukset B6 Energian käyttö C1 Purkaminen C2 Kuljetukset Rakennuksen elinkaaren ulkopuolelle jäävät hyödyt tai haitat A3 Tuotteen valmistus B3 Korjaus B7 Veden käyttö C3 Purkujätteen käsittely B4 Osien vaihto C4 Purkujätteen loppusijoitus

12 Kerrostalo Bridport Lontoo, Iso-Britannia 2013 Kerrostalon rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin CLTja betonirungon välillä. Puurungon avulla vältetyt päästöt vastaavat koko rakennuksen 12 vuoden energiankulutusta. Kasvihuonekaasut Kuva: buildingproducts.co.uk 22,70% CLT Betoni Lähde: J. Fovargue, ASBP London,

13 Kerrostalo Murray Grove Lontoo, Iso-Britannia 2009 Korkean asuinkerrostalon rungon valmistuksen hiilivarastoa ja hiilijalanjälkeä vertailtiin. Massiivipuiseen CLT-runkoon varastoituu noin 188 tn ilmakehän hiiltä. Vastaava betonirunko aiheuttaisi noin 124 tn fossiiliset hiilipäästöt. Hiilivarasto vs. hiilipäästö (tn C) CLT Betoni Kuva: buildingproducts.co.uk Lähde: TRADA

14 PuuEra Vierumäki, 2012 Passiivienergiatasoisen kerrostalon koko elinkaaren hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirungon välillä. Laskelmissa ei ole huomioitu puurungon hiilivarastoa. Kasvihuonekaasut 94,00% Kuva: Saint Gobain Betoni Lähde: Pasanen, P. ym. (2011). Passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälki. Tapaustutkimus kerrostalon ilmastovaikutuksista. Sitran selvityksiä 63.

15 Metlan tutkimuskeskus Joensuu, Suomi 2005 Rakennuksen rungon valmistuksen hiilijalanjälki ja primäärienergiantarve arvioitiin. Vertailtavana olivat puurunko ja betonirunko. Tutkimuksessa selvitettiin myös vaihtoehtoisten ratkaisujen resurssitehokkuutta ja hintaa. Kasvihuonekaasut Energia 66,99% 40% Kuva: Betoni Betoni Lähde: Häkkinen, T. ja Wirtanen, L. (2006). Metlan Joensuun tutkimuskeskuksen ympäristö- ja elinkaarinäkökohtien arviointi. VTT Tiedotteita

16 Puukerrostalo Wälludden Växjö, Ruotsi Kerrostalo rungon valmistuksen hiilijalanjälkeä vertailtiin puu- ja betonirakenteiden välillä. Tutkimuksessa käsiteltiin laajemmin myös eri puurakenteiden ilmastovaikutusten keskinäisiä eroja. Kasvihuonekaasut 58,70% Kuva: Svenskt Trä Betoni Lähde: Dodoo, A. ym. (2013). Wälludden as a case study for three new wood building systems. Julkaisussa Wood in Carbon Efficient Construction (Kuittinen ym., 2013).

17 Centro Sociale Rignagno Sull arno, Italia 2008 Rakennuksen rungon valmistuksen hiilijalanjälki ja primäärienergiantarve arvioitiin. Vertailtavana olivat puurunko ja betonirunko. Kasvihuonekaasut Energia 58,0 % Kuva: Strutture di Legno 42,0 % Betoni Betoni Lähde: Paolo Lavisci (2008), Centro Sociale Rignano Sull arno.

18 Nidi Nel Verde Rooma, Italia 2009 Saman rakennuksen runko suunniteltiin puusta ja betonista. Vaihtoehtoisten materiaalien valmistusvaiheen hiilijalanjälki laskettiin. Kasvihuonekaasut Kuva: Strutture di Legno 38,0 % Betoni Lähde: Paolo Lavisci (2009), Nidi Nel Verse - Roma.

19 Energiatehokas omakotitalo Puola, 2008 Passiivienergialuokan omakotitaloa vertailtiin käyttäen runkona puuta ja muurauttua rakennetta. Tarkastelussa olivat materiaalien valmistus, rakentamistyöt, käyttö ja purku. Kasvihuonekaasut 42,1 % Muuraus Lähde: Pajchrowski, G. ym (2013). Wood as building material in the light of environmental assessment of full life cycle of four buildings.

