Matkaraportti PUULOG ja Barents Logistics 2- hankkeiden yhteisestä matkasta Kantalahteen ja Alakurttiin

Transkriptio

1 Matkaraportti PUULOG ja Barents Logistics 2- hankkeiden yhteisestä matkasta Kantalahteen ja Alakurttiin Aaro Tiilikainen PUULOG hanke, projektipäällikkö Irina Leppioja Barents Logistics 2 hanke, projektisuunnittelija irina.leppioja@oulu.fi Oulun yliopisto Tietokatu Kemi

2 Matkaraportti PUULOG ja Barents Logistics 2- hankkeiden yhteisestä matkasta Kantalahteen ja Alakurttiin Matkan tavoitteena oli osallistua Alakurtin kunnanhallinnon ja PUULOG hankkeen organisoimaan bioenergiaan liittyvään seminaariin, sekä tutustua Kantalahden alueella sijaitseviin puualan yrityksiin, sekä yrittäjiin, jotka ovat kiinnostuneet bioenergiasta ja biopolttoaineesta. Tavoitteena oli myös pitää PUULOG hankkeen johtoryhmän kokous. Vierailu Alakurtissa OOO Voita ja OOO Skaidi sahoilla, sekä Kairalissa OOO Ogni Kairal sahalla. Matkakohteet valittiin ennakkosuunnittelun perusteella siten, että vierailukohteina olivat ne alan toimijat, joihin etäisyys Suomen rajasta on kohtuullinen ajatellen mahdollisia liiketoimintasuhteita ja kuljetuksia. Matkan järjestivät Oulun yliopiston ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun PUULOG hanke ja Barents Logistics 2 hanke. Seminaari järjestelyt Venäjän puolelta hoiti Alakurtin kunnanjohtaja Vladimirov Aleksei Olegovits. Ennakkokontaktit kohteisiin hoiti Irina Leppioja Oulun yliopistosta ja hän oli mukana matkalla myös tulkkina. Matkalle osallistuivat: Alatalo, Matti Koski, Maarit Hannele Keihästö, Lauri Iivari Kukkonen, Timo Juhani Vilho RiverBank Oy Formados Oy Kemin Energia Oy Kemi-Tornion amk, opiskelija Lehtinen, Ulla Oulun yliopisto, BL 2 Leppioja, Irina Oulun yliopisto, BL 2 Leppäluoto, Pertti Mäkikyrö, Risto Antero Nevala, Kyösti Herman Petäjäjärvi, Janne Sulevi Peurasaari, Jani Viljami Rahkonen, Ville Iikka Antero Saarijärvi, Ilkka Sirkkala, Timo Tiilikainen, Aaro Olavi Wahlroos, Helena Marita Vesterling, Jarmo Juhani Höyry ja Lämpö Oy, toimitusjohtaja TEKES, teknologia-asiantuntija Formados Oy Kemin Energia Oy Kemin Energia Oy Kemi-Tornion amk, tuntuopettaja BioYty, projektipäällikkö Tornionlaakson Yrityspalvelu Oy Oulun yliopisto, PUULOG Kemi-Tornion amk, yliopettaja Kemin Energia Oy 2

3 Suoraniemi, Aki kuljettaja Kuva 1. Kairala, matkan osallistujat. (Kuva: Lauri Keihästö). Matka alkoi Kemistä klo 09.30, josta matkustettiin Sallan rajanylityspaikalle ja sen jälkeen Kantalahteen. Kantalahdessa pysähdyttiin (majoituttiin) hotelli Spolohessa, joka tarkoittaa suomeksi revontulta. Kantalahdessa kauppakeskus Kaskad Parkin kokoustilassa keskiviikkoaamuna klo 09: pidettiin PUULOG hankkeen johtoryhmän kokous. SEMINAARI KANTALAHDESSA Kantalahdessa klo 13:00 Kaskad Parkin kokoustilassa pidettiin bioenergiaseminaari. Seminaariin oli kutsuttu osallistujia ja puheenvuoron käyttäjiä Suomen ja Venäjän puolelta. Seminaarin puheenjohtajana toimi Matti Alatalo. Matti Alatalo avasi seminaarin toivottamalla läsnä olevat tervetulleiksi. 3

4 Kuva 2. Seminaarin puheenjohtaja Matti Alatalo (vasemmalla) ja puhujana Sergei Fedotov. (Kuva: Ulla Lehtinen). Ensimmäisenä puhujana oli Kantalahden kunnan elinkeino-osaston päällikkö Sergei Fedotov. Fedotov kertoi Kantalahden alueen toiminnasta, kiinnostuksesta biopolttoaineeseen ja bioenergiaan, sekä turpeella toimivan lämmitysjärjestelmän käyttöön otosta. Seuraavana puhujana oli PUULOG hankkeen projektipäällikkö Aaro Tiilikainen. Hän kertoi metsäenergian merkityksestä, bioenergia-alan tavoitteista Suomessa ja bioenergian käytöstä Pohjois-Suomessa, sekä hankintalogistiikasta ja sen kehittämisestä. Kauppa ja konetekniikka keskuksen pääjohtaja Jakimov Sergei Nikolaevits kertoi Kantalahden alueen turvevaroista ja palaturpeen mahdollisesta käyttöönotosta, myös siitä kuinka monikäyttöinen biopolttoaine on. Seuraavana puhujana oli Formados Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Nevala, hän kertoi pellettituotannon mahdollisuuksista pohjoisessa, pelletin tuonnista ja viennistä Suomessa, pelletin raaka-aineesta ja pelletin markkinoinnista. 4

5 Kuva 3. Puhujana Jakimov Sergei Nikolaevits. (Kuva: Ulla Lehtinen) PragaPlast & K:n pääjohtaja Kolovanov Sergei Lvovich, kertoi biokaasuklusterista, uudesta, heidän kehittämästään viljelykasvista, jonka avulla voidaan tehdä biopolttoainetta. Tuotantojärjestelmän osista, jotka voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin: a) kasvatus ja korjuu, b) biopolttoaineen valmistelu käyttöön, c) biopolttoaineen jalostaminen metaanin kanssa ja d) biokaasulaitoksien ylläpito. Kuva 4. Seminaarin osallistujia. (Kuva: Ulla Lehtinen). Viimeisenä puhujana oli ZAO Vaporin varapääjohtaja Evgeny Sheyner, hän kertoi, että Vapor kuuluu Filter konserniin ja se toimittaa biopolttoaineella toimivia kattiloita ja lämpövoimaloita 5

6 Viroon, Latviaan, Liettuaan, Valko-Venäjälle ja Bulgariaan. Yritys suunnittelee, valmistaa ja toimittaa höyry- ja kuumavesikattiloita. Suunnittelee ja rakentaa biopolttoaineella toimivat kattilat ja lämpövoimalat. Yritys valmistaa kattiloita kaasumoottoreita ja kaasuturbiineja varten (0,6-80 tonnia höyryä / h). Seminaari päättyi n. klo Osallistujat yöpyivät Kantalahdessa hotelli Spolohissa ja seuraavan aamuna siirryttiin yritysvierailuille Alakurttiin. ALAKURTTI Torstaiaamuna klo 09:00, matka Kantalahdesta jatkui Alakurttiin. Alakurtti sijaitsee noin 108 km:ssä Kantalahdesta lounaaseen. Alakurtti on maalaiskunta ja sen keskus Venäjän luoteisosassa Murmanskin alueen Kantalahden piirissä. Asukkaita on noin Kunta rajoittuu lännessä Suomen rajaan ja etelässä Karjalan tasavaltaan, pohjoisessa Kouteron piiriin ja idässä Zaretšenskin maalaiskuntaan. Alakurtissa on 600 suomalaisten 90-luvulla rakentamia asuntoja, joista tällä hetkellä 400 on tyhjillään. Alakurtin kylä toimii Venäjän asevoimien ja rajavartiopalvelun rajataajamana, vaikka matkaa Suomen rajalle onkin 50 kilometriä. Kuva 5. Alakurtti, suomalaisten 90-luvulla rakentamia kerrostaloja. (Kuva: Jani Peurasaari). Alueelle on syntynyt nykyisin yritystoimintaa pientä yritystoimintaa kuten sahoja, kahviloita ja kauppoja. Alueella sijaitsee Alakurtin sotilastukikohta, johon on sijoitettu helikopterirykmentti. Tukikohdan kiitotie on 2200 metriä pitkä ja betonipäällysteinen. 6

7 Lentotukikohdan lisäksi alueella on mekaanista metsäteollisuutta, kuten OOO Voita ja OOO Skaidi sahat. Alakurtin maalaiskuntaan kuuluvat keskuskylän lisäksi Kairalan (Kairaly), Kuolajärven (Kuolojarvi) ja Priozernyin asutuskeskukset Alakurtissa vierailimme OOO Voita ja OOO Skaidi sahoilla, sahojen omistaja on Sevchenko Oleg Semjonovits, yritykset sijaitsevat osoitteessa: Ulitsa Danilova, Alakurtti, Murmanskin alue, puhelin Kuva 6. Alakurtti, OOO Skaidi ja OOO Voita sahat sijaitsevat keskustaajaman lähellä. (Kuva: Lauri Keihästö). Samalla alueella toimii kaksi eri yritystä, OOO Voita ja OOO Skaidi. Niillä on sama omistaja, mutta Skaidin toimialaan kuuluu myös matkailu. Sahojen omistaja Sevchenko Oleg Semjonovits ei olut paikalla, joten sahojen tiloja ja toimintaa esitteli työntekijä Nikonjuk Vasili Ivanovits. Molempien yhtiöiden sahat esiteltiin yhdessä. Sahoilla toimii 3 sahauslinjaa ja vuosittain sahataan n tukkikuutiota. Nyt kesän sahausta varten varastossa oli k-m3 puuta. Kuivaamoa ei ole käytössä, vaan siitä on luovuttu, koska tuore sahatavara menee hyvin kaupaksi, ainakin toistaiseksi. Sahatavara myydään Kuolan alueen markkinoille, mutta sivutuotteiden markkinoinnissa on ongelmia. Pintoja myydään Suomen puolelle Idän Revontulet Oy:n kautta. Ne päätyvät Salla, Kemijärven ja ehkä Kuusamonkin lämpölaitoksiin, mutta sahanpurulle ja kuorelle ei ole markkinoita. Purua ja kuorta syntyy n m3 vuodessa, sen hyödyntämiseksi tarvittaisiin rumpukuivuri. Yritys on toistaiseksi katsonut, että sillä ei ole kuivuri-investointiin varaa. Tutustumismatkalla mukana olevat yritykset kävivät alustavia keskusteluja kuivurihankinnan vaihtoehdoista, jatkokeskusteluista sovittiin. 7

8 Kuva 7. Alakurtti, OOO Skaidi ja OOO Voita sahojen rakennukset on rakennettu monessa vaiheessa. (Kuva: Lauri Keihästö). Suomalaiset puualan yrittäjät kuuntelivat mielenkiinnolla Nikonjukin esittelyä ja keskustelivat hänen kanssaan sahan kapasiteetista, sahatavaran hinnoista, vaihtoivat mielipiteitä biopolttoaineen tuotannon mahdollisuuksista, sivutuotteiden käyttöön otosta ja jalostamisesta biopolttoaineeksi. Innokkaassa keskustelussa syntyivät uudet liikeideat, yrittäjät ovat miettineet sahanpurun hyödyntämisestä pellettituotantoa, sekä sahanpurun ja sahatavaran vientiä Venäjältä Suomeen. Nikonjuk oli kiinnostunut uusista laitteista, kuten sahanpuru kuivurista, sen toiminnasta sekä kuivurin käyttöön liittyvästä ohjeistuksesta. Yrittäjät loivat liikekontakteja, sekä sopivat uusista tapaamisista. KAIRALA Alakurtista jatkoimme matkaa Kairalaan, joka kuuluu Alakurtin kuntaan. Kairala sijaitsee Alakurtin ja Sallan välissä, 30 kilometriä Sallan rajanylityspaikalta. Kairalassa asuu noin 20 asukasta, joista vain kaksi on naisia. Kairalassa vierailimme OOO Ogni Kairal (suomeksi - Kairalan valot) sahalla. Sahan omistaja on Glebov Aleksandr Mihailovits, osoite: Murmanskin alue, Kantalahti, Kairala, puh ognikairal@mail.ru 8

9 Omistaja otti vieraat ystävällisesti vastaan kahvitarjoilulla ja esitteli perusteellisesti sahaa ja sen toimintaa. Sahayrityksellä on omia pysyviä hakkuuoikeuksia lähialueen metsiin nyt k-m3 vuodessa ja lisää hakkuuoikeuksia on myös saatavissa. Sahauslinjan lisäksi sahalla 30 m3 kuivaamokamareita 2 kappaletta ja kolmannen samankokoisen kamarin rakennustyö oli vierailumme aikana käynnissä. Kuivaus tapahtuu ison vasta uusitun hakekattilan lämmöllä. Alueelle oli vasta valmistunut uusia työntekijöiden asuntoja ja ruokalarakennus, nyt asuntoja on kaikkiaan 25 kappaletta. Kuva 8. Kairala, saha OOO Ogni Kairal. (Kuva: Jani Peurasaari). Sahatavaraa tuotetaan kuukausittain m3 ja sen myynnistä on sopimus nikkelikombinaatin kanssa. Kuivattu sahatavara käytetään nikkelin vientikonttien tukirakenteisiin. Laadussa mittatarkkuus ja kuivausaste ovat tärkeitä. Sahatavaran hintataso on Suomessa ja Venäjällä likipitäen sama. Yrityksellä on omaa kuljetuskalustoa, mm. hakkeen kuljetukseen tarkoitettu puoliperävaunu, jossa on peräpurkulaitteisto. Hakkeen myynti Suomeen sekä oma pelletintuotanto ovat suunnitelmissa, koska sahan sivutuotteiden markkinat Venäjällä ovat huonot. Viime vuonna toimitettiin sahalta haketta Luvinkan lämpövoimalaitokselle Kantalahden itäpuolelle, mutta toimitus keskeytyi ostajan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Hakkeen kosteusprosentti myyntihetkellä on n. 45 % ja myyntihinta n. 15 / Mwh. 9

10 Kuva 9. Kairala, saha OOO Ogni Kairalin tuotantohalli ja varasto. (Kuva: Jani Peurasaari). Sahan sivutuotteiden hyödyntämisestä keskusteltiin sahayrittäjänä Sergei Glebovin ja suomalaisten vieraiden kesken. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitettiin ja sovittiin Glebovin vierailusta seuraavalla viikolla Suomeen, pellettitehtaalle Kuusamoon. Kairalasta lähdimme paluumatkalle Suomeen. Raja ylitettiin iltapäivällä ja n. klo 21 viimeiset osallistujat jäivät linja- autosta Kemissä Irina Leppioja/Aaro Tiilikainen 10