VERTAILULASKELMAT SFS-EN :N KANSALLISEN LIITTEEN LAATIMISTA VARTEN
|
|
- Markku Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VERTAILULASKELMAT SFS-EN :N KANSALLISEN LIITTEEN LAATIMISTA VARTEN Henry Gustavsson Teknillinen korkeakoulu Pohjarakennus ja maamekaniikka
2 2 VERTAILULASKELMAT SFS-EN :N KANSALLISEN LIITTEEN LAATIMISTA VARTEN... 1 Alkulause Johdanto Tutkimuksen sisältö Yleistä Tutkimuksen suorittajat ja rahoittajat Eurokoodijärjestelmä Eurokoodi 7:n osavarmuusluvut ja mitoitustavat Yleistä Murtorajatilat Kuormien tai niiden vaikutusten osavarmuusluvut ja yhdisteleminen Kestävyyden osavarmuusluvut Korrelaatiokertoimet paalujen kestävyyden ominaisarvojen määrittämiseksi Perustusten geotekninen kantokestävyys Kantokestävyyden laskentakaavat ja kestävyyskertoimet Varmuusluvut Anturaperustus, keskeinen kuormitus Laskentamenetelmät Kertoimien laskenta Anturan mitat eri menetelmillä ja kuormitusyhdistelmillä Johtopäätelmiä Anturaperustus, epäkeskeinen kuormitus Laskentamenetelmät Kuormitusyhdistelyt ja käytettävät osavarmuusluvut Anturan mitat laskentaesimerkin mukaisilla kuormilla Paalujen geotekninen kantokestävyys Paalujen korrelaatiokertoimien arvot ja niiden vaikutus kokonaisvarmuuteen Paalun varmuuslukuvertailu staattisten koekuormitusten perusteella Paalun varmuuslukuvertailu pohjatutkimustulosten perusteella Paalun varmuuslukuvertailu dynaamisten koekuormitusten perusteella Kokonaisvarmuusluku tulosten keskiarvojen perusteella (ξ 5 ) Kokonaisvarmuusluku tulosten minimiarvojen perusteella (ξ 6 ) Kulmatukimuuri maanvaraan Lähtötiedot Kansallisen liitteen lausuntoversion mukaiset laskelmat Lopullisen kansallisen liitteen mukaiset laskelmat Kulmatukimuuri kallion varaan Lähtötiedot Tehdyt laskennat ja niiden tulokset Ponttiseinät Ponttiseinä savimaassa: Tehdyt vertailulaskelmat ja niiden tulokset Ponttiseinä hiekassa Tie- ja ratapenkereiden sekä luonnon luiskan vakavuuslaskelmat Tiepenger Lähtötiedot Tehdyt laskennat ja laskentojen tulokset Ratapenger Lähtötiedot... 47
3 Tehdyt laskennat ja laskentojen tulokset Luonnon luiska Lähtötiedot Tehdyt laskennat ja laskentojen tulokset Kirjallisuus Liitteet Liite 1 Anturaperustus, keskeinen kuormitus Liite 2 Anturaperustus, epäkeskeinen kuormitus: EN DA2 (FIN) Liite 3 Anturaperustus, epäkeskeinen kuormitus: EN DA2* (FIN) Liite 4 Betonitukimuuri hiekalla Liite 5 Ponttiseinä savimaassa, esimerkkilaskenta (DA2* FIN) Liite 6 Ponttiseinälaskelmat hiekassa Liite 7 Tukimuuri kalliolla...83
4 ALKULAUSE 4 Tämä Eurokoodien vertailulaskentaraportti on tehty Teknillisen korkeakoulun pohjarakennuksen ja maamekaniikan laboratoriossa ympäristöministeriön tilauksesta. Työhön ovat osallistuneet kansallisen liitteen laatimishankkeen alkuvaiheessa Tampereen teknillisestä yliopistosta prof. Tim Länsivaara ja DI Ville Holopainen, joka on tehnyt vertailulaskentoja antura- ja paaluperustuksiin liittyen. TKK:lla työhön on osallistunut DI Jonni Takala, joka on tehnyt ponttiseiniin liittyvät laskennat. DI Henry Gustavsson on tehnyt tukimuuri- ja stabilitteettilaskennat ja päivittänyt ja tehnyt muita laskentoja kansallisen liitteen eri vaiheissa sekä koonnut ja kirjoittanut raportin emeritusprofessori Eero Slungan ohjaamana. Standardin SFS-EN 1997 osien 1 ja 2 kansallisten liitteiden laatimistyötä ohjanneen ja valvoneen toimikunnan puheenjohtajana on toiminut prof. Olli Ravaska. Toimikunnan jäseninä ovat olleet edellä mainittujen lisäksi dipl. insinöörit Pentti Salo (TIEH), Matti Levomäki (RHK), Jouko Törnqvist (VTT), Juha Forsman (RAMBOLL), Kalle Rantala (HKI), Gunnar Åström (RIL) ja Pauli Vepsäläinen (TKK).
5 5 1 JOHDANTO Standardi SFS-EN (Eurokoodi 7: Geotekninen suunnittelu. Osa 1: Yleiset säännöt on vahvistettu ja julkaistu marraskuussa Osalle 1 tehtävän kansallisen liitteen (NA) laatiminen aloitettiin keväällä Kansallinen liite ja sen laatimiseksi tarvittavat vertailulaskelmat on tehty Teknillisen korkeakoulun (TKK) maamekaniikan ja pohjarakennuksen laboratorion sekä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) pohja- ja maarakenteiden laboratorion yhteistyönä. Osan 1 kansallisen liitteen laatimishankkeeseen kuului tarvittavien vertailulaskelmien tekeminen siinä laajuudessa, kuin se oli tarpeen mm. varmuuslukujen määrittämiseksi siten, että nykyinen kansallinen varmuustaso ainakin likimäärin säilytetään. Eurokoodin mukaiset vertailulaskelmat tehtiin projektin alussa käyttäen kuormitusyhdistelmien määrittämiseen eurokoodi 1990:n kansallisen liitteen (NA) kaavoja 6.10a ja 6.10b, koska niitä oli päätetty käyttää rakennesuunnittelussa. SFS-EN on kuitenkin laadittu geoteknistä suunnittelua varten pelkästään kaavan 6.10 pohjalta ja laskelmien perusteella havaittiin, että SFS-EN 1990:n NA:n mukainen menettely johtaisi huomattavaan maaparametrien osavarmuuslukujen suositusarvojen muuttamistarpeeseen. Jotta vältyttäisiin näiltä muutoksilta, päätettiin kansallisessa liitteessä esittää geoteknisessä suunnittelussa käytettäväksi eurokoodi :n mukaan kaavaa Keväällä 2006 osavarmuuslukujen määrittämismahdollisuus tältä pohjalta varmistettiin ja varmuusluvut sovitettiin tarvittaessa uudelleen laskelmien avulla nykyistä varmuustasoa vastaavaksi. Kansallisen liitteen lausuntokierrokselta saatujen kommenttien ja pidetyn kokouksen perusteella Suomessa päätettiin kuitenkin ryhtyä käyttämään mitoituskuormitusten määrittämiseen myös geoteknisessä suunnittelussa kaavoja 6.10a ja 6.10b. Päätös kuormitusten määrittämismenetelmän muuttamisesta johti siihen, että vertailulaskelmat oli tehtävä osittain uudelleen, jotta voitiin määrittää kansallisessa liitteessä käyttöön otettavat maaparametrien ja kestävyyden osavarmuuslukujen sekä malli- ja korrelaatiokertoimien arvot. Tämä raportti on tehty ennen lopullisen kansallisen liitteen (luonnos ) vahvistamista, joten tässä käytetyt osavarmuuslukujen ja em. kertoimien arvot saattavat poiketa lopullisista. 2 TUTKIMUKSEN SISÄLTÖ 2.1 YLEISTÄ Paaluja ja anturaperustuksia koskevat laskelmat tehtiin Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) vuoden 2005 loppuun mennessä sen hetkisen kansallisen liitteen luonnoksen mukaisesti ja niiden tulokset on raportoitu Tutkimusraportissa (Holopainen&Länsivaara 2006). Tämän raportin laatimisessa on käytetty soveltuvin osin hyväksi ko. raporttia mm. anturaperustusten mitoituksen osalta, mutta laskelmia on päivitetty vastaamaan vahvistettavaa kansallista liitettä. Paalutuksen osalta tässä raportissa on esitetty kansallisen liitteen laatimisessa käytetty menettely, jolla on päästy likimäärin nykyisen kansallisen menettelyn mukaiseen varmuustasoon. Tässä tutkimusraportissa esitetään lyhyet selostukset tehdyistä laskennoista ja yhteenvedot eri menetelmillä saaduista tuloksista. Mitoitustapa 2:sta esitetään maanvaraisen anturaperustuksen sekä kulmatukimuurin laskenta kahdella tavalla DA2- ja DA2* -menetelmien erojen havainnollistamiseksi. TTY:n raportissa (Holopainen&Länsivaara 2006) tehtyjä laskelmia paaluperustuksille ei ole tässä katsottu tarpeelliseksi esittää. Teräsponttiseinälaskelmista esitetään DA2*-laskelma ponttiseinän alapään tukeutuessa saveen. Hiekkaan upotetun tukiseinän laskelmat on tässä laadittu hieman lopullisen kansallisen liitteen mukaisesta menettelystä poiketen varmuuslukujen muuttumisen takia. Stabiliteettilaskennoista esitetään liukupinta-analyysin tekemisessä käytetyt eurokoodin mitoitustavan DA3-mukaiset maaparametrien ja kuormitusten osavarmuusluvut ja käytetyt mitoitusarvot sekä saadut tulokset Kallion varaan perustetun tukimuurin laskentaesimerkki on tehty rajatilan,equ, mukaisesti. Muut laskennat on tehty rakenteen/maapohjan murtorajatilatarkastelun (STR/GEO) mukaisesti. Esimerkkilaskennat on esitetty liitteissä.
6 6 Alla luettelo vertailulaskennoissa käsitellyistä laskentaesimerkeistä: 1. Hiekalla olevan maanvaraisen perustuksen kantokestävyys, pystysuora kuormitus. 2. Hiekalla olevan maanvaraisen perustuksen kantokestävyys, pysty- ja vaakasuora kuormitus. 3. Paalun kantokestävyys 4. Betonitukimuuri hiekalla 5. Tukimuuri kalliolla 6. Teräsponttiseinä hiekassa. 7. Teräsponttiseinä savessa. 8. Tiepenger pehmeällä savella 9. Rautatiepenger savella 10. Luonnollinen saviluiska 2.2 TUTKIMUKSEN SUORITTAJAT JA RAHOITTAJAT Tutkimus on tehty Teknillisen korkeakoulun pohjarakennuksen ja maamekaniikan laboratorion toimesta. Raportin laatimisessa on käytetty soveltuvin osin hyväksi Tampereen teknillisen yliopiston pohja- ja maarakenteiden laboratorion laatimia vertailulaskelmia (Holopainen&Länsivaara 2006, Tutkimusraportti ). Tutkimuksen tilaajana on ympäristöministeriö. 3 EUROKOODIJÄRJESTELMÄ 3.1 EUROKOODI 7:N OSAVARMUUSLUVUT JA MITOITUSTAVAT YLEISTÄ Eurokoodi 7 esittää kolme mitoitustapaa. joille kullekin on määrätty erilainen varmuuslukujen yhdistelmä. Suomessa käytetään mitoitustapaa 2 antura- ja laattaperustusten, paaluperustusten, ankkureiden ja tukirakenteiden mitoituksessa. Luiskien ja kokonaisvakavuuden mitoituksessa käytetään mitoitustapaa 3. Mitoitustapa 2 on valittu sen vuoksi, että sitä käytettäessä murtorajatilassa tarvitaan vain yksi mitoitus. Tämä menettely on myös lähinnä Suomessa pääasiassa käytettyä kokonaisvarmuusmenettelyä. Lisäksi tällä tavalla saatua mitoitustulosta on suhteellisen helppo verrata entisen kansallisen mitoitustavan antamaan tulokseen. Mitoitustapa 3 luiskien ja kokonaisvakavuuden mitoitukseen murtorajatilassa on valittu sen vuoksi, että sekin vaatii vain yhden mitoituksen. Lisäksi tätä mitoitustapaa on aikaisemmin käytetty lievästi muunnetussa muodossa kokonaisvarmuusperiaatteella mitoitettaessa. Mitoitustapaa 2 käytettäessä voidaan menetellä kahdella eri tavalla, joista käytetään merkintöjä DA2 ja DA2*. Mitoitustapaa DA2 käytettäessä osavarmuusluvut kohdistetaan kuormien ominaisarvoihin mitoituslaskelman alussa ja koko laskelma tehdään mitoitusarvoilla. Mitoitustapaa DA2* käytettäessä koko laskelma tehdään ominaisarvoilla ja osavarmuuslukuja käytetään vasta laskelman lopussa murtorajatilaehtoa tarkistettaessa (vrt. Designers guide to EN EUROCODE 7: Geotechnical design - General rules. Thomas Telford 2004; ISBN ). Mitoitustapaa DA2* käytettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota perustuksen vakavuuden varmistamiseen (SFS-EN Kansallinen liite). Tämän vuoksi perustuksen epäkeskisyyden (e) arvo tulee rajoittaa niin pieneksi, että perustuksen pohja on puristettuna ainakin pohjapinnan keskipisteeseen saakka. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, että e on aina < B/3, kun B on perustuksen leveys. EC7 DA2/DA2* menetelmässä käytetään osavarmuuslukujen yhdistelmää A1 + M1 + R2. EC7 DA3 menetelmässä käytetään osavarmuuslukujen yhdistelmää A2 + M2 + R3. Laskentatapojen eroja ja Eurokoodin mukaista geoteknistä suunnittelua mm. esimerkkilaskelmin on esitetty myös julkaisussa Proceedings of the International Workshop on Evaluation of Eurocode 7 T. Orr, 2006)
7 MURTORAJATILAT EN1997-1:n mukaan tarkasteltavia murtorajatiloja on neljä: - Tasapainon menettäminen (EQU) - Rakenteen tai rakenteellisten osien murtuminen (STR) - Rakennuspohjan murtuminen (GEO) - Vedenpaineen aiheuttama noste (UPL) - Hydraulisen gradientin aiheuttama maapohjan nousu (HYD) Tässä tutkimuksessa ei ole käsitelty kahta viimeistä rajatilaa (UPL, HYD). Kallionvaraisen tukimuurin tarkastelut on tehty tasapainorajatilatarkastelun mukaisesti (EQU). Muut tarkastelut on tehty rakenteen tai rakennuspohjan murtorajatilatarkasteluun perustuen (STR/GEO) KUORMIEN TAI NIIDEN VAIKUTUSTEN OSAVARMUUSLUVUT JA YHDISTELEMINEN Suomessa rakenteellisissa (STR) tai geoteknisissä (GEO) rajatilatarkasteluissa käytettävät DA2:n/DA2*:n ja DA3:n mukaiset osavarmuusluvut on esitetty SFS-EN :n kansallisen liitteen taulukossa A.3(FIN): Taulukko A.3(FIN) Kuormien (γ F ) tai kuorman vaikutusten (γ E ) osavarmuusluvut (STR/GEO) Vrt. NA/EN 1990:n taulukkoa A1.2(B)(FIN) ja sarjaa A1 sekä taulukkoa A1.2(C)(FIN) ja sarjaa A2 Kuorma Merkintä Sarja A1 A2 Pysyvä: Epäedullinen (Yht.6.10a) 1,35 K FI (Yht.6.10b) γ Gkj,sup 1,15 K FI (Yht.6.10) 1,0 K FI Edullinen (Yht.6.10a) 0,9 (Yht.6.10b) γ Gkj,inf 0,9 (Yht.6.10) 1,0 Muuttuva: Epäedullinen (Yht.6.10b) γ Q 1,5 K FI (Yht.6.10) 1,3 K FI Edullinen 0 0 Huom. 1: Mitoituskaavana asia voidaan ilmaista siten, että kuormien yhdistelmänä käytetään epäedullisempaa kahdesta seuraavasta lausekkeesta: 1,15 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf + 1,5 K FI Q k,1 + 1,5 K FI Σ ψ 0,1 Q k,i (yht.6.10b) i>1 1,35 K FI G kj,sup + 0,9 G kj,inf (yht.6.10a) : K FI riippuu SFS-EN1990:n liitteen B taulukon B2 mukaisesta luotettavuusluokasta seuraavasti: luotettavuusluokassa RC3 K FI = 1,1 luotettavuusluokassa RC2 K FI = 1,0 luotettavuusluokassa RC1 K FI = 0,9
8 8 Luotettavuusluokkia selventävät seuraamusluokat CC3 CC1 esitetään SFS-EN 1990:n kansallisen liitteen taulukossa B1(FIN): Seuraamusluokkien määrittely. Tämän kansallisen liitteen merkinnät on esitetty standardin SFS-EN1997-1:2004 kohdassa 1.6 ja standardin SFS-EN 1990:2002 kohdassa 1.6. Huom. 2: Katso myös standardeista SFS-EN 1992 SFS-EN 1999 pakkosiirtymä- tai pakkomuodonmuutostilalle käytettäviä osavarmuusluvun γ arvoja. Huom. 3: Kaikkien samasta syystä aiheutuvien pysyvien kuormien ominaisarvot kerrotaan osavarmuusluvulla γ G,sup, jos kuorman kokonaisvaikutus on epäedullinen ja osavarmuusluvulla γ G,inf, jos kuorman kokonaisvaikutus on edullinen. Esimerkiksi kaikkien rakenteen omasta painosta aiheutuvien kuormien voidaan katsoa aiheutuvan samasta syystä; tämä pitää paikkansa silloinkin, kun kyseessä on erilaisia materiaaleja. Huom. 4: Katso myös standardin SFS-EN 1990:n kansallisen liitteen taulukkoja A1.2(B)FIN ja A1.2(C)FIN. Eurokoodi 7:n suositusarvot Taulukossa A.3 kuormien osavarmuusluille STR/GEO-rajatilassa ovat: sarjassaa1: γ G =1,35/1,0 ja γ Q = 1,5/0,0 (epäedullinen/edullinen) sarjassa A2 : γ G =1,0/1,0 ja γ Q = 1,3/0,0 (epäedullinen/edullinen) Kuormien yhdistelykertoimet (ψ) on annettu SFS-EN 1990:2002 kansallisessa liitteessä. Esimerkkilaskelmien tekemisessä ei ψ kerrointa ole käytetty, koska kaikki rasitukset on annettu, eli kertoimien oletetaan sisältyvän annettuihin rasituksiin. Tasapainorajatilassa (EQU) suositellut kuormien osavarmuuskertoimet on esitetty SFS-EN :n liitteen A taulukossa A.1 ja Suomessa käytettävät arvot kansallisen liitteen taulukossa A.1(FIN), joiden arvot on koottu alle taulukkoon 3.1. Taulukko A.1 Kuormien osavarmuusluvut ( γ F ) (EQU) Kuorma Merkintä SFS-EN1997-1/A.1_ A.1 (FIN)_ Pysyvä: Epäedullinen a γ G;dst 1,1 1,1K FI Edullinen b γ G;stb 0,9 0,9 Muuttuva: Epäedullinen a γ Q;dst 1,5 1,5 K FI Edullinen b γ Q;stb 0 0 a Kaatava kuorma b Vakauttava kuorma Muita rajatiloja (UPL) ja (HYD) koskevat kuormien osavarmuusluvut on esitetty vastaavasti SFS-EN :n kansallisen liitteen taulukoissa A.15(FIN) ja A.17(FIN).
9 KESTÄVYYDEN OSAVARMUUSLUVUT Seuraavissa taulukoissa on esitetty SFS-EN :n ja sen kansallisen liitteen NA(FIN) mukaiset kestävyyden mitoitusarvojen laskemiseen käytetyt osavarmuusluvut. Taulukko 3.2 Maaparametrien osavarmuusluvut (SFS-EN :n ja NA(FIN):n taulukko A.4) Maaparametri Merkintä Sarja SFS-EN NA(FIN) _ M1 M2_ M1 M2 Leikkauskestävyyskulma a γ φ 1,0 1,25 1,0 1,25 ( Kitkakulma ) Tehokas koheesio γ c 1,0 1,25 1,0 1,25 Suljettu leikkauslujuus γ cu 1,0 1,4 1,0 1,5 Yksiaksiaalinen puristuskoe γ qu 1,0 1,4 1,0 1,5 Tilavuuspaino γ γ 1,0 1,0 1,0 1,0_ a Tällä varmuusluvulla jaetaan tan φ, Taulukko 3.3. Anturaperustuksen kestävyyksien osavarmuusluvut (SFS-EN :n ja NA(FIN):n taulukko A.5) Sarja R2 Kestävyys Merkintä SFS-EN NA(FIN) Kantokestävyys γ R,v 1,4 1,55 Liukuminen γ R,h 1,1 1,1 Paalujen osavarmuuslukujen arvoja on esitetty SFS-EN1997-1:n taulukoissa A.6-A.8 (syrjäyttävät paalut A.6, kaivetut paalut A.7 ja CFA-paalut A.8). Sekä eurokoodissa että sen kansallisessa liitteessä osavarmuuslukujen arvot em. taulukoissa sarjassa R2 ovat samat, joten ne esitetään tässä yhdistettynä yhteen taulukkoon. Taulukko 3.4. Paalujen kestävyyden osavarmuusluvut (γ R ) (SFS-EN :n ja NA(FIN):n taulukot A.6 A.8) Sarja R2_ Kestävyys Merkintä SFS-EN NA(FIN) Kärki γ b 1,1 1,20 Vaippa (puristus) γ s 1,1 1,20 Kokonais-/yhdistetty (puristus) γ t 1,1 1,20 Vedetty vaippa: γ s,t 1,15 - lyhytaikainen kuormitus γ s,t 1,35 - pitkäaikainen kuormitus γ s;t 1,50 Muut eurokoodin mukaiset osavarmuusluvut on esitetty SFS-EN1997-1:n liitteen A taulukoissa ja niiden Suomessa käytettävät arvot kansallisessa liitteessä. Laskelmissa käytetyt arvot esitetään tarvittaessa laskelmien yhteydessä.
10 KORRELAATIOKERTOIMET PAALUJEN KESTÄVYYDEN OMINAISARVOJEN MÄÄRITTÄMISEKSI Edellä esitettyjen lisäksi mitoitettaessa paalujen kantavuutta käytetään ns. korrelaatiokertoimia ξ, joiden suositusarvot on esitetty SFS-EN1997-1:n taulukoissa A.9-A.11. Parittomalla alaindeksillä varustetttuja ξ;n arvoja (1,3,5) käytetään mittaustulosten keskiarvoon ja parillisia (2,4,6) minimiarvoon.) Taulukossa A.9 lukuarvot sarakkeissa ovat samat sekä kansallisessa liitteessä että eurokoodissa. Pieniä eroja on mm. sarakkeiden otsikoissa ja seliteteksteissä, joten seuraavissa taulukossa A.9 suluissa olevat sarakkeiden osat ja (FIN)-merkinnällä tehdyt selitteet ovat kansallisen liitteen mukaisia lisäyksiä. Taulukot A.10 ja A.10(FIN) poikkeavat toisistaan myös lukuarvoissa, joten ne on esitetty erikseen. Taulukko 3.5. Korrelaatiokertoimet ξ ominaisarvon johtamiseksi staattisista koekuormituksista (n koekuormitettujen paalujen lukumäärä) a,b ((SFS-EN :n ja NA(FIN):n taulukko A.9) ξ kun n = 1 2 3(/50 %) 4 >5(/100%) ξ 1 1,40 1,30 1,20 1,10 1,00 ξ 2 1,40 1,20 1,05 1,00 1,00 a Taulukkoarvot koskevat puristettuja paaluja. (FIN) b Vedettyjä paaluja mitoitettaessa taulukkoarvot (A.9(FIN)) kerrotaan mallikertoimella 1,25 Taulukko 3.5. Korrelaatiokertoimet ξ ominaisarvon johtamiseksi pohjatutkimustuloksista (n koeprofiilien lukumäärä). (SFS-EN :n taulukko A10) ξ kun n= ξ 3 1,40 1,35 1,33 1,31 1,29 1,27 1,25 ξ 4 1,40 1,27 1,23 1,20 1,15 1,12 1,08 Taulukko A.10(FIN) Korrelaatiokertoimet ξ ominaisarvon johtamiseksi pohjatutkimustuloksista (n koeprofiilien lukumäärä) (SFS-EN1997-1:n NA). ξ kun n = ξ 3 1,85 1,77 1,73 1,69 1,65 1,62 1,60 ξ 4 1,85 1,65 1,60 1,55 1,50 1,45 1,40_
11 11 Taulukko A.11. Korrelaatiokertoimet ξ ominaisarvojen johtamiseksi dynaamisista koekuormituksista a,b,c,d,e (n koestettujen paalujen lukumäärä) (SFS-EN ) ξ kun n= ξ 5 ξ 6 > 2 > 5 > 10 > 15 > 20 1,60 1,50 1,45 1,42 1,40 1,50 1,35 1,30 1,25 1,25 a b c d e ξ arvot ovat voimassa dynaamisille koekuormituksille ξ arvoja voidaan pienentää kertoimella 0,85, mikäli iskuaaltomittauksen tulokset varmistetaan signaalinmallinuksella ξ arvoja tulee kasvattaa kertoimella 1,1 mikäli kantokykyä määritetään paalun yläpäästä mitatun painuman ja jouston sekä luotettavan paalutuskaavan avulla. ξ arvoja tulee kasvattaa kertoimella 1,2 mikäli kantokykyä määritetään paalutuskaavan avulla ilman, että mitattaisiin paalun yläpään siirtymiä jos perustuksessa käytetään erilaisia paaluja, niin erilaisten paalujen muodostamat ryhmät tulee käsitellä erillisinä valittaessa n arvoa. Taulukko A.11(FIN) Korrelaatiokertoimet ξ ominaisarvojen johtamiseksi dynaamisista koekuormituksista a,b,c,d,e (n koestettujen paalujen lukumäärä) (SFS-EN NA(FIN)) ξ kun n = tai >2 =>5 =>10/50 % =>15 =>20/100 % ξ 5 1,60 1,50 1,45 1,42 1,40 ξ 6 1,50 1,35 1,30 1,25 1,25 a. Taulukon ξ-arvot pätevät dynaamisille koekuormituksille (dynamic impact tests). b. ξ-arvot voidaan kertoa mallikertoimella 0,9, kun käytetään signaalinsovitusta (signal matching). c. ξ-arvot kerrotaan mallikertoimella 1,1 silloin, kun käytetään paalutuskaavaa ja lyönnin aikana mitataan näennäiselastinen paalun pään jousto. d. ξ-arvot kerrotaan mallikertoimella 1,2 silloin, kun käytetään paalutuskaavaa eikä lyönnin aikana mitata paalun pään näennäiselastista joustoa. e. Mikäli perustuksessa on erilaisia paaluja, niin samanlaisten paalujen ryhmät käsitellään erillisinä, kun paalujen lukumäärää n määritetään. Selostus: ξ-arvot voidaan kertoa luvulla 0,9 myös ilman signaalinsovitusta silloin, kun paalut tukeutuvat luotettavasti kallioon.ja paalun kestävyys riippuu lähinnä sen rakenteellisesta kestävyydestä. Rakenteilla, jotka ovat riittävän jäykkiä ja lujia siirtämään kuormia heikoilta paaluilta vahvoille paaluille, kertoimet ξ 5 ja ξ 6 voidaan jakaa luvulla 1,1. Lukumäärällä n tarkoitetaan geoteknisen kestävyyden kannalta samanlaisissa pohjasuhteissa tehtyjen samanlaisten paalujen mittausten lukumäärää tai osuutta paalujen kokonaismäärästä (50 %,100 %). Kappalemäärän tai prosenttiosuuden mukaan valitaan se, jonka perusteella saadaan pienempi korrelaatiokerroin. Paalutuskaavan käyttö edellyttää, että kaava on aikaisemmin todettu ko. olosuhteissa luotettavaksi ja että paalutuslaite on kalibroitu ko. työmaaolosuhteissa.
12 12 4 PERUSTUSTEN GEOTEKNINEN KANTOKESTÄVYYS 4.1 KANTOKESTÄVYYDEN LASKENTAKAAVAT JA KESTÄVYYSKERTOIMET Seuraavassa taulukossa 4.1 on esitetty eri standardien ja ohjeiden mukaiset kantokestävyyksien ja tarvittavien kertoimien laskentakaavat sekä niihin kussakin ohjeessa liittyvät osavarmuusluvut. Taulukossa on noudatettu RIL 121:n merkintöjä. EC7:n (=SFS-EN ) liitteen D kaava ja merkinnät on muunnettu vastaamaan RIL 121 merkintöjä. RIL 121 laskentakaava on adoptoitu tanskalaisesta DS 415 standardista. Siinä on muutettu N B :n laskentaa siten, että termin edessä oleva kerroin 2 on vaihdettu 1,5:ksi. Tiehallinnon ohjeen laskenta on saksalaisen DIN4017 standardin mukainen. Taulukossa on käytetty seuraavia merkintöjä: R on maapohjan kantokestävyys (murtorajatilassa) A t tehokas pohjan ala c koheesio N c, N D ja N B kestävyyskertoimia s c, s D ja s B anturan muodon vaikutuskertoimia i c, i D ja i B kuormitusresultantin kaltevuuden vaikutuskertoimia γ 1 perustamistason yläpuolisen maan tehokas tilavuuspaino γ 1 perustamistason alapuolisen maan tehokas tilavuuspaino Φ maan kitkakulma (leikkauskestävyyskulma) Φ d maan kitkakulman mitoitusarvo m resultantin vinouseksponentti (EC7), ei käytetä tässä yhteydessä b c, b D ja b B (b c, b q ja b γ ) anturan pohjan vinouden vaikutuskertoimia, ei käytetä tässä. Taulukosta 4.1 huomataan, että EC7 on hyvin lähellä DIN 4017 normin laskentatapaa. Jostain syystä leveydestä riippuva termi jaetaan kahdella, mutta sen sisällä oleva kantavuuskerroin puolestaan kerrotaan kahdella. Näin ollen päästään aivan samaan kantavuuskaavaan kuin Tiehallinnon ohjeella, kun koheesiota ei ole. Mutta koska kaltevuuskertoimet lasketaan hieman eri tavalla ja osavarmuuslukuja käytetään eri paikoissa, niin lopputulokseen tulee hieman eroja.
13 Taulukko 4.1: Kantokestävyyden laskentakaavat 13 R A t RIL 121 KV RIL 121 OV Tieh (DIN 4017) EC7 annex D,, γ2bn t BsBiB c c c γ 1 D D D cn s i + DN s i + 2,, 1DNDsDi D+ 2BtNBsBiB γ γ, c c c c γ1 D D D D, 2Bb t BNBsBiB c'n b s i + DN b s i + γ 2 N c ( N -1) cotφ ( N -1) cotφ termiä (koheesiota) ei ole ( ) N D D d D d 2 φd tan 45 + e 2 π tanφ d N -1 cotφ N B 1, 5 (N D 1) tan φ d (ND 1) tanφ d 2 (ND 1) tanφ d Φ d Φ tanφ arc tan 1, 25 tanφ arc tan 1, 25 s c =s D termiä (koheesiota) ei ole s D s B B 1+ 0,2 L B 1 0,4 L t t t t B 1+ sinφ d L B 1 0,3 L i c =i D termiä (koheesiota) ei ole t t t t D Φ, (γ Φ =1) (sdnd 1) (N 1) D suorakaiteen muotoisille Bt 1+ sinφ d L neliön ja ympyrän muotoisille 1+ sinφ suorakaiteen muotoisille Bt 1 0,3 L t neliön ja ympyrän muotoisille 0,7 i D c d 1 id N tanφ d t d i D H 1 V + B L c cot φ t t d 2 H 1 0,7 V + B L c cot φ t t d 2 H 1 V + B L c cot φ t t d m i B i D ² H 1 V + B L c cot φ t t d m termiä m ei ole termiä m ei ole b c termiä ei ole termiä ei ole b D termiä ei ole termiä ei ole b B termiä ei ole termiä ei ole 3 m 1 + H 1 V + B t L t c cot φd 2 + = Bt m Lt B = 1 + Bt Lt Kertoimet liittyvät tapaukseen, jossa anturan pohja ei ole vaakasuorassa. Emme tarvitse näissä laskelmissa.
14 4.2 VARMUUSLUVUT 14 Taulukko 4.2: Varmuusluvut RIL 121 KV RIL 121 OV Tieh (DIN 4017) EC7 annex D EC7 (FIN) γ Φ (1) 1,25 1, γ G (1) 1,2 / 0,9 1 γ Q (1) 1,4 x) (RIL 144) γ c (1) 1,5 1,35 / 1,0 1,35 / 1,15/ 0,9 1 1,5 / 0 1,5 / 0 ei koheesiota 1 1 γ γ (1) γ R:V (1) 1 1 1,4 1,55 F 2 x) RIL 121 OV laskennan osavarmuuslukujen määrittämisessä sovelletaan hieman. Muuttuvan kuorman muodostumista ei esimerkeissä anneta, joten RIL144 kertoimia ei voida sellaisenaan käyttää. Muuttuvan kuorman osavarmuusluvuksi valitaan 1,4. Tähän on päädytty olettamalla lumi- tai tuulikuorman ja yhden muun muuttuvan kuorman muodostavan noin 2/3 osan koko rakennuksen muuttuvista kuormista. 4.3 ANTURAPERUSTUS, KESKEINEN KUORMITUS Permanent load Gk = 200 kn Variable load alt 1: Qk = 0 alt. 2: Qk = 200kN Load from soil on foundation = h b γ k h = 1,0 m G + Q Cohesionless soil γ k = 18kN/m3 φ k = 32 GVT b =? > b Kuva 4.1 Hiekalla olevan maanvaraisen perustuksen kantokestävyys. Tehtävässä lasketaan neliömäisen, keskeisesti kuormitetun anturan sivumitta. Lähtötiedoissa on määrätty laskemaan maan paino anturan lävitse, rakenteen painoa ei erikseen huomioida. Tiehallinnon ohjeessa pohjavesipinta lakkaa vaikuttamasta kantavuuteen, kunhan se on vähintään perustuksen tehokkaan leveyden syvyydellä anturan alapinnasta. RIL 121 mukaan pohjaveden on oltava vähintään 1,5 kertaa toimivan leveyden syvyydellä ennen kuin se lakkaa vaikuttamasta. Koska lähtötiedoissa ei ole annettu tarkkaa pohjaveden pintaa, vaan se on määrätty suuremmaksi kuin b, niin oletetaan pohjavesipinta niin syvälle, ettei sillä ole vaikutusta laskentaan. Koska kuormitus on täysin keskeinen, niin menetelmien DA 2 ja DA 2* välillä ei ole mitään eroa. Tästä johtuen DA 2* vaihtoehto voidaan jättää laskematta.
15 LASKENTAMENETELMÄT Geoteknisen kantokestävyyden laskelmia keskeisesti kuormitetulle anturaperustukselle on tehty seuraavilla tavoilla: 1. RIL kokonaisvarmuuslukumenetelmä (=RakMk B3) (RIL KV) 2. RIL osavarmuuslukumenetelmä (RIL OV) 3. Tiehallinnon ohje (Tieh) 4. EC7 DA 2 käyttäen RIL 121:n kaavaa kantokestävyyden laskemiseksi (EC7 RIL) 5. EC7 DA 2 käyttäen liitteen D kaavaa (DIN 4017) ja EC7:n taulukon A.3 mukaisia kuormien osavarmuuslukuja (EC7 D) 6. EC7 DA 2 (FIN) käyttäen liitteen D kaavaa (DIN 4017) ja SFS-EN1997-1:n kansallisen liitteen (NA) mukaisia osavarmuuslukuja (EC7-NA-FIN) (DA2*-laskentoja on tehty vain epäkeskeisesti kuormitetulle anturalle, koska keskeisesti kuormitetulla anturalla menetelmät johtavat samaan tulokseen.) Kestävyyden mitoitusarvo eurokoodin mukaisissa laskelmissa saadaan jakamalla ominaisarvo kantokestävyyden osavarmuusluvulla (Taulukko 3.3. EC7: γ R =1,40, NA(FIN):γ R =1,55) KERTOIMIEN LASKENTA Koska kuormitus on täysin keskeinen ja pystysuora, niin Bt/Lt pysyy vakiona ja voimme laskea kaikki kestävyys-, muoto- ja kuormituksen kaltevuuskertoimet: Kerroin N c Taulukko 4.3: Kertoimien arvot eri menetelmissä RIL 121 KV RIL 121 OV Tiehallinto (DIN 4017) ei koheesiota EC7 (RIL 121) EC7 (annex D) N D 23,2 12,6 12,6 23,2 23,2 N B 20,8 8,7 5,8 20,8 27,7 s c ei koheesiota s D 1,2 1,45 1,2 1,53 s B 0,6 0,7 0,6 0,7 i c ei koheesiota i D 1 i B ANTURAN MITAT ERI MENETELMILLÄ JA KUORMITUSYHDISTELMILLÄ Seuraavaan taulukkoon on kerätty yhteenveto tehtyjen laskentojen tuloksista. Perustapauksen lisäksi on tutkittu myös pysyvän ja muuttuvan kuorman suhteiden muuttamisen ja kuormituksen kasvun vaikutusta tulokseen.
16 Taulukko 4.4: Eri laskentamenetelmillä ja 16 kuormituksilla saadut anturan mitat. kuorm. kuormat anturan leveys [m] tap. Gk Qk Qk/Gk RIL KV RIL OV Tieh EC7 (RIL)EC7 D EC7-NA-FIN Tapauksissa 1-5 on muutettu pysyvän ja muuttuvan kuorman suhdetta ja koetettu näin hakea osavarmuuslukujen vaikutuksen suuruutta eri kuormitusyhdistelmien suhteen. Karakteristinen kokonaiskuorma on pidetty 400 kn suuruisena. RIL 121 ja Tieh menetelmissä ei kuormitussuhteiden muutoksilla tietenkään ole vaikutusta anturan kokoon. Tapauksissa 6-9 on tutkittu kuorman suuruuden vaikutusta tulokseen JOHTOPÄÄTELMIÄ Kaikissa tapauksissa EC7-laskenta antaa kaikkein pienimmän ja RIL 121 osavarmuusmenetelmä suurimman anturan koon. EC7 kansallisen liitteen mukaisesti (EC7-NA-FIN) antaa hieman suurempia arvoja kuin EC7:n suositusarvoilla. Tiehallinnon ohje antaa varsin samanlaisia tuloksia kuin EC7 NA(FIN). Tämä johtuu samasta laskentakaavasta (DIN 4017). Osavarmuuslukujen sijoittelu on erilaista. Tiehallinnon ohjeessa ainoa varmuusluku annetaan kitkakulmalle, joka keskeisessä kuormituksessa vaikuttaa hieman enemmän kuin kuormituksille ja vastukselle annettavat osavarmuusluvut. Suurta merkitystä ei myöskään ole sillä, lasketaanko RIL 121 kokonaisvarmuuslukumenetelmällä vai soveltaen EC7 osavarmuuslukuja RIL 121 kaavalla laskentaan. Tämä on helposti selitettävissä: Kun lasketaan EC7 keskimääräinen kokonaisvarmuus, niin saadaan: 1, , 5 1, 4 = 2, 06 2 (minimivarmuus, kun pelkästään pysyvää kuormaa F=1,35*1,4=1,89 ja maksimivarmuus, kun on pelkästään muuttuvaa kuormaa F=1,5*1,4=2,1). EC7-NA(FIN) mukaisesti kokonaisvarmuuden suuruus riippuu pysyvän ja muuttuvan kuorman suhteesta ja määrävääksi tulee kaava 6.10a, kun muuttuvan kuorman osuus on alle 11,8% kokonaiskuormasta, muulloin määrääväksi tulee kaavan 6.10b mitoituskuormitus. Kaavalla 6.10 a saadaan kokonaisvarmuudeksi tapauksessa, jossa on pelkästään pysyvää epäedullista kuormaa: 1,35*1,55 = 2, 09 Kaavalla 6.10b saadaan kokonaisvarmuuden maksimiarvo, tapauksessa jossa on pelkästään muuttuvaa kuormaa: ( 1,15*0 + 1,5*1,0) *1,55 = 2, 35 Kokonaisvarmuuden minimiarvoksi tulee F=1,847, kun muuttuvan kuorman osuus 11,8% kokonaiskuormasta: ( 0,882*1,15 + 0,118*1,5) *1,55 = 1, 847 Kuvassa 4.2 on esitetty graafisesti keskeisesti kuormitetun anturaperustuksen kokonaisvarmuuden arvot erilaisilla kuormitusyhdistelmillä muuttuvan ja pysyvän kuorman suhteen (Q/(G+Q)) vaihdellessa
17 17 sekä RakMK B3:n,Eurokoodin perusversion ja suomen kansallisen liitteen mukaan. Anturaperustukset (keskeinen kuorm.) Kokonaisvarmuu Q/(G+Q) EC7, gr=1,4 EC7 FIN 6.10a+b, gr=1,55 B3(F=2,0) Kuva 4.2. Keskeisesti kuormitetun anturaperustuksen kokonaisvarmuuden arvot erilaisilla kuormitusyhdistelmillä EC7:n perusversiolla (kaava 6.10), kansallisen liitteen mukaisesti (EC7 FIN; kaavat 6.10a+b) ja B3:n (kokonaisvarmuusmenetelmä) mukaan. 4.4 ANTURAPERUSTUS, EPÄKESKEINEN KUORMITUS Q hk = 400kN G k = 3000kN, Q vk = 2000kN 4.0m 0.8m B =? Soil: Sand: c' k = 0kPa φ' k = 32 o γ = 20kN/m 3 E' k = 40MPa Kuva 4.3: Esimerkin 2 lähtöarvot Kyseessä on neliömäinen (L=B) pysty- ja vaakakuormitettu perustus, jonka sivumitat pitää määrittää. Pystykuormaan 3000 kn lisätään 0,8m paksun anturan paino. Muuttuvat kuormat ovat keskenään riippumattomia. Anturan sallittu painuma on 25mm ja kiertymä 1/2000. Näitä emme tässä laskennassa tarvitse, koska käyttörajatilat eivät kuulu tutkimuksen piiriin.
18 LASKENTAMENETELMÄT Geoteknisen kantokestävyyden laskelmia epäkeskeisesti kuormitetuille anturaperustuksille on suoritettu Taulukko 4.5 mukaisilla tavoilla. Taulukko 4.5 Epäkeskeisesti kuormitetun anturaperustuksen laskelmat Nro Menetelmä 1 Kansallinen kokonaisvarmuuslukumenetelmä (=RakMk B3), käyttäen EN :n liitteen D kaavaa kantokestävyyden laskemiseksi 2 Kansallinen kokonaisvarmuuslukumenetelmä (=RakMk B3), käyttäen RIL 121:n kaavaa tunnus (B3 KV- RIL121) (B3 KV- RIL121) 3 Tiehallinnon ohje (Tieh) 4 EC7 DA 2 käyttäen RIL 121:n kaavaa kantokestävyyden laskemiseksi (EC7 DA2 RIL121) 5 EC7 DA 2 käyttäen liitteen D kaavaa (DIN 4017) ja EC7:n taulukon A.3 mukaisia kuormien osavarmuuslukuja (EC7 DA2 Annex D) 6 EC7 DA 2 (FIN) käyttäen liitteen D kaavaa (DIN 4017) ja SFS-EN1997-1:n kansallisen liitteen (NA) mukaisia osavarmuuslukuja 7 EC7 DA 2*, käyttäen liitteen D kaavaa. Kuormitusyhdistely ja anturan tehokkaat mitat lasketaan ominaiskuormilla. Pystysuora mitoituskuorma (pohjapaine) lasketaan kertomalla pystykuormat EC7:n taulukon A.3 mukaisilla osavarmuusluvuilla. (EC7 DA2* Annex D) 8 EC7 DA2* (FIN), käyttäen liitteen D kaavaa. Kuormitusyhdistely ja anturan tehokkaat mitat lasketaan ominaiskuormilla. Pystysuoramitoituskuorma(pohjapaine) lasketaan kertomalla pystykuormat kansallisen liitteen (A.3 FIN) mukaisilla osavarmuusluvuilla (EC7 DA2* Annex D- FIN) KUORMITUSYHDISTELYT JA KÄYTETTÄVÄT OSAVARMUUSLUVUT Taulukko 4.6 esittää kahdella erilaisella kuormitusyhdistelmällä käytetyt kuormakertoimet ja osavarmuusluvut. Laskentamenetelmässä EC7 DA 2* perustuksen tehokkaat mitat lasketaan kuomien edustavilla arvoilla (ominaisarvoilla) ja varmuusluvuilla kerrotaan pystykuormat vasta siinä vaiheessa, kun mitoituskuormia verrataan maapohjan mitoituskestävyyteen. Osavarmuuslukujen sijoittelussa on vaihtelumahdollisuuksia, eikä EC7 aivan yksiselitteisesti kerro kuinka osavarmuuslukuja tulisi käyttää. Esimerkiksi maan tilavuuspainolle annetaan osavarmuusluku γ γ = 1,0. Maan ollessa anturan päällä, se otetaan kuitenkin pysyväksi kuormaksi, joka kerrotaan pysyvien kuormien osavarmuusluvulla γ G.
