2/ vuosikerta

Transkriptio

1 2/ vuosikerta 1

2 Tanhuviesti 2 / 2013 Sisällysluettelo Pääkirjoitus - Soittoa tanssille... 3 Eilan Peuran esittely... 3 Juhani Hujanen in memoriam... 4 Vuosikokouksen kuulumiset... 4 Tulevaisuusseminaarin jatkot... 5 Taiteen edistämiskeskus ja taideneuvosto... 5 Ransissia Vantaalla ja Pariisin polkkaa Turussa... 6 Tervetuloa Saarijärvelle, kaupunginjohtaja... 7 Mahtimeiningit ja kantelenäyttely kutsuvat Saarijärvelle... 7 Suomi-kuva syntyi Saarijärvellä... 8 Saarijärvi - Suomen tunnetuin kulttuuripitäjä... 9 Summan Ponnistus Tanhuujat 40-v Puskissa soi - Penan puskasoitot Terveisiä Myllykylästä Kansallispukuja myydään Historian havinaa Lasten nurkka Tapahtumakalenteri Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, Helsinki p. (09) tai ti , ke ja to klo tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L ISSN Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi Kannen kuva: Saarijärven kirkko, kuva Risto Elo 2

3 PÄÄKIRJOITUS - SOITTOA TANSSILLE Kumpi oli ensin, soitto vai tanssi? Oikea vastaus on: Mitä väliä? Tärkeintä on, että tanssiminen on kivaa musiikin tahtiin. Soittajalle puolestaan on palkitsevaa nähdä musiikkinsa vievän väen tanssilattialle. Soittajan on mukava koettaa päästä tanssijan jalan alle. Joku pelimanni totesikin koettavansa löytää tanssiväestä aina sen jonkun, jonka jaloille hän yrittää osoittaa soittonsa. Jos onnistuu saamaan sen yhden ihmisen jalat hallintaansa, saa todennäköisesti koko muunkin väen mukaansa. Pelimanni voi kokea olevansa paitsi yleisön palvelija, myös hallitsija, joka instrumentillaan voi ohjailla ihmisjoukkoja. Tanssijoiden ja soittajien hetkessä tapahtuva yhteinen toiminta on aina uudelleen elähdyttävä ja myönteistä energiaa lisäävä tapahtuma. Toivottavasti yhteisen kokemisen houkutus tuo runsaasti tanssijoita ensi kesän juhliin Saarijärvelle, niin että pelimannitkin pääsevät toteuttamaan intohimoaan sekä palvelijan että hallitsijan rooleissa. Antti Järvensivu, pj Pelimannikilta ry SKY:N HALLITUKSEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT / EILA PEURA Polkkataivaan reunamilta Saarijärven Kansantanssin Ystävien perustamiskokous pidettiin Päätös oli lähes kaikille perustajille ja harrastajille ikuinen joululahja. Lahjana se on pysynyt ainakin minun sydämessäni ja tekemisissäni. Alkurutistus jäi kokematta, mutta vuosi 1992 avasi elämälleni uudet ovet ja se toi mukanaan loistavan kansantanssimaailman. Ensimmäisen vuoden olin varovaisesti hallituksen varajäsenenä ja sen jälkeen olenkin ollut hallituksen varsinaisena jäsenenä kuluvaan vuoteen saakka, välillä yhdistyksen sihteerinä toimien. Haasteita, eri tilaisuuksia ja tapahtumia on vuosien saatossa ollut paljon. Into on säilynyt ja haastavuus ei ole kadonnut päinvastoin. Kiriiköhän se loppuaan kohden? Aika Lysteissä toimiminen on tuonut uuden, kokemusrikkaan elämän. Se kantaa arjessa ja antaa voimia päivittäin. Kansantanssi on siivittänyt minua kotiseudullani, vienyt ympäri Suomea ja eri ulkomaiset tapahtumat ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa. Se on tuonut myös uusia, ikuisia ystäviä paljon. Kotiseututyön rakkaus Saarijärvi-Seurassa, kansantanssi ja -musiikki sekä kansanperinne sivuavat myös osin työtäni Saarijärven museossa. Toimimme rintarinnan, yhdessä toinen toistamme tukien sekä eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa täydentäen toisiamme onnistuneesti. Kattojärjestön hallituksen toiminta avasi minulle uuden näkökulman valtakunnalliseen toimintaan. Se avartaa näkökantaani omalla paikkakunnalla ja selventää myös toiminnan arvokkuutta ja tarpeellisuutta maanlaajuisesti. Olen iloinen SKY:n hallituspaikasta ja uudesta tehtävästäni sekä toivon, että olen myös sen arvoinen. Elämäni jatkukoon entisen ohjaajan, ystäväni Mirja Tarvaisen luomassa polkkataivaassa ja kantakoon se minua niin kauan kuin yksikin jäsenistäni jotenkin liikahtaa, ellei tanssien, niin ainakin alaa harrasten. Kun puen kansallispuvun päälleni, tunnen jopa kasvavani puoli metriä pituutta lisää - kansallispukua on niin arvokasta kantaa! Tavataan Mahtimeiningeissä Saarijärvellä kesällä Eila Peura 3

4 IN MEMORIAM JUHANI JUSSI HUJANEN Ystävämme Jussi Hujanen on poissa. Jussi aloitti kansantanssiharrastuksensa Suomalaisen Kansantanssin Ystävissä 1956 ja siitä alkoi vuosikymmeniä jatkunut harrastus. Hän toimi tanssijana, ohjaajana sekä tanssituomarina. Useat seurat ja liitot pyysivät Jussia mukaan ja hän toimi aktiivisesti mm. Helsingin Kansantanssin Ystävissä, Uudenmaan Nuorisoliitossa, Suomen Setlementtiliitossa, Karjalan Liitossa, Koululiikunta liitossa. Sairauden estäessä liikunnan, alkoi lauluharrastus kuoroissa. Jussi on palkittu useilla ansiomerkeillä. SKY:n kultaisen ansiomerkin hän sai 75- vuotisjuhlassa 1976 ja vuonna 1986 Tasavallan Presidentti myönsi hänelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein ansioistaan työelämässä sekä ansiokkaasta harrastustoiminnasta. Muistamme Jussin innostuneena ja auttavaisena. Hän oli luotettu ystävämme, joka hoiti kaikki luottamustehtävänsä tunnollisesti ja menestyksekkäästi. Viimeiset vuodet Jussi vietti rakkaalla kesämökillään Marjaniemessä lukien ja puutarhaa hoitaen. Eeva-Liisa Heinonen SKY:N JA KTNL:N VUOSIKOKOUKSET Tänä vuonna järjestöjen vuosikokoukset pidettiin Turussa Runosmäen nuorisotalossa lauantaina Kokouksia ennen Erja Askolin veti seuratanssikurssin, joka osallistujien mukaan oli innostava ja vähän erilainen. Kokouksissa käsiteltiin normaalit vuosikokousasiat eli toimintakertomukset ja tilinpäätökset viime vuodelta. Toimintakertomuksiin tehtiin pieniä tarkennuksia ja tuloslaskelmista keskusteltiin ja varsinkin SKY:n tuloslaskelma kirvoitti enemmän mielipiteitä, kun Tanhuvakan tuotto kerääntyi suurelta osin viime vuodelle. Tulevista kesäjuhlien järjestäjistä ei saatu tehtyä päätöstä, koska mikään järjestö ei ole ilmoittautunut varmasti järjestäjäksi. Vuoden 2014 järjestäjästä päätöksen tekeminen annettiin hallitukselle. Syksyn vaalikokouksessa valinta vahvistetaan. Vuoden 2015 kesäjuhlien järjestäminen on KTNL:n vastuulla. Varmaa järjestäjää ei tähänkään vielä löytynyt. Vuosi 2016 tulee olemaan kansantanssin riemuvuosi, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä kansantanssin estradiesityksestä. Toivottavasti silloin kansantanssin kaikki valtakunnalliset järjestöt ovat mukana järjestämässä valtakunnallisia kansantanssin juhlia kansantanssin riemuvuotta. Yleisenä toiveena esitettiin, että toimikuntiin haluttaisiin saada toimijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta sekä kirjoittajia tai jopa aluetoimittajia Tanhuviestiin. Yhteydenpito ei tule olemaan ongelma, sillä teknisiä ratkaisuja on jo käytössä ja toimiviksi havaittu. Risto Elo SKY:n kunniajäsen Pentti Ulenius soitti huuliharpulla kokouksen avaussävelet. Kuva Risto Elo 4

