Sirkka-Liisa Anttila

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 8 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27, Forssa OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat Sirkka-Liisa Anttila, pj. Kati Fonsell -Laurila Markku Leppälahti Jukka Perälä Riitta Ryhtä, :t Ossi Stenholm Sirpa Suomi Simo Vehmaa, :t Tapio Virtanen, :t Maria Orzech, kyva:n 1. vpj. Simo Pärssinen, kyva:n 2. vpj. Maaria Silvius, yhtymäjohtaja, sihteeri Tanja Paassilta, talous- ja henkilöstöjohtaja, :t ALLEKIRJOITUKSET Sirkka-Liisa Anttila Puheenjohtaja Maaria Silvius Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika Paikka , paitsi 109, joka tarkastettiin heti kokouksen päätyttyä ja johon Vehmaan tilalle pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Jukka Perälä Kuntayhtymän toimisto, Saksankatu 27, Forssa Ossi Stenholm Simo Vehmaa Jukka Perälä Tarkastuksen jälkeen yleisessä tietoverkossa osoitteessa Todistaa Minna Jussila Hannele Peltomaa PÖYTÄKIRJANOTTEEN OIKEAKSI TODISTAA

2 LOUNAIS-HÄMEEN KOKOUSKUTSU YHTYMÄHALLITUS KOKOUSTIEDOT Aika Paikka klo Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27, Forssa VARSINAISESSA KOKOUKSESSA KÄSITELTÄVÄT ASIAT 96 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 97 valinta ja päätösten tiedoksianto 98 Irtisanoutuminen 99 Eron myöntäminen hallituksen varajäsenelle ja uuden hallituksen varajäsenen valinta 100 Sitoumus puhtaanapidon tarvikkeet puitejärjestelyyn 101 Työterveyshuollon järjestelyt, liitteet 1-2 salassa pidettäviä JulkL (621/1999) 24.1 :n 20 k 102 Riskikartoituksen ja AVI:n työsuojelutarkastuksen tulokset ja toimenpiteet 103 Lasermerkintälaite 104 Hitsausrobotin virtalähde 105 Kuljetusrobotti 106 Teollisuusrobotti 107 Yhteistyörobotti 108 Päätökset, kirjelmät ja tiedotukset, liite Salassa pidettävä asia - JulkL (621/1999) 24.1 :n 20 k Sirkka-Liisa Anttila yhtymähallituksen puheenjohtaja

3 Yhtymähallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Yh 96 Yhtymäjohtaja: Kokous on kutsuttu koolle hallintosäännön mukaisesti ja se on päätösvaltainen kuusijäsenisenä. Yhtymähallitus päätti yksimielisesti ottaa viimeisenä asiana käsittelyyn kokouskutsussa mainitsemattoman, salassa pidettävän asian 109 xxxx xxxx xxxx xxxx xxxx ja päätti käsitellä muut asiat esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Yh 96 Päätös: Hyväksyttiin. Hallituksen jäsen paikalla Varajäsen paikalla Sirkka-Liisa Anttila x Johanna Häggman Kati Fonsell -Laurila x Olla-Riitta Aarikka Markku Leppälahti x Kari Leppälahti Katja Ojala - Tiia Räsänen - Jukka Perälä x Allan Lunden Klaus Ruisvaara - Vesa Niininen - Riitta Ryhtä x Eevi Haho Johanna Rämö - Sirpa Suomi x Ossi Stenholm x Turkka Mali Simo Vehmaa x Jaana Lehtonen Tapio Virtanen x Risto Aaltonen Valtuuston pj. ja varapj:t paikalla Eino Järvinen, pj - Maria Orzech x Simo Pärssinen x

4 Yhtymähallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA JA PÄÄTÖSTEN TIEDOKSIANTO Yh 97 Tämän kokouksen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen. Yhtymäjohtaja: Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajat. Yh 97 Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ossi Stenholm ja Simo Vehmaa. Pöytäkirjan tarkastusajankohdaksi sovittiin maanantai , jonka jälkeen pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla. Tarkastuspaikka on oppilaitoksen toimisto toimistoaikana klo Asian kiireellisyyden vuoksi pöytäkirja tarkastetaan heti kokouksen päättymisen jälkeen päätöksen 109 osalta.

5 Yhtymähallitus IRTISANOUTUMINEN Yh 98 Rakennusalan lehtori (pintakäsittelyala) on irtisanoutunut virastaan Yhtymäjohtaja: Hyväksytään irtisanoutuminen ja avataan virka haettavaksi. Yh 98 Päätös: Hyväksyttiin.

6 Yhtymähallitus ERON MYÖNTÄMINEN HALLITUKSEN VARAJÄSENELLE JA UUDEN HALLITUKSEN VARAJÄSENEN VALINTA Yh 99 Urjalan kunnan edustajaksi Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitukseen varajäseneksi valittu Jaana Lehtonen (Suomen Keskusta) on päivätyllä kirjeellään pyytänyt eroa luottamustehtävistään Urjalan kunnassa sekä sen edustajana, henkilökohtaisista syistä. Eropyyntöä koskeva Urjalan kunnanvaltuuston päätös on merkitty tiedoksi yhtymähallituksen kokouksessa Lehtonen on valittu yhtymähallitukseen Simo Vehmaan henkilökohtaisen varajäsenen tehtävään yhtymävaltuuston päätöksellä toimikaudeksi Kuntalain (410/2015) 70 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Kuntalain 79:n mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan siihen saakka, kunnes uusi luottamushenkilö on valittu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Koulutuskuntayhtymän voimaan tulleen perussopimuksen 11 :n mukaan yhtymähallituksen valitsee yhtymävaltuusto ja yhtymähallituksessa tulee olla 11 jäsentä ja kullekin näistä henkilökohtainen varajäsen. Pykälän mukaan yhtymähallituksessa tulee olla jäseniä kaikista jäsenkunnista ja sen kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin kokoonpanonsa tarkastamiseksi Jaana Lehtosen eronpyynnön johdosta. Yhtymäjohtaja: Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että se 1. myöntää Jaana Lehtoselle eron luottamustoimestaan, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallituksen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä ja 2. valitsee hänen tilalleen yhtymähallitukseen jäsen Simo Vehmaalle uuden henkilökohtaisen varajäsenen jäljellä olevalle toimikaudelle. Yh 99 Päätös: Hyväksyttiin.

7 Yhtymähallitus SITOUMUS PUHTAANAPIDON TARVIKKEET PUITEJÄRJESTELYYN Yh 100 Hansel Oy ja Kuntahankinnat valmistelevat yhdessä Puhtaanapidon tarvikkeet puitejärjestelyn kilpailutusta. Puitejärjestelykilpailutuksen tuoteryhmät ovat: - Siivousaineet: puhdistus-,hoito-ja suoja-aineet - Siivousvälineet ja -tarvikkeet - Pehmopaperit, saippuat ja annostelijat - Henkilökohtaisen hygienian aineet - Roskapussit ja jätesäkit - Suurkeittiöiden astianpesuaineet ja niihin liittyvät palvelut Puitejärjestelyyn valitaan yksi toimittaja, joka toimittaa kattavan valikoiman eri valmistajien ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita. Puitejärjestelyyn tulee liittyä etukäteen, ts. ennen hankintailmoituksen julkaisemista. Kuntayhtymän osalta on tarkoituksenmukaista liittyä puitejärjestelyyn. Yhtymäjohtaja: Liitytään Hanselin ja KL-Kuntahankintojen valmistelemaan puhtaanapidon tarvikkeita koskevaan puitejärjestelyyn. Yh 100 Päätös: Hyväksyttiin.

8 Yhtymähallitus TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTELYT Yh 101 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän työterveyshuollon palvelut on järjestetty Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toimesta. Terveystalo on ostanut FSHKY:n työterveystoiminnan ja Terveystalosta tulee työterveyspalveluiden tuottaja FSHKY:n järjestämän kilpailutuksen ehdoilla ja hinnoilla. Sopimusaika on vuosi lisättynä kolmen vuoden optiokausilla (1+1+1). Koulutuskuntayhtymällä on toteutetun kilpailutuksen perusteella mahdollisuus valita kiinteähintainen vuosihinnoittelu tai tehdä suora sopimus Terveystalon kanssa. Kiinteähintainen vuosihinnoittelu tarkoittaisi sitä, että työterveyshuollon palvelut toteutetaan ainoastaan Forssassa sijaitsevassa Terveystalon toimipisteessä. Suora sopimus mahdollistaisi henkilökunnalle Terveystalon muidenkin toimipisteiden käyttämisen. Suoran sopimuksen hinnoittelu on jonkin verran kiinteä sopimusta kalliimpi. Hinnoittelu perustuu Terveystalon yleiseen hinnastoon, josta kuitenkin myönnetään tiettyjä palvelukohtaisia alennuksia. Kuntayhtymän vuotuiset työterveyshuollon kustannukset ovat olleet noin ,- euroa. Kustannuksiin saadaan Kela-korvausta, jolloin vuotuinen nettokustannus on noin ,- euroa. Kuntayhtymän henkilöstöstä noin neljännes asuu seutukunnan ulkopuolella, joten työterveyshuollon palveluiden sujuvan saatavuuden kannalta suora sopimus olisi perusteltu. Hyvällä työterveyshuollolla voidaan myös vaikuttaa suotuisasti työnantajamielikuvaan. Yhtymäjohtaja: Tehdään suora sopimus Suomen Terveystalo Oy:n kanssa koskien lakisääteistä työterveyspalvelua ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Yh 101 Päätös: Hyväksyttiin.

9 Yhtymähallitus RISKIKARTOITUKSEN JA AVI:N TYÖSUOJELUTARKASTUKSEN TULOKSET JA TOI- MENPITEET Yh 102 Kuntayhtymässä tehtiin keväällä 2019 vaarojen arviointi ja riskikartoitus työsuojelun toimintaohjelmassa päätetyn mukaisesti. Lisäksi Etelä-Suomen Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueen tarkastaja suoritti viranomaisaloitteisena valvontana työsuojelutarkastuksen, joka kohdistui opetushenkilöstön työsuojeluolosuhteisiin. Opetusalan työpaikoille tehdään työsuojelutarkastuksia vuosina Tarkastukset tekee Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, eli alueellinen työsuojeluviranomainen. Tarkastusten tavoitteena on, että työpaikoilla tunnetaan ja osataan hallita opetusalalle tyypillisiä riskejä sekä tukea työpaikkojen omaa työsuojelutoimintaa. Tarkastuksen tavoitteena oli myös valvoa, että työpaikan työsuojelun yhteistoiminta on organisoitua ja suunnitelmallista ja että se tukee ja kehittää turvallisuusjohtamista ja että työpaikalla on toimivat käytännöt keskeisten turvallisuusriskien hallintaan. Riskikartoitus Riskikartoitukseen vastasi ainakin osittain 88,2% vakituisesta henkilöstöstä ja koko kyselyyn vastasi 81,9% henkilöstöstä. Vastausprosenttia voidaan pitää erinomaisena. Kaikkien vastanneiden yhteenvedossa keskeiset, ja toimenpiteitä edellyttävät riskitekijät kyselyn mukaan ovat sisäilmaongelma, puutteellinen ilmanvaihto, työn tauotuksen puutteet ja liiallinen työtahti, työssä esiintyvä pakkotahtisuus ja kiire, liian kovat työn tavoitteet ja vaatimukset, tiedonkulun puutteet työpaikalla, epäselvyydet työn jaossa, tehtävien kuvauksissa ja vastuissa, puutteet työnopastuksessa ja perehdyttämisessä sekä liukastumisen tai kompastumisen vaara. Yksikkökohtaisissa vastauksissa oli eroja ja esimiehille onkin annettu tehtäväksi syyskuun loppuun mennessä käydä oman yksikön kysely läpi henkilöstön kanssa ja esittää toimenpiteitä riskin poistamiseksi tai pienentämiseksi. AVI:n työsuojelutarkastus AVI:n tarkastuksessa tarkastettiin kuntayhtymän turvallisuuden hallintajärjestelmät ja niiden osalta annettiin toimintaohjeita, jotka liittyivät työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, sisäilman aiheuttamaan terveysvaaraan ja henkilösuojainten tarpeen arviointiin ja valintaan. Koulutusaloista otantaperiaatteella tarkastettiin autoala, catering, liiketalous ja sähköala. Tarkastuskertomuksissa annettiin kehotuksia psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi ja työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin toimenpiteiden toteutukseen ja seurantaan koskien kohdepoiston lisäämistä.

10 Yhtymähallitus Toimintaohjeina annettiin psykososiaalisen kuormituksen vähentämistä koskevia ohjeita, sisäilman aiheuttamaan terveysvaaraan liittyviä ohjeita ja työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin toimenpiteiden toteutukseen ja seurantaan liittyviä ohjeita liittyen henkilökohtaisten keskustelujen käymiseen tarvittavien tilojen riittävyydestä. Työsuojelutarkastukseen liittyi myös Valmeri-työolosuhdekysely, joka kohdennettiin johtoryhmän jäsenille ja tarkastettujen koulutusalojen henkilöstölle. Tässä kyselyssä tuli esille samoja psykososiaaliseen kuormitukseen ja sisäilmaongelmiin liittyviä huomioita kuin riskikartoituksessa ja tarkastuksessakin oli tullut. Edellä mainittujen riskikartoitusta koskevien toimenpiteiden lisäksi tarkastuksessa esille tulleisiin epäkohtiin on tartuttu ja ryhdytty toimenpiteisiin kehotusten ja toimintaohjeiden noudattamiseksi. Kokouksen oheismateriaalina on riskikartoituksen raportti ja työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomukset. Yhtymäjohtaja: Merkitään tiedoksi. Yh 102 Päätös: Hyväksyttiin.

11 Yhtymähallitus LASERMERKINTÄLAITE Yh 103 Oppilaitokselle myönnettiin vuonna 2018 strategiarahoitusta Teknologialan koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rahoitusta käytetään ,- euroa koneisiin ja kalustoon sekä ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin, joita tarvitaan uudenlaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Käyttöomaisuushankinnat on rahoituspäätöksen mukaan toteutettava strategiarahoituskauden puolivälissä, eli vuoden 2019 syksyllä. Käyttöomaisuuden osalta strategiarahoitus käsitellään rahoitusosuutena investointimenoon. Lasermerkintää käytetään tuotantokappaleiden merkitsemiseen mm. qr koodit, osanumerot. Lasermerkintä mahdollistaa kappaleen tuotantotietojen lukemisen mm. konenäöllä. Lasermerkintälaitteesta pyydettiin tarjoukset kolmelta toimittajalta: Cajotecnologies Oy, Gravox Oy ja Informa Oy. Merkintälaitteesta saatiin yksi tarjous. Tarjouksen jätti Gravox Oy ja tarjous täytti tarjouspyynnössä edellytetyt kriteerit. Tarjotun laitteen hinta on ,- euroa. Yhtymäjohtaja: Hankitaan lasermerkintälaite Gravox Oy:ltä hintaan ,- (alv 0 %). Yh 103 Päätös: Hyväksyttiin.

12 Yhtymähallitus HITSAUSROBOTIN VIRTALÄHDE Yh 104 Oppilaitokselle myönnettiin vuonna 2018 strategiarahoitusta Teknologialan koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rahoitusta käytetään ,- euroa koneisiin ja kalustoon sekä ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin, joita tarvitaan uudenlaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Käyttöomaisuushankinnat on rahoituspäätöksen mukaan toteutettava strategiarahoituskauden puolivälissä, eli vuoden 2019 syksyllä. Käyttöomaisuuden osalta strategiarahoitus käsitellään rahoitusosuutena investointimenoon. Hitsausvirtalähde toimii yhdessä robotin kanssa ja sitä käytetään robottihitsauksessa. Hitsausrobotin virtalähteestä pyydettiin tarjoukset seuraavilta kolmelta toimittajalta: Etra Megacenter, Migatronic Oy ja Pronius Oy. Määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous. Tarjouksen jätti Pronius Oy ja tarjous täytti tarjouspyynnössä edellytetyt kriteerit. Tarjotun laitteen hinta on ,98. Yhtymäjohtaja: Hankitaan hitsausrobotin virtalähde Pronius Oy:ltä hintaan ,98 (alv 0 %). Yh 104 Päätös: Hyväksyttiin.

13 Yhtymähallitus KULJETUSROBOTTI Yh 105 Oppilaitokselle myönnettiin vuonna 2018 strategiarahoitusta Teknologialan koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rahoitusta käytetään ,- euroa koneisiin ja kalustoon sekä ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin, joita tarvitaan uudenlaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Käyttöomaisuushankinnat on rahoituspäätöksen mukaan toteutettava strategiarahoituskauden puolivälissä, eli vuoden 2019 syksyllä. Käyttöomaisuuden osalta strategiarahoitus käsitellään rahoitusosuutena investointimenoon. Kuljetusrobottia käytetään tuotteiden siirtoihin sisätiloissa ja se mahdollistaa autonomisen solun toiminnan. Kuljetusrobotista pyydettiin tarjoukset seuraavilta kolmelta toimittajalta: Sähkö Oy Turku, Eagle Data Oy ja Servicepoint Kuopio Oy Määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous. Tarjouksen jätti Servicepoint Kuopio Oy ja tarjous täytti tarjouspyynnössä edellytetyt kriteerit. Tarjotun robotin hinta on ,00. Yhtymäjohtaja: Hankitaan kuljetusrobotti Servicepoint Kuopio Oy:ltä hintaan ,00 (alv 0 %). Yh 105 Päätös: Hyväksyttiin.

14 Yhtymähallitus TEOLLISUUSROBOTTI Yh 106 Oppilaitokselle myönnettiin vuonna 2018 strategiarahoitusta Teknologialan koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rahoitusta käytetään ,- euroa koneisiin ja kalustoon sekä ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin, joita tarvitaan uudenlaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Käyttöomaisuushankinnat on rahoituspäätöksen mukaan toteutettava strategiarahoituskauden puolivälissä, eli vuoden 2019 syksyllä. Käyttöomaisuuden osalta strategiarahoitus käsitellään rahoitusosuutena investointimenoon. Teollisuusrobotti on tuotantorobotti ja sitä käytetään hitsaukseen sekö särmäykseen. Teollisuusrobotista pyydettiin tarjoukset seuraavilta kolmelta toimittajalta: Avertas Robotics Oy, Yaskawa Finland Oy ja KINE Robot Solutions Oy. Määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous. Tarjouksen jätti Yaskawa Finland Oy ja tarjous täytti tarjouspyynnössä edellytetyt kriteerit. Tarjotun robotin hinta on ,-. Yhtymäjohtaja: Hankitaan teollisuusrobotti Yaskawa Finland Oy:ltä hintaan ,00 (alv 0 %). Yh 106 Päätös: Hyväksyttiin.

15 Yhtymähallitus YHTEISTYÖROBOTTI Yh 107 Oppilaitokselle myönnettiin vuonna 2018 strategiarahoitusta Teknologialan koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä työelämän kanssa. Hankesuunnitelman mukaan rahoitusta käytetään ,- euroa koneisiin ja kalustoon sekä ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin, joita tarvitaan uudenlaisen oppimisympäristön rakentamiseen. Käyttöomaisuushankinnat on rahoituspäätöksen mukaan toteutettava strategiarahoituskauden puolivälissä, eli vuoden 2019 syksyllä. Käyttöomaisuuden osalta strategiarahoitus käsitellään rahoitusosuutena investointimenoon. Yhteistyörobottia käytetään monipuolisesti robotiikan kouluttamiseen ja se on siirrettävissä oleva helposti liikuteltava. Robottia voidaan käyttää mm. särmäykseen, elintarvikkeiden käsittelyyn ja kokoonpanoon. Yhteistyörobotista pyydettiin tarjoukset seuraavilta kolmelta toimittajalta: Servicepoint Kuopio Oy, Yaskawa Finland Oy ja Sähkö Oy Turku. Määräaikaan mennessä saatiin yksi tarjous. Tarjouksen jätti Sähkö Oy Turku ja tarjous täytti tarjouspyynnössä edellytetyt kriteerit. Tarjotun robotin hinta on ,25 euroa. Yhtymäjohtaja: Hankitaan yhteistyörobotti Sähkö Oy Turulta hintaan ,25 (alv 0 %). Yh 107 Päätös: Hyväksyttiin.

16 Yhtymähallitus PÄÄTÖKSET, KIRJELMÄT JA TIEDOTUKSET Yh 108 viranhaltijapäätökset ajalta OKM:n kirje OKM/46/592/2019 Varainhoitovuoden 2019 aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen hakeminen. Yhtymäjohtaja: Merkitään tiedoksi ja hyväksyttäväksi. Yh 108 Päätös: Hyväksyttiin.

17 Yhtymähallitus MUUTOKSENHAKU KOKOUKSEN PÄÄTÖKSISTÄ Muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 96-99, 102, Koska päätöksistä voidaan tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: , Oikaisuvaatimus Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen (julkisissa hankinnoissa hankintaoikaisun) 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista osoitteella: Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus PL Forssa Pykälät: , Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, jäljempänä hankintalaki) 163 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei kuitenkaan saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla eli oikeus hakea muutosta on vain asianosaisella. Valitusosoitus Seuraaviin päätöksiin voi hakea muutosta kirjallisella valituksella (kunnallisvalitus) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista: Pykälät: - Valitusviranomainen: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Hankintapäätöksen saattaminen markkinaoikeuden tutkittavaksi Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi :n osalta vedota hankintalain vastaiseen menettelyyn ja saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun sai tietoonsa tarjouskilpailun ratkaisun perusteluineen ja valitusosoituksineen. Markkinaoikeuden osoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje, valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.

18 Kyha , liite 3 Kirje OKM/46/592/ Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Viite Asia Varainhoitovuoden 2019 aikana jaettavaksi jätetyn perusrahoituksen hakeminen Valtion vuoden 2019 varsinaisen talousarvion mukainen ammatillisen koulutuksen määräraha on euroa, josta perusrahoituksen osuus on euroa. Talousarviossa ammatillisen koulutuksen tavoitteellisten opiskelijavuosien määrä on enintään opiskelijavuotta, mistä työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen kohdennettava määrä on vähintään opiskelijavuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti ammatillisen koulutuksen järjestäjien tavoitteellisista opiskelijavuosimääristä ja perusrahoituksen harkinnanvaraisesta korotuksesta vuodelle 2019 (varsinainen suoritepäätös). Tavoitteellisia opiskelijavuosia varsinaisessa suoritepäätöksessä jaettiin yhteensä , josta kohdennettiin työvoimakoulutukseen. Talousarvion määrärahasta jaettiin perusrahoituksena tavoitteellisten opiskelijavuosien perusteella euroa ja harkinnanvaraisena korotuksena euroa. Perusrahoitusta jätettiin varainhoitovuoden aikana jaettavaksi noin 12 miljoonaa euroa ja tavoitteellisia opiskelijavuosia talousarvion enimmäismäärästä. Työvoimakoulutukseen kohdennettavat opiskelijavuodet jaettiin kokonaisuudessaan jo varsinaisessa suoritepäätöksessä. Jäljellä oleva rahoitus ja sitä vastaava opiskelijavuosimäärä jaetaan koulutuksen järjestäjille lisäsuoritepäätöksellä ministeriön tehtyä ensin tarvittavat päätökset vuoden 2019 varsinaista suoritepäätöstä koskevista oikaisuista. Tällä kirjeellä ohjeistetaan koulutuksen järjestäjiä lisäsuoritepäätöksellä jaettavien tavoitteellisten opiskelijavuosien ja mahdollisen perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen hakemisesta. Toisessa lisätalousarviossa ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien lisäämiseen osoitettiin varainhoitovuodelle 20 miljoonan euron lisämääräraha. Sen

19 OKM/46/592/ (5) hakemisesta ohjeistetaan erikseen lokakuussa vuoden 2020 rahoituksen hakua koskevan ohjeistuksen yhteydessä. Tavoitteellisten opiskelijavuosien lisäämisen ja perusrahoituksen harkinnanvaraisen korotuksen myöntämien perusteet Varainhoitovuoden aikana lisättävillä tavoitteellisilla opiskelijavuosilla on tarkoitus helpottaa osaavan työvoiman alueellisia ja ammattialoittaisia saatavuusongelmia. Lisäykset tulee kohdentaa osaajapulasta kärsiville ja kasvun kannalta keskeisille aloille. Vaikka opiskelijavuosia ei lisäsuoritepäätöksessä kohdenneta erikseen työvoimakoulutukseen, koulutuksen järjestäjä voi käyttää sille kohdennettavaa lisäkapasiteettia tarvittaessa myös työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee perustella opiskelijavuosien lisäystarvetta erityisesti ensisijaisen toiminta-alueensa tarpeen näkökulmasta. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee pystyä osoittamaan, että sen varainhoitovuoden opiskelijavuositoteuma tulee olemaan vähintään tehdyssä suoritepäätöksessä määritellyllä tasolla ja että lisäkohdennus on näin ollen välttämätön osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Mikäli koulutuksen järjestäjälle myönnettiin vuoden 2018 lisätalousarvioiden perusteella lisää opiskelijavuosia, eikä näitä ehditty käyttää vielä vuoden 2018 aikana, myös näiden lisäpäätösten tavoitteelliset opiskelijavuodet otetaan huomioon vuoden 2019 lisätarvetta arvioitaessa. Ministeriön tarkoituksena on myöntää lisäsuoritepäätöksellä kohdennettavaa perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta pääsääntöisesti vain sellaisiin tarpeisiin, jotka eivät ole olleet ennakoitavissa varsinaista suoritepäätöstä tehtäessä. Harkinnanvaraista korotusta voidaan myöntää myös sillä perusteella, että lisäsuoritepäätöksellä myönnettävät tavoitteelliset opiskelijavuodet olisi tarkoituksenmukaista kohdentaa erityisen kalliin koulutuksen järjestämiseen, eikä koulutuksen järjestäjällä ole kokonaisrahoituksensa puitteissa muutoin mahdollisuutta toteuttaa kalliin koulutuksen lisäystä. Lisäsuoritepäätöksellä varsinaisen talousarvion määrärahasta harkinnanvaraista korotusta myönnetään kuitenkin vain erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti lisäsuoritepäätöksen opiskelijavuosilisäykset tulisi voida toteuttaa ilman tarvetta perusrahoituksen harkinnanvaraiseen korotukseen. Opiskelijavuosien kohdentaminen lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen Hallitusohjelman mukaan hallituskauden aikana tullaan säätämään hoivahenkilöstön sitovaksi vähimmäismitoitukseksi 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään lisää vanhustenhuollossa ammatillisen koulutuksen, etupäässä lähihoitajakoulutuksen omaavan hoitohenkilökunnan tarvetta arvion mukaan noin henkilöllä nykytasoon verrattuna. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneiden tarvetta työmarkkinoilla lisää hoitajamitoituksen muutoksen ohella myös eläköityminen ja runsas poistuma alalta. Kevan ennusteen mukaan joka kolmas kunta-alalla työskentelevä lähihoitaja jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Poistuma alalta on noin prosenttia, mikä tarkoittaa, että kolmen vuoden jälkeen lähes joka kuudes ei enää työskentele alalla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen tarjonta on lisääntynyt lähes koko 2010 luvun ajan, mutta tarjonta ei silti riitä vastaamaan ennakoituun osaamistarpeeseen. Lähihoitajien koulutus on ollut suhteellisen vetovoimaista, joskin viime vuosina nuorten

20 OKM/46/592/ (5) kiinnostus koulutusta kohtaan on vähentynyt. Aikuisväestön rooli koulutuksen kohderyhmänä korostuu jatkossa entisestään erityisesti vanhustenhuollon osa-alueella. Se, kuinka paljon uusia lähihoitajia tarvitaan välittömästi hoivahenkilöstön mitoitusmuutoksen tullessa voimaan, riippuu mahdollisesti säädettävästä siirtymäajasta tai voimaantulon porrastuksista. Hallitusohjelman mukaan henkilöstömäärän lisäys toteutetaan asteittain käynnistämällä tavoitteellinen kehittämisohjelma, jolla rahoitetaan polkua kohti uskottavaa ja vanhusten riittävän hoivan turvaavaa mitoitusta. Koska uusien lähihoitajien kouluttaminen kestää pääsääntöisesti useamman vuoden ajan, uusia koulutuksia on tarpeen käynnistää mahdollisimman pian. Ministeriö kohdentaa varainhoitovuodelle jaettavaksi jätetystä rahoituksesta 500 opiskelijavuotta lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen, erityispainotuksena ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen. Koulutettujen lähihoitajien kokonaisvarantoa lisäävien pidempikestoisten koulutusten ohella lähihoitajakoulutukseen kohdennettavia opiskelijavuosia voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon jo suorittaneiden osaamisen täydentämiseen ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen. Nopeavaikutteisilla toimilla pyritään vastaamaan vanhustenhuollon akuuttiin hoitajapulaan ja tukea sosiaali- ja terveysalan tehtävistä muihin tehtäviin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden palaamista lähihoitajan työhön vanhustenhuollon tehtäviin. Lisääntyneeseen koulutustarpeeseen vastataan nykyisellä sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen järjestäjäverkolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen kohdennettavia opiskelijavuosia suunnataan erityisesti niillä alueilla toimiville sosiaalija terveysalan perustutkintokoulutusta järjestäville koulutuksen järjestäjille, joilla kärsitään eniten alan työvoimapulasta. Järjestäjäkohtaisessa kohdentamisessa otetaan huomioon muun ohella koulutuksen järjestäjän lähihoitajakoulutuksen vetovoimaisuus nuorten keskuudessa, muiden edellä kuvattujen kohderyhmien, ml. maahanmuuttajat, saatavuus osaamista täydentävään lyhytkestoiseen koulutukseen sekä erityisesti järjestäjän suuntautuminen ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen lähihoitajakoulutuksen järjestämisessä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän varainhoitovuoden opiskelijavuositoteuman tulee olla sillä tasolla, että lisäkohdennus on kokonaisuus huomioon ottaenkin välttämätöntä. Ministeriö tulee seuraamaan lisäsuoritepäätöksen lähihoitajakoulutuksen opiskelijavuosikohdennusta pääosin yhteishakuaineistojen ja Koskesta kerättävän tilastoaineiston avulla. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksen suorituksia tarkastellaan erityisesti ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalan osalta. Koulutuksen järjestäjien hakemusten toimittaminen ja prosessin aikataulu Koulutuksen järjestäjiä pyydetään toimittamaan lisäsuoritepäätöksellä vuodelle 2019 jaettavia tavoitteellisia opiskelijavuosia ja/tai perusrahoituksen harkinnanvaraista korotusta koskevat hakemuksensa opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään Hakemus tulee toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön sähköisellä lomakkeella. Lisäksi tulee toimittaa sähköisen lomakkeen sisältöä vastaavat tiedot allekirjoitettuna ja päivättynä asiakirjana opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon postitse osoitteeseen PL 29, VALTIONEUVOSTO, suoraan valtioneuvoston yhteiseen toimipisteeseen osoitteessa Ritarikatu 2 B, HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@minedu.fi. Ministeriö käsittelee ainoastaan ne hakemukset, jotka on toimitettu määräajassa.

21 OKM/46/592/ (5) Sähköinen hakulomake tarkempine ohjeineen julkaistaan ministeriön sivuilla osoitteessa mennessä. Ministeriön tarkoituksena on tehdä vuoden 2019 rahoitusta koskeva lisäsuoritepäätös marraskuussa. Lisätietoja Ylitarkastaja Tarja Koskimäki (Uusimaa), puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Jukka Lehtinen (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Varsinais- Suomi ja Satakunta), puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Anne Mårtensson (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala), puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi), puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Tiina Polo (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi), puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Erityisasiantuntija Saara Ikkelä, puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Kari Korhonen, puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetusneuvos Tarja Olenius, puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Ylijohtaja Mika Tammilehto, puh , etunimi.sukunimi@minedu.fi Ylijohtaja Mika Tammilehto Opetusneuvos Tarja Olenius Tiedoksi Ammatillisen koulutuksen reformin seurantaryhmä Akava ry Ammatillisen Aikuiskoulutuksen johtajat ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeinoelämän Keskusliitto ry

22 Kirkkohallitus/Kirkon työmarkkinalaitos Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Oikeusministeriö Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetushallitus Sivistystyönantajat ry Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Suomen Kansanopistoyhdistys ry Suomen konservatorioliitto ry Suomen Kuntaliitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry Suomen Oppisopimusosaajat ry Suomen Yrittäjät ry Tilastokeskus Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Ry Työ- ja elinkeinoministeriö Urheiluopistojen Yhdistys Ry Valtiovarainministeriö Yksityisten Ammatillisten Oppilaitosten liitto ry Aluehallintovirastot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ELY:t Maakuntaliitot OKM/46/592/ (5)