20 Trähus 2001 Malmö, Ruotsi 2001 Malmön asuntomessuille rakennettiin puukerrostalo patentoidulla runkoratkaisulla. Rungon valmistuksen, työmaan ja purkuvaiheen päästöjä sekä energian tarvetta vertailtiin puu- ja betonirungon välillä. Kasvihuonekaasut Energia Kuva:.www.traguiden.se 7,5 % Trähus 2001 Betoni 42,5 % Trähus 2001 Betoni Lähde: Erikson, P-E (2004). Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods.

21 Kanadalaiset tyyppitalot Athena-instituutti suunnittelutti tyyppiasuintalon puusta, teräksestä ja betonista. Tarkan määrälaskennan jälkeen materiaalien valmistuksen hiilijalanjälki ja primäärienergian tarve arvioitiin. Kasvihuonekaasut Energia Kuva: Athena Sustainable Materials Institute 66,7 % 81,0 % Teräs Betoni 45,2 % 69,0 % Teräs Betoni Lähde: Trusty, W.B. ja Meil, J.K. (2004). Building Life Cycle assessment. Residential Case Study. Athena Sustainable Materials Institute, Canada.

22 Tyyppitalo Minneapolis, USA 2004 Tyyppitalon runko suunniteltiin sekä puusta että teräksestä. Valmistuksen hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Kasvihuonekaasut Energia 67,0 % 60,4 % Teräs Teräs Lähteet: Eriksson, P-E.Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods. Lippke, B. ym. (2004). CORRIM: Life-Cycle Environmental Performance of Renewable Building Materials. Journal of Forest Products, vol 54, nr. 6,

23 Tyyppitalo Atlanta, USA 2004 Tyyppitalon runko suunniteltiin sekä puusta että teräksestä. Valmistuksen hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Kasvihuonekaasut Energia 71,6 % 58,8 % Teräsrunko Teräs Lähteet: Eriksson, P-E.Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods. Lippke, B. ym. (2004). CORRIM: Life-Cycle Environmental Performance of Renewable Building Materials. Journal of Forest Products, vol 54, nr. 6,

24 Omakotitalo Saksa, 2002 Saksalaisen pientalon runko suunniteltiin sekä puusta että tiilestä. Runkomateriaalien koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Käyttövaiheen päästöt oletettiin samoiksi. Kasvihuonekaasut Energia 83,5 % 72,5 % Tiili Tiili Lähteet: Eriksson, P-E (2004). Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods. Scharai-Rad, M. ja Welling, J (2002). Environmental and energy balances of wood products and substitutes.

25 Kerrostalo Lund, Ruotsi Rakennuksen runko suunniteltiin sekä puusta että betonista. Rakennuksen koko elinkaaren primäärienergian tarvetta vertailtiin. Käyttövaiheen energiantarve oletettiin samaksi vertailtavien rakenteiden kesken. Energia 63,6 % Betoni Lähteet: Eriksson, P-E (2004). Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods. Adalberth, K. (2000). Energy Use and Environmental Impact of New Residential Buildings. Journal of Building Physics.

26 Kerrostalokortteli Ruotsi Laajan kerrostalokorttelin runkorakenteiden hiilijalanjälkeä ja primäärienergian tarvetta vertailtiin. Tarkastelu tehtiin koko elinkaaren ajalta olettaen, ettei käyttövaiheessa synny merkittäviä eroja. Kasvihuonekaasut Energia 58,7 % 36,4 % Betoni Betoni Lähteet: Eriksson, P-E (2004). Comparative LCA:s for Wood and Other Construction Methods. Berge, B. ja Stoknes, S. (2004). Reduksjon av klimabelastninger fra byggebransjen - ved økt bruk av tre og annen biomasse. Aktiv substitusjonseffekt ved økt treforbruk i nybygg.

27 Trä 8 Göteborg, Ruotsi 2013 Kuusikerroksisen asuintalon runkovaihtoehtojen valmistuksen hiilijalanjälki ja primäärienergiantarve arvioitiin. Vertailussa olivat kertopuu- ja betonirunkojen pääosat. Tutkimuksessa havaittiin runkomateriaalien erojen lisäksi hissikuilun ja perustusten suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Kasvihuonekaasut Kuva: Norwegian Institute of Wood Technology 72,9 % Kertopuurunko Teräs + Betoni Lähde: Tellnes, L.G.F. (2013). Assessment of carbon footprint of laminated veneer lumber elements in a six story housing comparisong to a steel and concrete solution.

