Sisällysluettelo MAANKJ, :15, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MAANKJ, 08:15, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus ja sen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastaminen Työjärjestyksen hyväksyminen Seuraava kokous Lausuntotilanne Lausunto Turun kaupungille pysäköinnin linjausten luonnoksesta (M112/ ) Lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle Salon Someron vedenhankintayhteistyö - alueellinen yleissuunnitelma (M113/ ) Lausunto Kemiönsaaren kunnalle Västanfjärdin rantayleiskaavan Björkholmen ( ), Långholmen ( ) ja Långholmen ii ( ) ra Lausunto Kustavin kunnalle Kaurissalo-Kiparluoto II ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta (M 115/ ) Suunnittelujohtajan lausunto Maskun kunnalle Kanta-Maskun ja Lemun rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta (M99/ ) Valonian asiantuntijalausunto Naantalin kaupungille Naantalin ympäristöohjelmasta (M136/ ) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta lausunnon antamiseen Mahdolliset muut asiat Kokouksen päättäminen... 23

2 -1, MAANKJ 08:15 Sivu 1

3 -1, MAANKJ 08:15 Sivu 2 Maankäyttöjaosto Esityslista 5/2019 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo ASIAT SAAPUVILLA LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUDELLA Rantasaari Juha, pj. Halkilahti Jaakko Heinonen Marko, vpj. Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Rautanen Hannu Virolainen Anne-Mari Pilpola Juhani Huovinen Pentti Vuola Hanna Alatalo Juuso Jori Talvikki Rasi Jarmo Ratilainen Niina Forsblom Toni maakuntahallituksen jäsen ESITTELIJÄ Saarento Heikki suunnittelujohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Mäkeläinen Erika suunnitteluassistentti MUUT VALMISTELIJAT Kanerva Ilkka Alatalo Juuso Kurvinen Jani Juvonen Timo Klap Aleksis Leskinen Riikka Mäki-Arvela Noora Nurmi Lasse maakuntahallituksen puheenjohtaja maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija toimialapäällikkö, Valonia erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Asia 1 Asia 2

4 1, MAANKJ 08:15 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAUS JA SEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus Maankäyttöjaoston puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös

5 2, MAANKJ 08:15 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Ehdotus Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön ( ) 120 mukaan Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa pöytäkirjanpitäjä toimielimen puheenjohtajan johdolla. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Maakuntahallitus on kokouksessaan ( ) ottanut käyttöön pöytäkirjan sähköisen tarkastamisen. Maankäyttöjaosto päättää, että: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maankäyttöjaoston kokouksen jälkeen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla suunnittelujohtajalle ja pöytäkirjanpitäjälle pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 120 :n mukaisesti. Päätös

6 3, MAANKJ 08:15 Sivu 5 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus Lähetetty esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Mahdolliset muut asiat käsitellään kohdassa Mahdolliset muut asiat. Päätös

7 4, MAANKJ 08:15 Sivu 6 SEURAAVA KOKOUS Ehdotus Maankäyttöjaoston seuraava kokous on klo Päätös

8 5, MAANKJ 08:15 Sivu 7 LAUSUNTOTILANNE Asia Nro Pvm Pyytäjä Valm. Asia Käsittely Määräa. Huom Maskun kunta LN Kanta-Maskun ja Lemun rantaosayleiskaava Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki LN Kittamaan rantaasemakaavan laajennuksesta ja muutos Sj , mj LN Petsamon ranta-asemakaava Ei lausuta/ln Uudenkaupungin kaupunki LN Ei lausuta/ln Raudainen-Koivunen- Kiveistenmaan rantaasemakaavan laajennus ja muutos Paraisten kaupunki HS Bläsnäsin asemankaavanmuutos Loimaan kaupunki HS Myllykylän teollisuusalueen asemakaava Marttilan kunta HS Myllyrannan asemakaavaehdotus Mynämäen kunta HS Korttelin 1201 tontin 1 asemakaavanmuutos Turun kaupunki N M-A Pysäköinnin linjausten luonnos V-S ELY-Y TJ Salon ja Someron vedenhankintayhteistyön alueellinen vedenhankinnan yleissuunnitelma Uudenkaupungin kaupunki LN Aaholmin rantaasemakaavanmuutosluonnos Kustavin kunta LN Kaurissalo-Kiparluoto II ranta-asemakaavanmuutos Ei lausuta/ln Ei lausuta/hs Ei lausuta/hs Ei lausuta/hs Ei lausuta/hs Ei lausuta/ln Nousiaisten kunta HS Kantolan asemakaavanluonnoksen osallitumis- ja arviointisuunnitelma Kemiönsaaren kunta LN Västanfjärdin rantayleiskaavanmuutos kiinteistöillä , , ja Ei lausuta/hs Ei lausuta/ln

9 5, MAANKJ 08:15 Sivu Kemiönsaaren kunta LN Västanfjärdin rantayleiskaavanmuutoksesta kiinteistöillä , ja V-S ELY-Y AK&TJ Fingrid Oyj:n Huittinen- Forssa kilovoltin voimajohtohankkeen YVAohjelma Ympäristöministeriö TJ Hallituksen esitys laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamisesta Ei lausuta/ TJ/AK Ei lausuta/tj Uudenkaupungin kaupunki LN Kari - Eteläranta - Pöylä - Taipaleen rantaasemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ei lausuta/ln Naantalin kaupunki LN Elorannan rantaasemakaavan osittainen kumoaminen Ei lausuta/ln Mynämäen kunta HS Hiittiönpellon asemakaava Ei lausuta/hs Liikenne- ja viestintäministeriö N M-A Hallituksen esitys liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta (korjauspaketti) Ei lausuta/hs Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes AK Paroc Oy Ab:n Sallitun kaivoslupa Salossa Kustavin kunta LN Kolkan ranta-asemakaava Ei lausuta/ak Ei lausuta/ln Uudenkaupungin kaupunki HS Kaatopaikan alueen asemakaava Oripään kunta HS Oripään rakennusjärjestysluonnos V-S ELY-L N M-A Tiesuunnitelma maantien parantamiseksi uusimakka Lillholmenin silta Paraisilla Naantalin kaupunki HS Ruonan yhdystien asemakaavamuutos Loimaan kaupunki HS Nahkatehtaan lämpölaitoksen alueen asemakaavamuutos (9. kaupunginosa, kartanomäki) Ei mainintaa klo

10 5, MAANKJ 08:15 Sivu Naantalin kaupunki RL Naantalin ympäristöohjelma Valonia/RL , tied. mj Valmistelija Ehdotus em Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon lausuntotilanteesta. Päätös Lisätietoja suunnitteluassistentti Erika Mäkeläinen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 6, MAANKJ 08:15 MAANK: 112/2019 Sivu 10 LAUSUNTO TURUN KAUPUNGILLE PYSÄKÖINNIN LINJAUSTEN LUONNOKSESTA (M112/ ) Asia Turun kaupungin kaupunkiympäristötoimialan liikennesuunnittelu on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa pysäköinnin linjausten luonnoksesta mennessä osoitteeseen Kaupungille on ilmoitettu, että lausunto toimitetaan maankäyttöjaoston käsiteltyä asian kokouksessa. Turun kaupunkiympäristötoimiala on asettanut pysäköinnin linjausten luonnoksen ja sitä toteuttavat tarkentavat selvitykset nähtäville. Nähtävillä oleva aineisto koostuu pysäköinnin linjaukset -luonnoksesta, pysäköintinormit -luonnoksesta ja selvityksestä lupapysäköinnin kehittämisestä. Turun kaupungin pysäköinnin linjauksen luonnoksessa otetaan kantaa kadunvarsipysäköinnin määrään ja sääntelyyn, asukaspysäköintiin ja asemakaavojen pysäköintipaikkaavaatimuksiin. Kaupunginhallitus päättää syksyllä pysäköinnin linjauksista ja kaupunkiympäristölautakunta päättää sen jälkeen tarkemmista toteuttamistoimista, kuten pysäköintinormista ja lupapysäköinnin säännöistä. Pysäköinnin linjauksista aiemmin käydyssä keskustelussa on noussut esiin erityisesti kannanottoja: Pysäköintipolitiikan kytkeminen muuhun liikennepolitiikkaan on oleellista, kun halutaan vaikuttaa kulkumuotojen käyttöön Myönnetäänkö asukaspysäköintilupa myös uusien kiinteistöjen asukkaille, jos kiinteistöllä on myymättömiä autopaikkoja? Mikä on kohtuullinen hinta asukaspysäköintiluvasta? Missä ja milloin pysäköinnin on syytä olla mahdollista? Onko tarpeen antaa alennusta pysäköintimaksuista esimerkiksi sähköautoille, yhteiskäyttöautoille, kotihoitopalveluja tuottaville yrityksille, muille yrityksille? Miten autopaikan hinta saadaan erotettua asunnon hinnasta? Miksi pysäköintipaikka työpaikalla voi olla ilmainen ja veroton, mutta työsuhdematkalippu on verotettavaa tuloa? Valmistelija Ehdotus NM-A/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Turun kaupungin pysäköinnin linjausten luonnoksesta seuraavan lausunnon: Pysäköinnin linjausten luonnos tukee erittäin hyvin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmän sekä maakuntakaavan kehittämistavoitteita. Pysäköinnin järjestäminen on tärkeä osa liikennejärjestelmää, kaupungin elinvoiman sekä kestävän liikkumisen edistämistä. Turun seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä sekä Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessin yhteydessä laadittavassa liikennemallitarkastelussa on tunnistettu, että pysäköintipolitiikka ja autoliikenteen hinnoittelu on tehokas keino vaikuttaa kulkutapavalintaan ja lisätä kaikkia kestäviä kulkutapoja ja siten edistää kulkutapaosuuden muutostavoitteiden ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Turun seudun ja Varsinais-Suomen jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä on etsitty keinoja parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoon. Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelmassa 2018 todettiin, että suurin syy liityntäpysäköinnin valintaan on pysäköinnin kalleus tai vaikeus määränpäässä. Liityntäpysäköinnin kehittäminen seudulla on kannattamatonta niin kauan, kun Turun keskustaan pääsee henkilöautolla vaivattomasti. Henkilöautojen pysäköintipaikkojen rajoittaminen Turun keskustassa parantaisi koko seudun joukkoliikenteen edellytysten lisäksi myös alueellisen junaliikenteen käynnistämisen edellytyksiä. Näin ollen Turun pysäköintijärjestelyillä on Turun kaupunkia laajempia seudullisia ja koko maakunnan laajuisia vaikutuksia. Sähköautoilu ja muiden edistettävien teknologioiden käyttö tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Pysäköintipolitiikalla on mahdollista kannustaa ja vauhdittaa autojen käyttövoimamuutosta linjauksissa esitetyllä sähköllä ja biopolttoaineella kulkevien autojen pysäköinnin hinnoittelulla, mutta myös sähköautopaikkojen vaatimuksilla ja riittävään sähkönjakelukapasiteettiin varautumisella pysäköintinormissa. Toisaalta tässä yhteydessä tulee tunnistaa sähköautoilun henkilöautoliikennettä lisäävä vaikutus. Turun seudulla ei ole toistaiseksi ollut voimassa olevaa, kestävien kulkutapojen käyttöön ohjaavaa pysäköintipolitiikkaa. Toteutuessaan pysäköinnin linjauksilla on mahdollisuus parantaa keskustan elinvoimaisuut-

12 6, MAANKJ 08:15 MAANK: 112/2019 Sivu 11 ta, joukkoliikenteen kilpailukykyä, kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta sekä tukea liike-elämää. Turun kaupungin pysäköinnin linjausten jatkoaskelina tulisi laatia eri toimijoiden yhteistyönä esimerkiksi osana Turun seudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä kokonaisvaltainen Turun kaupunkiseudun kattava liikkumisen ohjauksen suunnitelma, joka ohjaa kestävien kulkumuotojen käyttöön. Lausunto lähetetään: Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne - vastuualue Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

13 7, MAANKJ 08:15 MAANK: 113/2019 Sivu 12 LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSELLE SALON SOMERON VEDENHANKINTAYHTEISTYÖ - ALUEELLINEN YLEISSUUNNITELMA (M113/ ) Asia Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Salon ja Someron vedenhankintayhteistyön alueellisesta yleissuunnitelmasta mennessä. Yleissuunnitelma julkaistiin ja siitä pidettiin Salossa tiedotustilaisuus Tilaisuudessa nostettiin esille seuraavat keskeiset asiat. Tavoitteena on turvata vesilaitosten toimintavarmuus sekä riittävä vedensaanti optimoidulla vedenotolla ja uusilla johtoyhteyksillä pitkälle tulevaisuuteen. Salon Kiikalan vedenottohanke valmistui vuonna 2006, jonka jälkeen on kuitenkin todettu, että alueelta ei saada käyttöön pohjavesitutkimusten perusteella oletettua vesimäärää. Vesimäärän saamiseen vaikuttaa alueen luontoarvojen vaarantuminen. Ottamoille myönnetty määräaikainen lupa on päättynyt ja uusi lupahakemus on hylätty AVI:n käsittelyssä lokakuussa Salon kaupunki on joutunut tilanteeseen, jossa on tarvetta suunnitella uusia vedenhankinnan ratkaisuvaihtoehtoja myös kaupungin ulkopuolelta. Suunnitelman tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen jatkossa huomioiden myös lyhyt- ja pitkäkestoiset häiriötilanteet. Suunnittelussa selvitettiin alueen nykyinen ja vuoteen 2040 ulottuva vedentarve sekä kehittämistarpeet. Salon vesivarat riittämättömiä Suunnittelun aikana todettiin, ettei Salossa veden hankinnan tehostaminen ole mahdollista nykyisellä vedenhankintajärjestelmällä. Vedenoton lisääminen lisäisi merkittävästi käsittelyn tarvetta, joka kasvattaa vedenhankinnan kustannuksia sekä lisää riskiä pohjaveden laadun heikkenemiselle, jos vedenotto tapahtuu jatkuvasti pohjavesialueiden antoisuuksien ylärajoilla. Someron vesivarat ja pohjaveden ottoluvat ovat riittäviä omaa tarpeeseen ja mahdollistavat myös myynnin muualle. Toteutus kahdessa vaiheessa Suunnitelmaratkaisuksi valittiin vaiheistettu yhdistelmä vaihtoehtotarkasteluissa esitetyistä hankkeista. Ensimmäisessä vaiheessa yhdistetään Someron ja Salon vesijohtoverkostot toisiinsa. Toisessa vaiheessa Salossa siirryttäisiin käyttämään osittain Turun Seudun Vesi Oy:n toimittamaa vettä. Suurin osa Salon nykyisistä vedenottamoista kuitenkin säilyisi edelleen käytössä, mutta uusi toimintavarmempi vesilähde mahdollistaisi heikompilaatuisten vedenottokaivojen poistamisen käytöstä ja vedenottomääriä voitaisiin tasata nykyisestä. Suunnitelmaratkaisu ei poissulje nykyisten käynnissä olevien vedenottohankkeiden, kuten Kukinhuoneenharjun vedenoton, tarpeellisuutta. Valitulla suunnitelmaratkaisulla vastataan parhaiten suunnitelmalle asetettuihin tavoitteisiin ja sen avulla voidaan parantaa suunnittelualueen toimintavarmuutta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ratkaisumalli antaa myös mahdollisuuden kehittää Paimion ja Sauvon vedenhankintaa samassa yhteydessä, kun suunnitellaan vedenottoa Turun suunnasta. Ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannuksiksi on alustavasti arvioitu 2,9 M ja toisen vaiheen 8,6 M. Valmistelija Ehdotus TJ/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Salon ja Someron vedenhankintayhteistyön alueellisesta yleissuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Vedellä on perustavanlaatuinen merkitys koko yhteiskunnalle. Suomessa kotitalouden keskimääräinen vedenkulutus on 155 litraa vuorokaudessa per henkilö. Tärkeää myös muistaa, että teollisuuden ja maatalouden tarvitsema vesimäärä on huomattavasti suurempi kuin kotitalouksen vedentarve. Yhteiskunnan vedenhankinnalle keskeinen pohjaveden saatavuus on läheisessä yhteydessä sadantaan. Sään ääri-ilmiöiden ennustetaan lisääntyvän ilmastomuutoksen myötä, sateet tai kuivuus eivät jakaudu tasaisesti koko alueelle. Alueelliset erot saattavat olla merkittäviä ja niihin pitää varautua ennakolta. Pohjavesimuodostumien alentuneet pohjavedenpinnat ovat jo vaikuttaneet mm. Salon alueen vesihuoltoon. Varsinais-Suomen liitto pitää nyt tehtyä alueellista yleissuunnitelmaa erittäin tärkeänä. Yleissuunnitelma on selkeä ja siinä esitetään vaiheistetusti käyttökelpoiset ratkaisut alueellisen vesihuollon turvaamiseksi.

14 7, MAANKJ 08:15 MAANK: 113/2019 Sivu 13 Kuntien välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää ja Varsinais-Suomen liitto toivoo myönteisen kuntayhteistyön johtavan huoltovarmuudenkin kannalta kestäviin ja riskienhallinnan huomioon ottaviin ratkaisuihin. On myös hyvä tunnistaa tässäkin yhteydessä alueen vetovoimaisuus yli kuntarajojen. Jos merkittävä yritystoiminta jää sijoittumatta alueelle keskeisen perustekijän, veden rajallisen saatavuuden takia, ovat ilmiön negatiiviset vaikutukset vähintään seudullisia. Lausunto lähetetään: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija, ympäristö ja merialuesuunnittelu, Timo Juvonen, puh ,

15 8, MAANKJ 08:15 MAANK: 118/2019 Sivu 14 LAUSUNTO KEMIÖNSAAREN KUNNALLE VÄSTANFJÄRDIN RANTAYLEISKAAVAN BJÖRKHOLMEN ( ), LÅNGHOLMEN ( ) JA LÅNGHOLMEN II ( ) RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA (M118/ ) Asia Kemiönsaaren kunnan tekninen lautakunta pyytää Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Västanfjärdin rantaosayleiskaavan muutoksesta koskien kiinteistöjä , ja Kaavaalueet sijoittuvat Långholmenin ja Björkholmenin saarille. Saaret sijaitsevat noin viisi kilometriä maitse Västanfjärdin taajamasta etelään. Tämän jälkeen vesiteitse matkaa Björkholmenin saareen on noin kilometri ja Långholmenin saareen noin kolme kilometriä. Kaavan tavoitteena on muuttaa Björkholmenin kiinteistön matkailualueen (RM) rakennusoikeus kolmeksi loma-asunnon (RA) rakennuspaikaksi. Kiinteistöjen Långholmen ( ) ja Långholmen II ( ) osalta tavoitteena on siirtää kahta loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) kiinteistöjen alueella. Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava (YM ). Maakuntakaavassa alue on MRV-aluetta (Maa- ja metsätalous/retkeily- ja virkistysaluetta. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 4, jolle voidaan sijoittaa 2-3 loma-asutusyksikköä/rantaviivakilometri 50 % vapaarantaosuudella. Alueella on voimassa Västanfjärdin rantayleiskaavan muutos, jonka Västanfjärdin kunnanhallitus on hyväksynyt Kaava-alueen sijainti maakuntakaavakartalla Kaava-alueen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus LN/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Västanfjärdin rantaosayleiskaavan Björkholmen Långholmen Långholmen II muutosksen luonnoksesta seuraavan lausunnon:

16 8, MAANKJ 08:15 MAANK: 118/2019 Sivu 15 Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Västanfjärdin rantayleiskaavan ( ) muutosta ohjaa maakuntakaava (Turunmaan maakuntakaava YM , KHO ). Kaavaselostuksen sivulla 8 kohdassa Mitoitus todetaan, että kaavan muutoksella ei muuteta voimassa olevan Västanfjärdin rantayleiskaavan mitoitusta eikä mitoitusperusteita. Tähän liittyen liitto toteaa, että kaavamuutoksen yhteydessä uutta yleiskaavaa ohjaa maakuntakaavan mitoitus ja kaavassa tulisi osoittaa, että mitoitus noudattaa maakuntakaavassa alueelle osoitettua rantarakentamisen mitoitusta. Rantamitoituslaskelmalla tulisi osoittaa, että kaavamuutoksessa pysytään maakuntakaavan asettamissa rajoissa (vyöhyke 4: 2-3 loma-asutusyksikköä/rantaviivakilometri 50 % vapaarantaosuudella. Varsinais-Suomen liitto myös toteaa, että RM-merkinnällä varustettujen kohteiden merkitys saaristoalueen matkailun kehittämisessä on keskeinen, sillä ne mahdollistavat kaupallisen matkailun kehittämisen alueella. Yksityiseen loma-asutuskäyttöön kaavoitettavien kohteiden vaikuttavuus laajempaan matkailun kehittämiseen on pieni, ja voimassa olevassa yleiskaavassa kaavoitettujen RM-kohteiden muuttaminen RA-kohteiksi heikentää osaltaan saaristomatkailun kehittämismahdollisuuksia Kemiönsaaren kunnan alueella. Lausunto lähetetään: Kemiönsaaren kunta Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, puh , etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

17 9, MAANKJ 08:15 MAANK: 115/2019 Sivu 16 LAUSUNTO KUSTAVIN KUNNALLE KAURISSALO-KIPARLUOTO II RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (M115/ ) Asia Kustavin kunnanhallitus pyytää Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Kaurissalo-Kiparluoto II rantaasemakaavan muutosluonnoksesta. Kaava-alue sijaitsee Kustavin Kiparluodossa n. 18 km Kustavin keskustasta luoteeseen. Kaavan tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa ranta-asemakaavaa siten, että toinen loma-asunnon rakennuspaikka osoitetaan ympärivuotiseen asumiseen AO-merkinnällä. Lisäksi osoitetaan maa- ja metsätalousaluetta (MY) ja muutetaan rakennuspaikkojen rajoja. Näiden merkintöjen lisäksi kaavaluonnoskartassa on osoitettu M-alueelle sijoitettu saunarakennuksen rakennusala. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,6 hehtaaria ja kaavan laatijan ilmoittamaa rantaviivaa noin 540 metriä, joka mitoitusrantaviivaksi muutettuna on 395 metriä. Alueella on voimassa Vakka-Suomen maakuntakaava (YM ). Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on MRV-aluetta, se kuuluu Selkämeren kalastuksen ja kalatalouden kehittämisvyöhykkeeseen. Kaava-alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeeseen 2, jolle voidaan sijoittaa 5-7 loma-asutusyksikköä/rantaviivakilometri 40 % vapaarantaosuudella. Lisäksi alueella on voimassa Selkämeren kalastuksen ja kalatalouden kehittämisvyöhyke. Kaavan edellisessä vaiheessa M-alueena esitetty alue on nyt ehdotuksessa muutettu MY-alueeksi. sauna Ote kaavamuutosluonnoksesta Ote korvattavasta kaavasta Kaava-alueen sijainti maakuntakaavakartalla Kaava-alueen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija LN/em

18 9, MAANKJ 08:15 MAANK: 115/2019 Sivu 17 Ehdotus Maankäyttöjaosto päättää antaa Kustavin Kaurissalo-Kiparluoto II ranta-asemakaavan muutosluonnoksesta seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto totesi edellisessä lausunnossaan, että esitettyä saunarakennuksen rakennuspaikkaa ei tule sijoittaa kaavaluonnoksen maa- ja metsätalousalueelle, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Alueen muuttaminen MY-merkinnälle ei muuta tilannetta edellä mainitun asian suhteen. Liitto toteaakin, että saunarakennusta ei tule osoittaa MY-alueelle. Saunan voi sijoittaa AO- tai RA-alueille. Lausunto lähetetään: Kustavin kunta Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, puh ,

19 10, MAANKJ 08:15 MAANK: 99/2019 Sivu 18 SUUNNITTELUJOHTAJAN LAUSUNTO MASKUN KUNNALLE KANTA-MASKUN JA LEMUN RANTAOSAYLEISKAAVAN KAAVAEHDOTUKSESTA (M99/ ) Asia Maskun kunta on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Kanta-Maskun ja Lemun rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta mennessä. Maankäyttöjaosto/suunnittelujohtaja on antanut asiasta seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto toteaa, että liitto on lausunut kaavasta luonnosvaiheessa ja todennut, että rantamitoituksessa käytetään ns. muunnettua rantaviivaa, joka lasketaan kaavaselostuksessa mainitusti ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton aikanaan kehittämän mallin mukaisesti. Varsinais-Suomen liitto toteaa, että alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava (YM ), joka ohjaa tarkempaa kaavoitusta alueella. Varsinais-Suomen maakuntakaavassa loma-asutuksen mitoitus määritellään Etelä-Savon mallista poikkeavalla tavalla. Tämä laskentatapa on määritelty mm. maakuntakaavan kaavaselostuksessa sivuilla ( Kanta-Maskun ja Lemun rantaosayleiskaavaehdotuksen kaava-alueella on voimassa maakuntakaavan vyöhykkeen 4 mitoitus (2-3 loma-asutusyksikköä rantaviivakilometriä kohden 50 % vapaarantaosuudella) sekä vyöhykkeen 2 mitoitus (5-7 loma-asutusyksikköä rantaviivakilometriä kohden 40 % vapaarantaosuudella). Varsinais-Suomen liitto toteaa, että koska kaavassa käytetään ns. Etelä-Savon mitoitusmallia, mitoituslaskemista ei käy ilmi, että alittuvatko maakuntakaavan asettamat edellä mainitut raja-arvot rantarakentamisen suhteen Varsinais-Suomessa käytettävän mallin osalta. Tällainen laskelma tulisi olla mukana kaavassa, jossa tämä osoitetaan. Liitto ei puolla sellaisia kaavaratkaisuja, jotka johtavat rantarakentamisen normien ylittämiseen Varsinais-Suomen maakuntakaavassa käytetyn rantarakentamisen mitoituksen mukaan laskettuna. Sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus LN/em Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon Maskun kunnalle annetusta lausunnosta. Lausunto lähetettiin: maskunkunta@masku.fi Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

20 11, MAANKJ 08:15 MAANK: 136/2019 Sivu 19 VALONIAN ASIANTUNTIJALAUSUNTO NAANTALIN KAUPUNGILLE NAANTALIN YMPÄRISTÖOHJELMASTA (M136/ ) Asia Naantalin kaupunki on pyytänyt Valonialta lausuntoa Naantalin ympäristöohjelmasta mennessä. Maankäyttöjaosto/Valonia on antanut asiasta seuraavan lausunnon: YLEISTÄ Lausunnolle Valoniaan lähetetty Naantalin kaupungin ympäristöohjelma on laaja kokonaisuus, mutta se on hyvin jaoteltu ja selkeästi hahmotettu. Jako kolmeen osakokonaisuuteen, joissa keskitytään selkeisiin toimintaympäristöihin, toimii ja ohjelma on helposti luettava. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat konkreettisia ja sitovat Naantalin kaupungin kokonaisuudessaan ohjelman toteuttajiksi. Värikoodein merkityt alatavoitteet tuovat ohjelman rakenteeseen selkeyttä ja piristystä. Tilannekatsauksessa on lähestytty haasteellisia asioita positiivisestä näkökulmasta. Konkreettiset esimerkit jo toteutetuista toimenpiteistä lisäävät motivaatiota muutoksiin. Kirjatut toimenpiteet ovat realistisia ja toteutettavissa, vaikka aikajänne on tiukka. Esimerkiksi uusiutuvan energian mahdollisuudet on huomioitu hyvin. Käyttäjänäkökulman mukaan ottaminen mahdollistaa osallistumisen toimenpiteiden toteuttamiseen laajasti, mikä on erinomaista kaikenikäisille suunnattua ympäristökasvatusta. Ennalta ehkäisevän näkökulman (mm. jätteen synnyn ehkäisy osana kiertotaloutta) roolia kannattaa edelleen vahvistaa pitkäjänteisten tulosten aikaansaamiseksi. Osakokonaisuuksille määritetyt mittarit auttavat seurannassa. Toiminnan seurannan ja jatkuvuuden kannalta on hyvä, että ohjelmassa yhdistyvät eri teemat, eikä esimerkiksi Itämerihaaste ole erillisenä ohjelmanaan. Ohjelma antaa valmiudet myös Kohti hiilineutraalia kuntaa -verkostoon liittymiselle. YMPÄRISTÖVASTUULLINEN NAANTALI On hyvä, että hankintojen osalta painotetaan osaamisen kehittämisen välttämättömyyttä, sillä se on väylä vaikuttaviin hankintoihin. Ohjelmassa on realistisesti määritelty ne hankinnat, joihin ensimmäisellä kaudella keskitytään. Kyseisissä hankinnoissa (esim. ajoneuvot) voisi kuitenkin ottaa huomioon myös palvelutuotannon ja sen ympäristövaikutukset. Kaupungin rakennushankkeissa kannattaa elinkaaren aikaisten vaikutusten näkökulmasta huomioida myös tilojen käyttö ja muunneltavuus. Otetaanko sivun 16 listaus huomioon myös kaupungin omissa rakennushankkeissa kokonaisvaltaisesti? Liikenne on haastava teema ja sen haasteita on kuvattu ohjelmassa hyvin. On tärkeää kuitenkin yhä paremmin tunnistaa konkreettisia toimenpiteitä. Liikenteen osalta muutosten aikaansaamiseksi on seudullisella yhteistyöllä erityisen suuri merkitys. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen otsikon alla voisi olla enemmän kuvausta, miten esimerkiksi äkillisiin sään ääri-ilmiöihin käytännössä varaudutaan ja mitä sopeutuminen merkitsee vaikkapa rakentamisen yhteydessä. Minkälainen on veden saatavuus kuivina kesinä? Miten suojaudutaan hellejaksoilta ja millaisia viherrakenteita voidaan hyödyntää jne. Näitä asioita voisi lisätä ohjelmaan myös sen päivityksen yhteydessä. VEHREÄN NAANTALIN LUMO JA PUHTAAT VEDET Ympäristökasvatus on huomioitu läpileikkaavasti ympäristöohjelmassa. On myös tarpeen huomioida monimuotoisten elinympäristöjen (mm. kaupungin omistamat metsät) säilyminen koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, jotta oppilaat ja päiväkotilaiset pääsevät tutustumaan luontoarvoiltaan mahdollisimman monipuolisiin kohteisiin. Ympäristöohjelmassa on varsin hyvin tuotu esiin luonnon monimuotoisuuden suojelun merkitys useissa luontotyypeissä. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jota tulisi edistää ohjelmakausittain tiettyjen valittujen luontotyyppien osalta. Tulevalla ohjelmakaudella voitaisiin huomioida vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuus vesistöihin ulottuvien kaupungin omistamien metsien hoidossa. Kaupungin on mahdollista suojella METSO-ohjelman avulla esimerkiksi merkittäviä pienvesien lähimetsiä.

21 11, MAANKJ 08:15 MAANK: 136/2019 Sivu 20 Ohjelmassa on tuotu esiin hulevesien hallinnan, vesiensuojelun, virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden yhteys. Kokonaisvaltainen hulevesisuunnittelu edellyttää useiden toimialojen tiivistä yhteistyötä. Käytännön hulevesihallinnan toteutuksissa tulisi pyrkiä luonnonmukaisiin ratkaisuihin (imeytys ja pidättäminen). Tulevalla ohjelmakaudella voitaisiin toteuttaa muutamia huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja esimerkkikohteita. Ohjelmassa on mainittu kaupungin peltojen vuokrasopimuksiin liittyvät ympäristöseikat. Olisi tärkeää, että vuokrapeltojen hoidossa kiinnitetään huomiota maan kasvukunnon ylläpitoon sekä hiilen sidontaan niin että maa-aines ja ravinteet pysyvät pellossa. SÄDEHTIVÄ NAANTALI Ohjelmatyössä on huomioitu yhteistyö, yhteisöllisyys ja tiedottaminen. Näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutus on tärkeää muiden teemojen toteutumiseksi. Kun asia on kirjattu, resurssien varaaminen on helpompaa. Ohjelmassa tiedostetaan kaupungin vaikuttamismahdollisuudet osana omistajaohjausta. Tämä on erityisen tärkeää. Kaupungin kannattaa myös rohkeasti tuoda esille omia toimiaan osana kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Nyt on mahdollisuus paitsi kannustaa muita, myös vahvistaa kuvaa tulevaisuuteen tähtäävästä kaupungista. YHTEENVETO Erityisen hyvää ohjelmatyössä on ollut myös sen laatimisen prosessi: työntekijät, luottamushenkilöt ja asukkaat ovat voineet osallistua ohjelman tekoon työpajoissa sekä vastaamalla sähköisiin kyselyihin. Lausuntopyynnön liitteenä olevien koosteiden mukaan näitä mahdollisuuksia on myös käytetty ja vastauksia on saatu. Sähköiset kyselyt ja työpajat ovat toimineet ohjelmatyön viestinnän keinona, mikä on hyvä asia. Työssä on huomioitu se, että kaikkia toimenpiteitä ei voi toteuttaa samanaikaisesti vaan on käytävä keskustelua toimien tärkeysjärjestyksestä. Esitys toivomusten kaivosta tuleville ohjelmakausille on mainio idea. Prosessin ansiosta Naantalin ympäristöohjelma on aidosti koko Naantalin ohjaava asiakirja. Ohjelmatyön jatkuvuus on kirjattu selkeästi. Perustettava seurantatyöryhmä mahdollistaa toimialojen keskustelun ja yhteistyön ympäristöohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman kytkeminen kaupunkistrategiaan 2022 sekä vastuutahojen kirjaaminen lisäävät sen vaikuttavuutta. Resurssien kohdentaminen ohjelman toteutumiseen on kirjattu hyvin (toimenpiteiden liittäminen talousarvioon ja seurannan kytkeminen tilinpäätökseen). Myös viestinnän resurssit on huomioitu, mikä onkin erityisen tärkeää, kun Naantali haluaa tulla tunnetuksi ympäristövastuullisuudestaan. Valonia kannustaa Naantalin kaupunkia liittymään Hinku-verkostoon. Ympäristöohjelma antaa siihen hyvät valmiudet ja verkosto voi osaltaan auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Valmistelija Ehdotus RL/em Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon Naantalin kaupungille annetusta lausunnosta. Lausunto lähetettiin: Naantalin kaupunki, ympäristö- ja rakennuslautakunta, Päätös Lisätietoja toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh ,

22 12, MAANKJ 08:15 Sivu 21 LAUSUNTOPYYNNÖT, JOTKA EIVÄT ANNA AIHETTA VARSINAIS-SUOMEN LIITON LAUSUNNON ANTAMISEEN Asia Ehdotus Valmistelija 1. Kustavin kunta: Kolkan ranta-asemakaava (M127/ ) 2. Kemiönsaaren kunta: Västanfjärdin rantayleiskaavanmuutos kiinteistöillä , , ja (M117/ ) 3. Liikenne- ja viestintäministeriö: Hallituksen esitys liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta (korjauspaketti) (M125/ ) 4. Loimaan kaupunki: Myllykylän teollisuusalueen asemakaava (M108/ ) 5. Marttilan kunta: Myllyrannan asemakaavaehdotus (M109/ ) 6. Mynämäen kunta: Korttelin 1201 tontin 1 asemakaavanmuutos (M110/ ) 7. Mynämäen kunta: Hiittiönpellon asemakaava (M124/ ) 8. Naantalin kaupunki: Elorannan ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen (M123/ ) 9. Nousiaisten kunta: Kantolan asemakaavanluonnoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (M116/ ) 10. Paraisten kaupunki: Bläsnäsin asemankaavanmuutos (M107/ ) 11. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes: Paroc Oy Ab:n Sallitun kaivoslupa Salossa (M126/ ) 12. Uudenkaupungin kaupunki: Kari - Eteläranta - Pöylä - Taipaleen ranta-asemakaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (M122/ ) 13. Uudenkaupungin kaupunki: Kittamaan ranta-asemakaavan laajennuksesta ja muutos (M100/ ) 14. Uudenkaupungin kaupunki: Petsamon ranta-asemakaava (M101/ ) 15. Uudenkaupungin kaupunki: Raudainen-Koivunen-Kiveistenmaan ranta-asemakaavan laajennus ja muutos (M102/ ) 16. Uudenkaupungin kaupunki: Aaholmin ranta-asemakaavanmuutosluonnos (M114/ ) 17. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Fingrid Oyj:n Huittinen-Forssa kilovoltin voimajohtohankkeen YVA-ohjelma (M119/ ) 18. Ympäristöministeriö: Hallituksen esitys laeiksi ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden julkisia kuulutuksia koskevien säännösten muuttamisesta (M 120/ ) Maankäyttöjaosto päättää, että ao. tahoille ilmoitetaan, että liitto ei anna em. asioista lausuntoa, koska liitolla ei ole niistä huomautettavaa eivätkä ne ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. HS/LN/TJ/AK/N M-A/em Tieto lähetetään: 1. Kustavin kunnanhallitus, 2. plan@kimitoon.fi, 3. liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamo, 4. kirjaamo@loimaa.fi, 5. kunta@marttila.fi, kunta@mynamaki.fi, 8. kirjaamo@naantali.fi, 9. nousiaisten.kunta@nousiainen.fi, 10. bygg-mijonamnden@pargas.fi, 11. kaivosasiat@tukes.fi, kirjaamo@uusikaupunki.fi, annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi, 16. pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi, 17. kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi, 18. ympäristöministeriön kirjaamo Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Päätös Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

23 13, MAANKJ 08:15 Sivu 22 MAHDOLLISET MUUT ASIAT

24 14, MAANKJ 08:15 Sivu 23 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN