Ekotehokkaan asumisen opas

Transkriptio

1 TTS tutkimuksen tiedote Kodin toiminnallisuus, teknologia ja palvelut 3/2010 (650) MUUT Ekotehokkaan asumisen opas Toim. Minna Kuusela ja Sari Liski-Markkanen, TTS tutkimus Ekotehokas asuinrakennus on toteutettu aikaa kestävistä materiaaleista, on esteetön ja asukkaiden erilaisiin asumistarpeisiin ja toimintakyvyn muutoksiin muuntuva. Merkittävä osa rakennuksen kuluttamasta energiasta tapahtuu käytön aikana. Ekotehokkaassa asunnossa koneet ja laitteet sekä talotekniikka on valittu huolellisesti ja niitä käytetään energiatehokkaasti. Hyvä lämpöeristys, lämmitysjärjestelmä, järkevä valaistus ja riittävä ilmanvaihto ovat tärkeitä osatekijöitä. Asunnon materiaalit ja laitteet on valittu niin, että niiden huolto ja korjaus on mahdollisimman helppoa. Tällaisessa asunnossa on myös viihtyisä asua, mikä lisää henkistä hyvinvointia. Ihminen jättää eläessään ja asuessaan aina oman jälkensä. Siihen, minkä kokoisen ekologisen jalanjäljen jätät, voit vaikuttaa. Kuva: Sakari Alasuutari KESTÄVÄ YHDYSKUNTA Ilmastonmuutos on tämän hetken vakavin ympäristöongelma. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja näin hidastaa ja rajoittaa ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia ongelmia. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet ja aikaa sopeutua muutoksiin. Energiansäästön ei kuitenkaan tarvitse rajoittaa elämää, vaan kyse on kestävästä kehityksestä, energian järkevästä käytöstä ja toimivasta, ekotehokkaasta arjesta, missä jokaisen ihmisen asumisen ja elämisen valinnoilla on vaikutusta. Asumisen ratkaisuilla on suuri merkitys energiansäästössä, joka näkyy myös asukkaan kukkarossa. SISÄLLYS: Kestävä yhdyskunta 1 Energia- ja ympäristömerkinnät 2 Kodinkoneet 3 Vesi 6 Valaistus 7 Lämmitys 8 Ilmanvaihto ja sisäilman laatu 9 Jätehuolto 10 Kompostointi 11 Piha 12

2 Kestävän elämäntavan edellytyksenä on yhdyskuntarakenteen toimivuus. Hyvä yhdyskuntarakenne parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää päivittäisliikenteen tarvetta, hillitsee energian kulutusta ja päästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta. Liikenteen osuus suomalaisten kokonaisenergiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 17 prosenttia. Asunnon sijainnilla ja kulkuyhteyksillä on suuri merkitys siihen, tarvitaanko esimer- kiksi omaa autoa liikkumiseen. Monilla on mahdollisuus tehdä etätöitä, mikä vähentää liikkumistarvetta. Mikäli palvelut ja harrastuspaikat sijaitsevat asunnon lähellä, on ekotehokkainta kulkea niihin kävellen tai pyörällä. Kauemmas kannattaa kulkea julkisilla liikennevälineillä, kimppakyydillä tai yhteiskäytössä olevalla autolla, mikäli mahdollista. Oma auto on vasta toissijainen liikkumisväline ekotehokkaassa asumisessa. Usein on mahdollista käyttää polkupyörää myös liityntäliikenteeseen juna-asemalle tai linja-autopysäkille. Kuva: Minna Kuusela Ekotehokkuus: Luonnonvarojen käytön vähenemistä jokaista tuotettua tai kulutettua fyysistä tai talouden yksikköä kohti. Ydinajatus on, että vähemmästä pyritään tuottamaan enemmän. Tavoitteena on raaka-aineiden, materiaalien, energian ja teknologian mahdollisimman tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Ekotehokkuuteen pyrittäessä yritetään yleensä vähentää materiaalin ja myrkyllisten aineiden määrää sekä energian kulutusta. Tuotteen kestävyyttä, käyttöikää ja kierrätettävyyttä pyritään myös parantamaan. Ekotehokkaassa asumisessa otetaan huomioon nämä tekijät. Ekologinen jalanjälki: Indeksi, johon on laskettu ruuan, materiaalien ja energian kulutus suhteutettuna niiden tuotantoon käytettävään maa- tai vesipinta-alaan tai/ja tuotannossa syntyneiden jätteiden sitoutumiseen tarvittavaan pinta-alaan. Hiilijalanjälki: Tuotteen tai palvelun elinkaaren aikaiset kasvihuonepäästöt. Hiilijalanjäljen laskennassa voidaan huomioida joko kaikki kasvihuonepäästöt tai vain hiilidioksidipäästöt. Kaikki kasvihuonepäästöt voidaan myös muuntaa hiilidioksidipäästöiksi vertailun helpottamiseksi. Hiilijalanjälki ei kuitenkaan kerro esimerkiksi tuotteen myrkyllisyydestä eikä se välttämättä ota suoraan huomioon tuotteen käyttöikää. Ekologinen selkäreppu: Sisältää ne näkymättömät materiaalipanokset jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen ja jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Käsite kuvaa jonkun tietyn tuotteen koko elinkaaren aikana vaatimien primaarimateriaali- ja energiapanosten kokonaismäärää. Elinkaariasuminen: Asuinrakennuksen tulee tarjota asukkailleen viihtyisä ja toimiva asuinympäristö, jossa puitteet joustavat ja muuntuvat käyttäjän erilaisten tarpeiden mukaan. Suunnitteluratkaisut ottavat huomioon asukkaan erilaiset elämänvaiheet ja erityisvaatimukset, joita esimerkiksi väestön ikääntyminen asettaa tilojen toimivuudelle ja käytettävyydelle. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖMERKINNÄT Laitehankintoja helpottavat viranomaisten valvomat, luotettavat energia- ja ympäristömerkinnät. Onnistuneen ja energiataloudellisen hankinnan varmistat tutustumalla ja vertailemalla jo ennakkoon laitteiden energiankulutuksia ja ominaisuuksia. Kodinkoneiden energiamerkintä on pakollinen ja yhtenäinen EU-maissa. Energiamerkinnän tarkoituksena on antaa kuluttajille tietoa kodinkoneiden energian kulutuksesta ja muista tärkeistä ominaisuuksista, kuten vedenkulutuksesta sekä äänestä. Näin kotitaloudet voivat valita mahdollisimman energiatehokkaita koneita. Energiamerkintä koskee kodinkoneista muun muassa kylmälaitteita, pyykin- ja astianpesukoneita, kuivausrumpuja ja uuneja. Energiamerkissä ilmoitettu sähkönkulutus on mitattu standardin mukaisissa laboratorio-olosuhteissa. Laitteen todellinen kulutus riippuu muun muassa sijoituksesta ja käyttötavoista. Suomessa merkinnän käyttöä valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. EU-komissio on uusimassa energiamerkintää. Ulkonäöltään uusi energiamerkki erottuu selkeästi nykyisestä. Siirtymäkauden ajan kaupassa voi olla tuotteita, joissa on joko nykyinen tai uusi merkki. Uudessa merkissä on luokkia A+, A++ ja A+++ A- luokan yläpuolelle. Merkki on yhteinen kaikille EU maille ja kielineutraali (käytetään symboleja). Kansainvälinen EnergyStar auttaa valitsemaan energiatehokkaita toimisto- ja atk-laitteita myös kotikäyttöön. Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki sekä Euroopan ympäristömerkki EU-kukka auttavat valitsemaan ympäristön kannalta parhaita tuotteita ja palveluita. Molempien merkkien myöntämisperusteissa tuotteiden ympäristövaikutuksia tarkastellaan koko tuotteen elinkaaren ajalta. Suomessa merkit myöntää SFS-Ympäristömerkintä. EcoDesign-direktiivi korvaa EuP-direktiivin. Uusi EcoDesign-direktiivi yhdistää aiemmat energiatehokkuus- ja energiamerkintä-säädökset ja asettaa tiukkenevat energiankulutuksen raja-arvot laajalle joukolle sähkölaitteita. Tavoitteena on jo suunnitteluvaiheessa huomioida tuotteen koko elinkaaren ympäristömyönteisyys. Tarkoituksena on parantaa tuotteiden ekologista suunnittelua ja energiamerkinnälle asetettavia vaatimuksia. Energiamerkintä: Auttaa kuluttajia valitsemaan energiatehokkaita kodinkoneita Lisää energiatehokkaiden kodinkoneiden tarjontaa ja myyntiä Vaikuttaa tuotekehitykseen 2

3 KODINKONEET Kodinkoneet ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja energiansäästö on noussut koneiden yhdeksi tärkeimmistä valinnan perusteista. Nykyiset koneet kuluttavat koko ajan vähemmän vettä ja sähköä. Valitse aina mahdollisimman energiatehokas ja omiin käyttötarpeisiisi sopivan kokoinen laite. Käytä laitteita käyttöohjeen mukaan. Tarkempia valinta- ja hoito-ohjeita löydät oppaan loppuun listatuista kodinkoneiden valintatiedotteista. Vinkkejä laitteiden ekotehokkaaseen käyttöön Kylmäsäilytys Älä sijoita kylmälaitetta lähelle lämmönlähdettä: uunia, lämpöpatteria, liettä, astianpesukonetta tai muuta lämpöä tuottavaa laitetta. Älä myöskään sijoita kylmälaitetta suoraan auringonpaisteeseen. Ympäristön lämpötilan nousu +25 o C:sta +32 o C:een voi kaksinkertaistaa laitteen kulutuksen. Kylmälaitteita ei tule sijoittaa kosteaan, kylmään tai pölyiseen tilaan. Kylmälaitteet tarvitsevat ympärilleen ilmankiertotilaa. Ilmankierron estäminen kylmälaitteen ympäriltä kasvattaa energiankulutusta. Säädä kylmälaitteidesi lämpötilat oikein. Suosituslämpötila säilytykselle jääkaapissa on +5 o C ja pakastimessa -18 o C. Jäähdytä ja peitä tai pakkaa elintarvikkeet ennen kylmäsäilytystä. Peittämättömistä ja lämpimistä tuotteista haihtuu kosteutta, joka lisää laitteen sulatustarvetta ja sitä kautta sähkönkulutusta. Sulata pakasteet jääkaapissa, saat ilmaista jäähdytysenergiaa. Paksut eristeet vähentävät sähkönkulutusta ja hidastavat sisällön lämpenemistä häiriötilanteissa. Availe kylmälaitteiden ovia harkiten, oven tiheä avaaminen lisää sähkönkulutusta jopa 50 %. Pidä tavarat järjestyksessä, äläkä ahda laitetta liian täyteen. Tarkista, ettei pakastuskytkin ole turhaan päällä. Kuljeta tavarat kesällä kaupasta kotiin kylmälaukussa. Sulata pakastin säännöllisesti 1 2 kertaa vuodessa. Sulatus on suositeltavaa myös silloin, kun huurrekerros on paksuudeltaan n. 1 cm. Imuroi laitteen takana oleva lauhdutinritilä ja kompressori säännöllisesti. Koneiston pölyyntyminen lisää energiankulutusta ja aiheuttaa palovaaran. Astianpesu Konepesussa kuluu vähemmän vettä kuin saman määrän käsitiskissä, kun kone on täynnä. Astianpesukoneen liittäminen lämpimään veteen lyhentää pesuaikaa jopa 35 minuuttia ja pienentää sähkönkulutusta %. Tarkista käyttöohjeesta, saako koneen liittää lämpimään veteen. Vältä astioiden esihuuhtelua juoksevassa vedessä. Noudata pesuaineen annosteluohjeita. Yliannostus lisää huuhtelutarvetta. Astianpesukoneen automaattiohjelma säätelee vedenkulutusta ja pesulämpötilaa astioiden määrän ja likaisuuden mukaan. Valitse pesuohjelma astioiden likaisuuden mukaan. Kahvitiskille riittää lyhyt pesuohjelma, kun taas pari päivää pesua odottanut ruokatiski vaatii tehokkaamman, esipesullisen ohjelman. Tarkista ohjelman sisältö käyttöohjeesta, sillä ohjelman nimi saattaa johtaa harhaan. Pesuveden lämpötilan laskeminen 65 asteesta 55 asteeseen vähentää isojen koneiden sähkönkulutusta % ja pienten koneiden kulutusta %. Luonnonvaraisen kylmätilan käyttö vähentää koneellisesti jäähdytetyn säilytystilan tarvetta. Kuva: Urpo Nurmisto Täytä astianpesukone järjestelmällisesti. Täysien koneellisten pesu on energiatehokasta. Kuva: Tarja Marjomaa 3

4 Ruoanvalmistus Pienlaitteet Monilla pienlaitteilla valmistat annoksen energiatehokkaammin kuin liedellä. Sulata, kuumenna tai kypsennä pienet määrät mikroaaltouunissa. Peitä ruoka kannella, sillä se nopeuttaa ruoanvalmistusta ja parantaa lämmönjakautumista. Mikroaaltouuni on 1 2 henkilön annoksia valmistettaessa noin 1/3 energiatehokkaampi kuin vastuksilla kuumeneva keittoalue tai -levy. Veden- ja kahvinkeittimet ovat käytössä energiataloudellisia ja nopeampia kuin vastuksilla kuumeneva keittoalue tai -levy. Pienoisgrillit ja paahtimet ovat energiataloudellisia ja usein myös nopeampia vaihtoehtoja uunille. Keittotasot Induktiokeittotaso on energiatehokas ja turvallinen, mutta vaatii erityiset keittoastiat. Induktiokeittoalue kuluttaa sähköä noin 30 % vähemmän kuin valurautalevy ja 20 % vähemmän kuin vastuksilla lämpenevä keraaminen keittoalue. Käytä laadukkaita, paksupohjaisia kattiloita ja kantta. Pohjan halkaisija voi olla hieman suurempi kuin keittolevy tai -alue. Keitä vähässä vedessä ja kuumenna vain se määrä, jonka tarvitset. Säädä keittolevyn/-alueen teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpö. Uunit Uunin kuumentaminen kuluttaa sähköä enemmän kuin kuumana pitäminen. Leivo ja valmista ruokia kerralla enemmän. Hyödynnä uunin esilämmitysaika. Monet ruoat ja leivonnaiset voit panna jo kylmään uuniin, jolloin sähköä säästyy %. Hyödynnä uunin jälkilämpö. Se säästää sähköä noin 10 %. Vielä puolen tunnin jälkeen virran katkaisusta uunin lämpötila on yli 100 C. Käytä uuniruokien valmistuksessa paistopussia tai kannellista astiaa säästät energiaa ja uuni pysyy puhtaana. Käytä ulkopinnalta himmeitä, tummia tai kuparieloksoituja vuokia kakkujen ja vuokaleipien paistossa. Näin voit käyttää alhaisempia paistolämpötiloja ja kypsennysaika lyhenee ja sähköä säästyy. Kiertoilmauunia ei tarvitse esilämmittää. Kiertoilmatoiminnolla voi uunissa paistaa 2 3 pellillistä samanaikaisesti. Paistoaika lyhenee % riippuen peltien määrästä ja paistaminen tapahtuu noin 20 C matalammassa lämpötilassa kuin ylä-alalämpötoiminnolla. Sähkön säästö on noin 30 %. Pyykinpesu Pyykinpesun sähkönkulutukseen vaikuttavat pesulämpötila ja kerralla pestävä pyykkimäärä. Koneen vedenkulutus vaikuttaa sähkönkulutukseen. Suurin osa koneen Höyryuunissa voi valmistaa koko aterian samanaikaisesti, jolloin säästyy aikaa ja energiaa. Kuva: Minna Kuusela käyttämästä sähköstä kuluu pesuveden lämmittämiseen. Pese täysiä koneellisia. Valitse pesulämpötila ja -ohjelma tekstiilin hoito-ohjeen ja likaisuuden mukaan. Kirjopesuohjelman sähkönkulutus kaksinkertaistuu, kun lämpötilaa nostetaan 40 asteesta 60 asteeseen tai 60 asteesta 85 asteeseen. Käytä kevyesti likaantuneelle pyykille matalia pesulämpötiloja. Pika- tai vajaatäyttöohjelmilla kuluu yleensä lähes saman verran vettä, kuin normaaliohjelmilla. Pikaohjelmalla linkoustulos on perusohjelmaa märempi, mikä lisää kuivauksen energiankulutusta. Noudata pesuaineen annosteluohjeita. Yliannostus lisää huuhtelutarvetta. Lisähuuhtelut lisäävät veden ja sähkönkulutusta, mutta niiden käyttö on usein välttämätöntä hyvän huuhtelutuloksen saavuttamiseksi. Korkeilla kierrosnopeuksilla lingottuun pyykkiin jää vähän jäännöskosteutta, jolloin se kuivuu kuivausrummussa nopeasti ja energiatehokkaasti. Linkouskierrosten noustessa 1000 kierroksesta 1600 kierrokseen minuutissa pyykinkuivaukseen kuluu 25 % vähemmän sähköä. Pyykinkuivaus Pyykin sisäkuivaus kannattaa sijoittaa kuivaan ja hyvin ilmastoituun tilaan. Lattialämmitys ja hyvä ilmanvaihto nopeuttavat pyykin ja märkien ulkovaatteiden kuivumista. Sisällä narukuivaus kuluttaa lämpöenergiaa ja nostaa huoneilman kosteutta, joten sekään ei ole ilmaista. Saman pyykkimäärän koneellinen kuivaus kuluttaa 2 3 kertaa enemmän sähköä kuin sen pesu. Täysien koneellisten kuivaus on energiatehokasta. Linkoa pyykki mahdollisimman kuivaksi ennen koneellista kuivausta. Valitse kuivausohjelma sen mukaan, miten jälkikäsittelet pyykin. Älä kuivaa liian kuivaksi. Lyhyempi kuivausaika helpottaa jälkikäsittelyä ja vähentää sähkönkulutusta. Kuivaa samantyyppiset materiaalit keskenään, jolloin kuivausrummun kosteudentunnistin valitsee sopivan kuivausajan. Kosteuden ilman avulla tiivistävä kuivausrumpu tarvitsee kondensointiprosessiin viileää korvausilmaa. Kuivausaika pitenee ja sähkönkulutus kasvaa, jos kuivausrummun luovuttamaa lämpöä ei saada poistettua tilasta ilmanvaihdon avulla. 4

5 Vinkkejä valintaan ja käyttöön Pyykin narukuivaukselle kannattaa suunnitella tilat sekä asunnon sisälle että ulos. Ulkokuivaus on energiataloudellisin vaihtoehto. Kuva: Minna Kuusela Pyykin kuivaaminen. 3 kg hyvin lingottua puuvillapyykkiä, jäännöskosteus noin 65 % Kuivausaika Energiankulutus Narulla kuivassa huoneilmassa 8 h 1,4 kwh (lämpöenergiaa) Kuivausrummussa (ilman avulla kosteuden kondensoiva) 1 h 10 min 2,1 kwh (sähköä) Kuivausrummussa (lämpöpumpputekniikalla 1 h 20 min 1,0 kwh (sähköä) kondensoiva) Kuivauskaapissa 1 h 30 min 2,2 2,8 kwh (sähköä) Varmista jo ostovaiheessa, että laitteen voi kytkeä pois verkkovirrasta hävittämättä niiden asetuksia tai säätöjä. Kytke laitteet kokonaan pois päältä, kun et käytä niitä. Kannettava tietokone kuluttaa % vähemmän sähköä kuin pöytäkone. Mikäli katsot 37-tuumaista LCD -televisiota 3 tuntia päivässä ja laite on lopun aikaa valmiustilassa, kuluttaa valmiustila vuodessa saman verran sähköä kuin keskikokoinen A+ -luokan jääkaappi. Valitse monitoimilaitteita, jolloin erillisten laitteiden määrä ja niiden vaatima sähkönkulutus pienenee. Pelikonsolien tehot ( W) voivat olla suurempia kuin tv:n. Ne voivat kuluttaa sähköä enemmän kuin televisio, mikäli niitä käytetään päivittäin. Mieti, minkä kokoista kuvaruutua ja millaista erottelukykyä tarvitset. Näytön sähkönkulutus lisääntyy, kun kuvaruudun koko ja kuvan erottelukyky kasvavat. Tulosta ja kopioi kaksipuolisesti. Selvitä valintatilanteessa, kuinka helposti laitteella voi tulostaa paperin molemmille puolille. Sammuta tietokone, kun et käytä sitä. Kotitietokoneet, televisio, radio ja muut viihdelaitteet kannattaa sulkea, jos kukaan ei katsele, kuuntele tai käytä niitä. Myös valmiustilan jatkuva päällä pitäminen kuluttaa energiaa. Eri laitteiden valmiustilavirran osuus kotitalouslaitesähkön kokonaiskulutuksesta on noin 5 10 %. Lämpöpumpputekniikalla toimiva kuivausrumpu tiivistää pyykin kosteuden kylmäaineen avulla. Käyttöympäristön lämpeneminen ei vaikuta laitteen toimintaan. Puhdista nukkasihdit ja kosteudentiivistin / lämmönvaihdin säännöllisesti käyttöohjeen neuvojen mukaan, sillä ilmankiertoa estävät tukokset pidentävät pyykin kuivausaikaa ja lisäävät laitteen sähkönkulutusta. Viihde- ja tietotekniikkalaitteet Yksittäisten viihde-elektroniikan laitteiden sähkönkulutukset ovat pieniä verrattuna esimerkiksi keittiön kodinkoneisiin, mutta kokonaisuutena ne voivat kuluttaa enemmän sähköä kuin esimerkiksi astian- tai pyykinpesukoneet. Suuri osa televisioiden ja tietokoneiden sähkönkulutuksesta syntyy, kun laitteet ovat valmiustilassa odottamassa käyttöä. Varmista tietokonetta ja oheislaitteita hankkiessasi, että laitteessa on helposti käyttöön otettavat ja säädettävät virransäästöominaisuudet. Opettele käyttämään säästöautomatiikkaa. Automaattiset sammutusjärjestelmät voivat pienentää työskentelyn aikaisen sähkönkulutuksen puoleen. Kuva: Minna Kuusela 5

6 VESI Vedenkulutuksen vähentäminen on taloudellisesti kannattavaa ja arvokas ympäristöteko. Ihmiset käyttävät vettä vaihtelevia määriä. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja. Vesivuodot on korjattava välittömästi. Käyttöveden lämpötilan on oltava vähintään +55 C, jotta bakteerit ja muut terveysriskit saadaan poistettua, ja enintään +65 C henkilökohtaiseen hygieniaan tarkoitetuissa lämminvesikalusteissa. Veden kulutukseen vaikuttavat käyttötapojen lisäksi myös vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Kaksoisvesijärjestelmässä puhdistettua juomavettä käytetään vain juomiseen, ruuanvalmistukseen ja peseytymiseen. Pyykinpesuun, wc:n huuhteluun sekä pihamaan kasteluun käytetään sadevettä, järvivettä tai paikallisesti puhdistettua, kertaalleen esimerkiksi peseytymiseen käytettyä ns. harmaata vettä. Säästövinkkejä Korjauta tai vaihda vuotavat vesikalusteet välittömästi. Vuotava hana tai wcistuin lisää vesilaskua huomattavasti. Tippa sekunnissa tekee jo lähes kymmenen kuutiota vuodessa ja wc:n jatkuva vuoto saattaa aiheuttaa useiden tuhansien eurojen lisälaskun. Suosi suihkua, ammekylpy kuluttaa vettä viisinkertaisesti suihkuun verrattuna. Uusi vanhat kalusteet. Yksiotesekoittimet säästävät vettä kaksiotehanoihin verrattuna ja uudet wc-istuimet kuluttavat vettä alle puolet vanhoihin verrattuna. Peseytyminen 60 litraa (39 %) 155 litraa/vrk Veden kulutuksen jakaantuminen asukas/vrk. WC 40 litraa (26 %) Säädä suihkun ja vesihanojen virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa vettä minuutissa, käsienpesuhanassa pärjää kuudella. Kuva: Minna Kuusela Pyykki 20 litraa (13 % Kei ö 35 litraa (22 %) Vanhan WC:n vedenkulutusta voit pienentää laittamalla vedellä täytetyn muovipullon vesisäiliöön. Laske vettä vain tarpeeseen. Vältä veden turhaa juoksutusta ja roiskuttelua suihkun yhteydessä näin säästät myös rakenteita ja estät kosteusvaurioita. Puhdista WC-tilojen vesilukot, WCpöntön tiivisteet ja vesihanojen suuttimet vähintään kerran vuodessa. Astioiden konepesu on veden kulutuksen kannalta taloudellisinta. Uusi astianpesukone käyttää keskimäärin litraa vettä pesukertaa kohti. Saman astiamäärän käsinpesu altaassa kuluttaa noin 35 litraa. Astioiden huuhtelu juoksevassa vedessä vie yli 100 litraa. Astioiden pesu ja huuhtelu juoksevassa vedessä vie jopa yli 140 litraa. Juo hanavettä, se on puhdas ja ympäristöystävällinen juoma. Juomaveden pullotus ja kuljetus kuluttavat paljon energiaa ja aiheuttavat runsaasti jätettä. 6

7 VALAISTUS Valaistusratkaisuilla ja niiden käytöllä on suuri merkitys asumisen energiankulutukseen ja -säästöön. Viidennes kotitaloussähköstä kuluu valaistukseen. Asunnon valaistuksen oikealla suunnittelulla voidaan säästää; kannattaa miettiä missä valoa tarvitaan, ja kuinka paljon. Hyvä lopputulos voidaan saada vähemmälläkin valaisinmäärällä. Riittävä valaistus on kuitenkin tärkeä viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta. Valon väri vaikuttaa myös valaistuksen tehokkuuteen. Päivänvalon sävy on paras valinta. Säästövinkkejä Hyödynnä luonnonvaloa aina kun mahdollista. Sammuta valot aina, kun et tarvitse niitä. Sammuta loistelamppu tilassa, jossa ei oleskella yli 10 minuuttiin. Vaihda myös loistelampun sytytin lampun vaihdon yhteydessä. Vaihda hehkulampun tilalle loistelamppu tai pienloistelamppu eli energiansäästölamppu käyttöikä on kertainen hehkulamppuun verrattuna. Elinkaaritarkastelujen perusteella energiansäästölamput ovat viisi kertaa vähemmän ympäristöä kuormittavia kuin hehkulamput. Valitse laadukas lamppu, jolle valmistaja lupaa paljon käyttötunteja. Toimita käytöstä poistetut energiansäästölamput ongelmajätekeräykseen. Halogeeni on kohdevalaisimena hyvä ratkaisu, mutta yleisvalaistuksessa energiasyöppö ja usein häikäisevä. Sen haittana on kuumeneminen, mikä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita. Led-valoja voi käyttää monipuolisesti ja ne ovat turvallisia. Kuva: TTS Mieti vaihtamista ledeihin. Led-tekniikka kehittyy vauhdilla ja on periaatteeltaan kaikista valaisinmuodoista energiatehokkain. Ledeissä ei ole helposti särkyviä osia, eivätkä ne tuota huonetiloihin hukkalämpöä. Vertaa uutta lamppua valitessasi pakkausmerkinnöiden valaisutehoja. Pyyhi pöly valaisimista ja lampuista säännöllisesti pöly vähentää lampun valotehoa ja voi joissain tapauksissa olla myös tulipaloriski. Käytä säädettäviä lamppumalleja luomaan erilaisia tunnelmia, monipuolistamaan valaistusta ja säästämään sähköä. Kaikista yleisesti käytetyistä lampputyypeistä löytyy säädettäviä malleja. Vaihda perinteisten valokatkaisimien tilalle liiketunnistimet. Ohjaa pihan yleisvalaistusta hämäräkytkimellä tai hämärä- ja kellokytkimen yhdistelmällä, kytke pihan erikoisvalot (esimerkiksi jouluvalot) kellokytkimeen. Poista jouluvalot puista kesäksi niiden kestoiän pidentämiseksi. Lampputyyppien kirjo on kaupoissa suuri ja valitseminen vaatii harkintaa. Vuoteen 2016 mennessä poistuvat markkinoilta hehku- ja melkein kaikki halogeenilamput EcoDesigndirektiivin mukaisesti. Kuva: Sakari Alasuutari Mikä on lumen? Valomäärän mittari on nimeltään lumen (lm). Lamppujen valotehoa ei voi energiansäästölamppujen tai LEDien kohdalla vertailla wattien (W) perusteella. Wattimäärä ei kerro lampun tuottamasta valon määrästä, vaan ainoastaan sähkönkulutuksesta. 60 wattia vastaa suunnilleen 700 lumen-arvoa. Lumen-arvo opastaa valitsemaan hehkulampun tilalle oikeanlaisen, samaa valaisutehoa olevan lampun. Pihan hyvin suunnitellulla valaistuksella luodaan tunnelmaa ja parannetaan turvallisuutta etenkin hämärään aikaan. Ekotehokasta ei ole kuitenkaan valaista koko pihaa. Kuva: Heli Mäntylä 7

8 LÄMMITYS Lämmitys on merkittävä kustannuserä ja ympäristökuormituksen tuottaja. Keskimäärin puolet asumisen energiankäytöstä menee asuntojen lämmitykseen. Uusien rakennusten energiankulutukselle asetetaan nykyään jo melko tiukat määräykset. Useimmat tähän vaikuttavista ratkaisuista, kuten päätös lämmitysmuodosta ja energian talteenotosta tehdään rakennusvaiheessa. Suositeltavimmat lämmitystavat ovat sellaisia, jotka käyttävät uusiutuvia energiamuotoja, kuten esimerkiksi puuta (klapit tai pelletti), maalämpöä, aurinkoa tai kaukolämpöä. Päälämmitysjärjestelmän lisäksi kannattaa hankkia täydentäviä lämmitystapoja, kuten ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumput ottavat talteen lämpöenergiaa ilmanvaihdon poistoilmasta tai ulkoilmasta. Ne ovat helppoja ja edullisia asentaa, ja ovat hyvä ratkaisu parannettaessa jo olemassa olevan sähkölämmitteisen talon energiatehokkuutta. Ilmalämpöpumppu saattaa vähentää sähkönkulutuksen jopa puoleen, mutta sen käyttö jäähdytykseen voi syödä saavutetun säästön. Säästövinkkejä Asuinhuoneiden lämpötilaksi riittää astetta - lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää 5 % lämmitysenergiaa. Seuraa huonelämpötilaa oleskelutilaan, ei ulkoseinän puolelle, sijoitetulla lämpömittareilla. Pidä makuuhuoneet muita asuinhuoneita viileämpänä, ja huomioi että varastoja ja autotallia ei kannatta lämmittää läheskään huoneenlämpöön. Huolehdi ikkunoiden ja ovien tiiviydestä. Vedon tunne saa usein nostamaan turhaan huonelämpötilaa. Tuuleta asuntoa järkevästi. Älä jätä ikkunaa raolleen tuntikausiksi, vaan tuuleta nopeasti ristivedolla. Vanhoihin ikkunoihin saa noin 10 % lisäeristyksen asentamalla lisälasin joko sisä- tai ulkopuolelle. Myös verhoratkaisuilla voi vähentää vetoisuutta ja energiankulutusta. Vaihda talveksi paksummat verhot! Sulje lämmitys kesäksi asuintiloista poislukien mahdollisesti peseytymistilat, missä lämmitys on tärkeä myös tilojen kuivumisen kannalta. Mikäli koneellinen jäähdytys on välttämätön, valitse energiatehokas laite ja käytä sitä vain lämpöhuippujen tasaamiseen. Maalämpöön siirtyminen on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Hyödynnä aurinkoenergiaa. Nykyään on saatavilla kohtuullisen edullisia aurinkopaneeleja, jotka on helppo itsekin asentaa. Puulämmitys on taitolaji. Opettele lämmittämään puilla oikein: käytä kuivaa puuta, valitse energiatehokas tulisija ja huolla sitä hyvin. Kuva: Sakari Alasuutari Osta uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Sähkökiuas on kodin suuri energiasyöppö, älä pidä sähkösaunaa turhaan päällä. Huolla lämmitys- ja lämmöntalteenottolaitteet säännöllisesti. Älä käytä ilmalämpöpumppuja kovilla pakkasilla, paras hyöty saadaan ulkoilman ollessa -10 o C o C. Ota käyttöön erilaisia lämmityksen ohjausjärjestelmiä, kuten termostaatit, etähallintajärjestelmät ja erilaiset kodinohjausjärjestelmät. Ne parantavat energiatehokkuutta ja estävät turhaa lämmittämistä. Tarkista aika ajoin pattereiden toiminta. Jos jatkuvasti vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Mikä on passiivitalo? Passiivitalossa ei tarvita varsinaista lämmitysjärjestelmää, talo lämpiää ihmisistä, sähkölaitteista ja auringosta tulevalla lämmöllä. Suomen olosuhteissa ei tulla toimeen täysin ilman lämmitysjärjestelmää ja kylminä aikoina tuloilmaa on lämmitettävä jonkin verran. Passiivitalorakentamisella rakennuskannan energiankulutusta voidaan kuitenkin meilläkin merkittävästi pienentää. Passiivitalo tarvitsee energiaa tilojen lämmittämiseen neljänneksen nykyisten uusien talojen kulutuksesta, eli 20 kwh neliömetriä kohden Etelä-Suomessa ja 30 kwh/m2 Lapissa. Mikä on matalaenergiatalo? Matalaenergiatalossa lämmitysenergiantarve on puolet verrattuna nykyisten rakentamismääräysten vaatimukset täyttävään taloon. Matalaenergiatalot ovat muuttumassa rakentamisessa normiratkaisuiksi. Matalaenergiatalon rakentamiskustannukset ovat 3-4 % suuremmat kuin ns. tavallisen talon. Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kwh/ m² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kwh/ m² vuodessa. 8

9 ILMANVAIHTO JA SISÄILMAN LAATU Ilmanvaihto on hyvän sisäilman perusta ja hyvän talon tärkeä ominaisuus. Ilmanvaihdon myötä voi kuitenkin karata harakoille jopa kolmannes lämmitysenergiasta. Kosteusongelmat vähenevät myös, kun ilmanvaihto on kunnossa. Sisäilman laatu vaikuttaa suuresti ihmisen viihtyvyyteen ja terveyteen. Koneellinen ilmanvaihto ei kuitenkaan ole ainoa tapa, myös perinteinen painovoimainen ilmanvaihto toimii, kunhan tuuletukseen ja kuivaukseen kiinnitetään huomiota kosteissa tiloissa. Säästövinkkejä: Eristä talo luonnonmateriaaleilla tai puukuitueristeellä. Tällöin sisäilman kosteus pysyy helposti tasaisena, mikä kohottaa asumismukavuutta huomattavasti. Tarkista, että ilma kiertää hyvin koko asunnossa. Huolehdi, että kynnyksellisissä ovissa on ilmanvaihtoaukot. Muista myös vaatekomeroiden ja varastojen tuuletus. Ota käyttöön lämmön talteenotto koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Sijoita ilmanvaihtolaite lämpimään sisätilaan. Koneellisen ilmanvaihdon pitää olla ohjattavissa. Vähennä ilmanvaihtoa kun talo on tyhjillään. Huonekasvit vähentävät huoneilman epäpuhtauksia. Kuva: Minna Kuusela Huolla ilmanvaihtolaitteet säännöllisesti, niihin voi kertyä epäorgaanisia ja orgaanisia epäpuhtauksia. Vaihda ilmanvaihtolaitteiden suodattimet noin kaksi kertaa vuodessa. Kutsu ammattilainen paikalle säännöllisesti, noin kymmenen vuoden välein, tarkistamaan ja huoltamaan iv-järjestelmän kanavat ja hormit. Valitse pintamateriaaleiksi vähäpäästöisiä tuotteita. Ilmanvaihtolaitteet on huollettava säännöllisesti, laitevalmistajan ohjeiden mukaan, jotta ne toimisivat oikein. Kuva: Minna Kuusela Painovoimainen ilmanvaihto perustuu sisäja ulkoilman välisiin paine- ja lämpötilaeroihin sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Raitis ilma virtaa sisälle tuuletusventtiileistä ja likainen ilma poistuu hormiston välityksellä. Painovoimaisen ilmanvaihdon taloon on valittava hengittävät seinärakenteet. Tällaisen ilmanvaihdon hyviä puolia ovat äänettömyys, kestävyys ja terveellisyys. Painovoimaisen ilmanvaihdon huono puoli on poistoilman lämmön talteenoton vaikeus, eikä järjestelmä kesäisin aina toimi toivotulla tehokkuudella. Tällöin ilmanvaihtoa joudutaan tehostamaan tuulettamalla. Koneellistakin ilmanvaihtoa voidaan lyhytaikaisesti tehostaa ikkunatuuletuksen avulla. Pesutilojen ovea ja ikkunaa on suositeltavaa pitää auki peseytymisen jälkeen ja pyykkiä kuivatettaessa, jotta ylimääräinen kosteus pääsee tuulettumaan pois. Kuva: Minna Kuusela Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on nykyään yleisin ilmanvaihtomuoto. Sen etuja ovat tehokkuus ja lämmöntalteenotto poistoilmasta. Jopa prosenttia poistoilman lämmöstä saadaan kerätyksi talteen. Varjopuoliksi katsotaan joidenkin laitteiden aiheuttama melu, alttius rikkoutumiselle sekä tuloilman kulkema pitkä matka kanavistoissa, joiden puhtaudesta ei aina riittävästi huolehdita. Melu koetaan usein jopa niin häiritseväksi, että laitteet sammutetaan tai niitä käytetään vajaateholla. Passiivitalossa lämmön talteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on keskeinen elementti. 9

10 JÄTEHUOLTO Jätteen synnyn ehkäisy on ensimmäinen ekotehokkaan jätehuollon periaate. Jätteiden määrään vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin jätteiden lajittelu ja kierrätys on järjestetty. Jätehuollon ekotehokkuuteen vaikuttavat mm. kuinka suuri osa materiaaleista saadaan kierrätettyä, miten jätteiden lajittelu, keräys ja kuljetus on järjestetty ja käytetäänkö osa jätteistä energiantuotantoon esim. jätteenpolttoon. Jokaisen kannattaa miettiä, onko omilla valinnoilla mahdollista vähentää syntyvän jätteen määrää. Jätteen määrän vähentäminen säästää sekä rahaa että ympäristöä. Jätteiden keräykseen tarvitaan muunneltavia ratkaisuja, joita voidaan sopeuttaa yksittäisen kotitalouden tarpeisiin. Yleisimmät jätejakeet Yleisimmät lajiteltavat jätejakeet: Sekajäte (kuivajäte, kaatopaikkajäte) Biojäte (kompostoituva jäte) Kartonkitölkit (mehu- ja maitotölkit) Keräyskartonki (puhtaat pakkaukset, käärepaperit) Metalli (säilykepurkit, kruunukorkit ym.) Pahvi Paperi (lehdet, mainokset, kirjekuoret) Energiajäte (muovi (ei PVC), puu, paperi, pahvi ym.) Ongelmajätteet (paristot, lääkkeet ym.) Lasi (tölkit ja purkit, pantittomat pullot) Pantilliset pullot ja tölkit Tekstiilit (vaatteet) Muovi Muut Kotitalousjätteen määrä ja koostumus vaihtelevat paljon talouskohtaisesti ja myös jätteiden lajittelutarpeet vaihtelevat elämänvaiheen ja asuinpaikkakunnan mukaan. Kuva: Irene Roos Kiinteistökohtaista jätelajittelua helpottaa joillain paikkakunnilla kotiovelle tuotu oma "keräyspiste". Kuva: Minna Kuusela JÄTTEET JÄRJESTYKSEEN Viisi askelta toimivaan jätteiden lajitteluun asunnossa 1. Selvitä, mitä jätteitä kerätään asuinkiinteistössäsi ja paikkakunnallasi Syntypaikkalajittelun piiriin kuuluvat jätelajit on määritelty kunkin kunnan jätehuoltomääräyksissä ja ne ovat kuntakohtaisia. Tietolähteitä ovat mm. kiinteistön isännöitsijä, hallitus, ilmoitustaulu, puhelinluettelo sekä kunnan ja jätelaitoksen www-sivut ja oppaat. 2. Päätä mitä lajittelet Päätä, mitä jätteitä lajittelet. Lajitteluratkaisun valintaan vaikuttaa se, kuinka paljon ja millaista jätettä syntyy. Mahdollisuudet kompostoida tai polttaa pakkausjätettä pitää ottaa huomioon, kun harkitsee erilaisia vaihtoehtoja. Ota selvää, missä lähin keräyspaikka sijaitsee. Tietoa asuinpaikkasi lähellä olevista kierrätyspisteistä löytyy esim. Mieti, miten kauas ja millä vaivalla olet valmis viemään erityyppisiä jätteitä. 3. Arvioi omat jätemääräsi Arvioi omien tottumustesi ja kokemustesi pohjalta jätemääräsi ja niiden tilantarve. Ota huomioon perheen koko, ruoka- ja kulutustottumukset, lehdet ja lemmikkieläimet. Astioiden koot ja säilytyspaikan tarve määräytyvät sen mukaan, miten usein olet valmis viemään jätteitä pois ja missä keräyspaikka sijaitsee. Mieti miten voit vähentää jätteiden määrää. 4. Mieti kaikille jätteille paikka Jotta jätteet saa järjestykseen, niille on mietittävä paikka asunnossa ja arvioitava niiden vaatima tilantarve. Kodin lajitteluratkaisujen on hyvä olla muunneltavissa. Ota huomioon muut säilytystarpeet. Kaikille jätteille ei tarvitse olla omaa astiaa. Voit myös kerätä samaan paikkaan vietäviä jätteitä esim. kartonkia ja muita pakkauksia samaan astiaan tai kassiin ja lajitella ne keräyspaikalla. 5. Toteuta suunnitelmasi Jätelajittelu ei edellytä kalliita hankintoja. Vanha kaappi voidaan sisustaa hankkimalla oveen, sivuseinään tai pohjatasoon kiinnitettäviä jäteastioita. Markkinoilla on erikokoisia ja -hintaisia jäteastioita. Lajitteluastioina voidaan käyttää myös muita astioita, laatikoita, koreja, kangaskasseja jne. Vanhaa kaappia uudelleen sisustettaessa voidaan yhdistellä eri varusteita. 10

11 Mitä kompostointi on? Kompostointi on happea, kosteutta ja ravinteita vaativien pieneliöiden (mm. bakteerit, sienet ja sädesienet) avulla tapahtuvaa eloperäisen aineen lahottamista kivennäissuoloiksi ja humukseksi. Kompostoinnin yhteydessä muodostuu hiilidioksidia, lämpöenergiaa ja vettä. Sama tapahtuu luonnossa elollisen jätteen maatuessa. Kompostorissa, ihmisen ohjailemana, maatuminen on vain huomattavasti nopeampaa. Usein käytettävät jäteastiat kannattaa sijoittaa hyvälle käyttökorkeudelle. Biojäteastia tyhjennetään usein, joten sille riittää useimmiten 5 7 litran astia. Kuva: Sari Liski-Markkanen KOMPOSTOINTI Kotitalouksien jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kompostoimalla kiinteistössäsi syntyvät biojätteet säästät jätehuoltomaksuissasi. Kun biojäte kerätään, käsitellään ja lopputuote hyödynnetään syntypaikalla, jätettä ei tarvitse kuljettaa eikä käsitellä muualla. Näin säästyy luonnonvaroja. Lisäksi kompostoija saa lannoitetta ja maanparannusainetta pihamaalleen. Kompostiin viedyt biojätteet eivät haise kiinteistön jäteastiassa ja jäteastian tyhjennysväliä voi harventaa. Monilla paikkakunnilla toimii myös biojätteen erilliskeräily, jolloin biojätteet kuljetetaan esimerkiksi jätteenkäsittelykeskukseen kompostoitavaksi. Jos biojäte jätetään sekajätteen sekaan täysin erittelemättä, se mätänee kaatopaikalla tuottaen ilmaston kannalta haitallista metaania. Keittiöjäte kompostoidaan haittaelämien pääsyltä suojatussa lämpöeristetyssä kompostorissa. Tällainen kompostori toimii läpi vuoden. Nelihenkiselle perheelle riittää noin 200 litran kompostori. Puutarhajätettä voi kompostoida eristämättömässä kompostorissa, lautakehikossa tai vastaavassa. Sopiva puutarhajätekompostorin koko on noin 1 m 3. Kompostointia koskevia säädöksiä löytyy kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksistä. Kompostiin laitetaan kerroksittain kompostoitavaa ainesta ja väliin karkeampaa, kuivaa seosainetta, kuten risuhaketta, turvetta tai kuoriketta. Kuva: Tiina Lybeck 11

12 Hinta 12,00 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN Oy Fram Ab, Vaasa 2010 PIHA Pihapiirin ratkaisuilla voidaan kasvattaa luonnon monimuotoisuutta, lisätä ympäristön viihtyisyyttä ja vahvistaa suhdetta maahan ja luontoon. Ekotehokkaassa puutarhassa säilytetään mahdollisuuksien mukaan osa tontista luonnollisena elinympäristönä. Viihtyisällä ulkoalueella voi olla paljon toimintoja, kuten oleskelu, ruokailu, pelaaminen ja leikkiminen. Näiden toimintojen käyttöastetta lisäävät erilaiset katokset, avoimet ja lasitetut terassit. Pihan oikealla valaisulla voidaan luoda lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta, mutta siinä ei ekotehokas asuja liioittele. Myös kerrostaloasukas voi nauttia omasta puutarhasta, mikäli omistaa parvekkeen. Parvekkeen kasvillisuus on valittava huolella valaistusolosuhteiden mukaan. Jätä pihassa tilaa luonnolle. Tasaiseksi leikattu iso nurmikko ei ole paras ratkaisu luonnon kannalta ja vaatii paljon hoitoa. Sammaloitunutkin nurmikko on hyvä maanpeite, jos nurmikolla ei ole paljoa kulutusta. Valitse pihan kasvillisuus tontin luontaisten olosuhteiden, maaperän ilmansuuntien ja kasvuvyöhykkeen mukaan. Suosi alkuperältään kotimaisia, suomalaisiin oloihin sopeutuneita kasvilajikkeita. Käytä pihan pinnotteissa vettäläpäiseviä materiaaleja. Älä pinnoita koko pihaa. Imeytä hulevedet maastoon, mutta huolehdi myös ettei pihan sadevesiviemäri tukkeudu. Käytä sadevettä pihan ja puutarhan kasteluun. Lannoita luonnonlannoitteilla. Torju kasvitauteja ja tuholaisia luonnonmukaisin keinoin. Puu on hyvä materiaali pihakalusteissa, aidoissa, pergoloissa ja vastaavissa. Vältä painekyllästettyä puuta ja valitse sertifioitua tai kotimaista puuta. LÄHTEITÄ JA LISÄTIETOA: /energia/energiakeskus.html LISÄTIETOA TTS TUTKIMUKSEN TIEDOTTEISTA: 649 Kodinkoneiden käyttö ja hoito 648 Energiansäästö kodinkoneiden valinnassa ja käytössä 647 Ekotoimivakoti.fi oikotie parempaan asuntosuunnitteluun 645 Kodin säilytystilat 643 Pyykinpesun ja -kuivauksen kustannukset kotona ja kiinteistöpesulassa 641 Kotitalouskoneiden turvallinen käyttö 640 Kodinkoneiden sijoittaminen keittiöön 639 Kotitaloussähkön säästöpotentiaalit 638 Sähkölieden valinta 637 Astianpesukoneen valinta 633 Kylmäsäilytyslaitteiden valinta 632 Kotitalouskoneiden ja -laitteiden käytettävyys ja käyttöturvallisuus vapaa-ajan asunnoissa 627 Toimiva kotitalousjätteen lajittelu 626 Peseytymistilat 625 Toimiva keittiö 620 Pyykinpesukoneen ja kuivauslaitteen valinta 617 Vaatehuolto ja kuraeteinen Ostettavissa Jos tontilla on oma kaivo, käytä sitä kasteluveden ottoon. Kuva: Minna Kuusela TTS tutkimus PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS Research (Work Efficiency Institute), Box 5, FI Rajamäki, Finland tel