5 TULEVAISUUSSEMINAARIN JATKOT Tulevaisuusseminaari pidettiin viime vuoden lopulla Påkaksessa Vantaalla. Seminaarin veti ansiokkaasti Sari Suokas. Seminaarissa keskusteltiin nykytilanteesta, organisaatiokulttuurista, sidosryhmistä sekä swotanalyysistä, jotka tulevat olemaan jatkotyöskentelyn pohjana. Tulevaisuuden aikajana asetettiin kymmenen vuoden eteenpäin. SKY missio, arvot ja visio ehdotus hallitukselle Toiminta-ajatus (Missio) Edistämme kansantanssin ja siihen liittyvien perinteiden tunnetuksi tekemistä, tallennusta ja vaalimista tässä ajassa. Samalla tuemme yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaista kanssakäymistä eri sukupolvien välillä tapahtumien, koulutuksen ja julkaisujen avulla niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä yhteyksissä. Arvot Suomalaisuus Perinteisyys nykypäivässä Yhdessä tekeminen Yhdenvertaisuus Tavoitetila (Visio) Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry on innostunut, aktiivinen, asiantuntijuudeltaan ja osaamiseltaan tunnustettu ja tunnettu valtakunnallinen toimija suomalaisen kansantanssin kentässä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Se tukee ja mahdollistaa suomalaisen kansantanssin tutkimusta ja harrastusta sekä tuottaa materiaalia niiden käyttöön. KTNL missio, arvot ja visio ehdotus hallitukselle Toiminta-ajatus (Missio) Edistämme lasten ja nuorten kansanperinteiden tuntemusta sekä kansantanssiin liittyvää harrastustoimintaa, joka luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sukupolvien välistä kanssakäymistä. Toimintamme keskeisiä tekijöitä ovat tapahtumien järjestäminen, koulutustoiminta, julkaisut, tiedonvälitys sekä kansainvälinen yhteistyö muiden alan järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Arvot Suomalaisuus Perinteisyys nykypäivässä Yhdessä tekeminen Yhdenvertaisuus Tavoitetila (Visio) Kansantanssinuorten Liitto on kiinnostava ja nykyaikainen kansanperinteen tuntemusta ylläpitävä toimija, joka tukee paikallisia yhdistyksiä kansantanssiharrastuksen järjestämisessä ja tuo aktiivisesti kansantanssia lasten ja nuorten arkeen. Käytännössä asetettiin ensin työryhmä, jonka tehtäväksi annettiin perusasioiden määrittely eli miettiä mikä on järjestöjen toiminnan tarkoitus (missio), mitkä ovat arvot, jotka kantavat toimintaa sekä tavoitetila (visio), jollaisena haluamme järjestöjemme olevan kymmenen vuoden kuluttua. Työryhmä sai tehtävän valmiiksi ja se esiteltiin vuosikokouksessa, joka hyväksyi työryhmän tuloksen. Seuraavaksi asetetaan työryhmä, joka rupeaa kirjoittamaan järjestöille strategiaa seuraaviksi vuosiksi. Tämä tulee olemaan tie, jolla pääsemme asettamaamme tavoitetilaan (visioon) kylläkin muutaman vuoden kerrallaan, mutta kuitenkin päämäärä kirkkaana mielessä. Ensimmäinen strategia tullaan esittelemään syksyn vaalikokouksessa. Jäsenyhdistyksen voivat hyödyntää ensimmäisen työryhmän tuloksia omassa toiminnassaan. Risto Elo Missio, arvo ja visio työryhmä: Hanna, Sanna, Risto & Pia TAITEEN EDISTÄMISKESKUS / TAIDENEUVOSTO Uuden Taiteen edistämiskeskuksen, joka korvaa entisen Taiteen keskustoimikunnan, johtoon on valittu Minna Sirnö viiden vuoden määräajaksi. Hänen tulee luoda keskukselle strategia, jolla on ydintehtävä: taiteen edistäminen ja tukeminen. Taiteen edistämiskeskusta koskevasta laista käytiin syksyllä eduskunnassa kova vääntö. Keskuksen tehtävänä on jakaa taiteen kentälle rahaa. Taiteilijat pelkäsivät, että apurahoista päättävät vastedes virkamiehet, jotka eivät ymmärrä taiteesta mitään. Toinen pelko oli, että kulttuurin alle tunkisivat myös erilaiset eukonkantokisat tukea kärkkymään. Uuden edistämiskeskuksen tärkein asiantuntijaelin on taideneuvosto. (HS ) Uuden taideneuvoston puheenjohtajaksi on nimetty taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg. Muut jäsenet ovat Pauliina Fedoroff, Eija-Liisa Ahtila, Jaakko Kuusisto, Heikki Marila, Alfonso Padilla, Piia Rantala-Korhonen, Saara Tiuranniemi ja Antti Tuuri. Taideneuvosto päättää mm. valtion taidetoimikuntien toimialoista, määristä ja nimeää valtion ja alueellisten taidetoimikuntien jäsenet. (HS ) SKY ehdotti taideneuvostoon tanssia edustamaan Marjo Kuuselaa ja Petri Hoppua. Valitettavasti kumpaakaan ei valittu tähän neuvostoon. Risto Elo 5

6 RANSISSIA VANTAALLA JA PARIISIN POLKKAA TURUSSA Hymyileviä tanssijoita kerääntyi eteiseen, kuulumisia vaihdettiin, tuttuja halattiin ja iloinen puheensorina kuului aamukahviaan hörppivien suunnalta., kun aloittelimme Mahtimeininkien aikuisten kenttäohjelman kertauskurssia Puistokulmassa. Tammikuun lopusta helmikuulle siirretty kurssi sopi onneksi useimpien kalenteriin ja paikalle saapui iloksemme yli 60 kurssilaista. Se oli hienoa! Opettajanamme ollut Pyykkisen Pia sai lattialle neljä kahdeksan parin kuviota ja me saimme hyvän käsityksen kentälle muodostettavista riveistä, piireistä ja niiden siirtymisistä. Koko ohjelma käytiin läpi, hankalimpia kohtia hiottiin, askelikkoja treenattiin ja siirtymisiä kerrattiin. Tunnelma oli mukavan kiireetön ja kaikki yrittivät parhaansa mukaan pitää oman kuvionsa kasassa ja vuorot muistissa. Toivottavasti harjoittelu jatkuu vielä omissa ryhmissänne niin, että Saarijärvellä meillä on sitten homma hanskassa, rivit suorassa ja mieli iloinen. Pia lähettää kaikille aikuisten kenttäohjelmaan ryhmänsä ilmoittaneille ohjaajille kenttäkartat, kunhan ryhmät ja osallistujamäärät ovat ilmoittautumisien jälkeen selvillä. Sitten tiedämme, missä päin kenttää olemme ja miten päin kuviot muodostetaan. Marjuska Santala lähettää samoin myös postia lasten ja nuorten ohjaajille. Vuosikokouksien yhteydessä järjestetyllä seuratanssikurssilla Turussa oli opettajanamme Askolinin Erja. Kahdeksan paria opetteli sekä seura- että juhlatansseja iloisissa tunnelmissa. Osallistujia oli 15-vuotiaasta ikinuoreen Uleniuksen Penaan, joka pyöri ketterästi meidän muiden mukana. Muonituspuoli oli tuttuun Turun tapaan ylitsepursuvaa ja erityisen maukasta ja tarjottavaa oli paljon. Tanssi siinä nyt sitten, kun jo valmiiksi täyteen vatsaan piti ahmia vielä lautasellinen mämmiä ja oikein kerman kanssa. Vantaan ja Turun kurssit toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Valitettavasti lasten ja nuorten kertauskurssi Hämeenlinnassa jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi samoin kuin Mikkelin Paukkulaan suunniteltu järjestöjen yhteinen koulutus lasten ja nuorten ohjaamisesta ja ohjelmiston suunnittelusta. Peruutukset ovat tosi harmillisia varsinkin niille, jotka olivat ilmoittautuneet ja olisivat mielellään koulutukseen tulleet. Jos teillä ohjaajilla, tanssijoilla, pelimanneilla tai yhdistysten hallituksilla on toiveita ja ehdotuksia kurssiaiheiksi ja koulutuksien pitopaikoiksi, niin ottakaa yhteyttä. Koulutus, uuden oppiminen ja vanhan tiedon tuulettaminen tekee meille kaikille hyvää! Myös uusia, innokkaita toimijoita eri puolilta Suomea kaivataan mukaan toimikuntaamme ideoimaan ja kehittämään koulutusta. Yhteystietoja löytyy SKY/KTNL:n nettisivuilta. Riitta Kangas koulutustoimikunta Mahtimeinikien aikuisten kertauskurssilla lattia oli täynnä tanssijoita (kuva yllä). Turun Seuratanssikurssilla tanssittiin mm. tanskalainen Bitte mand i knibe, mies paha pulassa. Kuvasta päätellen tytöt kuitenkin olivat enemmän pulassa. Kuvat: Matti Lankinen 6

7 MAHTIMEININGIT SAARIJÄRVELLÄ Tervetuloa Saarijärvelle! Saarijärvi on tunnettu kulttuuristaan, kulttuurista johon kaikenlainen ihmisen tekemä taide ja urheilu mutta myös innovatiivinen ja kulttuuriperimää hyödyntävä saarijärveläinen elinkeinoelämä kuuluvat erottamattomana osana. Tästä kulttuurista nauttivat ja sitä hyödyntävät kaupunkimme asukkaat. Eikä se kulttuuri siitä nauttimisesta kulu, siitä riittää myös naapureille ja vierailijoille jaettavaksi. Kulttuurin suhteen meillä on aina mahtimeininki! Kaupunkistrategiassamme monipuolinen kulttuuri ja vapaa-aika monine toimenpiteineen onkin nostettu yhdeksi kaupungin vetovoimaisuuden keskeisistä tekijöistä. Tänä päivänä kaupunkimme noin asukkaasta iso osa työskentelee metalli- ja konepajateollisuuden, bioenergiaan ja energiateknologiaan liittyvien elinkeinojen, kaupallisten palveluiden sekä maa- ja metsätalouden parissa. Pienyrittäjyys kaupungissamme on vilkasta ja uusia yrityksiä perustetaan ahkerasti. Yritysten nettolisäys on noin 30 yrityksen vauhtia vuosittain. Matkailijoille meillä on kosolti mielenkiintoisia kohteita tutustuttavaksi. Saarijärvellä arvostetaan henkistä ja ruumiillista kulttuuria. Meillä taiteilijat ovat liikkuneet ja urheilleet ja urheilijat taiteilleet. Muun muassa Tapperin taiteilijaveljekset Marko, Kain ja Yrjö sekä vasta poisnukkunut Harri ovat esiintyneet myös lukuisissa hiihtokisoissa Saarijärven joukkueissa. Lukematon on vastaavasti se urheilijoiden joukko, jotka harrastelijateatterissa tai musiikin parissa ovat viihdyttäneet kuntalaisiamme heidän vapaa-aikanaan. Ehkä parasta saarijärveläisessä kulttuurielämässä on kuitenkin se monilukuisten kolmannen sektorin, yritysten ja julkisten toimijoiden joukko joiden yhteisenä missiona on kotiseutuhengen ja yhteisen kulttuuriperimän vaaliminen ja vahvistaminen. Saarijärven kulttuuritoimella ja erityisesti Saarijärven museolla on vahva rooli saarijärveläisen kulttuurin edistämisessä erityisesti Saarijärvi-Seuran, Saarijärven Mannilan Taidesäätiön ja Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kanssa muutama yhteistyötaho erikseen mainitakseni. Lukuisa on niiden toimijoiden joukko, joita ei tässä yhteydessä ole mahdollista edes nimetä. Nyt puheena olevassa Mahtimeiningeissä, yhdessä kesän kulttuuripäätapahtumista, päävastuun kantaa Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry. Yhteistyö Saarijärven rutinoitujen kulttuuritoimijoiden kanssa sisältää onnistuneen kansantanssitapahtuman ainekset. Toivon järjestäjille ja kaikille osallistujille onnistunutta ja iloista tapahtumaa suven kynnyksellä! Nähdään Mahtimeiningeissä Saarijärvellä! Janne Kinnunen kaupunginjohtaja Ohessa Kari Dahlblomin juttu Kantele 1/ lehdestä. Kuvassa Tuula ja Kari Dahlblom soittamassa kanteleitaan. Kuva Timo Dahlblom. 7

