Jätelainsäädännön nykytila ja sen tavoitteet
|
|
- Hanna Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Timo Laine Harri Liukkonen Mika Tuukkanen Hans Laihia Kimmo Aaltonen T571SA Jätelainsäädännön nykytila ja sen tavoitteet vuodelle 2016 Jätehuolto ja pilaantuneet maat Raportti Ympäristöteknologia Huhtikuu 2013
2 KUVAILULEHTI Tehtävän päivämäärä Tekijä(t) Timo Laine, Harri Liukkonen, Mika Tuukkanen, Hans Laihia ja Kimmo Aaltonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Mikkelin ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologia Nimeke Jätelainsäädännön nykytila ja sen tavoitteet vuodelle 2016 Tiivistelmä Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Samaan aikaan tuli voimaan myös valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) sekä muutoksia ympäristönsuojelulakiin (647/2011) ja -asetukseen (180/2012). Uusi laki noudattaa EU:n vuonna 2008 uudistaman jätehuollon puitedirektiivin linjoja. Uuden jätelain keskeisimpiä muutoksia on pakkausten tuottajavastuun laajentaminen osittaisesta täydeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tuotteiden pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on jatkossa vastattava myös kotitalouksissa syntyvien pakkausjätteiden talteenotosta, kuljetuksesta ja hyödyntämisestä. Jätteen määritelmä selkeytyi uuden lain myötä. Jäte voi myös lakata olemasta jäte, kun se täyttää tietyt, lakiin kirjatut ehdot ja myöhemmin laadittavat kriteerit. Lisäksi luodaan kriteerit siitä, milloin jätteeksi luokiteltava materiaali voidaan luokitella sivutuotteeksi. Jätteiden käsittelyn hierarkia selkeytyi uuden lain myötä viisiportaiseksi. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntyvä jäte tulee ensisijaisesti käyttää uudelleen, toissijaisesti kierrättää. Jos tämä ei ole mahdollista, on jäte hyödynnettävä energiana ja viimeiseksi loppusijoitettava. Asiasanat (avainsanat) Jätehuolto, jätteet, lainsäädäntö, tuottajavastuu Sivumäärä Kieli URN Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Hanne Soininen Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ Vanha jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993) Uusi jätelaki (646/2011) ja asetus (179/2012) TAVOITTEET VUODELLE 2016 (KOHTI KIERRÄTYSYHTEISKUNTAA) YHTEENVETO... 7 LÄHTEET... 8
4 1 JOHDANTO 1 Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä. Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien elinkaaren kaikissa vaiheissa alkaen raakaaineen tuotannosta ja päätyen varsinaisen tuotteen hävittämiseen. Paljon jätettä syntyy itse valmistusprosesseista sekä niiden vaatimasta energiantuotannosta ja kuljetuksista. Jokainen suomalainen kuluttaja tuottaa noin kolmesataa kiloa yhdyskuntajätettä vuodessa. Sitä kertyy noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomessa arvioidaan syntyvän vuosittain reilut 70 miljoonaa tonnia jätettä. Määrään eivät sisälly maataloudessa hyödynnetty lanta eivätkä metsään jätetyt hakkuutähteet. Vuonna 2007 jätettä syntyi noin 74 miljoonaa tonnia, mikä tekee jokaista suomalaista kohden laskettuna kiloa jätettä. Määrä on noin seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten jätettä syntyy rakentamisen ja mineraalien kaivun toimialoilla. Rakentamisen jätteistä valtaosa on jätemaita. Kaivostoiminnan jätteistä puolestaan pääosa muodostuu sivukivestä, rikastushiekasta ja poistomaista. Hyötykäytön näkökulmasta jäte on oikeastaan vain väärässä paikassa olevaa raakaainetta. Jätteen hyödyntämisellä aineena tai energiana säästetään luonnonvaroja, joista osa on uusiutumattomia. Vuonna 2007 hyödynnettiin jätteitä yli 29 miljoonaa tonnia, mikä vastaa noin 40 prosenttia syntyneestä jätemäärästä. Valtaosa materiana hyödynnetyistä jätteistä oli mineraali-, puu- tai metallijätteitä. Energiana hyödynnettiin lähinnä puujätteitä ja lietteitä. Jätteet, joita ei hyödynnetty, sijoitettiin pääasiassa kaatopaikoille tai läjitettiin välivarastoihin. Kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden osuus koko jätemäärästä oli lähes 60 prosenttia. Pelkkä jätteiden hyötykäytön lisääminen ei ratkaise jäteongelmaa. Ratkaisun avaimet piilevät siinä, että vähennetään sellaisten hyödykkeiden kulutusta, joiden tuottaminen synnyttää paljon jätettä ja toisaalta tehostetaan tuotannossa materiaalin ja energian käyttöä. Se vie tuotantoa suoraan jätteettömämpään suuntaan. Jätteet voivat aiheuttaa ympäristön pilaantumista ja terveyshaittoja. Tähän vaikuttavat jätteiden vaaraominaisuudet ja jätteen sisältämät haitalliset aineet. Myös jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnasta aiheutuu erilaisia päästöjä.
5 2 Jätemäärien tilastoinnissa ja seurannassa jätteet jaotellaan eri luokkiin esimerkiksi jätteen syntypaikan, ominaisuuksien, haitallisuuden tai käsittely- ja lajittelumahdollisuuksien mukaan. Suomessa käytettävä luokitus perustuu EY:n jäteluokitukseen. Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on yhteistyösopimus Tilastokeskuksen kanssa jätetilastojen laadinnasta ja tietojen raportoinnista kansallisiin ja kansainvälisiin tietotarpeisiin. Sopimuksen mukaisesti Tilastokeskus tuottaa viralliset jätetilastot niin teollisuus-, energiantuotanto-, rakentamis- kuin yhdyskuntajätteistäkin sekä jätevedenpuhdistamolietteistä. Tilastointi tukeutuu suurelta osin ympäristöhallinnon ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (VAHTI). SYKE puolestaan avustaa ympäristöministeriötä EY-direktiivien edellyttämien raporttien toimittamisessa EY:n komissiolle. Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet, ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä, esimerkiksi ydinjätteitä. Jätelainsäädäntömme seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä, mutta joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia säännöksiä tiukemmat. Joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai ne ovat vielä valmisteilla. Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa Uusi lainsäädäntö sekä siihen liittyvät tärkeimmät asetukset tulivat voimaan Jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja sääntelevät keskeisesti myös ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000). Uuden jätelainsäädännön tavoitteet vuodelle 2016 ovat, että Suomen jätehuollon tulee toimia edistyksellisesti, materiaalitehokkaasti ja vastuullisesti. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa muutoksia jätteenkuljetukseen, tuottajan vastuisiin ja materiaalien tehokkaampaan kierrätykseen. 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Vanha jätelaki (1072/1993) ja asetus (1390/1993) Vuoden 1993 jätelaki (1072/1993) tuli voimaan 1. tammikuuta 1994, ja se korvasi aiemman jätehuoltolain vuodelta Suomen jätelainsäädäntö yhdenmukaistettiin Euroopan unionin lainsäädännön kanssa, ja lain tavoitteena oli tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteis-
6 3 tä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle. Jätelaki koski tuotannossa ja kulutuksessa syntyviä jätteitä sisältäen ongelmajätteet mutta poislukien räjähtävät tai radioaktiiviset jätteet. Vanha jätelaki oli uusittu lähes parikymmentä kertaa, joten lainsäädännän selkeyttäminen oli tarpeen. Kuluttajien pakkaustuotteista huolehti tämän vanhan lainsäädännön mukaan kunta. Tämä ei toiminut odotetulla tavalla. Yhdyskuntajätteestä huolehtiminen on kunnan vastuulla, mikä olikin osittain toivottavaa myös uutta lainsäädäntöä valmisteltaessa. Jätehuollosta on tullut osa laajempaa materiaalitaloutta. Kaatopaikkoja koskevat uudet vaatimukset ja niitä seuraava kustannusten jyrkkä nousu ovat vaikuttaneet jätehuollon kehitykseen; tuotannon jätteiden hyödyntämistarpeet ovat lisääntyneet. Teknologinen kehitys on lisännyt jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jätehuoltoon liittyvän liiketoiminnan taloudellinen merkitys on kasvanut huomattavasti. Yksityisten jätehuoltopalvelujen tuottajien keskuudessa on tapahtunut nopeaa ja voimakasta keskittymistä. 2.2 Uusi jätelaki (646/2011) ja asetus (179/2012) Uusi jätelaki (646/2011) tuli voimaan Samalla tuli voimaan myös valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) sekä muutoksia ympäristönsuojelulakiin (647/2011) ja -asetukseen (180/2012). Uuden jätelain myötä tuli teknisiä muutoksia 19 muuhun lakiin. Lähes 30 asetusta ja valtioneuvoston uutta päätöstä tulee voimaan viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Myöhäisimmät uuden jätelainsäädännön mukanaan tuomat muutokset astuvat voimaan Lisäksi tuottajavastuuta koskevia lain säännöksiä sovelletaan porrastetusti vuoden tai kahden kuluttua lain voimaantulosta. Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena oli ajanmukaistaa alan lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EUlainsäädännön vaatimuksia.
