KULUTTAJAVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 KULUTTAJAVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2011 KUV/1472/01/2012

2 2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA KULUTTAJAVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA KULUTTAJAVIRASTON TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET... 35

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Toiminnan suunnittelun ja suuntaamisen näkökulmasta vuosi 2011 oli taitekohta. Kesällä valmistui uusi hallitusohjelma, josta löytyy noin 30 kohtaa, joissa mainituilla hankkeilla on yhtymäkohta Kuluttajaviraston toimintaan. Kuluttajapoliittisen ohjelman voimassaolo päättyi vuoden lopussa ja uuden valmistelu alkoi loppuvuodesta. Lisäksi viraston ylijohtaja vaihtui. Muutosten seurauksena edellisenä vuonna aloitetun strategiatyön viimeistely siirtyi vuoden 2012 puolelle. Kuluttajapoliittinen ohjelma on keskeisin Kuluttajaviraston toimintaa ohjaava asiakirja. Nelivuotinen ohjelmakausi päättyi vuoden 2011 lopussa, ja virastossa saatettiin viime vuoden aikana loppuun siihen liittynyttä painopistetyöskentelyä. Painopistealueina ovat olleet viestintäpalvelut, rahoituspalvelut, lasten erityinen suojelun tarve ja kestävä kehitys. Puhelin- ja laajakaistapalvelut ovat kuluttajille välttämättömiä palveluita, jolloin niiden on toimittava erityisen luotettavasti. Tuloksia on saatu aikaan muun muassa matkapuhelinliittymien sopimusehtoihin ja mobiilisisältöpalveluiden tilausvahvistukseen liittyen. Rahoituspalveluissa puolestaan ovat olleet esillä finanssikriisit, kuluttajille markkinoitavien kortti- ja pikaluottojen voimakas kasvu, pankkipalveluiden siirtyminen enenevässä määrin verkkoon sekä korttimaksamisen painottuminen käteisen sijaan. Lasten ja nuorten erityisaseman kannalta on kiinnitetty huomiota esimerkiksi ulkomainontaan, tv-ohjelmien ikärajojen noudattamiseen myös verkossa sekä tuotesijoitteluun. Lisäksi kuluttaja-asiamies on tutkinut markkinoinnissa käytettäviä ympäristöväittämiä ja on luonut ympäristömarkkinointiin yhteisiä pelisääntöjä muun muassa autoalan kanssa. Kuluttajahallinnon palvelujen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Tämä on yleinen trendi myös muissa EUja OECD-maissa, minkä vuoksi komissio odottaa vahvaa panostusta yhteisiin valvonta- ja muihin hankkeisiin niin CPCS -yhteistyössä kuin Euroopan kuluttajakeskusten kesken. Kuluttajavirasto on pyrkinyt myös edistämään komission ns. scoreboard-aineiston hyödyntämistä paitsi omassa toiminnassaan myös TEMin hallinnonalalla laajemmin. Aineisto tarjoaa monipuolista tietoa markkinoiden toimivuudesta kuluttajien näkökulmasta, ja sitä voidaan käyttää sekä toiminnan suuntaamiseen, markkinoiden kehityksen seuraamiseen että esimerkiksi eri toimialoilla liiketoiminnan kehittämiseen. Kuluttajavirasto on saavuttanut vuosille tuottavuusohjelmassa asetetut tavoitteet ja vähentänyt 15,4 henkilötyövuotta henkilöstöstään. Henkilö- ja määrärahavähennykset on toteutettu jättämällä kaikki eläköitymisen vuoksi vapautuneet virat täyttämättä, järjestelemällä uusia, usein entistä vaativampia tehtäväkokonaisuuksia, painottamalla toimintaa keskeisiin tavoitteisiin ja tehostamalla toimintatapoja. Viraston resurssitilanne suhteessa lakisääteisiin tehtäviin ja kasvaneeseen ilmoitusmäärään on vuosi vuodelta vaikeutunut, minkä vuoksi on panostettu olemassa olevien tietojärjestelmien hyödyntämiseen ja uusien suunnitteluun. Taloutta on kertomusvuonna tasapainotettu ja saatu rahoitustilanne tyydyttävälle tasolle toteuttamalla tiukka säästöohjelma. Kaikesta huolimatta virasto on saavuttanut suurimman osan tulostavoitteistaan. Lähitulevaisuudessa uusi kuluttajahallinnon tietojärjestelmä tuo helpotusta kasvaneen ilmoitus- ja yhteydenottomäärän hallinnointiin sekä parantaa niiden hyödynnettävyyttä. Kuluttajavirasto on tehnyt vuorovuosin sidosryhmäkyselyn ja toiminnan itsearvioinnin. Vuonna 2011 vuorossa oli toiminnan arviointi, joka toteutettiin täysimittaisena CAF -arviointiprosessina vuodenvaihteessa Työssä tunnistettiin viisi keskeistä kehittämiskohdetta, joihin liittyi mm. prosessien kehittämisja sähköistämishankkeita. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti säilyi korkeana ja tulokset valtion keskiarvojen tuntumassa tai niiden yläpuolella. Virastossa arvostetaan työtehtävien haastavuutta ja joustavia työaikajärjestelyjä, mutta tyytyväisyys kehittymiseen tukeen oli laskenut jonkin verran.

4 4 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Kuluttajaviraston toiminta palvelee ensisijaisesti ministeriön Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä politiikkalohkon strategiaa, jossa on asetettu seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Yritykset ja julkinen valta noudattavat toiminnassaan kuluttaja- ja kilpailuoikeuden moderneja periaatteita Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat luottavat markkinoiden toimivuuteen Tulossopimuksen tavoite / painopiste 2011 Viestintäpalveluiden markkinoihin vaikuttaminen sekä valvonnan että informaation keinoin hyödyntäen myös maistraattien kuluttajaoikeusneuvonnasta saatuja tietoja Toteuma 2011 Lainsäädännön muuttuminen Viestintämarkkinalakiin saatiin useita kuluttajan asemaa parantavia säännöksiä. Kuluttaja-asiamies sai oikeuden määrätä operaattorin sulkemaan lyhytnumeron, josta tarjotaan harhaanjohtavia, perusteetonta taloudellista etua tavoittelevia palveluja. Laissa myös kiellettiin määräaikaisten liittymäsopimuksien automaattinen ketjuttaminen. Viestintäpalveluiden puhelinmyynnin rajoittamisesta annettiin hallituksen esitys. Kuluttajavirasto teki syksyllä 2011 aloitteen puhelimitse tapahtuvan myynnin kieltämisestä laajemminkin. Kuluttaja-asiat tuomioistuimissa Saatiin markkinaoikeudesta ja korkeimmasta oikeudesta kummastakin kaksi viestintäpalveluihin liittyvää ratkaisua. Yhteistyöhankkeet Neuvoteltiin yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton (FiCom ry) kanssa teleyritysten tarjoamien palveluiden yleiset sopimusehdot kuluttajille. Maksullisten puhelinpalveluiden eettisen lautakunnan (MAPEL) kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen MAPELin jäsenyritykset sitoutuivat siihen, että ne lähettävät mobiilipalveluiden kestotilaajille erillisen vahvistusviestin. Puhelinliittymämyynnin toimivat prosessit -hankkeessa laadittiin muistilista, josta myyjä ja kuluttaja voivat tarkistaa olennaiset puhelinliittymän hankinnassa selvitettävät asiat. MaksuTV- ja TV-asioista toteutettiin laaja-alainen projekti, jonka yhteydessä tehtiin useita toimenpiteitä kuluttajaoikeudellisesta näkökulmasta. Alan kanssa käynnistyi tiivis yhteistyö. Informaation tuottaminen Laadittiin maksu-tv.stä runsaasti uutta informaatioaineistoa, mm. verkkosisältöinä maksu-tv:n ostajan opas ja aihetta koskevat usein

5 5 kysytyt kysymykset. Täydennettiin viestintäpalveluihin liittyviä oppimistehtäviä. Päivitettiin verkkosivuille lainsäädännön muutokset. Käsiteltiin viestintäpalveluihin liittyviä aiheita Kuluttaja-lehdessä. Tuotettiin informaatiota älypuhelin-, taulutietokone-, tietoturvaohjelma- ja televisiotesteihin. Uusien kuluttajaluottoja koskevien säännösten noudattamisen valvonta yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa sekä ohjeistuksen ja informaation laadinta em. säännöksistä. Vietiin kaksi pikaluottoyritystä markkinaoikeuteen uusien säännösten pohjalta. Toteutettiin kaksi valvontahanketta yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Päivitettiin luottoja koskevaa informaatio-aineistoa. Luottoja koskevan linjauksen valmistuminen siirtyi vuoteen Analyysi ja johtopäätökset Tavoitteet toteutuivat hyvin painopistealueiden priorisoidussa toiminnassa. Aluehallintovirastojen kanssa yhteistyössä toteutetut kuluttajaluottoja koskevat valvontahankkeet etenivät suunnitelmien mukaan. Kuluttajaoikeudellisessa valvontatyössä jouduttiin kuitenkin resurssien puutteen vuoksi tinkimään kuluttajaoikeudellisen ratkaisukäytännön luomisesta. Sen seurauksena yksittäisten linjaratkaisujen määrä pieneni etenkin painopistealueiden ulkopuolelle jäävissä asioissa. Mobiilipalveluihin liittyviä ongelmia poistettiin tekemällä valvontatyötä vuonna 2008 valmistuneen kuluttajaoikeuden linjauksen pohjalta. Linjaus sekä operaattoreiden ja ns. väliportaan aggregaattoriyritysten kanssa käydyt tiiviit neuvottelut vaikuttivat siihen, että toimijat käsittelivät valituksia aikaisempaa vastuullisemmin, palauttivat rahoja asiakkaille ja katkaisivat harhaanjohtavia menettelyjä. Vahvistusviestien käyttöönotto vähensi huomattavasti kuluttaja-asiamiehelle tulevia mobiilipalveluihin liittyviä yhteydenottoja. Telepalveluiden yleisten vakiosopimusehtojen eteen tehty työ hyödyntää koko kuluttajakollektiivia. Kun kuluttajat saavat selkeää tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, riitatilanteet ja yhteydenotot palvelun tuottajien asiakaspalveluun vähenevät. Kuluttajaluotoissa ponnistelut kohdistuivat tuoreen kuluttajaluottolainsäädännön uudistuksen toimeenpanoon. Erityisesti pyrittiin varmistamaan, että vastuullista luotonantoa koskevat uudet periaatteet vakiintuvat yritysten toiminnassa ja että pikavippiyritykset omaksuisivat niitä koskevat markkinointi-, sopimusehto- ja perintäsäännökset lainsäädännön hengen mukaisesti. Tuotettu informaatio vastasi kysyntään. Informaation tuottamista tehostettiin ja sen laatua parannettiin kokeilemalla yhteisöllistä sisältötyökalua. Julkiseen keskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Kuluttajapoliittisen ohjelman nelivuotiskausi päättyi vuonna Kauden painopistealueina olivat viestintäpalvelut, rahoituspalvelut, lasten asema kuluttajina sekä ympäristöväittämien käyttö markkinoinnissa. Kooste näiden alueiden saavutuksista löytyy Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta - verkkolehden numerosta 1/12.

6 Siirtomenojen vaikuttavuus Strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtion talousarvioesitys 2011: Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyissä sekä tukee velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäisee syrjäytymistä Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestöjen myötävaikutuksella. Toiminnallinen tehokkuus, palvelukyky, tuotokset: Talous- ja velkaneuvonnan uusien asiakkaiden jonotusaika enimmillään Mittari Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika (pv) < Taloudellisuus Siirtotalouden kulut Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä Valtionavustus kuluttajajärjestöille Analyysi ja johtopäätökset Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä Talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tuottamiseen käytettiin vuonna 2011 yhteensä 153 henkilötyövuotta (v.2010: 164 htv). Valtion maksama korvaus, euroa, kattoi arvion mukaan noin 77 % talous- ja velkaneuvonnasta aiheutuvista kustannuksista. Varojenkäytön tiedot tarkentuvat, kun palveluntuottajat antavat lopulliset raportit vuoden 2011 kuluista. Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa talous- ja velkaneuvonnalle osoitettiin euron lisärahoitus ja se maksettiin maaliskuussa 2011 palveluntuottajille. Talous- ja velkaneuvojilla oli vuonna 2011 yhteensä asiakastapaamista (vuonna 2010: kpl, vuonna 2009: kpl). Asiakkaiden jonotusajat ensimmäiselle käynnille vaihtelivat toimipisteittäin ja kasvoivat edellisiin vuosiin verrattuna. Tavoitteen alle 60 päivän jonotusajasta saavutti 40 neuvontayksikköä. 17 neuvontayksikköä ei saavuttanut tavoitetta. Jonotusajan pidentymisen ja asiakastapaamisten vähentymisen todennäköisinä syinä olivat velkajärjestelyhakemusten määrän kasvaminen sekä henkilökunnan vähentyminen ja vaihtuminen. Kuluttajavirasto julkaisee talous- ja velkaneuvonnasta vuosittain erillisen julkaisun, jossa on kuvattu tarkemmin sen tilaa, työsuoritteita ja varojenkäyttöä. Valtionavustus kuluttajajärjestöille Määrärahasta maksettiin avustusta Kuluttajaliitolle ja Työteho-seuralle. Vuoden 2011 alussa kaksi kuluttajajärjestöä, Kuluttajat Konsumenterna ja Suomen Kuluttajaliitto, toteuttivat suunnittelemansa yhdistymisen. Kuluttajavirasto käy järjestöjen kanssa vuosittain tulosneuvottelut, joissa sovitaan toiminnan painopisteistä. Järjestöt antavat tilinpäätöksensä jälkeen raportit määrärahojen käytöstä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Kuluttajajärjestöt ovat omalta osaltaan edesauttaneet Kuluttajapoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista.

7 7 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Kuluttajaviraston tuottavuus Mittari Kuluttajaviraston kokonaistuottavuuden muutos 6,5-4, (1 (%) 1) Ennakkotieto, laskennassa käytetyt palkkojen, muiden kulujen sekä poistojen deflaattorit ovat arvioita. Tilastokeskuksen virallinen toteuma julkaistaan kesä-heinäkuussa Henkilötyövuodet tulosalueittain Henkilötyövuodet Tulosalue Tuoteturvallisuusvalvonta 10,0 11 % Valmismatkaliikkeiden valvonta 5,0 6 % 5,7 8 % 5,4 8 % Kuluttajan oikeudellisen aseman edistäminen 20,2 23 % 18,6 25 % 17,9 25 % Valistus ja viestintä 20,2 23 % 18,7 25 % 17,7 25 % Sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen 3,5 4 % 4,6 6 % 4,8 7 % Alue- ja paikallishallinnon ohjaus 5,9 7 % 4,9 7 % 4,7 7 % Toiminnan ohjaus ja kehittäminen 7,2 8 % 4,6 6 % 5,0 7 % Hallintopalvelut 17,5 20 % 17,1 23 % 15,8 22 % YHTEENSÄ 89,5 100 % 74,1 100 % 71,3 100 % Kustannukset tulosalueittain Palkkakustannukset Muut erilliskustannukset Osuus yhteiskustannuksist YHTEENSÄ Tulosalue % % % % Valmismatkaliikkeiden valvonta % % % % Kuluttajan oikeudellisen aseman edistäminen % % % % Valistus ja viestintä % % % % Sisämarkkinoiden toimivuuden edistäminen % % % % Alue- ja paikallishallinnon ohjaus % % % % Hallintopalvelut Kuluttajatutkimuskeskukselle YHTEENSÄ % % % % Analyysi ja johtopäätökset Vuonna 2011 Kuluttajaviraston kustannusrakenne keveni huomattavasti. Suurimpana osatekijänä tähän oli virastossa toteutettu säästöohjelma. Yhteiskustannukset pienenivät 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin vaikutus oli toimitilojen vähennyksellä alkaen, jolla saavutettiin yli euron säästöt. Vuoden aikana kertyi myös sellaisia säästöjä, joita ei ollut suunniteltu etukäteen. Valistuksen ja viestinnän tulosalueella toiminta sopeutettiin viraston taloudelliseen tilanteeseen. Lähes kaikista painotuotteista, kumppaneiden kanssa yhteisesti rahoitetuista hankkeista ja yhteystietojen julkaisemisesta erilaisissa luetteloissa luovuttiin. Lisäksi henkilövaihdoksesta johtuen Ajankohtaista Kuluttajaoikeudesta -verkkolehdestä ilmestyi suunnitellun kahdeksan sijasta vain seitsemän numeroa. Vuoden 2011 kustannusrakenteen keventyminen ja yli euron kustannusten pienentyminen, näkyi selvästi myös viraston kokonaistuottavuuden kasvuna.

8 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuus Kuluttaja-lehden levikki ja kustannusvastaavuus säilyvät hyvinä Mittari Kuluttaja-lehden tilaajamäärä Kuluttaja-lehden kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen (%) Kuluttaja lehti ja testikauppa TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntituotot muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä ylijäämä (+) tai alijäämä (-) käytetty MPL 7.1 :n mukainen hintatuki yli- tai alijäämä (+/-) hintatuen jälkeen käytettävissä MPL 7.1 :n mukainen hintatuki Kustannusvastaavuus -% ennen hintatukea 75 % 78 % 76 % Kustannusvastaavuus -% käytettävissä olleen hintatuen jälkeen 89 % 91 % 94 % 90 % Analyysi ja johtopäätökset Liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suoritteiden kustannusvastaavuustavoitteesta (94 %) jäätiin noin 4 prosenttiyksikköä. Yhtenä osatekijänä tähän oli, että tilaajamäärätavoitteesta jäätiin keskimäärin noin 500:lla per julkaistu lehti. Huomioitavaa oli, että kuntien tilaukset ovat vähentyneet lähes 200 kappaleella. Lehden painatus-, taitto-, valokuvaus- ja kirjoituspalvelujen kustannuksissa onnistuttiin säilyttämään edellisvuosien taso tai saavutettiin jopa säästöjä. Tähän päästiin tarkalla suunnitellulla, seurannalla ja palveluiden kilpailuttamisella. Tuotantokustannuksista postituspalvelujen kustannukset nousivat merkittävästi (vuonna 2010: euroa ja vuonna 2011: euroa) ja ne söivät muissa palveluissa saavutetut säästöt. Kuluttaja-lehden yhteiskustannusten määrä pieneni edellisestä vuodesta noin

9 9 euroa. Tämä johtuu koko viraston toiminnan yhteiskustannusten pienenemisestä, johon on vaikuttanut Kuluttajavirastossa vuonna 2011 toteutettu säästöohjelma. Kuluttajavirastossa on aloitettu selvitystyö Kuluttaja -lehden kustannusvastaavuuden parantamiseksi ja sitä kautta kustannusvastaavuustavoitteiden sekä -vaatimusten saavuttamiseksi. Julkisoikeudellisten suoritteiden tulostavoitteet, kustannusvastaavuudet Valmismatkaliikerekisteri Mittari Valmismatkarekisterin maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) Valmismatkaliikerekisteri TUOTOT - maksullisen toiminnan myyntituotot muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä ylijäämä (+) tai alijäämä (-) kustannusvastaavuus -% 70 % 59 % 100 % 75 % Analyysi ja johtopäätökset Valmismatkaliikerekisterin kustannusvastaavuustavoitteesta (100 %) jäätiin noin 25 prosenttiyksikköä. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannusvastaavuus parani kuitenkin olennaisesti. Suurimpana osatekijänä oli yhteiskustannusten määrän pienentyminen noin eurolla. Vuoden 2011 aikana toteutettiin valmismatkarekisterin maksullisten suoritteiden tarkastelu ja tämän perusteella valmismatkarekisterin suoritteiden hinnoitteluun tehtiin muutoksia alkaen. Hinnoittelumuutosten lisäksi valmismatkarekisterin kustannusrakenteeseen ja sen komponentteihin tehtiin muutoksia. Edellä mainittujen toimenpiteiden avulla julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus pyritään saamaan tavoitellulle 100 % tasolle vuonna 2013.

10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Euroopan kuluttajakeskus TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus - EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelut muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS = tuotot kustannukset = kustannusvastaavuus -% 40 % 34 % 40 % 36 % Analyysi ja johtopäätökset Kuluttajavirastossa toimii erillishankkeena Euroopan kuluttajakeskus (yhteisrahoitteinen EU-hanke). Hankkeessa on mukana myös maistraattien kuluttajaneuvonta. Keskus on osa ETA-maissa toimivaa European Consumer Centres -verkostoa, jonka tehtävänä on opastaa kuluttajia rajat ylittävässä kuluttajakaupassa. Kuluttajaviraston osalta hanke toteutui suunnitellusti. Euroopan kuluttajakeskus -hankkeessa Euroopan komissio rahoittaa toiminnan erilliskustannuksista puolet, eli 50 prosenttia. Lisäksi hankesopimuksessa on sovittu, että hankkeelle hyväksyttäviä yhteiskustannuksia (sähkö, vesi, posti, puhelinkulut jne.) voi olla erilliskustannusten lisäksi enintään 7 prosenttia, josta komission rahoitus kattaa puolet. Kustannusvastaavuus parani hiukan edellisestä vuodesta, mutta kustannusvastaavuustavoitteesta (40 %) jäätiin. Euroopan komission kanssa tehty hankesopimus ohjaa tiukasti Euroopan kuluttajakeskus -hankkeen toimintaa ja resurssien käyttöä. Vuonna 2011 hankesopimuksessa ollut budjetti toteutui 97-prosenttisesti ja miltei kaikki toiminnan tavoitteet saavutettiin.

11 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Keskeisimpien suoritteiden määrät Ala- tai aihekohtaisen valvonnan ja vaikuttamisen projektit KA:n valvontatoimenpiteet (neuvotteluratkaisu, vapauttava, ala- tai aihekohtainen toimi) Markkinaoikeushakemukset ja kuluttaja-asiamiehen kiellot Valmismatkaliikerekisterin vakuuspäätökset Euroopan kuluttajakeskuksen käsittelemät tiedustelut ja valitukset Osallistuminen työryhmiin ja komiteoihin Annetut lausunnot Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta verkkolehti Kuluttajavalistuksen ja -kasvatuksen hankkeet Tiedotteet Julkaistut testit Kuluttaja-lehti Alue- ja paikallishallinnon henkilökoulutuspäivät Analyysi ja johtopäätökset Yleisesti suoritemäärät ovat vuotta edeltävällä tasolla. Merkittävin suhteellinen muutos oli alue- ja paikallishallinnon henkilökoulutuspäivissä, jotka kasvoivat 16,5 %. Koulutusten määrän kasvuun oli useampia syitä. Vuonna 2010 tuoteturvallisuuden koulutukset eivät enää olleet Kuluttajaviraston vastuulla ja kaksi kuluttajaneuvonnan teemapäivää peruuntui äkillisten resurssiongelmien vuoksi. Nämä selittävät vuoden 2010 alhaiseksi jäänyttä toteumaa. Lisäksi vuonna 2011 uusille talous- ja velkaneuvojille järjestettiin kaksi kurssia aikaisemman yhden sijaan. Kuluttaja-asiamiehelle tulleita valvontailmoituksia päätettiin kpl vuonna Näistä noin 5000 ilmoitusta päätettiin varsinaisilla valvontatoimenpiteillä ja noin ilmoitusta informaatiolla yritykselle ja ilmoituksentekijälle. Valvontaa voidaan hoitaa joko välittömästi yritykseen kohdistuvilla toimenpiteillä tai kokonaisuuksina, joihin on yhdistetty useita samaan alaan tai ilmiöön liittyviä ongelmia. Yhden tapauksen hoitamiseen voidaan käyttää myös useita keinoja samanaikaisesti, esimerkiksi sanktioiden sijasta tai rinnalla kuluttajainformaatiota, opastusaineistoa yrityksille, itsesääntelyhankkeiden tukemista, asian ottamista esille lainsäädäntöhankkeiden osana tms.

12 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Kuluttajaoikeuden hankkeet kohdentuvat kuluttajan kannalta merkityksellisiin aiheisiin ja ongelmiin ja parantavat kuluttajan oikeudellista asemaa Mittari Hanke- ja tuotoskohtainen itsearviointi (1-5) 4 4,25 >3,5 4,45 Kuluttaja-asiamiehen kieltojen ja markkinaoikeushakemusten määrä Suunniteltu ala- ja aihekohtainen valvonta ja vaikuttaminen, projektit 2011 Arvio (skaala 1-5) Vanhusten palveluasuminen, linjauksen päivitys 3,5 Markkinointiarpajaislinjaus 5 Lentolinjaus 4 Kuntokeskuslinjaus 4,5 Valvontakirjeiden päivitys, yhteistyöprojekti Aluehallintovirastojen kanssa 5 Tarkistuslista jatkuvan luoton myyjille, päivitys 5 MaksuTV -projekti 4 Keskiarvo 4,45 Kuluttajaoikeudelliset valvontailmoitukset käsitellään tehokkaasti Mittari Päätettyjen ja saapuneiden valvonta-ilmoitusten välinen suhde (%) > Analyysi ja johtopäätökset Kuluttaja-asiamiehen ala- ja aihekohtaisissa hankkeissa otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jolla näiden projektien toteutustapaa jäntevöitettiin ja yhdenmukaistettiin. Useimpien linjausten valmistelussa olivat mukana myös alaa edustavat elinkeinoelämän tahot, jotka antoivat omat näkemyksensä linjauksiin jo luonnosvaiheessa. Tämä edesauttoi hyvää lopputulosta. Kieltojen ja markkinaoikeushakemusten määrää on hankala arvioida etukäteen. Etenkin markkinaoikeuteen vietävien tapausten kohdalla joudutaan aina arvioimaan resurssien kohdentamista. Käytännössä on mahdollista hoitaa samanaikaisesti vain neljästä viiteen juttua, koska juttuihin liittyy yleensä myös muutoksenhakukierros korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi markkinaoikeusjuttujen elinkaari riippuu tuomioistuinten työtilanteesta. Vireille pantavien hakemusten määrää on säänneltävä pidemmällä aikavälillä tietoisesti, koska merkittäviä ja olennaisia tapauksia on enemmän kuin koskaan pystytään tuomioistuinkäsittelyyn viemään. Määrätietoisella tilanneseurannalla ja resurssienkäytön priorisoinnilla tilanne on saatu pidettyä hallinnassa. Lisäämällä sähköisiä menettelytapoja ilmoitusten käsittelyä on saatu tehostettua ja pidettyä tilanne toistaiseksi hallittavana.

13 13 Kuluttajilla ja elinkeinonharjoittajilla on käytettävissään sisällöltään ajankohtaiset, helppokäyttöiset ja itsepalveluna sujuvasti toimivat Kuluttajaviraston verkkopalvelut Mittari Verkkopalvelujen asiakastyytyväisyys (1-5) 4,1 4,1 > 4 3,7 Verkkopalvelujen käyntimäärä/kk Julkiset verkkopalvelut, käyttömäärä Käynnit/kk kuluttajavirasto.fi kuluttaja.fi (lehti ja testipankki) kuluttajaoikeus.fi/verkkolehti (Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta) ecc.fi (Euroopan kuluttajakeskus) YHTEENSÄ > Kuluttajaviraston verkkopalvelujen suosituin sisältö etusivun ja hakupalvelun lisäksi näyttökertojen mukaisessa järjestyksessä 1. kuluttajaneuvonta (etusivu) 6. testit kuluttaja.fi palvelussa 2. usein kysytyt kysymykset 7. matkatoimistorekisteri 3. kuluttajaneuvonnan yhteystiedot 8. ilmoitus kuluttajavirastoon/kuluttaja-asiamiehelle 4. kuluttajaviraston yhteystiedot 9. yritykselle (etusivu) 5. valitus (reklamaatio) yritykselle, ohjeet ja mallit 10. talous- ja velkaneuvojien yhteystiedot Analyysi ja johtopäätökset Viraston verkkopalveluiden käyttö kasvoi yli 14 prosentilla. Kävijämäärää on pyritty kasvattamaan uusilla sisällöillä, sisältöjä kehittämällä, lisäämällä mahdollisuus sivujen jakamiseen (ns. Jaa/Share -merkit) ja sosiaalisen median kanavilla (Facebook ja Twitter). Viestintää on tehty monikanavaisesti ja palvelussa on nostettu esiin ajankohtaisia kuluttajakysymyksiä. Julkista keskustelua herättävät asiat ovat näkyneet kävijäpiikkeinä käyntitilastoissa (Alma Tourin konkurssi, Market Energiaa koskevat valitusmäärät ja VR:n junien myöhästely). Verkkolehti Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta kasvatti tilaajakantaansa 300:lla. Sillä oli vuoden lopussa 4653 tilaajaa. Verkkopalveluiden asiakastyytyväisyys laski. Vastaajien arviot palvelun käytön helppoudesta, itsepalvelun sujuvuudesta ja sisällön ajankohtaisuudesta ovat alentuneet tasaisesti kyselyn aloittamisesta 2008 lähtien. Kyselyn tuloksista laskettiin ensimmäistä kertaa myös tunnusluku palvelun hyödyllisyydelle, indeksiksi saatiin 3,7. Myös vastaajien määrä on pudonnut vuoden 2008 tuhannesta vastaajasta alle 150:een ja sitä näyttää olevan vaikea nostaa. Vastaajien pieni määrä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen.

14 14 Valmismatkan ostajan saatava on turvattu valmismatkaliikkeen konkurssitapauksessa. Mittari Maksettujen korvausten kattavuus (%) Valmismatkaliikkeiden vakuuksien riittävyys ja muutostarpeet tarkistetaan säännöllisesti riskinarviointiin perustuvan suunnitelman mukaisesti Mittari tavoite Vakuuspäätösten laatuindeksi 1,01 1,26 0,95 1,05 toteuma - Valmismatkaliikevalvonnan rekisteröintihakemukset käsitellään tehokkaasti Mittari Käsittelyaika (pv) ,7 Valmismatkaliikerekisterin tilanne vuoden lopussa Rekisteröityneitä yrityksiä Näistä välittäjiä Vakuuden asettaneita Uusia rekisteröintejä Rekisteristä poistettuja Vakuuksien yhteismäärä 192 milj. euroa 196 milj. euroa 226 milj. euroa Analyysi ja johtopäätökset Vuoden 2011 aikana valmismatkaliikkeiden toiminnassa jatkuivat jo aikaisempina vuosina alkaneet muutokset. Matkatoimistojen määrä jatkoi lievää kasvua niin, että välitystoimintaa harjoittavien matkatoimistojen määrä väheni suhteessa matkanjärjestäjätoimintaan. Vakuuden määrä nousi edellisvuodesta huomattavasti, mikä osoitti, ettei vuoden 2011 taloudellinen taantuma kohdistunut valmismatkamyyntiin huomioitavasti. Vuonna 2011 tapahtui kuusi valmismatkaliikkeen konkurssia tai maksukyvyttömyystilannetta, joissa kaikissa matkustajien saatavat olivat 100-prosenttisesti turvattuja. Vuoden 2011 syksyllä Alma Tour Oy ajautui konkurssiin. Kyseessä on Töölön Matkatoimisto Oy:n jälkeen suurin konkurssi matkatoimistoalalla yli kymmeneen vuoteen. Alma Tour Oy:n konkurssissa on noin 450 korvaushakemusta, jotka käsitellään vuoden 2012 kevääseen mennessä.

15 15 Kuluttajaviraston ohjauksella tuetaan alue- ja paikallishallinnon (aluehallintovirastojen kuluttajatehtävät, maistraattien kuluttajaneuvonta sekä talous- ja velkaneuvonta kunnissa) tehtävien tehokasta toteutumista Mittari KUVin järjestämän koulutuksen asiakastyytyväisyys (1-5) Analyysi ja johtopäätökset 4,1 4,0 >3,5 4,0 Koulutuksiin osallistujien tyytyväisyys on aiempien vuosien tasolla ja pysynyt hyvänä. Kuluttajanneuvonnan teemapäivien aihe valitaan neuvojien toiveiden mukaan ja muidenkin koulutusten sisältö suunnitellaan vastaamaan osallistujien toiveita. Palveludirektiivi: lupaviranomaisten rajat ylittävä yhteistyö, varoitusjärjestelmän toiminta, keskitetyn asiointipisteen tiedontuottajaverkosto ja vastaanottajien neuvonta ovat tehokkaasti koordinoituja Mittari KUVin järjestämän koulutuksen ja opastuksen asiakastyytyväisyys (1-5) Analyysi ja johtopäätökset - - >3,0 4,0 Palveludirektiivin toimeenpano on vielä käynnissä. Vuodelle asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin, osittain jopa ylitetty. Keskitetyn asiointipisteen uudistus eteni odotettua vauhdikkaammin. Kuluttajavirasto sai koottua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen aktiivisen ja kehittämismyönteisen viranomaisverkoston, joka jatkaa työskentelyä myös tulevaisuudessa. IMI-tietojärjestelmään lisättiin Suomen rekisterihakemisto. Kuluttajaviraston TEMin kanssa järjestämät kaksi ajankohtaisseminaaria on koettu tarpeellisiksi. Kuluttajan aseman turvaaminen ETA-alueen rajat ylittävässä kaupassa opastamalla kuluttajia ja tarjoamalla tukea yksittäisissä riita-asioissa Mittari Komission suoritusarviointi Kuluttajavirastossa toimivan Euroopan kuluttajakeskuksen tuloksellisuudesta Analyysi ja johtopäätökset Komission arviointi valmistuu kesäkuussa above avg erinomainen hyvä - Viraston palvelukyky pyritään pitämään vakaana toimintatapojen kehittämisen avulla sekä parantammalla prosesseja uuden tietojärjestelmähankkeen avulla Mittari CAF -itsearviointi - - tehdään tehty Kuluttajahallinnon yhteinen tietopankki hankkeen eteneminen - - Kilpailutus tehty ja testaus aloitettu Kilpailutus on siirretty alkuvuoteen 2012

16 16 Analyysi ja johtopäätökset CAF -itsearvioinnin toteuttaminen siirtyi vuoden 2012 puolelle ja se toteutettiin tammikuussa. Aikataulua siirrettiin, koska itsearviointi oli tarkoituksen mukaista toteuttaa vasta uuden ylijohtajan valinnan jälkeen. CAF -itsearviointi toteutettiin ilman pisteytystä eli arvioinnissa keskityttiin vahvuuksien, parannusta vaativien alueiden sekä konkreettisten kehittämiskohteiden määrittämiseen. Toimintaa arvioitiin seuraavilla osa-alueilla: johtajuus, strategiat ja toiminnan suunnittelu, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit sekä prosessit. Tuloksia arvioitiin puolestaan seuraavilla alueilla: asiakas- ja kansalaistulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset sekä keskeiset suorituskykytulokset. Kuluttajahallinnon yhteisen tietopankin kilpailutuksen toteutusaikataulu on viivästynyt, koska Valtion puheratkaisun kilpailutuksen (Hansel) valitukset ovat vaikuttaneet TEMin Contact Center -toiminnon toteuttamiseen. Kuluttajahallinnon yhteinen tietopankki -hankkeessa ei voida edetä kilpailutusvaiheeseen, ennen kuin TEMin CC-alustan ratkaisut ovat varmasti tiedossa. Hankittavan sovelluksen käyttöönottoon on valmistauduttu ajantasaistamalla Kuluttajaviraston teknistä ympäristöä. Lisäksi on edetty asioissa, jotka eivät ole sidoksissa hankintaan (tietosisältö, prosessit, rautalanka- ja mock up -versiot sekä niistä saatava palaute, parempi raportointi olemassa olevista tietoaineistoista). Tulossopimuksen tavoite 2011 Toteuma 2011 Virastossa huomioidaan Energiatehokkuussuunnitelma laaditaan vuoden 2012 aikana. valtioneuvoston periaatepäätöksen velvoite energiatehokkuussuunnitelman laadinnasta siten, että energiatehokkuussuunnitelma on valmis vuoden 2012 kuluessa. Toimenpidesuunnitelma tietoturvaasetuksen mukaisen perusturvatason Suunnitelma tietoturvallisuuden perustason saavuttamiseksi Tietoturvallisuuden vuosikello laadittiin touko-kesäkuussa saavuttamiseksi laaditaan 6/2011 laadittiin kesäkuussa Suunnitelma perustuu IT-arvioinnista ja mennessä. Tietoturvallisuuden organisaation itse tekemästä arvioinnista saatuihin tietoihin vuosikello v1.0 laaditaan 6/2011 mahdollisista tietoturvapuutteista. mennessä. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä keskityttiin viraston tietojärjestelmien (kuluttajaneuvonnan tietojärjestelmä ja valmismatkarekisterin tietojärjestelmä) tietoturva-auditointiin ja Virasto valmistautuu vuoden 2011 aikana uuden hankehallintajärjestelmän käyttöönottoon ja osallistuu perustettavan projektiverkoston työskentelyyn. Virasto kartoittaa mahdollisuudet tehostaa toimintaansa valtioneuvoston toimintamenojen säästöä koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Virasto jatkaa toimenpiteitä tasa-arvon valtavirtaistamisen toteuttamiseksi löydettyjen ongelmien korjaamiseen. Virasto osallistui Kuluttajahallinnon yhteinen tietopankki hankkeen kanssa TEMin yhteisen hankehallintajärjestelmän pilotointiin. Kuluttajavirastossa toteutettiin vuoden 2011 aikana säästöohjelma, joka perustui osittain valtioneuvoston periaatepäätökseen 2/2010 ja osittain omaehtoiseen säästöohjelmaan. Osaksi säästöohjelman seurauksena viraston toimintamenojen bruttomenoissa saavutettiin euron säästöt edelliseen vuoteen verrattuna. Viraston viestinnässä puhutaan neutraalisti kuluttajista. Segmentointia voi olla akselilla alaikäisettäysivaltaiset sopijakumppanit tai vahvat-heikot kuluttajaryhmät. Sukupuoliroolit nousevat esiin ainoastaan tiedotettaessa mainonnan hyvään tapaan liittyvistä asioista. Kuluttaja-lehti välttää tietoisesti sukupuolistereotypioita sekä jutuissa että kuvituksessa.

17 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitehankkeet 2011 Toimenpiteet 2011 Jaksamisen tukeminen ja ryhmien Vuonna 2011 toteutettiin ryhmärajat ylittäviä hankkeita, joiden välisen yhteistyön kehittäminen tavoitteena oli lisätä ryhmien välistä yhteistyötä ja synergiaa. Virastossa on käytössä varhaisen reagoimisen malli. Henkilölle tarjotaan mahdollisuus kulttuuriseteleihin ja työnantaja tukee ja työnantaja tukee hierojalla käyntiä. Henkilöstön käytössä on virastorakennuksen kuntosali ja liikuntatila. Esimiestyön kehittämiseen panostetaan järjestämällä koko talon esimiestyöpajoja. Esimiestyöpajoilla pyritään edistämään yhteisten toimintamallien käyttöönottoa. Ryhmien välistä yhteistyötä tuetaan mm. järjestämällä viraston yhteisiä tapahtumia ja retkiä. Hallinnonalan yhteiset tunnusluvut Henkilötyövuosien kehitys henkilötyövuodet 89,6 74,1 72,5 71,3 josta maksullisen toiminnan osuus ja 8,9 8,9 8,2 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus (Euroopan Kuluttajakeskus) 3,5 3,5 3,7 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolot/htv 11,4 9,3 < 11,0 8,4 lyhytaikaiset (1-3 pv) sairauspoissaolotapaukset työtyytyväisyysindeksi (1-5) (naiset/miehet) 3,7/3,4 3,5/3,5 3,7/3,7 3,43/3,65 Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 3,7 2,4 5 3,3 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % 3,2 1,4 < 4,5 2,7 työhakemukset/avoin työpaikka > Henkilöstön määrä ja rakenne vuoden lopussa Henkilöstön määrä Henkilötyövuodet 93,3 89,8 89,6 74,1 71,3 Vakinaisessa palvelusuhteessa Määräaikaisessa palvelusuhteessa Osa-aikaeläkkeellä Naisia Keski-ikä 44,2 45,7 45, ,7 55-vuotiaita tai vanhempia Työterveyshuollon kustannukset Euroa/htv Yhteensä, euroa Työhyvinvoinnin tukeminen Eri henkilöstöhankkeet, euroa Työpaikkaruokailun tuki, euroa

18 18 Työtyytyväisyyskysely, VMBaro Valtio 2011 Johtaminen 3,40 3,64 3,63 3,41 3,42 3,39 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,68 3,90 3,98 3,85 3,82 3,66 Palkkaus 2,89 3,07 3,08 2,92 2,91 2,82 Kehittymisen tuki 3,35 3,52 3,42 3,33 3,16 3,19 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,72 3,93 3,98 3,86 3,83 3,71 Työolot 3,56 3,72 3,73 3,73 3,83 3,56 Tiedon kulku 3,10 3,41 3,49 3,36 3,17 3,10 Työnantajakuva 3,24 3,48 3,60 3,49 3,44 3,22 Keskimäärin (työtyytyväisyyden 3,37 3,60 3,64 3,51 3,48 3,36 indeksiluku) Kuluttajaviraston lisäkysymykset 3,23 3,55 3,62 3,46 3,43 - Indeksiarvot: 1= huono, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erittäin hyvä Analyysi ja johtopäätökset Kuluttajavirasto on toteuttanut sille tuottavuusohjelmassa asetettujen 15,4 henkilötyövuoden vähennykset vuosien välillä ja viraston henkilöstömäärä on pienentynyt noin 95 henkilöstä 70 henkilöön. Tämä ei ole ollut parasta maaperää kehittää henkilöstön työtyytyväisyyttä, joka on yksi tuloksellisen toiminnan mahdollistajista pidemmällä aikajänteellä. Työtyytyväisyyskyselyn 2011 tulokset ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Merkittävin muutos tapahtui kehittämisen tuki -alueella, jonka tulos heikentyi. Eniten heikentyivät työpaikkakoulutusmahdollisuuksiin ja muihin osaamisen kehittämistoimenpiteisiin liittyvät tulokset. Työilmapiiri, työn sisältö ja haasteellisuus sekä työolot saivat erittäin hyvät tulokset kyselyssä. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä ja niiden suhteellinen osuus laskivat edelleen. Kokonaismäärän lasku johtui pitkäaikaisten sairauspoissaolojen määrän laskusta. Lyhytaikaisten sairauspoissaolojen absoluuttinen määrä väheni, mutta suhteellinen osuus säilyi ennallaan. Koulutuspäivätavoitteesta jäätiin selvästi, vaikka edelliseen vuoteen verrattuna oli tapahtunut lisäystä. Viraston henkilöstön koulutusbudjetti oli mitoitettu 5 koulutuspäivää/henkilötyövuosi -tavoitteen mukaisesti. Koulutuspalveluiden ostoon jäi käyttämättä noin budjetoiduista (noin euroa) varoista. Yhtenä selittävänä tekijänä lyhytaikaisten sairauspoissaolotapausten määrälle sekä koulutuspäivätavoitteesta jäämiselle voidaan pitää tuottavuusohjelman mukaisten henkilötyövuosivähennysten toteuttamista. Vähennykset on toteutettu luonnollisella poistumalla ja vuoden 2007 jälkeen yhdenkään eläkkeellä jääneen tilalle ei ole tehty ulkopuolista rekrytointia. Tämä on nostanut henkilöstön keski-ikää ja lisännyt henkilöiden työmäärää. Voi olla, että kiireen tunne on lisääntynyt ja koulutuksiin ei yksinkertaisesti ehditä osallistumaan.

19 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Kuluttajaviraston vuoden 2011 kokonaisrahoitus oli noin 6,27 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon talousarvion yhteydessä myönnetyt määrärahat, edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat sekä maksullisen että yhteisrahoitteisen toiminnan tulorahoitus. Vuoden 2011 rahoituksesta 79,7 prosenttia ( euroa) oli Valtion talousarvion kautta kohdennettuja vuoden 2011 määrärahoja, joita olivat Kuluttajaviraston toimintamenot ( euroa), työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha ( euroa) sekä talous- ja velkaneuvonnan koulutukseen varattu määräraha ( euroa). Edellisiltä vuosilta siirtyneiden määrärahojen osuus oli 4,5 % kokonaisrahoituksesta. Siirtomäärärahoista euroa oli toimintamenoja ja euroa talous- ja velkaneuvonnan koulutukseen varattua määrärahaa. Tulorahoitus ( euroa) muodosti 15,8 prosenttia kokonaisrahoituksesta. Tulorahoituksesta yli puolet saatiin Kuluttaja-lehden myyntituloista (n euroa). Loput olivat valmismatkaliikkeiden valvontamaksuja ( euroa), yhteisrahoitteisen hankkeen komission rahoitusosuutta sekä komission virkamatkustamisen kulukorvauksia. Rahoitusrakenteessa ei tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna Talousarvion toteutuminen Kuluttajaviraston toimintamenot (nettobud, S2v) Vuonna 2011 Kuluttajavirastolle myönnettiin toimintamenomäärärahaa yhteensä euroa, jossa oli euroa vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Määrärahan mitoituksessa oli otettu huomioon tuottavuustoimien (-4,4 htv), palkkauksen tarkistusten ja kelamaksujen kertaluonteisen poiston palautus. Vuonna 2011 toimintamenojen nettokäyttö oli euroa, joka oli 3,4 % ja euroa vähemmän kuin vuoden 2011 toimintamenomäärärahat. Tämän vuoksi siirtomäärärahat kasvoivat kyseisen määrän verran. Vuoden 2011 tavoitteena oli pysäyttää toimintamenomäärärahojen siirtyvien erien pieneneminen. Tässä mielessä säästötavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin. Vuoden aikana Kuluttajavirastossa toteutettiin säästöohjelma, jonka tavoitteena oli saavuttaa euron säästöt vuonna Tavoitteina olivat euron säästöt toimitilavuokrissa, euron säästöt palkkamenoissa, euron säästöt virkamatkamenoissa, euron säästöt tarjoiluissa, euron säästöt sisäisissä suunnittelukokousten järjestämisessä, euron säästöt lehdissä ja kirjoissa sekä euron kohdentamattoman säästöt. Säästöohjelma toteutui seuraavasti: Toimitilavuokrissa saavutettiin noin euron säästöt, palkkamenoissa noin euron säästöt, virkamatkamenoissa euron säästöt, tarjoiluissa euron säästöt, muissa tilavuokrissa euron säästöt, kirjoissa ja lehdissä euron säästöt sekä muita toimintamenosäästöjä yhteensä euroa, jotka koostuivat investoinneista sekä palveluiden ostoista. Kaiken kaikkiaan toimintamenojen bruttomenot pienenivät euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2011 aikana Kuluttajaviraston rahoituksellinen asema parantui ja on nyt tyydyttävällä tasolla.

20 20 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (momentti , S2v) Kuluttajaviraston vetämä kuluttajahallinnon yhteinen tietopankki -hanke (Kuti) on yksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuushanke. Vuodelle 2011 hankkeelle myönnettiin tuottavuusmäärärahaa euroa, josta Kuluttajavirasto käytti euroa. Käyttämättä jäänyt osuus palautettiin vuoden lopussa ministeriöön. Kuluttajaviraston muut hallinnoimat määrärahat (siirtotalouden kulut) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (momentti , S2v) Vuonna 2011 määrärahaa käytettiin noin euroa. Talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tuottamiseen momentilta maksettiin palveluntuottajille euroa ja Kuluttajavirasto käytti momentilta yhteensä euroa. Valtionavustus kuluttajajärjestöille (momentti , kiinteä määräraha) Momentin määrärahat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna eurolla ja olivat vuosien 2008 ja 2009 tasolla. Vuoden aikana momentin määrärahat jaettiin järjestöille 100 %:sti. Lopullisesti järjestöjen 2011 valtionavustukset vahvistetaan, kun Kuluttajavirasto saa järjestöiltä valtionavustusten käyttöselvitykset ja vuoden 2011 tilinpäätökset. Valtionavustukset jaettiin seuraavasti: Järjestö euroa Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry Työtehoseura ry Yhteensä