VIIRU & PESONEN MUISTI PÄTKII

Transkriptio

1 KOULUKINON OPPIMATERIAALI VIIRU & PESONEN MUISTI PÄTKII Ruotsi, Tanska, Saksa 2009 Ohjaaja: Jørgen Lerdam ja Anders Sørensen Käsikirjoittaja: Torbjörn Jansson (Sven Nordqvistin kirjojen pohjalta) Alkuperäinen nimi: Pettson & Findus - Glömligheter Näyttelijät: Suomenkielisinä ääninä Johanna Viksten ja Jukka Voutilainen Levittäjä: FS Film Oy Kesto: 70 min. Ikäraja: S Oppimateriaalin tehtävät on suunniteltu 3-6 -vuotiaiden varhaiskasvatukseen. Oppimateriaalin teemoja: Leikkiminen, luovuus, keksiminen, uimataito, toivomukset, aikuiset ja lapset, kotityöt, muistot ja muisteleminen, ympäristön värit. SYNOPSIS Viiru ja Pesonen elelevät onnellisina Pesosen pienessä mökissä. Yhdessä he keksivät kaikenlaista mukavaa puuhaa. Seikkailu pääsee vauhtiin, kun he päättävät lähteä rannalle heittelemään leipiä. Tietysti Pesonen keksii taas uusia laitteita, mutta tällä kertaa hän joutuu pieneen onnettomuuteen, joka vie hänen muistinsa. Mikään ei tunnu auttavan. Pesosen muisti ei vain näytä palaavan. Silloin Viiru keksii ratkaisun ja alkaa kertoa mitä hauskimpia tarinoita heidän yhteisistä seikkailuistaan. Hän toivoo, että jokin niistä palauttaisi Pesosen muistin! VINKKEJÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN LASTEN KANSSA ENNEN ELOKUVAN KATSELUA 1. Viiru ja Pesonen-kirjat a. Tutustukaa yhdessä johonkin Viirusta ja Pesosesta kertovaan kirjaan. Viirun syntymäpäivät 1984, Viiru ja Pesonen kettujahdissa 1986, Viiru puijaa Pesosta 1987, Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita 1989, Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat 1990, Viiru ja Pesonen telttaretkellä 1993, Viirun ja Pesosen joulupuuhat 1994, Viiru ja Kososen 1996, Viiru kateissa Keskustelkaa yhdessä kirjoista. Ovatko kirjat ennestään tuttuja? Minkä nimisiä henkilöitä niissä on? Kuvailkaa heitä. Millaisia naapurit 1

2 ovat? Mitä eläimiä kirjoissa on? Mitä osaatte kertoa eläimistä? Mistä asioista pidätte Viirusta ja Pesosesta kertovissa kirjoissa? Etsikää valitsemastanne kirjasta mielestänne hauskin kuva. Kertokaa kuvasta. b. Ovatko aiemmat Viiru ja Pesonen elokuvat tuttuja? Viirun syntymäpäivä 1999, Postia kuninkaalle 2000, Viiru kateissa 2002, Viiru ja Pesonen joulupuuhissa Mikä niistä on suosikkinne? Miksi? Kirja ja elokuva kertovat molemmat tarinan omalla tavallaan. Mitä eroa mielestänne on katsoa sama tarina elokuvana tai lukea se kirjana. Mitä hyviä puolia on elokuvan katselussa? Entä kirjan lukemisessa? a. Mitä tarkoittaa leipien heittely? Onko joku kokeillut leipien heittelyä? Millaiset kivet sopivat parhaiten heiteltäväksi? Tehkää tekin retki veden äärelle. Matkan varrelta ja rannalta voi etsiskellä sopivan litteitä leipäkiviä. Kuinka kauas jaksatte heittää kiven? b. Rakennelkaa yksin tai pienissä ryhmissä rannalle pieniä taideteoksia erivärisistä kivistä, hiekasta, levästä ja rannan tikuista sekä kasveista. 4. Pesonen muistelee Rannalla Viiru heittelee leipiä onnistuneesti, mutta Pesoselle käy köpelösti, hän nimittäin menettää tasapainonsa ja molskahtaa veteen. Pian Pesonen alkaa muistella, kuinka hän oli poikasena uimakoulussa ja sai siellä palkaksi uimamerkin osoituksena hyvästä uimataidostaan. Elokuvan katselun jälkeen 1. Juonen kulku Muistelkaa yhdessä elokuvan tarinan kulkua. Aiemmat elokuvat perustuivat kirjoihin, mutta tähän elokuvaan on tehty erillinen käsikirjoitus Sven Nordqvistin kirjojen pohjalta. Elokuvan tarina on kirjoitettu kursiivilla, joten sen tapahtumia on helpompi muistella. 2. Ankea aamu Eräänä aamuna Pesonen herää vuoteessaan ikävään yllätykseen. Ulkona sataa ja katto vuotaa, niin, että pisarat tipahtelevat lopulta hänen päähänsä. Hän toteaa huokaisten, että rikkonaiset kattotiilet pitäisi vaihtaa. a. Millainen talo Viirulla ja Pesosella on? b. Piirtäkää kuvia heidän talostaan. 3. Leikkipäivä Viiru-kissa on aivan toista mieltä, sillä hän haluaa leikkiä. Hänen mielestään katon korjaukset saavat odottaa, nimittäin tänään on juuri sopiva heittelypäivä. Niinpä Viiru saa houkuteltua Pesosen leikkimään. Yhdessä he päättävät lähteä rantaan heittelemään leipiä. a. Millainen olisi hieno uimamerkki? Piirtäkää vahaliiduilla sopiva. Liimatkaa merkki tukevalle kartongille ja leikatkaa irti. Niihin voi myös liimata erilaisia kiiltäviä ja värikkäitä koristeita. b. Kuinka moni on nähnyt mustavalkoisia elokuvia? Millaisia? Huomasitteko, kun Pesonen muistelee elokuvassa omaa lapsuuttaan ja uimamerkin saamista, niin elokuvan värit muuttuvat erilaisiksi? Miksi arvelette niin tapahtuneen? Ruskeansävyisellä kuvalla on tarkoitus korostaa sitä, että asiat tapahtuivat kauan sitten. 5. Pesonen keksii Pesonen, jolla on tapana kehitellä kaikenlaisia vempeleitä, päättää keksiä uimaharjoittelulaitteen. Hienon näköinen laite näyttää toimivan oikein mainiosti ja Pesonen ui sen avulla tyylikkäin vedoin pitkin ja poikin järveä. Äkkiä jokin kuitenkin menee pahasti pieleen ja pian Pesonen sinkoilee sinne ja tänne lennähtäen lopulta laitteineen päivineen pienelle saarelle vähän matkan päähän rannasta. a. Keskustelkaa yhdessä uimisesta. Onko uimataito mielestänne tärkeä? Miksi? Onko joku käynyt uimakoulussa? 2

3 Miten siellä harjoitellaan uimista? Mitä elokuvassa kerrotaan Pesosen uimataidosta? Miksi luulisitte Pesosen kehuskelleen liikoja uimataidollaan? Oletteko te joskus liioitelleet omia taitojanne? Onko helppoa tunnustaa, että ei ole puhunut totta? Ehkä Pesosta harmitti niin kovasti, kun hän ei ollut lapsena niin taitava uimari kuin muut. Ehkäpä muut ilkkuivat hänelle, kun hän oli niin arka. Vai olisiko käynyt niin, että aika kultaa muistot? Viirun mielestä Pesonen voisi hyvin uida saarelta takaisin rantaan. Pesonen joutuu tunnustamaan, että hän oli liioitellut kehuskellessaan uimataidollaan. Hän ei tainnut olla uimakoulun tähtioppilas. Nyt hän on jäänyt vangiksi saarelle. Viiru päätyy pian samalle saarelle yrittäessään auttaa Pesosta. b. Mitä laitteita Pesonen keksii elokuvassa? Ovatko laitteet hyödyllisiä? On tapana sanoa että henkilö, joka on kuin Pesonen, on luova. Mitä tarkoittaa olla luova? Yrittäkää olla mahdollisimman luovia ja kekseliäitä. Miettikää yhdessä mahdollisimman monta ratkaisua mihin kaikkeen voisi käyttää aivan arkisia tavaroita. Esimerkiksi kynä: piirtäminen, värittäminen, koputtaminen, rytmin rummutus, kirjanmerkki, selän raaputus, hiusnutturan kiinnitys, keksikää lisää. c. Millaisen laitteen te haluaisitte keksiä? Millainen laite olisi hauska olemassa? Millaista ei ole vielä keksitty? Kun Pesonen keksii uuden vekottimen, täytyy hänen miettiä ja suunnitella kaikenlaista ennen rakentamista. Joskus hän piirtää suunnitelmiaan etukäteen. Piirtäkää tekin kuvia omasta vekottimesta. Millaisia osia siihen tarvittaisiin? d. Järjestäkää romutuspäivä. Pyytäkää kotoa vanhoja tavaroita, toimimattomia pikku laitteita, kelloja, pahvilaatikoita, muttereita, nauloja, puun palasia, peltipurkkeja, kansia yms. Purkakaa osat. Suunnitelkaa ja rakentakaa pareittain tai yksin laite. Laitteen rakentaminen saa kestää monta päivää. Laitteen perusrunkoa voi muotoilla myös kanaverkosta ja kaikkea voi päällystää liisteröidyillä sanomalehtisuikaleilla. Rautalangalla ja liimalla yms. saa kiinnitettyä erilaisia osia. Maalatkaa ja koristelkaa lopuksi laitteenne pulloväreillä. 6. Viirua harmittaa Kun Pesonen on pinteessä pikku saarella, naapuri Kosonen soutelee paikalle veneellään ja ilkkuu vahingoniloisesti, että onko tapahtunut haaksirikko. Silloin Pesonen kimpaantuu ja hyppää veteen näyttääkseen, ihan pelkästä näyttämisen halusta, että hän osaa todellakin uida. a. Kosonen, Pesosen naapuri, näyttää pitävän Pesosen kiusoittelusta. Hänellä tuntuu olevan hauskaa, kun hän muistelee Pesosen kehnoa uimataitoa. Keskustelkaa, miltä Pesosesta tuntuu, kun häntä pilkataan. Onko mielestänne hyvä ajatus nauraa sille, että joku ei osaa samoja asioita yhtä hyvin kuin te osaatte? Oletteko koskaan uskaltaneet puolustaa toisia, jos heitä kiusataan? Miltä tuntuu, jos joku nauraa teille, silloin kun epäonnistutte? Ovatko kaikki lapset samanlaisia? Osaavatko kaikki samoja asioita? Missä te olette jo taitavia? Mitä haluaisitte vielä oppia? b. Lopulta, kun Viiru ja Pesonen ovat selvinneet retkestään, alkaa Viiru olla jo melko väsynyt. Häntä alkaa harmittaa se, että isoilla ukoilla on niin paljon hauskempaa kuin pienillä kissoilla. Hänen mielestään isot saavat tehdä mitä he haluavat eikä pienten elämässä ole mitään kivaa. Harmittaako teitä, että ette ole vielä aikuisia? Keskustelkaa, mitä eroa on aikuisena ja lapsena olemisessa. Mitä hauskaa arvelette aikuisena olemisessa olevan? Onko lapsena oleminen hauskaa? Onko kummassakaan mielestänne huonoja puolia? Millaisissa tilanteissa olisi mukavaa olla aikuinen? Millaiseksi aikuiseksi te haluaisitte tulla? 7. Toivomustähti Illan tullen, kun Viiru ja Pesonen vihdoin pujahtavat vuoteisiinsa, Viiru toivoo, että hän haluaisi olla suuri. Juuri samalla hetkellä, kun hän lausuu toivomuksensa, taivaalla näkyy tähdenlento. 3

4 a. Keskustelkaa tähdenlennosta. Oletteko kuulleet, että kun näkee tähdenlennon, saa toivoa? Millaisen toiveen esittäisitte tähdelle? b. Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa, että olette vierailulla Pesosen kodissa. On jo ilta. Avaatte varovasti ulko-oven ja kuljette Pesosen pihalle, jossa on ihan pimeää. Kaikkialla ympärillä on aivan hiljaista. Taivaalla näkyy paljon tähtiä. Yhtäkkiä näette tähdenlennon. Jokainen saa miettiä ja kuvitella hiljaa mielessään yhden toivomuksen, mitä toivoisi tähdeltä. Lopuksi kaikki saavat kertoa vuorollaan oman toivomuksensa muille. Kun Viiru sitten herää seuraavana aamuna, hänen toiveensa on käynyt toteen, nimittäin hän on kasvanut aikuisen ihmisen kokoiseksi. Eikä siinä vielä kaikki, sillä Pesonen on kutistunut yhtä pieneksi kuin pikkuvauvat. Miltä Pesosesta tuntuu, kun hän on muuttunut äkkiä pieneksi? Mitä Viiru ja Pesonen tekevät elokuvassa, kun naapuri haluaa tulla Pesosen luo kahville ja Pesonen onkin niin pieni? Mitä jos teillä lapset muuttuisivat isoiksi ja aikuiset kutistuisivat pieniksi? 8. Viiru kotitöissä Pian Viiru joutuu huomaamaan, että suurena oleminen ei olekaan ihan samanlaista, kun hän oli kuvitellut. Kaikki arkiset puuhat tuntuvat ikäviltä ja kaiken lisäksi Pesonen on liian pieni auttaakseen töissä. Pian kanatkin vaeltavat keittiöön valittamaan, sillä niidenkin katto vuotaa. Näyttää siis siltä, että myös kanalan katon korjaaminen olisi nyt Viirun hommia. Pian Viiru hermostuu ja harmittelee kyllästyneenä sitä, että hänen tehtävä kaikki työt kotosalla. Viiru yrittää tehdä kodissa kaikkia niitä puuhia, mitä Pesonen tavallisesti tekee, sillä nyt hän on suuri. Millaisia kotitöitä aikuiset teidän perheessänne tekevät? Onko teillä tapana auttaa kotitöissä? Onko niiden tekeminen helppoa? Luetelkaa yhteiseen listaan, millaisia kotitöitä lapset voivat tehdä. Mistä kotityöstä pidätte eniten? 9. Katon korjaaminen Onnekseen Viiru on seuraavana aamuna ihan tavallisen kokoinen. Katto on vielä korjaamatta. Pesonen päättää tuunata uimaharjoittelukoneesta tiilenheittokoneen. Niinpä ryhdytään korjaamaan kattoa. Viirun tehtävä on ampua laitteella kattotiilet Pesoselle, joka keikkuu katon harjalla niitä vastaanottamassa. Aluksi kaikki näyttää hyvältä. Mutta kanat katselevat puuhaa ja tuumaavat, että on epäoikeudenmukaista, että vain kissat saavat niin mukavia tehtäviä. Siksi ne tuuppaavat Viirun sivuun ja ottavat heittokoneen ohjakset käsiinsä. Nytpä kone alkaa ladella kiihtyvällä tahdilla tiiliä katolle eikä Pesonen ehdikään napata niitä kiinni. Hän kadottaa tasapainonsa ja horjahtaa alas katolta kolauttaen päänsä. 10. Muistinvirkistystä Kun Pesonen lopulta virkoaa, on hän menettänyt muistinsa. Saadakseen Pesosen kuntoon, alkaa Viiru kertoa hänelle tarinoita. Ensimmäinen muisto Ensiksi Viiru kertoo, kuinka hän tuli asumaan Pesosen luo. Kuinka yksinäistä ja tylsää Pesosella olikaan ennen Viirua! Naapuritkin tuumasivat, että Pesonen tarvitsee seuraa. Ehkäpä joku täti olisi hyvä ratkaisu, tuumaa naapurin rouva, mutta kokonainen täti olisi ollut Pesosen mielestä liikaa. Niinpä vanha rouva Anttonen tuokin hänelle vikisevän laatikon. Laatikon sisällä on pieni kissanpentu viirullisen peitteen alla. a. Muistatteko, kuinka Viiru sai nimensä? Kissa tuodaan Pesoselle laatikossa, jossa lukee Findus. Sillä lailla sai Viiru nimensä ja Pesonen rakkaan kaverin. (Findus on Viiru-kissan nimi Ruotsissa.) Ja voi minkälaisen kissan Pesonen saakaan! Enää ei ole Pesosen talossa yksinäistä ja hiljaista. Pesonen juttelee kissalleen niin paljon, että sekin alkaa lopulta puhua. Pesonen ompelee sille myös hienot vaatteet. Tämän tarinan avulla Pesonen muisti rakkaan kissansa. 4

5 b. Mikä on ensimmäinen asia, jonka muistatte? Millaiset asiat jäävät helpoiten mieleen? Kysykää vanhemmiltanne tai isovanhemmilta tai tutuilta aikuisilta, mikä on mukavin, hassuin tai muuten vain mieleen painunein muisto heidän lapsuudestaan. c. Suunnitelkaa Viirulle uudet vaatteet. Piirtäkää kuvia Viirusta uusissa vaatteissaan. Toinen muisto Seuraavassa muistinvirkistystarinassa Viiru ja Pesonen löytävät aarteen. Kylän urheiluseura järjestää kirpputorin ja Pesonen siivoaa vintiltä vanhat tavarat antaakseen ne myytäväksi. Vahingossa myös alus lasipullossa päätyy kirpputoritavaroiden joukkoon. Siitäpä seuraakin varsinainen hullunmylly! Lopulta Pesonen saa takaisin aluksensa, mutta itse pullo on rikkoutunut. Se, joka pullossa näytti aalloilta, onkin aarrekartta! Yöllä Viiru ja Pesonen aloittavat aarteen etsinnän. Varjoissa, heidän kannoillaan hiipivät sekä naapuri Kosonen että urheiluseuran mies, jotka molemmat ahnehtivat aarretta. Kun Viiru ja Pesonen sitten ovat kaivaneet aarteen esiin, ilmestyvät muut paikalle. Pian näyttää kuitenkin siltä, että aarteen sisältö ei oikein ole sitä, mitä muut olettivat sen olevan. Pesonen on nimittäin haudannut aarteensa lapsena ja se mikä oli hänelle poikasena aarre, onkin naapureille arvotonta. Pesonen tuumaakin, että toisen aarre on toisen roska. a. Mikä on teidän mielestänne aarre? Millainen aarre olisi hauska löytää? b. Leikkikää aarteen kätkentää. Piilottakaa pihalle aarre. Ohjeet aarteen etsintään voisivat löytyä vaikka yllättävästä pullopostista. c. Karttakuvioita Kartan piirtäjän täytyy tarkastella asioita ylhäältä päin. Pohtikaa yhdessä, miltä esim. pihan leikkitelineet, kivet ja puut yms. näyttävät ylhäältä päin katsottuna. Tunnetteko kuva-arvoituksia, jossa joku asia on piirretty ylhäältäpäin ja toisten täytyy arvata, mitä kuva esittää? d. Piha-alueesta piirretään yhdessä A 3- kokoinen kartta, johon merkitään pihalla olevat kohteet. Tai jokainen piirtää ja värittää erikseen oman karttansa. Jokaisen piirroksesta leikataan ja liimataan joku kohde yhteiseen karttaan. Tutkitaan lasten kanssa karttaa ja väritetään ja viimeistellään kartta valmiiksi. Kopioidaan kartasta muutama versio. Kun kartan päällystää laminoimalla tai muovikelmulla, niin siihen voi tehdä merkintöjä tussilla. Merkinnät voi aina pyyhkiä pois seuraavaa käyttökertaa varten. e. Kätketään aarre Jaetaan lapset kahteen ryhmään, jotka saavat vuorollaan kätkeä jonkun esineen pihalle toisen ryhmän etsittäväksi. Yhdessä aikuisen kanssa harjoitellaan rastien ja niiden sijaintien merkintää kartalle. Keksikää yhdessä erilaisia tehtäväpolkuja. Rastipaikat merkitään numeroina kartalle. Numeroidusta kohteesta löytyy aina joku kysymys, kirjain tai tehtävä tms. Kolmas muisto Viimeinen muistinvirkistystarina kertoo orkesterista, jonka Pesonen kokoaa yhdessä kanojen ja Viirun kanssa. Tapahtuu nimittäin niin, että eräs kuuluisa ruotsalainen laulajatar ja hänen kahden miehen orkesterinsa tupsahtaa Pesosen pihaan. Yhdessä päätetään järjestää konsertti. Pienen vaivannäön jälkeen saadaan kasattua kaikille soittopelit. Pesonenkin lainaa svengaavan kuuloista kelloa naapurin lehmältä. Pian päästään myös yhteisymmärrykseen pihakonsertin ohjelmistosta. Kun soitto yltyy, tanssahtelevat lehmätkin ympäriinsä ja jopa vastentahtoinen Kosonen tempautuu mukaan iloisiin rytmeihin. Tämän tarinan myötä Pesosen muisti sitten palautuu. Nytpä Viiru saa todeta onnellisena, että Pesonen on maailman paras ukko! 11. Leikkejä ulkona ja sisällä Viirulla ja Pesosellakin on elokuvassa juuri sopiva leikkipäivä. a. Keskustelkaa, mikä leikkimisessä on hauskinta? Onko leikkiminen mielestänne tarpeellista? Mikä on teidän mielestänne 5

6 mukavin leikki? Millainen on hyvä leikkipaikka? Millainen on mukava leikkikaveri? Saavatko aikuiset leikkiä? Osaavatko aikuiset leikkiä? Milloin leikissä tulee riitaa? Miten riidat sovitaan? b. Leikkipäivän leikkejä Jaetaan lapset kolmen hengen ryhmiin. Kussakin ryhmässä annetaan lapsille vuorotellen jokin esine luonnosta tunnusteltavaksi selän taakse. Lasten täytyy arvata, mikä esine milloinkin on. Esim. käpy, kuusen oksa, kivi, neulanen, naavaa, sammalta, kukka, ruusunmarja jne. Tarkastelkaa lopuksi yhdessä tunnusteltavana olleita asioita. Miltä ne tuntuvat, väri, haju, koko jne. c. Kun luonnosta on valmiiksi kerätty erilaisia esineitä, niillä on helppo leikkiä pienissä ryhmissä esim. Kim-leikkiä. d. Kuvasuunnistusta Etsitään lehdistä esim. eri eläinten kuvia, jotka päällystetään muovilla ja leikataan kahtia. Aikuinen jakaa kaikki kuvapuolikkaat satunnaisessa järjestyksessä lapsille niin, ettei kukaan saa näyttää toiselle, minkä kuvan sai. Annetaan merkki, jonka jälkeen kaikki saavat etsiä kuvaparinsa. Näin saatiin lapset jaettua pareiksi. Nyt aikuinen kerää pareilta toisen kuvan puolikkaan pois. Pari saa viedä/kätkeä jäljelle jääneen kuvan puoliskon näkyvälle paikalle maastoon. Kun kaikki ovat kätkeneet kuvanpuolikkaansa, jaetaan kuvien toiset puoliskot pareille niin, ettei kukaan saa itse kätkemäänsä kuvan puolikasta. Yhteisestä merkistä parit lähtevät metsästämään oman kuvansa toista puolikasta maastosta. Leikitään etsimisleikkiä monta kierrosta. 12. Värejä Missä Pesosen koti sijaitsee? Millaiselta pihalla näyttää? Tutkikaa kirjoista Pesosen pihamaisemia. Mitä värejä tunnistatte kuvista? b. Muistelkaa elokuvasta, millaiselta sama piha, pelto tai puut näyttävät yöllä. Millaisia ääniä yöllä kuuluu? Mitä ovat yön eläimet? Millaisia värejä yöhön mielestänne kuuluu? Miten yön ja päivän maisemat väreineen eroavat toisistaan? Maalatkaa maisemakuvia päivänvalon väreillä ja yön väreillä. c. Pihan värit Kaikille annetaan esim. A 4 -kokoinen pahvi, johon on leikattu keskelle pieni aukko esim. 10 cm x 10 cm. Kukin saa valita pihalta jonkin kohdan, kaukaa tai läheltä, mitä katselee aukon läpi. Luetelkaa vuorollanne, mitä näette, mitä värejä näette. Mistä näkyvistä väreistä pidätte eniten tai mistä ette pidä, miksi? Asettakaa pahvi maahan ja kertokaa, mitä värejä ja sävyjä pahvin aukosta nyt näkyy. d. Värejä sisällä Jakaantukaa 3-4-hengen ryhmiin. Levittäkää lattialle valkoinen lakana. Aikuinen antaa ohjeita: Hakekaa jotakin punaista, sinistä, keltaista, vaaleaa, tummaa, kirjavaa jne. Tutkikaa ja nimetkää yhdessä värejä ja niiden eri sävyjä. e. Tehkää lasipurkkeihin eri sävyisiä vesiä vesiväreillä. Tai tipauttakaa vesipurkkiin pieni tippa väripigmenttiä. Purkit näyttävät kauniilta päivänvalossa ikkunalaudalla ja niiden avulla on mukava muistella värien nimiä. Muistatteko mitä värejä pitää sekoittaa, että saadaan vihreää, violettia, oranssia tai ruskeaa väriä? Oppimateriaalin on laatinut luokanopettaja Tuula Niiniranta Oppimateriaalin on tuottanut Marjo Kovanen Koulukinosta. 6