8 MAA TUHATJÄRVINEN SUOMI-KUVA SYNTYI SAARIJÄRVELLÄ T e i v a s O k s a l a Kun nuori, maisteriksi mainittu ylioppilas palasi Saarijärven ja Ruoveden komennukseltaan Turkuun, hän kirjasi 1826 tuoreet vaikutelmansa kirjoitelmaan Muutamia sanoja Saarijärven pitäjän luonnosta, kansanluonteesta ja elintavoista, jonka hän julkaisi myöhemmin Helsingfors Morgonbladissa 1832 samana vuonna, jolloin heksametrirunoelma Hirvenhiihtäjät tuli julkisuuteen. Sisämaassa vietetty aika merkitsi tulevalle runoilijalle valtavaa ihmisyys- ja maisemaelämystä. Saarijärvi-kirjoitelmassa kuvataan, mikä elämys oli sukeltaa metsästä avaran järvimaiseman ääreen: Kun pitkät matkat taivallettuaan kankaiden yksitoikkoisten puiden välissä vihdoin saapuu sen reunaan, niin avautuu siinä kuin taikavoimasta näköala mitä vaihtelevin ja laajin: järvi järven vieressä lehtoisine saarineen ja niemineen, virtoja, tasankoja ja kukkuloita. Ihmeteltäviä ovat ne valon ja pimeän lukemattomat vaihtelut, jotka yhtä haavaa sattuvat silmään, alkaen vesiperäisen laakson melkein mustista kuusista ja päätyen petäjämetsään vähän ylempänä ja koivuihin, jotka seppeleen tavoin ympäröivät ylempänä kohoavan vuoren juurta ja rinnettä. Vieläkin kauniimmaksi käy kaikki tämä, kun pilvien taittamat auringon säteet kesäisenä päivänä alinomaa vaihdellen sen yli väreilevät. (suomennos Juhani Aho) Saarijärven Paavo (1830) ja Hirvenhiihtäjät (1832) ovat ihmisyyskuvan monumentteja. Sisämaan maisemakuva taas huipentui Maamme-runossa (1848) sekä sitä ennen jo Hannarunoelmassa (1836), joka on suuria valkean kesäyön kuvauksia Pohjolan kirjallisuudessa. Kun nuoret lähtevät juhannusyönä vaeltamaan, Hannan veli August esittelee kesävieraalle veden rajasta avautuvaa järvimaisemaa (Hanna 3, 9 16): Katsohan: veen rusotus erilaista on kuin meri siellä, missä se huoaten lyö kotiseutusi kalliorantaan. Täällä on vihreys vaihtelevaa. Lukemattomat saaret nousevat aaltojen alta ja nuojuen kutsuvat puutkin soutelijaa väsynyttä, ne hälle varjoa tarjoo. Nientä jos taas lähestyt, joka maahan yhtyvän näyttää, aukevat vedet laajemmat, kodikkaat kylät siellä rantoja reunustaa sekä hohtaa kaukana kirkko. (suomennos Teivas Oksala, samoin jatkossa) Kesävieras Hannan tuleva sulhanen oli kotoisin merenrannikolta kuten Runeberrg itsekin. Vähän myöhemmin nuoret näkevät saman maiseman kokkojen kukkulalta, joka oli nuorison perinteinen kokoontumispaikka (Hanna III ): Tienoo vaihtelevampi nyt aukeni. Aäretön taulu metsiä, järviä, peltojakin oli silmien eessä, illan himmenevään se jo peittyi purppurahohtoon. Näin Runeberg poimii heksametrikamerallaan maisemakuvia runoelmaansa, jonka Saarijärvi-kirjoitelma ja elämäkerran sisäinen logiikka todistavat pohjautuvan Saarijävi-kokemuksiin. Olihan kotiopettaja ollut Saarijärvellä puolitoista vuotta ( ) ja kokenut siellä kaikki vuodenajat. 8

9 Täydennän vielä Saarijärvi-kuvaa lyyrisellä helmellä, joka tuonee lukijan mieleen runoilijan rakastamat metsälammet ( Kesäyö 1833): Lammen tyynten vetten päällä kesäyössä poutasäällä veneestäni heitin salaa siimaa saadakseni kalaa. Rastas lauloi rannan puusta, minkä ääntä lähti suusta, kunnes kiukustuin jo ihan: Paras, jotta vältät vihan, nokka panna siiven alle, sävel säästää aamummalle. Poika, jätä onki, vastas siihen rohkeasti rastas, Maat ja veet jos nähdä voisit, yöstä itse laulun loisit. Katsoin: valo kaikkialla, ympärillä, yllä, alla, taivas, aalto, ranta hohti, mieleen rakkaimpani johti. Niin kuin lintu virren veti, tämän laulun lauloin heti. Professori Teivas Oksala Kuva Saarijärven museo, O Lahtela Kuvatiedot edellisen sivun Paavon patsaasta: Saarijärven Paavo, Heikki Varja Patsas kuvaa Johan Ludvig Runebergin Saarijärven Paavo runon aihemaailmaa. Patsas on muodostunut Saarijärven tunnukseksi. Kuva OL, Saarijärven museo. C. W. Gyldenin kuva: Muistitiedon mukaan C. W. Gyldénin 1820-luvulta olevassa akvarellissa Kesäpäivä Kalmarin tilalla on kuvattu nuori Runeberg kiven vieressä istumassa. Maalauksessa kaksi säätyläisherraa odottelee neitojaan yhteiseen tapaamiseen. Toinen naisista saapuu jalkaisin ja toinen hevosen vetämissä kulkupeleissä. Lakkipäinen herra kohottaa tervetulijaismaljaa palvelijattaren kaataessa naisille juomaa laseihin. Kuva Saarijärven museo, Olavi Lahtela SAARIJÄRVI SUOMEN TUNNETUIN KULTTUURIPITÄJÄ Tuleva kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg vietti Saarijärvellä Kolkanlahdessa ja Kalmarissa lähes kaksi vuotta vuosina Noiden Saarijärvellä vietetyn kahden talven, kahden kevään, kahden kesän ja Ruovedellä vietetyn syksyn aikana Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja kansan kuvaajaksi. Mm. Maamme-laulu, Hanna-runoelma, Hirvenhiihtäjät ja runo Saarijärven Paavosta kertaavat ne ajatukset ja elämykset, joita Runeberg nuorena ylioppilaana koki Sisä-Suomessa. Kansallisrunoilijamme tuotannon kautta sisämaan kansa nousi suomalaisuuden kuvaksi ja ihannemaisemaksi sisämaan järvinen maisema, joka kiteytyi Maammerunossa. Tuon järvinäkymän ovat edelleen toisintaneet lukuisat kuvataitelijamme teoksissaan. Vuonna 1830 ilmestyneen runokuvaelman Saarijärven Paavosta kasvoi suomalaisuuden perikuva, joka iskostui mieliimme kansakoulun tehokkaan opetuksen kautta. Kansallisrunoilijan tuotanto herätti laajan kiinnostuksen myös Saarijärveä kohtaa pitäjä olikin 1800-luvulla ja edelleen 1900-luvulla lukuisten artikkeleiden, juttujen ja ohjelmien kohde. Runebergin esikuvan innostaman Saarijärvelle tuli useita sivistys- ja suomalaisuusaatteesta kiinnostuneita valistuneita säätyläisiä ja virkamiehiä. Runebergin ystävä valistushenkinen kirkkoherra Karl Stenius otti Saarijärvellä suomen kielen pöytäkirjakieleksi jo 1850-luvulla. Saarijärvelle saatiin myös merkittäviä vieraita tutustumaan kie- 9

10 leen ja kansaan. Vierailijoina olivat mm Uuden Suomettaren päätoimittaja H. Kala ja arkkitehti J. Stenbäck. Myös Toivo Kuula, Magnus Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre, Vilho Sjöström ja Eemu Myntti vierailivat pitäjässä. Kansansivistystyön kautta saimme Saarijärvelle myös omia sanomalehtiin kirjoittelevia talonpoikia, kuten kirjaston perustajana tunnetun Matti Taipaleen. Vuonna 1857 perustettu kirjasto oli ensimmäinen läänissä. Myös v perustettu Mahlun Nuorisoseura oli lääninsä ensimmäinen. Vieraiden, virkamiesten ja laajan kansan tuen kautta pitäjään saatiin 1880-luvulla ensimmäisten joukossa myös laajalti tunnetut kansanjuhlat. Saarijärveltä löytyi talonpoikia valtiopäiville ja edelläkävijöitä yhdistyselämään sekä kulttuuriin. Saarijärvestä saatettiinkin hyvällä syyllä todeta: Valistushulluus oli merkittävin piirre pitäjän kulttuurihistoriassa ja missään ei tehty niin ankeissa oloissa niin laajaa valistustoimintaa kuin Saarijärvellä. Pitäjässä järjestettiin edelle 1900-luvun alussa monipuolisia kesähuveja. Toimijoina oli lukuisia järjestöjä, mm. nuoriso- ja urheiluseuroja ja työväenyhdistyksiä. Kyläkunnilla järjestettiin näytelmiä, esitelmiä ja iltamia. Näytelmäharrastuksen kautta kansakunnan estradille nousi mm. Tarmo Manni. Lukuharrastus oli laajaa. Jopa urheiluseuran suojissa toimi v perustettu Saarijärven Pullistuksen kirjallisuuskerho. Saarijärveltä onkin useita kansallisesti merkittäviä kirjailijoita, kuten Marko Tapper (Tapio), Harri Tapper ja Kalevi Kalemaa. Paikkakunnalla vaikuttivat myös mm. Irene Mendelin, Maija Pentikäinen-Hänninen sekä Aulikki Oksanen. Kotiseututyö on ollut keskeistä paikkakunnalla jo Runebergin teokset nostavat saarijärveläiset ja seutukunnan sotatapahtumat kansalliseen ja kansainväliseen tietoisuuteen. Paikkakunnalla tehtiin arkeologisia kaivauksia jo 1930-luvulla. Nykyisen kivikautta esittelevän Kivikauden kylän alue Summassaaressa on valtakunnallisesti merkittävä esihistoriakohde. Vuodesta 1948 Saarijärvi-Seura on ollut pitäjän monipuolinen kulttuuritoimija sekä aineiston tallettaja. Saarijärveltä on talletettu aineistoa mittavasti myös valtakunnallisiin kokoelmiin. Merkittävimpiä paikallisperinteen tallettajia olivat opettajat Otto Harju ja Heikki Haavio. Harju on toimittanut SKS:n kokoelmiin lähes 6000 tallennetta. Paikkakunnalla on pitkä näyttelyperinne monet näyttelyt on järjestetty nimenomaan erilaisten tapahtumien oheen. Kulttuurihistorian ohella näyttelyissämme on ollut lähes aina esillä ammattitaidetta! Taiteen esikuva Hannes Autere ( ) oli myös koko maakunnan kuvataiteen ensimmäisiä merkittäviä vaikuttajia. Autereen seuraajia taiteen polulla olivat mm. Veikko Hytönen, Yrjö Hakala, Aune Herala, Kerttu Kuikanmäki, Kain Tapper ja Arvo Siikamäki. Heidän kaikkien taiteessa on selkeä paikallinen leima. Paikkakunta voinee omia kanto- tai pölkkytaide syntysijan meriitin, ehkäpä helposti saatavan raaka-aineen, uppotukkien ansiosta. Saarijärvellä kuvataide on merkittävässä asemassa ja poikkeuksellisen suuri joukko ammattitaiteilijoita työskentelee edelleen paikkakunnalla. Tunnetuin nuorista taiteilijoistamme lienee Samuli Heimonen. Saarijärveltä on myös muotoilijoita (Pasi Järvinen, vuoden muotoilija 1995, Pentti Hakala), arkkitehtejä (Eero Hyvämäki, Kansallisooppera) sekä lukuisia esittävän taiteen edustajia. Maamme keskeisiä ITE-taiteen monumentteja on Matti Rutasen Mahlulla sijaitseva Maapallopatsas. Paikkakunnan luovaa hulluutta on tarvinnut myös mm. Kirsti Paakkanen. Saarijärveltä on lähtöisin uskomaton joukko kulttuurialan merkittäviä tekijöitä. Kulttuurin merkitys näkyy myös paikkakunnan vierailukohteiden laadussa ja määrässä satunnainen kävijä voi perehtyä niin kansakunnan historiaan kuin paikkakunnan erityispiirteisiin mm. Kivikauden kylässä, Säätyläiskotimuseossa ja sen Runebergnäyttelyssä, Tapperien Juholassa, Heralan taitelijakodissa, Järvisen taidekodissa, Saarijärven museossa sekä Maamoottorimuseossa. Pitäjästä löytyy lisäksi lähes 40 julkista teosta ja muistomerkkiä sekä monia merkittäviä luontokohteita. Kaikkiaan, ehkäpä juuri runebergiläisen perinteen ansiossa, Saarijärvi on ylivoimainen kokoluokkansa kunnista kulttuuritoimijoiden ja tapahtumien osalta. Kannattaa tulla kokemaan kauempaakin! museonjohtaja Kari Kotilainen Kesäjuhlien sauvavoimisteluesitys 1900-luvun alussa Saarijärven Sivulanpellolla. Kuva Saarijärven museo 10

11 40 VUOTTA TANHUJA SUMMAN PIRTTILÄSSÄ Summan Ponnistuksen Tanhuujat juhli 40-vuotista taivaltaan Summan Pirttilässä lauantaina konsertin merkeissä. Esiintyjiä oli kolmisenkymmentä ja yleisöä reilut sata kansantanssista kiinnostunutta. Ohjelmisto koostui eri vuosikymmeninä tanssituista kansantansseista. Aikuis- ja lapsiryhmä oli harjoitellut talven aikana esityksiään ahkerasti. Aikuiset aloittivat Lanssilla ja Karjalankatrillilla. Lasten ensimmäinen setti alkoi piiri- ja laululeikeillä kuten Meinasin, meinasin ja Lintu lensi oksalle. Konsertin juontajana toiminut Petri Syrjänen johdatti yleisöä koko konsertin ajan tunnelmasta toiseen. Musiikista vastasivat konsertin aikana Mika Harjula haitari, Susanna Apo-Syrjänen viulu ja kantele, Vinski Syrjänen basso ja Petri Syrjänen viulu ja mandoliini. Myöhemmin illalla haitariin tarttui Ossi Suortti ja viuluun Anette Byckling. Tauolla nautittiin herkulliset kakkukahvit, jonka jälkeen muistettiin perustajajäseniä, joita oli paikalla seitsemän sekä pitkään mukana olleita pelimanneja ja ohjaajaa. Konsertti jatkui eri koreografioitten ja ulkomaisten tanssien merkeissä. Lapset tanssivat mm. Tuliketun ja Loimulinnun. Ohjelma päättyi pimeässä otsa- ja taskulampuin valaistussa salissa. Tanssina oli Kökar engelska. Konsertin jälkeen tanssittiin yhteinen Poloneesi ja iltaa jatkettiin Pelimannitansseilla. Kiitos mukanaolleille Markku, Piret ja Tarja PUSKISSA SOI Penan puskasoitot lauantaina 2.2. kokosi kymmenkunta pelimannia soittelemaan kesäjuhlaohjelmistoa, yhteissoittokappaleita sekä muita mieluisia kappaleita. Perinteen mukaisesti Nummi- Pusulan Tanhuujat huolehtivat ylöspidosta Tavolan yhteistuvalla niin, ettei pelimannien tarvinnut kärvistellä ruoan tai juoman puutteessa. Soittelun lomassa pidettiin myös Pelimannikillan vuosikokous. Kokouksen päätöksellä puheenjohtajana jatkaa Antti Järvensivu. Johtokuntaan valittiin jatkamaan Jari Komulainen ja uutena Jarkko Pulkkinen. Tällä kertaa Tavolan yhteistuvan pelimannitanssit kruunasivat onnistuneen päivän, kun tanssiva väki löysi runsaammin paikalle. Väki tuntui tykkäävän viiden hengen pelimanniorkesterin soitannosta ja myönteinen palaute sai myös pelimannit viihtymään. Antti Järvensivu Soittimia puskissa (Kuva: Hili Varvikko-Tarvainen) 11

12 TERVEISIÄ MYLLYKYLÄSTÄ Parempi myöhään kun ei milloinkaan Sydän- Hämeestä talvinen tervehdys. Kiitos Hämeenlinnan Kansantanssijoille haasteesta. Tanhuryhmämme harjoittelee Valkeakoski-opiston tanssiryhmänä kerran viikossa torstaisin Merita Virtasen ohjauksessa. Harjoituspaikkana on Myllysaaren vanha tehdaskiinteistö, josta on juuri remontoitu tanssiryhmille harjoitussaleja. Samassa rakennuksessa on myös jalkapallomuseo. Viime vuonna syksyllä ilahdutimme terveyskeskuksen potilaita perinteisellä kansantanssi- ja musiikkikonsertilla. Hoiva- ja kuntoutusyksikön salissa toteutettu tuokio keräsi salin täyteen kuulijoita, missä kansantanssien lisäksi Heimo Tuomarla esitti kaksirivisellä tukkilaiskappaleita vietimme perinteisen pikkujoulun sijasta Kekri juhlaa vanhalla Jutikkalan koululla, missä eräs seuramme jäsen asuu. Osa seuran jäsenistä ilahdutti pukeutuessaan erilaisin noita-asuihin. Virallisen osuuden vaalikokouksen - jälkeen saunoimme, minkä jälkeen emäntämme Heli-noita oli loihtinut maittavat sammakko- ja lepakkokeitokset kuusenhavuja koivuntuohisalaattia unohtamatta jälkiruokana olevaa häränsilmäpaistosta. Illan hämärtyessä ja yön lähestyessä noidat ja noitamieliset intoutuivat tanssin pyörteisiin. Sen verran nykyaikaakin sivuttiin, että lavatanssien rytkytyksiin intouduttiin ja kymppihumppaa opeteltiin. Tämän vuoden suunnitelmissa on Talvipäivät Tuomarlan Heimon tilalla hevosrekineen ja pulkkamäkineen. harjoittelemme mm. Saarijärven Mahtimeininkien tansseja sekä kesän Viron esiintymistansseja. 32 vuotiaalla seurallamme on ystävyysseuroja Norjassa, Ruotsissa, Virossa sekä Unkarissa. Vierailut ovat tapahtuneet vastavuoroisuus periaatteella ja vierailuilla olemme tutustuneet paikalliseen kulttuuriin. Suomessa vieraillessaan ulkomaiset vieraat ovat saaneet Suomi-kasteen, maistaneet mämmiä ja mustaa makkaraa sekä tutustuneet hämäläiseen kansanperinteeseen. Tällaista siis Myllykylässä. Haluamme esittää haasteen Sastamalan Opiston Tanhupiirille ja kuulla teidän kuulumisia. Kesää ja Mahtimeinikejä odotellessa Valkeakosken Tanhuajat ry KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN Myydään hyväkuntoinen Jalasjärven kansallispuku valmistaja L. Onerva Tampere. Koko Puku on 166 cm pitkän henkilön päällä. Hame pituus 83 cm ja vyötärö 84 cm. Hyväkuntoinen (taskun päällinen hieman kulunut). Sisältää kuvan mukaiset asusteosat. Lisäksi toinen pusero, esiliina, alushame ja silkkinauhat. Hintapyyntö 850,00. Tervetuloa katsomaan Tampereelle! Yhteystiedot: /Eila Sutinen, eilasutinen@gmail.com 12

13 TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tämän vuoden lehdissä kerrotaan aikaisempien vuosien kesäjuhlista. Tässä lehdessä Tanhuviestin 5/1973 kirjoitus NORDLEK 1973 juhlasta. 13

14 Etsi viisi virhettä ensi kesäjuhlien logosta! TAPAHTUMAKALENTERI 2013 MAALISKUU Nordring, inspiraatiokurssi nuorille vuotiaille tanssijoille ja pelimanneille kaikista Pohjoismaista, Färsaaret HUHTIKUU Kansantanssin ohjaajakoulutuksen Kansanomaiset paritanssit -kurssi, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli, Suomen Nuorisoseurat KESÄKUU Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla Saarijärvi HEINÄKUU GRÖNLEIK 2013, Nordlekin kansantanssi- ja musiikkitapahtuma ensimmäistä kertaa Grönlannissa, Ilulissat, Grönlanti ELOKUU 5.8. Kansallispuvun päivä SYYSKUU Vuoden 2014 kesäjuhlien ja BARNLEK- ohjelmistokurssit SKY/KTNL Hämeenlinna 14