19 19 Taulukko 4.6: Osavarmuusluvut eri kuormitusyhdistelyissä Kuormitustapaus 1: Vmax, Hmax Menetelmä KV KV DA2 DA 2* DA 2 DA 2* RIL-121 EC7 EC7+EC0 NA Tieh DIN kaava RIL-121 Annex D 4017 RIL-121 Annex D Annex D Annex D Annex D γ G,V γ G,H γ Q:V γ Q:V γ ΣG γ ΣQ γ R:V Minimiarvot γ G,V G v +γ QV Q V > 1,35G kv EC0 NA γ G,H G H +γ QH Q H > 1,35G kh mukaan: γ ΣG ΣG+γ ΣQ ΣQ > 1,35ΣG Kuormitustapaus 2: Hmax, Vmin Menetelmä KV KV DA2 DA 2* DA 2 DA 2* RIL-121 EC7 EC7(FIN) Tieh DIN kaava RIL-121 Annex D 4017 RIL-121 Annex D Annex D Annex D Annex D γ G,V γ G,H γ Q:V γ Q:V γ ΣG γ ΣQ γ R:V Minimiarvot EC0 NA mukaan: γ G,H G H +γ QH Q H > 1,35G kh γ ΣG ΣG+γ ΣQ ΣQ > 1,35ΣG
20 ANTURAN MITAT LASKENTAESIMERKIN MUKAISILLA KUORMILLA Seuraavassa taulukossa on laskentaesimerkin mukaisilla lähtöarvoilla saatavat anturan mitat eri laskentamenetelmillä. Määräävät kuormitustapaukset on lihavoitu. Taulukko 4.7: Anturan mitat eri laskentatavoilla esimerkin mukaisilla kuormilla (Qk/Gk=2/3, H/V=1/10) Kuorma Fx Fy Fz e(y) Mx e(x) My yhdistelmillä. Pysyvä pystykuorma Laskenta voidaan ajaa joko kaikille taulukoille tai vain yksittäiselle Pysyvä vaakakuorma taulukolle niissä olevien painikkeiden avulla. Muuttuva pystykuorma Muutuva vaakakuorma B3 Tiehallinto EC7 DA2 EC7 DA2 * KV annex D kaavallakv-rilkaavalla DIN 4017 RIL 121 Annex D Annex D NA-FIN Annex D Annex D NA-FIN Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Vmax Hmax Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin Hmax Vmin B=L= Hmit Vmit B t L t N D N B s D s B i D i B R/A σ= max B viidennes 3/5 2/5 3/5 2/5 3/5 2/5 3/5 2/5 2/5 2/5 2/5 2/5 3/5 2/5 3/5 2/5 Vmit ja Hmit arvoista täytyy huomata, että DA2* menetelmää lukuun ottamatta kuormitukset on kerrottu osavarmuusluvuilla. Alimmalla rivillä on esitetty kuormitusresultantin karkea sijainti, eli monennellako leveyden viidenneksellä anturan etureunasta resultantti sijaitsee. Niinpä 1/5 tarkoittaa, että resultantti sijaitsee hyvin lähellä anturan reunaa ja 3/5 tarkoittaa melko keskeistä kuormitusta. Liitteessä 2 on esitetty Eurokoodin mukainen DA2-laskelma kansallisen liitteen mukaisesti tehtynä ja liitteessä 3 DA2*-laskelma. TTY:n laatimassa EC7 vertailulaskelmat raportissa (Holopainen &Länsivaara 2006) on lisäksi tarkasteltu laajemmin mm. kuormituksen epäkeskisyyden vaikutusta eri laskentamenetelmillä sekä analysoitu eri kantavuuskaavojen vaikutuksia tuloksiin, mutta laskelmat on tehty aiemman kansallisen liitteen luonnoksen mukaisesti.
21 5 PAALUJEN GEOTEKNINEN KANTOKESTÄVYYS 5.1 PAALUJEN KORRELAATIOKERTOIMIEN ARVOT JA NIIDEN VAIKUTUS KOKONAISVARMUUTEEN Eurokoodi 7-1:n (EC 7-1) mukaisia osavarmuuslukuja ja korrelaatiokertoimia vastaavat kokonaisvarmuusluvut (KV) voidaan arvioida kaavalla: KV = (γ G G R + γ Q Q R ) x ξ x γ t jossa KV on kokonaisvarmuusluku γ G pysyvän kuorman osavarmuusluku γ Q muuttuvan kuorman osavarmuusluku ξ kestävyyden määritystavasta riippuva korrelaatiokerroin γ t kestävyyden osavarmuusluku G R pysyvän kuorman osuus kokonaiskuormasta Q R muuttuvan kuorman osuus kokonaiskuormasta (G R + Q R = 1) 21 Tehtyjen vertailujen tuloksia on esitetty oheisissa taulukoissa ja kuvissa Kertoimien valinta on tehty siten, että EC7-1 mukaisilla laskelmilla päädytään suunnilleen nykyisen kaltaiseen kokonaisvarmuuteen useimmin kyseeseen tulevilla muuttuvan ja pysyvän kuorman suhteilla. Taulukoissa kuormitusten määrittämiseen on käytetty kaavoja 6.10 a ja 6.10b, joista suuremman yhdistelmän antava on valittu määrääväksi. Tässä esitetyt vertailut on tehty puristusjännityksen alaisille paaluille ja kestävyyden osavarmuuslukuna on käytetty kansallisen liitteen taulukoissa A.6 A.8 (FIN) olevaa kestävyyden osavarmuuslukua kokonais/yhdistetylle puristukselle γ t =1,2.
22 5.2 PAALUN VARMUUSLUKUVERTAILU STAATTISTEN KOEKUORMITUSTEN PERUSTEELLA 22 Taulukko 5.1 Kantokestävyys staattisten koekuormitusten perusteella. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 1 (tulosten keskiarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. Q/(G+Q) EC0FIN 10a EC0FIN 10b γ t = 1.2 EC0FIN 10a EC0FIN 10b EC7:n NA:n kuormitettujen paalujen lkm. ξ 1 ξ 1 Q/(G+Q) /kaikki /50% RakMk B Kansallinen minimiarvo RakMK-B3:n mukaan luotettavin koemenetelmin varmennettuna on KV = 1,6 Paalujen kok.varmuus F. Staatt,koekuormitetut paalut.taulukko A.9., ksii1 Kok.varm Q/(Q+G) 5/kaikki 4 3/50% 2 1 RakMk B3 Kuva 5.1. Kokonaisvarmuusluvun (F) ja staattisesti koekuormitettujen paalujen lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.9 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 1 ja kestävyyden osavarmuuslukua (γ t = 1,2) käyttäen..
23 23 Taulukko 5.2 Kantokestävyys staattisten koekuormitusten perusteella. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 2 (tulosten minimiarvolle). Kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. EC0FIN 10a EC0FIN 10b γ t = 1.2 EC0FIN 10a EC0FIN 10b EC7: NA:n Q/(G+Q) n ξ 2 ξ 2 kuormitettujen p lkm 1 1 5/kaikki /50% RakMk B Kansallinen minimiarvo RakMK-B3:n mukaan luotettavin koemenetelmin varmennettuna on KV = 1,6 Paalujen kokonaisvarmuus F. Staatt,koekuormitus.Taul. A.9., ksii2 Kok.varm Q/(Q+G) 5/kaikki 4 3/50% 2 1 RakMk B3 Kuva 5.2. Kokonaisvarmuusluvun (F) ja staattisesti koekuormitettujen paalujen lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.9 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 2 ja osavarmuuslukua (γ t = 1,2) käyttäen.
24 5.3 PAALUN VARMUUSLUKUVERTAILU POHJATUTKIMUSTULOSTEN PERUSTEELLA 24 Taulukko 5.3 Kantokestävyys pohjatutkimustulosten perusteella. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 3 (tulosten keskiarvolle ), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. Q/(G+Q) EC0FIN 10a EC0FIN 10b γ t = 1.2 EC0FIN 10a EC0FIN 10b FIN 610a+b NA:n ξ 3 Q/(G+Q ) EC7 mallik =tulo Koeprofiilien ξ 3 err. lkm RakMk B (Kansallinen minimiarvo RakMK-B3:n mukaan KV = 2,2 ja LPO-2005:n mukaan 2,5). Paalujen kokonaisvarmuus F. Pohjatutk. Perusteella. A10. Ksii3 Kok.varmuus Q/(Q+G) RakMk B3 Kuva 5.3. Paalun kantokestävyys pohjatutkimustulosten perusteella. Kokonaisvarmuusluvun (F), koeprofiilien lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.10 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 3 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
25 25 Taulukko 5.4 Kantokestävyys pohjatutkimustulosten perusteella. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 4 (tulosten miniarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. Q/(G+Q) EC0FIN 10a EC0FIN 10b γ t = 1.2 EC0FIN 10a EC0FIN 10b NA:n ksii4 Q/(G+Q) EC7 mallikerr =tulo koeprofiilien ξ 4 lkm RakMk B Paalujen kokonaisvarmuus F. Pohjatutk. Perusteella. A10. Ksii Kok.varmuus Q/(Q+G) RakMk B3 Kuva 5.4. Paalun kantokestävyys pohjatutkimustulosten perusteella. Kokonaisvarmuusluvun (F), koeprofiilien lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.10 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 4 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
26 5.4 PAALUN VARMUUSLUKUVERTAILU DYNAAMISTEN KOEKUORMITUSTEN PERUSTEELLA KOKONAISVARMUUSLUKU TULOSTEN KESKIARVOJEN PERUSTEELLA (ξ 5 ) 26 Taulukko 5.5 Kantokestävyys dynaamisten koekuormitusten perusteella: dyn. koekuormitus; ei sign.sov. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 5 (tulosten keskiarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. Q/(G+Q) EC0FIN a EC0FIN b γ t = 1.2 EC0FIN a EC0FIN b Q/(G+Q) NA:n dyn.koekuorm. Q/(G+Q) ξ 5 EC7 malli (ei sign ξ 5 kerr. =tulo sov.) lkm /100% /50% PRO-2005, dyn. koek. ei sign.sov Paalujen kokonaisvarmuus F. Dyn.koekuormitus Taulukko A11. Ksii Kok.varm Q/Q+G) 20/100% 15 10/50% 5 2 PRO-2005, iskuaalto Kuva 5.5. Paalun kantokestävyys dyn. koekuormitusten perusteella (ei signaalin sovitusta). Kokonaisvarmuusluvun (F), koekuormitusten lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.11 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 5 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
27 27 Taulukko 5.6 Kantokestävyys dynaamisten koekuormitusten perusteella: dyn.koekuormitus+ sign.sov. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 5 (tulosten keskiarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. NA:n dyn.koekuorm. Q/(G+Q) ξ 5 + EC7 mallik sign.sov ξ 5 erroin =tulo paalujen lkm /100% /50% PRO- 2005, sign. sov Paalujen kokonaisvarmuus F. Dyn.koekuormitus+sign.sov. Taulukko A11. Ksii Kok.varm /100% /50% PRO-2005, sign. sov Q/Q+G) Kuva 5.5. Paalun kantokestävyys dyn.koekuormitusten perusteella: Dyn.kuormitus+sign.sovitus. Kokonaisvarmuusluvun (F), koekuormitusten lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.11 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 5 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
28 28 Taulukko 5.7 Kantokestävyys dynaamisten lyöntikokeiden perusteella: Paalutuskaava+ joustomittaukset. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 5 (tulosten keskiarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. NA:n Paalutuskaava, Q/(G+Q) ξ 5 EC7 malli tarkasteltujen ξ 5 kerr oin =tulo paalujen lkm /100% /50% PRO- 2005,paalutuskaava Paalujen kokonaisvarmuus F. Paalutuskaava+joustomitt. Taulukko A11. Ksii5. Kok.varm Q/Q+G) 20/100% /50% PRO-2005,paalutuskaava Kuva 5.7. Paalun kantokestävyys dyn.lyöntikokeiden perusteella (paalutuskaava+ joustomittaukset). Kokonaisvarmuusluvun (F), lyöntikokeiden lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.11 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ 5 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
29 29 Taulukko 5.8 Kantokestävyys dynaamisten lyöntikokeiden perusteella: Paalutuskaava, ei joustomittauksia. Kokonaisvarmuusluku F. Korrelaatiokerroin ξ 5 (tulosten keskiarvolle), kestävyyden osavarmuusluku γ t = 1,2. NA:n Paalutuskaava. Q/(G+Q) ksii5 EC7 Malli ei ξ 5 Kerroin =tulo joustomitt. Tark. paal. lkm /100% /50% PRO- 2005,paalu tuskaava Paalujen kokonaisvarmuus F. Paalutuskaava ei joustomitt. Taulukko A11. Ksii Kok.varm /100% /50% PRO-2005,paalutuskaava Q/Q+G) Kuva 5.8. Paalun kantokestävyys dyn.lyöntikokeiden perusteella: Paalutuskaava, ei joustomittauksia. Kokonaisvarmuusluvun (F), lyöntikokeiden lukumäärän sekä kuormitussuhteen (Q/(Q+G)) yhteys, kun paalun kestävyys on mitoitettu EC 7-1:n mukaan NA:n taulukon A.11 (FIN) korrelaatiokerrointa ξ5 ja osavarmuuslukuja (γ t = 1,2) käyttäen.
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 11.2.2015 Kansallinen liite (LVM), 11.2.2015 1/12 KANSALLINEN
LisätiedotSTANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 1 Yleiset säännöt
LIITE 18 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-1 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 1 Yleiset säännöt Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-1:2004 kanssa. SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1997-1 GEOTEKNINEN SUUNNITTELU Yleiset säännöt: Soveltaminen infrarakenteisiin LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/13 KANSALLINEN
LisätiedotSaksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat
Saksassa käytetyt EC 7-1:n mukaisen geoteknisen mitoituksen menettelytavat N. Vogt, Technische Universität München, Zentrum Geotechnik, Germany B. Schuppener, Federal Waterways Engineering and Research
LisätiedotMAANVARAINEN PERUSTUS
MAANVARAINEN PERUSTUS 3.12.2009 Siltaeurokoodien koulutus Heikki Lilja Tiehallinto VARMUUSKERTOIMET / KUORMITUSYHDISTELMÄT: EUROKOODI: DA2* NYKYKÄYTÄNTÖ: - KÄYTETÄÄN KÄYTTÖRAJATILAN OMINAISYHDISTELMÄÄ
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotTuomas Kaira. Ins.tsto Pontek Oy. Tuomas Kaira
Ins.tsto Pontek Oy Lasketaan pystykuorman resultantin paikka murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaan Lasketaan murtorajatilan STR/GEO yhdistelmän mukaisen pystykuorman aiheuttama kolmion muotoinen pohjapainejakauma
LisätiedotRIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015. ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy)
RIL 263-2014 KAIVANTO - OHJE KOULUTUSTILAISUUS 5.2.2015 ANKKUREIDEN MITOITUS JA KOEVETO (Aku Varsamäki Sito Oy) ESITELMÄN SISÄLTÖ 1. MÄÄRITELMIÄ 2. ANKKUREIDEN MITOITUS YLEISTÄ 3. KALLIOANKKUREIDEN MITOITUS
LisätiedotSILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ
SILTAEUROKOODIEN KOULUTUS BETONIRAKENTEET JA GEOSUUNNITTELU SILTOJEN GEOTEKNINEN MITOITUS - YLEISTÄ taulukko A2.4(A)(FI) (Sarja A) korvaa SFS-EN 1997-1 taulukon A.1. (EQU) taulukko A2.4(B)(FI) (sarja B)
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET
1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa
LisätiedotEUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA
EUROKOODI JA GEOTEKNIIKKA TALONRAKENTAMISESSA EUROKOODI 2013 SEMINAARI Juho Mansikkamäki 11.12.2013 ALUSTUS Lisääkö vai vähentääkö eurokoodi tällaisten tapahtumien riskiä jatkossa? NYKYTILA Liikennevirasto
LisätiedotLuiskatun kaivannon suunnittelu
RIL263-2014 Kaivanto-ohjeen koulutustilaisuus 5.2.2015, Helsinki Luiskatun kaivannon suunnittelu Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi ohjeita tarvitaan? 2. Yleistä 3. Laskentamenetelmät 4. Eurokoodin
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotEC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille
EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa
LisätiedotYLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA
YLEISTÄ EUROKOODI MITOITUKSESTA MITÄ KOSKEE 1. Rakenne- ja geosuunnittelua 2. Lähinnä varmuuskerroin menettely uudistuu. Itse laskenta menetelmät, kaavat ja teoriat pysyvät ennallaan (joitain esimerkkitapoja
LisätiedotJONNE SAVOLAINEN KULMATUKIMUURIN GEO- JA RAKENNETEKNINEN SUUNNIT- TELU
JONNE SAVOLAINEN KULMATUKIMUURIN GEO- JA RAKENNETEKNINEN SUUNNIT- TELU Diplomityö Tarkastaja: Professori Anssi Laaksonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotEurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu NCCI 7 7.11.2013
35 2013 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Geotekninen suunnittelu NCCI 7 7.11.2013 SILTOJEN JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Geotekninen suunnittelu NCCI 7 Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet 7.11.2013
LisätiedotTKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-11.2107 SILLAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI 11.1.2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.
TKK/ Sillanrakennustekniikka Rak-.207 SIAT JA PERUSTUKSET (4op) TENTTI..2008 Tenttipaperiin: Sukunimi, etunimet, op.kirjan nro, vsk. uettele sillan tavanomaiset varusteet ja laitteet sekä niiden tehtävät.
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotPaalutusohje koulutustilaisuus Ravintola Vaunun auditorio
RIL 265-2011 PO 2011 Paalutusohje 2011 - koulutustilaisuus 20.3.2013 Ravintola Vaunun auditorio PDA-mittaukset urakoitsijan kannalta Vaatimukset dynaamiset koekuormitukset. PO 2011: Paalutusluokassa 3
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotTukimuurin mitoitus. Lauri Salokangas Aalto-yliopisto. Fundamentals of Structural Design
Tukimuurin mitoitus Lauri Salokangas Aalto-yliopisto LS 1 Tukimuurin mitoitus Sisällys: 1. Tukimuuri, esimerkkejä 2. Murtumistapoja 3. Maanvaraisen tukimuurin murtotilamitoitus Kantokestävyyden toteaminen
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotPilarianturan mitoittaminen eurokoodin mukaan
Pilarianturan mitoittaminen eurokoodin mukaan Jussi Hämäläinen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Tekniikan ja liikenteen ala Koulutusohjelma
LisätiedotEurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 SILTOJEN JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET
12 2011 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 SILTOJEN JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Geotekninen suunnittelu NCCI 7 Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet 10.6.2011
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden kuormat
LIITE X Luonnos Esipuhe KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-4 EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden t Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-4:2006
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotTorninosturin perustuksen mitoitus
Petri Rantanen Torninosturin perustuksen mitoitus Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennustekniikka Insinöörityö 29.4.2014 Alkulause Tämä insinöörityö tehtiin Pasilassa, Finnmap Consulting
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotKULMATUKIMUURIN GEOTEKNINEN MITOITUS EUROKOODIN MUKAAN
KULMATUKIMUURIN GEOTEKNINEN MITOITUS EUROKOODIN MUKAAN Jari Kolkka Opinnäytetyö Tammikuu 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Yhdyskuntatekniikan suuntautumis- vaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotLumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset
Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa
LisätiedotPILARIANTURAN MITOITUS EUROKOODIN MUKAAN SEKÄ VERTAILULASKELMAT AUTODESK ROBOT STRUCTURAL ANALYSIS PROFESSIONAL - LASKENTAOHJELMALLA
PILARIANTURAN MITOITUS EUROKOODIN MUKAAN SEKÄ VERTAILULASKELMAT AUTODESK ROBOT STRUCTURAL ANALYSIS PROFESSIONAL - LASKENTAOHJELMALLA Tuomas Virtanen Opinnäytetyö Kevät 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma
LisätiedotEurocode Service Oy. Maanvarainen pilari- ja seinäantura. Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet
Maanvarainen pilari- ja seinäantura Ohjelmaseloste ja laskentaperusteet Eurocode Service Oy Sisarustentie 9 00430 Helsinki tel. +358 400 373 380 www.eurocodeservice.com 10.5.2011 Maanvarainen pilari- ja
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotTeräsrunkoisen. perustaminen,
Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:
LisätiedotRUDUS BETONITUOTE OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS Sivu 1/17 RUDUS ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen liite
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET
1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit
Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 3: Retaining wall Given
LisätiedotTeräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari
Teräsbetonipaalut, mitä uutta? DI Antti Laitakari Uudet ohjeet Teräsbetonipaalut suunnitellaan uuden paalutusohjeen PO-2011 ja SFS-EN 1992 (Eurocode 2) mukaan PO-2011 on Suomen kansallinen ohje jota tehdessä
LisätiedotPasi Alanko GEOTEKNISEN KANTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN AVOIMISSA MAALAJEISSA
Pasi Alanko GEOTEKNISEN KANTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN AVOIMISSA MAALAJEISSA GEOTEKNISEN KANTAVUUDEN MÄÄRITTÄMINEN AVOIMISSA MAALAJEISSA Pasi Alanko Opinnäytetyö Kevät 2018 Rakennustekniikan koulutusohjelma
LisätiedotPerustukset ja pohjarakenteet. Lauri Salokangas
Perustukset ja pohjarakenteet Lauri Salokangas 1. Pohja- ja maarakentamisen peruskäsitteitä Maamekaniikka maan mekaanisen käyttäytymisen mallintaminen laskennallisin keinoin; sisältää maaparametrien määrittämisen
Lisätiedot1 Maanvaraisen tukimuurin kantavuustarkastelu
1 Maanvaraisen tukiuurin kantavuustarkastelu Oheinen tukiuuri on perustettu hiekalle φ = 5 o, γ s = 18 /. Muurin takana on soratäyttö φ = 8 o, γ s = 0 / Pintakuora q = 10 /. Mitoita tukiuurin peruslaatan
LisätiedotOrsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423. Johtokulma
Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423 40 50 60 70 80 90 100 110 03 Sisällysluettelo Orsien käytönrajat perusteet...04 20 kv paljaan avojohdon orret SH66 (seuraava
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotSivukuormitettujen pylväsperustusten geotekninen käyttäytyminen
Simo Luukkonen Sivukuormitettujen pylväsperustusten geotekninen käyttäytyminen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 10.8.2015 Valvoja:
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotTartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien
TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ MAANVARAISTEN ANTUROIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIN MUKAAN
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ MAANVARAISTEN ANTUROIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIN MUKAAN Työn tekijä: Joni Lähde Työn ohjaaja: Markku Raiskila Työn valvoja: Jouni Kalliomäki
LisätiedotYLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET
Yleisten alueiden alle 01.10.2013 1 (17) YLEISTEN ALUEIDEN ALLE TEHTÄVIEN RAKENTEIDEN SUUNNITTELUOHJEET Ins.tsto Pontek Oy Laat. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Tark. 01.10.2013 Juhani Hyvönen Helsingin kaupunki,
LisätiedotEurokoodin soveltaminen teräsbetonisen lyöntipaaluperustuksen
Aleksei Motin Eurokoodin soveltaminen teräsbetonisen lyöntipaaluperustuksen suunnittelussa ja mitoittamisessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Rakennetekniikka Insinöörityö 26.11.2015 Tiivistelmä
LisätiedotTIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT
TIESILTOJEN VÄSYTYSKUORMAT Siltaeurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29-30.3.2010 Heikki Lilja Liikennevirasto 2 MILLE RAKENNEOSILLE TEHDÄÄN VÄSYTYSMITOITUS (TERÄS- JA LIITTOSILLAT) EN1993-2
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat
1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotKuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.
LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,
LisätiedotKaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa
Kaivantojen turvallisuus Riskien hallintaa kaivantosuunnittelussa ja toteutuksessa 22.5.2014 Leena Korkiala-Tanttu Sisältö Luotettavuuden ja vaikutuksen huomioonottaminen Eurokoodin mukaan Seurantamenetelmä
LisätiedotVakiopaaluperustusten laskenta. DI Antti Laitakari
Vakiopaaluperustusten laskenta DI Antti Laitakari Yleistä Uusi tekeillä oleva paaluanturaohje päivittää vuodelta 1988 peräisin olevan BY:n vanhan ohjeen by 30-2 (Betonirakenteiden yksityiskohtien ja raudoituksen
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotRAK Computational Geotechnics
Janne Iho Student number 263061 / janne.iho@student.tut.fi Tampere University of Technology Department of Civil Engineering RAK-23526 Computational Geotechnics Year 2017 Course work 2: Settlements Given
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
Lisätiedot27.1.2011 www.ruukki.com Veli-Matti Uotinen
Paalutusohje 2011 ja Eurokoodien vaikutukset paalutuotteisiin Sisältö Paalutusohje 2011 lyhyesti ja ohjeen tilannekatsaus Rakennusmääräyskokoelman, eurokoodien ja toteutusstandardien tilannekatsaus Suomessa
LisätiedotCASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala. DI Johan Rosqvist
CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset, Lohjan Sairaala DI Johan Rosqvist CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan sairaala Part of SWECO 2 CASE, PO-2011 mukaan mitoitettu paalutukset Lohjan
LisätiedotEUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE
EUROKOODI 7 KÄYTTÖÖNOTTOTILANNE YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Eurokoodi 7 ja kansallinen liite ovat valmiit. Soveltamisohje RIL-207 on käytössä. Käytöstä on järjestetty useita koulutustilaisuuksia. Eletään siirtymävaihetta,
LisätiedotLiikenneviraston ohjeiden tilanne
Liikenneviraston ohjeiden tilanne 10.12.2015 WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/OHJELUETTELO 10.12..2015 Panu Tolla 2 Sisältö Geotekniset ohjeet Eurokoodi 7 ja Kansallinen liite 2015 (LVM) Ankkureiden suunnittelu
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1990:2002/A1 (Liite A2) RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Muutos A1: Liite A2: Soveltaminen siltoihin
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFSEN 1990:2002/A1 (Liite A2) RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Muutos A1: Liite A2: Soveltaminen siltoihin LIIKENNE JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 SFSEN 1990:2002/A1 (Liite A2)
LisätiedotLinnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10
VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet
EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla
LisätiedotOntelolaatat suunnitellaan, valmistetaan ja asennetaan voimassaolevien standardien SFS-EN 1168, SFS 7016 ja SFS-EN 13670 mukaan.
1 Betoninormikortti n:o 27 3.5.2012 ONTELOLAATTA - SEINÄLIITOS Eurokoodi 1992-1-1 1. Normikortin soveltamisalue Tämä normikortti käsittelee raskaasti kuormitettujen (tyypillisesti yli 8-kerroksisten rakennusten)
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotBetonipaalun käyttäytyminen
Betonipaalun käyttäytyminen Rakenteellista kantavuutta uudella mitoitusfilosofialla Betoniteollisuuden paaluseminaari, TTY Yleistä tb-paalujen kantokyvystä Geotekninen kantokyky Paalua ympäröivän maa-
LisätiedotTeräspaalupäivä 2011. Teräspaalupäivä 2011
Teräspaalupäivä 2011 1 TERÄSPAALUPÄIVÄ 27.01.2011, Messukeskus, Helsinki Suuren kantavuuden varmistaminen RR-suurpaaluille casekohteissa VT3 Tampereen Läntinen ohikulkutie S54 (2005) Pinoperän silta, Taivassalo
LisätiedotTeräsbetonipaalujen kantokyky
Teräsbetonipaalujen kantokyky Tilannetietoa tb-paalujen rakenteellisen kantokyvyn tutkimusprojektista Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus
LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotEsityksen sisältö Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari
Tuotelehti PO-2016 mukaiseen paalutukseen: - Ohjeita suunnittelijalle Teräsbetonipaaluseminaari 15.11.2018 WWW.AINS.FI Esityksen sisältö Yleistä suunnittelusta Paalutussuunnitelman sisältö Erityisohjeita
LisätiedotEurokoodin soveltamisohje Geotekninen suunnittelu - NCCI 7
32 2010 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA TIE RATA VESI Geotekninen suunnittelu - NCCI 7 28.12.2010 Siltojen ja pohjarakenteiden suunnitteluohjeet Geotekninen suunnittelu NCCI 7 28.12.2010 Liikenneviraston ohjeita
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotTERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla
TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden
LisätiedotTeräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan
Teräsbetonipaalun mitoitus PO-2016 mukaan Aksiaalisesti kuormitettu tukipaalu PO-2016 koulutustilaisuus 14.3.2017 Jukka Haavisto, TTY Esityksen sisältö Yleistä tb-paalujen kestävyydestä Geoteknisen kestävyyden
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotAri Juntunen PILARIANTURAN MITOITUS EUROKOODIEN MUKAAN
Ari Juntunen PILARIANTURAN MITOITUS EUROKOODIEN MUKAAN PILARIANTURAN MITOITUS EUROKOODIEN MUKAAN Ari Juntunen Opinnäytetyö Syksy 2012 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
1 LIITE 2 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-1 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-1: Yleiset kuormat. Tilavuuspainot, oma paino ja rakennusten hyötykuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotEC0 ja EC1. Keskeiset muutokset kansallisissa. liitteissä. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12.
EC0 ja EC1 Keskeiset muutokset kansallisissa liitteissä Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kansallisten liitteiden muutokset Muutoksia tehdään osin käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Osa muutoksista
LisätiedotFERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO LIITE A NRO 1846 TUTKIMUSSELOSTUKSEEN 1839 FERROMETAL OY:N BETONIRUUVIEN TARTUNTA- VETOKOKEET JA LEIKKAUSKOKEET - Koetulokset Tampere 2010 2(5) Liite A Tampereen teknillisen
LisätiedotElementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016
Elementtipaalulaatat rautateillä 27.01.2016 Siirtymärakenteen ja laattatyypin valinta Radan stabiliteetti ja painumaerojen tasaaminen Olemassa oleva/ uusi rata/kaksoisraiteet Sillan tausta/ pehmeiköt jotka
Lisätiedot