Raportti Barents Logistic 2 ja PUULOG -hankkeiden yhteisestä matkasta Kantalahden ja Umban alueille

Transkriptio

1 1 Raportti Barents Logistic 2 ja PUULOG -hankkeiden yhteisestä matkasta Kantalahden ja Umban alueille Matkan tavoitteena oli tutustua Venäjän lähialueen metsätalouden tilanteeseen ja erityisesti selvittää bioenergian talteenottoa, hyödyntämistä ja kauppaa alueella. Tavoitteena oli myös löytää yhteistyösuhteita puuenergia-asioissa Suomen ja Venäjän raja-alueiden välillä. Matkakohteet valittiin ennakkosuunnittelun perusteella siten, että vierailukohteina olivat ne alan toimijat, joihin etäisyys Suomen rajasta on kohtuullinen ajatellen mahdollisia liiketoimintasuhteita ja kuljetuksia. Matkan järjestivät Oulun yliopiston Barents Logistics 2 ja PUULOG hankkeet. Ennakkokontaktit kohteisiin hoiti Erkki Oikarinen Itä-Lapin kuntayhtymästä ja hän oli mukana matkalla myös tulkkina. Matkalle osallistuivat: Maarit Koski Kyösti Nevala Erkki Oikarinen Jari Juga, Formados Oy Formados Oy Itä-Lapin kuntayhtymä, tulkki Oulun yliopisto Ulla Lehtinen Oulun yliopisto, BL 2 Hanna Alila Oulun yliopisto, BL 2 Aaro Tiilikainen Kari Siimes Oulun yliopisto, PUULOG kuljettaja Matka alkoi Oulusta klo 17.00, josta matkustettiin yöksi Kemijärvelle. Keskiviikkoaamuna klo vierailtiin Itä-Lapin kuntayhtymän tiloissa, jossa tavattiin kehittämispäällikkö Heikki Onnela ja hankekoordinaattori Rita Oikarinen. Heidän kanssaan käytiin keskusteluja yhteisistä mielenkiinnon kohteista, kuten liikenneyhteydet Pohjois-Suomessa, kaivosten logistiset tarpeet ja Venäjä yhteistyö. Potentiaalisena yhteistyötahona bioenergia-asioissa pidettiin kuntayhtymässä Agropark Alakurtti -hanketta sekä Salla Gate Business and Tourism Partnership -hanketta.

2 2 Alakurtti Raja ylitettiin n. klo 10,00 ja siirryttiin suoraan ensimmäiseen tutustumiskohteeseen Voitan sahalle. Saha sijaitsee Alakurtin kylän pohjoispuolella n. kilometrin etäisyydellä päätiestä. Yrityksen nimi on Voita ja omistaja ja toimitusjohtaja on Vladimir Sevshenko, Ulitsa Danilova, Alakurtti, Murmanskin alue, puhelin Hän myös esitteli yrityksen vieraille. Saha käyttää n k-m3 raakapuuta vuodessa metsästä saakka hankittuna (hakkuuoikeuksia riittävästi ) ja tuottaa höyläämätöntä sahatavaraa. Sahauslinja on Suomesta hankittu. Henkilökuntaa on henkilöä. Sahalla on ollut myös yksikamarinen kuivaamo, mutta se on myytä pois kannattamattomana. Sahatavara myydään siis tuoreena yrityksille, joilla on omaa kuivauskapasiteettia. Kuva 1. Voitan saha, Alakurtti. Sahauksen sivutuotteille ei ole ollut juurikaan käyttöä viime vuosina. Idän Revontulet (kuljetusliike) Suomesta on ostanut jonkin verran pintalautaa ja toimittanut Suomeen. Suomeen puolella pääasiallinen ostaja lienee Vapo Oy. Aiemmin jopa 80 % tuotannosta vietiin Suomeen. Sahatavaran vientiä Suomeen pidetään kannattamattomana, koska Venäjällä tuotteesta saadaan tuoreena selvästi parempi hinta. Kuivalle sahatavaralle ei Venäjällä ole kysyntää, koska suurimmilla ostajilla Murmanskin alueella (teollisuus- ja rakennuskombinaatit) on omat kuivaamot. Sahauksen sivutuotteet on pääasiassa kerätty sahan alueelle ja käsitellään lähes jätteenä. Käyttöönotto olisi mahdollista, mutta edellyttää käsittelysysteemin rakentamista ja asianmukaista varastointia alueella. Yrittäjällä oli myös pienimuotoista kelohonkamökkituotantoa, lähinnä harrastuksena. Talot myytiin pääasiassa Norjaan.

3 3 Sahavierailun jälkeen siirryimme Alakurtin koululle, jossa saimme omakustanteisesti ruokailla ja meille esiteltiin koulun tilat ja toimintaa. Illaksi siirryimme Kantalahteen ja yövyimme hotelli Belamoressa. Umba Seuraava kohde oli torstaina Umbassa, jonne matkustimme aamulla Kantalahdesta. Umbassa on ollut merkittävää sahateollisuutta n. 100 vuotta, mutta viimeaikoina kehityssuunta on voimakkaasti supistuva. Parhaimmillaan on tuotettu k-m3 sahatavaraa, nyt määrä on n k-m3. Umban piirin metsien kasvuksi on arvioitu n k-m3 vuodessa. Nyt siitä käytetään vain pieni osa. Käyttäjinä on kolme sahaa, joista suurimmassa vierailimme. Kelohonkaa on hakattu viime vuosinakin paljon, joten se alkaa olla vähissä. Syy tuotannon supistumiseen on, että Umban alue sinänsä on pieni markkina, vain n asukasta. Kuljetuskustannukset pitkistä etäisyyksistä johtuen ovat liian suuret. Aiemmin Kuolan alueella oli 14 isoa sahaa ja sahatavaraa vietiin mm. Englantiin suuria määriä. Nykyisin alueella toimii vain muutamia pieniä sahoja. Puutavaraa tuodaan Arkangelin alueelta, jossa sijaitsevat suuret sahalaitokset hallitsevat markkinoita. Umban saha ja hirsitalotehdas on todellinen monitoimiyritys. Omistaja on Juri Kalinin, puhelin Esittelijöinä toimivat sahan omistaja ja Umban piirijohtaja. Yritys toimii sekä saha- ja hirsitaloyrityksenä, mutta hoitaa myös alueen tiestön rakennus- ja kunnossapitotöitä. Yrityksellä on 80 työntekijää, joista 20 teiden kunnossapidossa, 30 tienrakennuksessa ja 30 sahalla ja hirsitalotuotannossa. Aluehallinto on antanut Murmanskin teiden kunnossapidon paikallisten yritysten hoidettavaksi ja maksaa yrityksille pienehkön määrärahan vuosittain. Ainostaan päätien Pietarista Murmanskiin hoito on valtion rahoittama. Umban yrityksellä on kunnossapidettävä n. 190 km tiestöä. Kuva 2. Umban saha ja hirsitalotehdas.

4 4 Sahauslinjoja on kaksi kappaletta (ruotsalais-suomalaisia) ja kuivaamokamareita on kaksi 6 m3 ja 30 m3 kokoiset. Jatkuvassa käytössä on vain pienempi kuivaamo. Umbaan on parhaillaan suunnitteilla 5 MW:n lämpölaitos, jonka pitäisi olla valmiina ensi vuonna. Tarkoituksena on käyttää sahauksen sivutuotteita lämpökeskuksen polttoaineena. Laitoksessa tuotetaan toistaiseksi vain lämpöä, mutta myös sähköntuotanto bioenergialla kiinnostaa. Hakkeen hinta on lämpölaitoksella /Mwh. Päätös lämpölaitoksen rakentamisesta tehdään piirihallintotasolla. Toimittaja valitaan avoimella kilpailumenettelyllä. Lämpölaitos voi olla joko yksityinen tai kunnallinen. Sahan alueella sijaitsee kasana jättimäinen puuvarasto, jossa on sahaukseen kelpaamattomat osat kokopuuna korjatun puun rungosta ja pintalautaa. Kasan korkeus on 7 12 m ja leveys useita kymmeniä metrejä. Kasan pituus on tarkemmin määrittelemättä, mutta kysymys on monista sadoista metreistä. Puu on kuivannut kasassa vuosia ja on siitä suoraan haketettavissa käyttöön. Tälle puulle ei ole alueella käyttöä kuin hyvin pieneltä osaltaan. Puulle ei myöskään lasketa suurta taloudellista arvoa, koska sopivaa hyödyntäjää ei ole löytynyt. Matkailu on alueella kehittymässä, mutta toistaiseksi se on pientä, ja keskittyy kalastusmatkailuun. Matkailijoita käy vuosittain Varzugassa ja Umbassa. Umban kylä on kesäisin suljettu alue sukellusveneiden testaustoiminnan vuoksi. Majoitustiloja on vähän. Rakennustarvetta olisi ainakin yhdelle hengen hotellille. Umban väkiluku on laskemaan päin, mutta vuosittain syntyy kuitenkin n. 100 lasta. Umban alueella on vesijohtoverkosto, ja vedenjakelu on kunnossa. Tosin vesi joudutaan klooraamaan, mistä halutaan tulevaisuudessa päästä eroon. Vanhaa valurautaputkistoa joudutaan kuitenkin uusimaan. Siihen on saatu piirihallinnon rahoitus. Muuten kunnan on selvittävä toiminnoistaan valtion antamalla tasaustulolla. Umban kunnalla on oma kaatopaikka, mutta jätteitä ei lajitella. Jätehuollon järjestäminen ja jätteiden lajittelu kiinnostaa ja siinä saattaa olla yhteistyömahdollisuuksia myös Suomen suuntaan. Umban vierailun jälkeen palattiin takaisin Kantalahteen, yövyttiin ja lähdettiin perjantaiaamuna 1.6. kohti Suomea.

5 5 Kairala Lähellä Suomen rajaa tutustuttiin vielä Kairalan sahaan, joka on perustettu entisen Nivan sovhoosin tiloihin. Kairalan saha sijaitsee n. 30 km:n etäisyydellä Suomen rajasta, mutta kuitenkin rajavyöhykkeen ulkopuolella. Yrityksen nimi on Okni Kairal OOO ja omistaja on Alexander Glebov, Kairala, Kantalahden piiri, Murmanskin alue. puh , Suomessa Omistaja asuu osan ajasta Suomessa, Vantaalla ja hänen vaimonsa työskentelee Helsingissä myös osittain yrityksen palveluksessa. Omistajan lisäksi sahan toimintaa esittelivät tuotantopäällikkö Vladimir Kuimov ja mekaanikko Igor Pavlovski. Yrityksen liikevaihto on noin 4 milj. ruplaa ja työntekijöitä on 36, joista suurin osa tekee puunkorjuuta. Yrityksellä on hakkuuoikeuksia raja-alueen metsiin riittävästi myös laajentuvaan tuotantoon, 145 metsäkvartaalia (3,5 km x 4 km). Vientiin tarvittavat sertifikaatit ovat kunnossa. Yrityksen velvoitteena on myös hoitaa metsät, joihin sille on myönnetty hakkuuoikeudet. Kantalahden metsäpiiri hoitaa käytännössä puiden istutukset ja kylvön. Sahan tuotanto on nykyisellään n k-m3 sahatavaraa vuodessa. Tarkoituksena on kuitenkin tänä vuonna kaksinkertaistaa tuotanto ottamalla käyttöön uusi sahauslinja. Linja on jo hankittu, mutta paikalleen asentamatta. Sahalla on myös Kursun sahalta Sallasta ostettu lajittelija ja kuivaamot (2x 30 k-m3). Sahauksen sivutuotteita kertyy nykyisestä tuotannosta n k-m3 vuodessa. Pintalautaa ja purua on kuitenkin sahan alueella varastossa suuria määriä. Sitä kuivatetaan kasassa ja pintalauta haketetaan sen jälkeen katolliseen varastoon. Kosteusprosentti näin saadussa hakkeessa oli n. 20 %. Haketta toimitetaan Luvinkan lämpökeskukselle 4 MW (Kantalahden itäpuolella) ja myös Suomeen (Idän Revontulet Oy, Kuusamon lämpölaitos, Vapo Oy). Toimitusmäärä on n k-m3 vuodessa. Hinnan kerrottiin olevan 14 /Mwh Kairalassa. Kuva 3. Kairalan saha.

6 6 Keskusteltiin myös pellettituotannon mahdollisuuksista ja yhteistoiminnasta Formados Oy:n kanssa. Yhteystiedot vaihdettiin ja Alexander Glebov ilmoitti halukkuutensa vierailla Kuusamossa pellettitehtaalla. Kuva 4. Kairalan sahalta Murmanskiin satamaan laivattavaksi lähtevää puutavaraa. Aiemmin yritys on myös toimittanut huomattavasti enemmän sahatavaraa Suomeen, mutta kuljetusten kanssa on ollut ongelmia. Yhteisesti todettiin, että hintakysymys on ratkaiseva rajan yli tapahtuvassa kaupassa niin sahatavaran kuin sahauksen sivutuotteidenkin osalta. Viimeisestä vierailukohteesta siirryimme rajalle ja takaisin Suomeen /AT/UL