Pirlaxudd. Ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavaselostus. Wixplan Ab Henrik Wickström

Transkriptio

1 Pirlaxudd Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaselostus Porvoon kaupunki Wixplan Ab Henrik Wickström Borgå stad

2 PIRLAXUDD RANTA-ASEMAKAAVA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kunta ja alue: PORVOON KAUPUNKI, PIIRLAHTI Kylä ja tilat: Tilat RN:ot 1:32, 1:54, 1:55, 1:56, 1:57, 1:109 ja RN:o 1:110 Piirlahden kylässä. Kaava-alueen sijainti Piirlahden niemen ranta-asemakaava koskee melkein koko Piirlahden niemeä Piirlahden kylässä n. 15 km itään Porvoon keskustasta. Kaavaalueen sijainti ilmenee karttaliitteestä 1. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Pirlaxudd ranta-asemakaava. Ranta-asemakaava koskee kaikkia tiloja kokonaisuudessaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 30,04 ha. Todellisen rantaviivan pituus on n. 2,18 km. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa uusia vapaa-ajantontteja lähinnä niemen etelärannalle sekä säilyttää ja kehittää tilan vahaa tilakeskusta maatalous- ja ratsastustilana. Kaavan laatija: Wixplan Oy, DI Henrik Wickström, YKS-160 Ruusunmarjapolku 3, Porvoo. Puh: , e-post: Asemakaavan käsittely: Vireilletulo: Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Nähtävillä (MRA 27 ) Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa Hyväksytty kaupunginhallituksessa: Hyväksytty kaupunginvaltuustossa: Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista: 1. Ranta-asemakaava-alueen yleissijainti 1: Ote kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaavasta 1: Tilastotietoja 4. Uusi tulotie 1: Kuva itäisen niemenkärjen rakennusten sijoittelusta 1: Illustraatio n. 1: Ranta-asemakaavakartta määräyksineen (erillinen) 1: Luontoselvitys (T:mi Teppo Häyhä, erillisraportti) 9. LSL 65 mukainen selvitys vaikutuksista Natura alueeseen (erillinen) Porvoossa ( ), Henrik Wickström

3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Piirlahden ranta-asemakaavoitus aloitettiin marraskuussa 2005 neuvottelemalla Porvoon kaupungin asemakaavaosaton edustajien kanssa. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui ja se on tarkistettu Ennen varsinaisen ranta-asemakaavaluonnoksen laatimista tehtiin alueella luontoselvitys ranta-asemakaavoituksen pohjaksi. Luontoselvitys on valmistunut Ranta-asemakaavaluonnos on valmistunut Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Ranta-asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 nojalla Nähtävillä olon jälkeen on laadittu LSL 65 :n mukainen selvitys ranta-asemakaavan vaikutuksista Natura 2000-alueeseen ja sen sekä alustavien lausuntojen perusteella on tehty merkittäviä korjauksia kaavaehdotukseen. Rantaasemakaavaehdotus on ollut nähtävillä MRA 27 nojalla Ranta-asemakaavan sisältö Asemakaava käsittää viisi korttelia, joissa on yhteensä kuusi uutta lomaasuntotonttia ja yksi jo ennestään rakennettu maatilan talouskeskusalue. Päätilan pellot ja osittain metsäalueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi sekä osittain maa- ja metsätalousalueiksi joilla on ympäristöarvoja. 2.3 Toteuttaminen Alueella on olemassa tilakeskuksen vanha kaksikerroksinen asuinrakennus ja siihen liittyvä sivurakennus sekä vanha maatalousvaja. Uudet tontit rakennetaan sen jälkeen kun kaava on hyväksytty ja saanut lainvoiman. Ennen rakentamista kaava-alueelle on tie tilan Piirlahti RN:o 1:161 alueella siirrettävä olemassa olevalle rasitealueelle. 3. LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pikkupernajanlahteen työntyvällä kapeahkolla n. 1,1 km pitkällä niemellä. Niemen maasto on varsin vaihteleva ja alueen korkein kohta on + 34 m merenpinnasta. Rinteet ja ranta-alueet ovat varsin rehevät. Alueen rannat ovat pääosin matalia kaislikkorantoja niemenkärkeä lukuunottamatta.

4 Tilan peltoja ei ole viljelty viime vuosina mutta ne on pidetty auki niittämällä vuosittain. Päätilan asuinrakennus on käytetty kesäasuntona viimeiset kymmenen vuotta ja sen pihapiiri on hoidettu Luonnonympäristö Suunnittelualueesta noin 35 % on metsää, 20 % on kalliometsää ja avokallioita, 25 % peltoa, 10 % rakennettua piha-aluetta ja 10% rantaniittyä. Alueen metsät on hakattu kahteen otteeseen, viimeinen hoitohakkuu on tehty talvella Erillinen yksityiskohtainen luontoselvitys on laadittu kaavoitettavalta alueelta kevään ja kesän 2006 aikana, laatijana FM Teppo Häyhä (T:mi Teppo Häyhä). Luontoselvitysraportti on tämän kaavaselostuksen erillisenä liitteenä. Luontoselvitys käsittää: - alueen kasvillisuus ja kasvisto - arvokkaat luontotyypit - vesi- ja rantalinnusto - sekä liito-oravaselvityksen. Tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella on 6 arvokasta luontoaluekokonaisuutta, joita on otettava huomioon kaavoituksessa ja pyrittävä säilyttämään kaavamääräyksillä ja sijoittamalla rakennusalueet vähemmän aroille alueille Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on maatilan kaksikerroksinen päärakennus, jonka kerrosala on n. 300 ka-m2 ja siihen liittyvä n. 90 ka-m2 sivuasunto/talousrakennus sekä vanha talli/kalustovaja. Muut talousrakennukset on purettu. Tilan laituri sekä pieni uimahuone sijaitsee n. 300 m itään päärakennuksesta. Piirlahden niemellä on lisäksi kaksi loma-asuntoa, mutta ne eivät kuulu asemakaava-alueeseen. Asuinrakennukselle sekä loma-asunnoille on olemassa tieyhteys niemen pohjoisrantaa pitkin Maanomistus Elly Blom omistaa tilat Pirlaxudd 1:109 ja Pirlaxudd III 1:56 ja Pirlaxudd IV 1:57 ja muut tilat Rudolf Peter Zeidlerin ja Eugenia Zeidlerin kuolinpesät (2/3), Kristin Zeidler (1/12) Peter Zeidler (1/12), Veronica Ääri (¼) ja Elly Blom (¼). Elly Blomia edustaa kaavoituksessa Porvoon kaupungin yleinen edunvalvoja. 3.2 Suunnittelutilanne Voimassa olevat kaavat Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Vahvistetuissa seutukaavoissa, hyväksytyssä maakuntakaavassa eikä laadittavana olevassa maakuntakaavamuutoksessa ole osoitettu maankäyttövarauksia alueella.

5 3.2.2 Pohjakartta Alueella on voimassa valtuuston hyväksymä kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaava. Suurin osa alueesta on M-5 aluetta ja pieni osa MU-1 aluetta osayleiskaavassa. Ote kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaavasta liitteenä 2. Kaavoituksen pohjakartan mittakaavaan 1:2000 on laatinut Kaavakartta Oy vuonna Kaupungingeodeetti Terhi Pöllänen on hyväksynyt pohjakartan ASEMAKAAVAN SUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelutarve ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos on laadittu ja hyväksytty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa Osallistuminen ja yhteistyö Kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma on kuulutettu ja asetettu nähtäville MRA 30 :n nojalla yhdessä alustavan ranta-asemakaavaluonnoksen kanssa välisenä aikana. Lausuntojen ja muistutusten perusteella on tehty eräitä korjauksia, joista on neuvoteltu ja tarkistettu maastokäynnin yhteydessä kaupunkisuunnittelupäällikön ja kaavoittajan kanssa. Tämän jälkeen on tehty tarkistuksia mm. on yksi tontti poistettu ja tonttikohtainen rakennusoikeus pienennetty. Ranta-asemakaavaehdotus on ollut MRA 27 :n nojalla nähtävillä Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, jossa myös alustava luonnos oli esillä pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa Neuvottelussa oli mukana Uudenmaan ympäristökeskus, Porvoon kaupungin kaavoitus- ja ympäristöviranomaiset sekä kaavan laatija. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä siihen liittyvästä kaava-luonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta on pyydetty viralliset lausunnot. 4.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleispiirteiset seudulliset ja yhdyskuntarakenteelliset tavoitteet Maakuntakaava: Vahvistetuissa seutukaavoissa eikä hyväksytyssä maakuntakaavassa ole maankäyttövarauksia alueella. Yleiskaava: Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Valtuuston hyväksymässä kylien ja haja-asutusalueiden osa-yleiskaavassa niemen- kärki on osittain MU-1 aluetta, joka tarkoittaa että alueella on arvokas

6 maisemakokonaisuus. Muu osa on M-5 aluetta, joka edellyttää että lomaasutuksen sijoittamista ohjataan tarkemmalla kaavoituksella. Niemenkärjellä on myös LV-varaus, mutta se ei ole mukana rantaasemakaavassa Mitoitustarkastelu Rantayleiskaavaluonnoksen perusmitoitus: : Asemakaavan mitoituksen peruslähtökohtana on vanhan rantayleiskaavaluonnoksen perusmitoitus alueelle. Tämän mukaan Piirlahden sisäosien (1,8 km) mitoitusluku on 2,9 las/km ja käyttöaste 0,25. Muiden asemakaava-alueiden mitoitusluku on 6,9 las/km ja käyttöaste 0,60. Asemakaava-alueen rantaviivasta 0,50 km on alemman mitoituksen vyöhykkeellä ja 1,70 km on suuremman mitoituksen alueella. Tämä antaisi yleiskaavaluonnoksen mukaan mitoitukseksi 13,18 rakennuspaikkaa, josta vähennetään 1 rakennettu eli maksimimitoitus olisi alaspäin pyöristettynä 12 uutta rakennuspaikkaa. Tässä tarkastelussa ei ole otettu huomioon yleiskaavan mahdollistamaa ranta-asemakaavalisää, joka voisi osayleiskaavaperiaatteiden mukaan korottaa mitoituksen yllä esitetystä. Muut mitoitukseen vaikuttavat tekijät: Alue rajoittuu Pernajanlahden Natura 2000 alueeseen. Lisäksi alueen pohjoisrannan mitoitusta vähentää vastarannan läheisyys. Näistä syistä on koko pohjoisrannan (0,77 km) mitoitusnormina käytetty yleiskaavan alempaa mitoituslukua 2,9 las/km. Muille rantaosuuksille on käytetty yleiskaavan mukaista mitoituslukua 6,9 las/km. Rantaviivan mittauksessa on käytetty ns. muunnettua rantaviivaa, jolloin rantaviiva on suoristettu ja pienet kapeat niemet ja lahdenpoukamat on jätetty pois. Näin laskettu ranta-asemakaavan kokonaismitoitukseksi tulee 2,9 x 0,77 + 6,9 x 1,16 = 10,23 las. Laskelmassa ei ole mukana rakennettujen alueiden rantaviivaa. Jos luvusta vähennetään yksi myyty tontti saadaan kokonaismitoitukseksi 9 loma-asuntoa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti , että alueelle saa sijoittaa korkeintaan 7 uutta loma-asuntoa Maaomistajan tavoitteet Maanomistajien tavoitteena on suunnitella mitoituksen mukaisen määrän loma-asuntotontteja alueelle siten että eri omistajaryhmien välinen oikeudenmukainen rakennus-oikeuden jako saadaan myös toteutettua. 4.5 Vaihtoehtoiset ratkaisut Kaavoituksen alkuvaiheessa on tutkittu erilaisia rakennusten sijoitusvaihtoehtoja ranta-asemakaava-alueella. Viranomais-neuvottelussa todettiin että luonnoksessa itäiselle niemelle osoitettuja rakennuspaikkoja (neljä) tulisi vähentää maisemallisista syistä. Hyvä tavoite olisi keskittää rakentaminen alueen eteläosaan ja pyrkiä pitämään rakentamattomat alueet mahdollisimman yhtenäisinä. Toisaalta tonttien sijoittaminen matalille rantaosuuksille aiheuttaa enemmän haittaa rantaluonnolle mm.

7 suurempien ranta- ja laituriruoppausten ym. takia. Luontoselvitys asettaa myös omat rajoitukset rakennustonttien sijoittelulle. Koska luontoselvitys ja osayleiskaava sekä osayleiskaavan mitoitus asettavat osittain ristiriitaisia tavoitteita ja rajoituksia alueen suunnittelulle laadittiin kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta A) sekä B) Vaihtoehto A) oli alueen omistajien tavoittelema ratkaisu, jossa itäkärjellä oli kolme rantatonttia ja vaihtoehto B) oli kaavoittajan näkemys, joka pyrkii enemmän ottamaan huomioon luontoselvityksessä esiin tulleita suojelutavoitteita ja tässä oli itäkärjellä kaksi rantaoikeustonttia ja yksi rantatontti. Lautakunnan tekemän päätöksen jälkeen on neuvoteltu asiaa esittelevän viranhaltijan kanssa kaavaratkaisusta ja alustavaa kuulemista varten laadittiin uusi tarkistettu ranta-asemakaavavaihtoehto, joka otti huomioon lautakunnan antamat ohjeet kaavoittajalle siten että itäkärjellä on ainoastaan kaksi rantaoikeustonttia ja koko ranta-alue oli suojeltu luo-merkinnällä. Alustavan nähtävilläolon, lausuntokierroksen ja vaikutusselvityksen jälkeen on kaavaluonnos tarkistettu vielä siten, että korttelista 1 on siirretty yksi rantatontti sisämaatontiksi korttelin 3 taakse sekä vähennetty yksi tontti Näseuddenilta, siten että kokonaismitoitus on vähentynyt kuuteen uuteen rakennuspaikkaan ja tonttikohtainen rakennusoikeus on vähennetty mm. on päärakennuksen koko pienennetty 150 ka-m2:stä 100 ka-m2:iin. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavaluonnos perustuu yllä esitettyihin tavoitteisiin keskittää rakentaminen alueen eteläosiin sekä luonnon ja maiseman säilyttämiseen. Uusista rakennuspaikoista ainoastaan 1 on sijoitettu itäiselle niemelle ja muut 5 vanhan tilakeskuksen itä- ja länsipuolelle. Koko pohjoisranta sekä suurin osa itäisestä niemestä n. 1,2 km on jätetty yhtenäiseksi viheralueeksi (MY). Niemenkärjen tontti ei rajoitu rantaan ja rakennus on sijoitettu suojaan kallioiden väliin ja taakse ja koko lehmuslehto (luontoselvityksen alue 4) on suojeltu luo-lisämerkinnällä kuten myös koko pohjoisranta (luontoselvityksen alue 1) ja Muncen kallioalue (luontoselvityksen alue 6). Etelärannan länsiosan rantaniitty (luontoselvityksen alue 5) on myös suojeltu luo merkinnällä. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Uudet loma-asuntotontit (RA-1) ja (RA-2) on sijoitettu kolmeen ryhmään (neljä korttelia) siten että välissä olevat peltoalueet säilyvät peltoalueina (M tai MY). Olemassa oleva asuintalo talousrakennuksineen on osoitettu maatilan talouskeskuksen korttelialueeksi (AM) siten että kaikki uudet maatalousrakennukset mahtuvat osoitetulle korttelialueelle.

8 5.2.2 Muut alueet Sisämaa-, matala- ja huonorantaisia tontteja sekä tilakeskuksen aluetta varten on osoitettu uimaranta-alue (VV) sekä venevalkama (LV) korttelin 3 itäpuolella, missä on kovapohjainen ja syvempi ranta-alue. Kaikki ranta-alueet korttelialueiden ulkopuolella on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Näillä alueilla rantakasvillisuus ja rantapuusto on säilytettävä luonnonkaltaisessa tilassa. Muut metsäalueet ja pellot on merkitty tavanomaisiksi maa- ja metsätalousalueiksi (M). Luonnonsuojelulain 29 mukainen päätöksellä suojeltu luontotyyppikohde sekä myös Näseuddenin kärjellä sijaitseva käsittelyssä oleva kohde on kaavassa osoitettu suojelualueiksi (S-1). 5.3 Ranta-asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaavalla muodostetaan kuusi uutta rakennuspaikkaa, jotka kaikki on sijoitettu metsäiseen maastoon. Itäisen niemen rakennuspaikka sijaitsee yli 20 m meren yläpuolella ja rakennusala on sijoitettu kallioiden ja metsän suojaan. Rakennuspaikan rakennusoikeus on pienempi ja rakennuksen julkisivu- ja hajakorkeus on rajoitettu maisemavaikutuksen minimoimiseksi. Koska tontti ei rajoitu rantaan ja suuresta korkeuserosta johtuen on rakennuspaikan vaikutus rannan erityisiin luontoarvoihin olematon. Muut rakennuspaikat sijoittuvat vanhaan maatalousmaisemaan rantakasvillisuuden suojaan. Kaikki rakennukset liitetään Piirlahdelle jo rakennettuun vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Viemäriverkosto ei ole vielä liitetty puhdistamoon eikä siis ole käytössä vielä. Vesi ja jätevesiputkistojen kanssa yhteiseen kaivantoon sijoitetaan myös sähkö- ja valokaapelit, jolloin maisemaa häiritseviä uusia sähkötolppia ei tarvitse sijoittaa alueelle ollenkaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kortteleiden uudet rakennukset voidaan rakentaa ilman että heikennetään oleellisesti alueen luontoarvoja. Luonnon kannalta tärkeimmät ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle kuten myös on suositeltu tehdyssä luontoselvityksessä. Kaavaluonnoksen pohjalta on laadittu luonnonsujelulain 65 mukainen selvitys kaavan vaikutuksista Pikkupernajanlahden Natura 2000-alueeseen. Selvityksen perusteella tonttien rakentamien ei merkittävästi heikennä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä niitä luontotyyppejä, lajeja tai näiden elinympäristöjä, joita esiintyvät korttelialueiden lähiympäristössä eikä myöskään vaikuta haitallisesti kaava-alueeseen rajoittuvaan Pikkupernajanlahden Natura 2000-alueeseen. Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen selvitys kaavan vaikutuksista Pernajanlahden Natura 2000 alueeseen on selostuksen

9 erillisenä liitteenä. Alueelle jo on olemassa oleva tie. Tie siirretään n. 200 m:n matkalla tilan Piirlahti RN:o 1:161 alueella. Korttelille 1 on tarkoitus rakentaa uusi n. 250 m pitkä sisääntulotie. Korttelille 4 osoitettu tie voi mahdollisesti jatkossa toimia myös yhteisen lastausalueen yhteyspolkuna, jos tästä pystytään myöhemmin erikseen sopimaan. Yhteiselle alueelle ei ole ennen ollut rakennettua tieyhteyttä. Vanha rasite kulkee alueelle rantaa pitkin ja olemassa olevan rakennetun loma-asuntotontin pihan poikki Muut ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset Liikenteellisesti tilanne ei muutu merkittävästi nykyisestä. Maatilan talouskeskuksen kunnostaminen, maanviljelyn ja eläintenpidon (hevosia, lampaita) aloittaminen uudestaan alueella tulee palauttamaan alueen kulttuuri- ja viljelymaiseman entiselleen, mikä on koko alueelle eduksi. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavassa on käytetty ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. Vesihuoltomääräykset on laadittu sitä silmälläpitäen, että alueen rakennukset viemäröidään tehokkaaseen valvonnan alla olevaan jätevedenpuhdistamoon. Vesiklosettikielto koskee rakennusta, jota ei liitetä viemäriin ja jätevedenpuhdistamoon. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisvastuu Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta MRL määräysten mukaisesti. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Alue tullaan toteuttamaan sen jälkeen kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. Ennen kun rakentaminen alueelle aloitetaan on tulotie siirrettävä ja uusi tie rakennettava n. 200 m:n matkalla tilan RN:o 1:161 alueella rasiteoikeuden mukaiselle paikalle. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisen seuranta tapahtuu kaupungin normaalin rakennusvalvonnan puitteissa.

10

11 LIITE 3 BILAGA Tilastotietoja Statistikuppgifter Alueenkäyttö Markanvändning Käyttötarkoitus Pinta-ala Tontteja Rak.oik Ranta Användningsändamål Areal/ ha Tomter Bygg.rätt Strand ha kpl ka-m2 m RA -1 4, AM 1, MY 8, M 13, S-1 1, VV 0, LV 0, Yhteensä/Summa 30,

12 LIITE 4 BILAGA Uusi tie rakennetaan n. 200 m:n matkalla olemassa olevan rasiteoikeuden mukaiselle paikalle ennen kuin kaava-alueelle ruvetaan rakentamaan. En ny väg byggs på en ca. 200 m lång sträcka i enlighet med den gällande servitutsrätten innan planeområdets utbyggnad påbörjas.

13 LIITE 5 BILAGA Rakennus Näseuddenilla sijaitsee kalliometsän suojassa ja myös osittain edessä olevien kalliokohoumien takana. Byggnaden på Näseudden placeras så att den har vegetationsskydd och ligger också delvis bakom framförliggande bergsryggar.

14

15 PIRLAXUDD RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ranta-asemakaavan liiteselvitys Piirlahden kartanon päärakennus LUONNONSUOJELULAIN 65 MUKAINEN SELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUS PERNAJANLAHTIEN JA PERNAJAN SAARISTON MERIENSUOJELU- ALUEESEEEN Oy Wixplan Ab

16 PIRLAXUDD RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LUONNONSUOJELULAIN 65 MUKAINEN SELVITYS RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUS PERNAJANLAHTIEN JA PERNAJAN SAARISTON MERIENSUOJELU- ALUEESEEEN 1 Arviointiperusteiden tarkastelu Porvoon kaupungin kaavoitus- ja rakennuslautakunta on osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ensimmäisen kaavaluonnoksen hyväksymisen yhteydessä todennut että on laadittava LSL 65 mukainen selvitys kaavan vaikutuksista alueeseen rajoittuvaan Natura-2000 alueeseen. Uudenmaan ympäristökeskus on myös lausunnossaan kaavaluonnoksesta todennut että Natura-arviointi on tehtävä ja siinä pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota linnustoon ja rantaluontotyyppeihin kohdistuviin vaikutuksiin. Selvitys laaditaan ranta-asemakaavan hyväksymistä varten. 2 Selvitysaineisto ja selvitysmenetelmä Selvitys perustuu pääosiltaan FM Teppo Häyhän laadittuun Piirlahden luontoselvitykseen, jossa on selvitetty alueen: - kasvillisuus ja kasvisto - arvokkaat luontotyypit - vesi- ja rantalinnusto sekä - liito-oravaesiintymiset Luontoselvitys perustuu kolmeen erilliseen kokovuorokautiseen maastotutkimuskäyntiin ( , ja ). Luontoselvitys on tarkistettu ja verrattu tarkistettuun ja päivättyyn toiseen kaavaluonnokseen kahden erillisen maastokäynnin aikana ja Selvityksessä on lisäksi ollut käytettävissä Natura-alueen FI kaikki perusselvitykset ja päätösperustelut. Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen perustamispäätökseen liittyvät selvitykset ovat alueen laajuuden takia ( ha) monelta osin varsin suurpiirteiset eikä Piirlahden osalta ole minkäänlaisia kohde- taikka muita eritysmainintoja. Koska Natura-alueen rajaus- ja varausperustelut ovat karkeat ja suhteellisen suurpiirteiset, tämä on vaikeuttanut vaikutusten arviointia eikä selkeitä ja luotettavia tuloksia kaavahankeen vaikutuksista Natura-2000 alueeseen ole helppoa esittää.

17 3 Hankkeen kuvaus Piirlahden niemelle ollaan laatimassa ranta-asemakaava. Kaava-alueen pintaala on 30,04 ha. Rantaviivan pituus ja samalla rajapinta Natura-2000 alueeseen on n. 2,18 km. Arvioitavassa kaavaluonnoksessa on 7 uutta loma-asuntorakennuspaikkaa sekä alueella oleva vanha tilakeskus asuinrakennuksineen. Loma-asuntojen rakennuspaikoista 5 on omarantaisia ja kaksi on ns. yhteisrantaisia ilman omaa rantaa. Alueen rakennukset on suunniteltu liitettäviksi yhteiseen viemäriverkostoon, joko siten että alueella on oma pienpuhdistamo taikka niin että alue liitetään Piirlahden alueelle suunniteltuun ja jo osittain rakennettuun yhteisviemärijärjestelmään. Piirlahden viemäriverkko ei ole vielä liitetty kaupungin verkostoon taikka erilliseen pienpuhdistamoon. 4 Muita hankkeita ja suunnitelmia Natura-alueen lähialueella Noin puolitoista kilometriä ranta-asemakaava-alueen pohjoispuolella on vireillä toinen ranta-asemakaava, jota varten on rakennettu pieni venesatama ja ruopattu uimaranta-alue. Tämän hankkeen vaikutukset ovat pieniä ja paikallisia eikä ympäristölupavirasto ole katsonut niiden vaikuttavan haitallisesti Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000-alueeseen. Sannaisiin on rakenteilla uusi alueellinen jätevedenpuhdistamo. Sen vaikutuksia vesialueelle on selvitetty hakkeen ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Uusi puhdistamo vähentää Pernajanlahden jätevesikuormaa jonkin verran. Pernajan Sarvsalön puolella on vireillä vesijohto- ja viemäriprojekti, jonka tavoitteena on saada mahdollisimman monta haja-asutuskiinteistöä liitettyä verkostoon, jolloin Pernajanlahden jätevesien hajakuormitus vähenee hieman pidemmällä tähtäimellä. Pikkupernajanlahden sisäosille on laadittu Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Tämä suunnitelma ei tule lähellekään ranta-asemkaavaaluetta. Arvio: Vireillä olevilla muilla hankkeilla ei ole mitattavia taikka havaittavia yhteisvaikutuksia Natura-alueeseen Piirlahden ranta-asemakaavan kanssa. 5 Natura-alueen luonnonolojen kuvaus Natura 2000-kohde FI eli Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue sijaitsee Pernajan, Ruotsinpyhtään, Loviisan ja Porvoon kuntien alueella ja alueen koko on ha ja alueen rantaviivan pituus on

18 karkeasti arvioituna yli 5000 km. Natura-alueeseen kuuluu lähinnä merialueita vesilain nojalla sekä päätöksessä erikseen mainitsemat maa-alueet ja erikseen suojellut taikka suojeltaviksi ehdotetut aluekokonaisuudet. Ranta-asemakaava-alue ei rajoitu Natura 2000 päätöksessä mainittuihin erityisesti suojeltaviin alueisiin taikka aluekokonaisuuksiin. Suojelun toteutuskeinoina mainitaan Natura 2000 päätöksessä yleisesti vesialueiden osalta, että suojellaan merenpohja, vedenalaista luontoa ja veden laatua vesilain nojalla. Alueella säädellään HELCOMin ympäristökomitean suositusten perusteella erityisesti soran ja muiden maa-ainesten ottamista, ruoppauksia ja merenpohjan rakentamista, suurehkojen huvivenesatamien rakentamista sekä jätevesien johtamista ja kalanviljelylaitosten rakentamista. Alueella jo olevia satamia ja väyliä voidaan kuitenkin käyttää ja kunnostaa vaarantamatta alueen suojelun tarkoitusta. Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttö, kunnossapito ja mahdollinen laajennus ei vaaranna suojelun tarkoitusta. Kopio Pernajanlahtien ja Pernajan saariston Natura 2000 mukaisesta merensuojelualueesta, FI , ja sen suojeluperusteista on liitteenä 1 ja Natura-alueen rajaus Piirlahden osalta on liitteenä 2. 6 Ranta-asemakaavan vaikutusalue ja suhde Natura-alueeseen Ranta-asemakaava ulottuu hieman Natura 2000-alueelle Näseuddenin pohjoisrannalla ja rajoittuu suoraan Natura-alueeseen Näseuddenilla ja korttelissa 3 tonttien 2 ja 3 osalta. Kaikkien tonttien käyttö loma-asumiseen ja asumiseen tulee tosiasiallisesti jossain määrin vaikuttamaan tonttien edessä olevaan ranta- ja vesialueeseen, koska ranta-aluetta tullaan todennäköisesti käyttämään myös uima- ja venerantana. Vaikutus kohdistuu varsin pieneen alueeseen tonttien edustalla. Korttelin 4 tontit voivat käyttää yhteistä lastausja venevalkama-aluetta 876:5 Näseuddenilla. Tämä alue ei kuitenkaan ole mukana ranta-asemakaavassa. Natura 2000-alueen rajaus, ranta-asemakaavaehdotus sekä toiminnan mahdolliset vaikutusalueet ilmenevät liitteestä 3. 7 Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin sekä Natura-alueeseen kokonaisuutena Kaava-alueen pohjois- ja itäosa (ranta 1,2 km tai 55 % rantaviivasta) : Kaava-alueen pohjoisosa rajoittuu Piirlahden ruovikkorantaiseen lahteen, joka on tärkeä osa linnustollisesti arvokasta Pikkupernajanlahtea. Alueella pesii mm. lintudirektiivin liitteen 1 mukaisista lajeista kalatiira ja luhtakana sekä vaarantuneista lajeista naurulokki ja rastaskerttunen. Ranta-asemakaavan toteuttamisella ei tule olemaan minkäänlaisia vaikutuksia tälle alueelle.

19 Kuva pohjoisranta-alueesta Näseuddenin kaakkois- ja eteläosa (0,26 km tai 12 % rantaviivasta): Näseuddenin kaakkoinen ranta-alue kalliojyrkänteen alapuolella on luontoselvityksessä todettu täyttävän luonnonsuojelulain 29 mukaisen suojeltavan luontotyyppikohteen kriteerit jalopuumetsikkönä. Alueen eteläosassa on pienehkö kivikkoinen rantaniitty, joka pääosin sijaitsee kaavaalueen ulkopuolella. Rantaniitty voidaan katsoa kuuluvan Natura 2000-alueen suojeltaviin kohteisiin. Tämä alue on siltä osin kun se kuuluu kaava-alueeseen merkitty maa- ja metsätalousalueeksi jolla on erityisiä luontoarvoja (MY) ja tämän isäksi alue on varustettu luo-lisämerkinnällä. Yhteisen venevalkaman käyttöönotto voi jonkin verran vaikuttaa maa-alueen luontoarvoihin, mutta koska ranta-alue täällä on kivikko- ja sorapohjainen ja varsin nopeasti syvenevä, alueen käyttö uima- ja venerantana ei voi juurikaan vaikuttaa Natura 2000-alueeseen. Etelärannan korttelialueet ja niiden välialueet (0,72 km tai 33 % rantaviivasta): Etelärannan korttelialue nr 3 rajoittuu suoraan Natura 2000-aluerajaukseen. Tällä alueella ranta on kovapohjainen ja suhteellisen syvä tontin 3 kolmen ja osittain tontin 2 kohdalla eikä luontoselvityksen mukaan erityisiä luontoarvoja tai Natura päätöksessä mainittuja luontotyyppejä (Itämeren boreaaliset rantaniityt, rantavallit) esiinny. Korttelin 1 edusta on matala ja tontin nr 1 edustalla ja siitä itään sijaitsee n 20 m leveä ja n. 80 m pitkä matalakasvuinen rantaniitty, joka luontoselvityksen mukaan täyttää luonnonsuojelulain 29 mukaan suojeltavan luontotyyppikohteen kriteerit. Alue ei ole Natura 2000-aluerajauksen sisällä.

20 Laajalla ruovikkoalueella korttelialue 1 eteläpuolella ja Långörenin saaren länsipuolella sijaitsee kaulushaikaran pesimäreviiri. Vanhan päärakennuksen ranta-alue. 8 Vaikutusten merkittävyys Natura 2000-alueelle Korttelialueiden 1 ja 2 rakentamisen seurauksena syntyy varmaan tarvetta rakentaa laitureita vesialueelle tonttien edustalla, mikä saattaa synnyttää tarvetta pienmuotoisiin väyläruoppauksiin ja järviruokokasvustojen niittoon laitureiden kohdalla. Natura-alueen perusteluissa mainittuja erityisiä meri- ja rantakasvilajeja taikka luontotyyppejä, joita tulisi erityisesti selvittä ja/tai suojella ei luontoselvityksen ja täydentävien maastotarkastelujen mukaan esiinny vaikutusalueilla. Laitureiden rakentaminen ja mahdolliset ruoppaukset eivät siten, niiden sijainnin, paikallisia olosuhteita ja Natura alueen laajuuden huomioon ottaen, voida katsoa olevan luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettuja Natura 2000 alueen luontoarvoja todennäköisesti heikentäviä vaikutuksia. Tontin nr 1 korttelissa 1 rakentaminen saattaa vaikuttaa osittain haitallisesti edustalla olevaan rantaniittyyn. Ranta-asemakaavatonttien rakentamien eivät myöskään vaikuta lähialueella sijaitsevien kaulushaikaran, luhtakanan, kalatiiran, räyskän, naurulokin taikka rastaskerttusen pesimäreviireihin.

21 9 Kaavan luontovaikutuksia lieventävien vaihtoehtojen tarkastelu Tontin nr 1 korttelissa 1 siirtäminen muualle esim. korttelin nro 3 yhteyteen turvaisi sen edustalla olevan rantaniityn säilymisen koskemattomana. Tonttien yhteisen uimaranta-alueen ja venevalkaman sijoittaminen korttelin 3 itäpuolelle syvemmän rantaosuuden kohdalla vähentäisi laitureiden rakentamis- ja ruoppaustarvetta muiden tonttien kohdalla, mikä olisi edullista alueen luonnon säilymisen kannalta. Korttelin raja tulisi tällöin siirtää n. 20 m länteen päin tonttia 3 kaventamalla. 10 Seuranta Kartanon vanha uimahuone voisi toimia uimaranta-alueena. Rakentamisen luontovaikutuksia olisi hyvää seurata ja tarkastella rakentamisen yhteydessä ja laatimalla seurantaselvityksen esim. viisi vuotta alueen rakentamisesta. LIITTEET: 1 Selostus Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueesta. Natura-2000 alue FI Natura 2000-alueen aluerajaus Piirlahdessa. 3 Natura 2000-alueen rajaus, ranta-asemakaavaehdotus sekä toiminnan mahdolliset vaikutusalueet.

22 TÄDENNYS LAADITTUUN LUONNONSUOJELULAIN 65 MUKAISEEN SELVITYKSEEN RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSESTA PERNAJANLAHTIEN JA PERNAJAN SAARISTON MERIENSUOJELUALUEESEEEN 1 Ranta-asemakaavan tarkistukset jälkeen Ranta-asemakaava on tarkistettu kahteen eri otteeseen yllä olevan selvityksen laatimiseen jälkeen. Muutokset johtuvat osittain selvityksen esille tuoduista muutosehdotuksista sekä viranomaisneuvotteluista ja rantaasemakaavasta saaduista lausunnoista ja muistutuksista. Merkittävimmät tarkistukset selvityksessä arvioitavana olleeseen luonnokseen verrattuna ovat: 1. Tonttien lukumäärä on vähennetty yhdellä kuuteen uuteen rakennuspaikkaan. 2. Läntisin tontti nr 1 korttelissa nro 1 on poistettu ja yksi tontti on siirretty pois Näseuddeniltä alueen keskelle. 3. Tonttien rakennusoikeus on vähennetty jonkin verran. 4. Kaikille tonteille on osoitettu yhteinen venevalkama- ja uimaranta-alue korttelin nro 3 itäpuolelle vanhan uimalaiturin kohdalle. 5. Näseuddenin jalopuumetsikkö on osoitettu suojelualueeksi (S-1) kaavassa. 2 Arvio muutosten vaikutuksista Tontin nr 1 korttelissa nro 1 poistaminen turvaa edessä olevan rantaniityn luontoarvoja paremmin kuin aikaisempi versio mikä myös alkuperäisessä Natura-2000 selvityksessä todettiin. Tonttien rakennusoikeuden vähentäminen ei muuta juurikaan kaavan vaikutuksia edessä olevaan Natura-2000 alueeseen. Rakennettujen rakennuspaikkojen käytön vaikutukset luonnonympäristöön ovat jokseenkin samat päärakennusten koosta riippumatta. Yhteisen venevalkaman ja uimarannan osoittaminen kaavassa on huomattava parannus, joka vähentää tarvetta rannan ruoppauksiin rantatonttien alueella. Ruoppaukset vaikuttaisivat haitallisesti edessä olevaan Natura-2000 alueeseen, joten muutettu kaavaehdotus on tässä suhteessa parannus luonnokseen verrattuna. Yhden tontin siirtäminen pois Näseuddenilta saattaa vähentää mahdollisia vahinkoriskejä edessä ranta-alueella olevalle jalopuumetsikön luontoarvoille.

23 Näseuddenin rantajalopuumetsikkö oli luonnoksessa suojeltu MY-alueen luomerkinnällä, mikä sinänsä olisi turvannut alueen säilymistä luonnontilaisena. Suojelualuemerkintä (S-1) on perusteltu, koska alueen rajaaminen luonnonsuojelulain 29 :n mukaisena suojeltuna luontotyyppinä on vireillä ELY-keskuksessa. 3 Yhteenveto Tarkistettu ranta-asemakaavaehdotus on parempi alueen luonnon kannalta ja sen toteuttamisen vaikutukset alueeseen rajoittuvaan Natura-2000 alueeseen ovat todennäköisesti pienemmät kuin aikaisemman luonnoksen vaikutuksia olisi ollut.