7 4 Jätelainsäädäntöä tuli uudistaa, koska jätteen määrä ei ole vähentynyt odotetulla tavalla. Jätteen kierrätys ja muu hyödyntäminen ei ollut myöskään edistynyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti. EU:n uusi jätedirektiivi (2008/98/EY) asetti muutospaineita jätelainsäädännön kokonaisuudistukselle. EU:n jätedirektiivillä pyritään edistämään jätteen synnyn ehkäisyä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä yksinkertaistamaan aikaisempaa EU:n jätesääntelyä. Uuden jätelain keskeisen muutos on, että tuotteiden pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on vastattava myös kotitalouksissa syntyvien pakkausjätteiden talteenotosta, kuljetuksesta ja hyödyntämisestä (tuottajavastuu). Jätehuollon etusijajärjestyksen noudattamista tullaan uuden lain myötä tehostamaan. Viisiportainen etusijajärjestys tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti tulee vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jäte, jonka syntymistä ei voi estää, tulee käyttää uudelleen. Jäte, joka ei sovi uudelleenkäyttöön tulee kierrättää. Jos jätettä ei voi kierrättää, tulee jäte hyödyntää energiana. Jätettä, mitä ei voi käyttää energiana, tulee loppukäsitellä. Jätehuollon toimijoiden valvontaa ja seurantaa on tehostettu sekä vastuita täsmennetty. Uusi jätelaki hyväksyttiin kovan kädenväännön jälkeen. Suurin kiistakysymys oli ns. sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen jääminen jätelakiin. Tämä merkitsee sitä, että kuluttaja saa itse päättää, kuka hoitaa jäteastioiden tyhjennyksen ja miten usein. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kunta päättää, kuka jätehuollosta vastaa. Kunnan kokonaisvaltaisella suunnittelulla voidaan kuljetusten aiheuttamat ympäristöhaitat, kuten melu ja polttoaineesta aiheutuvat päästöt, pitää mahdollisimman vähäisinä. Kunnan järjestämä kuljetus tarjoaa tasapuolisemman kohtelun koko kunnan alueen asukkaille. Jätteen kuljettajalta uusi lainsäädäntö edellyttää noudettujen jätteiden määrien raportointia kiinteistöittäin. Tästä aiheutuu jätteenkuljettajille merkittäviä kustannuksia, koska se vaatii nykyiseen kalustoon muutoksia. Roskaantumisen ehkäisemiseksi uudessa lainsäädännössä on annettu velvoitteita riittävän jätteen keräyksen ja toimivien jätehuollon palvelujen järjestämiseksi. Palvelujen sisällöstä ei ole kuitenkaan mainintaa perusteluissa.
8 5 Alueellisten jätesuunnitelmien painoarvon kasvamista tulee pitää positiivisena muutoksena. Kunnilla on tärkeä rooli tietojen toimittajana, kun suunnitelmia laaditaan. (Kuitunen 2013.) Jätehuoltorekisteriin hyväksyminen edellyttää jätelain 95 :n mukaan vakuuden asettamista, jollei viranomainen päätä sen olevan tarpeetonta. Tällaisia tulkinnan mahdollisuuksia laissa ei tulisi olla, vaan perusteluissa tulisi tuoda esille ne mahdollisuudet, joilla viranomainen jättää vakuuden vaatimatta. Siirtoasiakirjan laatimisvelvoitetta on laajennettu. Menettelyyn mukaan tulevia jätteitä olisi voinut kuitenkin harkita (esim. rakennusjätteet). Osa jätelain termeistä muuttui. Jätteen yleinen määritelmä kuitenkin säilyi ennallaan (5 ). Jäte voi lakata olemasta jäte, kun se täyttää tietyt, lakiin kirjatut ehdot ja myöhemmin laadittavat kriteerit. Loppukäsittelystä tuli käsittelyä, käsittelytermistä tuli jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä ja ongelmajäte muuttui vaarallinen jäte -termiksi. Jätteen kierrätysvaatimuksia tiukennettiin ja kierrätykselle annettiin jäteasetuksessa ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa selkeä tavoite, jonka mukaan 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnettävä vuoteen 2020 mennessä vähintään 70 %. Jätteen käsittelyä rajoitetaan kaatopaikoilla. Yhä suurempi osa yhdyskuntajätteestä päätyy muualle kuin kaatopaikoille. Kaatopaikkatoimintaa on keskitetty huomattavasti ja joka neljäs kaatopaikka noin kymmenen vuoden aikana on lopettanut toimintansa. Kuntien vastuu jätehuollon järjestämisestä laajeni hiukan entisestä. Yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelun sekä opetustoimen kiinteistöjen yhdyskuntajätehuolto siirtyvät uuden lain myötä kuntien vastuulle.
9 3 TAVOITTEET VUODELLE 2016 (KOHTI KIERRÄTYSYHTEISKUNTAA) 6 Uuden jätelainsäädännön tavoitteena on, että materiaalitehokkuus paranee ja jätteen määrä sekä sen haitallisuus vähenee vuoteen 2016 mennessä. Suomen jätehuollon tulee vastata muiden EU:n edistyksellisten valtioiden tasoa. Vuonna 2016 Suomessa tulee olla käytössä monipuolinen valikoima jätteen käsittelymenetelmiä, joista toimijat voivat valita itselleen sopivan etusijajärjestyksen mukaisesti. Valtakunnallinen jätesuunnitelma (VALTSU) sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi jätesuunnitelman vuonna Jätesuunnitelman tavoitteet ovat toteutumassa. Tavoitteena on, että vähintään 50 % yhdyskuntajätteestä kierrätetään tai se käsitellään biologisesti vuoteen 2016 mennessä. Rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnettävä materiaalina vuoteen 2020 mennessä 70 %. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nykyään noin 30 %, talonrakennuksen jätteistä materiaaleina kierrätetään noin kolmannes. Suunnitelmassa esitetään lisäksi, että teollisuuden toimialat asettaisivat toimialakohtaisissa materiaalitehokkuussopimuksissa tavoitteita ominaisjätemääriensä vähentämiseksi ja kierrätyksen lisäämiseksi. (Ympäristöministeriö 2008.) Kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikoille tullaan sijoittamaan entistä vähemmän jätettä. Valtioneuvoston uutta asetusta kaatopaikoista ei ole vielä annettu. Asetus tulee pitämään sisällään orgaanisen jätteen läjityskiellon. Yhdyskuntajäte tulee ensisijaisesti polttaa, koska siitä saatava energiamäärä on huomattava. Tällä energiamäärällä voidaan tuottaa kaukolämpöä ja lämmittää muutama kaupunki vuodessa. Jos tietyt jätteet loppusijoitetaan kaatopaikalle, orgaanisen aineksen määrä tulee kyetä rajoittamaan 10 %:iin. Suomeen ollaan paraillaan suunnittelemassa biotalousstrategiaa. Laadittavan biotalousstrategian tavoitteena on saada aikaan uutta ja kansainvälistä liiketoimintaa sekä parantaa työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Biopohjaisten jätteiden jalostuksella säästetään fossiilisia polttoaineita ja vähennetään keinolannoiteiden tarvetta. (Ympäristöyritysten liitto 2013.)
10 4 YHTEENVETO 7 Voidaan sanoa, että paras jäte on syntymätön jäte. Tähän myös uusi jätelaki tähtää. Jätehuollon ongelmat tulee kuitenkin ratkaista mahdollisimman pian. Jätteen avoin tie kaatopaikoille on loppumassa EU:n tavoitteiden mukaisesti. Suomi on niitä harvoja EU:n maita, joissa jätettä ei vielä juurikaan polteta eikä jätteistä tuotetuille raaka-aineille ole todellista hyötykäyttöä, lukuun ottamatta jätepaperia ja lasipulloja. Uusioraaka-aineille on valtavat markkinat ja mahdollisuudet. Tärkeintä on kuitenkin vaikuttaa jätteiden synnyn ehkäisemiseen mm. pakkauksia kehittämällä ja ihmisten kulutustottumuksia kehittämällä. Uuden jätelain myötä jätemaailmassa on alkanut kiehua. Ala on jakaantunut kahteen kilpailevaan leiriin: jätteen käsittelijöihin ja jätteen kuljettajiin. Kuohunnassa on siis kyse jätteen kuljetuksesta. Uuden jätelain mukaan kuntien pitää päättää tulevaan vappuun mennessä, kilpailutetaanko jätteenkuljetus keskitetysti koko kunnan alueella vai järjestetäänkö kuljetus kiinteistökohtaisesti. Jätelaki ohjaa kunnat vähitellen keskitetyn jätteenkeräyksen malliin. Tuottajavastuu on pistänyt liikkeelle uutta vipinää, sanoo toimitusjohtaja Kyösti Pöyry Paperinkeräyksestä. Hänen mielestään myös biojätettä voisi kierrättää nykyistä järkevämmin ja taloudellisemmin. Tällä hetkellä pidämme yllä kahta rinnakkaista infrastruktuuria, mikä tarkoittaa korkeita kiinteitä kustannuksia. Tuotteen valmistajalle asetetut velvoitteet (kuten tuotteeseen tehtävät merkinnät koskien mm. uudelleenkäyttöä) auttavat lain tavoitteiden saavuttamisessa. Valmistajalle, markkinoille saattajalle ja jakelijalle on lisäksi asetettu aika merkittävästi tuotteen käyttäjään kohdistuvaa tiedotusvastuuta merkinnöistä esimerkiksi myymälässä tiedottamalla. Tiedottaminen tulisi käytännössä saada ohjeistettua siten, ettei sen tarkoitus huku tietotulvaan. (Yli-Kauppila 2013.) Jätehuollossa on käyttämättä iso potentiaali työpaikkoja, tuotekehitystä, vientiä ja raaka-ainejalostusta. Tähän tilaisuuteen olisi syytä tarttua.
11 8 LÄHTEET Kuitunen, Esa Haastattelu Ympäristöinsinööri. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus Jätteet. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu Yli-Kauppila, Hannele Haastattelu Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristöministeriö Kohti kierrätysyhteiskuntaa valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 32/2008. Helsinki 2008: Edita Prima Oy. Ympäristöministeriö Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta. Verkkojulkaisu. Helsinki Ympäristöyritysten liitto Ympäristöhuoltoalan terveiset biotalousstrategiaan. WWW-dokumentti. Päivitetty Luettu
Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu. Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö
Jätelaki ja jätealan asetusten valmistelu Kuntamarkkinat 19.9.2011 Ari Seppänen, ympäristöministeriö Uusi jätelaki ja eräät siihen liittyvät lait jätelaki 646/2011 laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta
LisätiedotMottomme pidä pönttösi tyhjänä!
Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen
LisätiedotJätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy
Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan
LisätiedotElintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)
Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen
LisätiedotSyntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet
Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava
LisätiedotKorjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj
Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:
LisätiedotRakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä
Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-
LisätiedotUUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta
UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta
LisätiedotSKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja
SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotTuottajavastuun tilannepäivitys
10.2.2015, Savonia-ammattikorkeakoulu KOKOEKO-seminaari Tuottajavastuun tilannepäivitys Jari Koivunen 1 Esityksen sisältö Pakkausten tuottajavastuu PYR ja tuottajayhteisöt Mitä lainsäädäntö vaatii? PYRin
LisätiedotMateriaalitehokkuus kierrätysyrityksessä
Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content
LisätiedotHE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen Keskustelutilaisuus Ylitarkastaja Sirje Stén
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Keskustelutilaisuus 30.5.2017 Ylitarkastaja Sirje Stén 1 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LisätiedotJATE H Uo LToMAARAyTS TT : YLEINEN OSA
JATE H Uo LToMAARAyTS TT : YLEINEN OSA Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kannus, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Sievi, Siikalafua, Toholampi, Ylivieska
LisätiedotNeuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu
26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura
LisätiedotPAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU
www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) SVHC-aineet esineissä REACH-asetus (EU) N:o 1907/2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka
MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotVuoden 2011 jätelaki
Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen
LisätiedotBiopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys
Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotHELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013
HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä
LisätiedotPorin seudun jätehuoltomääräysten yleinen osa. Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila
Porin seudun jätehuoltomääräysten yleinen osa Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila Yleinen osa Yleisessä osassa kerrotaan jätehuoltomääräysten taustalla olevista
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 128/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jäteverolain 4 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan jäteverolakia muutettavaksi siten, että kaatopaikoille toimitettavasta jätteestä valtiolle kannettavan
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotHE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta
HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa
LisätiedotLEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja
LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat
LisätiedotElintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus
Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)
LisätiedotJätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen
1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä
LisätiedotKOMISSIO ASETUS (EY) No...
KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista
LisätiedotEU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA
EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain 10 ja 13 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kahden yhdyskuntajätehuoltoa koskevan jätelain säännöksen muuttamista. Ensinnäkin
LisätiedotHE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain
Lisätiedotottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,
P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotValtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan
LisätiedotJätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa. Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007
Jätelain muutokset Kunnan rooli jätehuollossa Leena Eränkö Lammi 3.-4.10.2007 Kuntatoimijoita Jätelaissa KUNTA Viranomaistehtävissä esim. Valtuusto (taksa, jh-määräykset) tekninen lautakunta, kuntayhtymä,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotPOP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki
POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä
LisätiedotJätelakiuudistuksen vaikutukset yritysten toimintaan
Jätelakiuudistuksen vaikutukset yritysten toimintaan EK-päivä, Oulu 24.3.2010 Benny Hasenson benny.hasenson@ek.fi www.ek.fi Jätelainsäädännön valmistelun tilannekatsaus Jätedirektiivi hyväksyttiin joulukuussa
LisätiedotPuu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen
Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
LisätiedotTilastokatsaus YVA-menettelylyihin
Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotKestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille
Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY
LisätiedotJäteveropohjan laajeneminen
Jäteveropohjan laajeneminen Ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriö 25. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 5.10.2011 1 Jätevero jätehuollon ohjauskeinona
LisätiedotMitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo
Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet
LisätiedotJäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1
Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden
LisätiedotPakkausten tuottajavastuu
8.10.2014, Tampere NordicFood 2014 Pakkausten tuottajavastuu Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 1 Esityksen sisältö Pakkausjätteen määrä ja vastuutahot Tuottajavastuun kehitys
LisätiedotRAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ
RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotTampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010
Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN
LisätiedotLoimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset
Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotKiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa
Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia
LisätiedotTuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet
Tuottajavastuu Sähkö ja elektroniikkalaitteet 1 Tuotteen elinkaari Valmistuksen raaka-aineet Suunnittelu RoHs: Ympäristölle vaarallisten aineiden käytön rajoitukset EuP: Tuotesuunnittelu ja valmistus Uudelleenkäyttö,
LisätiedotKierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023
Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 Ramate- seminaari 7.11. 2017 Erityisasiantuntija Sirje Stén 1 2 Valtakunnallinen jätesuunnitelma Strateginen suunnitelma jätehuollon
LisätiedotHankintalain kokonaisuudistus. Talousvaliokunta,
Hankintalain kokonaisuudistus Talousvaliokunta, 7.10.2016 Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä Lainaus pääministeri Sipilän hallitusohjelmasta 7.10.2016 3 Edelläkävijyys vaatii
LisätiedotHE 47/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Energiavirastosta annetun lain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Energiavirastosta annettua lakia siten, että
LisätiedotKiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson
Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotalouden suunnannäyttäjä. SUEZ Suomessa Vuodesta 1998 lähtien Asiakaslupauksemme Olemme luotettava ja monipuolinen
LisätiedotTUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ TERVETULOA! Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK. J-P Salmi /Suomen Kuitukierrätys Oy, TYNK
TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ 1.11.2017 Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK TERVETULOA! J-P Salmi /Suomen Kuitukierrätys Oy, TYNK MELKEIN KAIKEN TIEDON PUU TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ 2017 - OHJELMA 13:00 Tervetuloa,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 208 213 SISÄLLYS N:o Sivu 208 Laki Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta /2014 Laki. maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014 27/2014 Laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotEkosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen
Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia
LisätiedotRakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa
Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Harri Hakaste Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 keskustelutilaisuus 20.3.2018 Materiaalitehokkuuden
LisätiedotRef. Ares(2014) /07/2014
Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen
LisätiedotJätehuollon tuottajavastuuvalvonta
Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset
LisätiedotEU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotKemikaalilaki muuttuu
Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa
LisätiedotIlmastopolitiikan seurantaindikaattorit
Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199
LisätiedotEU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8
EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys
LisätiedotJÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy
JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät
kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset
LisätiedotJätelaki - pääpiirteitä
Jätelaki - pääpiirteitä Johtava lakimies Satu Lyytikäinen, UUDELY Lain tarkoitus 1 ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle vähentää jätteen määrää ja
LisätiedotVierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma
Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja
Lisätiedot16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS
16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS Liite: _1_ MEHILÄINEN OY SEKÄ MEDIVERKKO-YHTIÖT TOIMIPISTEET SUOMESSA Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteet ovat määritetty
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden
LisätiedotLausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta
Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotTUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus
TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta
Lisätiedot