28 Nollaenergiatalo Itävalta Laajassa vertailututkimuksessa selvitettiin matala-, passiivi- ja nollaenergiatalojen rakennusmateriaalien, talotekniikan ja paikallisten energialähteiden vaikutusta elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Alla lämpöpumpulla lämmitetyn nollaenergiatalon ilmastovaikutuksia. Kasvihuonekaasut Energia 95,01% 94,13% 100,00% 37,69% 0,03% Tiili Betoni Tiili Betoni Tiedot kerätty lähteestä: Innovative Gebäudekonzepte im öko-logischen und ökonomischen Vergleich über den Lebenszyklus. Anhang 2: Ergebnisblätter der LCA und LCC Bilanzierung. C. Spitzbart, G. Fischer, 2014.

29 Passiivitalo Tervakukka Tampere, 2012 Vertailussa oli sama rakennus toteutettuna puurunkoisena ja siporex-harkoista. Vaihtoehtoisten rakenteiden U-arvo oli sama. Vertailtavina arvoina olivat rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälki. Kasvihuonekaasut 65,9 % Kuva: GreenBuild Oy Siporex-harkko Lähde: Kuittinen, M. (2013). Case studies - Tervakukka Passive House. Julkaisussa Wood in Carbon Efficient Construction (Kuittinen ym., 2013).

30 Yhteenveto 19 eri rakennuksen vertailevat hiilijalanjälkilaskelmat Lähde: Kuittinen, M. (2014). Rakennusten ilmastovaikutusten vertailu. Katsaus 2000-luvulla tehtyihin tutkimuksiin. Rakennustuoteteollisuus ry:n puutuotejaosto. Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen keskimääräinen ero ja vaihteluväli 120% 80% 94% 60% 40% 55% 20% 0% PUU- RUNKO 8% MUU RUNKO- MATERIAALI

31 Osa 3 SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI

32 Rakennusten ilmastovaikutusten raportointi Tämän selvityksen myötä on voitu havaita, että rakennusten ilmastovaikutuksia raportoidaan hyvin kirjavasti. Siksi rakennusten elinkaaren eri vaiheiden ilmastovaikutukset tulisi esittää voimassa olevien eurooppalaisten standardien mukaisesti: Rakennusten ympäristöarvioinnin perusteet: EN Rakennuksen ympäristöarvioinnin laskentamenetelmät: EN15978 Rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadinta: EN15804 Puupohjaisten rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadinta: EN16485 Vähimmillään ilmastovaikutuksiin tulisi liittää rakennusmateriaalien valmistuksen hiilijalanjälki sekä rakennuksen E-luku. Hiilijalanjäljen ja E-luvun suhteen pohjalta voidaan laskea rakennuksen hiilitehokkuus. Hiilitehokkuuden ja rakennuskustannusten pohjalta voidaan edelleen laskea rakennuksen hiilitaloudellisuus. Näiden kahden kuvaajan avulla voidaan rakennuksen ilmastovaikutuksia optimoida suhteessa sen energialuokkaan ja rakennuskustannuksiin. Sekä hiilitehokkuutta että hiilitaloudellisuutta on tutkittu tarkemmin Aalto-yliopiston Espoon kaupungin tilakeskukselle laatimassa tutkimusraportissa (julkaistaan loppuvuodesta 2014). Tietojen mahdollisimman laajan ja vertailukelpoisen sovellettavuuden varmistamiseksi olisi lisäksi hyvä huomioida Finnish Green Building Councilin laatima Rakennusten elinkaarimittarit ohjeistus, joka perustuu standardiin EN15978.

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO

Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO Projekti: VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN INNOVAATIO- JA TOIMINTAVERKOSTO 1.1.2015 31.10.2016 VÄHÄHIILISEN RAKENTAMISEN TIETOMALLINTAMINEN SEMINAARI 30.6.2016 Yleistä hankkeesta alustavat tulokset ja taustat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk)

Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) Puun rakennuskäytön ympäristövaikutukset (khk) PUU-päivä TEMin osaseminaari: METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA Helsinki 29.11.2012 Tarja Häkkinen, Antti Ruuska, VTT 2 Tavoite Arvioida puun käytön potentiaa-lista

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Riihimäen seminaari 16.9.2015 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, Tehokkaat rakennukset Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2 Esityksen sisältö 1. Lausunnolla olevien lähes

Lisätiedot

Kohti nollaenergia-alueita

Kohti nollaenergia-alueita TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kohti nollaenergia-alueita Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille 7.11.2016 TkT Satu Paiho, VTT Määritelmiä nzeb (nearly zero-energy building)/lähes nollaenergiarakennus:

Lisätiedot

Rakentamisen ympäristövaikutusten määrittäminen

Rakentamisen ympäristövaikutusten määrittäminen Rakentamisen ympäristövaikutusten määrittäminen Tarmo Räty PUUN VUODET seminaari Suomen Luontokeskus Haltia 18.3.2014 Rakentamisen ympäristövaikutukset Iso kuva Mitkä tekijät vaikuttavat arviointiin Mitä

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet

Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Metsähallitus / Pilke Cafe 360 o -tilaisuus Ke 7.4.2016 klo 18.00 19.30 Malmitalo Ala-Malmin tori 1, Malmi, Helsinki Suomalaisen puurakentamisen asema ja mahdollisuudet Markku Karjalainen Associate professor

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät PUUNET Teemakoulutus: Massiivipuurakenteiden hyödyntäminen julkisessa ja kerrostalorakentamisessa Pe 23.9.2016 klo 12.00 16.00 Ympäristötalo, Solistinkatu 2, OULU Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari Matti Virkkunen, VTT 7.10.2015, Joensuu Esityksen

Lisätiedot

Julkisivut kiertotaloudessa

Julkisivut kiertotaloudessa Julkisivut kiertotaloudessa Satu Huuhka arkkitehti SAFA, tohtorikoulutettava TTY Arkkitehtuurin laitos Muuttuvan rakennetun ympäristön tutkimusryhmä satu.huuhka@tut.fi 050-3009263 Kuka Satu Huuhka? Arkkitehti,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Kerrostalorakentaminen Suomessa

Kerrostalorakentaminen Suomessa PUUKERROSTALORAKENTAMINEN PUUIDEA 2016 Original Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa 17.3.2016 klo 9.30 10.00 Kerrostalorakentaminen Suomessa Markku Karjalainen Associate professor (rakennusoppi)

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus Tanja Myllyviita tutkija Suomen ympäristökeskus tanja.myllyviita@ymparisto.fi Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus), 80100 Joensuu, PL 111 Joensuu

Lisätiedot

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit

Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Projektin yhteenveto Jari Shemeikka Projektin osatehtäväkokonaisuudet Pientalokaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kokemuksia betonisten rakennustuotteiden uudellenkäytöstä

Kokemuksia betonisten rakennustuotteiden uudellenkäytöstä Betonipäivät 2016 Betonirakentamisen kiertotalous Kokemuksia betonisten rakennustuotteiden uudellenkäytöstä Satu Huuhka Arkkitehti SAFA, tutkija TTY Arkkitehtuurin laitos satu.huuhka@tut.fi 050-3009263

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

RTS PCR RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR

RTS PCR RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR 2.6.2016 RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ RTS BUILDING INFORMATION FOUNDATION RTS SR RTS PCR RTS PCR- menetelmäohje: Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisemat ympäristöselosteet PT 18 RT EPD toimikunta Rakennustietosäätiö

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint

Antti Lappo / WWF Finland. Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Antti Lappo / WWF Finland Green Office A WWF Initiative to Reduce Ecological Footprint Juan Carlos Munez / WWF-Canon WWF:n tavoitteena on rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT) Poistuvat kurssit ja korvaavuudet 2016-2017 (RRT ja YYT) Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rak-43.3001 Rakennuksen rungon suunnittelu I CIV-E1030 Fundamentals of Structural Design Rak-43.3111 Prestressed

Lisätiedot

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI

Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Erityisasiantuntija, DI Kim Johansson Eityisasiantuntija, DI Kirja on päivitetty ja siinä on että ohjeet ovat ajantasaisia ja vastaavat nykyistä käsitystä hyvästä korjaustavasta ja että ne

Lisätiedot

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere

Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere Teollisen puuelementtirakentamisen avoin standardi RunkoPES ECO2 rakentamisen foorumi, Tampere 23.11.2010 1. Finnish Wood Research Oy 2. RunkoPES 3. Miten RunkoPES luodaan 4. Miten RunkoPES kehitys etenee

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RTS EPD. Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr >

RTS EPD. Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr > RTS EPD Verifioidut ympäristöselosteet Hirsitaloteollisuus 8.11.2016 Laura Sariola > Rakennustietosäätiö RTS sr > 17.11.2016 1 Puun käyttö ja ympäristövaikutukset Kiertoyhteiskunnalla tarkoitetaan luonnonvarojen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Uusinta uutta puusta ja metsästä Metlan Itä-Suomen kevätmetsäpäivä 28.4.2009 Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos (Metla),

Lisätiedot

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva. Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: toimistotuolit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Omatoimi Saarijärvi. Puukuokka. Lintuviita Seinäjoki. Jyväskylä. Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen. Rakenteilla: Lakea Oy / As Oy Seinäjoen Mäihä

Omatoimi Saarijärvi. Puukuokka. Lintuviita Seinäjoki. Jyväskylä. Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen. Rakenteilla: Lakea Oy / As Oy Seinäjoen Mäihä Lintuviita Seinäjoki Puukuokka Jyväskylä Puukuokka Rakenteilla: Lakea Oy / As Oy Seinäjoen Mäihä Vuoden 2016 asuntomessujen puukerrostalo Yli 30 vuoden asuntorakennuttamisen kokemus. Arkkitehtuurin Finlandia

Lisätiedot

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012-

Aikajana. Thule. ENVIMAT Jäte IO EF Envimat scen SURE 2012- Aikajana Thule ENVIMAT 2007-2009 Jäte IO 2010-2011 EF Envimat scen 2010 2010-2012 SURE 2012- Koskela, Sirkka, Ilmo Mäenpää, Jyri Seppälä, Tuomas Mattila, ja Marja-Riitta Korhonen. EE-IO modeling of the

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT

PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT 15.9.2016 Mikko Viljakainen Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2016 Mikko Viljakainen, Toimitusjohtaja, PUUINFO PUURAKENTAMISEN MENESTYSRESEPTIT Rakentamisen kokonaisvolyymi ja puun markkinaosuus vuonna 2009

Lisätiedot

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Tuoteryhmä: ulkovalaistus Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: ulkovalaistus Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi

KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi KJR-C2004 materiaalitekniikka Materiaalinvalinta ja elinkaarianalyysi Harjoituskierros 4 Aiheesta kirjoissa Callister & Rethwish. Materials Science and Engineering Chapter 22. Economis, Environmental,

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä ForestEnergy2020 vuosiseminaari 7.10.2015 Joensuu Kati Koponen, VTT 7.10.2015 1 ForestEnergy2020 julkaisu liittyen metsäenergian kestävyysasioihin

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

R & D 2012 CHAIR OF WOOD CONSTRUCTION

R & D 2012 CHAIR OF WOOD CONSTRUCTION R & D 2012 CHAIR OF WOOD CONSTRUCTION Yrsa Cronhjort Pekka Heikkinen WOOD CONSTRUCTION Aalto University School of Arts, Design and Architecture Department of Architecture yrsa.cronhjort@aalto.fi pekka.heikkinen@aalto.fi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN

LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN LÄHES NOLLAENERGIARAKENTAMINEN Kimmo Lylykangas Arkkitehti SAFA Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy RAKENNUSOSAKOHTAISIIN VAATIMUKSIIN PERUSTUVA ENERGIATEHOKKUUSOHJAUS KOKONAISENERGIAMALLI E-luku

Lisätiedot

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta? 1 Nykymenolla tulemme ylittämään maapallon kestokyvyn 2.5 4 kertaisesti Käytämme nyt maapallon resursseja 1.5 kertaisesti sen mitä se

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta

Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Puurakentamisen RoadShow2012 -seminaarisarja Puurakentaminen valtiovallan näkökulmasta Sixten Sunabacka, strateginen johtaja Markku Karjalainen, kehittämispäällikkö TEM / MSO / Valtakunnallinen puurakentamisohjelma

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Rakennusten hiilijalanjäljen tietomallintaminen. Miika Liukka Parviainen Arkkitehdit

Rakennusten hiilijalanjäljen tietomallintaminen. Miika Liukka Parviainen Arkkitehdit Rakennusten hiilijalanjäljen tietomallintaminen Miika Liukka Parviainen Arkkitehdit Mitkä ovat rakennuksen ympäristövaikutukset? CO2? Rakentamisen ympäristövaikutukset Lähde: Sitra Rakennuksen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa

Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto..0 Toimitusketjun riskienhallinta konsernissa Tapani Toppi, Espoo www.marsh.fi Mistä mielenkiintoa toimitusketjun riskienhallintaan? Hyvät syyt työn tekemiseen Sopiva

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot